MIETINTÖ maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksista – EU:n politiikka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.1.2011)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

24.3.2011 - (2010/2208(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Silvia-Adriana Ţicău

Menettely : 2010/2208(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0084/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0084/2011

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 07/06/2011 - 8.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0250

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksista – EU:n politiikka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä

(2010/2208(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevasta toimintasuunnitelmasta (KOM(2010)0308),

– ottaa huomioon neuvoston 1. lokakuuta 2010 antamat päätelmät toimintasuunnitelmasta (14146/10),

– ottaa huomioon 16. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta "Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke: innovaatiounioni" (KOM(2010)0546),

– ottaa huomioon komission 18. tammikuuta 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointia koskevan kertomuksen (KOM(2011)0005), jossa todetaan, että satelliittiradionavigoinnin infrastruktuurin loppuun saattamiseen tarvitaan merkittävästi lisärahoitusta,

– ottaa huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9. heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008[1],

– ottaa huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista 12. heinäkuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004[2],

– ottaa huomioon satelliittinavigoinnin sovelluksista 8. joulukuuta 2006 annetun komission vihreän kirjan (KOM(2006)0769),

– ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010[3],

– ottaa huomioon komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle Galileo-ohjelman edistymisestä 29. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman[4],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A7-0084/2011),

A. ottaa huomioon, että GNSS-sovellukset ovat nyt liikenteen kaikkien alojen toiminnan keskeinen ja välttämätön osa-alue, ja ottaa huomioon, että niiden tehokas ja tuloksekas toiminta parantaa liikenteen turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja taloudellisuutta,

B. ottaa huomioon, että liikennesovellusten osuus kaikista GNSS-sovelluksista on määrällisesti tarkasteltuna 20 prosenttia ja arvon kannalta tarkasteltuna 44 prosenttia ja että sen lisäksi turvallisuussovellusten – joista suurin osa liittyy liikenteeseen – osuus on 5 prosenttia,

C. katsoo, että Euroopan unioni ei voi loputtomiin pysyä GNSS-järjestelmän toiminnan edellyttämän perusinfrastruktuurin suhteen riippuvaisena muiden maiden muihin tarkoituksiin alun perin kehittämistä järjestelmistä,

D. ottaa huomioon, että EGNOS on erillinen GPS:ää täydentävä järjestelmä, joka on riippuvainen GPS-signaalien saatavuudesta laskelmien ja oikaisujen toteuttamista varten; toteaa, että täysin itsenäinen GNSS-ohjelma käy mahdolliseksi vasta Galileon myötä,

E. ottaa huomioon, että eurooppalainen EGNOS-järjestelmä on suunniteltu vastaamaan Euroopan ja muun maailman teollisuuden laajaan ja vaihtelevaan kysyntään nyt ja tulevaisuudessa esimerkiksi liikenneturvallisuuden ja jäljitettävyyden alalla unionin uuden ennakoivan teollisuuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti ja että se sopii myös yhteen GPS-järjestelmän ja sitä huomattavasti tarkemman Galileo-järjestelmän kanssa ja täydentää niitä,

F. ottaa huomioon, että GNSS-järjestelmän ja Galileon kaupalliset liikennesovellukset edustavat kasvavia globaaleja markkinoita, jotka olisi turvattava mahdollisimman hyvin eurooppalaisen teollisuuden taloudellisen edun varmistamiseksi ja ammattitaitoa vaativien työpaikkojen luomiseksi,

G. katsoo, että GNSS on keskeisessä roolissa älykkäiden liikennejärjestelmien tukemisessa ja edistämisessä,

H. katsoo, että GNSS-sovellusten ja palvelujen kehittäminen on tärkeää sen varmistamiseksi, että Galileon infrastruktuuri-investointeja hyödynnetään täysipainoisesti ja että Galileo-järjestelmää kehitetään täysipainoisesti sen koko kapasiteetti huomioon ottaen,

I. katsoo, että tämän alan investoinnit vaikuttavat kaikkeen EU:n politiikkaan ja että alan laajentuminen ja toteuttaminen vaikuttaa välittömästi Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseen ja GNSS-sovellusten ja palvelujen eurooppalaisten markkinoiden potentiaalin hyödyntämiseen työpaikkojen luomiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn tehostamiseksi,

