MIETINTÖ tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa

10.7.2008 - (2007/2253(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Marianne Mikko

Menettely : 2007/2253(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0303/2008
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0303/2008
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa

(2007/2253(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–         ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan[1],

–         ottaa huomioon Amsterdamin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta[2],

–         ottaa huomioon Euroopan komission työasiakirjan tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta Euroopan unionin jäsenvaltioissa (SEC(2007)0032),

–         ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 11. joulukuuta 2007 antaman direktiivin 2007/65/EY televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta[3],

–         ottaa huomioon 20. marraskuuta 2002 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden keskittymisestä[4],

–         ottaa huomioon vuonna 2005 tehdyn kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelua ja edistämistä koskevan Unescon yleissopimuksen,

–         ottaa huomioon 22 päivänä huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman EU:ssa ja varsinkin Italiassa tapahtuvasta sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden perusoikeuksien rikkomisesta (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan 2 kohta)[5],

–         ottaa huomioon komission vuonna 2001 antaman tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan (2001/C 320/04),

–         ottaa huomioon neuvoston 25 päivänä tammikuuta 1999 antaman päätöslauselman julkisesta yleisradiotoiminnasta (1999/C 30/01),

–         ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 31 päivänä tammikuuta 2007 antaman suosituksen CM/Rec(2007)3 jäsenvaltioille julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tehtävästä tietoyhteiskunnassa,

–         ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–         ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, teollisuuden, tutkimuksen ja energian valiokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0303/2008),

A.       katsoo, että Euroopan unioni on vakuuttanut sitoutuneensa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden puolustamiseen ja edistämiseen olennaisena osana Euroopan unionin perusoikeusasiakirjan 11 artiklan tiedonsaantia ja sananvapautta koskevaa oikeutta, joka on demokratian, yhteiskunnallisen moniarvoisuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämisen keskeisimpiä kulmakiviä,

B.       ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on ilmaissut toistuvasti toiveensa, että komissio vahvistaisi sekä viestintäalalla että kaikkialla tietoyhteiskunnassa vakaan oikeuskehyksen, jolla varmistetaan riittävä moniarvoisuuden suojelun taso jäsenvaltioissa ja mahdollistetaan se, että toimijat voivat hyödyntää yhteismarkkinoiden luomia mahdollisuuksia,

C.       katsoo, että tiedotusvälineiden moniarvoisuuden käsitettä ei voida – kuten komissio korosti työasiakirjassaan – rajoittaa ongelmaan, joka koskee omaisuuden keskittymistä yrityksiin, vaan se kattaa myös julkiseen yleisradiotoimintaan, poliittiseen valtaan, taloudelliseen kilpailuun, kulttuuriseen moninaisuuteen, uusien tekniikoiden kehittämiseen, avoimuuteen ja toimittajien työolosuhteisiin liittyvät kysymykset Euroopan unionissa,

D.       katsoo, että yleisradiopalveluilla on oltava käytössään tarvittavat resurssit ja välineet, joilla niille varmistetaan todellinen riippumattomuus poliittisesta paineesta ja markkinavoimista,

E.        ottaa huomioon, että tällä hetkellä julkinen yleisradiotoiminta joutuu kilpailemaan epäoikeudenmukaisesti ja sisältöjensä laadun kustannuksella markkinaosuuksista kaupallisten kanavien kanssa, joiden perimmäisenä tavoitteena ei ole laatu, vaan kysynnän tyydyttäminen yleisön enemmistön toiveiden mukaisesti,

F.        katsoo, että kulttuurin moninaisuutta koskevassa Unescon yleissopimuksessa pidetään erityisen tärkeänä muun muassa tiedotusvälineiden monimuotoisuutta edistävien olosuhteiden luomista,

G.       katsoo, että kulttuurin moninaisuutta koskevassa Unescon yleissopimuksessa tunnustetaan sopimuspuolten oikeus toteuttaa toimenpiteitä tiedotusvälineiden monimuotoisuuden edistämiseksi myös julkisen palvelun yleisradiotoiminnan avulla,

H.       katsoo, että julkisen audiovisuaalisen viestinnän tärkeä rooli moniarvoisuuden varmistamisessa tunnustetaan kulttuurin moninaisuutta koskevassa Unescon yleissopimuksessa ja Amsterdamin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta, jonka mukaan jäsenvaltioiden julkinen yleisradiotoiminta liittyy suoraan jokaisen yhteiskunnan demokraattisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin samoin kuin tarpeeseen turvata viestinnän moniarvoisuus ja jonka mukaan jäsenvaltiot vastaavat julkisen yleisradiotoiminnan tehtävien määrittelemisestä ja rahoittamisesta,

I.         katsoo, että vuonna 2001 annetussa komission tiedonannossa tunnustetaan täysin julkisen yleisradiotoiminnan keskeinen rooli moniarvoisuuden sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämisessä, ja painotetaan, että kyseisiä valtiontukia arvioidessaan komissio soveltaa kriteerejä, joihin kuuluvat muun muassa kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisen merkitys ja jokaisen yhteiskunnan demokraattisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tarpeiden täyttäminen,

J.        katsoo, että 25 päivänä tammikuuta 1999 annetussa neuvoston päätöslauselmassa korostetaan julkisen yleisradiotoiminnan olennaista roolia moniarvoisuuden kannalta ja edellytetään, että jäsenvaltiot määrittelevät sille laaja-alaisia tehtäviä, jotka vastaavat sen roolia uusista audiovisuaalialan palveluista ja tietopalveluista sekä uusista tekniikoista koituvien hyötyjen saattamisessa yleisön saataville,

K.       katsoo, että neuvosto on hyväksynyt edellä mainitun Amsterdamin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan varmistaakseen jäsenvaltioiden toimivallan julkisen yleisradiotoiminnan järjestämisessä kansallisella tasolla siten, että se täyttää jokaisen yhteiskunnan demokraattiset ja kulttuuriset tarpeet, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla edistää tiedotusvälineiden moniarvoisuuden säilyttämistä koskevan tavoitteen toteutumista,

L.        katsoo, että edellä mainitussa Euroopan neuvoston ministerikomitean jäsenvaltioille antamassa suosituksessa korostetaan julkisen yleisradiotoiminnan erityistä roolia puolueettomien ja itsenäisten tietojen ja kannanottojen sekä innovatiivisen ja vaihtelevan sisällön lähteenä, joka noudattaa korkeita eettisiä ja laadullisia standardeja, sekä julkisen keskustelun foorumina ja keinona yksilöiden laajemman demokraattisen osallistumisen edistämiseksi, ja näin ollen vaaditaan, että tehtävien määrittelemistä koskeva toimivalta säilyy jäsenvaltioilla, jotta tiedotusvälineet voivat täyttää tehtävänsä uudessa mediaympäristössä,

M.      katsoo, että tiedotusvälineiden moniarvoisuus voidaan taata ainoastaan varmistamalla julkisten televisioyhtiöiden tuottaman sisällön todellinen poliittinen tasapaino,

N.       katsoo, että kokemus on osoittanut, että rajoittamaton omistuksen keskittyminen vaarantaa moniarvoisuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden ja että puhtaasti vapaaseen markkinakilpailuun perustuva järjestelmä ei yksinään voi taata tiedotusvälineiden moniarvoisuutta,

O.       katsoo, että yksityisen ja julkisen sektorin televisiotoimintaa ja audiovisuaalisia viestintäpalveluja koskevat kahden pilarin järjestelyt Euroopassa ovat osoittautuneet arvokkaiksi tiedotusvälineiden moniarvoisuuden vahvistamisessa ja että niitä tulisi kehittää edelleen,

