Menettely : 2008/0247(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0162/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0162/2010

Keskustelut :

PV 14/06/2010 - 20
CRE 14/06/2010 - 20

Äänestykset :

PV 15/06/2010 - 7.8
CRE 15/06/2010 - 7.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0203

SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN     ***II
PDF 341kWORD 431k
17. toukokuuta 2010
PE 439.390v01-00 A7-0162/2010

neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta

(11069/5/2009 – C7-0043/2010 – 2008/0247(COD))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Marian-Jean Marinescu

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta

(11069/5/2009 – C7-0043/2010 – 2008/0247(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (11069/5/2009 – C7-0043/2010),

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0852),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 71 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen parlamentille (C6-0509/2008),

–   ottaa huomioon kantansa ensimmäisessä käsittelyssä(1),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

–   ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 66 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A7-0162/2010),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn toisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 4 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(4) Tavaraliikennemarkkinoiden avaaminen on mahdollistanut uusien liikenteenharjoittajien tulon rautatieverkkoon. Verkon käytön optimoimiseksi ja sen käyttövarmuuden takaamiseksi on asianmukaista ottaa käyttöön lisämenettelyjä, joilla lujitetaan yhteistyötä kansainvälisten tavarajunareittien jaossa infrastruktuurin haltijoiden välillä.

(4) Vaikka tavaraliikennemarkkinoiden avaaminen on mahdollistanut uusien liikenteenharjoittajien tulon rautatieverkkoon, markkinamekanismit eivät ole olleet eivätkä ole vieläkään riittävät rautateiden tavaraliikenteen organisoimiseksi, sääntelemiseksi ja turvaamiseksi. Verkon käytön optimoimiseksi ja sen käyttövarmuuden takaamiseksi on asianmukaista ottaa käyttöön lisämenettelyjä, joilla lujitetaan yhteistyötä kansainvälisten tavarajunareittien jaossa infrastruktuurin haltijoiden välillä.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus 2

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 5 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(5) Neuvosto totesi 7 ja 8 päivänä huhtikuuta 2008 pidetyssä istunnossaan, että infrastruktuurin tehokasta käyttöä on edistettävä ja että rautateiden infrastruktuurikapasiteettia on tarvittaessa lisättävä yhteisön tasolla ja kansallisella tasolla toteutettavilla toimenpiteillä ja ennen kaikkea säädöksillä.

Poistetaan.

Tarkistus  3

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 8 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(8) Tämä asetus ei saisi vaikuttaa direktiivissä 91/440/ETY ja direktiivissä 2001/14/EY säädettyihin infrastruktuurin haltijoiden sekä soveltuvin osin direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen käyttöoikeuden myöntävien elinten oikeuksiin ja velvoitteisiin. Mainitut säädökset pysyvät voimassa, mukaan lukien tavaraliikennekäytäviä koskevat säännökset ja erityisesti infrastruktuurin haltijoiden oikeus evätä tai hyväksyä muiden oikeushenkilöiden kuin rautatieyritysten esittämät kapasiteettia koskevat hakemukset.

Poistetaan.

Perustelu

Tämä johdanto-osan kappale on tarpeeton, koska se koskee aiemmin annettujen direktiivien voimassaoloa. Tämä kappale aiheuttaa lisäksi sekaannusta muita hyväksyttäviä hakijoita kuin rautatieyrityksiä koskevan hakemusmahdollisuuden kanssa.  

Tarkistus  4

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

(8 a) Tavaraliikennekäytävän perustamisessa olisi tarvittaessa otettava huomioon tarve parantaa yhteyksiä kolmansien maiden rautatieinfrastruktuurin kanssa.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  5

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

(8 b) Tavaraliikennekäytävien suunnittelussa olisi pyrittävä varmistamaan niiden sisäinen jatkuvuus mahdollistamalla tarvittavat yhteydet nykyisten rautatieinfrastruktuurien välillä ja jakamalla tarvittava kapasiteetti koko tavaraliikennekäytävän pituudelle.

Perustelu

On tärkeää taata sisäinen jatkuvuus mahdollistamalla tarvittavat yhteydet nykyisten rautatieinfrastruktuurien välillä ja jakamalla tarvittava kapasiteetti koko tavaraliikennekäytävän pituudelle.

Tarkistus  6

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 9 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(9) Kansainväliset rautatiekäytävät kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaiselle rautatieverkolle olisi perustettava Euroopan laajuisen liikenneverkon, jäljempänä 'TEN-T', ja/tai Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän, jäljempänä 'ERTMS', käytävät huomioon ottaen. Sen vuoksi on tarpeen koordinoida verkkojen kehittäminen, erityisesti siltä osin kuin on kyse rautateiden tavaraliikenteen kansainvälisten käytävien yhdistämisestä olemassa oleviin TEN-T- tai ERTMS-käytäviin. Lisäksi unionin tasolla olisi vahvistettava yhdenmukaiset säännöt näille tavaraliikenteen käytäville. Tarvittaessa näiden käytävien perustamiselle olisi myönnettävä rahoitusta TEN-T-ohjelmasta, tutkimusohjelmista ja Marco Polo -ohjelmasta sekä muista unionin politiikoista ja rahastoista, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta.

(9) Kansainväliset rautateiden tavaraliikennekäytävät, jotka muodostavat kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon, on toteutettava Euroopan laajuisen liikenneverkon, jäljempänä 'TEN-T', ja/tai Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän, jäljempänä 'ERTMS', käytävät huomioon ottaen. Sen vuoksi on tarpeen koordinoida verkkojen kehittäminen, erityisesti siltä osin kuin on kyse rautateiden tavaraliikenteen kansainvälisten käytävien yhdistämisestä olemassa oleviin TEN-T- tai ERTMS-käytäviin. Lisäksi näille tavaraliikenteen käytäville olisi vahvistettava yhdenmukaiset säännöt unionin tasolla, ja hiljaisia tavarajunia koskevia hankkeita olisi edistettävä. Tarvittaessa näiden käytävien perustamiselle olisi myönnettävä rahoitusta TEN-T-ohjelmasta, tutkimusohjelmista ja Marco Polo -ohjelmasta sekä muista unionin politiikoista ja rahastoista, kuten Euroopan investointipankista, Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta.

Tarkistus  7

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 12 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(12) Jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden välisen koordinoinnin edistämiseksi olisi perustettava kutakin tavaraliikennekäytävää varten asiaankuuluva hallintorakenne ottaen huomioon tarve välttää päällekkäisyys jo olemassa olevien hallintorakenteiden kanssa.

(12) Jäsenvaltioiden, infrastruktuurin haltijoiden ja rautatieyritysten välisen koordinoinnin edistämiseksi sekä koko tavaraliikennekäytävän jatkuvuuden takaamiseksi olisi perustettava kutakin tavaraliikennekäytävää varten asiaankuuluva hallintorakenne ottaen huomioon tarve välttää päällekkäisyys jo olemassa olevien hallintorakenteiden kanssa.

Tarkistus 8

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 15 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(15) Tavaraliikennekäytävällä käytettävissä olevan infrastruktuurikapasiteetin yhdenmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi olisi tavaraliikennekäytävään tehtäviä investointeja koordinoitava asianomaisten jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden välillä ja ne olisi suunniteltava tavaraliikennekäytävän tarpeita vastaavalla tavalla. Investoinnin toteuttamisaikataulu olisi julkaistava sen varmistamiseksi, että tieto saavuttaa hakijat, jotka voivat toimia käytävällä. Investoinnin kohteisiin olisi kuuluttava yhteentoimivien järjestelmien kehittämiseen ja junakapasiteetin lisäämiseen tähtäävät hankkeet.

(15) Tavaraliikennekäytävällä käytettävissä olevan infrastruktuurikapasiteetin yhdenmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi olisi tavaraliikennekäytävään tehtäviä investointeja koordinoitava asianomaisten jäsenvaltioiden, infrastruktuurin haltijoiden sekä tarvittaessa myös jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä ja ne olisi suunniteltava tavaraliikennekäytävän tarpeita vastaavalla tavalla. Investoinnin toteuttamisaikataulu olisi julkaistava sen varmistamiseksi, että tieto saavuttaa rautatieyritykset, jotka voivat toimia käytävällä. Investoinnin kohteisiin olisi kuuluttava yhteentoimivien järjestelmien kehittämiseen ja junakapasiteetin lisäämiseen tähtäävät hankkeet.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus 9

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

(21 a) Jotta varmistettaisiin, että rautateiden tavaraliikennepalvelujen tarjoajien välille syntyy kilpailua tavaraliikennekäytävällä, olisi muiden hakijoiden kuin rautatieyritysten tai niiden muodostamien ryhmittymien voitava hakea infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuksia, mutta etusija olisi kuitenkin annettava rautatieyrityksille tai niiden muodostamille ryhmittymille.

Perustelu

On tärkeää antaa etusija rautatieyrityksille tai niiden muodostamille ryhmittymille, jotta varmistetaan sisäinen jatkuvuus tavaraliikennekäytävän koko pituudella.