J. ottaa huomioon, että GNSS- ja Galileo-hankkeet tuottavat huomattavaa lisäarvoa unionin teollisuuspolitiikkaan ja ovat välttämättömiä sen menestymisen varmistamiseksi,

1. pitää myönteisenä komission tiedonantoa maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevasta toimintasuunnitelmasta ja siinä ehdotettuja erityisiä alakohtaisia ja horisontaalisia toimenpiteitä ja sääntelytoimenpiteitä;

2. on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että kohdennettu toimintasuunnitelma on tässä vaiheessa paras vaihtoehto, jolla voidaan edistää EGNOSin ja Galileon kehittämistä ja soveltamista etenkin liikennealalla; tähdentää, että satelliittinavigointijärjestelmissä olisi varmistettava eri järjestelmien (myös perinteisten järjestelmien) yhteentoimivuus ja että niiden olisi lisäksi mahdollistettava matkustaja- ja tavaraliikennepalvelujen intermodaalinen käyttö;

3. panee merkille, että toimintasuunnitelmaan sisältyvistä 15 alakohtaisesta ehdotuksesta yhdeksän liittyy suoraan liikenteeseen ja useimmat jäljellä olevista ovat tarpeen asiaankuuluvien liikennesovellusten tukemiseksi;

4. kehottaa komissiota varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset sertifioivat nopeasti EGNOSin siviili-ilmailun käyttöön;

5. on yhtä mieltä siitä, että EGNOSin ja Galileon käyttöä siviili-ilmailussa tukevat toimenpiteet ovat strateginen edellytys eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen (SESAR) toteuttamiselle, erityisesti kun ajatellaan sen käyttöä laskeutumismenetelmien kehittämiseen ja hyödyntämistä pienillä lentoasemilla;

6. pitää valitettavana, että EGNOS ei vielä kata koko Euroopan unionin aluetta, ja kehottaa ulottamaan EGNOSin Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan mitä pikimmin, jotta sitä voidaan hyödyntää kaikkialla Euroopassa kaikilla liikenteen aloilla, ja korostaa, että on tärkeää varmistaa, että se ulotetaan myös sekä Välimeren alueen maihin että Lähi-itään ja Afrikkaan;

7. korostaa GNSS:n merkitystä älykkäitä liikennejärjestelmiä kehitettäessä; huomauttaa, että älykkäillä liikennejärjestelmillä voidaan luoda tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia liikenneratkaisuja ja että joidenkin älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevien palvelujen asianmukainen tarjoaminen edellyttää täysin toimintavalmiita GNSS-järjestelmiä;

8. yhtyy siihen näkemykseen, että EGNOS ja Galileo voivat osaltaan merkittävästi helpottaa tieliikenteen hallintaa ja että tarvitaan tämän alan tiedotuskampanjaa, jotta saataisiin lisättyä niiden mahdollisuuksien käyttöä, joita se tarjoaa maksujen keruun, eCall-palveluiden, rekkojen turvallisia pysäköintialueita koskevan verkkovarausjärjestelmän ja reaaliaikaisen jäljityksen alalla, ja parannettua näin tieliikenteen turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä;

9. kehottaa näin ollen komissiota tekemään tarvittavat lainsäädäntöehdotukset, joilla tarjotaan GNSS-järjestelmälle kaikkien liikennemuotojen ja erityisesti tieliikenteen turvallisuuteen liittyvää lisäarvoa ja parannetaan tavaraliikenteen tehokkuutta;

10. kehottaa komissiota tehostamaan teollista yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa pyrkien edistämään EGNOS- ja Galileo-sovellusten ja -palvelujen kehittämistä ja yhteentoimivuutta;

11. katsoo, että komission olisi arvioitava tarkasti tarvetta muuttaa voimassa olevaa digitaalisia ajopiirtureita koskevaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että paikantamiseen ja nopeustietojen välittämiseen liittyviä GNSS-järjestelmän mahdollisuuksia käytetään asianmukaisesti;