P.        katsoo, että omistuksen keskittyminen aiheuttaa mediatyöntekijöiden lisääntyvää riippuvuutta suurten mediayritysten omistajista,

Q.       katsoo, että uudet teknologiat ja erityisesti siirtyminen digitaaliseen teknologiaan audiovisuaalisen sisällön tuotannon ja levittämisen osalta sekä uusien viestintä- ja tietopalveluiden markkinoille tulo ovat huomattavasti vaikuttaneet saatavilla olevien tuotteiden määrään ja levityskeinoihin; katsoo kuitenkin, että tiedotusvälineiden ja palvelujen määrällinen lisääntyminen ei automaattisesti takaa sisällön monimuotoisuutta; katsoo, että uudet päivitetyt keinot tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden varmistamiseksi ja täsmällisten ja puolueettomien tietojen antaminen yleisölle ovat siksi tarpeen,

R.       katsoo, että tämänhetkiset televiestinnän sääntelypuitteet, jotka heijastavat infrastruktuurin ja sisällön sääntelyn välistä suoraa yhteyttä ja keskinäistä riippuvuutta, antavat jäsenvaltioille saatavuutta koskevien sääntöjen ja jakeluvelvoitesääntöjen kaltaisia sopivia teknisiä välineitä tiedotusvälineiden ja sisällön monimuotoisuuden suojelemiseksi,

S.        katsoo kuitenkin, että teknologinen edistys ei automaattisesti takaa tietojen moniarvoisuuden ja sisällön monimuotoisuuden kunnioittamista, vaan se on saatava aikaan kansallisten ja Euroopan viranomaisten harjoittamalla aktiivisella, yhtenäisellä ja valppaalla politiikalla,

T.        katsoo, että vaikka Internet on merkittävästi lisännyt erilaisten tietolähteiden, näkökulmien ja mielipiteiden saatavuutta, se ei ole vielä korvannut perinteisiä tiedotusvälineitä julkisen mielipiteen ratkaisevana muodostajana,

U.       ottaa huomioon, että teknologiset muutokset merkitsevät sitä, että sanomalehtien julkaisijat jakavat sisältöä yhä enenevässä määrin Internetissä ja ovat siksi laajalti riippuvaisia (on-line) mainostuloista,

V.       ottaa huomioon, että tiedotusvälineet muodostavat edelleen tärkeän vaikutusvälineen poliittisten näkemysten vaihdossa ja katsoo tämän vuoksi, että tiedotusvälineiden kykyyn hoitaa tehtäväänsä toimia demokratian vartijana kohdistuu huomattava uhka, koska tällä sektorilla yksityisten yritysten keskeinen huolenaihe on taloudellinen voitto; katsoo, että tähän liittyy tietojen moniarvoisuuden, sisällön laadun ja näkökantojen monimuotoisuuden vähenemisen vaara ja että siksi tiedotusvälineiden moninaisuutta ei saisi jättää pelkästään markkinamekanismien varaan,

W.      katsoo, että isot mediayritykset ovat saavuttaneet huomattavan ja usein hallitsevan markkina-aseman joissakin jäsenvaltioissa; katsoo, että sellaisten lehdistöryhmien olemassaolo, jotka ovat julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tekevien yritysten omistuksessa, muodostaa uhan tiedotusvälineiden itsenäisyydelle,

X.       katsoo, että monikansallisten mediayritysten myötävaikutus on joissakin jäsenvaltioissa ratkaisevan tärkeää mediamaiseman elvyttämiselle, mutta että tiettyjä parannuksia tarvitaan myös työolosuhteiden ja palkkojen osalta,

Y.       katsoo, että työolosuhteita ja mediatyöntekijöiden työn laatua on parannettava ja että sosiaaliturvan puuttuessa yhä suurempi määrä journalisteista työskentelee epävarmoissa olosuhteissa,

Z.        katsoo, että EU:n kilpailuoikeutta voidaan soveltaa vain rajoitetusti tiedotusvälineiden keskittymistä koskeviin kysymyksiin, koska vertikaalisten ja horisontaalisten tiedotusvälineiden omistusta keskittävien toimien taloudellinen laajuus uusimmissa jäsenvaltioissa ei ole saavuttanut sellaista tasoa, joka mahdollistaisi EU:n kilpailulain soveltamisen,

AA.     katsoo, että tiedotusvälineiden omistusta liikaa rajoittavien sääntöjen käyttöönottaminen saattaa vähentää eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä maailman markkinoilla ja lisätä ei-eurooppalaisten mediakonsernien vaikutusta,

AB.     katsoo, että tiedotusvälineiden kuluttajien on pystyttävä valitsemaan laajasta tarjonnasta,

AC.     katsoo, että mediatuottajat pyrkivät luomaan mahdollisimman laadukasta sisältöä, mutta olosuhteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi eivät ole kauttaaltaan tyydyttäviä kaikissa jäsenvaltioissa,

AD.     katsoo, että uusien tiedotusvälineiden leviäminen (laajakaistainen verkkoyhteys, satelliittikanavat, maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset jne.) ja tiedotusvälineiden omistuksen eri muodot eivät itsessään riitä takaamaan moniarvoisuutta tiedotusvälineiden tuottaman sisällön osalta,

AE.     katsoo, että sisältöä koskevia laadullisia sääntöjä ja alaikäisten suojelua koskevaa periaatetta tulisi soveltaa sekä julkisella että kaupallisella tasolla,

AF.     katsoo, että mediayritykset ovat korvaamattomia tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja demokratian säilyttämisen kannalta, ja että niiden tulisi siksi käsitellä liike-elämän etiikkaan ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä käytäntöjä aktiivisemmin,

AG.     katsoo, että kaupalliset tiedotusvälineet hyödyntävät yhä kasvavassa määrin käyttäjien tuottamaa sisältöä, erityisesti audiovisuaalista sisältöä, nimellistä korvausta vastaan tai korvauksetta, mikä aiheuttaa etiikkaa ja yksityisyyden suojaa koskevia ongelmia ja lisää epäasianmukaisella tavalla kilpailupaineita toimittajien ja muiden mediatyöntekijöiden parissa,

AH.     katsoo, että käyttäjien luoman sisällön lisääntyneen käytön yhteydessä ei aina noudateta kansalaisten ja julkisten henkilöiden yksityisyyttä koskevia sääntöjä ja että sen vuoksi on otettava käyttöön oikeudellisia keinoja asianomaisten suojelemiseksi,

AI.      katsoo, että blogit ovat uusi ja tärkeä keino edistää tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja että ne muodostavat kasvavan itseilmaisuun soveltuvan ilmaisukeinon, jota sekä mediatyöntekijät että yksityishenkilöt käyttävät; katsoo, että niiden yleistyminen aiheuttaa tarpeen luoda oikeudellisia suojakeinoja, jotka koskevat myös vastuuta mahdollisissa oikeusjutuissa ja joilla vahvistetaan oikeus vastineeseen,

AJ.      katsoo, että julkisille yleisradioyhtiöille täytyy myöntää vakaa rahoitus, että niiden on käyttäydyttävä oikeudenmukaisella ja puolueettomalla tavalla ja että niille on annettava keinot yleisön mielenkiinnon lisäämiseksi sekä sosiaalisten arvojen edistämiseksi,

AK.    ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on erilaisia käsityksiä julkisista tiedotusvälineistä ja niiden rahoituksesta,

AL.     ottaa huomioon, että julkisilla tiedotusvälineillä on huomattava markkinaosuus ainoastaan audiovisuaalisilla ja epälineaarisilla markkina-alueilla,

