Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : RC-B7-0236/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B7-0236/2011

Keskustelut :

OJ 06/04/2011 - 115

Äänestykset :

PV 07/04/2011 - 6.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 154kDOC 84k
6.4.2011
PE459.772v01-00}
PE459.773v01-00}
PE459.778v01-00}
PE459.779v01-00}
PE459.780v01-00} RC1
 
B7-0236/2011}
B7-0237/2011}
B7-0241/2011}
B7-0242/2011}
B7-0243/2011} RC1

työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan mukaisesti

joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:

PPE (B7‑0236/2011)

S&D (B7‑0237/2011)

ALDE (B7‑0241/2011)

Verts/ALE (B7‑0242/2011)

GUE/NGL (B7‑0243/2011)


Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta


Corien Wortmann-Kool, Pilar del Castillo Vera, Peter Liese PPE-ryhmän puolesta
Marita Ulvskog S&D-ryhmän puolesta
Lena Ek, Fiona Hall, Leonidas Donskis, Jorgo Chatzimarkakis ALDE-ryhmän puolesta
Rebecca Harms, Daniel Cohn-Bendit Verts/ALE-ryhmän puolesta
Marisa Matias, Kartika Tamara Liotard, Bairbre de Brún, Marie-Christine Vergiat GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta  

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan,

–   ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman Euratomin toiminnan arvioinnista – 50 vuotta eurooppalaista ydinenergiapolitiikkaa(1),

–   ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Japanin tilanteesta ja erityisesti ydinvoimaloiden hätätilanteesta(2) ja 7. lokakuuta 1999 antamansa päätöslauselman Japanin ydinonnettomuudesta (Tokaimura)(3),

–   ottaa huomioon päätöslauselmansa Tšernobylin ydinonnettomuuden 10-vuotispäivästä ja päätöslauselmansa Tšernobylin onnettomuuden 15-vuotispäivästä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Fukushima Daiichin voimalan vakavalla ydinonnettomuudella, joka tapahtui 11. maaliskuuta tuhoisan maanjäristyksen ja sitä seuranneen, tuhansien ihmisten kuoleman ja katoamisen aiheuttaneen tsunamin jälkeen, on aiheuttamiensa aineellisten vahinkojen lisäksi kauaskantoisia terveyttä, ympäristöä ja elintarvikkeiden saastumista koskevia vaikutuksia, joiden täyttä laajuutta ei vielä ole arvioitu,

B.  ottaa huomioon, että tämä ydinonnettomuus sekä aikaisemmat tällaiset onnettomuudet Japanissa ja kaikkialla maailmassa ovat tuoneet painokkaammin kuin koskaan esiin sen, että ydinturvallisuutta koskevaa lähestymistapaa olisi tarkistettava EU:n ja koko maailman tasolla,

C. ottaa huomioon, että monet syyt Fukushima Daiichin onnettomuudessa ja erityisesti sähkökatkos johtivat jäähdytyskapasiteetin vajaukseen ja siihen, että osa ydinpolttoaineesta kuumeni liikaa ja osa reaktorin ytimestä suli,

D. ottaa huomioon, että 26. huhtikuuta 2011 on kulunut 25 vuotta Tšernobylin ydinonnettomuudesta, jonka vaikutukset tuntuvat yhä tänä päivänä,

E.  ottaa huomioon, että Euratomin perustamissopimus on ollut voimassa yli 50 vuotta ilman, että sitä on merkittävästi tarkistettu,

F.  ottaa huomioon, että kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) varoitti vuoden 2008 lopulla, että Japanin ydinvoimaloiden turvamääräykset olivat vanhentuneet ja että voimakkuudeltaan yli 7,0 richterin maanjärjestys aiheuttaisi vakavia ongelmia,

G. ottaa huomioon, että ydinonnettomuuden vaikutukset ulottuvat kansallisten rajojen yli ja että sen vuoksi on pyrittävä tiiviiseen yhteistyöhön, koordinaatioon ja tiedottamiseen Euroopan unionin sisällä ja EU:n naapurivaltioiden kanssa, jotta voidaan parantaa ydinturvallisuutta ja varmistaa avoimuus ja koordinointi ydinonnettomuuden sattuessa,

