Menettely : 2010/2206(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0265/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0265/2011

Keskustelut :

PV 26/09/2011 - 19
CRE 26/09/2011 - 19

Äänestykset :

Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
PV 27/09/2011 - 8.12
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


MIETINTÖ     
PDF 387kWORD 238k
13. heinäkuuta 2011
PE 450.742v03-00 A7-0265/2011

aiheesta Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet

(2010/2206(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Carlo Fidanza

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet

(2010/2206(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan matkailun kestävyyden suuntaviivat" (KOM(2003)0716),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: Kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi" (KOM(2006)0134),

   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskeva toimintaohjelma" (KOM(2007)0621) ("Agenda 21"),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet" (KOM(2010)0352),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (KOM(2010)2020),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan matkailutilastoista (KOM(2010)0117),

–   ottaa huomioon Madridin julistuksen "kohti sosiaalisesti vastuullista matkailumallia", joka hyväksyttiin 15. huhtikuuta 2010 pidetyssä epävirallisessa ministerikokouksessa,

–   ottaa huomioon neuvoston 12. lokakuuta 2010 antamat päätelmät aiheesta "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet" (14944/10),

–   ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon tekstin "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet" (CoR 342/2010 fin),

–   ottaa huomioon hotellien paloturvallisuudesta 22. joulukuuta 1986 annetun neuvoston suosituksen(1) (86/666/ETY),

–   ottaa huomioon matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista 13. kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/314/ETY(2),

–   ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY(3),

–   ottaa huomioon direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta alennettujen arvonlisäverokantojen osalta 5. toukokuuta 2009 annetun neuvoston direktiivin 2009/47/EY(4),

–   ottaa huomioon ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi majoituspalveluille 9. heinäkuuta 2009 tehdyn komission päätöksen(5) (2009/578/EY),

   ottaa huomioon EU-ympäristömerkistä 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010(6),

–   ottaa huomioon Euroopan kestävän matkailun uusista näkymistä ja haasteista 8. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman(7),

–   ottaa huomioon 29. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman(8) "Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi",

–   ottaa huomioon matkailun rannikkoalueisiin kohdistuvan vaikutuksen aluekehityksellisistä näkökohdista 16. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman(9),

–   ottaa huomioon 16. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen tukemiseen tarkoitettujen EU:n välineiden tarkistamista koskevista käytännön näkökohdista(10),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A7 0265/2011),

A. ottaa huomioon, että matkailualan osuus on kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta ja 12 prosenttia kokonaistyövoimasta, joten se on kolmanneksi tärkein sosiaalis-taloudellisen toiminnan muoto EU:ssa; ottaa huomioon, että suurin osa alan toimijoista on mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä, että se on pääasiallinen tulonlähde joillakin EU:n alueilla, kuten saarilla, ja että sillä on olennaisen tärkeä rooli EU:n taloudellisessa kehityksessä ja taloudellisessa, sosiaalisessa ja alueellisessa koheesiossa sekä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa,

B.  katsoo, että matkailu edistää myös inhimillistä pääomaa, vaihtoa, elintasoa, hyvinvointia, kulttuuria ja sosiaalista koheesiota; katsoo näin ollen, että on tarpeen painottaa laadullista lähestymistapaa,

C. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on maailman ykkösmatkailukohde ulkomailta saapuvien matkustajien määrässä mitattuna ja että tätä johtoasemaa on tarpeen vahvistaa tarttumalla haasteisiin, jotka aiheutuvat ensinnäkin voimakkaammasta maailmanlaajuisesta kilpailusta ja jatkuvasti vaihtelevasta kysynnästä sekä toiseksi tarpeesta varmistaa parempi ja pidemmän ajanjakson kestävyys,

D. ottaa huomioon, että Euroopan matkailualalla on edessään monia haasteita, kuten maailmanlaajuinen talouskriisi, EU:n ulkopuolisten matkailukohteiden kilpailukyky, tarjolla olevien matkailunähtävyyksien monipuolisuus, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja matkailutoiminnan kausivaihtelut, Euroopan väestönkehitys, tieto- ja viestintäteknologian kasvava vaikutus sekä matkailualaan toisinaan vaikuttavat monet ennalta arvaamattomat tapahtumat,

E.  ottaa huomioon, että matkailu edesauttaa Euroopan ja sen kulttuurisen sekä kielellisen perinnön esille tuomista – kunnioittaen samalla monimuotoisuutta – sekä yhteisten arvojen säilyttämistä ja eurooppalaisen identiteetin, Eurooppaan kuulumisen ja Euroopan kansalaisuuden vahvistamista; katsoo, että matkailun kehittämisellä on avainrooli EU:n alueellisen ulottuvuuden vahvistamisessa,

F.  katsoo, että Euroopan monimuotoisuus, monipuolisuus ja monikulttuurisuus tarjoavat maksimaalisen kasvun mahdollisuudet kaikille teemamatkailun muodoille ja että monipuolistuneen matkailun muotojen kehittäminen ja edistäminen saattavat olla ainoa tehokas tapa vastata niihin vääristymiin, ongelmiin sekä huonontumiseen, joihin sääntelemättömän ja eriytymättömän massaturismin malli johtaa,

G. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen (195 artikla) mukaan matkailu kuuluu EU:n toimivaltaan, minkä ansiosta EU voi tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa matkailualalla edistämällä sellaisen ilmapiirin luomista, joka olisi suotuisa matkailualan yritysten perustamiselle ja jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiselle, mutta siinä ei määrätä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten minkäänlaisesta yhdenmukaistamisesta,

H. ottaa huomioon, että tämän uuden toimivallan nojalla on tarpeen laatia tavoitteiltaan selkeä ja kunnianhimoinen yhdennetty eurooppalainen strategia noudattaen kaikin puolin toissijaisuusperiaatetta,

I.   katsoo, että sen varmistamiseksi, että EU:n uusi toimivalta ja tuleva matkailupolitiikka ovat niin tehokkaita ja näkyviä kuin unionin kansalaiset toivovat ja vierailevat matkailijat edellyttävät niiden olevan, ne tarvitsevat strategian ja toimintasuunnitelman lisäksi myös riittävästi varoja kautta 2014–2020 koskevasta EU:n rahoitusohjelmasta,

J.   ottaa huomioon, että EU:n syrjäisimpien alueiden ja joidenkin saarialueiden talous on lähes kokonaan riippuvainen lentoliikenteestä niiden kovin syrjäisen sijainnin ja eristyneisyyden takia, mikä edellyttää niiden riippuvuuteen kyseisestä liikennemuodosta mukautettuja toimenpiteitä,

1.  pitää myönteisenä komission esittelemää politiikkastrategiaa, jossa luetellaan 21 toimenpidettä piristysruiskeen antamiseksi kyseiselle alalle; katsoo, että kyseinen asiakirja ja sen täytäntöönpano luovat vakaan perustan kilpailukykyistä, nykyaikaista, laadukasta, kestävää ja kaikkien ulottuvilla olevaa matkailua koskevan EU:n politiikan laatimiselle; kehottaa komissiota ottamaan täytäntöönpanosuunnitelman yhteydessä mahdollisimman pian käyttöön erityisiä aikatauluja kaikkien toimenpiteiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi; pyytää jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä esittämällä kutakin toimenpidettä koskevia ohjelmia kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia kuullen; kehottaa komissiota keskittymään innovatiivisiin ja eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin painopistealueisiin;

2.  katsoo, että on tarpeen laatia sellainen EU:n matkailustrategia, joka perustuu yhtäältä yksinomaan matkailualaa koskevaan toimenpidekokonaisuuteen ja toisaalta, matkailun poikkileikkaavan luonteen huomioon ottaen, koordinointiin muiden siihen liittyvien alojen kanssa, jotta voidaan saada aikaan aidosti matkailua edistävä järjestelmä; katsoo lisäksi, että tarvitaan tarkka arvio siitä, missä määrin muiden alojen toimenpiteet vaikuttavat matkailuun, ja kehottaa noudattamaan yhdennettyä lähestymistapaa synergioiden aikaansaamiseksi sekä erilaisten alakohtaisten politiikkojen välillä että erilaisten rahoitusvälineiden välillä;

3.  pahoittelee komission johdonmukaisuuden puutetta matkailupolitiikan alalla; pitää olennaisen tärkeänä sitä, että komissio huolehtii asianomaisten pääosastojen välisestä koordinoidusta ja yhdenmukaisesta lähestymistavasta;

4.  korostaa, että yhtäältä EU:n, kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja toisaalta kaikkien alan elinten ja sidosryhmien on tehtävä tiivistä yhteistyötä vastatakseen matkailun monialaisiin haasteisiin noudattaen samalla toissijaisuusperiaatetta; muistuttaa, että monilla Euroopan alueilla ja kunnilla on matkailuasioissa suoraa toimivaltaa ja että niillä on näin ollen keskeinen rooli hankkeiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa; toivoo myös Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti, että alueet ja kunnat tekisivät tiiviimpää yhteistyötä ja osallistuisivat suoraan, kestävästi ja tehokkaasti uuden matkailupolitiikan määrittelyyn; katsoo, että samaan aikaan erityisillä ohjelmointivälineillä, kuten makroaluestrategioilla, voitaisiin kehittää alueiden sisäistä ja niiden välistä matkailua ja parantaa EU:n alueiden ja kuntien näkyvyyttä ja kiinnostavuutta;

5.  kehottaa komissiota harkitsemaan kahta uutta matkailun alalla käyttöön otettavaa periaatetta, jotka ovat "alueidenvälisyys" ja "täydentävyys" ja joiden avulla pyrittäisiin edistämään matkailupalvelujen tarjoajien välistä yhteistä suunnittelua ja yhteistyötä jollakin tietyllä maantieteellisellä alueella, kuten esimerkiksi eri jäsenvaltioihin kuuluvien naapurialueiden välillä tai jonkin tietyn aihepiirin tasolla piirteiltään samanlaisten alueiden välillä;

Kilpailukykyinen, nykyaikainen ja laadukas matkailu

6.  katsoo, että matkailua olisi pidettävä osana EU:n teollisuus- ja innovointipolitiikkaa, ja toteaa jälleen kerran, että piristysruiskeen antaminen matkailualalle on työllisyyden kannalta strateginen ja elintärkeä tavoite monissa jäsenvaltioissa; korostaa tässä yhteydessä mikroyritysten ja pk-yritysten merkitystä, sillä ne myötävaikuttavat ruohonjuuritason innovointiin sekä alan vakauteen ja varmistavat sijaintialueidensa laadun, monipuolisuuden ja autenttisuuden; kehottaa komissiota edistämään enemmän tätä lähestymistapaa Euroopan matkailupalveluissa;

7.  kehottaa komissiota keräämään ja julkaisemaan vuosittain matkailua koskevia hyviä käytäntöjä;

8.  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yhteistyössä jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisten ja kansallisten matkailunedistämiskeskusten kanssa on kehitettävä Eurooppa-tuotemerkki, jotta voidaan edistää maailmanlaajuisesti Eurooppaa yhtenäisenä matkailukohteena; kehottaa tätä varten komissiota toteuttamaan tiedotuskampanjoita yhteistyössä jäsenvaltioiden ja matkailunedistämiskeskusten kanssa; korostaa, että matkailunedistämisaloitteiden olisi otettava huomioon Euroopan alueelliset erot ja tuotava niitä esiin ja samalla olisi vältettävä suosimasta mitään eurooppalaista matkakohdetta toisten kustannuksella, ja katsoo, että eurooppalaisen tunnuksen ei pitäisi estää alueita, kaupunkeja ja paikallisyhteisöjä edistämästä vapaasti omaa imagoaan;

9.  pitää myönteisenä Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevaa aloitetta, jolla voidaan lisätä joidenkin Euroopan yhdentymisen historiaan liittyvien merkittävien paikkojen näkyvyyttä; korostaa, että tätä aloitetta ja Unescon maailmanperintökohteita ja muita historiallisia reittejä on tarpeen koordinoida; katsoo, että päällekkäisyyden välttämiseksi on huolehdittava koordinoinnista muiden vastaavien aloitteiden, kuten Europa Nostra -palkinnon, kanssa; kehottaa komissiota tähdentämään jäsenvaltioille, että Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saavien kohteiden on oltava aina avoinna ja tutustuttavissa, ja edellyttämään vähimmäismiehityksen järjestämistä;

10. kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden kansanperinteiden, kuten ruokaperinteiden, sisällyttämistä maailman kulttuuriperintöluetteloon, jotta ne voidaan säilyttää tuleville sukupolville, ja luomaan eurooppalaisen strategian kansanperinteiden edistämiseksi unionissa ja kansainvälisesti;

11. kehottaa komissiota arvioimaan, mitä vaikutuksia EU:n Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmalla on matkailuun, ja raportoimaan parlamentille siitä, olisiko hallintotapoja, rahoitusjärjestelyjä sekä kulttuurilaitosten ja -yhdistysten osallistumiseen liittyviä menettelyjä tarpeen tarkistaa pysyviin ja kestäviin hankkeisiin ja kumppanuuksiin investoimiseksi;

12. korostaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja erityisesti EU:n naapurimaiden ja BRIC-maiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä esimerkiksi kumppanuuksien tai kansainvälisten lentoliikennesopimusten tekemisen alalla, sillä nämä maat muodostavat usean miljoonan potentiaalisen uuden matkailijan markkina-alueen; korostaa näin ollen, että on tärkeää jatkaa Euroopan matkailualan näkyvyyteen, laatuun, kilpailukykyyn ja monipuolistamiseen liittyviä ponnisteluja ja kannustaa kehittämään yhteisiä eurooppalaisia markkinointitoimia ja yhdistettyjä matkailutuotteita, jotta houkutellaan matkailijoita näiltä uusilta markkina-alueilta;

13. pitää toivottavana, että Euroopan unionin toimielimet ja jäsenvaltiot kehittävät – noudattaen kuitenkin samalla EU:n oikeuksia ja velvollisuutta valvoa sen rajojen ylittämistä – yhteisen viisumipolitiikan puitteissa pitkän aikavälin strategian viisumimenettelyjen koordinoimiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja harkitsevat yhteisten EU:n tason konsulaattiyksiköiden perustamista, jotta viisumimenettelyt toimeenpannaan ajoissa ja hallintokuluja vähennetään; kehottaa tätä varten komissiota harkitsemaan Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen myötä mahdollisuutta käyttää maailmalla olevia EU:n lähetystöjä turistiviisumien myöntämiseen yhteistyössä jäsenvaltioiden suurlähetystöjen kanssa ja pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja yksinkertaistaa turistiviisumien myöntämistä esimerkiksi ottamalla käyttöön ryhmämatkailuviisumit järjestetyille ryhmille ja helpottamalla liikematkailijoiden viisumien saantia;

14. ottaa huomioon monet hätätilanteet, joissa matkailijat joutuvat vaaraan ulkomailla, ja kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa, olisiko tarpeen laatia yhdenmukainen menettely, jotta voidaan laatia matkustusvaroituksia, luoda yhtenäinen eurooppalainen vaaratilannekoodisto ja suoda pahimmissa tapauksissa toimijoille oikeus hakea yhteisön tukea käytettävissä olevien varojen asettamissa rajoissa;

15. kehottaa komissiota tekemään johtopäätöksiä viimeaikaisten hätätilanteiden, kuten tulivuorenpurkauksen, johdosta, ja laatimaan suunnitelmia EU:n kriisinhallinnan järjestämiseksi, jotta koordinointi ja yhdenmukainen toiminta toteutuisivat kaikissa jäsenvaltioissa, mitä tulee tiedottamiseen ja toteutettaviin toimenpiteisiin;

16. korostaa tarvetta edistää innovointia ja teknologista kehittämistä mikroyrityksissä ja pk-yrityksissä, jotta ne voivat tehokkaammin saattaa tuotteitaan markkinoille ja edistää matkakohteita; kehottaa komissiota perustamaan tieto- ja viestintäteknologiaa sekä matkailua käsittelevän foorumin ja käynnistämään siihen liittyvän pilottihankkeen vuoden 2011 loppuun mennessä mikroyritysten ja pk-yritysten digitaaliseen tarjontaketjuun osallistumisen lisäämiseksi ja noudattaen muilla aloilla – kuten esimerkiksi tekstiili-, kuljetus- sekä logistiikka-alalla ja autoteollisuudessa – saatujen kokemusten esimerkkiä; kehottaa laatimaan aloitteita, joilla edistetään sähköistä kaupankäyntiä kyseisellä alalla ja poistetaan jäljellä olevat esteet sisämarkkinoiden kehittymiseltä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita kehittämään nopeita internetyhteyksiä koko alueellaan, jotta voidaan kehittää edistyksellisiä palveluja ja jotta toimijoista voi tulla keskenään yhteentoimivia;

17. kehottaa edistämään ja tukemaan kyseisellä alalla yrittäjähenkeä kiinnittäen erityistä huomiota naisiin ja nuoriin sekä helpottamaan pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien rahoituksen ja erityisesti mikroluottojen saantia;

