YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta
9.11.2010
joka korvaa poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
PPE (B7‑0608/2010)
S&D (B7‑0609/2010)
Verts/ALE (B7‑0611/2010)
Elmar Brok, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Francisco José Millán Mon, Elena Băsescu, Karl-Heinz Florenz, Romana Jordan Cizelj PPE-ryhmän puolesta
Adrian Severin, Hannes Swoboda, Peter Skinner S&D-ryhmän puolesta
Sarah Ludford, Lena Ek, Sharon Bowles, Olle Schmidt, Marietje Schaake ALDE-ryhmän puolesta
Reinhard Bütikofer, Eva Lichtenberger, Indrek Tarand, Jan Philipp Albrecht Verts/ALE-ryhmän puolesta
Charles Tannock ECR-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2009 transatlanttisten suhteiden tilasta Yhdysvaltain vaalien jälkeen antamansa päätöslauselman[1],
– ottaa huomioon transatlanttisesta talousneuvostosta antamansa päätöslauselmat ja 22. lokakuuta 2009 tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta ja transatlanttisen talousneuvoston kokouksesta antamansa päätöslauselman[2],
– ottaa huomioon Washingtonissa 3. marraskuuta 2009 pidetyn EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen tuloksen,
– ottaa huomioon transatlanttisen talousneuvoston neljännessä kokouksessa 27. lokakuuta 2009 hyväksytyn edistymiskertomuksen, transatlanttisten lainsäätäjien vuoropuhelun kokouksessa hyväksytyn yhteisen julistuksen sekä New Yorkissa 4.–9. joulukuuta 2009 ja Madridissa 4.–6. kesäkuuta 2010 pidetyt kokoukset,
– ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen 28. lokakuuta 2009 antaman yhteisen julistuksen oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueen transatlanttisen yhteistyön tehostamisesta,
– ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen 3. kesäkuuta 2010 antaman terrorisminvastaisen yhteisen julistuksen,
– ottaa huomioon Torontossa 26. ja 27. kesäkuuta 2010 ja Soulissa 21.–23. lokakuuta 2010 pidettyjen G20-huippukokouksien päätelmät,
– ottaa huomioon 20.–22. syyskuuta 2010 järjestetyn vuosituhannen kehitystavoitteita käsittelevän YK:n korkean tason täysistunnon ja sen päätelmät,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että transatlanttinen suhde on ainutlaatuinen ja laaja-alainen ja siihen sisältyy vastavuoroinen sitoumus vaalia demokratiaa, oikeusvaltion periaatteita ja ihmisoikeuksia, torjua terrorismia ja estää joukkotuhoaseiden leviämistä; ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen yhteiset edut ja arvot ja näin niiden tarpeen kuunnella toisiaan ja Euroopan parlamentin halukkuuden kuunnella Yhdysvaltojen presidenttiä ja kongressia,
B. ottaa huomioon, että EU ja Yhdysvallat toimivat yhteistyössä kaikkialla maailmassa tuomalla esiin yhteistä asialistaa, joka perustuu yhteiseen historiaan, kulttuuriin, etuihin ja arvoihin, ja että EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden on oltava etualalla varmistettaessa, että maailmanlaajuisia kysymyksiä ja uusia haasteita käsitellään kansainvälisen oikeuden ja olemassa olevien monenvälisten elinten puitteissa ja erityisesti YK:ssa, Etyjissä ja Natossa,
C. ottaa huomioon, että nämä transatlanttiset kumppanit vastaavat puolesta maailmantaloudesta, sillä 4,28 biljoonan Yhdysvaltojen dollarin kumppanuus on maailman suurin, integroiduin ja pitkäaikaisin talouskumppanuus ja maailmantalouden hyvinvoinnin veturi; katsoo, että transatlanttisen kumppanuuden voima ja siihen sitoutuminen on vieläkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon nykyinen maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi,