H. ottaa huomioon, että ydinturvallisuusdirektiivi tarjoaa vain rajalliset puitteet EU:n toimille tällä alalla; ottaa huomioon, että näiden tapahtumien valossa unionin ja kansainvälisen yhteisön ydinturvallisuusstandardien olisi oltava mahdollisimman korkealla tasolla,

I.   ottaa huomioon, että uusien ydinvoimalahankkeiden kehittäminen Valko-Venäjällä ja Venäjällä (Kaliningradin alue) nostaa esiin merkittäviä kysymyksiä, jotka liittyvät ydinturvallisuusstandardeihin ja kansainvälisten yleissopimusten (kuten Espoon ja Århusin sopimukset) vastaavien velvoitteiden noudattamiseen; ottaa huomioon, että nämä kysymykset eivät ole relevantteja ainoastaan suoranaisesti Valko-Venäjään ja Kaliningradin alueeseen rajoittuvissa jäsenvaltioissa vaan koko Euroopassa, mikä tekee välttämättömäksi sen, että EU:n, mukaan luettuina Euroopan komission relevantit toimijat, olisi toimittava yhdessä solidaarisuuden hengessä,

J.   ottaa huomioon, että 6. heinäkuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin Itämeri-strategiasta ja makroalueiden roolista tulevaisuuden koheesiopolitiikassa todetaan, että "Itämeren alueella suunnitellun ydinenergian käytön laajentamisen takia EU-maiden on noudatettava mitä tiukimpia turvallisuus- ja ympäristönormeja ja komission on seurattava ja valvottava, noudattavatko naapurimaat ja erityisesti ne, jotka suunnittelevat rakentavansa ydinvoimaloita lähelle EU:n ulkorajoja, samaa toimintamallia ja kansainvälisiä yleissopimuksia"(4),

K. korostaa, että on selvästi tarvetta järjestää ydinenergiaa koskeva avoin ja julkinen keskustelu kaikissa jäsenvaltioissa yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ydinvoiman vaikutuksista ennen poliittisten päätösten tekemistä,

L.  ottaa huomioon, että Euroopan ydinteollisuus käyttää nykyisin usein alihankkijoita ja että on varmistettava riittävä koulutus, joka koskee erityisesti työntekijöiden vaarallista altistumista ja viime kädessä sen valvontaa, että prosessien kaikkein kriittisimmät vaiheet ovat luotettavia,

M. ottaa huomioon, että Euratomin perustamissopimus allekirjoitettiin vuonna 1957 ja että on arvioitava uudelleen ydinenergiaa koskevat odotukset, joita Euratomin perustamissopimus ilmensi viisikymmentä vuotta sitten,

1.  ilmaisee solidaarisuutensa luonnonkatastrofin ja sitä seuranneen ydinonnettomuuden uhreja kohtaan ja toteaa ihailevansa kaikkia niitä, jotka vaarantavat oman henkensä estääkseen ydinkatastrofin, sekä solidaarisuutta, rohkeutta ja päättäväisyyttä, jolla Japanin kansa ja viranomaiset ovat reagoineet onnettomuuteen; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita edelleen antamaan Japanille ja tuhoalueille kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua ja tukea;

2.  kehottaa Japanin viranomaisia, IAEA:ta ja Fukushiman ydinvoimalaa operoivaa yhtiötä (Tokyo Electric Power Companya, Tepcoa) toimimaan avoimesti ja antamaan reaaliaikaista tietoa Fukushiman tilanteen kehittymisestä ja erityisesti radioaktiivisuuden tasoista kielletyllä alueella ja sen ulkopuolella;