18. kehottaa komissiota edistämään erityistä matkailualan yritysten innovaatiohautomoa;

19. katsoo, että matkailualan kestävyys hyötyy suuresti tutkimusta ja kehittämistä koskevasta koordinoidummasta lähestymistavasta sekä innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen edistämisestä; korostaa, että matkailualan kehittäminen liittyy suoraan energiatahokkuuden ja uusiutuvan teknologian edistämiseen;

20.  kehottaa komissiota perustamaan matkailun virtuaalisen seurantakeskuksen, joka olisi yhteydessä paitsi tutkimuslaitoksiin, myös yrityksiin ja julkisiin viranomaisiin, jotta voidaan toteuttaa markkinatutkimuksia eri lähteiden kautta, tarjota yrityksille ja julkishallinnoille ennusteita tarjonnan ja kysynnän kehityksestä ja edistää yritysten ja julkisen sektorin strategisen aseman parantamista;

21 kehottaa komissiota arvioimaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alan kansallisten toimijoiden kanssa innovatiivisia tapoja edistää eurooppalaisia erikoispakettilomia, jotka ajoittuisivat eräiden jäsenvaltioiden tulevina vuosina isännöimien tärkeiden historiallisten, kulttuuri- ja urheilutapahtumien (esimerkiksi olympialaiset, maailmannäyttely jne.) kanssa samaan aikaan, jotta Eurooppaa voidaan edistää matkailukohteena kaikessa monimuotoisuudessaan; katsoo, että erilaisia eurooppalaisia ja kansainvälisiä tapahtumia olisi markkinoitava yhdessä olemassa olevan paikallisen matkailutarjonnan kanssa;

22. katsoo, että Euroopan matkailukomission hoitaman internetportaalin www.visiteurope.com potentiaalia olisi kehitettävä sen käytettävyyden maksimoimiseksi (tietojen esittäminen kaikilla EU:n virallisilla kielillä sekä tärkeimmillä muilla kielillä, ottaen erityisesti huomioon BRIC-maat, näkövammaisten käytettävissä olevien formaattien käyttö ja tietojen ilmoittaminen viittomakielellä kuuroja varten ja kaikkien teknisten sovellusten käyttäminen), ja että siitä olisi tehtävä todellinen eurooppalainen matkailufoorumi, jolta pääsisi helposti siirtymään yksittäisten jäsenvaltioiden kansallisille, alueellisille ja paikallisille matkailuportaaleille; katsoo, että portaalin olisi myös lisättävä eurooppalaisen laadukkaan matkailun tunnuksen, parhaiden käytäntöjen sekä Calypson, NECSTouRin ja EDENin kaltaisten aloitteiden näkyvyyttä ja sen pitäisi tiedottaa matkailijoille heidän oikeuksistaan eri tilanteissa;

23. kehottaa komissiota arvioimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta ottaa käyttöön Euroopan matkailukortti, jonka avulla Euroopassa matkailevia, joko jäsenvaltioista tai EU:n ulkopuolisista maista tulevia matkailijoita voitaisiin kannustaa matkustamaan Euroopassa säännöllisesti tarjoamalla tietoa, mukaan luettuna luettelo heidän oikeuksistaan, sekä alennuksia ja palveluja;

24. katsoo, että Euroopan unioni perustuu kulttuurien ja kielten monimuotoisuudelle ja että näin ollen on tärkeää edistää matkailukohteiden saavutettavuutta tarjoamalla vierailijoille asianmukaisia välineitä, jotta voidaan helpottaa heidän vierailuaan ja auttaa heitä ymmärtämään kohdetta, kuten kuunteluoppaita tai esitteitä, joissa tarjotaan tietoja vähintään kahdella EU:n virallisella kielellä, erityisesti silloin, kun vierailukohteille myönnetään varoja rakennerahastoista;

25. kehottaa komissiota arvioimaan yhteistyössä matkailualan sidosryhmien kanssa eurooppalaisen laadukkaan matkailun tunnuksen toteutettavuutta ja määrittelemään sitä varten yhteiset laatukriteerit; katsoo, että tämän olisi tapahduttava koordinoimalla eri jäsenvaltioissa jo saatuja ja matkailualan järjestöjen saamia parhaita kokemuksia, jotta voidaan luoda kansallisia tunnuksia täydentävä laajempi ja vapaavalintainen tunnus;

26. katsoo, että tunnusten määrää olisi rajoitettava, jotta voidaan välttää mahdollisten sekaannusten ilmeneminen kuluttajien keskuudessa sekä liiallisen taakan aiheutuminen yrityksille ja jotta niistä voidaan tehdään helpommin tunnistettavia; kehottaa komissiota arvioimaan nykyisten tunnusten luotettavuutta, avoimuutta ja tehokkuutta ja niiden noudattamisen valvontaa; kehottaa näin ollen komissiota, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä edistämään olemassa olevia välineitä ja parhaita käytäntöjä ja arvioimaan pitkällä aikavälillä mahdollisuutta yhdistää vähitellen eurooppalainen laatutunnus ja majoituspalveluille myönnettävä yhteisön ympäristömerkki yhdeksi ainoaksi tunnukseksi, jolloin kestävyys olisi olennainen laatukriteeri;

27. kehottaa komissiota edistämään konkreettista aloitetta majoitusluokitusjärjestelmän (hotellit, majatalot, vuokrattavat huoneet jne.) yhdenmukaistamiseksi vähitellen määrittelemällä yhteiset vähimmäiskriteerit alkaen matkailualan järjestöjen (esimerkiksi Hotelstars Union) ja alan edustajien aiemmista kokeiluista saamista myönteisistä tuloksista; katsoo, että tällainen asteittainen yhdenmukaistaminen voisi parantaa sekä Euroopan näkyvyyttä matkailukohteena että matkailijoille annettavaa tietoa; kehottaa Euroopan matkailualaa

–  jatkamaan ponnistelujaan hotellien luokituksen yhdenmukaistamiseksi vähitellen, ottaen huomioon esteettömyyskriteerit;

–  tekemään yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa ja tiedottamaan niille säännöllisesti saavutetusta edistyksestä;

28. korostaa, että on tärkeää kiinnittää asianmukaista huomiota erityyppisen majoituksen turvallisuuteen ja erityisesti paloturvallisuusmääräyksiin sekä häkään liittyviin turvatoimenpiteisiin; katsoo näin ollen, että liittymistä MBS-menetelmään (Management, Building and System) olisi kannustettava vaikuttamatta kuitenkaan voimassa olevan kansallisen lainsäädännön soveltamiseen neuvoston vuonna 1986 antamien suositusten mukaisesti, tai jos itsesääntely epäonnistuu, olisi toteutettava vaihtoehtoisia sääntelytoimia; korostaa niin ikään hotellihenkilökunnan koulutuksen merkitystä pelastussuunnitelmissa ja paloturvallisuudessa ja korostaa tarvetta kerätä systemaattisesti majoituksen turvallisuutta koskevia tietoja; korostaa, että vammaisten ja liikuntaesteisten ihmisten tarpeet on pidettävä jatkuvasti mielessä, myös annettaessa koulutusta siitä, miten vammaiset otetaan huomioon paloturvallisuuden alalla ja miten majoituksen turvallisuutta voidaan parantaa;

29. katsoo, että komission olisi kartoitettava yhteistyössä matkailualan ja työmarkkinajärjestöjen kanssa olemassa olevat ammatilliset taidot (Tourism Skill Competence Framework) ja otettava kyseinen kartoitus lähtökohdaksi käytännön toimille, joilla Euroopan matkailualan työmarkkinoiden tarjonta ja kysyntä saataisiin kohtaamaan toisensa;

30. kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kannustamaan liikkuvuutta ja hyödyntämään ja edistämään elinikäistä oppimista, ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen matkailualan koulutusohjelmia ja harjoittelua, ylläpitämään tiivistä yhteistyötä tiede- ja liikemaailman kanssa ja korostamaan entistä enemmän matkailualan innovaatioita tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevassa kahdeksannessa puiteohjelmassa; katsoo, että sellaiset yhteisön ohjelmat kuin nuorten yrittäjien Erasmus-hanke ja Leonardo da Vinci tarjoavat ainutkertaisia mahdollisuuksia ammattitaidon ja koulutuksen hankkimiselle ja uramahdollisuuksien parantamiselle, ja että niitä olisi sen vuoksi edistettävä ja kehitettävä edelleen ottaen huomioon myös mahdollisuus tarkistaa niitä siten, että niissä opetettaisiin muun muassa asiakaspalveluun, esteettömyyteen ja kestävyyteen liittyviä parhaita käytäntöjä;

31. kehottaa komissiota valvomaan tarkemmin palveludirektiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa matkailun osalta;

32. kehottaa parantamaan matkailualan ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioissa, jotta sekä alalla jo työskentelevät että sille aikovat henkilöt löytäisivät parempia työmahdollisuuksia ja jotta voidaan edistää alan työntekijöiden liikkuvuutta; katsoo, että näin autettaisiin vastaamaan matkailualan työn kausiluonteisuuteen sekä toisaalta myös pimeään työhön liittyviin ongelmiin;

33. painottaa matkailun ja liikenteen välistä läheistä yhteyttä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa kansallisten, alueellisten ja valtioiden rajat ylittävien liikenneinfrastruktuurien uudenaikaistamiseksi keskittyen erityisesti Euroopan laajuisten liikenneverkkohankkeiden edistämiseen ja nopeaan toteuttamiseen ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan loppuunsaattamiseen ilmaliikenteen hallinnon tehostamiseksi; katsoo, että on kannustettava useiden liikennemuotojen käyttöä ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin matkailuvirtojen hallitsemiseksi varsinkin huippusesonkien aikana ja erilaisissa hätätilanteissa;

34. kehottaa komissiota edistämään kestävämpien liikennevälineiden käyttöä, esimerkiksi julkisen liikenteen, raideliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhdistämistä; kehottaa komissiota muiden toimien ohella helpottamaan ja tukemaan myös Euroopan laajuisen liikenneverkon puitteissa yhteyksien kehittämistä saarille, maaseutu- ja vuoristoalueille, syrjäisimmille alueille sekä yleensä vaikeapääsyisiin kohteisiin;

35. korostaa tarvetta parantaa eri liikennevälineiden yhdennettyjä sähköisiä lipunmyyntijärjestelmiä, joilla edistetään järjestelmän intermodaalisuutta, helpotetaan kansainvälistä matkailua jäsenvaltioiden välillä, taataan liikkumisen vapaus ja poistetaan sisämarkkinoiden toteuttamisen esteet; katsoo, että kehittämisprosessin aikana on keskityttävä vammaisten ihmisten esteettömyyttä koskeviin erityisvaatimuksiin;

36. pitää myönteisenä matkustajien oikeuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä varsinkin, mitä tulee liikuntarajoitteisiin matkustajiin, ja pyytää komissiota esittämään lyhyellä aikavälillä kunnianhimoisen ja johdonmukaisen oikeudellisen kehyksen, johon kuuluu sääntökokonaisuus, joka kattaa eri liikennemuodot ja jota täydentävät erityissäännöt, joissa otetaan huomioon kunkin liikennemuodon ominaispiirteet;

37. kehottaa komissiota arvioimaan, olisiko mahdollista ottaa käyttöön matkailijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien peruskirja, joka pitäisi sisällään esteettömyyteen, tietojen antamiseen, hinnoittelun läpinäkyvyyteen, korvausten maksamiseen ym. liittyvät periaatteet; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan riippumattoman riitojenratkaisujärjestelmän, jonka avulla kuluttajat voisivat olla varmoja näiden oikeuksien toteutumisesta;

Kestävä ja monipuolistunut matkailu

38. korostaa, että matkailupolitiikkaan on sisällyttävä johdonmukaisesti kestävä kehitys; katsoo, että nykyisten sukupolvien sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin tarpeisiin on vastattava pitäen samalla kuitenkin mielessä tulevien sukupolvien edut;

39. pitää myönteisenä komission halukkuutta monipuolistaa tarjolla olevia matkailun muotoja ja torjua siten kausiluonteisuuden vaikutuksia; pitää tärkeänä erityisesti Euroopan neuvoston kanssa jo meneillään olevaa yhteistyötä, joka koskee kulttuuriin, historiaan, uskontoon, ympäristöasioihin ja maisemiin liittyvän matkailun edistämistä maanosamme historiallisia ja kulttuurisia juuria hyödyntävien sekä kestävän ja kaikkien ulottuvilla olevan vaihtoehtomatkailun kehittämiseen myötävaikuttavien teemareittien avulla; katsoo, että kestävien liikennemuotojen – pyöräily ja purjehdus mukaan lukien – käyttöä on kannustettava useiden reittien yhteydessä;

40. katsoo, että eron luomiseksi Euroopan ja muiden maiden tai maanosien matkailutarjonnan välille on olennaisen tärkeää kytkeä perinteinen matkailuala siihen, mitä kukin alue voi tarjota, mitä tulee tuotteisiin ja palveluihin sekä aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin;

41. katsoo, että komission ja Euroopan neuvoston olisi edelleen tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten kanssa tuettava myös rahallisesti uusien eurooppalaisten reittien perustamista ja nykyisten ylläpitoa myös rannikkoalueilla, saarilla, syrjäisimmillä alueilla ja vuoristoalueilla; katsoo, että näiden reittien olisi tuotava esiin eurooppalaista identiteettiä mainostamalla ja kytkemällä yhteen symbolisia kohteita kuten katedraaleja, linnoja, yliopistoja, arkeologisia kohteita ja teollisuuskeskittymiä Euroopassa, sekä symbolisia eurooppalaisia tai Euroopan asiaa ajaneita henkilöitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja tulevien sukupolvien omaisuuden suojelemiseksi;

42. kehottaa komissiota edistämään EU:n alueiden verkostoitumista ja yhteistyötä nykyisten alueellisten, eurooppalaisten ja kansallisten pyöräilyreittien yhdistämiseksi toisiinsa ja kestävän, energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen pyöräilymatkailun edistämiseksi EU:ssa;

43. korostaa NECSTouRin ja EDENin kaltaisten verkostojen merkitystä Euroopan alueiden välisessä hyvien käytäntöjen vaihdossa ja kestävien matkakohteiden edistämisessä; korostaa lisäksi tarvetta luoda tiiviissä yhteistyössä matkailun kestävää kehitystä käsittelevän ryhmän (Tourism Sustainability Group) sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa yhteisten indikaattoreiden järjestelmä matkailukohteiden kestävää hallinnointia varten;

44. katsoo, että komission olisi Euroopan mantereen historian valossa edistettävä ponnekkaammin Euroopan teollisuusperintöä, jonka potentiaalia ei ole vielä riittävästi tunnustettu; katsoo, että Euroopan teollisuusperinnön kehittäminen kulttuurisesti merkittävänä kohteena voisi hyödyttää myös toissijaisia matkailukohteita ja myötävaikuttaa kestävämmän, monipuolisemman ja tasaisemmin jakautuvan matkailualan aikaansaamiseen Euroopassa teollisuusalueiden säilyttämisen, muuntamisen ja kunnostamisen avulla;

45. katsoo, että maaseutu- ja maatilamatkailua olisi tuettava asianmukaisella tavalla, koska ne ovat aloja, jotka parantavat elämänlaatua, monipuolistavat maaseutualueiden taloutta ja tulonlähteitä, luovat työpaikkoja näillä alueilla, saavat ihmiset pysymään siellä ja estävät siten väestökadon ja luovat suoran yhteyden perinteisten, ekologisten ja luonnollisten elintarvikkeiden edistämiseen; toteaa tässä yhteydessä, että kyseisillä alueilla on tärkeää varmistaa täysimääräinen liikenneverkkojen käyttömahdollisuus sekä pääsy internetiin ja tietotekniseen infrastruktuuriin; katsoo, että tämä auttaa saavuttamaan tavoitteet, jotka koskevat uusien matkailun muotojen edistämistä, matkailukauden pidentämistä ja matkailualan toimintojen uudelleen jakamista runsaasti matkailijoita vastaanottavien kohteiden ja sellaisten alueiden, joilla on vahva mutta riittämättömästi hyödynnetty matkailupotentiaali, kesken;

46. katsoo, että on parannettava viljelijöiden mahdollisuuksia pitää tuotteitaan kaupan sekä heidän pääsyään paikallisille markkinoille, jotta ravitsemusalan toimijat voivat ostaa helpommin tarvitsemiaan paikallisesti tuotettuja tuotteita;

47. korostaa, että luontomatkailu myötävaikuttaa alan kestävään kehitykseen; pitää tärkeänä, että luontokohteisiin ja suojelualueisiin keskitetään voimavaroja, jotta niistä voidaan tehdä matkailijoille helpommin saavutettavia esimerkiksi perustamalla ylikansallisia reittejä, jotka kunnioittavat luonnonperintöä ja kyseisen alueen biologista monimuotoisuutta;

48. korostaa, että uusien sisävesiväylien kehittäminen voi myötävaikuttaa kulttuuri-, luonto- ja virkistysmatkailun kestävään kehitykseen;