D. ottaa huomioon, että kumppanit ovat sitoutuneita toimimaan yhteistyössä talouksiensa kasvun ja työpaikkojen edistämiseksi ja että Euroopan parlamentti kannattaa edelleen transatlanttisten markkinoiden loppuun saattamista vuoteen 2015 mennessä, mikä olisi EU:n omien yhtenäismarkkinoiden loppuun saattamisen ohella erittäin tärkeä saavutus, jolla maailmantalouden kasvu ja elpyminen saataisiin uudelleen käyntiin,
E. ottaa huomioon, että kehitysmaat ovat vähiten vastuussa ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksista mutta joutuvat pahimmin kärsimään sen seurauksista; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen haitalliset ulkoisvaikutukset vaarantavat köyhyyden vähentämiseen tähtääviä kansainvälisiä investointeja, mikä vaikeuttaa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista; ottaa huomioon myös tarpeen jatkaa vuoropuhelua transatlanttisen kehityskumppanuuden aloitteesta,
EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous
1. painottaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen hallinnon on tehostettava strategista vuoropuheluaan, yhteistyötään ja koordinointiaan vastatessaan maailmanlaajuisiin haasteisiin ja ratkaistessaan alueellisia konflikteja;
2. kehottaa molempia osapuolia edistämään demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmassa yhtenä omien toimintalinjojensa tärkeimmistä osa-alueista; korostaa tehokkaan koordinoinnin tarvetta ehkäisevässä diplomatiassa ja kriisidiplomatiassa; kehottaa jälleen Yhdysvaltojen hallintoa ratifioimaan kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman peruskirjan ja liittymään siihen; toistaa vetoomuksensa kuolemanrangaistuksen poistamiseksi kaikkialla maailmassa;
3. pitää olennaisen tärkeänä, että EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen molemmat osapuolet omaksuvat johtavan roolin G20-ryhmän sitoumusten täytäntöönpanossa;
4. korostaa EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön merkitystä konkreettisten tulosten ja niiden myötä kansainvälisen sopimuksen saavuttamiseksi YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa (COP-16) Cancúnissa tieteellisen todistusaineiston pohjalta ja riittävän kansainvälisen tuen myöntämiseksi rahoitettaessa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista kehitysmaissa;
5. panee tyytyväisenä merkille Yhdysvaltojen uuden toimintatavan Israelin suhteen ja kehottaa tehostamaan EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuutta Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin käsittelyssä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Israelin ja palestiinalaishallinnon välisten suorien neuvottelujen käynnistämisen, josta ilmoitettiin Washingtonissa 2. syyskuuta 2010; muistuttaa, että tarvitaan lisäneuvotteluja, jotka johtavat sovitussa aikataulussa kahden valtion ratkaisuun: Israelin valtioon sekä itsenäiseen, demokraattiseen ja elinkelpoiseen Palestiinan valtioon, jotka eläisivät rauhassa ja turvassa rinnakkain; painottaa, että kattava rauha, joka on alueen osapuolten ja EU:n perusetu, on saavutettava YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien, Madridin periaatteiden, maa rauhasta -periaate mukaan luettuna, etenemissuunnitelman ja osapuolten aiemmin tekemien sopimusten pohjalta, ja korostaa, että Lähi-idän kvartetin on osallistuttava aktiivisesti rauhanprosessiin ja tunnustettava arabimaiden rauhanaloitteen ja arabikumppaneiden kanssa harjoitettavan jatkuvan yhteistyön merkitys; kehottaa Israelin hallitusta uudistamaan siirtokuntien rakentamiskiellon; kehottaa Eurooppaa olemaan entistä aktiivisempi Syyriaan ja Libanoniin nähden;