Tarkistus 10

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 25 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(25) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on tavaraliikennekäytävistä koostuvan kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon perustaminen, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 11

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

(27 a) Tämän asetuksen tavoitteena on parantaa rautateiden tavaraliikenteen tehokkuutta suhteessa muihin liikennemuotoihin. Olisi varmistettava jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden välinen koordinointi, jotta varmistetaan tavaraliikennekäytävien mahdollisimman tehokas toiminta. Jotta tämä olisi mahdollista, rautateiden tavaraliikenteen kapasiteettia ja tehokkuutta olisi pyrittävä lisäämään toteuttamalla operatiivisia toimia ja investoimalla samalla infrastruktuuriin ja tekniseen laitteistoon, kuten ERTMS-järjestelmään.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus 12

Neuvoston kanta

Johdanto-osan 29 kappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

(29) Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti liitteen II mukauttamisen osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan kuulee asiantuntijoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan täytäntöönpanosta 9 päivänä joulukuuta 2009 annetussa komission tiedonannossa esitettyjen sitoumusten mukaisesti,

(29) Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan kuulee asiantuntijoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan täytäntöönpanosta 9 päivänä joulukuuta 2009 annetussa komission tiedonannossa esitettyjen sitoumusten mukaisesti.

Tarkistus 13

Neuvoston kanta

1 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon kansainvälisten rautatiekäytävien perustamiselle ja organisoinnille. Siinä vahvistetaan tavaraliikennekäytävien valintaa, organisointia ja hallinnointia koskevat säännöt.

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt kilpailukykyisen rautateiden tavaraliikenteen kansainvälisten rautatiekäytävien (jäljempänä tavaraliikennekäytävät) perustamiselle ja organisoinnille kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon kehittämiseksi. Siinä vahvistetaan tavaraliikennekäytävien valintaa, organisointia, hallinnointia sekä investointien suunnittelua koskevat säännöt.

Tarkistus  14

Neuvoston kanta

1 artikla – 2 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Tätä asetusta sovelletaan rautateiden infrastruktuurin hallinnointiin ja käyttöön tavaraliikennekäytävissä.

2. Tätä asetusta sovelletaan tavaraliikennekäytäviin sisältyvän rautateiden infrastruktuurin hallinnointiin ja käyttöön.

Tarkistus  15

Neuvoston kanta

2artikla – 2 kohta – a alakohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

a) 'tavaraliikennekäytävällä' kaikkia jäsenvaltioissa ja tarvittaessa kolmansissa Euroopan maissa olevia määritettyjä rautateitä, jotka yhdistävät terminaaleja tavaraliikennekäytävän pääreitin varrella, mukaan lukien rautatieinfrastruktuuri ja sen laitteisto, järjestelyratapihat ja junanmuodostuslaitteet sekä tarvittaessa kiertoreitit;

a) 'tavaraliikennekäytävällä' kaikkia jäsenvaltioiden ja tarvittaessa kolmansien Euroopan maiden alueella tai välillä olevia määritettyjä rautateitä, myös junalauttayhteyksiä, jotka yhdistävät kaksi tai useampia terminaaleja pääreitin ja tarvittaessa kiertoreittien ja niitä yhdistävien reittiosuuksien varrella, mukaan lukien rautatieinfrastruktuuri ja sen laitteisto direktiivin 2001/14/EY 5 artiklan mukaisesti;

Tarkistus  16

Neuvoston kanta

2 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

c a) 'keskitetyllä palvelupisteellä' kunkin tavaraliikennekäytävän infrastruktuurin hallintoneuvoston perustamaa yhteistä yksikköä, jonka ansiosta hakijat voivat yhdessä paikassa ja yhdellä kertaa pyytää junareittiä vähintään yhden rajan ylittävälle matkalle.

Tarkistus 17

Neuvoston kanta

3 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Liitteessä I tarkoitetut jäsenvaltiot perustavat viimeistään ... päivänä …kuuta …* tavaraliikennekäytävät kyseisessä liitteessä vahvistettuja pääreittejä noudattaen. Asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle tavaraliikennekäytävien perustamisesta.

1. Liitteessä I tarkoitetut jäsenvaltiot saattavat viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta tavaraliikennekäytävät toimiviksi kyseisessä liitteessä vahvistettuja pääreittejä noudattaen. Asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle tavaraliikennekäytävien perustamisesta.

Tarkistus18

Neuvoston kanta

3 artikla – 1 a kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

1 a. Liitteessä I mainitut jäsenvaltiot laativat viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta liitteessä I tarkoitettujen tavaraliikennekäytävien täytäntöönpanosuunnitelman tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti. Hallintoneuvoston laatimaan täytäntöönpanosuunnitelmaan sisältyy myös 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen liikennekäytävän reitin määrittely sen jälkeen, kun on kuultu 7 artiklan 6 ja 6 a kohdassa tarkoitettuja neuvoa-antavia ryhmiä.

Tarkistus  19

Neuvoston kanta

3 artikla – 2 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, liitteessä I olevissa 3, 5 ja 8 kohdassa tarkoitettua pääreittiä noudattavat tavaraliikennekäytävät perustetaan viimeistään ... päivänä …kuuta …*.

Poistetaan.

Tarkistus  20

Neuvoston kanta

3 artikla – 2 a kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

2 a. Jäsenvaltioiden annettua tiedon tavaraliikennekäytävien perustamisesta komissio tekee 20, 21 ja 22 artiklan mukaisten delegoitujen säädösten avulla päätöksen ensimmäisestä tavaraliikennekäytävien verkosta, mukaan lukien liitteessä I hyväksytyt käytävät, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 1 kohdassa tarkoitettujen tavaraliikennekäytävien perustamisesta.

Tarkistus  21

Neuvoston kanta

3 artikla – 2 b kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

2 b. Edellä 2 a kohdassa tarkoitettua tavaraliikennekäytävien verkkoa muutetaan ja täydennetään asteittain tavaraliikennekäytävien perustamista tai muuttamista koskevien ehdotusten perusteella sen jälkeen, kun komissio on tehnyt asiasta päätöksen 20, 21 ja 22 artiklan mukaisten delegoitujen säädösten avulla. Jäsenvaltioiden ehdotukset tutkitaan ottaen huomioon 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

Tarkistus  22

Neuvoston kanta

4 artikla

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Kaikki jäsenvaltiot, joilla on rautatieraja toisen jäsenvaltion kanssa, osallistuvat vähintään yhden tavaraliikennekäytävän perustamiseen, ellei velvoitetta ole jo täytetty 3 artiklan nojalla.

1. Tavaraliikennekäytävien valinnassa ja muuttamisessa otetaan huomioon seuraavat vaatimukset:

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on jäsenvaltion pyynnöstä osallistuttava kyseisessä kohdassa tarkoitetun tavaraliikennekäytävän perustamiseen tai olemassa olevan käytävän jatkamiseen, jotta naapurijäsenvaltio voi täyttää kyseisen kohdan mukaisen velvoitteensa.

a) tavaraliikennekäytävä kulkee vähintään kolmen jäsenvaltion tai, jos ehdotetun tavaraliikennekäytävän yhdistämien rautatieliikenteen terminaalien välinen etäisyys on yli 500 kilometriä, vähintään kahden jäsenvaltion alueen kautta;

3. Jos jäsenvaltio katsoo, että tavaraliikennekäytävän perustaminen ei olisi tavaraliikennekäytävää todennäköisesti käyttävien hakijoiden edun mukaista tai että se ei toisi merkittäviä sosioekonomisia etuja tai että se aiheuttaisi suhteetonta rasitetta, asianomainen jäsenvaltio ei ole velvoitettu osallistumaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, mikäli komissio näin päättää 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 91/440/ETY 7 artiklan mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita.

b) tavaraliikennekäytävän yhdenmukaisuus Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN-T), ERTMS-käytävien ja/tai RailNetEuropessa määriteltyjen käytävien kanssa;

4. Jäsenvaltio ei ole velvoitettu osallistumaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, jos sen rataverkon raideleveys eroaa unionin pääasiallisen rataverkon raideleveydestä.

c) TEN-T-liikenneverkon ensisijaisten hankkeiden integrointi tavaraliikennekäytävään;

5. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden on infrastruktuurin haltijoita ja asianomaisia hakijoita kuultuaan ehdotettava viimeistään ... päivänä …kuuta … yhdessä komissiolle tavaraliikennekäytävien perustamista, ottaen huomioon liitteessä II vahvistetut vaatimukset.

d) tavaraliikennekäytävän perustamisesta aiheutuvien sosioekonomisten kustannusten ja hyötyjen välisen tasapainon analysointi;

6. Komissio tutkii 5 kohdassa tarkoitetut tavaraliikennekäytävän tai -käytävien perustamista koskevat ehdotukset ja tekee 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua ehdotuksen toimittamisesta päätöksen siitä, onko ehdotus tämän artiklan mukainen.

e) täytäntöönpanosuunnitelman olemassaolo;

7. Asianomaisten jäsenvaltioiden on perustettava tavaraliikennekäytävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua 6 kohdassa tarkoitetusta komission päätöksestä.

f) kaikkien tavaraliikennekäytävien, joita jäsenvaltiot ovat ehdottaneet kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisen rautatieverkon perustamiseksi, välinen yhdenmukaisuus;

8. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti liitteen II mukauttamisen osalta. Valmistellessaan tässä kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä komissio noudattaa direktiivin 2001/14/EY ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä (uudelleen laadittu toisinto) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY säännöksiä sekä ottaa erityisesti huomioon yhteentoimivien järjestelmien käyttöä koskevan suunnitelman, rautatiejärjestelmän ja TEN-T:n kehityksen sekä erityisesti ERTMS:n täytäntöönpanon, samoin kuin tavaraliikennemarkkinoiden kehityksen, mukaan lukien vuorovaikutus muiden liikennemuotojen kanssa.

g) rautateiden tavaraliikenteen ja merkittävien kauppa- ja tavaravirtojen kehittäminen liikennekäytävällä;

Tässä kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten osalta sovelletaan 20, 21 ja 22 artiklassa esitettyä menettelyä.

h) soveltuvin osin paremmat yhteydet jäsenvaltioiden ja kolmansien naapurimaiden välillä;

 

i) hakijoiden kiinnostus tavaraliikennekäytävää kohtaan;

 

j) hyvin toimivat yhteydet muihin liikennemuotoihin erityisesti riittävän terminaaliverkon johdosta, myös meri- ja sisävesisatamissa.