3.  on huolissaan raporteista, joiden mukaan ydinvoimayhtiö on ilmoittanut sääntelyviranomaisille useista tarkastusten laiminlyönneistä vähän ennen Fukushiman ydinonnettomuutta; kehottaa komissiota tällaisten mahdollisten sääntöjen laiminlyöntien valossa analysoimaan sääntelyviranomaisen tehokkuutta, toimivaltuuksia ja riippumattomuutta Euroopassa ja ehdottamaan tarvittaessa parannuksia;

4.  pyytää komissiota tarkentamaan puheenjohtaja Barroson 5. huhtikuuta 2011 Euroopan parlamentille antamaa ilmoitusta, että komissio aikoo laskea elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisten saastumisen sallittuja enimmäistasoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita EU:n soveltuvien asetusten mukaisesti välittömästi vahvistamaan elintarvikkeiden radioaktiivista saastumista EU:ssa ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä koskevat yleiset ja hyväksyttävät enimmäismäärät, jotka eivät saa ylittää tasoa, joka on asetettu ajatellen väestön kaikkein haavoittuvinta osaa; kehottaa komissiota lisäksi peruuttamaan 25. maaliskuuta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 287/2011(5) säännökset, jotka mahdollistavat tietyistä Japanin maakunnista peräisin olevien, asetuksessa (EY) N:o 3954/87 asetettuihin enimmäismääriin asti saastuneiden elintarvikkeiden ja rehujen tuonnin;

5.  katsoo, että Euroopan unionin on kattavasti tarkistettava lähestymistapaansa ydinturvallisuuteen, kun otetaan huomioon, että ydinenergia sisältyy jatkossakin energiamuotojen yhdistelmään useassa jäsenvaltiossa monen vuoden ajan ja että uusia reaktoreita on suunnitteilla tai jo rakenteilla; kehottaa jäsenvaltioita kuitenkin keskeyttämään uusien ydinreaktorien suunnittelun ja tilaamisen ainakin siihen asti kunnes stressitestit on suoritettu ja arvioitu;

6.  katsoo, että stressitestien uskottavuuden varmistamiseksi niiden on oltava pakollisia ja perustuttava yhteisiin ja avoimiin yhteisön arviointiperusteisiin, jotka komissio laatii yhdessä ydinturvallisuusalan eurooppalaisten sääntelijöiden ryhmän (ENSREG) ja riippumattomien asiantuntijoiden kanssa; katsoo, että nämä testit on toteutettava EU:n valvonnan ja riippumattomien asiantuntijoiden tarkkailun alaisina, ja että lopullisen arvion on oltava valmis julkaistavaksi vuoden 2011 lopussa;

7.  pyytää tässä yhteydessä komissiota esittämään 15. huhtikuuta mennessä konkreettisen ja tarkan aikataulun sekä niiden riippumattomien elinten ja asiantuntijoiden nimet, jotka osallistuvat näihin stressitesteihin sovellettavien tarkkojen kriteerien kehittämiseen;

8.  katsoo, että tällaisten stressitestien olisi katettava erityisesti:

· kaikki olemassa olevat ja suunnitellut ydinlaitokset, mukaan luettuna radioaktiivinen jäte ja käytetyn polttoaineen altaat,

· yleisen "ydinturvallisuuskulttuurin" (esim. julkiset hankinnat, turva-alueen laajuus, vuotuiset turvallisuusraportit ja yleisölle tiedottaminen) tarkastelu,

· inhimillisestä toiminnasta aiheutuvat riskit (esim. terrori-iskut ja verkkohyökkäykset sekä lentokoneiden iskeytyminen laitoksiin), poikkeukselliset luonnontapahtumat (maanjäristykset, tulvat, kuivuus tai muut aluekohtaiset riskit), mukaan luettuna ilmastonmuutoskestävyyden tutkiminen, jotta voidaan ottaa huomioon äärimmäisten sääolojen lisääntynyt esiintymistiheys ja voimakkuus,

· merkittävän ja mahdollisesti laitokseen liittymättömän katastrofin yleinen vaikutus, kuten sähkön ja veden saannin keskeytyminen, tietoliikenneyhteyksien katkeaminen, laitokselle pääsyn estyminen, henkilöstön puute ja varajärjestelmien luotettavuus,