6. korostaa, että Iranin ydinohjelman luonteeseen liittyvät epävarmuustekijät vaarantavat ydinsulkujärjestelmän sekä alueen ja koko maailman vakauden; on pettynyt Iranin jatkuvaan kieltäytymiseen täydestä yhteistyöstä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa, mikä ilmenee siten, että se vaikeuttaa IAEA:n työtä, epää järjestöltä mahdollisuuden tarkastaa tärkeimpiä ydinvoimaloita ja käyttää veto-oikeuttaan tarkastajien nimittämisessä; kehottaa Iranin johtoa takaamaan, että maa täyttää aseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen mukaiset velvoitteensa; vaatii, että Iran ratifioi ja panee täytäntöön turvavalvontasopimuksen lisäpöytäkirjan, ja kehottaa Yhdysvaltoja ja EU:ta koordinoimaan ulkopolitiikkaansa, jotta tämä tavoite saavutetaan;
7. kehottaa parantamaan EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä Afganistanissa ja Pakistanissa, jotta voidaan edistää alueen rauhaa ja vakautta, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kehitystä; korostaa, että naapurimaiden ja alueen muiden avaintoimijoiden on tärkeää osallistua tähän prosessiin, joka voi edistää merkittävästi alueen vakauttamista;
8. on tietoinen, että luottamuksellisten sotilasasiakirjojen vuotaminen asettaa sotilashenkilöstön vaaraan, mutta on erittäin huolestunut viimeaikaisista väitteistä, joiden mukaan kidutuksen käyttöä on suvaittu Irakissa; kehottaa ottamaan tämän kysymyksen esiin EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa, jotta asiasta käynnistettäisiin riippumaton transatlanttinen tutkimus;
9. kehottaa voimakkaasti Korean demokraattista tasavaltaa huolehtimaan kuuden osapuolen neuvottelujen tuomista sitoumuksistaan, joihin sisältyy kaikkien ydinaseiden ja toteutettujen ydinohjelmien täydellinen ja todennettavissa oleva poistaminen; kehottaa Korean demokraattista tasavaltaa täyttämään kaikki ydinaseiden leviämisen estämistä ja aseistariisuntaa koskevat velvoitteensa; toistaa tukevansa voimakkaasti kuuden osapuolen neuvotteluja ja pyrkii edelleen päättäväisesti asiaan liittyvien kysymysten tyydyttävään ja kattavaan ratkaisuun diplomatian keinoin;
10. panee tyytyväisenä merkille tuloksen huhtikuussa 2010 järjestetystä ydinturvallisuushuippukokouksesta, jossa korostettiin, että on tärkeää torjua ydinterrorismia maailmanlaajuisesti ja turvata kaikki riskeille alttiit ydinmateriaalit neljässä vuodessa sekä sopia etenemissuunnitelmasta ydinturvallisuutta koskevien nykyisten sopimusten ja ohjelmien parantamiseksi ja niiden ulottamiseksi koskemaan kaikkia maita; tukee yksittäisten maiden aloitteita parantaa turvallisuutta alueellaan ja kannustaa muita valtioita liittymään tähän prosessiin;
11. korostaa Naton merkitystä transatlanttisen turvallisuuden takaajana ja kehottaa Yhdysvaltoja ja EU:n jäsenvaltioita toimimaan strategisessa yhteistyössä maailmanlaajuisten turvallisuushaasteiden käsittelemiseksi; ottaa huomioon työn, jota on tehty uudesta strategisesta näkemyksestä sopimiseksi; katsoo, että tähän laajempaan turvallisuusrakenteeseen liittyvää kehitystä olisi myös käsiteltävä käymällä vuoropuhelua Venäjän ja EU:n ulkopuolisten Etyjin jäsenvaltioiden kanssa; korostaa YTPP:n ja Euroopan puolustuskyvyn parantamisen merkitystä transatlanttisen turvallisuuden vahvistamisen kannalta;
12. panee merkille EU:n ja Yhdysvaltojen kohtaamat uudet yhteiset haasteet; kehottaa kumppaneita laatimaan yhteisen ja yleisen menettelyn, jolla kaikkia transatlanttisia toimintalinjoja voitaisiin arvioida ja kehittää, jotta saavutetaan yhteinen johdonmukainen ja laaja-alainen toimintatapa näiden kysymysten tehokasta käsittelyä varten;
13. panee tyytyväisenä merkille, että Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev allekirjoittivat Prahassa 8. huhtikuuta 2010 uuden Start-sopimuksen, ja odottaa molempien osapuolten ratifioivan sen nopeasti;
14. kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja tehostamaan toimintaansa Turkin, Kreikan ja Kyproksen kanssa, jotta tuettaisiin YK:n toimia pysyvän ratkaisun löytämiseksi Kyproksen kysymykseen niin, että saari yhdistetään uudelleen kahden alueen ja kahden yhteisön liittovaltion perustuslain pohjalta; painottaa Turkin strategista merkitystä EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden kannalta;
15. myöntää, että EU:lla ja Yhdysvalloilla on päällekkäisiä kaupallisia ja poliittisia etuja Latinalaisessa Amerikassa, jossa EU:lla on strateginen kumppanuus Meksikon ja Brasilian kanssa sekä vapaakauppasopimus Chilen ja Meksikon kanssa ja jossa se neuvottelee vapaakauppasopimuksesta Kolumbian kanssa;
Transatlanttisen talousneuvoston kokous ja kyseisen neuvoston vahvistaminen
16. on vakuuttunut siitä, että transatlanttinen talousneuvosto on kaikkein asianmukaisin mekanismi transatlanttisten taloussuhteiden hallintaa varten; kehottaa kumppaneita käyttämään transatlanttisen talousneuvoston koko potentiaalin, jotta olemassa olevat taloudellisen yhdentymisen esteet voidaan ylittää ja transatlanttiset markkinat voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, mikä tulee vaikuttamaan myönteisesti nykyiseen talous- ja sosiaalikriisiin;
17. kehottaa laajentamaan transatlanttisen talousneuvoston kokousten asialistaa ja lisäämään siihen keskeisiä aiheita, jotta voidaan ottaa huomioon kaikkien sidosryhmien huolenaiheet; vaatii uudestaan, että transatlanttisen talousneuvoston kokousten aikataulut, esityslistat, toimintasuunnitelmat ja edistymiskertomukset jaetaan ajoissa, ja katsoo, että näiden olisi oltava sidosryhmien saatavilla hyvissä ajoin ennen kokouksia ja ne olisi julkaistava avoimuuden lisäämiseksi;
18. suhtautuu myönteisesti siihen, että transatlanttista talousneuvostoa neuvovat useat sidosryhmät, joihin kuuluu myös liike-elämän edustajia, ja kehottaa jälleen kerran antamaan vastaavan aseman ammattiyhdistysliikkeen edustajille Atlantin molemmin puolin; pyytää, että työmarkkinoita koskevan transatlanttisen vuoropuhelun ja transatlanttisen energiavuoropuhelun vetäjät otetaan mukaan neuvonantajien ryhmään;
19. kehottaa komissiota tulevan transatlanttisen talousneuvoston kokouksen valossa jatkamaan sellaisten tuotteiden vaatimustenmukaisuusvakuutusten vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvien menettelyjen virallista hyväksymistä, joille kolmansien osapuolten suorittama testaus on pakollinen, mikä koskee erityisesti tieto- ja viestintätekniikkalaitteita ja sähkölaitteita; kehottaa komissiota vaatimaan virallisten mittayksiköiden vastavuoroista tunnustamista ja erityisesti ainoastaan metrijärjestelmän mukaisesti merkittyjen EU-tuotteiden hyväksymistä Yhdysvalloissa, tutkimaan standardointia Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa, käynnistämään standardeja koskevia pyöreän pöydän keskusteluja innovatiivisten ratkaisujen perusteella ja koordinoimaan toimia kansainvälisesti; katsoo, että innovaatiokumppanuuden olisi ulotuttava immateriaalioikeuksien täytäntöönpanoa pidemmälle ja siinä olisi käsiteltävä kilpailupolitiikasta, teknologiansiirrosta ja standardien lähentämisestä käytävää strategista vuoropuhelua;
20. pitää äärimmäisen tärkeänä, että transatlanttisessa talousneuvostossa käydään vuoropuhelua uuselintarvikkeista ja uusien tekniikoiden käyttämisestä elintarviketuotannossa; korostaa olevansa huolissaan kloonauksen käyttämisestä eläinten jalostuksessa;
21. kehottaa tekemään transatlanttisessa talousneuvostossa yhteistyötä kaikissa asioissa, jotka vaikuttavat teollisuudenalojen ja erityisesti pk-yritysten sääntely-ympäristöön, ja soveltamaan eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa noudatettua lähestymistapaa, kun käsitellään lainsäädäntöä, jolla on transatlanttisia vaikutuksia;