AM.    katsoo, että audiovisuaalialan eurooppalaisen toimintamallin kestävän perustan on muodostuttava vahvojen, itsenäisten ja moniarvoisten julkisten palvelujen sekä dynaamisen kaupallisen alan välisestä tasapainosta; katsoo, että tämän toimintamallin jatkaminen on keskeistä luomisen elinvoimaisuudelle ja laadulle, tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamiselle ja edistämiselle,

AN.    katsoo, että jäsenvaltioiden julkiset tiedotusvälineet kärsivät joskus sekä riittämättömästä rahoituksesta että poliittisesta painostuksesta,

AO.    katsoo, että julkisille yleisradioyhtiöille jokaisen jäsenvaltion toimesta määrätyt tehtävät edellyttävät pitkäkestoista rahoitusta ja taattua itsenäisyyttä, mikä on kaukana kaikkien jäsenvaltioiden tämänhetkisestä tilanteesta,

AP.     katsoo, että julkisilla tiedotusvälineillä on johtava asema tietyissä jäsenvaltioissa sekä sisällön laadun että niiden keräämän yleisön osalta,

AQ.    katsoo, että korkealaatuisen ja moninaisen sisällön saatavuus maailmanlaajuisen yleisön kannalta muuttuu yhä ratkaisevammaksi teknologisten muutosten ja lisääntyneen keskittymisen yhteydessä sekä yhä kilpailuhenkisemmässä ja globalisoituneemmassa ympäristössä; katsoo, että julkiset audiovisuaalipalvelut ovat keskeisiä demokraattisen mielipiteenmuodostuksen ja moniarvoisuuden takaamisen kannalta sekä siinä suhteessa, että ne mahdollistavat ihmisille tutustumisen kulttuuriseen moninaisuuteen; katsoo myös, että näiden palvelujen on voitava hyödyntää uusia lähetysjärjestelmiä täyttääkseen niille asetetut tehtävät ja tavoittaakseen kaikki yhteiskunnan ryhmät käytössä olevista saatavuuskeinoista riippumatta,

AR.     katsoo, että julkiset tiedotusvälineet tarvitsevat riittävän julkisen rahoituksen voidakseen tarjota korkeatasoista sisältöä kulttuurin ja uutisten osalta ja kilpailla kaupallisten tiedotusvälineiden kanssa,

AS.     katsoo, että uusia mediatekniikoita on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja että Internetissä toimiville jakelijoille suuntautuvat mainostulot aiheuttavat haittaa perinteisille tiedotusvälineille,

AT.     katsoo, että julkiset yleisradioyhtiöt ja kaupalliset televisioyhtiöt tulevat yhdessä uusien tekijöiden kanssa olemaan edelleen toisiaan täydentävässä asemassa uudessa audiovisuaalisessa maisemassa, jolle on ominaista jakelutekniikoiden monimuotoisuus,

AU.     katsoo, että Euroopan unionilla ei ole keskeistä toimivaltaa tiedotusvälineiden keskittymisen sääntelemiseksi, mutta sen toimivalta politiikan eri aloilla mahdollistaa sen, että se voi omaksua aktiivisen roolin tiedotusvälineiden moniarvoisuuden suojelemisessa ja edistämisessä; katsoo, että kilpailuoikeus ja valtiontukilainsäädäntö, audiovisuaali- ja televiestintäalaa koskevat säännökset sekä ulkosuhteet (kauppa) ovat aloja, joilla Euroopan unionin tulisi aktiivisesti pyrkiä harjoittamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta vahvistavaa ja edistävää politiikkaa,

AV.     ottaa huomioon sananvapautta koskevien konfliktien kasvavan määrän,

AW.    katsoo, että mediakoulutus on tietoyhteiskunnassa keskeinen keino, jonka avulla voidaan saada kansalaiset myötävaikuttamaan demokratiaan tietoisella ja aktiivisella tavalla,

AX.     katsoo, että tietojen lisääntynyt tarjonta (erityisesti Internetin ansiosta) tekee niiden tulkinnan ja arvioinnin yhä tärkeämmäksi,

AY.     katsoo, että Euroopan unionin kansalaisten medialukutaidon edistämiseksi tarvitaan huomattavasti enemmän tukea,

AZ.     katsoo, että eurooppalaiset tiedotusvälineet toimivat nyt globalisoituneilla markkinoilla, mikä tarkoittaa, että niiden omistusta koskevat laajat rajoitukset huonontavat huomattavasti niiden kykyä kilpailla kolmansien maiden yritysten kanssa, joita vastaavat rajoitukset eivät koske; katsoo, että tämän vuoksi on tarpeen luoda yhtäältä tasapaino oikeudenmukaisten kilpailusääntöjen yhtenäisen täytäntöönpanon ja moniarvoisten turvamekanismien tarjoamisen välille sekä toisaalta varmistaa, että yrityksille sallitaan tarvittava joustavuus, jotta ne pystyvät kilpailemaan kansainvälisillä mediamarkkinoilla,

BA.     katsoo, että elämme yhteiskunnassa, jossa meitä pommitetaan jatkuvasti tiedoilla, reaaliaikaisilla viesteillä ja suodattamattomilla sanomilla, ja että tietojen valikointi edellyttää erityisiä kykyjä,

BB.     katsoo, että tiedotusvälineiden moniarvoisuuden vahvistamiseen ja edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden on oltava perustavanlaatuisia Euroopan unionin ulkosuhteiden kannalta (niin kaupan alalla kuin muuallakin) erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan, laajentumisstrategian ja kahdenvälisten kumppanuussopimusten osalta,

1.        vaatii komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja takaamaan, että kaikki EU:n kansalaiset voivat seurata vapaita ja moniarvoisia tiedotusvälineitä kaikissa jäsenvaltioissa, ja vaatii komissiota ja jäsenvaltioita suosittelemaan tarvittaessa parannuksia;

2.        on vakuuttunut siitä, että moniarvoinen mediajärjestelmä on demokraattisen eurooppalaisen yhteiskuntamallin säilymisen perusedellytys;

3.        toteaa, että Euroopan mediamaisemassa tapahtuu jatkuvaa lähentymistä sekä eri viestimien että eri markkinoiden välillä;

4.        korostaa, että omistajuuden keskittyminen mediajärjestelmässä luo edulliset olosuhteet mainosmarkkinoiden monopolisoitumiselle, estää uusien toimijoiden pääsyn markkinoille ja johtaa lisäksi mediasisällön yhtenäistymiseen;

5.        panee merkille, että mediajärjestelmän kehitystä ohjaa yhä enemmän voitontavoittelu eikä tästä syystä taata asianmukaisesti yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia prosesseja tai toimittajien käytännesääntöjen mukaisia arvoja; katsoo tämän vuoksi, että kilpailu- ja medialainsäädäntö on nivottava toisiinsa, jotta taataan pääsy, kilpailu ja laatu ja vältetään eturistiriidat tiedotusvälineiden omistajakeskittymien ja poliittisen vallan välillä, sillä ne haittaavat vapaata kilpailua, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja moniarvoisuutta;

6.        vaatii näin ollen julkisten ja yksityisten lähetystoiminnan harjoittajien välisen tasapainon takaamista – niissä jäsenvaltioissa, joissa julkisia lähetystoiminnan harjoittajia tällä hetkellä on – sekä kilpailu- ja medialainsäädännön kytkemistä toisiinsa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden vahvistamiseksi; korostaa, että myös julkisen lähetystoiminnan harjoittajia ohjaa yhä enemmän voitontavoittelu, mikä herättää usein kysymyksiä julkisen rahoituksen asianmukaisesta käytöstä;