12. katsoo, että GNSS:n avulla voidaan edistää huomattavasti laivaliikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta ja että komission olisi toteutettava toimia, joilla tehdään tunnetuksi meri- ja sisävesiväylillä hyödynnettävissä olevia GNSS-sovelluksia, ja pyrittävä saamaan EGNOSiin perustuvat sovellukset hyväksytyiksi Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa ja Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAO:ssa;

13. tukee komission aietta käynnistää eri sidosryhmille suunnattuja tiedotuskampanjoita, jotta eurooppalainen teollisuus uskaltaisi investoida EU:n satelliittinavigointiohjelmien tarjoamaan kaupalliseen potentiaaliin;

14. kehottaa komissiota toteuttamaan tinkimättä toimintasuunnitelmassa kaavaillut tiedotustoimet, jotta EGNOSia hyödynnettäisiin Euroopassa laajasti kaikilla sovellusaloilla ja jotta lähestymistavasta tulisi siten kattavampi;

15. vaatii, että komissio ehdottaa talousarviomenettelyn ja tulevan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että GNSS-järjestelmään liittyvään tutkimukseen ja kehittämiseen sekä järjestelmän toteuttamiseen osoitetaan riittävästi rahoitusta; korostaa, että liikennealan EU-rahoitus on jo nykyisellään niukkaa ja että GNSS:n lisärahoituksen ei näin ollen pitäisi johtaa yhteisen liikennepolitiikan muiden painopistealojen rahoituksen vähentämiseen; toistaa vaatimuksensa, että komissio esittää sekä tämän nimenomaisen hankkeen että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kaltaisten vastaavien hankkeiden yhteydessä monivuotista rahoitusta koskevan ehdotuksen, joka kattaa monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloa pidemmän ajanjakson, jotta nykyisiä aikarajoja pidemmälle ulottuville kunnianhimoisemmille eurooppalaisille hankkeille saadaan järjestettyä vakaa ja luotettava rahoitus;

16. kehottaa komissiota harkitsemaan, voitaisiinko kaupallisista Galileo-toiminnoista saatavat tulot kohdentaa EU:n talousarvioon;

17. kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille, kuinka suuruudeltaan 800 miljoonan euron arvoisiksi arvioidut ylläpitokustannukset rahoitetaan sen jälkeen, kun Galileo on toimintavalmis;

18. kehottaa komissiota suunnittelemaan kattavan rahoitusstrategian, johon voisi EU:n ja jäsenvaltioiden asianmukaisten rahoitusosuuksien ohella sisältyä muun muassa yhteensovitettuja verokannustimia, yksinkertaistettuja tuen myöntämismenettelyjä ja järjestelyjä, joilla voidaan kanavoida riskipääomaa pk-yrityksille ja helpottaa EGNOS- ja Galileo-sovellusten kehittämistä ja markkinointia yhteistyössä Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston kanssa;

19. kehottaa komissiota varmistamaan, että tutkimukseen varatuista maksumäärärahoista seitsemännessä puiteohjelmassa todennäköisesti käyttämättä jäävät 100 miljoonaa euroa kohdennetaan GNSS-sovellusten kehittämiseen;

20. kehottaa komissiota tutkimaan, miten yksinkertaistetuilla menettelyillä voitaisiin huolehtia siitä, että kaikille tarkoitetun GNSS-avusteisen liikennealan tutkimuksen tukemiseen osoitettava rahoitus saataisiin maksettua tehokkaammin ja avoimemmin kiinnittäen samalla erityistä huomiota vammaisten tarpeisiin ja keskittyen erityisesti pk-yrityksiin;

21. kehottaa komissiota auttamaan etenkin tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä pk-yrityksiä saamaan helpommin unionin rahoitusta, jolla pyritään kannustamaan GNSS-sovelluksia koskevien innovointien tekemiseen;

22. kehottaa komissiota tarkastelemaan, mitä tietosuojaa koskevia ongelmia saattaa aiheutua EGNOS-sovellusten ja -palvelujen käyttämisestä, ja tekemään kaiken voitavansa näiden ongelmien poistamiseksi;

23. toteaa, että etenkin vammaisten henkilöiden erityistarpeita ajatellen tarvitaan investointeja GNSS-sovellusten ja -palvelujen tutkimukseen, koska tällaisilla investoinneilla on ratkaiseva merkitys GNSS-palvelujen asianmukaisen kehittämisen ja käytön kannalta;