22. panee tyytyväisenä merkille avointa ilmatilaa koskevan EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimuksen toisen vaiheen allekirjoittamisen kesäkuussa 2010, sillä tämä on tehokkaan yhteistyön kulmakivi, samoin kuin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) uusimman sopimuksen tekemisen 8. lokakuuta 2010, mikä on tärkeä edistysaskel kohti transatlanttisia lentoliikennemarkkinoita; kehottaa Yhdysvaltain viranomaisia ja komissiota kuitenkin pyrkimään siihen, että lentoliikenteen harjoittajien vieraan maan kansalaisuudesta riippumatonta sijoitus- ja omistusvapautta lisätään Atlantin molemmin puolin;
23. korostaa, että on tärkeää myös hyödyntää transatlanttista talousneuvostoa kumppanien välisen makrotaloudellisen yhteistyön kehyksenä, kun otetaan huomioon niiden ennennäkemätön yhteistyö kriisin aikana, ja kannustaa toimivaltaisia rahalaitoksia vahvistamaan koordinointiaan ja ennen kaikkea valvonnan ja järjestelmäriskien ehkäisemistä; tunnustaa EU:n ja Yhdysvaltojen hyvin tärkeän aseman maailman rahoituslaitoksissa, kuten Kansainvälisessä valuuttarahastossa, Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä järjestelypankissa;
Transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun merkitys transatlanttisessa talousneuvostossa
24. kehottaa uudelleen EU:n ja Yhdysvaltojen johtajia sekä transatlanttisen talousneuvoston yhteispuheenjohtajia ottamaan huomioon lainsäätäjien ratkaisevan aseman transatlanttisen talousneuvoston menestymisen kannalta; kehottaa ottamaan lainsäätäjien transatlanttisen vuoropuhelun edustajat täysimääräisesti ja suoraan mukaan transatlanttiseen talousneuvostoon, koska lainsäätäjillä on yhdessä niiden vastaavien toimeenpanoelinten kanssa vastuu transatlanttisen talousneuvoston monien päätösten täytäntöönpanosta ja valvonnasta;
25. katsoo, että on välttämätöntä varmistaa, että sopivimmat kongressin ja Euroopan parlamentin jäsenet otetaan mukaan lainsäätäjien vuoropuheluun ja transatlanttisen talousneuvoston prosessiin, jotta voidaan varmistaa, ettei lainsäädännöllä ole tahattomia vaikutuksia transatlanttiseen kauppaan ja investointitoimintaan; toivoo, että nykyinen transatlanttinen lainsäätäjien vuoropuhelu voitaisiin muuttaa asteittain transatlanttiseksi edustajakokoukseksi parlamentin edellä mainitussa 26. maaliskuuta 2009 antamassa päätöslauselmassa esitettyjen suositusten mukaisesti;
Kahdenvälinen ja kansainvälinen kauppa
26. kehottaa määrätietoisesti edelleen Yhdysvaltojen lainsäätäjiä – ja myös komissiota transatlanttisessa talousneuvostossa – harkitsemaan uudelleen konttien täydellistä läpivalaisua koskevaa velvoitetta ja pyytää kehittämään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa riskinhallinnan perusteella, mihin sisältyy EU:n ja Yhdysvaltojen kauppakumppanuusohjelmien vastavuoroinen tunnustaminen, Maailman tullijärjestön SAFE-standardien mukaisesti;
27. korostaa, että Dohan kehitysneuvottelukierros on saatettava päätökseen mahdollisimman pian; kehottaa monenvälistä kauppaa koskevien sääntöjen ja neuvotteluiden kehittämiseen liittyen soveltamaan yhteistä menettelyä yhdessä sellaisten kehittyvien talouksien kuin Kiinan, Intian ja Brasilian kanssa;
28. uskoo, että transatlanttinen talousneuvosto voi olla merkittävässä asemassa, kun edistetään EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistä lähestymistapaa kolmansien maiden kanssa luotaviin kauppasuhteisiin ja samalla käsitellään markkinoille pääsyyn liittyviä ongelmia;
Kehitys