7.        katsoo, että viranomaisten tärkeimpiä tavoitteita tulisi olla sellaisten olosuhteiden luominen, joilla varmistetaan tiedotusvälineiden laadun korkea taso (myös julkisten tiedotusvälineiden), niiden monipuolisuuden varmistaminen ja toimittajien ehdottoman riippumattomuuden takaaminen;

8.        vaatii toimenpiteitä eurooppalaisten mediakonsernien kilpailukyvyn vahvistamiseksi, millä edistetään merkittävästi talouskasvua, myös lisäämällä kansalaisten tietoisuutta ja tuntemusta taloudellisista ja rahoituskysymyksistä;

9.        korostaa kolmansien maiden mediasijoittajien kasvavaa vaikutusvaltaa EU:ssa ja erityisesti uusissa jäsenvaltioissa;

10.      vaatii kilpailulainsäädännön määräysten johdonmukaista soveltamista unionin ja jäsenvaltioiden tasolla kilpailun lisäämiseksi ja uusien kilpailijoiden markkinoille pääsyn varmistamiseksi;

11.      katsoo, että EU:n kilpailulainsäädäntö on auttanut rajoittamaan tiedotusvälineiden keskittymistä; korostaa kuitenkin jäsenvaltioiden vastuulla olevan tiedotusvälineiden riippumattoman valvonnan merkitystä ja vaatii tämän vuoksi, että tiedotusvälineiden kansallisen sääntelyn olisi oltava tehokasta, selkeää, avointa ja korkeatasoista;

12.      suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen laatia konkreettisia indikaattoreita tiedotusvälineiden moniarvoisuuden mittaamiseksi;

13.      vaatii, että mediajärjestelmän arviointiin kehitetään tiedotusvälineiden moniarvoisuuden lisäksi muitakin indikaattoreita, jotka kattavat demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia sekä toimittajien ammatillisia käytännesääntöjä koskevan suuntautuneisuuden;

14.      katsoo, että tiedotusvälineiden keskittymistä koskevien sääntöjen olisi katettava omistajuuden ja mediasisällön tuottamisen lisäksi (sähköiset) kanavat ja mekanismit Internetiin pääsemiseksi ja sen sisällön levittämiseksi, kuten hakukoneet;

15.      painottaa tarvetta turvata vammaisten tiedonsaanti;

16.      suosittelee tältä osin, että niissä EU:n jäsenvaltioissa, joissa niitä ei vielä ole, luotaisiin riippumattomien media-asiamiesten virkoja tai vastaavanlaisia elimiä;

17.      myöntää, että itsesäätelyllä on tärkeä rooli tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaamisessa; on tyytyväinen toimialan olemassa oleviin aloitteisiin tällä alalla;

18.      rohkaisee tiedotusvälineiden vapautta koskevan perussäännön luomista sananvapauden ja moniarvoisuuden turvaamiseksi;

19.      kehottaa kunnioittamaan tiedotusvälineiden vapautta ja varmistamaan, että tiedotusvälineiden tiedotus on johdonmukaisesti eettisten sääntöjen mukaista;

20.      painottaa luotettavia ja puolueettomia indikaattoreita hyödyntävien valvonta- ja täytäntöönpano-ohjelmien perustamisen tarvetta tiedotusvälineiden moniarvoisuuden takaamiseksi;

21.      painottaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten on taattava journalistinen ja toimituksellinen riippumattomuus tarvittavilla ja erityisillä oikeudellisilla ja sosiaalisilla vakuuksilla ja toteaa, että on tärkeää luoda ja soveltaa yhdenmukaisesti jäsenvaltioissa ja kaikilla markkinoilla, joilla EU:ssa kotipaikkaansa pitävät mediayhtiöt toimivat, toimituksen peruskirjoja, jotta omistajia tai osakkaita, tai ulkoisia tahoja, kuten esimerkiksi hallituksia, voidaan estää puuttumasta uutisten sisältöön;

22.      kehottaa jäsenvaltioita turvaamaan asianmukaisilla keinoilla poliittisten ja yhteiskunnallisten seikkojen ja tavoitteiden välisen tasapainon, etenkin uutis- ja ajankohtaisohjelmien sisällön osalta;

23.      ehdottaa, että käyttäjien tuottaman sisällön käyttöä kaupallisissa julkaisuissa ja kanavilla koskevien eettisten sääntöjen ja käyttöehtojen vapaaehtoisten menettelysääntöjen käyttöönottoa olisi rohkaistava ja että olisi siirryttävä sisällön kaupallista arvoa vastaavien rojaltien maksamiseen;

24.      pitää myönteisenä uusien tiedotusvälineiden mukanaan tuomaa dynaamisuutta ja moniarvoisuutta mediamaisemassa ja rohkaisee kaikkien uusien tekniikoiden, kuten mobiili-TV:n vastuullista käyttöä kaupallisten, julkisten ja yhteisöllisten tiedotusvälineiden alustana;

25.      suosittelee blogien ja käyttäjien tuottamaa sisältöä pääsääntöisesti hyödyntävien Internet-sivustojen aseman selventämistä ja niiden rinnastamista oikeudellisista syistä muunlaisiin julkisiin ilmaisukeinoihin;

26.      tukee tekijänoikeuksien turvaamista Internetissä julkaistavissa tiedotusvälineissä velvoittamalla kolmannet osapuolet ilmoittamaan lähteensä käyttäessään julkaisuja;

27.      suosittelee medialukutaidon sisällyttämistä eurooppalaisiin perustaitoihin ja tukee eurooppalaisen peruskoulutusohjelman kehittämistä medialukutaidon osalta korostaen samalla sen olennaista merkitystä sukupolvien välisen digitaalisen kuilun kaventamisessa;

28.      toteaa, että mediakasvatuksen tavoitteena on, kuten säädetään Euroopan neuvoston suosituksessa nro 1466 (2000), tarjota kansalaisille keinot tehdä kriittinen tulkinta heille suunnatusta alati kasvavasta tietomäärästä ja keinot kyseisen tiedon käyttöä varten; katsoo, että kyseisen oppimisprosessin avulla kansalaiset voivat käsitellä saamiaan viestejä ja valita sopivimmat välineet viestintäänsä varten ja että he näin ollen voivat harjoittaa tiedonsaannin ja ilmaisun vapauttaan täysipainoisesti;

29.      kehottaa komissiota kiinnittämään eurooppalaisen lähestymistavan omaksumisessa tarvittavaa huomiota kriittisen sisällön arvioimiseen ja siihen liittyvien parhaiden toimintatapojen jakamiseen;

30.      kehottaa komissiota sitoutumaan siihen, että se edistää vakaata oikeuskehystä, jolla varmistetaan moniarvoisuuden suojelun korkea taso kaikissa jäsenvaltioissa;

31.      pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan yleispätevää kehystä, jonka puitteissa lähetyslupia myönnetään kaapeli- ja satelliittitelevision ja analogisten ja digitaalisten lähetysten markkinoilla avoimin ja tasa-arvoisin perustein, jotta luodaan moniarvoinen kilpailujärjestelmä ja estetään markkinoilla monopoliasemassa tai hallitsevassa asemassa olevien yritysten väärinkäytökset;

32.      kehottaa komissiota ottamaan huomioon käyttäjien tuottaman sisällön epäeettistä käyttöä ja kaupallista väärinkäyttöä koskevat kysymykset;