49. muistuttaa, että kulttuuriin, opiskeluun, nuorisoon ja urheiluun liittyvästä matkailusta on tulossa yhä suositumpaa, ja kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisia tukemaan tällaisia matkailun muotoja olemalla joustavampia ja mukautumalla uudentyyppisiin kuluttajiin väestörakenteen muutoksen vuoksi, jotta voidaan ottaa huomioon uudet matkailun muodot, jotka vastaavat kuluttajien julki tuomia odotuksia; kehottaa kiinnittämään huomiota urheilun merkittävään rooliin matkailun edistämisessä, sillä sekä katsojat että urheilijat matkustavat suorituspaikoille, ja kehottaa laatimaan erityisiä toimintalinjoja urheilumatkailun edistämiseksi ja tukemiseksi;

50. kehottaa komissiota edistämään horisontaalista yhteisön aloitetta, joka koskisi matkailun ympäristövaikutuksia, ottaen huomioon erityisesti Euroopan biologisen monimuotoisuuden, jätehuollon, energian- ja vedensäästön, terveellisen ruokavalion sekä maan ja luonnonvarojen käytön, jotta kyseisistä asioista voidaan jakaa tietoa ja hyödyllistä materiaalia sekä lisätä yleisön tietoisuutta niistä ja vähentää matkailusta ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia;

51. pitää myönteisinä alan vapaaehtoisia ponnisteluja matkailusta ympäristölle ja matkakohteille aiheutuvien vaikutusten ymmärtämiseksi ja vähentämiseksi, mistä on kyse esimerkiksi EU:n osittain rahoittamassa innovatiivisessa Travelife Sustainability System -järjestelmässä, joka auttaa kuluttajia tekemään kestäviä valintoja ja alan toimijoita ymmärtämään matkailun vaikutuksia tuotantoketjuun ja hallitsemaan niitä;

52. kehottaa komissiota tukemaan matkailualan pk-yritysten innovatiivisia aloitteita ja säilyttämään biologisen monimuotoisuuden ja parantamaan sitä edistämällä ympäristömatkailua;

53. kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön vastuullisen ja kestävän matkailun eurooppalainen teemapäivä järjestämällä kaikissa jäsenvaltioissa tiedotustilaisuuksia kestävien matkailun muotojen ja matkailijoiden vastuullisen käytöksen edistämiseksi;

54. korostaa ilmastonmuutoksen huomattavia vaikutuksia Euroopan matkailualueisiin ja erityisesti haavoittuviin alueisiin kuten rannikkoalueisiin, saariin ja vuoristoalueisiin; katsoo, että on laadittava strategioita vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi muun muassa kannustamalla innovointia ja matkailupalvelujen monipuolistamista, tehostamalla luonnonriskien ennaltaehkäisyä ja hillitsemistä, mukauttamalla infrastruktuureja ja ennakoimalla vesipulan vaikutuksia sekä turvaamalla tällaisten alueiden ja niiden eläimistön, kasviston ja maisemien kestävyys;

55. muistuttaa, että rannikkoalueet ovat Euroopan tärkeimmät matkailukohteet ja että näin ollen on tärkeää kiinnittää asianmukaista huomiota rannikkoalueilla käytettäviin aluesuunnittelumenetelmiin, laajamittaisen kaupungistumisen riskeihin, tarpeeseen säilyttää rannikkoalueiden laatu ja kestävyys, niiden kulttuuriperintöön ja matkailupalveluinfrastruktuuriin; korostaa, että rannikko-, saari- ja merimatkailua koskevaan strategiaan on investoitava riittävästi varoja Euroopan rannikoiden suojelemiseksi eroosiolta, niiden luonnon ja eläimistön turvaamiseksi sekä veden laadun parantamiseksi, jotta voidaan kehittää kestävää ja korkealaatuista ranta- ja sukellusmatkailua; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission aloitetta strategian kehittämiseksi kestävää rannikko- ja merimatkailua varten, ja kehottaa laatimaan vastaavia erityisstrategioita saaria, vuoristoja ja muita herkkiä alueita varten;

56. korostaa rantamatkailun merkitystä joillekin Euroopan rannikkoalueille leimaa-antavana piirteenä; kehottaa komissiota tarkastelemaan, onko direktiivistä 2006/123/EY aiheutunut haitallisia vaikutuksia alan pk-yrityksille, ja tarvittaessa esittämään ehdotuksia tällaisten vaikutusten lievittämiseksi sekä varmistamaan, että alan erityispiirteet otetaan huomioon direktiiviä sovellettaessa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita tarkastelemaan yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa korvaustoimien käyttöönottoa sellaisten tappioiden lievittämiseksi, joita matkanjärjestäjille aiheutuu uuden lainsäädännön käyttöönotosta, jonka johdosta saavutetut oikeudet menetetään ja joka aiheuttaa rakennusten kunnostamiseksi tai sen varmistamiseksi, että ne ovat aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaisia, tehtyihin kuolettamattomiin investointeihin liittyviä tappioita; katsoo, että tällaiset toimet ovat tarpeen, jotta voidaan turvata alan toimijoiden tekemät investoinnit asiakaspalvelun laadun parantamiseksi;

57. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan yhdennetyn meripolitiikan puitteissa satamainfrastruktuurien kehittämistä siten, että satamaterminaalit mukautetaan liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, varmistetaan niiden yhteentoimivuus muiden liikennemuotojen kanssa ja kytketään ne yhteen sisämaan matkailupalvelujen kanssa, jotka kaikki ovat keskeisiä tekijöitä merten matkustajaliikenteessä, risteilymatkailussa sekä virkistysmatkailussa; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan mahdollisesti vielä jäljellä olevat esteet;

58. panee merkille, että Euroopan väestönkehitys johtaa terveysmatkailun ja varsinkin kylpylämatkailun jatkuvaan kasvuun; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta esittää yksi ainoa kylpylämatkailua koskeva lainsäädäntöehdotus valvotun kehyksen luomiseksi kyseiselle alalle, millä parannettaisiin sen kilpailukykyä, koska kylpylämatkailuun liittyviä kysymyksiä säännellään yhteisössä monilla erilaisilla normeilla, ja täsmennettäisiin välittömästi, että jäsenvaltioissa toimivat kylpyläyhtiöt eivät terveyspalvelujen tarjoajina kuulu direktiivin 2006/123/EY soveltamisalaan; korostaa rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevien uusien sääntöjen tärkeyttä sekä sitä, että niitä on sovellettava noudattaen tarkasti uudessa lainsäädäntökehyksessä vahvistettuja kriteereitä ja ehtoja, jotta voidaan varmistaa kaikin puolin tyydyttävä täytäntöönpano;

59. painottaa ostosmatkailun taloudellista merkitystä; korostaa, että monille matkailijoille tämä matkailun muoto on yksi tärkeimmistä syistä loman viettämiselle EU:ssa, sillä tietyt maailmanlaajuisesti johtavat, ylellisiä merkkituotteita valmistavat yhtiöt toimivat EU:sta käsin; toteaa, että vaikka kyseinen ala kasvaa nopeasti, EU joutuu kohtaamaan voimakasta kilpailua muilta kansainvälisiltä matkakohteilta, jotka tarjoavat esimerkiksi verovapaita ostosjärjestelyjä tai arvonlisäveron palautuksia; suosittaa siksi, että ylellisyystuotteiden alan ja matkailualan ammattilaisten kanssa tehtäisiin yhteistyötä uusien toimenpiteiden ja palvelujen käyttöönottamiseksi, jotta EU voi säilyttää houkuttelevuutensa ja kilpailukykynsä;

60. pitää tärkeänä eurooppalaisen liikematkailun edistämistä EU:ssa ja maailmassa, koska se on taloudellisesti tärkeää tietyille alueille Euroopassa, kun otetaan huomioon ne lukuisat palvelut, jotka liittyvät messujen, näyttelyiden, konferenssien ja niiden oheispalvelujen (muun muassa hotelli-, ravintola- kauppa-, kuljetus-, tiedotus- ja tapahtumapalvelut) järjestämiseen;

61. muistuttaa, että eettisesti vastuullinen matkailu on tavoite, jota ei voida jättää huomiotta; pitää myönteisenä Maailman matkailujärjestön laatimaa eettistä ohjesääntöä, ja toivoo, että komissio ja jäsenvaltiot ottavat sen pian käyttöön; on tässä yhteydessä ilahtunut komission ehdotuksesta ulottaa jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö kattamaan ulkomailla tapahtuva alaikäisten seksuaalinen hyväksikäyttö, minkä ansiosta seksiturismista voidaan rangaista;

Kaikkien ulottuvilla oleva matkailu

62. korostaa, että kausiluonteisuus, joka on matkailutoiminnan perusluonne, voi aiheuttaa työsuhteiden ja työehtojen epävarmuutta; kehottaa näin ollen laatimaan kausityöntekijöiden tilannetta koskevan erityisen politiikan, jolla pyrittäisiin esimerkiksi pidentämään matkailukautta matkailutoimintaa monipuolistamalla;

63. kehottaa komissiota laatimaan suunnitelman matkailutarjonnan kausiluonteen asteittaiseksi vähentämiseksi; kannustaa komissiota tässä yhteydessä hyödyntämään Calypso-valmistelutoimen tähän asti myönteisiä tuloksia ja pyytää komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan tätä toimintaa, jonka ansiosta eri henkilöryhmät kaikkein huono-osaisimmista, kuten ikääntyneistä, vammaisista ihmisistä, nuorista ja pienituloisista perheistä, lähtien voivat käydä matkoilla varsinkin matkailusesongin ulkopuolella ja myös matkustaa ulkomaille; kehottaa tässä yhteydessä laatimaan lisäsuunnitelmia esteettömyyden, asianmukaisten palveluiden ja luotettavan tiedon saamisen ja niiden matkailutuotteisiin sisällyttämisen puolesta; katsoo, että lukuisista nykyisistä hyvistä käytännöistä, joissa korostetaan helppoa saavutettavuutta ja voimaannuttamista, voidaan ottaa mallia;

64. korostaa, että EU:n uuden vammaisstrategian mukaisesti on tärkeää varmistaa vammaisten ihmisten esteetön pääsy liikenteen lisäksi myös majoituksessa, ruokailutarjonnassa, tietojen saatavuudessa ja yleisesti ottaen matkailupalveluissa; korostaa, että toteutetuista toimista olisi tiedotettava selkeästi; kehottaa komissiota varmistamaan, että esteetön pääsy kaikille turvataan kaikissa matkailuun liittyvissä oheistuotteissa- ja palveluissa;

65. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan sellaisten ohjelmien toteuttamista, joissa kulttuurisesti, historiallisesti tai ympäristönsuojelullisesti merkittäviä kohteita restauroidaan, säilytetään ja suojataan niiden saattamiseksi paremmin matkailijoiden ulottuville; kehottaa nuoria osallistumaan tällaisiin vapaaehtoistyöohjelmiin vuonna 2011, joka on Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi, ja sen jälkeenkin;

66. kehottaa komissiota edistämään myös niin kutsuttua VFR-matkailua (Visiting Friends and Relatives) tärkeänä keinona tehostaa eurooppalaisen kulttuurin yhdentymistä;

Matkailu ja resurssit

67. kehottaa komissiota koordinoimaan eri pääosastojen hallinnoimia, matkailualan kilpailukyvyn parantamiseen tarkoitettuja rahoitusvälineitä – erityisesti EAKR, maaseuturahasto, ESR ja EKTR – ja lisäämään niiden näkyvyyttä ja laajentamaan niitä sekä varmistamaan, että niitä käytetään oikein; katsoo, että talousarvioon liittyvää kurinalaisuutta noudatettaessa on olennaisen tärkeää aikaansaada synergioita nykyisten rahoitusvälineiden välille ja että ne on mukautettava matkailualan ja asiakaskunnan muutoksista aiheutuviin tarpeisiin, matkailutoiminnan monipuolistamiseen ja paikallisiin kehitystarpeisiin; pyytää lisäksi komissiota kehittämään selkeän opastusjärjestelmän matkailuun liittyviin hankkeisiin tarjolla olevaa rahoitusta varten ja perustamaan helppopääsyisen pääosastojen välisen tietokannan, jolla parannettaisiin tietoisuutta ja tiedottamista Euroopan unionin yhteisrahoittamista matkailuhankkeista;

68.  korostaa, että matkailun olisi oltava edelleenkin tärkeässä roolissa koheesiopolitiikassa vuosia 2014–2020 koskevassa rahoituskehyksessä; kehottaa sisällyttämään taantuvien matkailualueiden kunnostamisen seuraavan rahoituskehyksen ja uusien rakennerahastoasetusten painopisteisiin, jotta voidaan varmistaa kyseisten alueiden kilpailukyky ja kestävä kehitys;

69. kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ja paikallisia ja alueellisia elimiä hyödyntämään täysimääräisesti ESR:n tarjoamia ammatillisen koulutuksen välineitä sekä muita unionin, jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisyhteisöjen tarjoamia välineitä; pitää olennaisen tärkeänä sitä, että jäsenvaltiot ja muut elimet tietävät, että niiden on otettava käyttöön erityisesti matkailualaa koskevia tarjouskilpailuja rakennerahastojen vahvistamisen prioriteettien mukaisesti;

70. kehottaa perustamaan kautta 2014–2020 koskevissa rahoitusnäkymissä erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä silmällä pitäen matkailualaa koskevan erityisohjelman, jolla kannustettaisiin yritysten välisiä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia yleiseurooppalaisissa matkailualan hankkeissa, ja kannustaa samalla pk-yrityksiä investoimaan kyseiseen alaan;

71. korostaa tarvetta taata matkailualan pilottihankkeiden tuen jatkuvuus vuoden 2011 jälkeen ja arvioida tarvittaessa uusia pilottihankkeita, jotka voisivat edistää uuden strategian toteuttamista;

Muut matkailualan kannalta tärkeät kysymykset

72. toteaa, että matkailualan yritykset tarvitsevat vertailtavissa olevaa, laadukasta tilastotietoa kysyntä- ja tarjontarakenteiden pitkäaikaissuunnittelua sekä matkailukohteiden kehittämistä varten; kehottaa siksi komissiota omien mahdollisuuksiensa rajoissa varmistamaan, että tällaiset tiedot ovat saatavilla koko Euroopassa; pahoittelee, että maaseutu- ja maatilamatkailusta ei pidetä virallisia tilastoja ja että ainoat saatavissa olevat tiedot perustuvat arvioihin; pitää tervetulleina suunnitteilla olevia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus koota yhteen matkailualan sosiaalinen ja taloudellinen tietämys ottaen huomioon, että on syytä mahdollisuuksien mukaan välttää taloudellisten ja hallinnollisten lisärasitteiden asettamista;

73. pyytää komissiota esittämään syyskuuhun 2011 mennessä lainsäädäntöehdotuksen matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista annetun direktiivin 90/314/ETE tarkistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat ja alan yritykset saavat selkeän lainsäädäntökehyksen sekä tavanomaisiin tilanteisiin että esimerkiksi tiettyjen sää- ja luonnonilmiöiden tai poliittisten levottomuuksien aiheuttamiin poikkeusolosuhteisiin; korostaa, että koko pakettimatkojen käsite on jo aikoja sitten vanhentunut, ja kehottaa komissiota saattamaan direktiiviä tarkistettaessa saman lainsäädännön sovellettavaksi kaikkiin matkailupalveluja tarjoaviin osapuoliin; korostaa, että kuluttajalle tarjottavan palvelun laadun ja reilun kilpailun olisi oltava tässä asiassa keskeisimpiä näkökohtia;

74. korostaa, että tämä suo mahdollisuuden matkailuun sovellettavan alennetun arvonlisäverokannan asteittaiseen yhdenmukaistamiseen kaikissa jäsenvaltioissa, mikä on EU:n sekä sen ulkopuolisten maiden matkailualan yritysten keskeisen avoimen kilpailun välttämätön edellytys; pitää alv:n tulevaisuutta koskevan vihreän kirjan julkaisemisen myötä käynnistynyttä keskustelua tässä mielessä myönteisenä;

75. kehottaa jäsenvaltioita pitämään mielessä ne kielteiset vaikutukset, joita aiheuttaa kasvava taipumus periä kalliimpia maksuja EU:hun tai sen jäsenvaltioissa matkustavilta matkailijoilta esimerkiksi polttoaineveron, turvallisuusmaksujen, lentokenttämaksujen, sekä kaupunki- ja satamaverojen tapauksessa varsinkin matkailusesongin ulkopuolella; korostaa, että jos matkailuun kohdistettu lisävero otetaan käyttöön, se on julkistettava asianmukaisesti, jotta matkailijat ja alan toimijat saavat sen tietoonsa;

76. kehottaa Euroopan unionin neuvostoa jouduttamaan erityisen arvonlisäverojärjestelmän uudenaikaistamista koskevaa direktiiviehdotusta, jossa säädetään mahdollisuudesta hyväksyä valinnainen mekanismi, joka pystyy poistamaan alan eri toimijaryhmien välisen kilpailun vääristymät, koska kansallisten lakien eroavuuksilla on tällä hetkellä vakavia seurauksia;

77. korostaa, että tarvitaan aktiivista kilpailupolitiikkaa, jolla seurataan alan keskittymistä ja hallitsevan aseman väärinkäyttöä;

78. kehottaa komissiota esittämään yhdennetyn matkailualan strategian vuoden 2012 loppuun mennessä nykyisen strategian ja sen täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti ja niiden lisäksi;

79. katsoo, että Euroopan parlamentissa on tarpeen perustaa matkailualaa käsittelevä tekninen työryhmä seuraamaan tarkasti komission ehdottamien toimenpiteiden ja Euroopan parlamentin ehdotusten täytäntöönpanoa;

80. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EYVL L 384, 31.12.1986, s. 60.