29. muistuttaa, että kansainväliset sitoumukset, jotka koskevat monissa tapauksissa aikataulusta jäljessä olevia vuosituhannen kehitystavoitteita, voidaan saavuttaa vain jos teollistuneet maat huolehtivat sitoumuksistaan ja käyttävät 0,7 prosenttia BKT:staan kehitysapuun vuoteen 2015 mennessä; kehottaa näin ollen EU:ta ja Yhdysvaltoja samoin kuin muita kansainvälisiä avunantajia huolehtimaan sitoumuksistaan ja tehostamaan toimiaan, jotta vuosituhannen kehitystavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2015 mennessä;
Talous- ja rahoituskriisit
30. muistuttaa, että Basel II -sopimus ja sen tuleva tarkistettu versio on tarkoitettu maailmanlaajuiseksi normiksi, ja kehottaa Yhdysvaltoja panemaan Basel II -sopimuksen pikaisesti täytäntöön; on siksi hyvin huolissaan siitä, että kriisin johdosta hyväksytyissä erilaisissa kansallisissa säädöksissä (erityisesti Yhdysvaltojen Wall Street -uudistus ja kuluttajansuojalaki, joilla rajoitetaan ulkoisten luokitusten tunnustamista) asetetut rajoitukset saattavat johtaa tämän yleisnormin hyvin hajanaiseen täytäntöönpanoon; toteaa myös, että johdonmukaiset yleiset kirjanpitosäännöt ovat äärimmäisen tärkeät yhdenmukaisia toimintaedellytyksiä varten, ja kehottaa Yhdysvaltoja hyväksymään kansainväliset tilinpäätösstandardit;
31. toteaa, että kriisi oli pahin maailmanlaajuinen lama 1920-luvun suuren talouslaman jälkeen ja että siihen vastatakseen hallitukset eri puolilla maailmaa ja erityisesti EU ja Yhdysvaltojen hallitus ovat toimineet yhteistyössä ennennäkemättömällä tavalla rahoitusmarkkinoiden ja ‑laitosten uudistamiseksi; kehottaa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä rahoitusmarkkinoiden sääntelystä käytävässä vuoropuhelussa, jonka tehtävänä on koordinoida lainsäätäjien lähestymistapoja, kartoittamaan aukkokohtia ja lisäämään lähentymistä;
32. katsoo, että kriisin puhjetessa voimassa olleet talouden ja rahoitusalan hallintarakenteet, olivatpa kyseessä maailmanlaajuiset, Yhdysvaltojen tai EU:n rakenteet, eivät ole vakauttaneet riittävällä tavalla maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää; uskoo, että talouden ja rahoitusalan keskinäisen riippuvuuden kasvaessa makrotalouspoliittista yhteistyötä ja suurimpien talouksien valvontaa on vahvistettava; toteaa lisäksi, että EU:n on käsiteltävä omaa edustustaan IMF:ssä;
33. kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja toimimaan yhteistyössä Kiinan kanssa kansainvälisiä valuuttakursseja koskevan maailmanlaajuisen kiistan ratkaisemiseksi soveltamatta protektionistisia tai vastatoimenpiteitä; katsoo, että EU:n jäsenvaltioihin kohdistuu erilaisia markkinapaineita kuin Yhdysvaltoihin, etenkin kun on kyse joukkovelkakirjoista ja rahaliitosta;
34. toteaa, että sekä Frank-Dodd-laki että EU:n lainsäädännön uudistamisohjelma vastaavat G20-aloitteita, ja pitää tärkeänä, että tämä yhteistyö jatkuu koko sääntöjen vahvistamisprosessin ajan; toteaa, että tämä on erityisen selvää OTC-johdannaismarkkinoita koskevan lainsäädännön osalta; korostaa, että poikkeavuuksista monet johtuvat erityyppisistä lainsäätäjistä ja sääntöjen vahvistamisen valvojien erilaisesta asemasta;
Energia, ympäristö, liikenne, teollisuus, tutkimus ja tiede
35. panee tyytyväisenä merkille, että on luotu EU:n ja Yhdysvaltojen energianeuvosto, joka tarjoaa uuden kehyksen transatlanttisen vuoropuhelun syventämiselle strategisissa energiakysymyksissä, kuten toimitusvarmuudessa tai vähähiilisiin energialähteisiin siirtymisessä siten, että samalla vahvistetaan energiateknologiaa koskevaa jatkuvaa tieteellistä yhteistyötä; panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Yhdysvaltojen välisen uuden parafoidun Energy Star ‑sopimuksen toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien koordinoinnista ja yhteistyöstä energiateknologioiden kehittämiseksi;