 

2. Tavaraliikennekäytävään voi kuulua osia Euroopan kolmansien maiden rautatieverkoista. Soveltuvin osin näiden osien on oltava Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan mukaisia.

 

3. Asianomaiset jäsenvaltiot ehdottavat tavaraliikennekäytävän perustamista tai muuttamista. Tätä varten niiden on lähetettävä komissiolle aiesopimus ja asianomaisten infrastruktuurin haltijoiden ja hakijoiden kuulemisen perusteella laadittu ehdotus, jossa on otettu huomioon 1 kohdassa vahvistetut vaatimukset.

 

4. Viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta kaikki jäsenvaltiot, joilla on rautatieraja toisen jäsenvaltion kanssa, osallistuvat vähintään yhden tavaraliikennekäytävän perustamiseen, ellei velvoitetta ole jo täytetty 3 artiklan nojalla.

 

5. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti 3 kohdassa tarkoitetun tavaraliikennekäytävän tai -käytävien perustamisen tai muuttamisen osalta.

6. Komissio tutkii 3 kohdassa tarkoitetut tavaraliikennekäytävän tai -käytävien perustamista koskevat ehdotukset ja tekee 20, 21 ja 22 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä noudattaen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua ehdotusten toimittamisesta päätöksen siitä, ovatko ehdotukset tämän artiklan mukaisia.

 

7. Asianomaisten jäsenvaltioiden on saatettava tavaraliikennekäytävä toimivaksi viimeistään kahden vuoden kuluttua 6 kohdassa tarkoitetusta komission päätöksestä.

 

8. Sen estämättä, mitä 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on jonkin jäsenvaltion pyynnöstä osallistuttava 4 kohdassa tarkoitetun tavaraliikennekäytävän perustamiseen tai olemassa olevan käytävän jatkamiseen, jotta naapurijäsenvaltio voi täyttää kyseisen kohdan mukaisen velvoitteensa.

 

9. Jos jäsenvaltio sosioekonomisen analyysin tehtyään katsoo, että tavaraliikennekäytävän perustaminen ei olisi tavaraliikennekäytävää todennäköisesti käyttävien hakijoiden edun mukaista tai että se ei toisi merkittäviä sosioekonomisia etuja tai että se aiheuttaisi suhteetonta rasitetta, asianomainen jäsenvaltio ei ole velvoitettu osallistumaan tämän artiklan 4 jakohdassa tarkoitetulla tavalla, mikäli komissio näin päättää 20, 21, ja 22 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 91/440/ETY 7 artiklan mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita.

 

10. Jos kaksi tai useampi asianomaisista jäsenvaltioista ei pääse yhteisymmärrykseen tavaraliikennekäytävän perustamisesta tai muuttamisesta niiden alueella sijaitsevan rautatieinfrastruktuurin osalta, komissio kuulee jonkin asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä 19 artiklassa tarkoitettua komiteaa tässä asiassa. Komission lausunto toimitetaan asianomaisille jäsenvaltioille. Asianomaisten jäsenvaltioiden on otettava tämä lausunto huomioon ratkaisun saavuttamiseksi ja tehtävä päätös yhteisymmärryksessä.

Tarkistus  23

Neuvoston kanta

5 artikla

Neuvoston kanta

Tarkistus

5 artikla

 

Poistetaan.

Tavaraliikennekäytävien muuttaminen

 

1. Edellä 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavaraliikennekäytäviä voidaan muuttaa asianomaisten jäsenvaltioiden komissiolle toimittaman yhteisen ehdotuksen perusteella, kun infrastruktuurin haltijoita ja asianomaisia hakijoita on kuultu.

 

2. Komissio tekee ehdotuksesta päätöksen 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen ottaen huomioon liitteessä II vahvistetut vaatimukset.

 

Tarkistus  24

Neuvoston kanta

6 artikla

Neuvoston kanta

Tarkistus

6 artikla

 

Poistetaan.

Sovittelu

 

Jos kaksi tai useampi asianomaisista jäsenvaltioista ei pääse yhteisymmärrykseen tavaraliikennekäytävän perustamisesta tai muuttamisesta niiden alueella sijaitsevan rautatieinfrastruktuurin osalta, komissio kuulee jonkin asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä 19 artiklassa tarkoitettua komiteaa tässä asiassa. Komission lausunto toimitetaan asianomaisille jäsenvaltioille. Asianomaisten jäsenvaltioiden on otettava tämä lausunto huomioon ratkaisun saavuttamiseksi ja tehtävä päätös yhteisymmärryksessä.

 

Tarkistus 25

Neuvoston kanta

7 artikla – 1 a kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

1 a) Tavaraliikennekäytävän piiriin kuuluvien jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden on tehtävä yhteistyötä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa johtokunnassa ja hallintoneuvostossa varmistaakseen, että tavaraliikennekäytävää kehitetään sen täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti.

Tarkistus 26

Neuvoston kanta

7 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Asianomaiset jäsenvaltiot perustavat kutakin tavaraliikennekäytävää varten johtokunnan, joka vastaa tavaraliikennekäytävän yleisten tavoitteiden määrittelystä, valvonnasta sekä 8, 10 ja 20 artiklassa nimenomaisesti säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Johtokunta muodostuu asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten edustajista.

1. Asianomaiset jäsenvaltiot perustavat kutakin tavaraliikennekäytävää varten johtokunnan, joka vastaa tavaraliikennekäytävän yleisten tavoitteiden määrittelystä, valvonnasta sekä 8 ja 10 artiklassa nimenomaisesti säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Johtokunta muodostuu asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten edustajista.

Perustelu

Kaikki hallintoneuvoston tekemät päätökset eivät koske jäsenvaltioita (erityisesti päätökset, joissa on kyse sisäisten toimintojen parantamisesta). Kuten direktiivissä 2001/14/EY annetaan ymmärtää, infrastruktuurin haltijoille olisi jätettävä jonkin verran yrittäjyyteen kuuluvaa riippumattomuutta.

Tarkistus  27

Neuvoston kanta

7 artikla – 2 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Asianomaiset infrastruktuurin haltijat ja tarvittaessa direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden myöntävät elimet perustavat kutakin tavaraliikennekäytävää varten hallintoneuvoston, joka vastaa tämän artiklan 6 kohdassa sekä tämän asetuksen 8 ja 10 artiklassa, 12 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklan 2, 5 ja 6 kohdassa, 15 artiklan 1 kohdassa, 16 artiklassa sekä 17 artiklan 2 ja 3 kohdassa nimenomaisesti säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta.Hallintoneuvosto muodostuu infrastruktuurin haltijoiden edustajista.

2. Asianomaiset infrastruktuurin haltijat ja tarvittaessa direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden myöntävät elimet perustavat kutakin tavaraliikennekäytävää varten hallintoneuvoston, joka vastaa tämän artiklan 6 ja 7 kohdassa sekä tämän asetuksen 8–16 artiklassa nimenomaisesti säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Hallintoneuvosto muodostuu infrastruktuurin haltijoiden edustajista.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus 28

Neuvoston kanta

7 artikla – 4 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

4. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä, mukaan lukien sen oikeudellista asemaa, varoja ja henkilöstöä koskevat päätökset, asianomaisten infrastruktuurin haltijoiden yhteisymmärryksen pohjalta.

4. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä, mukaan lukien sen oikeudellista asemaa, organisaatiorakenteen perustamista, varoja ja henkilöstöä koskevat päätökset, asianomaisten infrastruktuurin haltijoiden yhteisymmärryksen pohjalta. Hallintoneuvosto on itsenäinen oikeussubjekti. Se voi olla eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä 25 päivänä heinäkuuta 1985 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2137/85 mukainen eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä.

Tarkistus 29

Neuvoston kanta

7 artikla – 6 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

6. Hallintoneuvosto perustaa tavaraliikennekäytävän terminaalien haltijoista ja omistajista koostuvan neuvoa-antavan ryhmän. Tämä neuvoa-antava ryhmä voi antaa lausunnon kaikista hallintoneuvoston ehdotuksista, jotka vaikuttavat suoraan terminaalien investointeihin ja hallinnointiin. Neuvoa-antava ryhmä voi antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan. Hallintoneuvosto ottaa nämä lausunnot huomioon.