(2)

EYVL L 158, 23.6.1990, s. 59.

(3)

EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.

(4)

EUVL L 116, 9.5.2009, s. 18.

(5)

EUVL L 198, 30.7.2009, s. 57.

(6)

EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1.

(7)

EUVL C 193E, 17.8.2006, s. 325.

(8)

EUVL C 297E, 20.11.2008, s. 184.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0597.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0057.


PERUSTELUT

Matkailu on EU:n kolmanneksi laajin sosioekonomisen toiminnan muoto, jonka osuus on kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta ja 12 prosenttia kokonaistyövoimasta. Se on olennaisen tärkeä ala, koska sen lisäksi, että se parantaa vähiten kehittyneiden alueiden yhdentymistä ja kehitystä, se myös onnistuu yhdistämään kasvun eettiseen ja kestävään kehitykseen EU:n jäsenvaltioissa. Lisäksi se on keskeinen väline Euroopan maailmanlaajuisen imagon vahvistamisessa, levittämisessä ja edistämisessä.

Matkailu on kautta aikojen sisältynyt yhteisön politiikkaan. EU:n toimielimet ovat erityisesti joulukuusta 2009 lähtien alkaneet etsiä uutta suuntaa käyttääkseen Lissabonin sopimuksessa vahvistettua uutta toimivaltaa, jonka mukaisesti EU:lla on matkailun alalla toimivaltaa täydentää ja koordinoida jäsenvaltioiden toimia. Huhtikuussa 2010 annetussa Madridin julkilausumassa jäsenvaltiot ilmoittivat olevansa valmiit panemaan täytäntöön erityistoimenpiteitä sekä edistämään sellaisia arvoja kuin eettinen matkailu, ympäristön ja kulttuurin suojeleminen sekä alan taloudellinen kestävyys. Komission kesäkuussa 2010 antamassa tiedonannossa määriteltiin 21 toimenpidettä. Lokakuussa 2010 pidetyn kilpailukykyneuvoston päätelmissä jäsenvaltiot tunnustivat matkailualan merkityksen taloudessa ja päättivät kehittää kyseistä alaa. Maltassa marraskuussa 2010 järjestetyssä Euroopan matkailufoorumissa komissio esitteli täytäntöönpanosuunnitelmaluonnoksen ja järjesti paneelikeskustelun painopistealueiden valitsemiseksi sen tiedonannossa ehdotettujen 21 toimenpiteen joukosta. Viimeisin vaihe tässä prosessissa on Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisen mietinnön laatiminen.

Komission tiedonanto

Komissio haluaa kesäkuussa 2010 antamallaan tiedonannolla ja Eurooppa 2020 -strategiassa määritellyillä uusilla painopisteillä edistää koordinoitua lähestymistapaa ja luoda kehyksen toimenpiteille matkailualan kilpailukyvyn sekä kestävän kasvun edistämiseksi (ks. SEUT-sopimuksen 195 artikla).

Tässä voidaan nähdä neljästä pilarista muodostuva toimintakehys: ensinnäkin komissio pitää olennaisen tärkeänä sitä, että matkailualasta tehdään kilpailukykyisempi edistämällä tarjonnan monipuolisuutta, tukemalla innovointia, parantamalla ammattitaitoa ja edistämällä matkailusesongin pidentämistä. Toiseksi EU on sitoutunut edistämään kestävää, vastuullista ja laadukasta matkailua sekä helpottamaan moitteetonta yrityshallintoa luomalla eurooppalaisia laatutunnuksia (eurooppalainen tunnus, EU-ympäristömerkki ja laadukkaan matkailun tunnus) sekä edistämällä EDENin tapaisia hankkeita ja NECSTouRin kaltaisia verkostoja. Lisäksi EU:n kansainvälistä imagoa halutaan vahvistaa yksittäisten ja koordinoitujen matkailukohteiden kokonaisuutena. Lopuksi voidaan todeta, että koska matkailupolitiikkaa määrittää sen horisontaalinen luonne, alan kilpailukyvyn tukemiseen tähtäävien politiikkojen ja rahoitusvälineiden tarjoama potentiaali olisi hyödynnettävä täysimääräisesti.

Valiokunta-aloitteinen mietintö – esittelijän kanta

Esittelijä katsoo, että parlamentin valiokunta-aloitteista mietintöä koskevan keskustelun on täytettävä kaksi tavoitetta. Ensinnäkin on tarpeen analysoida perin pohjin komission ehdottamia 21 toimenpidettä sekä niihin liittyvää, Maltassa esiteltyä täytäntöönpanosuunnitelmaa kiinnittäen huomiota painopistealueisiin ja niiden konkreettiseen täytäntöönpanoon. Toiseksi on tarpeen kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita etsimään tiettyjen aikarajojen puitteissa tehokkaita ratkaisuja muihin kysymyksiin, jotka ovat vielä vastausta vailla ja joiden ratkaiseminen on olennaisen tärkeää, jotta Eurooppa pystyy säilyttämään asemansa maailman ykkösmatkailukohteena.

Komission ehdottamista toimenpiteistä olisi esittelijän mielestä asetettava etusijalle ne, jotka heijastavat erityisesti selvästi Eurooppa 2020 -strategian näkymiä ja jotka luetellaan jäljempänä.

Koulutus

Esittelijä kannattaa koulutuksen ja ammatillisen kehittämisen painottamista. Inhimilliseen pääomaan ja koulutukseen investoiminen, ei ainoastaan suoraan asiakkaiden parissa työskentelevien ammattilaisten, vaan ennen kaikkea uusien johtajien, hallintohenkilöstön ja yrittäjien tapauksessa, on juuri se tekijä, jota tarvitaan tehokkaan matkailualaa koskevan politiikan aikaansaamiseen liittyvään haasteeseen vastaamiseksi. Ammatillisten oppilaitosten ja yliopistojen jo olemassa olevista koulutusohjelmista saatujen kokemusten hyödyntäminen ja edistäminen ovat avainasemassa, kuten on myös kyseisten kokemusten verkostoiminen ja kehittäminen edelleen tiiviissä yhteistyössä liikemaailman kanssa. Esittelijä katsoo, että matkailualalla olemassa olevat taidot olisi kartoitettava sen ymmärtämiseksi, mitä käytännön toimia matkailualan koulutuksessa on tarpeen toteuttaa. Sellaiset ohjelmat kuin nuorten yrittäjien Erasmus -hanke ovat niin ikään keskeisessä asemassa, jos nuorten halutaan hankkivan uusia ammatillisia taitoja. Eri jäsenvaltioiden taas olisi tunnustettava nämä taidot ja ammattipätevyydet.

Innovointi ja tieto- ja viestintäteknologia

Esittelijä on vakuuttunut siitä, että innovointiin ja tieto- ja viestintäteknologiaan on tehtävä runsaasti investointeja, koska ne ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä matkailualan yritysten kilpailukyvyn lisäämisessä, eikä ainoastaan sellaisen asiakaskunnan toiveisiin vastaamiseksi, joka on yhä tottuneempi käyttämään internetiä ja uutta tieto- ja viestintäteknologiaa, vaan myös itse matkailualan yritysten kannalta, sillä juuri ne hyötyvät nykyisin yhä enemmän internetissä myytävistä matkailutuotteista. Tämän vuoksi ehdotus eurooppalaisen matkailufoorumin kehittämisestä on haaste, jota me emme saa päästää näkyvistämme. Toinen tärkeä seikka on sen varmistaminen, että täysimääräinen pääsy internetiin toteutuu kaikkialla Euroopan unionissa ja myös kaikkein epäsuotuisimmassa asemassa olevilla alueilla. Esittelijä ehdottaa, että komissio käynnistäisi pilottihankkeen mikroyritysten ja pk-yritysten kannustamiseksi liittymään digitaaliseen tarjontaketjuun, jotta ne voivat parantaa kilpailukykyään uutta ja edistyksellistä teknologiaa käyttämällä.

Turistiviisumit

Viisumit ovat olennaisen tärkeä kysymys Euroopan matkailualan kannalta varsinkin BRIC-maiden tapauksessa, ottaen huomioon EU:n ulkopuolisista maista mahdollisesti tulevat miljoonat potentiaaliset uudet matkailijat. Esittelijä toivoo, että Euroopan legitiimi oikeus/velvollisuus valvoa sen alueelle pääsyä ei heikennä enempää Euroopan matkailukohteiden vetovoimaa, ja katsoo, että toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi tiedostettava tarve koordinoida ja yksinkertaistaa turistiviisumimenettelyjä ja että niiden olisi harkittava mahdollisuutta perustaa yhteisiä konsulaattiosastoja hallinnollisissa menettelyissä ja kustannuksissa ilmenevien erojen vähentämiseksi.

Eurooppalaiset tunnukset

Esittelijän näkemys eurooppalaisia tunnuksia koskevaan asiaan on, että ensinnäkin on tarpeen luoda kohtuullinen tasapaino keskenään ristiriitaisten vaatimusten välille ja että toiseksi tunnusten liiallista määrää, joka vain hämmentäisi kuluttajia, on syytä välttää.

"Eurooppalaisen brändin" tapauksessa on tärkeää, että Euroopan markkinoiminen yhtenä ainoana matkakohteena kytketään tiiviisti pyrkimykseen edistää eri maiden erityispiirteitä.

Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevassa asiassa on tarpeen käynnistää rakentava vuoropuhelu muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten Unescon kanssa, kulttuuriperintötunnusten päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Laatutunnuksen ongelmana on, että sitä varten on määriteltävä yhteiset vähimmäislaatukriteerit yhtäältä EU:n yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi. Toisaalta tämä tavoite on saavutettava sisämarkkinoilla, joita ei ole vielä kokonaan yhdenmukaistettu ja joilla verojärjestelmät ja -säännöt vielä eroavat huomattavasti toisistaan. Esittelijä kannattaa ajatusta kansallisia ja alueellisia tunnuksia täydentävän laajemman ja vapaavalintaisesti tunnustettavan tunnuksen laatimisesta. Lisäksi esittelijä on vakuuttunut siitä, että jotta vältetään hämmennyksen aiheuttaminen kuluttajien keskuudessa, pitkän aikavälin tavoitteena olisi oltava siirtyminen eurooppalaisen laatutunnuksen ja majoituspalveluille myönnettävän yhteisön ympäristömerkin asteittaiseen sulauttamiseen yhdeksi ainoaksi tunnukseksi.

Majoitusluokitusjärjestelmiä koskevassa asiassa esittelijä katsoo, että ne olisi vähitellen yhdenmukaistettava määrittelemällä yhteiset vähimmäiskriteerit, jotka laadittaisiin tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden ja standardointielinten kanssa.

Matkailu ja liikenne

Esittelijä korostaa liikenteen merkitystä matkailijoiden liikkuvuuden kannalta ja toivoo, että infrastruktuuria uudenaikaistetaan, liikennevälineitä käytetään kestävämmin, yhteyksiä vaikeammin saavutettaviin kohteisiin lisätään ja että erityisesti laaditaan matkustajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä.

Euroopan näkyvyys

Esittelijä käsittelee lisäksi tarkemmin kestävyyden teemaa sisällyttämällä sen muutamiin tärkeisiin aiheisiin, kuten liian jäykän sesonkirakenteen poistamiseen, monipuolisen, kestävän ja kaikkien ulottuvilla olevan matkailutarjonnan kehittämiseen, kulttuurireiteistä ja uskonnollisista matkailureiteistä saatujen kokemusten hyödyntämiseen sekä NECsTOURin ja EDENin kaltaisiin verkostoihin. Lisäksi esittelijä pohtii Euroopassa järjestettävien tärkeiden tapahtumien hyödyntämistä tilaisuuksina edistää Eurooppaa matkailukohteena. Esittelijä on vakuuttunut siitä, että jos Euroopan matkailukomission mainostamaa portaalia www.visiteurope.com kehitettäisiin, jos siitä tehtäisiin interaktiivisempi ja jos sillä tarjottaisiin tietoa kaikilla EU:n virallisilla kielillä sekä tärkeimmillä muilla kieliä ja käytettäisiin aistivammaisten käytettävissä olevia formaatteja, siitä voisi tulla todellinen eurooppalainen matkailufoorumi, joka yhdistäisi toisiinsa kansalliset, alueelliset ja paikalliset matkailufoorumit, ja että sen ansiosta Eurooppaa voitaisiin tuoda esille sekä EU:n matkailijoille että EU:n ulkopuolisista maista tuleville matkailijoille. Portaali voisi liittyä matkailureitteihin ja pakettilomiin niiden houkuttavuuden ja käytettävyyden lisäämiseksi mahdollisten vierailijoiden kannalta.

Esittelijä korostaa tiettyjen matkailun muotojen, kuten maaseutu- ja maatilamatkailun, luontomatkailun, rantamatkailun, risteilymatkailun, kylpylä- ja terveysmatkailun sekä eettisen matkailun merkitystä.

Kaikkien ulottuvilla oleva matkailu

Esittelijä painottaa, että matkailun yhä enenevän sesonkiluonteisuuden vastustamiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, ja katsoo, että Calypso-valmistelutoimi voisi olla yksi ratkaisu tähän ongelmaan. Calypsosta on saatu tähän mennessä myönteisiä tuloksia, ja komission pitäisi nyt kehittää sitä edelleen antamalla sille rajatylittävän ulottuvuuden ja suomalla joillekin henkilöryhmille, kuten nuorille, ikääntyneille, vammaisille ja vähäosaisille perheille mahdollisuuden käydä lomamatkoilla muun muassa ja erityisesti matkailusesongin ulkopuolella.

Esittelijä on lisäksi vakuuttunut siitä, että nuorisossa piilee huomattavaa potentiaalia matkailun kehittämiseen, ja kehottaa hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan vapaaehtoistyön teemavuotta 2011 nuorten kannustamisessa osallistumaan vapaaehtoistyöohjelmiin, joissa historiallisesti tai ympäristönsuojelullisesti merkityksellisiä kohteita restauroidaan, säilytetään ja suojataan niiden saattamiseksi paremmin matkailijoiden ulottuville.

Matkailu ja resurssit

Esittelijä on vakuuttunut siitä, että uuden ja kunnianhimoisen matkailupolitiikan aikaansaamiseksi on oltava käytettävissä riittävästi rahoitusta ja henkilöresursseja. Tämä on arka aihe erityisesti juuri EU:n historian tässä vaiheessa, mutta sitä ei kuitenkaan voida jättää huomiotta.

Esittelijä katsoo, että tässä asiassa olisi noudatettava kaksiosaista lähestymistapaa siten, että yhtäältä jo olemassa olevaa rahoitusta, jota eri pääosastot hallinnoivat rakennerahastojen puitteissa, on koordinoitava paremmin ja siitä on tehtävä näkyvämpää, kun taas samalla kansallisten sekä alue- ja paikallisviranomaisten on tiedettävä, että niiden on otettava käyttöön erityisesti matkailualaa koskevia tarjouskilpailuja eri rahastojen vahvistamisen suuntaviivojen perusteella. Toisaalta kautta 2014–2020 koskeviin rahoitusnäkymiin on sisällytettävä matkailualaa koskeva erityisohjelma, jolla on omat budjettikohdat ja joka liittyy erityisesti pk-yrityksiin sekä yritysten välisten kumppanuuksien luomiseen, jotta ne voivat toteuttaa yleiseurooppalaisia matkailualan hankkeita. Esittelijä katsoo Lissabonin sopimuksessa vahvistetun uuden toimivallan ja siitä johtuvan henkilöresurssien tarpeen huomioon ottaen, että toimivalta olisi organisoitava uudelleen ja että komission matkailualasta vastaavaa rakennetta olisi vahvistettava.

Muut prioriteettikysymykset

Esittelijän mielestä useista tärkeistä matkailualaan liittyvistä kysymyksistä, jotka vaativat kohdennettuja toimia, on tarpeen käydä keskustelua.

Matkapakettidirektiivin tarkistaminen on esittelijän mielestä yksi prioriteetti, koska kyseinen direktiivi on laadittu 1990-luvulla eikä se enää vastaa kuluttajien käyttäytymistä muuttuvassa yhteiskunnassa. Esittelijä toivoo komission esittävän syyskuuhun 2011 mennessä lainsäädäntöehdotuksen kyseisen direktiivin tarkistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat ja alan yritykset saavat selkeämmän lainsäädäntökehyksen.