36. kannustaa transatlanttista talousneuvostoa kehittämään yhteistyötä sellaista ulkoista energiaa ja raaka-aineita koskevaa yhteistä strategiaa varten, jolla tuetaan lähteiden, toimitusreittien ja infrastruktuurin monipuolistamista ja edistetään energiatehokasta taloutta päämääränä energian toimitusvarmuuden parantaminen ja energiaomavaraisuuden lisääminen; kannustaa transatlanttista talousneuvostoa lisäksi etsimään energiavalikoimaa koskevia yhdenmukaisia kestävyyskriteerejä ja tehostamaan tutkimusta ja kehitystä myös biopolttoaineiden osalta; korostaa, että tarvitaan raaka-aineita ja etenkin harvinaisia metalleja koskevaa asianmukaista politiikkaa, jotta voidaan vähentää riippuvuutta niistä;
37. toteaa, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, johon ei ole poliittista ja teknistä patenttiratkaisua, mutta olemassa olevien mahdollisuuksien yhdistäminen ja toiminnan radikaali tehostaminen kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän aloilla sekä teollisuus- että kehitysmaissa voivat kuitenkin osaltaan auttaa resurssi- ja jakeluongelmien ratkaisemisessa ja tasoittaa tietä kolmannelle teolliselle vallankumoukselle;
38. kehottaa EU:n puheenjohtajavaltiota pyrkimään tulevassa Cancúnin huippukokouksessa kunnianhimoiseen Yhdysvaltojen sitoutumiseen ja yhteistyöhön edistettäessä EU:n päästökauppajärjestelmän ja Yhdysvaltojen alueellisten tai liittovaltiokohtaisten kauppajärjestelmien yhteyksiä; toteaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa yhteiset normit ja vertailuanalyysit kaikilla tulevilla päästökauppajärjestelmämarkkinoilla, jotta vältetään tarpeettomat sääntelyesteet näillä uusilla markkinoilla;
39. kehottaa Yhdysvaltoja sallimaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisen ilmailusopimuksen ensimmäisen vaiheen ja EU:n ja Yhdysvaltojen lentoturvallisuussopimuksen täysimääräisen ja tehokkaan täytäntöönpanon; muistuttaa sekä komissiota että Yhdysvaltojen viranomaisia siitä, että jos toisen vaiheen sopimusta ei tehdä, osa jäsenvaltioista voi peruuttaa ensimmäisen vaiheen sopimuksen;
40. kehottaa transatlanttista talousneuvostoa kannustamaan tutkimusalan yhteistyöhön, jotta voidaan hyödyntää entistä paremmin äskettäin laajennetun EU:n ja Yhdysvaltojen tiede- ja teknologiasopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti laajentamalla koordinoitujen tarjouspyyntöjen soveltamisalaa alueille, joihin liittyy yhteisiä strategisia etuja, ja tehostamalla energiatutkimusalan yhteistyötä;
Immateriaalioikeudet ja kuluttajansuoja
41. korostaa tiiviin transatlanttisen yhteistyön merkitystä digitaalistrategialle, kuten digitaalisille markkinoille, internetin vapaudelle maailmassa, verkon neutraaliudelle, oikeudelle yksityisyyteen, yhteisille normeille, avoimuudelle ja oikeusvaltioperiaatteelle ACTA-sopimuksen yhteydessä;
42. katsoo, että on erittäin tärkeää laatia EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen toimintastrategia immateriaalioikeuksien valvomiseksi, jotta voidaan torjua väärennettyjen ja salakuljetettujen tuotteiden huimasti kasvavaa maailmanlaajuista kauppaa; kehottaa luomaan väärennöksien torjumisesta vastaavan transatlanttisen erityistyöryhmän tarpeellisena osoituksena poliittisesta päättäväisyydestä puuttua laittomaan toimintaan, joka jäytää innovatiivisten ja luovien teollisuudenalojen kilpailukykyä, kunnioittaen kuitenkin samalla kansalaisvapauksia, ilmaisunvapautta, yksityisyyttä ja oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin;
Oikeus- ja poliisiyhteistyö, viisumit