6. Hallintoneuvosto perustaa tavaraliikennekäytävän terminaalien, meri- ja sisävesisatamat mukaan lukien, haltijoista ja omistajista koostuvan neuvoa-antavan ryhmän. Tämä neuvoa-antava ryhmä voi antaa lausunnon kaikista hallintoneuvoston ehdotuksista, jotka vaikuttavat suoraan terminaalien investointeihin ja hallinnointiin. Se voi antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan. Hallintoneuvosto ottaa nämä lausunnot huomioon. Hallintoneuvosto tekee kuitenkin lopullisen päätöksen. Mikäli hallintoneuvosto ja neuvoa-antava ryhmä ovat erimieliset, voi viimeksi mainittu viedä asian johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta toimii välittäjänä ja antaa lausuntonsa hyvissä ajoin osapuolille.

Tarkistus  30

Neuvoston kanta

7 artikla – 6 a kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

6 a. Hallintoneuvosto perustaa neuvoa-antavan ryhmän, joka koostuu tavaraliikennekäytävän käyttämisestä kiinnostuneista rautatieyrityksistä. Neuvoa-antava ryhmä voi antaa lausunnon kaikista hallintoneuvoston ehdotuksista, jotka vaikuttavat näihin yrityksiin. Neuvoa-antava ryhmä voi antaa lausuntoja myös omasta aloitteestaan. Hallintoneuvosto ottaa nämä lausunnot huomioon. Se tekee kuitenkin lopullisen päätöksen. Mikäli hallintoneuvosto ja neuvoa-antava ryhmä ovat erimieliset, voi viimeksi mainittu viedä asian johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta toimii välittäjänä ja antaa lausuntonsa hyvissä ajoin osapuolille.

Tarkistus  31

Neuvoston kanta

7 artikla – 6 b kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

6 b. Hallintoneuvosto sitouttaa tavaraliikennekäytävän piiriin kuuluvat infrastruktuurin haltijat käyttämään yhteentoimivia tietotekniikan sovelluksia tai muita tulevaisuudessa saatavilla olevia vaihtoehtoisia ratkaisuja kansainvälisiä junareittejä koskevien pyyntöjen ja käytävällä harjoitettavan kansainvälisen liikenteen käsittelyyn.

Perustelu

Hallintoneuvosto velvoittaa infrastruktuurin haltijoita käyttämään teknisiä ratkaisuja haltijoiden välisen yhteistyön parantamiseksi sekä aikataulujen suunnittelemisen että liikenteen hallinnoinnin osalta.

Tarkistus  32

Neuvoston kanta

8 artikla – 1 kohta – b alakohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

b) 3 kohdassa tarkoitetun kuljetus- ja liikennetutkimuksen olennaiset osat;

b) 3 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen olennaiset osat;

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  33

Neuvoston kanta

8 artikla – 3 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

3. Hallintoneuvosto suorittaa määräajoin kuljetus- ja liikennetutkimuksen, joka koskee liikenteen todettua ja oletettua kehitystä tavaraliikennekäytävällä ja kattaa sekä tavaraliikenteen että henkilöliikenteen eri liikennelajit.

3. Hallintoneuvosto suorittaa ja saattaa määräajoin ajan tasalle liikenteen markkinatutkimuksen, joka koskee liikenteen todettua ja oletettua kehitystä perustetulla tavaraliikennekäytävällä ja kattaa sekä tavaraliikenteen että henkilöliikenteen eri liikennelajit.

 

Tutkimuksessa tarkastellaan myös tavaraliikennekäytävän perustamisesta aiheutuvia sosioekonomisia kustannuksia ja hyötyjä.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  34

Neuvoston kanta

8 artikla – 3 a kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

3 a. Laaditaan tavaraliikennekäytävän kuljetussuoritteen määrittämistä ja parantamista koskeva ohjelma. Tähän ohjelmaan sisältyvät erityisesti kaikkien 10–17 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvittavien rautatieinfrastruktuuria ja sen laitteistoa koskevien toimien yhteiset tavoitteet, tekniset valinnat ja aikataulu. Näissä toimenpiteissä on vältettävä rautateiden kapasiteettiin vaikuttavia rajoituksia tai minimoitava ne.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus 35

Neuvoston kanta

8 artikla – 4 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

4. Täytäntöönpanosuunnitelmassa otetaan huomioon terminaalien kehittäminen, jotta ne olisivat tavaraliikennekäytävällä harjoitettavan rautateiden tavaraliikenteen tarpeiden mukaiset.

4. Täytäntöönpanosuunnitelmassa otetaan huomioon terminaalien kehittäminen, jotta ne olisivat tavaraliikennekäytävällä harjoitettavan rautateiden tavaraliikenteen tarpeiden mukaiset ja toimisivat erityisesti multimodaalisina solmukohtina tavaraliikennekäytävien varrella. Näihin toimenpiteisiin sisältyy yhteistyö alue- ja paikallishallinnon kanssa. Suunnitelmassa on otettava lisäksi huomioon asianmukaisten turvatoimenpiteiden soveltaminen rautateitse kuljetettaviin vaarallisiin aineisiin.

Perustelu

Tarkistus  36

Neuvoston kanta

9 artikla

Neuvoston kanta

Tarkistus

Hallintoneuvosto ottaa käyttöön kuulemismenettelyt, jotta hakijat, jotka todennäköisesti käyttävät tavaraliikennekäytävää, voisivat osallistua asianmukaisella tavalla. Se varmistaa erityisesti, että hakijoita kuullaan ennen kuin 8 artiklassa tarkoitettu täytäntöönpanosuunnitelma toimitetaan johtokunnalle.

Hallintoneuvosto ottaa käyttöön kuulemismenettelyt, jotta hakijat, jotka todennäköisesti käyttävät tavaraliikennekäytävää, voisivat osallistua asianmukaisella tavalla. Se varmistaa erityisesti, että hakijoita ja näitä edustavia elimiä kuullaan ennen, kuin 8 artiklassa tarkoitettu täytäntöönpanosuunnitelma toimitetaan johtokunnalle.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  37

Neuvoston kanta

9 artikla – uusi kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

Jos hallintoneuvoston ja hakijoiden välillä on erimielisyyttä, viimeksi mainitut voivat saattaa asian 18 artiklassa tarkoitettujen sääntelyelinten käsiteltäväksi.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  38

Neuvoston kanta

10 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Hallintoneuvosto laatii investointisuunnitelman ja tarkistaa sitä määräajoin sekä toimittaa sen johtokunnalle hyväksyttäväksi. Tähän suunnitelmaan sisältyy:

1. Hallintoneuvosto laatii investointisuunnitelman, joka sisältää arvion keskipitkän ja pitkän aikavälin investoinneista tavaraliikennekäytävän infrastruktuuriin, ja tarkistaa sitä määräajoin sekä toimittaa sen johtokunnalle hyväksyttäväksi. Tähän suunnitelmaan sisältyy:

Tarkistus  39

Neuvoston kanta

10 artikla – 1 a kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin investointisuunnitelmiin sisältyy myös strategia, joka koskee tavaraliikennekäytävällä sallitusti liikennöivien tavarajunien kapasiteetin lisäämistä, todettujen pullonkaulojen poistamista, nykyisen infrastruktuurin parantamista ja uuden infrastruktuurin rakentamista. Strategia voi sisältää toimenpiteitä, joilla lisätään tavaraliikennekäytävällä liikennöiville junille hyväksyttyä pituutta, raideleveyttä, kuormaulottumaa, nopeuden sovittamista, kuljetetun rahdin määrää taikka akselipainoa.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  40

Neuvoston kanta

10 artikla – 1 b kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

1 b. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut investointisuunnitelmat julkaistaan 16 artiklassa tarkoitetussa asiakirjassa ja ne saatetaan ajan tasalle säännöllisesti. Ne ovat osa tavaraliikennekäytävän täytäntöönpanosuunnitelmaa.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  41

Neuvoston kanta

11 artikla

Neuvoston kanta

Tarkistus

Asianomaiset infrastruktuurin haltijat koordinoivat ja julkaisevat asianmukaisella tavalla ja aikavälillä aikataulusuunnitelmansa, jotka koskevat kaikkia sellaisia infrastruktuuriin ja sen laitteistoon tehtäviä töitä, jotka rajoittaisivat tavaraliikennekäytävän käytettävissä olevaa kapasiteettia.

Hallintoneuvosto koordinoi ja julkaisee asianmukaisella tavalla ja aikavälillä ja direktiivin 2001/14/EY 6 artiklan mukaisesti aikataulusuunnitelmansa, jotka koskevat kaikkia sellaisia infrastruktuuriin ja sen laitteistoon tehtäviä töitä, jotka rajoittaisivat tavaraliikennekäytävän käytettävissä olevaa kapasiteettia.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  42

Neuvoston kanta

12 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Tavaraliikennekäytävän hallintoneuvosto nimeää tai perustaa infrastruktuurin haltijoiden välisen yhteistyön kautta yhteisen elimen ja/tai tietojärjestelmän, jonka avulla hakijat voivat yhdessä paikassa ja yhdellä kertaa pyytää infrastruktuurikapasiteettia vähintään yhden rajan tavaraliikennekäytävällä ylittäville tavarajunille, jäljempänä 'keskitetty palvelupiste'.

