YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS autonomisista asejärjestelmistä
10.9.2018 - (2018/2752(RSP))
joka korvaa seuraavat päätöslauselmaesitykset:
B8‑0308/2018 (Verts/ALE)
B8‑0309/2018 (PPE)
B8‑0355/2018 (ALDE)
B8‑0360/2018 (EFDD)
B8‑0361/2018 (GUE/NGL)
B8‑0362/2018 (S&D)
Michael Gahler, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Cristian Dan Preda, José Ignacio Salafranca Sánchez‑Neyra, David McAllister, Sandra Kalniete, Laima Liucija Andrikienė, Elmar Brok, Tunne Kelam, Eduard Kukan, Julia Pitera, Fernando Ruas PPE-ryhmän puolesta
Ana Gomes, Victor Boştinaru, Knut Fleckenstein, Arne Lietz, Clare Moody S&D-ryhmän puolesta
Norica Nicolai, Petras Auštrevičius, Beatriz Becerra Basterrechea, Gérard Deprez, Ivan Jakovčić, Ilhan Kyuchyuk, Patricia Lalonde, Louis Michel, Urmas Paet, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Jozo Radoš, Frédérique Ries, Marietje Schaake, Ramon Tremosa i Balcells, Johannes Cornelis van Baalen, Hilde Vautmans, Ivo Vajgl ALDE-ryhmän puolesta
Sabine Lösing, Javier Couso Permuy, Kateřina Konečná, Dimitrios Papadimoulis, Stelios Kouloglou, Kostadinka Kuneva GUE/NGL-ryhmän puolesta
Philippe Lamberts, Ernest Urtasun, Bodil Valero, Max Andersson, Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta
Fabio Massimo Castaldo, Dario Tamburrano EFDD-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma autonomisista asejärjestelmistä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston 21 artiklan sekä 21 artiklan 2 kohdan c alakohdan,
– ottaa huomioon Martensin lausekkeen, joka sisältyy Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjaan vuodelta 1977 (pöytäkirja I),
– ottaa huomioon vuonna 2018 hyväksytyn YK:n aseidenriisuntaohjelman osan IV ”Yhteisen tulevaisuutemme turvaaminen”,
– ottaa huomioon 3. toukokuuta 2013 julkaisemansa tutkimuksen miehittämättömien ilma-alusten ja robottien käytön vaikutuksista ihmisoikeuksiin sodankäynnin aikana ”Human rights implications of the usage of drones and unmanned robots in warfare”;
– ottaa huomioon erilaiset kantansa, suosituksensa ja päätöslauselmansa, joissa kehotetaan kieltämään koko maailmassa tappavat automaattiset asejärjestelmät, kuten neuvostolle 5. heinäkuuta 2018 esittämänsä suosituksen Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 73. istunnosta[1], täysistunnossa 13. maaliskuuta 2018 vahvistetut valtuudet aloittaa neuvottelut Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamista koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta, 13. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[2], 7. heinäkuuta 2016 neuvostolle antamansa suosituksen YK:n yleiskokouksen 71. istunnosta[3] sekä 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä[4],
– ottaa huomioon laittomia, summittaisia ja mielivaltaisia teloituksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan Christof Heynsin 9. huhtikuuta 2013 päivätyn vuotuisen raportin (A/HRC/23/47),
– ottaa huomioon EU:n julkilausumat tappavista autonomisista asejärjestelmistä eräitä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten hallitusten asiantuntijoista koostuvalle ryhmälle tämän kokouksissa Genevessä 13.–17. marraskuuta 2017, 9.–13. huhtikuuta 2018 ja 27.–31. elokuuta 2018,
– ottaa huomioon eri valtioiden, myös EU:n jäsenvaltioiden, ennen hallitustenvälisen asiantuntijaryhmän vuosien 2017 ja 2018 kokouksia toimittamat asiakirjat,
– ottaa huomioon 31. toukokuuta 2017 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, jossa kehotettiin soveltamaan tekoälyyn ihmisen valvontaa ja kieltämään tappavat autonomiset asejärjestelmät,
– ottaa huomioon Pyhän istuimen vetoomuksen, joka koskee tappavien autonomisten aseiden kieltämistä,