· polttoaineen toimitusreittien turvallisuus,

· tällaisten epätavallisten tapahtumien yhdistelmä ja valmius reagoida siihen yhdistelmään tai niiden kaikkien kumulatiivinen vaikutus (monivaiheinen katastrofiskenaario),

· muut, asiantuntijoiden esiin ottamat kysymykset;

 

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle stressitestit niissä ydinlaitoksissa, jotka ovat "luonnostaan" vaarallisempia esimerkiksi maantieteellisen sijaintinsa (esim. maanjäristysalueet) takia, ja katsoo, että ne olisi tarkastettava nopeasti ja tarvittaessa niissä olisi toteutettava rakenteellisia parannuksia tai ne olisi poistettava käytöstä selkeää aikataulua noudattaen;

10. vaatii, että jos laitos saa stressitestissä negatiivisen tuloksen, tämän olisi johdettava porrastettuun vastaukseen, joka saattaa edellyttää laitoksen välitöntä sulkemista;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin toimiin varmistaakseen, että stressitestejä sekä niiden perusteella laadittuja ydinturvallisuus-, ydinlaitosten turvaamis- ja ydinjätehuoltostandardeja sovelletaan EU:n lisäksi myös EU:n naapurimaihin rakennettaviin tai suunniteltuihin ydinvoimaloihin; katsoo, että näiden stressitestien olisi katettava koko tuotantoketju, mukaan luettuna kuljetukset ja jätteen käsittely ja säilytys;

12. korostaa, että vuoden 2008 ehdotuksessaan ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta(6) komissio menetti selkeän mahdollisuuden ehdottaa sellaisten yhteisten standardien laatimista, joilla taataan korkeatasoinen ydinturvallisuus; muistuttaa, että Euroopan parlamentti kannatti huhtikuussa 2009 ydinturvallisuusdirektiivin tiukentamista siten, että IAEA:n turvallisuusperiaatteiden noudattamisesta tehdään lakisääteinen vaatimus vapaaehtoisuuden sijasta; pahoittelee että jäsenvaltiot eivät ottaneet huomioon Euroopan parlamentin esittämiä huolenaiheita; toteaa, että ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen hallinnointia koskevan direktiivin yhteydessä todellinen yhteistyö on tärkeää ja kehottaa neuvostoa ottamaan parlamentin tärkeimmät pyynnöt huomioon;

13. odottaa komission kattavaa katsausta EU:n ydinturvallisuuslainsäädännöstä, joka on määrä esittää vuoden 2011 loppuun mennessä, ja siihen liittyviä lainsäädäntöehdotuksia, joilla IAEA:n perusturvallisuusperiaatteet muutettaisiin yksityiskohtaisemmiksi tai tiukemmiksi vaatimuksiksi EU:n tasolla, jotta voidaan saavuttaa kaikkein korkeimmat turvallisuusstandardit ja ottaa käyttöön pakollinen mekanismi, jolla säännöllisesti tarkistetaan turvallisuusstandardien soveltamista jäsenvaltioissa vertaisarvioinnin ja riippumattomien ydinvoima-asiantuntijoiden komitean avulla komission ohjauksessa;

14. katsoo, että ydinturvallisuus on koko Euroopan unionin huolenaihe ja toissijaisuusperiaatetta sovelletaan vain osittain; kehottaa siksi tarkistamaan Euratomin perustamissopimusta, jotta voidaan vahvistaa EU:lla tällä alalla olevaa toimivaltaa, ottaa Euroopan parlamentti tavallisen lainsäädäntömenettelyn kautta mukaan suuremman avoimuuden saavuttamiseksi sekä ottaa huomioon Lissabonin sopimuksessa asetetut yhteiset energiapoliittiset tavoitteet;

15. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ydinvoimaloita ei rakenneta EU:ssa tai naapurivaltioissa alueille, joilla on suuri maanjäristys- ja tulvariski; katsoo, että EU:n ulkorajoilla tapahtuvan ydinvoimaloiden rakentamisen on tapahduttava ydinturvallisuuden kansainvälisten ympäristöstandardien mukaisesti;