43. vaatii, että EU neuvottelee yhteisesti liittymisestä Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan, jotta varmistetaan, että ohjelman ulkopuoliset neljä jäsenvaltiota – Bulgaria, Kypros, Puola ja Romania – eivät tee kahdenvälisiä sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa viisumivapauden saavuttaakseen; toistaa, että komission on edelleen otettava Yhdysvaltojen kanssa esiin poliittisella ja teknisellä tasolla se, että EU:lle on erittäin tärkeää, että neljä jäljelle jäänyttä jäsenvaltiota liitetään viisumivapausohjelmaan niin pian kuin mahdollista;
44. korostaa EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön henkeä maailmanlaajuisen terrorismin torjunnassa ja kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja toimimaan edelleen yhteistyössä, jotta voidaan vastata terrorismin uuteen uhkaan; toistaa haluavansa toimia päättäväisesti tällä alalla ja uskovansa vakaasti, että on varmistettava, että turvallisuustoimet eivät heikennä kansalaisvapauksien ja perusoikeuksien suojelua sekä yksityisyyden ja tietosuojan ehdotonta kunnioittamista; vahvistaa, että tarpeellisuus ja suhteellisuus ovat tärkeimpiä periaatteita, joita ilman terrorismin torjunta ei voi olla tehokasta;
45. panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ja Yhdysvaltojen sopimuksesta pankkitietojen siirrosta käy ilmi Yhdysvaltojen halukkuus noudattaa Euroopan parlamentin SWIFT-mietinnössä esittämiä tietosuojavaatimuksia;
46. kehottaa neuvostoa myöntämään pikaisesti neuvotteluvaltuudet EU:n ja Yhdysvaltojen välistä tietosuojasopimusta varten; kehottaa unionin neuvottelijaa edistämään neuvotteluita perusoikeuksien täyden suojan takaamiseksi; tukee komission lähestymistapaa, jonka mukaan tällaista puitesopimusta sovellettaisiin kaikkiin tuleviin ja olemassa oleviin EU:n tai jäsenvaltioiden Yhdysvaltojen kanssa tekemiin henkilötietojen siirtoa ja käsittelyä koskeviin sopimuksiin oikeudellisen ja poliisiyhteistyön puitteissa;
47. kehottaa sekä Yhdysvaltoja että EU:ta keräämään ja käsittelemään tietoja vain sen verran, mikä on ehdottomasti tarpeen turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi, jotta kansalaisvapauksia rajoitetaan mahdollisimman vähän, ja vaatii, että tietojen siirtopyyntöjä sekä muita oikeus- ja sisäasioita koskevia järjestelyjä olisi yleisesti käsiteltävä osana Yhdysvaltojen ja EU:n monenvälistä järjestelmää eikä kahdenvälisesti yksittäisen jäsenvaltion kanssa;
48. korostaa olevansa hyvin huolestunut niin sanotusta matkailun edistämissäädöksestä ja sen syrjivyydestä, koska sitä sovelletaan ainoastaan Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan kuuluviin matkustajiin, ja tietosuojaa koskevista huolenaiheista, jotka aiheutuvat siitä, että maksun voi suorittaa ainoastaan jollakin neljästä yleisimmästä luottokortista, joiden taustalla olevat yhtiöt ovat kaikki sijoittautuneet Yhdysvaltoihin; kehottaa ottamaan sähköisen matkustusluvan (ESTA) maksua koskevan kysymyksen esiin seuraavassa EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokouksessa joulukuussa;
49. kehottaa käynnistämään EU:n ja Yhdysvaltojen hallitusten ja yhteiskuntien välisen avoimen vuoropuhelun siitä, miten voidaan yhdessä pyrkiä lisäämään suvaitsevaisuutta ja kunnioittaa moniarvoisuutta osana kaikkien perusluonteisten ihmisoikeuksien yleistä kunnioittamista, kun otetaan huomioon sopusointuista, moniarvoista yhteiskuntaa uhkaavat viimeaikaiset tapahtumat Atlantin molemmin puolin;
50. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdysvaltojen kongressille, transatlanttisen lainsäätäjien vuoropuhelun yhteispuheenjohtajille sekä transatlanttisen talousneuvoston yhteispuheenjohtajille ja sihteeristölle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0193.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2009)0058.