1. Tavaraliikennekäytävän hallintoneuvosto nimeää tai perustaa yhteisen elimen, jonka avulla hakijat voivat yhdessä paikassa ja yhdellä kertaa pyytää ja saada vastauksia, jotka koskevat infrastruktuurikapasiteettia vähintään yhden rajan tavaraliikennekäytävällä ylittäville tavarajunille, jäljempänä 'keskitetty palvelupiste'.

Tarkistus 43

Neuvoston kanta

12 artikla – 2 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Keskitetty palvelupiste antaa myös perustietoa infrastruktuurikapasiteetin jakamisesta, 16 artiklassa tarkoitetut tiedot mukaan lukien.

2. Se antaa tiedon pyyntöhetkellä käytettävissä olevasta infrastruktuurikapasiteetista ja sen ominaisuuksista ennalta määriteltyjen parametrien mukaisesti, joita ovat muun muassa tavaraliikennekäytävällä liikennöiville junille sallittu nopeus, pituus, kuormaulottuma tai akselipaino.

Tarkistus 44

Neuvoston kanta

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

2 a. Keskitetty palvelupiste tekee päätöksen hakemuksista, jotka koskevat 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua helpotettua tavaraliikennettä ja 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua varakapasiteettia. Se ilmoittaa toimivaltaisille infrastruktuurin haltijoille viipymättä näistä hakemuksista ja niitä koskevista päätöksistä.

Tarkistus  45

Neuvoston kanta

12 artikla – 3 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

3. Keskitetty palvelupiste toimittaa kaikki infrastruktuurikapasiteettia koskevat hakemukset viipymättä toimivaltaisille infrastruktuurin haltijoille ja tarvittaessa direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille käyttöoikeuden myöntäville elimille, jotka tekevät hakemusta koskevan päätöksen kyseisen direktiivin 13 artiklan ja III luvun mukaisesti.

3. Kun on kyse infrastruktuurikapasiteettia koskevista pyynnöistä, joihin ei voida vastata 2 a kohdan mukaisesti, keskitetty palvelupiste toimittaa infrastruktuurikapasiteettia koskevat hakemukset viipymättä toimivaltaisille infrastruktuurin haltijoille ja tarvittaessa direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille käyttöoikeuden myöntäville elimille, jotka tekevät hakemusta koskevan päätöksen kyseisen direktiivin 13 artiklan ja III luvun mukaisesti ja välittävät tämän päätöksen keskitetylle palvelupisteelle jatkokäsittelyä varten.

Tarkistus  46

Neuvoston kanta

12 artikla – 4 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

4. Keskitetty palvelupiste toimii avoimesti ja syrjimättömästi. Toiminta tapahtuu sääntelyviranomaisten valvonnassa 18 artiklan mukaisesti.

4. Keskitetyn palvelupisteen toiminnan on oltava avointa; tämän vuoksi on laadittava rekisteri, johon kirjataan hakemusten päivämäärät, hakijat, esitetyt asiakirjat ja jatkotoimet ja joka annetaan kaikkien asiasta kiinnostuneiden toimijoiden käyttöön syrjinnän estämiseksi. Toiminta tapahtuu sääntelyviranomaisten valvonnassa 18 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  47

Neuvoston kanta

12 a artikla (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

12 a artikla

 

Junareittien vakioluokat liikennekäytävillä

 

1. Hallintoneuvosto määrittää ja saattaa säännöllisesti ajan tasalle tavaraliikenteelle varattujen junareittien vakioluokat, jotka ovat voimassa koko tavaraliikennekäytävällä. Vähintään yhden näistä luokista (jäljempänä helpotettu tavaraliikenne) on sisällettävä junareitti, jolla kuljetus on ajallisesti tehokasta ja täsmällisyys taattua.

 

2. Hallintoneuvosto vahvistaa tavaraliikenteen vakioluokkien määrittelyperusteet kuultuaan direktiivin 2001/14/EY 2 artiklassa määriteltyjä hakijoita, jotka todennäköisesti käyttävät tavaraliikennekäytävää.

Perustelu

Tarkistus  48

Neuvoston kanta

13 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä määritellessään puitteet infrastruktuurikapasiteetin jakamiselle tavaraliikennekäytävällä direktiivin 2001/14/EY 14 artiklan 1 kohdassa määritellyn toimivaltansa mukaisesti.

1. Tavaraliikennekäytävän hallintoneuvosto ja 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava ryhmä ottavat käyttöön menettelyjä varmistaakseen, että rautateiden infrastruktuurin kapasiteetin ja terminaalien kapasiteetin jako koordinoidaan mahdollisimman tehokkaasti.

Tarkistus  49

Neuvoston kanta

13 artikla – 2 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Hallintoneuvosto arvioi tavaraliikennekäytävällä liikennöiville tavarajunille jaettavan kapasiteetin tarpeen ottaen huomioon tämän asetuksen 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kuljetus- ja liikennetutkimuksen, aikaisempiin ja nykyisiin liikenteen aikatauluihin liittyvät infrastruktuurikapasiteettia koskevat hakemukset sekä puitesopimukset.

2. Hallintoneuvosto arvioi tavaraliikennekäytävällä liikennöiville tavarajunille jaettavan kapasiteetin tarpeen ottaen huomioon tämän asetuksen 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun liikenteen markkinatutkimuksen, aikaisempiin ja nykyisiin liikenteen aikatauluihin liittyvät infrastruktuurikapasiteettia koskevat hakemukset sekä puitesopimukset.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  50

Neuvoston kanta

13 artikla – 3 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvion perusteella tavaraliikennekäytävän infrastruktuurin haltijat määrittelevät ja organisoivat yhdessä tavarajunien kansainväliset ennalta määrätyt reitit direktiivin 2001/14/EY 15 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja tunnustaen muun liikenteen, mukaan lukien henkilöliikenteen, kapasiteettitarpeet. Ennalta määrätyt reitit on julkaistava viimeistään kolme kuukautta ennen kuin direktiivin 2001/14/EY liitteessä III tarkoitettu määräaika kapasiteettihakemusten vastaanottamiselle päättyy. Useiden tavaraliikennekäytävien infrastruktuurin haltijat voivat tarvittaessa koordinoida kansainvälisiä ennalta määrättyjä reittejä, jotka tarjoavat kapasiteettia asianomaisilla tavaraliikennekäytävillä.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvion perusteella tavaraliikennekäytävän infrastruktuurin haltijat määrittelevät ja organisoivat yhdessä tavarajunien kansainväliset ennalta määrätyt reitit direktiivin 2001/14/EY 15 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja tunnustaen muun liikenteen, mukaan lukien henkilöliikenteen, kapasiteettitarpeet. Näiden ennalta määrättyjen junareittien joukossa on oltava joitakin helpotettuja tavaraliikennereittejä sen mukaan, kuinka paljon kapasiteettia on käytettävissä. Ennalta määrätyt reitit on julkaistava viimeistään kolme kuukautta ennen, kuin direktiivin 2001/14/EY liitteessä III tarkoitettu määräaika kapasiteettihakemusten vastaanottamiselle päättyy. Useiden tavaraliikennekäytävien infrastruktuurin haltijat voivat tarvittaessa koordinoida kansainvälisiä ennalta määrättyjä reittejä, jotka tarjoavat kapasiteettia asianomaisilla tavaraliikennekäytävillä.

Tarkistus  51

Neuvoston kanta

13 artikla – 5 kohta – 1 alakohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

5. Markkinatarpeiden ja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella infrastruktuurin haltijat määrittelevät yhdessä varakapasiteetin tavaraliikennekäytävällä liikennöiviä kansainvälisiä tavarajunia varten tunnustaen muun liikenteen, mukaan lukien henkilöliikenteen, kapasiteettitarpeet ja säilyttävät varakapasiteetin lopullisessa liikenteen aikataulussa, jotta ne voivat vastata nopeasti ja asianmukaisesti direktiivin 2001/14/EY 23 artiklassa tarkoitettuihin kapasiteettia koskeviin ad hoc -hakemuksiin. Tämä kapasiteetti pidetään varalla hallintoneuvoston päättämään, kapasiteetin käyttöönotolle aikataulussa varattua aikaa edeltävään määräaikaan saakka. Määräaika ei saa olla yli 90 päivää.

5. Markkinatarpeiden ja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella infrastruktuurin haltijat määrittelevät yhdessä varakapasiteetin tavaraliikennekäytävällä liikennöiviä kansainvälisiä tavarajunia varten ottaen huomioon muun liikenteen, mukaan lukien henkilöliikenteen, kapasiteettitarpeet ja säilyttävät varakapasiteetin lopullisessa liikenteen aikataulussa, jotta ne voivat vastata nopeasti ja asianmukaisesti direktiivin 2001/14/EY 23 artiklassa tarkoitettuihin kapasiteettia koskeviin ad hoc -hakemuksiin. Tämä kapasiteetti pidetään varalla hallintoneuvoston päättämään, kapasiteetin käyttöönotolle aikataulussa varattua aikaa edeltävään määräaikaan saakka. Määräaika ei saa olla yli 30 päivää.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  52

Neuvoston kanta

13 artikla – 5 kohta – 2 alakohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

Varakapasiteetti määritellään 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella. Tällainen varakapasiteetti annetaan käyttöön ainoastaan todellisten markkinatarpeiden perusteella.

Poistetaan.