Matkailualaan sovellettavan arvonlisävero on esittelijän mielestä toinen keskeinen aihe. Esittelijä katsoo, että matkailuun sovellettavan arvonlisäveron asteittainen yhdenmukaistaminen on matkailualan yritysten välisen avoimen kilpailun välttämätön edellytys, jonka ansiosta ne asetettaisiin samalle lähtöviivalle. Maaliskuussa 2009 kokoontuneen Ecofin-neuvoston aikaansaamassa sopimuksessa direktiivin 2009/47/EY sanamuodosta vahvistettiin, että yksittäiset jäsenvaltiot voivat soveltaa pysyvästi alennettua arvonlisäverokantaa tiettyihin työvaltaisiin palveluihin, joihin kuuluvat muiden muassa ravitsemuspalvelut. Tämä oli hyvin tärkeä edistysaskel, mutta jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin vielä liian paljon kilpailua vääristäviä eroja.

Matkatoimistoja ja matkanjärjestäjiä koskevan erityisen arvonlisäverojärjestelmän uudenaikaistaminen on toinen erityishuomiota ansaitseva aihe. Esittelijä pyytää komissiota jouduttamaan asiaa koskevan direktiivin, jossa säädetään sellaisesta valinnaisesta mekanismista, joka pystyy poistamaan eri matkanjärjestäjäryhmien välisen kilpailun vääristymät, hyväksymistä, ottaen huomioon, että kansallisten lakien eroavuuksilla on tällä hetkellä vakavia seurauksia.

Todettakoon lopuksi, että esittelijä on vakuuttunut siitä, että komission ehdottamia toimenpiteitä ja Euroopan parlamentin tekemiä ehdotuksia on tärkeää seurata tarkasti ja että ehdotusten konkreettista täytäntöönpanoa on tarpeen valvoa säännöllisesti. Hän esittää näin ollen ajatuksen matkailualan asiantuntijoita käsittävän Euroopan parlamentin työryhmän perustamisesta. Siten voitaisiin varmistaa ehdotettujen toimenpiteiden jatkuvuus ja mahdollistaa Euroopan unionin uuden matkailustrategian toteuttaminen.


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2011)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

aiheesta "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet"

(2010/2206(INI))

Valmistelija: Jürgen Creutzmann

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että matkailun osuus kaikkine kerrannaisvaikutuksineen on yli kymmenen prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta,

B.  ottaa huomioon voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen, jossa ensimmäistä kertaa myönnetään Euroopan unionille toimivalta koordinoida ja täydentää jäsenvaltioiden toimia matkailun alalla toissijaisuusperiaatetta asianmukaisesti noudattaen,

C. ottaa huomioon, että suurin osa matkailualan toimijoista on pk-yrityksiä ja että niiden rakenteen sekä niiden toiminnan kausiluonteisuuden vuoksi taloussuhdanteet ja luonnonolosuhteet vaikuttavat niihin välittömästi,

D. ottaa huomioon, että matkailu on entistä enemmän nähtävä poikkileikkausalana ja sen yhteyksiä muihin politiikan ja talouselämän aloihin on vahvistettava,

E.  ottaa huomioon, että uudessa matkailupolitiikassa olisi otettava huomioon väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos sekä uudet tieto- ja viestintätekniikat,

F.  ottaa huomioon, että matkailualalla on havaittavissa, että muita kuin kausiluonteisia aloja hyödynnetään liian vähän ja että on tarvetta lisätä ja ylläpitää pätevien työntekijöiden ja harjoittelijoiden tarjontaa,

G. toteaa, että Euroopan matkailualan on edelleen kohdistettava toimensa sisäiseen matkailuun sekä kolmansista maista tuleviin matkailijoihin,

H. katsoo, että vahvat sisämarkkinat ovat edellytys todelliselle eurooppalaiselle matkailuelinkeinolle; ottaa huomioon, että sähköisen kaupankäynnin merkitys kasvaa jatkuvasti niin matkailussa kuin muilla aloilla,

1.  kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan ja edistämään koulutuksen ja harjoittelijapaikkojen järjestämistä matkailualalla, tukemaan Euroopan matkailun monimuotoistamista ja erikoistumista ja, yhdessä komission kanssa, kannustamaan matkailuorganisaatioita vaihtamaan hyviä käytäntöjä; vaatii parantamaan matkailualan ammattipätevyyksien vastavuoroista tunnustamista, jotta ammattitaitoisten työntekijöiden ja alalle muilta aloilta siirtyvien henkilöiden on helpompi löytää työtä matkailualalta ympärivuotisesti; tukee päättäväisesti komission pyrkimyksiä ottaa käyttöön ammattikortti, jolla voitaisiin parantaa pätevien työntekijöiden liikkuvuutta ja työllistettävyyttä tällä alalla; katsoo, että ensimmäinen käyttöön otettava ammattikortti voisi olla matkanjohtajien ammattikortti;

2.  katsoo, että palveludirektiivin asianmukainen täytäntöönpano auttaisi vähentämään huomattavasti kuluttajien ja matkailualan yritysten kohtaamia oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä ja pullonkauloja; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että palveludirektiiviä sovelletaan tehokkaasti, mikä hyödyttää suuresti kaikkia sidosryhmiä tällä alalla;

3.  kehottaa EU:ta omaksumaan yhtenäisemmän näkökulman matkailuun etenkin palveluiden ja kuluttajansuojan alalla ja painottaa matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista annetun direktiivin 90/314/ETY tulevan tarkistamisen tärkeyttä, koska kyseinen direktiivi on täysin vanhentunut eikä siinä oteta huomioon matkailun kehittymistä ja uusia matkustustottumuksia, eikä erityisesti Internetin käytön ja sähköisen kaupankäynnin lisääntymistä ja niiden vaikutusta matkailualan tulevaan kehitykseen;

4.  pyytää komissiota tehostamaan pyrkimyksiään parantaa matkailijoille tarjottavien tietojen laatua ja sisältöä ja toteaa, että tietojen olisi oltava luotettavia ja helposti saatavissa ja että niissä olisi esitettävä matkapaketin eri osien hintarakenne;

5.  katsoo, että hotellien luokituksen yhdenmukaistaminen koko EU:ssa on avaintekijä matkailun kehittämisessä, ja kehottaa siksi komissiota tukemaan hotellialan aloitetta hotellien luokituksen ja laatustandardien yhdenmukaistamiseksi sekä ryhtymään lainsäädäntötoimiin, jos yhdenmukaistamista ei voida toteuttaa kaikissa jäsenvaltioissa;

6.  toteaa, että matkailualan yritykset tarvitsevat vertailtavissa olevaa, laadukasta tilastotietoa kysyntä- ja tarjontarakenteiden pitkäaikaissuunnittelua sekä matkailukohteiden kehittämistä varten; kehottaa siksi komissiota omien mahdollisuuksiensa rajoissa varmistamaan, että tällaiset tiedot ovat saatavilla koko Euroopassa;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että matkailualalla noudatetaan matkailupalvelujen turvallisuutta koskevia voimassa olevia määräyksiä, erityisesti paloturvallisuutta, pelastussuunnitelmia, lasten varusteiden turvallisuutta, henkilöstön koulutusta ja vammaisten henkilöiden tarpeita koskevia määräyksiä, sekä laatimaan tarvittaessa eurooppalaisia normeja;

8.  pyytää komissiota tukemaan "valkoisen listan" laatimista matkanjärjestäjistä, jotta voidaan tukea laadukkaita palveluita tuottavia yrityksiä ja parantaa kuluttajansuojaa;

9.  kehottaa komissiota levittämään mahdollisimman laajasti tietoa sen omista matkailualan aloitteista hyödyntämällä kaikkia käytettävissä olevia tiedonvälityskanavia sekä etsimään innovatiivisia tapoja saada nämä aloitteet rahoittamaan itse itsensä;

10. korostaa, että on tärkeää kehittää eurooppalainen matkailun "laatumerkki" jäsenvaltioissa saatujen tähänastisten kokemusten pohjalta ja että sen tarkoituksena on lisätä kuluttajien turvallisuutta ja luottamusta, kun on kyse matkailualan tuotteista, sekä samalla palkita alan yrittäjiä ja yrityksiä, jotka auttavat parantamaan palveluita ja tyydyttävät kuluttajia; pitää aloitetta yhtenäisestä "eurooppalaisesta tavaramerkistä" periaatteessa edelleen erittäin myönteisenä; toteaa kuitenkin, että on huolehdittava siitä, ettei eri jäsenvaltioiden kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuudelta viedä pohjaa;

11. kannustaa komissiota toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla sen käynnistäessä matkailualan aloitteita; toteaa, että yksityisen sektorin ottaminen älykkäällä tavalla mukaan aloitteisiin tehostaa toimintaa ja edistää aloitteiden kehittymistä itseään ylläpitäviksi;

12. hyväksyy komission aikomuksen sisällyttää matkailupolitiikan tavoitteet sen muihin toimintalinjoihin, jotka vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti matkailualaan;

13. toteaa, että matkailu on tärkeä tulonlähde saari- ja vuoristoalueilla sekä harvaan asutuilla alueilla; kehottaa komissiota suunnittelemaan kohdennettuja toimia, joilla pyritään tukemaan matkailualaa alueilla, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luonnonhaitoista tai väestörakenteellisista haitoista, kuten saari- ja vuoristoalueet sekä harvaan asutut alueet;

14. kehottaa komissiota tukemaan esteetöntä ja ikään mukautettua sekä vammaisille tarkoitettua matkailua mainos- ja tiedotuskampajoin ja sellaisen eurooppalaisen laatumerkin käyttöönottoa, joka myönnetään muun muassa sellaisille matkailukohteille, jotka mahdollistavat vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden, kuten ikääntyneiden ihmisten ja lasten, esteettömän matkustamisen ja oleskelun; kehottaa erityisesti hotellialaa laatimaan ja hyväksymään hyvän käytännön ohjeet, joiden avulla helpotetaan vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuuksia hyödyntää alan palveluita 15. marraskuuta 2010 Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020 annetussa komission tiedonannossa (KOM(2010)0636) määritettyjen periaatteiden mukaisesti; toteaa, että Calypso-ohjelma olisi siksi arvioitava yhdessä asianomaisten sidosryhmien kanssa ja että ohjelmaa olisi tarvittaessa jatkettava; toteaa, että tässä yhteydessä olisi kuitenkin myös huolehdittava siitä, että nämä ohjelmat rahoittavat pitkällä tähtäimellä itse itsensä;

15. on tyytyväinen siihen, että komissio käynnisti vuonna 2009 Calypso-ohjelman, jonka päämäärä on sekä sosiaalinen (antaa sellaisille henkilöille mahdollisuus lähteä lomamatkalle, joiden mahdollisuudet siihen muutoin ovat pienet) ja taloudellinen (matkailun tukeminen kannustamalla ihmisiä lähtemään lomalle hiljaisen kauden aikana); katsoo, että ohjelmaa olisi jatkettava, mutta saavutetut tulokset olisi arvioitava ja sidosryhmien olisi osallistuttava arviointiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään matkailualan strategioissaan erityistä huomiota rajatylittävään alueelliseen ja paikalliseen matkailuun;

16. kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että matkustajat saavat entistä paremmin tietoa oikeuksistaan kaikissa julkisen liikenteen muodoissa, ja siten varmistamaan, että Euroopan kansalaiset kokevat, että heillä on oikeusturva heidän matkustaessaan Euroopan unionissa;

17. kehottaa komissiota harkitsemaan viisumihakemusmenettelyjen yksinkertaistamista, etenkin kun on kyse ryhmämatkailusta, vaarantamatta kuitenkaan millään tavoin kolmansien maiden kansalaisia koskevia turvallisuus- ja tullinäkökohtia;

18. kehottaa komissiota suunnittelemaan ja edistämään älykkäitä tapoja yhdistää yksityinen ja julkinen rahoitus Euroopan kulttuuriperinnön ylläpitämiseksi esimerkiksi tukemalla parhaiden käytäntöjen malleja; kehottaa jäsenvaltioita osana hyvien käytäntöjen vaihtoa tekemään yhteistyötä eurooppalaisen matkailun ja vaihtoehtoisten matkailumuotojen tukemiseksi;

19. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan vaihtoehtoisia matkailumuotoja, kuten maatilamatkailua; katsoo, että tällä tavoin tuetaan pk-yritysten ja etenkin perhehotellityyppisten yksiköiden toimintaa matkailualalla; korostaa, että nämä yritykset olisi luokiteltava eri tavalla; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä komission kanssa, jotta löydettäisiin uusia ja parempia tapoja kehittää ja tukea eurooppalaisten matkanjärjestäjien matkoja;

20. kehottaa komissiota arvioimaan tarkasti kaikkien uusien matkailualan toimenpiteiden tehokkuuden, hallinnoitavuuden ja rahoitettavuuden;

21. kehottaa komissiota tukemaan ympäristöystävällisiä hankkeita sekä ottamaan samalla huomioon ympäristön ja ilmaston vaikutukset matkailualaan sekä sen, että on tärkeää säilyttää jäsenvaltioiden luonnon- ja kulttuuriperintö;

22. tukee komission aloitteita edistää matkailua EU:ssa, esimerkiksi eurooppalaisia matkailun huippukohteita koskevaa hanketta, jossa valitaan joka vuosi kustakin osallistujamaasta tietyn aiheen mukaiset eurooppalaiset matkailukohteet, joissa kestävän kehityksen malli on asetettu etusijalle; kehottaa komissiota toteuttamaan tiedotuskampanjoita, joilla tuodaan esiin tällaisia aloitteita;

23. katsoo, että yhteistä eurooppalaista perintöä, kuten Euroopan kulttuurireittejä, olisi tuotava enemmän esiin; katsoo, että olisi pyrittävä myös tekemään yhteistyötä muiden instituutioiden kuten Euroopan neuvoston kanssa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.2.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pablo Arias Echeverría, Cristian Silviu Buşoi, Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia De Campos, Jürgen Creutzmann, Christian Engström, Evelyne Gebhardt, Louis Grech, Małgorzata Handzlik, Philippe Juvin, Eija-Riitta Korhola, Mitro Repo, Robert Rochefort, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Kyriacos Triantaphyllides, Bernadette Vergnaud

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Damien Abad, Cornelis de Jong, Constance Le Grip, Emma McClarkin, Antonyia Parvanova, Konstantinos Poupakis, Olga Sehnalová, Wim van de Camp


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.3.2011)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

aiheesta Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet

(2010/2206(INI))

Valmistelija: Jorgo Chatzimarkakis

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että Euroopan matkailualan kilpailukyky varmistetaan vain käyttämällä parhaita saatavilla olevia tekniikoita; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien strategioiden käyttöönottoa matkailualalla; pitää myönteisenä komission käynnistämää tieto- ja viestintäteknologian sekä matkailun foorumia, joka voisi toimia uusien ja innovatiivisten välineiden ja palvelujen kehittämisen moottorina matkailualan yrityksille, erityisesti pk-yrityksille; uskoo, että verkkopalvelujen sisämarkkinat lisäävät matkailualan kilpailukykyä Euroopassa ja että tieto- ja viestintäteknologia myötävaikuttaa kestävän hallinnon kehittämiseen, jossa otetaan huomioon myös EU:n ilmastostrategia sekä maaseutu-, vuoristo- ja rannikkoalueiden erityistarpeet; uskoo, että kaikkien matkailualan toimintojen koordinointia olisi parannettava tieto- ja viestintäteknologian avulla komission tuella, koska matkailijat varaavat yhä enemmän matkailupalveluita sähköisillä foorumeilla ja muiden kuin eurooppalaisten hakuohjelmien avulla; katsoo, että komission olisi varmistettava oikeudenmukainen ja laillinen kilpailu tällä alalla;

2.  katsoo, että matkailualan taidot, kokemukset ja parhaat käytännöt olisi jaettava; kannattaa siksi älykkään erikoistumisen toimintamallia, jonka mukaan alueet keskittyvät aloille, joilla ne ovat suhteellisen vahvoja ja joilla niiden on mahdollista saavuttaa huipputuloksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edelleen edistämään ja laajentamaan Leonardo-ohjelman kaltaisia komission vaihto-ohjelmia, jotka on mukautettu matkailualan tarpeisiin ja kysyntään; korostaa erittäin pätevän työvoiman merkitystä ja kehottaa lisäämään matkailualan koulutusta; pyytää komissiota perustamaan erityisen matkailunkehittämisyksikön kestävää eurooppalaista matkailua koskevien erityisten korkeakoulu- ja koulutusohjelmien aloittamiseksi; pitää tärkeänä Euroopan matkailualan tutkintojen ja pätevyyksien nopeaa keskinäistä tunnustamista unionin ja jäsenvaltioiden sääntöjen ja normien mukaisesti;