– ottaa huomioon yli 3 000:n tekoäly- ja robotiikkatutkijan heinäkuussa 2015 allekirjoittaman avoimen kirjeen sekä johtavien robotiikka- ja tekoäly-yritysten 166 perustajan 21. elokuuta 2017 allekirjoittaman avoimen kirjeen, joissa varoitetaan tappavista automaattisista asejärjestelmistä, sekä 240 teknologian alan organisaation ja 3 089 yksityishenkilön kirjeen, jossa he lupaavat olla kehittämättä, valmistamatta ja käyttämättä tappavia autonomisia asejärjestelmiä,
– ottaa huomioon asiaa koskevat Punaisen ristin kansainvälisen komitean lausunnot ja kansalaisyhteiskunnan aloitteet, kuten tappajarobottien pysäyttämistä vaativan kampanjan, jossa on edustettuina 70 organisaatiota 30 maasta, mukaan lukien Human Rights Watch, Article 36, PAX ja Amnesty International,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että EU:n politiikkaa ja toimia ohjaavat ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen periaatteet, YK:n peruskirjan periaatteet ja kansainvälinen oikeus; korostaa, että näitä periaatteita on sovellettava, jotta voidaan säilyttää rauha, estää konfliktit ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta;
B. toteaa, että ”tappavat autonomiset asejärjestelmät” ovat asejärjestelmiä, joista puuttuu ihmisen suorittama merkityksellinen keskeisten toimintojen valvonta yksittäisten kohteiden valinnan ja niihin iskemisen yhteydessä;
C. ottaa huomioon, että tiettävästi on jonkin verran maita, julkisrahoitteisia toimijoita ja yksityisiä toimijoita, jotka tutkivat ja kehittävät tappavia autonomisia asejärjestelmiä; toteaa, että ne vaihtelevat aina ohjuksista, jotka pystyvät valikoimaan kohteensa, koneoppimiseen perustuviin, kognitiivisia taitoja omaaviin koneisiin, jotka pystyvät päättämään, ketä vastaan, milloin ja missä taistellaan;
D. toteaa, että automaattisia, kauko-ohjattavia ja etäkäyttöisiä järjestelmiä ja muita muuten kuin autonomisesti toimivia järjestelmiä ei tulisi pitää tappavina autonomisina asejärjestelminä;
E. ottaa huomioon, että tappavat autonomiset asejärjestelmät voivat muuttaa sodankäyntiä perustavalla tavalla käynnistämällä ennennäkemättömän ja hallitsemattoman kilpavarustelun;
F. toteaa, että tappavien autonomisten asejärjestelmien käyttö herättää perustavanlaatuisia ihmisen harjoittamaa valvontaa koskevia eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä erityisesti kriittisten toimintojen, kuten kohteen valinnan ja kohteeseen iskemisen, osalta; toteaa, että koneet ja robotit eivät pysty ihmisen tavoin tekemään päätöksiä, joihin sisältyy erotteluun, suhteellisuuteen ja varotoimiin liittyviä oikeudellisia periaatteita;
G. pitää keskeisenä, että juuri ihmiset tekevät päätökset tappavista toimista ja valvovat niitä, sillä ihmiset myös kantavat viime kädessä vastuun elämän ja kuoleman kysymyksistä;
H. toteaa, että kansainvälistä oikeutta, johon sisältyy humanitaarinen oikeus ja ihmisoikeuksia koskeva oikeus, sovelletaan täysipainoisesti kaikkiin asejärjestelmiin ja niiden käyttäjiin ja että kansainvälisen oikeuden noudattaminen on perusedellytys, joka valtioiden on täytettävä erityisesti silloin, kun kyseessä on esimerkiksi siviiliväestön suojelua koskevien periaatteiden noudattaminen tai hyökkäyksen vuoksi varotoimiin ryhtyminen;
I. toteaa tappavien autonomisten asejärjestelmien käytön nostavan esiin keskeisiä kysymyksiä ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sekä unionin normien ja arvojen noudattamisesta tulevissa sotilaallisissa toimissa;
J. ottaa huomioon, että johtavien kansainvälisten robotiikka- ja tekoäly-yrityksen 116 perustajaa lähetti elokuussa 2017 YK:lle avoimen kirjeen, jossa kehotettiin hallituksia estämään näitä aseita koskeva kilpavarustelu sekä välttämään tällaisen teknologian aiheuttamia vakautta horjuttavia vaikutuksia;