16. kehottaa jäsenvaltioita pitämään yllä ja kehittämään osaamista ja työoloja, joita tarvitaan voimaloiden eliniän aikana sekä käytöstäpoistamisvaiheessa ja ydinjätteen hallinnassa;

17. korostaa, että EU:n on kehitettävä EU:n rajojen ulkopuolelle ulottuva strategia, jossa toimitaan johdonmukaisesti korkeimmalla poliittisella tasolla, jotta varmistetaan ydinturvallisuus ja ydinturvajärjestelyt ja kielletään ydinvoimaloiden rakentaminen maailmanlaajuisesti vakavan riskin alueille, mikä johtaisi lopulta sitovaan YK:n yleissopimukseen;

18. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toimimaan yhteisvastuullisesti vahvistettaessa kansainvälisiä ydinturvallisuusstandardeja ja niiden moitteetonta täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä IAEA:n, Espoon yleissopimuksen sihteeristön ja muiden relevanttien kansainvälisten organisaatioiden kanssa; kehottaa komissiota esittämään kesäkuuhun 2011 mennessä kattavan toimintasuunnitelman ja käytännön järjestelyjä sen toteuttamiseksi; kehottaa komissiota yhteistyössä IAEA:n kanssa painostamaan Valko-Venäjää ja Venäjää rakentavalla tavalla ja vaatimaan niiltä, että ne noudattavat kansainvälisiä turvallisuusstandardeja ja tekevät yhteistyötä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa kaikissa ydinvoimaloiden suunnittelun, rakentamisen ja käytön vaiheissa; katsoo tässä yhteydessä, että EU:n on hyödynnettävä täysimääräisesti kansainvälisten järjestöjen ja elimien tarjoamaa asiantuntemusta;

19. kehottaa komissiota laatimaan tutkimuksen ydinvoimalaitosten rakentamiseen, käyttöön ja käytöstä poistamiseen Euroopassa liittyvistä yleisistä taloudellisista seikoista, mukaan luettuina näkökohdat, jotka liittyvät valtion interventioon onnettomuuksien/hätätilanteiden sattuessa, vakuutuksiin ja valtion tukiin liittyvät näkökohdat sekä kilpailunäkökohdat Euroopan energiayhteismarkkinoiden yhteydessä;

20. muistuttaa tässä yhteydessä energiatehokkuuden ja energian säästämisen kasvaneesta merkityksestä ja tarpeesta luoda asianmukainen lainsäädäntökehys ja tarjota tarvittavaa tukea uusiutuvaan ja kestävään energiaan, energian varastointiin ja Euroopan laajuiseen sähköverkkoon tehtäville investoinneille, katsoo, että toimitushäiriöiden riskien minimoimiseksi on olennaisen tärkeää, että käytettävissä on moderni älykäs sähköverkko, joka kykenee ottamaan vastaan energian syöttämistä hajautetuista energiantuotantolaitoksista;

21. korostaa erityisesti, että viimeaikaiset kansainväliset tapahtumat ovat tehneet selväksi, että 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä on tärkeämpää ja kiireellisempää kuin koskaan myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta; toteaa, että energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevat pitkän aikavälin tavoitteet ovat myös ratkaisevan tärkeitä talouden toimijoille, ja kehottaa sisällyttämään vuotta 2050 koskevaan toimintasuunnitelmaan tällaisia kunnianhimoisia tavoitteita sekä vuosiksi 2030 että 2050;

22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euratomille ja ENSREGille.

 

 

(1)

EUVL C 76 E, 27.3.2008, s. 114.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0118.

(3)

Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit.

(4)

P7_TA(2010)0254.

(5)

EUVL L 80, 26.3.2011, s. 5.

(6)

KOM(2008)0790.

Päivitetty viimeksi: 6. huhtikuuta 2011Oikeudellinen huomautus