3.  katsoo, että matkailualan innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen käytön tehostaminen parantaa matkailualan kestävyyttä; kehottaa sisällyttämään innovatiivisen ja ympäristöä säästävän matkailun laaja-alaisesti kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan; pitää erittäin tärkeänä suunnata eurooppalaista matkailua yhä vastuullisempaan ja kestävämpään suuntaan niin, että siinä otetaan huomioon ympäristö sekä paikallinen kulttuuri ja väestö; kannattaa siksi kestävyyteen liittyviä komission aloitteita, kuten kestävän hallinnon indikaattorien luominen sekä kestävän ja vastuullisen matkailun peruskirjan laatiminen, ottaen huomioon Marrakeshin prosessin yhteydessä perustetun matkailun kestävyyttä käsittelevän kansainvälisen työryhmän poliittiset suositukset, kestävän matkailun maailmanlaajuisen kumppanuuden puitteissa toteuttavien toimien synergia sekä kestävää rannikko- ja merimatkailua koskevan strategia, ja korostaa, että kestävyyden parantaminen tuottaa korkeampaa laatua ja lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä; kehottaa lähestymään tätä alaa kokonaisvaltaisesti ja panee erityisesti merkille kiinteistökeinottelun mahdolliset kielteiset vaikutukset ympäristöön matkailualueilla;

4.  korostaa, että kaikki EU:n kansalaiset pitäisi tutustuttaa digitaalisiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa kansalais- ja kuluttajaoikeuksia digitaalisessa ympäristössä käsittelevällä eurooppalaisella peruskirjalla, johon kootaan ja päivitetään yhteisön säännöstö, jotta digitaalista ympäristöä kohtaan tunnetaan suurempaa luottamusta ja jotta Euroopan matkailuala pystyy hyötymään kaikista sen tarjoamista mahdollisuuksista; uskoo, että kyseiseen peruskirjaan pitäisi koota yhteisön säännöstö ja erityisesti yksityisyyden suojaan, haavoittuvassa asemassa olevien käyttäjien suojelemiseen ja digitaalisen sisällön suojaamiseen liittyvät käyttäjien oikeudet;

5.  uskoo että matkailualan tutkimuksen ja kehittämisen koordinoinnin parantaminen johtaa matkailualan kehityksen kestävämpään luonteeseen; kehottaa siksi komissiota perustamaan matkailun virtuaalisen seurantakeskuksen, joka olisi yhteydessä paitsi tutkimuslaitoksiin myös yrityksiin ja julkisiin viranomaisiin, jotta voidaan toteuttaa markkinatutkimuksia eri lähteiden kautta, tarjota yrityksille ja julkishallinnoille ennusteita tarjonnan ja kysynnän kehityksestä ja edistää yritysten ja julkisen sektorin strategisen aseman parantamista;

6.  ottaa huomioon, että matkailuala on erittäin riippuvainen säästä, joka ratkaisee matkailukausien pituuden ja laadun, samalla kun se vaikuttaa ilmastonmuutokseen pääasiassa matkailijoiden kuljetuksista ja asumisesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi; toteaa, että matkailualalla voi olla tärkeä rooli unionin tavoitteiden toteuttamisessa rakennuksiin keskittyvän energiapolitiikan kautta; pyytää jäsenvaltioita ja komissiota edistämään energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien strategioiden käyttöönottoa matkailualalla;

7.  katsoo, että kestävällä tavalla hoidetun matkailun on oltava paikallisille talouksille etenkin epäsuotuisilla alueilla pitkäaikainen tulonlähde, että sillä on edistettävä vakituisia ja työntekijöiden oikeuksia kunnioittavia työpaikkoja ja että sillä on tuettava muuta taloudellista toimintaa nousu- ja laskukausien aikana niin, että samalla turvataan ja arvostetaan kulttuurista, historiallista, maisemallista ja ympäristöön liittyvää perintöä;

8.  katsoo, että matkailualan on myötävaikutettava alueellisen elinkeinoelämän kehittämiseen, johon liittyy asianomaisen alueen taloudellisen kehityksen ja työllisyyden edistäminen, ja korostaa, että alaa on kohdeltava unionin politiikoissa ja varojen suhteen laajakatseisesti esimerkiksi perustamalla yhteinen erityisohjelma jäsenvaltioiden toimien täydentämiseksi, jotta edistetään alaa ja synergioita eri taloudellisten ja sosiaalisten toimijoiden välillä;

9.  korostaa, että Euroopan matkailupalvelujen kirjoa on monipuolistettava ja että sesonkien mukauttaminen on Euroopan matkailualan kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeää; kehottaa tehostamaan jäsenvaltioiden yhteistyötä EU:n markkinoimisessa matkailukohteena mutta korostaa myös paikallisviranomaisten roolia tässä tehtävässä; kehottaa luomaan Euroopan laajuisen viestintästrategian sekä EU:n ja maailmanlaajuisen kampanjan Euroopan pitämiseksi maailman ykkösmatkailukohteena sen rikkaan luonnonperinnön, kulttuuriperinnön sekä historiallisen ja etnisen perinnön ansiosta; katsoo, että matkailualan palveluja koskevaa byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa olisi kevennettävä niin asiakkaiden kuin alan yritysten osalta, mutta toteaa, että korkealla laadulla on hintansa;

10. toteaa, että etäisyydet ovat suuria EU:ssa erityisesti pohjoisimpien ja eteläisimpien jäsenvaltioiden välillä, ja korostaa siksi lentoliikenteen merkitystä niin EU:n sisäiselle matkailulle kuin kolmansista maista EU:hun suuntautuvalle matkailulle; kehottaa komissiota siksi pidättäytymään eurooppalaisille lentoyhtiöille määrättävistä liiallisista lainsäädännöllisistä rasitteista, jotka lisäisivät niiden vaikeuksia maailmanlaajuisessa kilpailussa;

11. toteaa, että tulevien vuosien aikana tapahtuvien ilmastonmuutosten seurauksena odotettavissa on suuria muutoksia ympäristössämme, kuten merenpinnan nousu, lämpötilojen nousu ja kuivuuden paheneminen, ja että matkailuala kärsii eniten ilmastonmuutoksista Välimeren alueella;

12. toteaa, että on välttämätöntä kiinnittää enemmän huomiota matkailun monipuolistamiseen ja erityismatkailun, kuten liikematkailun, ostosmatkailun, kulttuuriperintömatkailun, sosiaalisen matkailun, ympäristömatkailun ja urheilumatkailun, kasvavaan merkitykseen, ja kehottaa toteuttamaan lisää tukitoimia eurooppalaisen matkailun edistämiseksi edellä mainituilla matkailualoilla maailmanlaajuisen kilpailun huomioon ottaen;

13. muistuttaa huhtikuussa 2010 tapahtuneen Eyjafjallajökull-tulivuoren purkauksen valtavasta vaikutuksesta lentoliikennepalveluihin ja lentoliikenteeseen, jotka kärsivät mittavia tappioita viikkojen ajan, ja korostaa, että EU:n ja ilmaliikenteen hallinnon (ATM) on tehtävä nopeita päätöksiä samanlaisissa tilanteissa, jotta voidaan varmistaa lentoliikenteen asianmukainen toiminta ja sujuvuus;

14. uskoo että yhteiskunnan ikääntymisen myötä terveys- ja hyvinvointimatkailulla on suurimmat mahdollisuudet merkittävään kasvuun tulevaisuudessa; katsoo, että "sinisen ristin" kaltainen, esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluja tarjoavien hotellien terveystarkastuksia koskeva Euroopan laajuinen keskitetty laatu- ja valvontajärjestelmä tällä alalla parantaisi merkittävästi Euroopan terveysmatkailun kilpailukykyä; ehdottaa tässä yhteydessä kylpylätoiminnan kehittämistä niin, että siitä voidaan tehdä eurooppalainen erityistuote;

15. korostaa, että paikallisten viranomaisten ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, rooli olisi tunnustettava Euroopan matkailupolitiikan kehittämisessä; katsoo, että lainsäädäntö- ja verotuskehyksen olisi siksi oltava näiden yritysten tarpeita ymmärtävämpi ja että siinä olisi otettava huomioon matkailualan yritysten ja työntekijöiden tarpeet, kuten joustavat työaikajärjestelyt työntekijöiden oikeudet huomioon ottaen;

16. korostaa, että unionin syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet ovat maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Euroopan unionin näyteikkuna maailmassa ja soveltuvat täysin tiettyjen Euroopan komission ehdottamien vaihtoehtojen kehittämiseen, kuten hiljaisen kauden matkailuvaihtoehtojen kehittäminen unionin kansalaisia varten; painottaa, että syrjäisimmät alueet tarjoavat lähellä sijaitseville maille, kuten Yhdysvalloille, Kanadalle ja BRIC-maille, erityisesti Brasilialle, mahdollisuuden löytää eurooppalaisen matkailun erityispiirteet, kuten turvallinen matkustaminen, kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä sekä laadukas asuminen ja ruoka;

17. muistuttaa, että matkailuala tuottaa yli viisi prosenttia Euroopan unionin BKT:stä, ja pitää siksi välttämättömänä perusteellista analyysiä unionin lainsäädännön vaikutuksesta matkailualaan;

18. uskoo että majoituksen luokittelusäännöt olisi yhdenmukaistettava koko unionille yhteisten normien ja arviointiperusteiden mukaisesti;

19. kehottaa komissiota laatimaan matkailupalvelujen turvallisuutta ja saatavuutta koskevan unionin lainsäädäntökehyksen; panee merkille matkailun kehittämisen ja liikenneinfrastruktuurin välisen vahvan sidoksen; toteaa, että yksi kolmasosa SOLVIT-järjestelmään saapuneista kuluttajien valituksista koskee matkustajien oikeuksia, ja kehottaa siksi komissiota tehostamaan kuluttajien ja matkustajien oikeuksien täytäntöönpanoa; pahoittelee erityisesti, että liikenneonnettomuudet ovat matkailijoiden yleisin kuolinsyy; kehottaa siksi yhdenmukaistamaan liikennesäännöksiä ja turvallisuusnormeja, esimerkiksi kiertoliittymissä noudatettavia sääntöjä;

20. ehdottaa, että harkitaan Euro–Välimeri-organisaation perustamista matkailualan yhteistyötä ja kehittämistä varten, jotta voitaisiin tehdä Välimeren alueesta yksi ainoa tilastoalue, tuottaa selvityksiä yritysten ja viranomaisten päätöksenteon ohjaamiseksi, edistää matkakohteiden markkinointia ja luoda matkailualan koulutuskeskukset kattava verkosto;

21. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään tehokkaasti matkailun kehittämiseen tarkoitettuja eurooppalaisia rahastoja niin uusien työpaikkojen luomiseen kuin matkailualan pk-yritysten kilpailukyvyn tehostamiseen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.2.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Fiona Hall, Jacky Hénin, Edit Herczog, Romana Jordan Cizelj, Arturs Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Philippe Lamberts, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Herbert Reul, Paul Rübig, Amalia Sartori, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Ioannis A. Tsoukalas, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Antonio Cancian, Francesco De Angelis, Françoise Grossetête, Jolanta Emilia Hibner, Gunnar Hökmark, Mario Pirillo, Catherine Trautmann


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.3.2011)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

aiheesta Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet

(2010/2206(INI))

Valmistelija: Salvatore Caronna

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  huomauttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 195 artiklassa Euroopan unionille annetaan uutta toimivaltaa matkailun alalla, erityisesti toimivaltaa täydentää jäsenvaltioiden toimintaa toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen, jotta vahvistettaisiin erityisesti alan kilpailukykyä ja valmiutta dynaamiseen ja kestävään kasvuun; korostaa, että on tärkeää kehittää matkailualaa, jotta voidaan vahvistaa alueellista ulottuvuutta EU:n sisällä ja lujittaa tietoisuutta Euroopan kansalaisuudesta;

2.  huomauttaa, että aluekehitysrahastoa koskevassa asetuksessa (EY) N:o 1080/2006 luetellaan painopisteiden joukossa luonnon- ja kulttuuriperinnön vaaliminen ja hyödyntäminen kestävän, laadukkaan matkailun kehittämiseksi lisäarvoa tuottavalla tavalla; pitää tässä yhteydessä tärkeänä integroitua ja yhtenäistä lähestymistapaa, jonka avulla voidaan edistää talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja ja osaltaan edistää Euroopan asemaa sekä EU:sta että sen ulkopuolelta tulevien matkailijoiden suosimana kohteena; korostaa Euroopan poikkeuksellisen rikasta kulttuuria, josta esimerkkinä ovat Unescon maailmanperintökohteet, ja luonnon ylenpalttista kauneutta Natura 2000 -kohteissa kaikkialla EU:n alueella; kehottaa tässä yhteydessä sitoutumaan selvästi siihen, että seuraavalla ohjelmakaudella matkailua edistetään koheesiopolitiikan avulla entistä enemmän;

3.  korostaa, että matkailu vaikuttaa konkreettisesti kaikkien jäsenvaltioiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen; korostaa lisäksi, että matkailu on tai voisi olla eräille talouskehityksessä jälkeen jääneille Euroopan unionin alueille – esimerkiksi saarille, vuoristoalueille, syrjässä sijaitseville rajakaupungeille, harvaan asutuille alueille, maaseutualueille ja syrjäisimmille alueille – kaikkein merkittävin resurssi ja että se vaikuttaa suoraan muiden alojen kasvuun, ja korostaa siksi, että matkailu- ja koheesiopolitiikkaa ei saisi erottaa toisistaan; korostaa, että tätä taustaa vasten tarkasteltuna matkailu voisi tarjota mahdollisuuden taloudelliseen elpymiseen erityisesti väestön vähenemisen tai väestökadon vaivaamilla alueilla ja että olisi harkittava näiden alueiden liikenneyhteyksien parantamista etenkin laajentamalla Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia tavoitteita näihin alueisiin;

4.  korostaa, että tarvitaan aktiivista kilpailupolitiikkaa, jolla seurataan alan keskittymistä ja mahdollista määräävän aseman väärinkäyttöä;

5.  muistuttaa, että Euroopan kulttuuriperintö sekä alueellinen ja kielellinen monimuotoisuus ovat huomattava suhteellinen etu maailmanlaajuisilla matkailumarkkinoilla; kehottaa tunnustamaan nämä tekijät asianmukaisesti matkailualan taloudellisissa analyyseissä ja erityisesti myönnettäessä varoja kulttuurisesti merkittävien matkailukohteiden säilyttämiseen ja kunnostamiseen;

6.  korostaa, että sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys on kaiken matkailutoiminnan kehittämisen ja ylläpitämisen välttämätön ennakkoedellytys; kehottaa komissiota kehittämään "eurooppalaisen laatumerkin", jonka avulla voidaan tehdä tunnetuksi huipputuotteita ja -palveluita sekä vahvistaa samalla kansainvälistä Eurooppa-kuvaa, ja toteuttamaan tarvittaessa sitä ennen julkisen kuulemisen sekä vaikutustenarvioinnin asiasta; kehottaa komissiota ottamaan tässä yhteydessä huomioon jäsenvaltioiden parhaat käytännöt ja koordinoimaan tätä aloitetta "Euroopan kulttuuriperintötunnuksen" ja Unescon kohteiden kanssa;

7.  kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden kansanperinteiden, kuten ruokaperinteiden, sisällyttämistä maailman kulttuuriperintöluetteloon, jotta ne voidaan säilyttää tuleville sukupolville, ja luomaan eurooppalaisen strategian kansanperinteiden edistämiseksi unionissa ja kansainvälisesti;

8.  toteaa, että matkailun kestävien ja sosiaalisesti vastuullisten muotojen kehittäminen tarjoaa paikalliselle taloudelle pysyvän tulonlähteen ja keinon edistää vakaata työllisyyttä ja antaa samalla mahdollisuuden suojella ja hyödyntää kaikkien alueiden maisemaa sekä niiden kulttuuri- ja käsityöperintöä ja historiallista ja sosiaalista perintöä ottaen myös huomioon Natura 2000 -verkoston tarjoamat mahdollisuudet; kehottaa näin ollen hyödyntämään matkailunedistämisen ja alueellisten erityispiirteiden välistä synergiaa, koska siten voidaan edistää paikallisten ja alueellisten talouksien elpymistä; pitää myönteisenä komission aloitetta suunnitella kestävää rannikko- ja merimatkailua koskeva strategia ja toivoo, että myös saaria, vuoristoalueita ja muita haavoittuvia alueita varten laaditaan omat strategiat;

9.  katsoo, että matkailun kestävä kehitys olisi järjestettävä niin, että matkailuun liittyvät luonto-, kulttuuri- ja perinnearvot sekä saavat arvostusta nyt että säilyvät tuleville sukupolville;

10. korostaa, että Euroopan aluekehitysrahasto ja maaseuturahasto voivat toimia avainroolissa maaseutuympäristön matkailupotentiaalin kehittämisessä ja maaseudun talouden monipuolistamisessa;

11. korostaa urheilun asemaa matkailun edistämisessä ja pitää tervetulleina vesiurheilua Atlantin alueella koskevan hankkeen kaltaisia aloitteita; muistuttaa, että urheilu on samalla sekä kulttuuria että aktiivista toimintaa ja että se voi houkuttaa matkailijoita Euroopan syrjäisille alueille;