Tarkistus  53

Neuvoston kanta

13 artikla – 6 a kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

6 a. Infrastruktuurin haltijoiden on sisällytettävä asettamiinsa käyttöehtoihin maksu sellaisia myönnettyjä reittejä varten, joita ei lopulta kuitenkaan käytetty. Kyseisen maksun määrän on oltava kohtuullinen, varoittava ja tarkoituksenmukainen.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  54

Neuvoston kanta

13 artikla – 7 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

7. Ellei kyseessä ole ylivoimainen este, tavaraliikenteen harjoittamiseen tämän artiklan nojalla myönnettyä reittiä ei voida peruuttaa alle kuukautta ennen liikenteen aikataulun mukaista ajankohtaa, paitsi jos asianomainen hakija antaa suostumuksen tällaiseen peruuttamiseen. Tässä tapauksessa asianomainen infrastruktuurin haltija pyrkii tarjoamaan hakijalle yhtä laadukkaan ja luotettavan reitin, joka hakijalla on oikeus hyväksyä tai hylätä. Tämä säännös ei vaikuta oikeuksiin, joita hakijalla voi olla direktiivin 2001/14/EY 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen nojalla.

7. Ellei kyseessä ole ylivoimainen este tai tapaus, jossa rataosuuden sulkeminen on välttämätöntä turvallisuussyistä tai jossa rautateitä on huollettava lyhyellä aikavälillä, helpotetun tavaraliikenteen harjoittamiseen tämän artiklan nojalla myönnettyä reittiä ei voida peruuttaa alle kolmea kuukautta ennen sen liikenteen aikataulua, jos asianomainen hakija ei anna suostumusta tällaiseen peruuttamiseen. Tässä tapauksessa asianomainen infrastruktuurin haltija pyrkii tarjoamaan hakijalle yhtä laadukkaan ja luotettavan reitin, joka hakijalla on oikeus hyväksyä tai hylätä. Tämä säännös ei vaikuta oikeuksiin, joita hakijalla voi olla direktiivin 2001/14/EY 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen nojalla. Hakija voi joka tapauksessa viedä asian sääntelyelimen käsiteltäväksi.

Tarkistus  55

Neuvoston kanta

13 artikla – 8 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

8. Tavaraliikennekäytävän infrastruktuurin haltijat ja 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava ryhmä ottavat käyttöön menettelyt varmistaakseen, että infrastruktuurin haltijat koordinoivat kapasiteetin jakoa mahdollisimman tehokkaasti sekä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hakemusten että asianomaisten infrastruktuurin haltijoiden vastaanottamien hakemusten osalta. Tässä otetaan huomioon myös pääsy terminaaleihin.

Tavaraliikennekäytävän hallintoneuvosto ja 7 artiklan 6 ja 6 a kohdassa tarkoitetut neuvoa-antavat ryhmät ottavat käyttöön menettelyt varmistaakseen, että infrastruktuurin haltijat koordinoivat kapasiteetin jakoa mahdollisimman tehokkaasti sekä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hakemusten että asianomaisten infrastruktuurin haltijoiden vastaanottamien hakemusten osalta. Tässä otetaan huomioon myös pääsy terminaaleihin.

Tarkistus  56

Neuvoston kanta

13 a artikla (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

13 a artikla

 

Hyväksyttävät hakijat

 

Poiketen siitä, mitä direktiivin 2001/14/EY 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, muut hakijat kuin rautatieyritykset ja niiden muodostamat kansainväliset ryhmittymät voivat hakea reittejä tavaraliikennettä varten, kun reitit koskevat useita tavaraliikennekäytävän osia.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  57

Neuvoston kanta

14 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Tavaraliikennekäytävän infrastruktuurin haltijat ottavat käyttöön tavaraliikennekäytävän liikenteenohjausta koskevat koordinointimenettelyt, ja ne voivat ottaa käyttöön useiden tavaraliikennekäytävien liikenteenohjausta koskevat koordinointimenettelyt.

1. Tavaraliikennekäytävän hallintoneuvosto ottaa käyttöön tavaraliikennekäytävän liikenteenohjausta koskevat koordinointimenettelyt.

Tarkistus  58

Neuvoston kanta

14 artikla – 1 kohta – uusi alakohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

Toisiinsa liittyvien tavaraliikennekäytävien hallintoneuvostot ottavat käyttöön useiden tavaraliikennekäytävien liikenteen ohjauksen koordinointia koskevat menettelyt.

Tarkistus  59

Neuvoston kanta

15 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Hallintoneuvosto asettaa yhteiset täsmällisyystavoitteet ja/tai vahvistaa liikenteenohjausta koskevat suuntaviivat sellaisia tilanteita varten, joissa junien liikennöinti tavaraliikennekäytävällä häiriytyy.

1. Hallintoneuvosto laatii ja julkaisee tavaraliikennekäytävällä tapahtuvien liikennehäiriöiden varalta direktiivin 2001/14/EY 3 artiklassa ja liitteessä I tarkoitetussa verkkoselostuksessa eri liikennetyyppien välistä ensisijaisuutta koskevat säännöt.

Tarkistus  60

Neuvoston kanta

15 artikla – 2 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Asianomaiset infrastruktuurin haltijat laativat ensisijaisuussääntöjä eri liikennelajien ohjaamiseksi kyseisen infrastruktuurin haltijan vastuulla olevan tavaraliikennekäytävän osalla tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten tavoitteiden ja/tai suuntaviivojen mukaisesti. Ensisijaisuussäännöt julkaistaan direktiivin 2001/14/EY 3 artiklassa tarkoitetussa verkkoselostuksessa.

Poistetaan.

Tarkistus  61

Neuvoston kanta

15 artikla – 3 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

3. Ensisijaisuussääntöjen vahvistamista koskevissa periaatteissa on määrättävä ainakin, että 13 artiklan 3 ja 5 kohdassa tarkoitettua liikenteen aikataulua noudattaville tavaraliikenteen junille myönnettyä reittiä ei pidä muuttaa, mikäli se suinkin on mahdollista. Ensisijaisuussääntöjen vahvistamista koskevissa periaatteissa on pyrittävä saamaan verkon yleinen palautumisaika mahdollisimman lyhyeksi kaikkien liikennelajien tarpeiden osalta. Infrastruktuurin haltijat voivat tätä tarkoitusta varten koordinoida eri liikennelajien välisen ohjauksen useilla tavaraliikennekäytävillä.

3. Ensisijaisuussääntöjen vahvistamista koskevissa periaatteissa on määrättävä ainakin, että 12 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettua liikenteen aikataulua noudattaville tavaraliikenteen junille myönnettyä reittiä ei pidä muuttaa, mikäli se suinkin on mahdollista. Ensisijaisuussääntöjen vahvistamista koskevissa periaatteissa on pyrittävä saamaan verkon yleinen palautumisaika mahdollisimman lyhyeksi kaikkien liikennelajien tarpeiden osalta. Infrastruktuurin haltijat voivat tätä tarkoitusta varten koordinoida eri liikennelajien välisen ohjauksen useilla tavaraliikennekäytävillä.

Tarkistus  62

Neuvoston kanta

16 artikla – c alakohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

c) tiedot 13 artiklan 8 kohdassa ja 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista menettelyistä; sekä

c) tiedot 12, 13, 13 a, 14 ja 15 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä; sekä

Tarkistus  63

Neuvoston kanta

17 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Tavaraliikennekäytävän infrastruktuurin haltijoiden on edistettävä yhteensopivuutta direktiivin 2001/14/EY 11 artiklassa määriteltyjen suorituskannustinjärjestelmien välillä.

1. Tavaraliikennekäytävän hallintoneuvoston on varmistettava yhdenmukaisuus direktiivin 2001/14/EY 11 artiklassa tarkoitettujen suorituskannustinjärjestelmien välillä. Sääntelyelimet valvovat kyseisen yhdenmukaisuuden toteutumista ja tekevät tähän liittyvää yhteistyötä tämän asetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Tarkistus  64

Neuvoston kanta

17 artikla – 1 a kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

1 a. Jotta rautateiden tavaraliikenteen kansainvälisten ja kansallisten palvelujen laatu ja kapasiteetti voidaan mitata tavaraliikennekäytävällä, hallintoneuvosto ja 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava ryhmä määrittelevät tavaraliikennekäytävän suoritusindikaattorit ja julkaisevat ne vähintään kerran vuodessa. Näiden indikaattoreiden täytäntöönpanosäännöistä säädetään tarvittaessa 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

Tarkistus  65

Neuvoston kanta

18 artikla – 1 kohta – uusi alakohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

Hallintoneuvoston ja muiden kansainväliseen kapasiteetinjakoon osallistuvien kolmansien osapuolten on toimitettava asianomaisille sääntelyelimille viipymättä kaikki tarpeelliset tiedot, jotka koskevat niiden vastuulla olevia kansainvälisiä reittejä ja kapasiteetteja.

Tarkistus  66

Neuvoston kanta

18 artikla – 1 a kohta (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

1 a. Direktiivin 2001/14/EY 30 artiklassa tarkoitetut sääntelyelimet varmistavat syrjimättömän pääsyn käytävälle ja toimivat kyseisen direktiivin 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina muutoksenhakueliminä. Vapaan ja oikeudenmukaisen kilpailun tukemiseksi Euroopan rautatiemarkkinoilla luodaan sääntelyn taso, joka on yhdenmukainen koko unionissa. Markkinatoimijoiden on voitava helposti turvautua sääntelyelimiin. Näiden on voitava tehdä päätöksensä riippumattomasti ja tehokkaasti. Niillä on oltava riittävästi taloudellisia voimavaroja ja pätevää henkilöstöä, jotta ne voivat tutkia kaikki valitukset kahden kuukauden kuluessa kaikkien asiaan liittyvien tietojen vastaanottamisesta.