24. kehottaa komissiota edistämään aloitteita, joilla pyritään kehittämään alakohtaisia palvelukeskuksia etenkin merenkulun alalla;

25. on pahoillaan, että EGNOS- tai Galileo-järjestelmään perustuvia sovelluksia koskevan tutkimuksen ja innovoinnin vähäinen rahoittaminen viivästyttää huomattavasti teknistä kehitystä ja teollisen kapasiteetin kasvua sekä ympäristön kannalta tehokasta toteuttamista Euroopan unionissa, ja kehottaa siksi komissiota luomaan pk-yrityksille lisää keinoja saada rahoitusta helpommin;

26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1.
[2] EUVL L 246, 20.7.2004, s. 1.
[3] EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.
[4] EUVL C 96 E, 21.4.2004, s. 128.

Johdanto

Komissio julkaisi 14. kesäkuuta 2010 maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevan toimintasuunnitelman, joka sisälsi 24 toimenpidesuositusta. Toimintasuunnitelman taustalla on maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien yleinen käyttöönotto ja erityisesti EGNOS-järjestelmän (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä) kehittäminen ja käyttöönotto. EGNOS on Galileo-järjestelmän edelläkävijä. Koko ala on laajentunut ennennäkemättömästi sen jälkeen, kun amerikkalaiset satelliittipalvelut alkoivat ensimmäisen kerran tarjota GPS-palveluita vuonna 2000. Kokonaismarkkina-arvo oli vuonna 2008 arviolta 124 miljardia euroa, ja sen arvioidaan nousevan 230 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Älykkäiden liikennejärjestelmien osuus tästä markkina-arvosta on 20 prosenttia ja liikenneturvallisuussovellusten ja muiden turvallisuussovellusten osuus 5 prosenttia.

Euroopan unioni on käynnistänyt EGNOS-hankkeen (ja Galileon) tarjotakseen siviilikäyttöön taattuja signaaleja ja varmistaakseen, että Euroopan teollisuudella on kaikilla tasoilla mahdollisuus kilpailla näillä kasvavilla strategisesti tärkeillä markkinoilla. Euroopan nykyinen 25 prosentin markkinaosuus on odotuksia alhaisempi. EGNOS on yhteensopiva GPS:n kanssa, mutta se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia, kun Galileon toiminta käynnistyy vuonna 2013. EGNOS on kymmenen kertaa tarkempi kuin GPS.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sopimus GPS–Galileo-yhteistyöstä varmistaa yhteentoimivuuden, ja nopeus ja tarkkuus paranevat sitä mukaa kuin satelliittien määrä lisääntyy ja edistyneitä GPS-järjestelmiä otetaan käyttöön. Neljänkymmenenviiden senttimetrin tarkkuus voidaan saavuttaa lähitulevaisuudessa käyttämällä kaikkein edistyneimpiä siviilijärjestelmiä.

Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelmassa määritetään vaiheet, joita komission mielestä tarvitaan, jotta GNSS saavuttaa sen "kriittisen massan", jonka jälkeen sen menestys on taattu. Komissio on halunnut antaa mieluummin kohdennetun kuin laajamittaisen toimintasuunnitelman, joka olisi vaarassa menettää tehonsa sen hukkuessa ylettömään määrään aloitteita ja jäädessä pelkän kuulemisen tasolle. Toimintasuunnitelma koskee vuosia 2010–2013.

Liikenteen osuus toimintasuunnitelmassa

Toimintasuunnitelmaan sisältyvistä 15 alakohtaisesta toimenpiteestä 9:ää voidaan merkittävällä tavalla soveltaa suoraan liikenteeseen. Kyseessä ovat seuraavat toimenpiteet:

– EGNOS-järjestelmän sertifiointi siviili-ilmailukäyttöä varten yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perustamisen helpottamiseksi,

– sertifiointielimen ja -menettelyjen perustaminen yhteistyössä tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien, esimerkiksi kuljettajaa avustavien edistyneiden järjestelmien, valmistajien kanssa,