K. toteaa, että mikä tahansa tappava autonominen asejärjestelmä saattaa toimia virheellisesti huonosti kirjoitetun koodin vuoksi taikka vihollisvaltion tai muun kuin valtiollisen toimijan tekemän kyberhyökkäyksen vuoksi;
L. toteaa vaatineensa toistuvasti, että määritellään ja hyväksytään tappavia autonomisia asejärjestelmiä koskeva yhteinen kanta kiireellisesti ja kielletään kansainvälisesti sellaisten tappavien autonomisten asejärjestelmien kehittäminen, valmistus ja käyttö, jotka mahdollistavat iskut ilman merkityksellistä ihmisten suorittamaa valvontaa, sekä aloitetaan tosiasialliset neuvottelut niiden kieltämiseksi;
1. muistuttaa EU:n kunnianhimoisesta tavoitteesta toimia kansainvälisenä rauhan edistäjänä ja kehottaa sitä laajentamaan rooliaan kansainvälisissä aseidenriisunta- ja asesulkutoimissa ja pyrkimään toiminnassaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämiseen ja varmistamaan kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan ja humanitaarisen oikeuden noudattamisen sekä siviilien ja siviili-infrastruktuurin suojelun;
2. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, jäsenvaltioita ja Eurooppa-neuvostoa määrittämään ja hyväksymään kiireellisesti ennen marraskuussa 2018 pidettävää eräitä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen korkeiden sopimuspuolten kokousta sellaisen yhteisen kannan tappaviin autonomisiin asejärjestelmiin, jossa varmistetaan ihmisen suorittama asejärjestelmien kriittisten toimintojen merkityksellinen valvonta käytön aikana, sekä puhumaan asiaankuuluvilla foorumeilla yhdellä äänellä ja toimimaan sen mukaisesti; kehottaa tässä yhteydessä varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, jäsenvaltioita ja neuvostoa vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja keräämään näkemyksiä asiantuntijoilta, tutkijoilta ja kansalaisyhteiskunnalta;
3. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja neuvostoa pyrkimään kansainvälisten neuvottelujen käynnistämiseen tappavat autonomiset asejärjestelmät kieltävästä oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta;
4. korostaa sen vuoksi, että on äärimmäisen tärkeää estää kehittämästä ja valmistamasta sellaisia tappavia autonomisia asejärjestelmiä, joissa kriittiset toiminnot, kuten kohteen valinta ja siihen iskeminen, eivät ole ihmisen valvonnassa;
5. palauttaa mieliin 13. maaliskuuta 2013 vahvistamansa kannan Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelmaa koskevasta asetuksesta ja erityisesti 6 artiklan 4 kohdasta (tukikelpoiset toimet) ja korostaa olevansa valmis hyväksymään samanlaisen kannan tulevan puolustusalan tutkimusohjelman, puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman ja vuoden 2020 jälkeiseen Euroopan puolustusrahastoon liittyvien muiden asiaa koskevien seikkojen yhteydessä;
6. painottaa, että EU:n tai sen liittolaisten asevoimien käytössä tällä hetkellä olevista aseista ja asejärjestelmistä yksikään ei ole tappava autonominen asejärjestelmä; muistuttaa, että tappavina autonomisina asejärjestelminä ei pidetä aseita ja asejärjestelmiä, jotka on suunniteltu erityisesti omien alustojen, asevoimien ja väestön puolustamiseen erittäin dynaamisilta uhilta, kuten vihollisohjuksilta, ampumahyökkäyksiltä tai ilma-aluksilta; korostaa, että ihmisen olisi päätettävä ilma-alukseen kohdistuvasta voimankäytöstä silloin, kun aluksessa on ihmisiä;
7. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneille kansakunnille sekä NATOn pääsihteerille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0312.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0494.
- [3] EUVL C 101, 16.3.2018, s. 166.
- [4] EUVL C 285, 29.8.2017, s. 110.