Perustelu

Sääntelynormien erot edesauttavat epäoikeudenmukaisen kilpailun syntymistä rautatiemarkkinoilla. Jotta varmistetaan syrjimätön pääsy käytävälle, on luotava yhdenmukainen sääntelyn taso kaikkiin jäsenvaltioihin.

Tarkistus  67

Neuvoston kanta

18 artikla – 2 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Jos hakija tekee sääntelyelimelle valituksen rautateiden tavaraliikenteen kansainvälisistä palveluista tai jos sääntelyelin suorittaa oma-aloitteisen tutkimuksen, asianomaisen sääntelyelimen on kuultava kaikkien muiden sellaisten jäsenvaltioiden sääntelyelimiä, joiden kautta kyseisen tavarajunan kansainvälinen reitti kulkee, ja pyydettävä niiltä kaikki tarvittavat tiedot ennen päätöksensä tekemistä.

2. Jos hakija tekee valituksen rautateiden tavaraliikenteen kansainvälisistä palveluista tai jos kyseessä on viran puolesta tehtävä tutkimus, asianomainen sääntelyelin kuulee kaikkien muiden sellaisten jäsenvaltioiden sääntelyelintä, joiden alueen kautta kyseinen tavaraliikennekäytävä kulkee, ja pyytää niiltä tarvittavat tiedot ennen päätöksensä tekemistä. Muut sääntelyelimet antavat kaikki tiedot, joita niillä itsellään on oikeus pyytää kansallisen lainsäädäntönsä nojalla. Valituksen vastaanottanut tai viran puolesta tehtävän tutkimuksen käynnistänyt sääntelyelin siirtää tarvittaessa asiakirjat toimivaltaiselle sääntelyelimelle, jotta se voi toteuttaa asianomaisia osapuolia koskevat toimenpiteet direktiivin 2001/14/EY 30 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  68

Neuvoston kanta

20 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Siirretään komissiolle valta antaa 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulosta lukien. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa 21 artiklan mukaisesti.

1. Siirretään komissiolle valta antaa 3 artiklan 2 a ja 2 b kohdassa sekä 4 artiklan 5, 6 ja 9 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulosta lukien. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa 21 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Tällä tarkistuksella saadaan säädösvallan siirtoa koskevan menettelyn sanamuoto vastaamaan toimielinten välillä muissa asiakirjoissa sovittua sanamuotoa.

Tarkistus  69

Neuvoston kanta

21 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

Perustelu

Tällä tarkistuksella saadaan säädösvallan siirtoa koskevan menettelyn sanamuoto vastaamaan toimielinten välillä muissa asiakirjoissa sovittua sanamuotoa.

Tarkistus  70

Neuvoston kanta

21 artikla – 2 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, ilmoittaa asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle viimeistään kuukautta ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen syyt.

2. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä mainitsee samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee ja mahdolliset peruuttamisen syyt.

Perustelu

Tällä tarkistuksella saadaan säädösvallan siirtoa koskevan menettelyn sanamuoto vastaamaan toimielinten välillä muissa asiakirjoissa sovittua sanamuotoa.

Tarkistus  71

Neuvoston kanta

22 artikla – 1 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi.

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi.

Perustelu

Tällä tarkistuksella saadaan säädösvallan siirtoa koskevan menettelyn sanamuoto vastaamaan toimielinten välillä muissa asiakirjoissa sovittua sanamuotoa.

Tarkistus  72

Neuvoston kanta

22 artikla – 1 kohta – uusi alakohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kahdella kuukaudella.

Perustelu

Tällä tarkistuksella saadaan säädösvallan siirtoa koskevan menettelyn sanamuoto vastaamaan toimielinten välillä muissa asiakirjoissa sovittua sanamuotoa.

Tarkistus  73

Neuvoston kanta

22 artikla – 2 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen kyseistä päivää ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä, delegoitu säädös tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

Perustelu

Tällä tarkistuksella saadaan säädösvallan siirtoa koskevan menettelyn sanamuoto vastaamaan toimielinten välillä muissa asiakirjoissa sovittua sanamuotoa.

Tarkistus  74

Neuvoston kanta

22 artikla – 2 kohta – uusi alakohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen mainitun määräajan päättymistä, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä.

Perustelu

Tällä tarkistuksella saadaan säädösvallan siirtoa koskevan menettelyn sanamuoto vastaamaan toimielinten välillä muissa asiakirjoissa sovittua sanamuotoa.

Tarkistus  75

Neuvoston kanta

24 a artikla (uusi)

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

24 a artikla

 

Tarkistaminen

 

Jos päätöksen N:o 1692/96/EY 21 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä noudattaen tehdyn Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevien suuntaviivojen tarkistamisen vuoksi komissio pitää aiheellisena mukauttaa tätä asetusta mainittuihin suuntaviivoihin, se tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi. Tietyt tämän asetuksen nojalla tehdyt päätökset voivat vastaavasti edellyttää Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevien suuntaviivojen tarkistamista.

Perustelu

Tarkistuksessa esitetään uudelleen parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta.

Tarkistus  76

Neuvoston kanta

Liite I – 4 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

Sines-Lissabon/Leixões

Sines-Lissabon/Leixões

–Madrid–San Sebastian–Bordeaux–Pariisi–Metz

– Madrid–Bilbao–San Sebastian–Bordeaux–Pariisi/Le Havre/Metz

Sines–Elvas/Algeciras

Sines–Elvas/Algeciras

Perustelu

Kun otetaan huomioon Le Havren sataman merkitys konttiliikenteessä (63 prosenttia Ranskan satamissa käsitellyistä konteista) sekä Seinen akselin kolmen suuren sataman (Pariisi-Rouen-Le Havre) välisen yhteistyön vahvistamiseen liittyvät edut, lisäämällä Le Havre voidaan edistää taloudellisen toiminnan tarkoituksenmukaista kehitystä ja laajentaa kyseiseen akseliin liittyviä palvelualueita. Tarkistus vastaa esittelijän tarkistusta 16, neuvoston kantaa sekä Euroopan laajuisen liikenneverkon tulevaisuutta koskevassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä esitettyjä Euroopan parlamentin suosituksia.

Tarkistus  77

Neuvoston kanta

Liite 1 – 5 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

GdyniaKatowice–Ostrava/ŽilinaWienTrieste/Koper

Gdynia–Varsova–Katowice–Ostrava/Žilina–Bratislava/Wien–Graz–Klagenfurt–Udine–Venetsia/Trieste/Koper/Bologna/Ravenna

Perustelu

Tavaraliikennekäytävä nro 5 on jo valmisteltu ministeritasolla vuonna 2006 seuraten Itämeri–Adrianmeri-käytävää, yleiseurooppalaista liikennekäytävää VI sekä ensisijaisia TEN-T-hankkeita 23 ja 25 (katso oheen liitetty ministereiden allekirjoittama kirje, jossa aie on esitetty). Neuvoston kannan liitteessä I ei mainita eräitä merkittäviä kaupunkeja Wienin ja Triesten välisellä osuudella, jotka on sisällytetty ministereiden kirjeessä esitettyyn reittiin.

Tarkistus  78

Neuvoston kanta

Liite I – 6 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

Almería–Valencia/Madrid–Zaragoza/Barcelona–Marseille–Lyon–Torino–Udine–Trieste/Koper–Ljubljana–Budapest–Zahony (Unkarin ja Ukrainan välinen raja)

Almería–Valencia/Madrid–Zaragoza/Barcelona–Marseille–Lyon–Torino–Milano–Verona–Padova/Venetsia–Trieste/Koper–Ljubljana–Budapest–Zahony (Unkarin ja Ukrainan välinen raja)

Perustelu

Ensisijaiseen TEN-T-hankkeeseen nro 6 perustuvalla tavaraliikennekäytävällä nro 6 on aukko Torinon ja Triesten välillä, kun taas ensisijaisen hankkeen nro 6 reitti Pohjois-Italian halki on yksityiskohtaisempi.

Tarkistus  79

Neuvoston kanta

Liite I – 8 kohta

Neuvoston kanta

Tarkistus

DE, NL, BE, PL, LT Bremerhaven/Rotterdam/Antwerpen–Aachen/Berliini–Varsova–Terespol (Puolan ja Valko-Venäjän välinen raja)/Kaunas

DE, NL, BE, PL, LT, LV, EST Bremerhaven/Rotterdam/Antwerpen–Aachen/Berliini–Varsova–Terespol (Puolan ja Valko-Venäjän välinen raja)/Kaunas–Riika–Tallinna

Tarkistus  80

Neuvoston kanta

Liite I – alaviite 1

Neuvoston kanta

Tarkistus

1 "/" tarkoittaa vaihtoehtoisia reittejä.