33.      muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että kansallisten sääntelyviranomaisten päätöksissä on pyrittävä tasapainoon viranomaisten velvollisuuksien ja ilmaisunvapauden välillä ja että ilmaisunvapauden turvaaminen on pohjimmiltaan tuomioistuinten vastuulla;

34.      muistuttaa komissiota, että useissa yhteyksissä sitä on pyydetty laatimaan direktiivi, jonka tarkoituksena olisi varmistaa moniarvoisuus, rohkaista säilyttämään kulttuurinen monimuotoisuus siten kuin se on määritelty Unescon yleissopimuksessa kulttuurin moninaisuudesta sekä turvata kaikille mediayrityksille mahdollisuus käyttää tekniikkaa, jonka avulla ne saavuttavat kaikki kansalaiset;

35.      kehottaa jäsenvaltioita tukemaan korkealaatuista julkista yleisradiotoimintaa, joka voi toimia vastapainona kaupallisten kanavien ohjelmatarjonnalle sekä ottaa eurooppalaisella audiovisuaalialalla entistä korkeamman profiilin roolin tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, demokraattista vuoropuhelua ja kaikkien kansalaisten pääsyä laadukkaisiin sisältöihin tukevana pilarina joutumatta välttämättä kilpailemaan mainostuloista ja markkinaosuuksista;

36.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan entistä laajempaa Euroopan sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä ja tehostamaan virallisia ja epävirallisia keskusteluita ja mielipiteen vaihtoa sääntelyviranomaisten välillä yleisradioalalla;

37.      suosittelee, että jäsenvaltioiden julkisessa palveluksessa olevat tiedotusvälineet varmistavat tarvittaessa, että palvelut heijastavat alueiden monikulttuurista luonnetta;

38.      rohkaisee julkistamaan kaikkien tiedotusvälineiden omistajien nimet avoimuuden lisäämiseksi radio- tai televisioyhtiöiden ja julkaisijoiden tavoitteiden ja taustojen osalta;

39.      kehottaa jäsenvaltioita takaamaan kansallisen kilpailulainsäädännön soveltamisen tiedostusvälineissä sekä Internetissä ja viestintätekniikan sektorilla, ja edistää tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, ja kehottaa ryhtymään tarvittaviin ja sopiviin toimiin, jos omistuksen keskittyminen haittaa tai heikentää tiedotusvälineiden moniarvoisuutta; kehottaa komissiota huomioimaan EU:n kilpailusääntöjen toteuttamisessa kyseisten sääntöjen vaikutuksen tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen;

40.      suosittelee, että valtiontukea koskevia sääntöjä laaditaan ja sovelletaan siten, että julkiset ja yhteisölliset tiedotusvälineet voivat täyttää tehtävänsä ja toimintonsa dynaamisessa ympäristössä ja että samalla varmistetaan, että julkiset tiedotusvälineet hoitavat jäsenvaltioiden niille asettamat tehtävät avoimesti ja vastuullisesti välttäen julkisen rahoituksen väärinkäyttöä poliittisten tai taloudellisten tarkoitusperien vuoksi;

41.      pyytää komissiota ottamaan huomioon kulttuurillista monimuotoisuutta koskevan Unescon yleissopimuksen ja edellä mainitun Euroopan neuvoston suosituksen tehdessään päätöstä EY:n yleisradiotoimintaa koskevan asetuksen tarkistamisen tarpeellisuudesta; pyytää, että jos komissio päättää tarkistaa olemassa olevat suuntaviivat, kaikki ehdotetut toimenpiteet tai selvennykset arvioidaan niiden tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen kohdistuvan vaikutuksen mukaan ja niillä kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaa;

42.      suosittelee komissiota käyttämään EY:n yleisradiotoimintaa koskevan asetuksen tarkistusta – jos se katsoo sen tarpeelliseksi – keinona vahvistaa julkisen palvelun lähetystoiminnan roolia tiedotusvälineiden moniarvoisuuden olennaisena turvaajana EU:ssa;

43.      katsoo, että jotta julkiset audiovisuaaliset mediat pystyvät täyttämään tehtävänsä digitaalisen teknologian aikakautena, niiden on kehitettävä uusia uutispalveluita ja mediakatetta ja erityisesti tavanomaisia ohjelmia ja niiden on oltava vuorovaikutuksessa kaikkien digitaalisten tietoverkkojen ja alustojen kanssa;

44.      toivottaa tervetulleeksi tietyissä jäsenvaltioissa säännökset, jotka velvoittavat kaapelitelevision tarjoajat sisällyttämään kaapelitelevisioon valtion hallinnoimia kanavia ja myöntämään osan digitaalisesta taajuudesta julkisten medioiden tarjoajille;

45.      kehottaa komissiota soveltamaan laajaa ymmärrystä julkisen palvelun lähetystoiminnan harjoittajien alaan edellä mainitun Amsterdamin sopimuksen pöytäkirjan dynaamisen ja tulevaisuuden ratkaisuja tukevan tulkinnan mukaisesti ottaen etenkin huomioon julkisen palvelun lähetystoiminnan harjoittajien rajattoman osallistumisen tekniseen kehitykseen ja sisällön tuottamiseen tuotantotapojen luomisessa ja esittämisessä (sekä lineaarisessa ja epälineaarisissa palveluissa); katsoo, että tähän pitää myös sisältyä uusien palveluiden riittävä rahoitus osana julkisten palveluiden lähetystoiminnan alaa;

46.      toteaa jälleen kerran, että taajuuden käytön sääntelyssä on otettava huomioon julkisen edun tavoitteet, kuten esimerkiksi tiedotusvälineiden moniarvoisuus, eikä kyseistä sääntelyä voida tästä syystä alistaa pelkästään markkinapohjaisen menettelytavan alaisuuteen; katsoo, että tämän lisäksi jäsenvaltioiden on myös jatkossa vastattava taajuuksien myöntämisestä täyttääkseen kyseisten yhteiskuntien erityistarpeet etenkin tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaamisen ja edistämisen osalta;

47.      suosittelee televiestintäpaketin tarkistamisen yhteydessä siirtovelvoitussääntöjen säilyttämistä ja tarvittaessa niiden laajentamista;

48.      on samaa mieltä Euroopan neuvoston tiedostusvälineiden moniarvoisuudesta antamasta suosituksesta (CM/Rec(2007)2) siinä mielessä, että sisällöntuottajien tasavertainen pääsy sähköisen viestinnän verkkoihin pitäisi varmistaa;

49.      viittaa 13. marraskuuta 2007 antamaansa päätöslauselmaan vuorovaikutteisten digitaalitelevisiopalvelujen yhteentoimivuudesta[6], pitäen mielessä, että yhteentoimivuus on perustavan tärkeää tiedotusvälineiden moniarvoisuuden näkökulmasta;

50.      kehottaa soveltamaan tasapainoista lähestymistapaa digitaalisten taajuuksien jakamiseen, jotta varmistetaan tasapuolinen taajuuksien käyttömahdollisuus kaikille toimijoille ja jotta voidaan siten taata tiedonvälityksen moniarvoisuus;

51.      on huolestunut siitä, että muutamat suuret on-line toimijat ovat määräävässä asemassa, mikä rajoittaa uusien markkinatoimijoiden tuloa markkinoille ja sitä kautta tukahduttaa luovuutta ja yrittäjyyttä tällä alalla;

52.      kehottaa laajempaan avoimuuteen henkilötietojen osalta ja sen tiedon osalta, jota käyttäjistä otetaan talteen Internet- hakukoneissa, sähköpostiohjelmissa ja sosiaaliseen verkostumiseen erikoistuvilla sivustoilla;

53.      on sitä mieltä, että EU-tason sääntely riittää sähköisten ohjelmaoppaiden ja vastaavanlaisten valvonta- ja navigointitoimintojen saatavuuden varmistamiseksi, mutta lisätoimia voitaisiin harkita tarjolla olevia ohjelmia koskevien tietojen esittelyn osalta, jotta voidaan varmistaa yleishyödyllisten palvelujen helppo saatavuus; kehottaa komissiota selvittämään kuulemismenettelyiden avulla, onko vähimmäissuuntaviivojen antaminen tai alakohtainen sääntely tarpeen tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistamiseksi;

54.      kehottaa takaamaan tasapainon yleisradioyhtiöiden ja yksityisten yhtiöiden välillä samoin kuin kilpailu- ja tiedotusvälinelainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen tiedotusvälineiden moniarvoisuuden lujittamiseksi;

55.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

  • [1]  EUVL C 303, 14.12.2007, s.1.
  • [2]  EYVL L 340, 10.11.1997, s. 109.
  • [3]  EUVL L 332, 18.12.2007, s. 27.
  • [4]  EUVL C 25 E, 29.1.2004, s. 205.
  • [5]  EUVL L 104 E, 30.4.2004, s. 1026.
  • [6]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0497.

PERUSTELUT

EU:n jäsenvaltioiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuoden 2004 alun jälkeen. Demokratian ja perusoikeuksien suojelemista koskevien standardien yhdentäminen parhaalla mahdollisella tavalla on yksi keskeisimpiä EU:n laajentumisen jälkeisiä haasteita.

Tässä yhteydessä mietintö suhtautuu myönteisesti kaikkiin aloitteisiin, joilla pyritään takaamaan demokratia, ja mietintö toteaa myös tiedotusvälineiden muodostavan tehokkaan poliittisen vaikutusvälineen, jota ei pidä käsitellä ainoastaan taloudellisin perustein.

Mietintö tunnustaa Euroopan komission päätöksen, jonka mukaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden mittaamisessa käytettävien luotettavien ja puolueettomien indikaattorien määrittely on uskottu kolmen eurooppalaisen yliopiston konsortiolle. Mietintö painottaa tämän lisäksi myös määriteltyjä indikaattoreja hyödyntävien valvonta- ja täytäntöönpano-ohjelmien tarvetta. Media-asiamiesten katsotaan kuuluvan kyseisiin tarvittaviin ohjelmiin.

Mietintö tunnustaa myös julkaisijoiden ja journalistien edustajien meneillään olevat toimet tiedotusvälineiden vapautta koskevan perussäännön luomiseksi. Tämän lisäksi mietintö ottaa esiin journalistien ja toimittajien sosiaalisten ja oikeudellisten vakuuksien tarpeen.

Mietintö kannattaa, että monikansallisten yhtiöt soveltavat toimituksellista ja journalistista vapautta koskevaa parasta käytäntöä yksittäisissä maissa. Mietintö ilmaisee huolensa alhaisista standardeista, joita sovelletaan vuosina 2004 ja 2007 EU:hun liittyneissä jäsenvaltioissa.

Uusien tekniikoiden kehittyminen ja hyväksyntä on johtanut uusien mediakanavien ja uudenlaisten sisältöjen kehittymiseen. Uusien tiedotusvälineiden kehittyminen on tehnyt mediamaisemasta entistä dynaamisemman ja moniarvoisemman; mietintö kannustaa uusien mediakanavien vastuullista käyttöä.

Tässä yhteydessä mietintö muistuttaa, että blogien laatijoiden ja julkaisijoiden määrittelemätön ja ilmoittamaton asema aiheuttaa epätietoisuutta puolueettomuuden, luotettavuuden sekä lähdesuojan ja eettisten sääntöjen noudattamisen suhteen sekä vastuun suhteen mahdollisissa oikeusjutuissa.

Mietintö suosittelee blogien laatijoiden ja julkaisijoiden eri kategorioiden oikeudellisen aseman selventämistä ja laatijoiden ja julkaisijoiden etujen ja kiinnostuksen kohteen julkistamista sekä blogien vapaaehtoista luokittelua.

Mietintö panee merkille kasvavan käytännön korvata käyttäjien tuottama sisältö kaupallisissa julkaisuissa nimellisillä palkkioilla ja kyseiseen käytäntöön liittyvät yksityisyyttä ja kilpailua koskevat ongelmat. Se suosittelee ammattikunnan ulkopuolisten henkilöiden hyvittämistä heidän luoman kaupallisen arvon ja eettisten sääntöjen mukaisesti kansalaisten ja julkisten henkilöiden yksityisyyden suojaamiseksi.

Mietintö panee merkille painettujen tuotteiden jakelijoita koskevat haasteet, jotka ovat seurausta mainostulojen siirtymisestä Internetiin, mutta toteaa, että uutta kaupallista mediamaisemaa hallitsevat asemansa vakiinnuttaneet julkiset sekä yksityiset mediasisällön tarjoajat. Se myös omaksuu näkökannan, jonka mukaan tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen on saavuttamassa sellaisen tason, että tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ei enää, etenkään uusissa jäsenvaltioissa, voida taata vapaiden markkinoiden avulla.

Mietintö tunnustaa, että julkiset tiedotusvälineet tarvitsevat suurehkon ja vakaan markkinaosuuden täyttääkseen tehtävänsä, mutta vaatii niitä välttämään epärehellistä kilpailua ja markkinaosuuden tavoittelua pelkästään markkinaosuuden kasvattamisen vuoksi. Se muistuttaa, että vaikka julkiset tiedotusvälineet ovat tietyillä markkinoilla johtava toimija, kärsivät ne yleensä riittämättömästä rahoituksesta ja poliittisesta painostuksesta.

Mietintö tunnustaa lopuksi tarpeen lisätä medialukutaitoa EU:n alueella ja se suosittelee medialukutaidon sisällyttämistä yhdeksään perustaitoon ja tukee Eurooppalaisen core curriculumin kehittämistä medialukutaidon osalta.

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (9.4.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa
(2007/2253(INI))

Valmistelija: Jorgo Chatzimarkakis

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  on vakuuttunut siitä, että moniarvoinen mediajärjestelmä on demokraattisen eurooppalaisen yhteiskuntamallin säilymisen perusedellytys;

2.  toteaa, että Euroopan mediamaisemassa tapahtuu jatkuvaa lähentymistä sekä eri viestimien että eri markkinoiden välillä;

3.  korostaa, että omistajuuden keskittyminen mediajärjestelmässä luo edulliset olosuhteet mainosmarkkinoiden monopolisoitumiselle, estää uusien toimijoiden pääsyn markkinoille ja johtaa lisäksi mediasisällön yhtenäistymiseen;

4.  panee merkille, että mediajärjestelmän kehitystä ohjaa yhä enemmän voitontavoittelu eikä tästä syystä taata asianmukaisesti yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia prosesseja tai toimittajien käytännesääntöjen mukaisia arvoja; katsoo tämän vuoksi, että kilpailu- ja medialainsäädäntö on nivottava toisiinsa, jotta taataan pääsy, kilpailu ja laatu ja vältetään eturistiriidat tiedotusvälineiden omistajakeskittymien ja poliittisen vallan välillä, sillä ne haittaavat vapaata kilpailua, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja moniarvoisuutta;

5.  vaatii näin ollen julkisten ja yksityisten lähetystoiminnan harjoittajien välisen tasapainon takaamista – niissä jäsenvaltioissa, joissa julkisia lähetystoiminnan harjoittajia tällä hetkellä on – sekä kilpailu- ja medialainsäädännön kytkemistä toisiinsa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden vahvistamiseksi; korostaa, että myös julkisen lähetystoiminnan harjoittajia ohjaa yhä enemmän voitontavoittelu, mikä herättää usein kysymyksiä julkisen rahoituksen asianmukaisesta käytöstä;

6.  katsoo, että viranomaisten tärkeimpiä tavoitteita tulisi olla sellaisten olosuhteiden luominen, joilla varmistetaan tiedotusvälineiden laadun korkea taso (myös julkisten tiedotusvälineiden), niiden monipuolisuuden varmistaminen ja toimittajien ehdottoman riippumattomuuden takaaminen;

7.  vaatii toimenpiteitä eurooppalaisten mediakonsernien kilpailukyvyn vahvistamiseksi, millä edistetään merkittävästi talouskasvua, myös lisäämällä kansalaisten tietoisuutta ja tuntemusta taloudellisista ja rahoituskysymyksistä;

8.  korostaa kolmansien maiden mediasijoittajien kasvavaa vaikutusvaltaa Euroopan unionissa ja erityisesti uusissa jäsenvaltioissa;

9.  vaatii kilpailulainsäädännön määräysten johdonmukaista soveltamista unionin ja jäsenvaltioiden tasolla kilpailun lisäämiseksi ja uusien kilpailijoiden markkinoille pääsyn varmistamiseksi;

10. katsoo, että yhteisön kilpailulainsäädäntö on auttanut rajoittamaan tiedotusvälineiden keskittymistä; korostaa kuitenkin jäsenvaltioiden vastuulla olevan tiedotusvälineiden riippumattoman valvonnan merkitystä ja vaatii tämän vuoksi, että tiedotusvälineiden kansallisen sääntelyn olisi oltava tehokasta, selkeää, avointa ja korkeatasoista;

11. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen laatia konkreettisia indikaattoreita tiedotusvälineiden moniarvoisuuden mittaamiseksi;

12. vaatii, että mediajärjestelmän arviointiin kehitetään tiedotusvälineiden moniarvoisuuden lisäksi muitakin indikaattoreita, jotka kattavat demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia sekä toimittajien ammatillisia käytännesääntöjä koskevan suuntautuneisuuden;

13. katsoo, että tiedotusvälineiden keskittymistä koskevien sääntöjen olisi katettava omistajuuden ja mediasisällön tuottamisen lisäksi (sähköiset) kanavat ja mekanismit Internetiin pääsemiseksi ja sen sisällön levittämiseksi, kuten hakukoneet.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

8.4.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Mariela Velichkova Baeva, Pervenche Berès, Sebastian Valentin Bodu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Christian Ehler, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Donata Gottardi, Dariusz Maciej Grabowski, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in ‘t Veld, Kurt Joachim Lauk, Astrid Lulling, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Heide Rühle, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ieke van den Burg, Cornelis Visser

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jorgo Chatzimarkakis, Werner Langen, Thomas Mann, Gianni Pittella, Bilyana Ilieva Raeva, Kristian Vigenin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Tobias Pflüger

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (23.4.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa
(2007/2253(INI))

Valmistelija: Ivo Belet

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että infrastruktuurin pullonkaulat voivat muodostaa uhan tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle ja että kansallisten sääntelyelinten toteuttama asianmukainen seuranta, joka määriteltiin televiestintäpaketissa, on olennaista tiedotusvälineiden moniarvoisuuden säilyttämisen kannalta,

B   ottaa huomioon, että teknologiset muutokset merkitsevät sitä, että sanomalehtien julkaisijat jakavat sisältöä yhä enenevässä määrin Internetissä ja ovat siksi laajalti riippuvaisia (on-line) mainostuloista,

1.  on samaa mieltä Euroopan neuvoston tiedostusvälineiden moniarvoisuudesta antamasta suosituksesta (CM/Rec(2007)2) siinä mielessä, että sisällöntuottajien tasavertainen pääsy sähköisen viestinnän verkkoihin pitäisi varmistaa;

2.  korostaa televiestintäpaketin merkitystä laajemman kilpailun luomisessa ja infrastruktuurin pullonkaulojen vähentämisessä;

3.  viittaa 13. marraskuuta 2007 antamaansa päätöslauselmaan vuorovaikutteisten digitaalitelevisiopalvelujen yhteentoimivuudesta[1], pitäen mielessä, että yhteentoimivuus on perustavan tärkeää tiedotusvälineiden moniarvoisuuden näkökulmasta;

4.  kehottaa soveltamaan tasapainoista lähestymistapaa digitaalisten taajuuksien jakamiseen, jotta varmistetaan tasapuolinen taajuuksien käyttömahdollisuus kaikille toimijoille ja jotta voidaan siten taata tiedonvälityksen moniarvoisuus;

5.  kehottaa omaksumaan tasapainoisen lähtökohdan riippumattomuuden osalta ja pitämään kuluttajien etua johtotähtenä myönnettäessä lupia etuoikeutettuun kohteluun tai rajoituksiin; katsoo, että televiestintää koskevan lainsäädännön tarkistaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden lisätä avoimuutta tässä suhteessa;

6.  on huolestunut siitä, että muutamat suuret on-line toimijat ovat määräävässä asemassa, mikä rajoittaa uusien markkinatoimijoiden tuloa markkinoille ja sitä kautta tukahduttaa luovuutta ja yrittäjyyttä tällä alalla;

7.  on huolestunut Googlen määräävästä asemasta kohdistetuilla on-line-mainosmarkkinoilla, mikä vaarantaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden, koska Google voi käyttää vaikeaselkoisia hinnanmääritysmekanismeja sellaisten julkaisijoiden osalta, jotka ovat riippuvaisia sen mainoksista;

8.  on huolestunut Googlen ja Double Clickin yhdistymisestä, koska se saattaa johtaa portinvartijan syntymiseen kohdistettujen on-line-mainosmarkkinoiden osalta Internetin käyttäjien henkilötietojen pohjalta; katsoo, että asianmukainen valvonta on välttämätöntä hallitsevan aseman väärinkäytön ehkäisemiseksi; pyytää komissiota ehdottamaan sopivaa mallia tätä tarkoitusta varten;

9.  kehottaa laajempaan avoimuuteen henkilötietojen osalta ja sen tiedon osalta, jota käyttäjistä otetaan talteen Internet- hakukoneissa, sähköpostiohjelmissa ja sosiaaliseen verkostumiseen erikoistuvilla sivustoilla;

10. on sitä mieltä, että EU-tason sääntely riittää sähköisten ohjelmaoppaiden ja vastaavanlaisten valvonta- ja navigointitoimintojen saatavuuden varmistamiseksi, mutta lisätoimia voitaisiin harkita tarjolla olevia ohjelmia koskevien tietojen esittelyn osalta, jotta voidaan varmistaa yleishyödyllisten palvelujen helppo saatavuus; kehottaa komissiota selvittämään kuulemismenettelyiden avulla, onko vähimmäissuuntaviivojen antaminen tai alakohtainen sääntely tarpeen tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistamiseksi;

11. kannattaa siirtovelvoitteita koskevien määräysten säännöllistä tarkistamista teknologisten ja kilpailukykyä koskevien muutosten huomioon ottamiseksi komission tekemän, televiestintäpaketin tarkistamista koskevan ehdotuksen mukaisesti ja katsoo, että jäsenvaltioiden on taattava vähintään julkisten yleisradiolähetysten ja yleiseen etuun liittyvien palveluiden varma saatavuus, mukaan lukien digitaalinen ympäristö;