– EGNOS- ja Galileo-sovellusten käyttöönotto meriliikenteessä yhteistyössä Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kanssa meriliikenteen navigoinnin tehostamiseksi erityisesti satamissa, rannikkoalueilla ja vilkkailla laivareiteillä; yksi sovellusala olisivat sisävesireitit,

– tiedotuskampanja, jolla esitellään EGNOSin etuja tieliikenteen harjoittajille etenkin sellaisilla EU:n lainsäädännössä jo katetuilla aloilla, kuten sähköisten maksunkeruujärjestelmien yhteentoimivuus ja elävien eläinten kuljetusolosuhteet, taikka muilla aloilla, kuten eCall-palveluiden tai reaaliaikaisen jäljityksen alalla,

– sen jälkeen, kun EGNOS on sertifioitu ilmailukäyttöön, Euroopan komissio toteuttaa yhdessä Eurocontrolin kanssa tiedotus- ja markkinoiden kehittämiskampanjan, jossa painotutaan erityisesti lentokonevalmistajiin, yleisilmailuun ja pieniin lentoasemiin,

– Euroopan komissio toteuttaa myös laitevalmistajille ja laivanrakentajille, satamaviranomaisille ja laivanomistajille suunnatun tiedotuskampanjan EGNOS-järjestelmän merenkulkualalle tarjoamista palveluista,

– koska jotkin sääntelytoimet saattavat olla tarpeen, kun halutaan varmistaa, että GNSS tuo lisäarvoa tieturvallisuutena (esim. vaarallisten aineiden kuljetuksen valvonta, julkinen pitkän matkan liikenne), tehokkaampana tavaraliikenteenä ja parempana liikenteen hallintana, komissio selvittää myös, olisiko annettava direktiivit kaukoliikenteen linja-autojen GNSS-pohjaisesta seurannasta ja multimodaalisesta logistiikasta,

– komissio tutkii, onko tarkoituksenmukaista muuttaa digitaalisia ajopiirtureita koskevaa asetusta siten, että käytetään hyödyksi todennettujen GNSS-pohjaisten paikka-, aika- ja nopeustietojen saatavuus,

– komissio tutkii, olisiko annettava direktiivi siitä, että ajoneuvot on varustettava GNSS-sovellusten käytön ja radiotaajuustunnistuksen (RFID) mahdollistavalla laitteella ajoneuvon tarkan todennetun sijainnin ilmoittamista ja sähköistä tunnistamista varten, yksityisyys- ja tietosuojasääntöjä asianmukaisesti noudattaen.

Toimintasuunnitelmaan sisältyvät 9 horisontaalista toimenpidettä, kuten EGNOSin käytön edistäminen kolmansissa maissa tai tiedotuskampanjoiden toteuttaminen kolmansissa maissa, vaikuttavat myös merkittävästi liikennealaan. Kun kaikkia näitä toimenpiteitä tarkastellaan yhdessä, huomataan, että niillä on todennäköisesti merkittävä vaikutus kaikkiin liikennemuotoihin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Mitä tarvitaan seuraavaksi?

Komissiolla on parhaat mahdollisuudet koordinoida toimintasuunnitelman toteutusta siten, että vältetään päällekkäistä toimintaa jäsenvaltioiden tasolla ja pystytään huolehtimaan edistymisestä kokonaisuudessaan niillä moninaisilla EU:n politiikan aloilla, joita GNSS-sovellukset koskevat.

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat sekä huomattava myönteinen taloudellinen vaikutus, joka EGNOSilla on Euroopan talouteen laajemmin, jos järjestelmää kehitetään ja se toteutetaan sen koko laajuudessa, tarvitaan kuitenkin vielä kahta asiaa. Ensinnäkin komission on priorisoitava toimintasuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet.

EGNOSin on katettava koko Euroopan unionin alue ja sen kattavuus olisi mitä pikimmin laajennettava Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan. Jotta EGNOSia voidaan liikenteen näkökulmasta hyödyntää täysimääräisesti, sen kattavuus on laajennettava koko unioniin ja itse asiassa vielä pidemmälle lähinaapureihimme.

Siviili-ilmailun alalla jäsenvaltioiden on edistettävä EGNOS-pohjaisten laskeutumismenetelmien kehittämistä ja käyttöä, ja EGNOS-pohjaiset menettelyt ja palvelut on sertifioitava mahdollisimman pian siviili-ilmailun käyttöön. Tämä on todellisen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan strateginen edellytys.