12. pitää myönteisenä komission ehdotusta ryhmitellä matkailutoimet neljän prioriteetin ympärille; katsoo kuitenkin, että Euroopan matkailupolitiikan uusien puitteiden kehittäminen edellyttää yhtenäistä, kunkin alueen erityiseen luonteeseen läheisesti liittyvää lähestymistapaa sekä unionin, jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallistason toimintalinjojen tehokasta koordinointia siten, että matkailuun suoraan tai epäsuorasti vaikuttavien eri toimialojen välille luotua synergiaa pystytään hyödyntämään, ja toteaa, että tämä on tehtävä toissijaisuusperiaatetta noudattaen; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan asiaankuuluvat alue- ja paikallisviranomaiset mukaan jo neuvottelujen alkuvaiheessa;

13. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia edistämään ja tukemaan sitä, että kehitetään integroituja matkailuverkostoja ja hankkeita, jotka kattavat kaikki infrastruktuurinäkökohdat, jotta voidaan välttää koordinoimaton kehitys, sekä edistämään kumppanuuksien luomista parhaiden käytäntöjen vaihtamista varten; pitää tärkeänä alueellisten ja paikallisten elinten aktiivista osallistumista toissijaisuus- ja kumppanuusperiaatteen mukaisesti; korostaa, että tarvitaan innovointia sekä uuden tietotekniikan ja uusien viestintäkanavien kehittämistä tukevia konkreettisia aloitteita; kehottaa laatimaan aloitteita, joissa hyödynnetään asianmukaisesti taloudellisen suunnittelun järjestelmiä ja joilla edistetään sähköistä kaupankäyntiä ja poistetaan jäljellä olevat esteet sisämarkkinoiden kehittymiseltä; kehottaa yksinkertaistamaan sääntöjä, jotta voidaan helpottaa matkailualan toimijoiden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, itsenäisten ammatinharjoittajien ja kulttuurin ja luovien taiteiden toimialojen mahdollisuuksia saada rahoitusta, etenkin mikrolainoja, asiaankuuluvista rahoitusvälineistä;

14. katsoo, että on välttämätöntä ottaa käyttöön unionin toimintalinja matkailijoiden oikeuksien turvaamiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi;

15. korostaa, että on turvattava Euroopan matkailupalvelujen monimuotoisuus ja lisättävä sitä taloudellisten, sosiaalisten, ympäristöllisten ja alueellista koheesiota koskevien kriteerien perusteella;

16. korostaa, että rannikkoalueet, saaret, syrjäisimmät alueet ja vuoristoalueet, joiden talous on usein riippuvaista matkailusta, ovat erityisen alttiita matkailun ympäristövaikutuksille ja ilmastonmuutoksen aiheuttamalle globaalille haasteelle, mikä olisi myös otettava huomioon matkailupolitiikan uusissa puitteissa; korostaa siksi, että näillä alueilla investointien on oltava ympäristöllisesti kestäviä;

17. pitää välttämättömänä tasoittaa sesonkimatkailun vaikutuksia monipuolistamalla ja eriyttämällä matkailutarjontaa sekä tukemalla kaikkia kestävän ympärivuotisen matkailun muotoja, matkailureittejä sekä erityisesti koululaisille, nuorille, liikuntaesteisille henkilöille ja ikääntyneille suunnattua ympäristöllisesti ja sosiaalisesti vastuullista matkailua, sillä nämä edustavat markkinoita, joilla on suuret kasvumahdollisuudet; pitää Calypso-ohjelmasta saatuja myönteisiä tuloksia ilahduttavina ja kehottaa komissiota jatkamaan Calypso-valmistelutoimea koskevaa kehittämistyötä ja tukemaan sellaisen mekanismin käyttöönottoa, jolla edistetään huippusesonkien ulkopuolella tapahtuvaa jäsenvaltioiden välistä ikääntyneiden henkilöiden, nuorten, vammaisten henkilöiden ja muiden epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien matkailua;

18. kehottaa komissiota laatimaan strategiasuunnitelman, jolla houkutetaan matkailijoita nousevien talouksien maista, erityisesti BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), yhteistyösopimusten, matkailunedistämisaloitteiden ja joustavampien turistiviisumijärjestelyjen avulla; katsoo, että EU:n matkailunedistämisaloitteissa olisi esitettävä Eurooppa maailmanlaajuisena matkailukohteena, täydennettävä jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten aloitteita ja vältettävä minkään eurooppalaisen kohteen asettamista muiden edelle;

19. pitää ilahduttavana sitä, että komissio tarkastelee matkailualan sosioekonomisia ja ympäristövaikutuksia ja kannustaa tavoittelemaan entistä parempaa kilpailukykyä yhdistettynä vastuulliseen resurssien (energia, vesi, raaka-aineet jne.) hallintaan;

20. korostaa, että on tärkeää turvata alueellinen liikkuvuus ja yhteydet erityisesti alueilla, joille pääsy on vaikeinta, jotta voidaan varmistaa matkailua koskevien toimien todellinen onnistuminen EU:n kaikilla alueilla;

21. pyytää kiinnittämään entistä enemmän huomiota matkailualan työllisyyden laatuun ja keskittymään kielten ja tekniikan opetusta painottavaan erikoiskoulutukseen, pk-yritysten ja yrittäjyyden tukemiseen erityisesti naisten ja nuorten keskuudessa, työvoiman liikkuvuuteen ja kohtuulliseen palkkaan sekä pimeän työn torjumiseen ja hyväksikäytön estämiseen; kannustaa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia hyödyntämään Euroopan sosiaalirahaston sekä unionin ja jäsenvaltioiden muiden rahoitusvälineiden tarjoamia ammatillisen koulutuksen välineitä; korostaa, että on tärkeää toteuttaa toimia, joilla estetään matkailun sesonkiluonteesta johtuvaa epätasapainoa alueiden työmarkkinoilla;

22. korostaa, että matkailualan olisi hyödynnettävä paremmin kilpailukykyisiin klustereihin tehtävien rajatylittävien investointien koko potentiaalia sekä unionin sisä- että ulkorajoilla;

23. kehottaa jäsenvaltioita yksinkertaistamaan sääntöjä ja vähentämään hallinnollista kuormaa, jotta ne voivat käyttää mahdollisimman hyvin hyödykseen käytettävissä olevia unionin nykyisen ohjelmakauden rahoitusvälineitä ja kehittää alan kilpailukykyä ja matkailukohteita; vaatii, että koheesiopolitiikan uudelleentarkastelun yhteydessä ja perussopimukseen sisällytetyn matkailualaa koskevan uuden toimivallan valossa entistä paremmin otetaan huomioon matkailun asema sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen tasapainon kohentajana; toivoo, että kaiken EU:n matkailuun myöntämän rahoituksen ehtona on erinomaisten ja laadukkaiden kilpailukykyisten palvelujen tarjoaminen sekä kestävä kehitys; kehottaa sisällyttämään taantuvien matkailualueiden kunnostamisen seuraavan rahoituskehyksen ja uusien rakennerahastoasetusten painopisteisiin, jotta voidaan varmistaa kyseisten alueiden kilpailukyky ja kestävä kehitys;

24. katsoo, että parempi koordinaatio kaikkien toimijoiden, kuten unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisten sekä paikallis- ja alueviranomaisten välillä, sekä rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston toimien ja rahoituksen parempi täydentävyys edistävät matkailualan integroidumpaa ja kestävämpää kehitystä ja auttavat hyödyntämään sen koko potentiaalin;

25. korostaa riittävän infrastruktuurin merkitystä matkailualalle ja kehottaa sen vuoksi edistämään Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ja erityisesti merten moottoriteiden kehittämistä;

26. kehottaa alueita, joiden matkailupotentiaali on heikosti kehittynyt, ottamaan huomioon matkailualan hyvistä käytännöistä sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella olevat esimerkit, joiden ansiosta matkailutoiminta on kuluneiden kymmenen vuoden aikana kehittynyt merkittävästi;

27. suosittaa, että luodaan matkailua koskeva EU:n verkkofoorumi, jonka avulla pyritään lisäämään mahdollisimman tehokkaasti paikallista ja alueellista matkailupotentiaalia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.2.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Charalampos Angourakis, Jean-Paul Besset, Alain Cadec, Salvatore Caronna, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Seán Kelly, Evgeni Kirilov, Constanze Angela Krehl, Ramona Nicole Mănescu, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Monika Smolková, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Michail Tremopoulos, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Karima Delli, Karin Kadenbach, Andrey Kovatchev, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Patrice Tirolien, Derek Vaughan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Stanimir Ilchev


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2011)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

aiheesta Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet

(2010/2206(INI))

Valmistelija: Rareş-Lucian Niculescu

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää tervetulleena komission tunnustusta sille, että maaseuturahaston panoksella on merkitystä kehitettäessä Euroopan maaseutumatkailualaa, ja korostaa tarvetta jatkaa rahastosta tuettuja toimenpiteitä vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevan YMP:n puitteissa riittävällä rahoitustasolla, joka vastaa asetettuja tavoitteita; toistaa pyyntönsä, että YMP:aa (johon maaseuturahasto kuuluu kiinteästi) yksinkertaistettaisiin ja sitä ympäröivää byrokratiaa vähennettäisiin;

2.  kiinnittää huomiota siihen, että maaseutu- ja maatilamatkailun tulevat tukitoimenpiteet on täysin mukautettava tuleviin tavoitteisiin, strategioihin ja välineisiin, joita YMP:llä on maaseudun kehittämisen alalla, ja erityisesti niihin, jotka liittyvät julkishyödykkeiden tarjoamiseen, esimerkkeinä maapohjan säilyttäminen, maiseman kunnostaminen, biologinen monimuotoisuus ja metsänhoito sekä maaseutuperinnön säilyttäminen ja kehittäminen;

3.  kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Euroopan alueisiin ja matkailuelinkeinoon; ehdottaa tästä syystä sellaisen laatuperuskirjan luomista, jonka avulla pyritään edistämään kestävää matkailua uhanalaisilla alueilla infrastruktuureja ja matkailupalveluja koskevien hyvien käytäntöjen edistämiseksi;

4.  toteaa, että maaseutu- ja maatilamatkailun kehittämisen rahoittaminen EU:ssa on täysin perusteltua, koska ala kattaa yli 500 000 majoitusyritystä ja noin 6 500 000 vuodepaikkaa, joista 15–20 prosenttia on maatilamatkailun piirissä; katsoo, että näiden alojen tarjonnan ja kysynnän keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut viimeksi kuluneiden 10–15 vuoden aikana 10–15 prosenttia, kun matkailualan yleinen kasvu on samaan aikaan ollut 4–5 prosenttia;

5.  katsoo, että tulevilla maaseudun kehittämisohjelmilla ja aluekehitysohjelmilla on tuettava tehokkaasti matkailualaa; katsoo lisäksi, että erityistä huomiota on kiinnitettävä tietämyksen siirtämisen ja hyvien käytäntöjen rajatylittävän vaihdon edistämiseen siten, että otetaan perustaksi käytössä olevat NECSTouR-verkoston kaltaiset eurooppalaiset verkostot;

6.  korostaa, että maaseutu- ja maatilamatkailu – jotka täydentävät kaikilta osin alkutuotannon perinteistä toimintaa ja myös vahvistavat sitä, esimerkiksi maatilamatkailun tapauksessa, sekä auttavat hillitsemään maaseutualueiden väestökatoa synnyttämällä työpaikkoja – auttavat merkittävällä tavalla kohentamaan elämisen laatua maaseutualueilla ja monipuolistamaan maaseutualueiden taloutta sekä parantamaan alueellista tasapainoa, sillä ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia etenkin nuorille ja naisille; toteaa lisäksi, että ne myötävaikuttavat myös kulttuuri-identiteettien ja perinteisten tapojen sekä perinteisten elintarvikkeiden perinteen säilyttämiseen ja niiden tuntemuksen edistämiseen; pyytää kiinnittämään entistä enemmän huomiota tämän alan työpaikkojen laatuun;

7.  korostaa, että matkailutoiminnassa on aina kunnioitettava maisemaa ja ympäristöä; katsoo lisäksi, että tavoitteena on oltava eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaisesti sosiaalisten tarpeiden, taloudellisen toiminnan ja ympäristön välinen tasapaino;

8.  kiinnittää huomiota siihen, että maaseutu- ja maatilamatkailu ovat puhtaita talouden aloja, joita ei voida siirtää muualle, ja että erityispiirteidensä vuoksi ne eivät ole samassa määrin sesonkiluonteisia kuin jotkin muut Euroopan matkailumuodot, kuten rantamatkailu, minkä vuoksi panostaminen niiden kehittämiseen tarkoittaa myös panostamista uusien kestävien ja korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen;

9.  korostaa, että maaseutu- ja maatilamatkailulla on merkittävät mahdollisuudet torjua matkailun sesonkiluontoisuutta etenkin syrjäisimmillä alueilla; katsoo, että sen vuoksi on otettava huomioon, minkälaiset kulkuyhteydet näille alueille on, ja tutkittava mahdollisuuksia laajentaa EU:n liikenneverkkoja;

10. korostaa myös, että maaseutu- ja maatilamatkailu kaipaavat erityishuomiota, koska niihin kohdistuu muihin matkailun osa-alueisiin verrattuna erilaisia häiriötekijöitä, joista voidaan mainita esimerkiksi tarve kehittää maaseutualueiden infrastruktuuria ja julkisia liikennepalveluja, joiden avulla maaseutualueet kytkeytyvät kaupunkikeskuksiin, maatilamatkailun kehittämistä varten saatavilla olevien luottojen rajallinen saatavuus sekä tarjontaa vaivaavat rakenteelliset puutteet ja irrallisuus markkinoista;

11. korostaa tarvetta edistää koulutusta ja innovointia, sillä ne ovat maaseutu- ja maatilamatkailun tehokkaamman kilpailukyvyn tukipilareita; muistuttaa, että suurin osa tällä alalla toimivista yrityksistä on hyvin pieniä yrityksiä, joilla on erittäin tärkeä merkitys naisten ja nuorten työllistäjinä, ja toteaa, että henkilöstön ammattipätevyyden parantamiseksi luotavia välineitä voidaan hyödyntää myös maaseudun muilla elinkeinoaloilla;

12. korostaa, että maaseutu- ja maatilamatkailulla on keskeinen rooli, kun pyritään luomaan suora yhteys paikallisten elintarvikkeiden ja muiden erityislaatuisten tuotteiden (mm. luomutuotteet, suojatut alkuperänimitykset ja suojatut maantieteelliset merkinnät) tuotantoketjun kanssa siten, että luodaan järjestelmä, jonka avulla voidaan varmistaa tuotteiden tuotanto, jalostus ja kaupan pitäminen paikan päällä;

13. katsoo, että on parannettava viljelijöiden mahdollisuuksia pitää tuotteitaan kaupan sekä heidän pääsyään paikallisille markkinoille, jotta ravitsemusalan toimijat voivat ostaa helpommin tarvitsemiaan paikallisesti tuotettuja tuotteita;

14. korostaa, että EU:n ja kolmansien maiden kansalaisille on tiedotettava laajemmin maaseutumatkailun mahdollisuuksista ja että sille on annettava suurempaa näkyvyyttä EU:n portaalissa visiteurope.com; ehdottaa myös matkailutarjonnan ja Natura 2000 -verkoston välisen kytköksen vahvistamista, jotta näiden alueiden suojelemista ja säilyttämistä varten toteutetut toimet saisivat enemmän näkyvyyttä ja niiden kehitystä voitaisiin edistää entistä paremmin;

15. kehottaa komissiota edistämään koulutustoimintaa, jonka tarkoituksena on hyödyntää viljelijöiden ammattipätevyyttä matkailualalla, jotta taloutta voidaan monipuolistaa maaseutualueilla;

16. muistuttaa, että joka kuudennella ihmisellä Euroopan unionissa on jonkinlainen vamma, ja pitää sen vuoksi välttämättömänä edistää vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin mukautettua ja esteetöntä maaseutu- ja maatilamatkailua;

17. myöntää, että komission esittämä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä matkailua käsittelevä foorumi on tärkeä, mutta tähdentää, että on tehtävä kaikki voitava maaseutualueiden varustamiseksi viimeisimmällä tietoteknisellä infrastruktuurilla (esimerkiksi laajakaistaiset internetpalvelut), jotta kaikki hyvien käytäntöjen vaihtamiseen tarvittavat tiedot voidaan luoda ja verkottaa, ja perehdyttämiseksi sen käyttöön sekä monikielisten tietoteknisten valmiuksien edelleenkehittämiseksi esimerkiksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman yhteydessä, sillä niiden avulla voidaan mahdollisesti helpottaa kansainvälistä matkailua;