1 "/" tarkoittaa vaihtoehtoisia reittejä. TEN-T-liikenneverkon ensisijaisten hankkeiden mukaisesti reittejä 4 ja 6 on täydennettävä tulevaisuudessa hankkeella nro 16 tavaraliikenteen rautatiereitillä Sines/Algeciras–Madrid–Pariisi, joka käsittää Pyreneiden keskiosan läpikulkuyhteyden matalan tunnelin kautta.

Tarkistus  81

Neuvoston kanta

Liite II

Neuvoston kanta

Tarkistus

 

Liite poistetaan.

(1)

Hyväksytyt tekstit, 23.4.2009, P6_TA(2009)0285.

(2)

Lausunto annettu 15. heinäkuuta 2009.

(3)

Lausunto annettu 7. lokakuuta 2009.


PERUSTELUT

EU:n liikennealaa koskevalle politiikalle on viime vuosikymmenen aikana ollut ominaista lisääntyvä vapauttaminen. Samalla liikenteen määrä on kasvanut jatkuvasti, erityisesti tavaraliikennealalla. Mutta huolimatta siitä, että komissio tunnusti vuonna 2001 julkaistussa valkoisessa kirjassaan "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" rautatieliikenteen keskeisen aseman EU:n liikennepuitteissa, rautatieliikenteen markkinaosuus tavaraliikenteessä on jatkuvasti laskenut: vuonna 2005 sen osuus oli vain kymmenen prosenttia tavaraliikenteen markkinoista, kun se oli vielä 1970-luvulla yli 20 prosenttia. Nämä hankaluudet voidaan osittain selittää liikennealan viime vuosikymmenen aikana muuttuneilla puitteilla, kun kansallisia rautatieliikennemarkkinoita avattiin kolmen rautatiepaketin nojalla ilman kansallisten rautatiejärjestelmien välistä riittävää yhtenäistämistä ja vuorovaikutusta. Rautateiden tavaraliikennemarkkinoiden on nyt vastattava haasteeseen palvelun laadun parantamisesta, koska sen yhteensopimattomuus vaikeuttaa sen kilpailua muiden tavaraliikenteen liikennemuotojen kanssa.

Komission ehdotus Euroopan tavaraliikennekäytävien perustamisesta

Tähän haasteeseen vastaamiseksi komissio esitti ajatuksen tavaraliikenteen paremmasta käsittelystä ehdottamalla joulukuussa 2008 asetusta, jolla luodaan kilpailukykyinen rautatieverkosto kilpailukykyiselle tavaraliikenteelle. Komission ehdotuksessa pyrittiin järjestämään ja määrittämään kansainvälisiä rautateiden tavaraliikennekäytäviä koskevat säännöt erityisesti niiden valinnan ja hallinnon järjestämisen osalta. Siinä esitettiin arviointiperusteet, joiden nojalla jäsenvaltiot valitsevat tavaraliikennekäytävät, ja määritettiin niiden hallintoelimet. Yhteys koskee vähintään kahta jäsenvaltiota, ja käytävä on osa Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Näiden käytävien pitäisi pystyä kehittämään huomattavasti rautateiden tavaraliikennettä sosiaalis-taloudellisen analyysin perusteella.

Siinä edistettiin myös reittien jakamista koskevien infrastruktuurin haltijoiden, liikenteenohjauksen ja investointien yhtenäistä hallintoa tällä käytävällä. Siinä esitettiin sääntöjä ja välineitä, jotka liittyivät tavaraliikennekäytävän hallintoon, kuten keskitetyn palvelupisteen perustamista junareittejä koskeville pyynnöille. Hallinnointielimen pitäisi myös määrittää erityisluokka nimeltä "ensisijainen tavaraliikenne" erittäin aikasidonnaisille tavaroille. Infrastruktuurin haltijat laativat ja julkaisevat myös liikenteenohjausta koskevat säännöt, erityisesti "ensisijaista tavaraliikennettä" koskevat ensisijaisuussäännöt liikennehäiriöiden varalta.

Euroopan parlamentti antoi huhtikuussa 2009 tästä ehdotuksesta ensimmäisen käsittelyn kantansa, jossa tuettiin laajasti komission tavoitetta luoda kilpailukykyinen rautateiden tavaraliikenneverkosto perustamalla käytäviä koko Euroopan unioniin. Käsite "ensisijainen tavaraliikenne" vaihdettiin ja ensisijaisuutta koskevissa säännöissä ja junareittien jaossa otettiin käyttöön enemmän joustavuutta, jotta voitaisiin vastata markkinoiden tarpeisiin ja hallinnointielimen laatimiin sääntelyperiaatteisiin. Parlamentti esitti myös joitakin muutoksia käytävien hallinnointielinten järjestämiseen esittämällä rautatieyritysten osallistumista neuvoa-antavina eliminä ja kansallisia jäseniä sisältävän johtokunnan luomista.

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta

Neuvostossa saatiin aikaan poliittinen sopimus kesäkuussa 2009, ja se hyväksyttiin virallisesti 22. helmikuuta 2010. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä monia tekstin sisältämiä säännöksiä piti muokata komitologiamenettelyn osalta.

Suurin muutos neuvoston hyväksymässä asetusluonnoksessa koskee tekstin uudessa liitteessä luetteloitavien ensimmäisten tavaraliikennekäytävien perustamista viimeistään kolmen tai poikkeuksellisesti viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Uusien käytävien perustamista ja nykyisten käytävien muuttamista tai jatkamista koskevia menettelyitä ehdotetaan myös.

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannassa yritetään sovittaa yhteen tavarajunien varakapasiteetti ja tavallinen henkilöliikenne mainitsemalla henkilöliikenteen kapasiteetin tarve tavaraliikennettä koskevassa asetusluonnoksessa.

Neuvoston tekstissä poistetaan muiden hakijoiden kuin rautatieyritysten oikeus pyytää junareittejä tavaraliikenteelle, ja se sallitaan vain, jos reitit sijaitsevat jäsenvaltioissa, joiden kansallisessa lainsäädännössä hyväksytään tällaiset pyynnöt.

Käytävien järjestämisen osalta neuvosto ehdotti, että käytävää hallinnoiva hallinnointielin jaetaan hallintoneuvostoon, joka koostuu infrastruktuurin haltijoista, ja johtokuntaan, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jolla on parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaan verrattuna enemmän valtaa. Keskitettyä palvelupistettä koskevia valtuuksia heikennetään huomattavasti ja supistetaan sen asema tiedotukseen.

Esittelijän näkemykset

Esittelijä ehdottaa suositusta, jossa pyritään muokkaamaan neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaa ottamalla huomioon parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta. Jotkin yhteisen kannan näkökohdista vastaavat parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaa, kuten esimerkiksi johtokunnan luominen, jota Euroopan parlamentti jo ehdotti.

Esittelijä yritti myös ottaa neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan uudelleen parlamentin tarkistuksia rautatieyritysten osallistumisesta hallintoneuvostoon, investointisuunnitelmista ja hyväksyttävien hakijoiden pääsystä käytäviin. Mikä vielä tärkeämpää, esittelijä otti uudelleen käyttöön joitakin viittauksia tiettyyn tavaraliikenneluokkaan ("helpotettu tavaraliikenne"), jonka neuvosto poisti, sekä joitakin parlamentin tarkistuksia junareittien kapasiteetin jaosta, josta pitäisi päättää alustavan arvioinnin perusteella.

Lopuksi esittelijä ehdotti joitakin uusia sanamuotoja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan.

–         Keskitetyn palvelupisteen osalta esittelijä katsoo, että se on yksi asetuksen keskeisimmistä säännöksistä, ja ehdottaa, että sanamuodolla vahvistetaan sen käyttöä junareittien jakomenettelyssä.

–         Käytävien valinnan osalta tehtiin joitakin muutoksia esitettyihin vaatimuksiin, ja ne on siirretty liitteestä II uuteen artiklaan. Käytäviä koskevan luettelon vahvistaminen ja uusien käytävien valinta pitäisi tehdä neuvoston ehdottamaa aikataulua lyhyemmässä ajassa, jotta asetus voitaisiin panna nopeammin täytäntöön.

–         Suositusluonnoksessa on myös joitakin sanamuotoja, joilla muutetaan aiempia komitologiamenettelyitä delegoiduiksi säädöksiksi Lissabonin sopimuksen mukaisesti.


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalainen rautatieverkko (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Viiteasiakirjat

11069/5/2009 – C7-0043/2010 – 2008/0247(COD)

EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero

23.4.2009                     T6-0285/2009

Komission ehdotus

KOM(2008)0852 – C6-0509/2008

Yhteisestä kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä)

25.2.2010

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

25.2.2010

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Marian-Jean Marinescu

1.9.2009

 

 

Valiokuntakäsittely

5.10.2009

1.3.2010

23.3.2010

3.5.2010

Hyväksytty (pvä)

4.5.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

2

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdalena Alvarez, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Antonio Cancian, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Mathieu Grosch, Juozas Imbrasas, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Hella Ranner, Vilja Savisaar, Brian Simpson, Silvia-Adriana Ţicău, Thomas Ulmer, Dominique Vlasto, Artur Zasada

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Philip Bradbourn, Spyros Danellis, Michel Dantin, Derk Jan Eppink, Nathalie Griesbeck, Dominique Riquet, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool, Joachim Zeller, Janusz Władysław Zemke

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

17.5.2010

Päivitetty viimeksi: 3. kesäkuuta 2010Oikeudellinen huomautus