On myös selvää, että EGNOS ja GNSS voivat yleisellä tasolla edesauttaa merkittävästi tieliikenteen turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista sekä edistää liikenteen sujuvuutta, koska sitä voidaan käyttää tiemaksujen perinnässä.

Lisäksi olisi tiedotettava EGNOSin ja Galileon hyödyistä meriliikenteen ja siviili-ilmailun alalla, minkä pitäisi viitoittaa tietä sille, että Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) ja Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) tunnustaisivat näihin järjestelmiin perustuvat turvallisuuden kannalta tärkeät sovellukset.

Mitään näistä seikoista ei voida kuitenkaan saavuttaa ilman asianmukaisia investointeja asiaan liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen. Rahoituksen on havaittu tässä suhteessa olevan huolestuttavan puutteellista.

Liikenne- ja matkailuvaliokunta järjesti 1. joulukuuta 2010 tähän asiaan ja kaikkeen edellä esitettyyn liittyvän pienimuotoisen kuulemistilaisuuden GNSS-järjestelmän liikennesovelluksista ja kuuli kahta GNSS-alan asiantuntijaa, joista toinen edusti verrattain uuttaa teknologia-alan yritystä ja toinen taas oli alan starttirahoituksen erikoisasiantuntija. He havaitsivat rahoitusvajeen pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevassa EU:n riskipääomassa ja totesivat, että seitsemännen ja kahdeksannen puiteohjelman menettelyjä on syytä yksinkertaistaa, jotta kaupalliset toimijat kiinnostuisivat puiteohjelmasta. Lisäksi teollisuus kaipaisi varmuutta jatkuvasta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta, joka olisi palautettava sen alkuperäiselle tasolle seitsemännessä puiteohjelmassa. EU on ainoa kaupparyhmittymä, joka ei tarjoa suoraa rahoitusta GNSS-ohjelmalleen.

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksista – EU:n politiikka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä
(2010/2208(INI))

Valmistelija: Norbert Glante

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (GNSS) loppukäyttäjätason sovellusten markkinapotentiaali on suuri ja että noin 25 prosenttia niistä on liikenteen alan sovelluksia,

B. ottaa huomioon, että satelliittinavigointitekniikka mullistaa kaikki liikennemuodot ja erityisesti meri-, maa- ja lentoliikenteen, koska se auttaa optimoimaan liikennettä, vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja parantamaan logistiikkaa ja turvallisuutta,

C. katsoo, että satelliittinavigointitekniikka on synkronoitava kaikki liikennemuodot kattavalla tavalla, jotta voidaan ylläpitää eri liikennemuotojen tarvittavaa yhteentoimivuutta esimerkiksi logistiikkakeskuksissa tavaroiden asianmukaisten kuljetusten takaamiseksi,

1. pitää myönteisenä GNSS-järjestelmän sovelluksia koskevaa komission toimintasuunnitelmaa (KOM(2010)0308), jonka tavoitteena on edistää loppukäyttäjätason sovellusten kehittämistä toteuttamalla sertifiointi-, standardointi- ja koordinointitoimia yhdessä teollisuuden ja muiden maiden kanssa sekä jakamalla tietoa, toteuttamalla tiedotuskampanjoita ja sääntelytoimia sekä lisäämällä rahoitusta;

2. kehottaa asettamaan etusijalle sellaisten GNSS-sovellusten kehittämisen, joilla pyritään parantamaan kestävyyttä ja joita ovat esimerkiksi tehokas kuljetusten/logistiikan hallinta, tiemaksut, kestävä maankäytön suunnittelu ja resurssien hallinta sekä ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ja valvonta (metsien ja merten suojelu);

3. korostaa, että GNSS kuuluu Eurooppa 2020 -strategian ydinosaan, joka liittyy innovointiin entistä vihreämmän ja entistä parempiin yhteyksiin perustuvan talouden ja kasvun edistämiseksi sekä ilmastonmuutokseen ja kestävään liikkuvuuteen;