18. pahoittelee, että maaseutu- ja maatilamatkailusta ei pidetä virallisia tilastoja ja että ainoat saatavissa olevat tiedot perustuvat arvioihin; pitää tervetulleina suunnitteilla olevia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus koota yhteen matkailualan sosiaalinen ja taloudellinen tietämys ottaen huomioon, että on syytä välttää taloudellisten ja hallinnollisten lisärasitteiden asettamista sikäli kuin mahdollista;

19. kannustaa komissiota kehittämään ympärivuotista maaseutu- ja maatilamatkailua; ehdottaa täten, että Calypso-aloitetta jatketaan vuoden 2011 jälkeen ja että kehitettävissä ohjelmissa kiinnitetään enemmän huomiota maaseutu- ja maatilamatkailuun ja luodaan hyödyllisiä yhteisvaikutuksia maaseutualueiden läheisyydessä sijaitsevilla alueilla harjoitettavien matkailun muotojen (esimerkiksi urheilu-, kylpylä- ja kulttuurimatkailun sekä uskonnollisen matkailun) kanssa; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota maaseutu- ja maatilamatkailuun kaikissa EU:n makroaluestrategioissa, joihin kuuluu muun muassa Euroopan unionin köyhimmät alueet kattava Tonavan alueen strategia;

20. kehottaa komissiota laatimaan yhdenmukaistamissäännöt maaseutu- ja maatilamatkailun laatua koskevien arviointiperusteiden määrittämistä varten, kuten toimitaan perinteisellä hotellialalla, jossa erilaisia laatumerkkejä myönnetään tiukkojen arviointiperusteiden nojalla, jotta nämä merkit eivät menettäisi uskottavuuttaan;

21. panee merkille "Euroopan kulttuuripääkaupunkeja" ja "Euroopan perintökohdetunnusta" koskevien aloitteiden menestyksen ja ehdottaa, että kehitetään vastaava aloite, jolla luodaan eurooppalainen tunnus matkailullisesti kiinnostavia maaseutualueita varten; korostaa, että eurooppalaisen tunnuksen on perustuttava puolueettomiin arviointiperusteisiin, että käytössä olevat kansalliset laatumerkit on säilytettävä ja että on tärkeää taata kuluttajan kannalta välttämätön avoimuus; vaatii, että tunnuksen käytön on perustuttava vapaaehtoisuuteen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.2.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, José Bové, Luis Manuel Capoulas Santos, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Béla Glattfelder, Martin Häusling, Peter Jahr, Elisabeth Jeggle, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Agnès Le Brun, George Lyon, Krisztina Morvai, Mariya Nedelcheva, Rareş-Lucian Niculescu, Wojciech Michał Olejniczak, Georgios Papastamkos, Marit Paulsen, Britta Reimers, Ulrike Rodust, Alfreds Rubiks, Giancarlo Scottà, Sergio Paolo Francesco Silvestris, Alyn Smith, Csaba Sándor Tabajdi, Marc Tarabella

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Giovanni La Via


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.2.2011)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

aiheesta Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet

(2010/2206(INI))

Valmistelija: Hella Ranner

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että kulttuuriin, opiskeluun, nuorisoon ja urheiluun liittyvästä matkailusta on tulossa yhä suositumpaa, ja kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioiden paikallis- ja alueviranomaisia tukemaan tällaisia matkailun muotoja olemalla joustavampia ja mukautumalla uudentyyppisiin kuluttajiin väestörakenteen muutoksen vuoksi, jotta voidaan ottaa huomioon uudet matkailun muodot, jotka vastaavat kuluttajien julki tuomia odotuksia;

2.  muistuttaa, että kulttuurimatkailu muodostaa Euroopan matkailualan laajimman osa-alueen ja että se on läpikäynyt viime vuosina merkittäviä muutoksia ja kohdistuu nykyisin tärkeimpien historiallisten kaupunkien ja matkakohteiden tai merkittävien tapahtumien ja näyttelyjen lisäksi myös pienempiin kaupunkeihin ja historiallisiin reitteihin sekä kulttuuri- ja luontoreitteihin, jotka vetävät puoleensa tietoa, kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä luonto- ja kulttuurielämyksiä kaipaavia ihmisiä;

3.  katsoo, että vammaisten matkailumahdollisuuksien parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota mukauttamalla tiloja ja kouluttamalla henkilökuntaa;

4.  korostaa reilua ja kestävää matkailua koskevien aloitteiden merkitystä, jotta vapaa-ajantoiminnan muodoista voidaan tehdä reilun kaupan, solidaarisuuden ja ekokehityksen edistämisen välineitä;

5.  kehottaa näin ollen komissiota painottamaan Lissabonin sopimukseen perustuvan uuden toimivallan puitteissa Euroopan matkailun kulttuuriulottuvuutta taloudellisen, sosiaalisen, alueellisen, maisemallisen sekä ympäristön kestävyyden varmistamiseksi;

6.  muistuttaa julkisten elinten ja erityisesti alueviranomaisten ja yhdistysten tärkeästä tehtävästä, jotta myös heikossa asemassa oleville ryhmille ja nuorille voidaan tarjota mahdollisimman laajaa vapaa-ajantoimintaa (kesäleirit ja vapaa-ajankeskukset, urheilu- ja kulttuuritoiminta jne.) siten, että varmistetaan aina eri yhteiskuntaryhmien sekoittuminen;

7.  korostaa, että on tärkeää parantaa koulutuksen laatua hyödyntämällä elinikäisen oppimisen ohjelmia, joissa korostetaan liikkuvuuteen tähtääviä toimia (esimerkiksi Leonardo da Vinci -liikkuvuustoimet sekä valmistelevat pilottihankkeet, kuten yrittäjien Erasmus-hanke ja Grundtvig); katsoo, että on niin ikään tärkeää kehittää matkailuyritysten työntekijöiden koulutusta, tietoja, taitoja, kykyjä ja ammatillisia näkymiä elinikäisen oppimisen ohjelmien avulla;

8.  korostaa tarvetta antaa piristysruiske opiskelijoiden Euroopan laajuiselle ja kansainväliselle liikkuvuudelle matkailualan ammatillisissa oppilaitoksissa ja/tai korkeakouluissa, jotta opiskelijat voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä ja oppia niistä sekä hankkia käytännön taitoja parantaen samalla kielitaitoaan;

9.  ilmaisee huolensa kulttuurin ja kielen kasvavasta yhdenmukaistumisesta; korostaa näin ollen kulttuurisen, kielellisen ja kulttuuriperinnöllisen monimuotoisuuden tärkeyttä;

10. painottaa matkailualan kaksiosaisen koulutusjärjestelmän etuja sekä käytännön kokemusten ja ammatillisissa oppilaitoksissa ja/tai korkeakouluissa tapahtuvan oppimisen yhdistämisen merkitystä, koska siten edistetään sekä teoreettisia että käytännön taitoja;

11. muistuttaa, että Euroopan kulttuuriperintö ja kielellinen monimuotoisuus ovat huomattava suhteellinen etu maailmanlaajuisilla matkailumarkkinoilla, ja kehottaa tunnustamaan nämä tekijät asianmukaisesti matkailualan taloudellisissa analyyseissä ja erityisesti myönnettäessä varoja kulttuurisesti merkittävien matkailukohteiden säilyttämiseen ja kunnostamiseen;

12. katsoo, että sellaiset Euroopan unionin aloitteet kuin Euroopan kulttuuripääkaupunki, Euroopan kulttuuriperintötunnus ja rautaesirippureitti, joilla on oltava huomattavaa synergiaa Euroopan neuvoston kulttuurireittiohjelman hankkeiden (kuten Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin, Via Francigenan tai muiden tunnustettujen reittien) ja European Institute of Cultural Routes -instituutin hankkeiden kanssa, ovat välttämättömiä eurooppalaisen kulttuuriperinnön, luovan nykykulttuurin ja kulttuurimatkailun kestävyyden edistämiseksi sekä lähestyttäessä uusia kuluttajaryhmiä ja tuettaessa kaukaisia ja vähemmän tunnettuja alueita; kehottaa tässä yhteydessä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä perinteiseen alueelliseen kulttuuriin ja laatimaan toimenpiteitä perinteisten kaupunki- ja maalaismaisemien säilyttämiseksi; pitää tervetulleina EDEN-verkoston ja NECSTouR-verkoston kaltaisia ohjelmia, sillä ne voivat antaa piristysruiskeen kestävälle taloudelliselle kehitykselle;

13. korostaa Euroopan kulttuurireittien kulttuurista ja matkailullista arvoa, sillä niillä edistetään yhteistä eurooppalaista kulttuuriperintöä, ja kehottaa komissiota tehostamaan Euroopan neuvoston kanssa kyseisellä alalla tehtävää yhteistyötä ja osoittamaan sitä varten tarvittavat varat;

14. kehottaa komissiota arvioimaan, mitä vaikutuksia EU:n Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmalla on matkailuun, ja raportoimaan parlamentille siitä, olisiko hallintotapoja, rahoitusjärjestelyjä sekä kulttuurilaitosten ja -yhdistysten osallistumiseen liittyviä menettelyjä tarpeen tarkistaa pysyviin ja kestäviin hankkeisiin ja kumppanuuksiin investoimiseksi;

15. kehottaa kiinnittämään huomiota urheilun merkittävään rooliin matkailun edistämisessä, sillä sekä katsojat että urheilijat matkustavat suorituspaikoille, ja kehottaa laatimaan erityisiä toimintalinjoja urheilumatkailun edistämiseksi ja tukemiseksi;

16. korostaa lisäksi eurooppalaisten reittien, kuten Euroopan neuvoston kulttuurireittien, roolia ottaen huomioon, että kyseiset reitit keskittyvät tiettyihin teemoihin tai historiallisiin kulkureitteihin, tarjoavat sekä valtavirtaan kuuluvaa että sen ulkopuolella olevaa kulttuurisisältöä ja edistävät vuoropuhelua sekä luovaa ja yksilöllistä lähestymistapaa; katsoo, että jo kyseisten reittien itsessään voidaan katsoa kuuluvan kulttuuriperintöön ja että niiden voidaan katsoa verkostoivan tehokkaasti eri jäsenvaltioiden toimijoita ja yhdistyksiä, jotka tekevät yhteistyötä mainontaa ja hallintoa koskevien aloitteiden parissa Euroopan kulttuurien, keskinäisen ymmärtämyksen ja rauhanomaisen rinnakkainelon, matkailun, toimijoiden, vaeltajien ja taiteilijoiden liikkuvuuden, paikallisten perinteiden ja paikallisen osaamisen sekä kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistämiseksi;

17. kehottaa samalla seuraamaan ja hallinnoimaan tehokkaasti EU:n nykyisiä ohjelmia ja myöntämään niille riittävät resurssit, jotta niiden tarjoama potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti, sekä tukemaan yhtenäistä lähestymistapaa matkailuun;

18. tähdentää, että kulttuurimatkailu voi myötävaikuttaa huomattavasti nykyisestä talous- ja työllisyyskriisistä selviytymiseen, koska se tuo esille taitoja ja alueellista osaamista ja edistää maaseudun ja pienten kaupunkien kehittymistä lisäämällä eritasoisen matkailijamajoituksen kysyntää ympäri vuoden ja edistämällä kulttuuri- ja maisemaperintöä, liikkuvuutta ja alueellisten viini- ja ruokaperinteiden elpymistä sekä luomalla laadukkaita reittejä;

19. korostaa urheilun asemaa matkailun edistämisessä ja pitää tervetulleina vesiurheilua Atlantin alueella koskevan hankkeen kaltaisia aloitteita; muistuttaa, että urheilu on samalla sekä kulttuuria että aktiivista toimintaa ja että se voi houkuttaa matkailijoita Euroopan syrjäisille alueille;

20. katsoo, että taide-, kulttuuri- ja urheilutapahtumat edistävät liikkuvuutta ja toimivat matkailunähtävyyksinä;

21. kehottaa tarkastelemaan kulttuurien välistä vuoropuhelua sosiokulttuurisen kehityksen edistämisen välineenä sekä kaupunkialueilla että niiden ulkopuolella, ja korostaa kulttuurien monimuotoisuuteen sekä sille omistettuihin ohjelmiin sisältyvää luovaa potentiaalia (kuten esimerkiksi komission ja Euroopan neuvoston yhteinen Monikulttuuriset kaupungit -hanke) yrittäjyyttä ja innovointia eteenpäin vievänä voimana myös matkailualalla;

22. muistuttaa, että www.visiteurope.com on foorumi, jota kannattaa kehittää edelleen, jotta Euroopan ja sen kulttuuriperinnön näkyvyyttä voidaan tehostaa tarjoamalla matkailijoiden tarpeita vastaavaa tietoa mahdollisimman monella EU:n kielellä sekä suurimmilla maailmankielillä; korostaa, että sen olisi oltava yksi keskeisistä foorumeista, joilla muut ohjelmat ja sovellukset linkitetään yhteen;

23. korostaa Euroopan matkailualan sesonkiluonteisuutta rakenteellisena ongelmana; painottaa kulttuuri- ja opintomatkailun roolia matkailusesonkien pidentämisessä ja sesonkiluonteisuuden kielteisten sosioekonomisten vaikutusten vähentämisessä; pitää tätä taustaa vasten myönteisenä komission Calypso-valmistelutoimea, jolla pyritään edistämään sosiaalista matkailua ja vähentämään sesonkiluonteisuutta;

24. kehottaa komissiota pyytämään jäsenvaltioita varmistamaan, että perinteiset ja uudet taidot matkailu-, majoitus ja aluekehitysalalla tunnustetaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) puitteissa;

25. korostaa tarvetta määritellä selkeästi tietyt väestöryhmät, kuten ikääntyneet, nuoret ja perheet, jotta niille voidaan tarjota tarkoin räätälöityjä palveluja ja toimintaa;

26. pitää tervetulleena koulujen lomien koordinoinnin parantamiseksi tarkoitettua tietojenvaihtomekanismia koskevaa ehdotusta;

27. kehottaa viittaamaan kaudella 2010–2017 tapahtuvan EU:n rakennerahastojen käytön yhteydessä selkeämmin kulttuuri- ja matkailureittien edistämiseen sekä niiden linkittämiseen eri jäsenvaltioiden välillä keinona antaa piristysruiske korkealaatuiselle aluekehitykselle;

28. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään urheilumatkailua ja investoimaan enemmän tiettyihin reitteihin, kuten eurooppalaisiin vuoristopolkuihin ja pyöräilyreitteihin, jotka ulottuvat usealle Euroopan alueelle, taikka muita keinoja, joilla voidaan edistää liikkuvuutta, liikuntaa ja tervettä elämäntapaa;

29. korostaa, että kulttuuritapahtumien, musiikkifestivaalien, taidenäyttelyjen ja vastaavien tapahtumien järjestäminen ja asianmukainen mainostaminen edistävät kulttuurimatkailua, joka on olennaisen tärkeää, jos Eurooppa haluaa jatkossakin olla maailman ykkösmatkailukohde;

30. kehottaa tutkimaan mahdollisuuksia laatia ohjelmia, jotka keskittyisivät ruokaan, valokuvaukseen, teatteriin ja elokuviin, ja tukea niitä uusina keinoina edistää kulttuurimatkailua;

31. katsoo, että uusi Euroopan ulkosuhdehallinto voi myötävaikuttaa merkittävällä tavalla Euroopan aseman edistämiseen ja vakiinnuttamiseen maailman ykkösmatkailukohteena.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

25.1.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdi Cristiano Allam, Maria Badia i Cutchet, Zoltán Bagó, Malika Benarab-Attou, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Silvia Costa, Santiago Fisas Ayxela, Mary Honeyball, Cătălin Sorin Ivan, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Marco Scurria, Joanna Senyszyn, Timo Soini, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, László Tőkés, Helga Trüpel, Corneliu Vadim Tudor, Gianni Vattimo, Marie-Christine Vergiat, Sabine Verheyen, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Liam Aylward, Dominique Baudis, Ivo Belet, Luigi Berlinguer, Rita Borsellino, Nessa Childers, Knut Fleckenstein, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Oriol Junqueras Vies, Seán Kelly, Timothy Kirkhope, Ryszard Antoni Legutko, Ramona Nicole Mănescu, Hans-Peter Martin, Iosif Matula, Jean-Luc Mélenchon, Francisco José Millán Mon, Elisabeth Morin-Chartier, Paul Nuttall, Georgios Papanikolaou, Bernd Posselt, Hella Ranner, Mitro Repo, Robert Rochefort, Olga Sehnalová, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Alyn Smith, Monika Smolková, Rui Tavares, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Iva Zanicchi


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

21.6.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Antonio Cancian, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Jim Higgins, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Mike Nattrass, Hubert Pirker, David-Maria Sassoli, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Giommaria Uggias, Thomas Ulmer, Peter van Dalen, Dominique Vlasto, Artur Zasada, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Philip Bradbourn, Frieda Brepoels, Spyros Danellis, Rosa Estaràs Ferragut, Tanja Fajon, Markus Ferber, Dominique Riquet, Laurence J.A.J. Stassen, Ramon Tremosa i Balcells

Päivitetty viimeksi: 1. syyskuuta 2011Oikeudellinen huomautus