12. kehottaa takaamaan tasapainon yleisradioyhtiöiden ja yksityisten yhtiöiden välillä samoin kuin kilpailu- ja tiedotusvälinelainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen tiedotusvälineiden moniarvoisuuden lujittamiseksi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

21.4.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Šarūnas Birutis, Jan Březina, Philippe Busquin, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein, Mary Honeyball, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Anni Podimata, Vladimír Remek, Andres Tarand, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Göran Färm, Eija-Riitta Korhola, Pierre Pribetich, Vittorio Prodi, Esko Seppänen, Silvia-Adriana Ţicău, Vladimir Urutchev, Lambert van Nistelrooij

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnAN LAUSUNTO (6.5.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa
(2007/2253(INI))

Valmistelija: Luis Herrero-Tejedor

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on ilmaissut toistuvasti toiveensa, että komissio vahvistaisi sekä viestintäalalla että kaikkialla tietoyhteiskunnassa vakaan oikeuskehyksen, jolla varmistetaan riittävä moniarvoisuuden suojelun taso jäsenvaltioissa ja mahdollistetaan se, että toimijat voivat hyödyntää yhteismarkkinoiden luomia mahdollisuuksia,

B.  katsoo, että tiedotusvälineiden moniarvoisuus on yksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan mukaisen ilmaisun ja tiedonsaannin vapauden peruspilareista,

C. katsoo, että tiedotusvälineiden moniarvoisuuden käsitettä ei voida – kuten komissio korosti työasiakirjassaan – rajoittaa ongelmaan, joka koskee omaisuuden keskittymistä yrityksiin, vaan se kattaa myös julkiseen yleisradiotoimintaan, poliittiseen valtaan, taloudelliseen kilpailuun, kulttuuriseen moninaisuuteen, uusien tekniikoiden kehittämiseen, avoimuuteen ja toimittajien työolosuhteisiin liittyvät kysymykset Euroopan unionissa,

D. katsoo, että tiedotusvälineiden keskittymistä koskevien kansallisten lainsäädäntöjen erot vaikuttavat kielteisesti, kuten Euroopan parlamentti on vuodesta 1995 varoittanut, yhteismarkkinoiden toimintaan ja että kyseiset seuraukset on vältettävä antamalla direktiivi kansallisen lainsäädännön lähentämiseksi EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan tarkoituksessa,

E.  ottaa huomioon, että käytännössä viranomaiset puuttuvat usein tiedon vapaan välittämisen ja vastaanottamisen perusperiaatteeseen,

F.  katsoo, että yleisradiopalveluilla on oltava käytössään tarvittavat resurssit ja välineet, joilla niille varmistetaan todellinen riippumattomuus poliittisesta paineesta ja markkinavoimista,

G. ottaa huomioon, että tällä hetkellä julkinen yleisradiotoiminta joutuu kilpailemaan epäoikeudenmukaisesti ja sisältöjensä laadun kustannuksella markkinaosuuksista kaupallisten kanavien kanssa, joiden perimmäisenä tavoitteena ei ole laatu, vaan kysynnän tyydyttäminen yleisön enemmistön toiveiden mukaisesti,

H. katsoo, että niin kauan kuin julkisen yleisradiotoiminnan vaaditaan pääasiassa täyttävän yleisön enemmistön toiveiden mukainen kysyntä, se unohtaa täydentävän roolinsa, häiritsee markkinoita ja kilpailee vilpillisesti kaupallisten kanavien kanssa,

1.  kehottaa komissiota sitoutumaan siihen, että se edistää vakaata oikeuskehystä, jolla varmistetaan moniarvoisuuden suojelun korkea taso kaikissa jäsenvaltioissa;

2.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan yleispätevää kehystä, jonka puitteissa lähetyslupia myönnetään kaapeli- ja satelliittitelevision ja analogisten ja digitaalisten lähetysten markkinoilla avoimin ja tasa-arvoisin perustein, jotta luodaan moniarvoinen kilpailujärjestelmä ja estetään markkinoilla monopoliasemassa tai hallitsevassa asemassa olevien yritysten väärinkäytökset;

3.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon käyttäjien tuottaman sisällön epäeettistä käyttöä ja kaupallista väärinkäyttöä koskevat kysymykset;

4.  pahoittelee, että uusi audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi rajoittuu siihen, että siinä vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoitteet varmistaa kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus ilman, että niiden tehtävät määriteltäisiin entistä paremmin;

5.  muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että kansallisten sääntelyviranomaisten päätöksissä on pyrittävä tasapainoon viranomaisten velvollisuuksien ja ilmaisunvapauden välillä ja että ilmaisunvapauden turvaaminen on pohjimmiltaan tuomioistuinten vastuulla;

6.  muistuttaa komissiota, että useissa yhteyksissä sitä on pyydetty laatimaan direktiivi, jonka tarkoituksena olisi varmistaa moniarvoisuus, rohkaista säilyttämään kulttuurinen monimuotoisuus siten kuin se on määritelty Pariisissa 20. lokakuuta 2005 allekirjoitetussa Unescon yleissopimuksessa kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä sekä turvata kaikille mediayrityksille mahdollisuus käyttää tekniikkaa, jonka avulla ne saavuttavat kaikki kansalaiset;

7.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan korkealaatuista julkista yleisradiotoimintaa, joka voi toimia vastapainona kaupallisten kanavien ohjelmatarjonnalle sekä ottaa eurooppalaisella audiovisuaalialalla entistä korkeamman profiilin roolin tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, demokraattista vuoropuhelua ja kaikkien kansalaisten pääsyä laadukkaisiin sisältöihin tukevana pilarina joutumatta välttämättä kilpailemaan mainostuloista ja markkinaosuuksista;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan entistä laajempaa Euroopan sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä ja tehostamaan virallisia ja epävirallisia keskusteluita ja mielipiteen vaihtoa sääntelyviranomaisten välillä yleisradioalalla;

9.  suosittelee, että jäsenvaltioiden julkisessa palveluksessa olevat tiedotusvälineet varmistavat tarvittaessa, että palvelut heijastavat alueiden monikulttuurista luonnetta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

6.5.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alexander Alvaro, Philip Bradbourn, Mihael Brejc, Kathalijne Maria Buitenweg, Michael Cashman, Giusto Catania, Jean-Marie Cavada, Elly de Groen-Kouwenhoven, Panayiotis Demetriou, Gérard Deprez, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Armando França, Urszula Gacek, Kinga Gál, Roland Gewalt, Jeanine Hennis-Plasschaert, Lívia Járóka, Ewa Klamt, Magda Kósáné Kovács, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Claude Moraes, Martine Roure, Inger Segelström, Vladimir Urutchev, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Luis Herrero-Tejedor, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Marianne Mikko, Bill Newton Dunn, Nicolae Vlad Popa, Stefano Zappalà

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Jas Gawronski

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

3.6.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Badia i Cutchet, Katerina Batzeli, Ivo Belet, Guy Bono, Nicodim Bulzesc, Marielle De Sarnez, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Claire Gibault, Lissy Gröner, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Mikel Irujo Amezaga, Ramona Nicole Mănescu, Manolis Mavrommatis, Marianne Mikko, Ljudmila Novak, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Christa Prets, Pál Schmitt, Hannu Takkula, Helga Trüpel, Thomas Wise

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Rolf Berend, Victor Boştinaru, Jean-Marie Cavada, Den Dover, Ignasi Guardans Cambó, Mario Mauro, Elisabeth Morin, Nina Škottová, Ewa Tomaszewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Carlo Fatuzzo