4. katsoo, että GNSS on internetin tavoin pikemminkin palveluja mahdollistava tekijä kuin yksittäinen palvelu, sillä ne molemmat vauhdittavat taloudellista toimintaa, auttavat luomaan lisäarvoa ja työpaikkoja monilla toisiinsa liittyvillä aloilla (tuotantoketjun alku- ja loppupään markkinoilla) ja makrotaloudellisella tasolla, koska ne tuovat sosiaalis-taloudellisia hyötyjä koko yhteiskunnalle;

5. toteaa, että loppupään GNSS-markkinoiden arvoksi EU:ssa arvioidaan 17 miljardia euroa vuonna 2010, kun otetaan huomioon vastaanotinvalmistajien, navigointiohjelmistojen kehittäjien ja muiden satelliittinavigointiin suoraan osallistuvien yritysten tulot;

6. korostaa, että keskimäärin 15 miljoonaa euroa vuodessa GNSS-sovellusten ja -palveluiden tutkimiseen ja kehittämiseen ei ole tarpeeksi, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että summaa korotetaan huomattavasti, jotta GNSS-järjestelmän kehittämiseen saadaan tarvittavat varat;

7. katsoo, että vakaus, ennustettavuus ja avoimuus ovat ratkaisevan tärkeitä sovellusten kehittämisen kannalta, kun GNSS-ohjelmaa ryhdytään toteuttamaan; katsoo myös, että tehokkuus, yhteensopivuus ja yhteentoimivuus ovat toimivan järjestelmän ja toimivien sovellusten keskeisiä ominaisuuksia;

8. kehottaa tässä yhteydessä parantamaan EGNOS- ja Galileo-järjestelmien sisäistä koordinointia, joka on tarpeen tehokkaan järjestelmän kehittämiseksi EU:ssa; kehottaa myös koordinoimaan toimintaa ulkoisesti muiden järjestelmien (kuten GPS ja Glonass) suhteen ja tekemään yhteistyötä niiden kanssa infrastruktuurin käytössä ja sovellusten kehittämisessä, jotta voidaan tunnistaa kaikkia osapuolia hyödyttävät vaikutukset ja taata asianmukainen yhteensopivuus ja yhteentoimivuus;

9. pitää myönteisinä komission suunnitelmia ottaa käyttöön GNSS-palveluseteliohjelma, jolla on tarkoitus tukea sovellusten kehittäjiä antamalla teknistä asiantuntija-apua ja rahoitusneuvontaa sekä helpottaa mahdollisuuksia käyttää Galileo-järjestelmän nykyisin tarjoamia testaus- ja simulointimahdollisuuksia;

10. kehottaa komissiota ja Galileo-valvontaviranomaista lähestymään paikallis- ja alueviranomaisia sekä pk-yrityksiä, jotka joko ovat tai eivät suoranaisesti ole tekemisissä avaruusteknologian kanssa, koska ne ovat potentiaalisia GNSS-sovellusten loppukäyttäjiä, ja kehottaa tekemään tämän järjestämällä tarjouskilpailuja ja tiedotuskampanjoita ja käyttämällä teknologian siirtoon tarkoitettuja mekanismeja;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan GNSS-sovellusten potentiaalisten kehittäjien ja käyttäjien sekä niihin investoivien tahojen välistä tietojenvaihtoa;

12. kehottaa komissiota harkitsemaan EU:n tutkimus- ja kehittämisrahoituksen myöntämistä edelleen GNSS-sovelluksille, jotta voidaan edistää EGNOS- ja Galileo-järjestelmiin perustuvien sovellusten kehittämistä ja taata unionin riippumattomuus ulkomaisista ja sotilaallisesti ohjatuista järjestelmistä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Jan Březina, Reinhard Bütikofer, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Ioan Enciu, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, Jacky Hénin, Romana Jordan Cizelj, Lena Kolarska-Bobińska, Béla Kovács, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Jaroslav Paška, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Amalia Sartori, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Britta Thomsen, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Niki Tzavela, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras, Henri Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Antonio Cancian, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jolanta Emilia Hibner, Yannick Jadot, Oriol Junqueras Vies, Bernd Lange, Vladko Todorov Panayotov, Silvia-Adriana Ţicău, Catherine Trautmann

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Marit Paulsen

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö