Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Tulostaulukko Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman täytäntöönpanosta
(KOM(2001) 104 – C5-0536/2001 – 2001/2215(COS))
Komissio välitti 22. helmikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille tiedonantonsa neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Tulostaulukko Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman täytäntöönpanosta (KOM(2001) 104 – 2001/2215(COS)).
Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 12. marraskuuta 2001 lähettäneensä kyseisen tiedonannon asiasta vastaavaan työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaan sekä lausuntoa varten naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokuntaan (C5-0536/2001).
Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta oli nimittänyt kokouksessaan 17. toukokuuta 2001 esittelijäksi Marie-Thérèse Hermangen.
Valiokunta käsitteli komission tiedonantoa ja mietintöluonnosta kokouksissaan 20. marraskuuta 2001 ja 7.–8. tammikuuta 2002.
Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen yksimielisesti.
Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Michel Rocard (puheenjohtaja), Winfried Menrad (varapuheenjohtaja), Marie-Thérèse Hermange (esittelijä), Jan Andersson, Elspeth Attwooll (Luciano Caverin puolesta), Regina Bastos, Theodorus J.J. Bouwman (Ian Stewart Hudghtonin puolesta), André Brie (Sylviane H. Ainardin puolesta), Philip Bushill-Matthews, Alejandro Cercas, Luigi Cocilovo, Elisa Maria Damião, Proinsias De Rossa, Harald Ettl, Jillian Evans, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Hélène Flautre, Marie-Hélène Gillig, Anne-Karin Glase, Richard Howitt (Claude Moraesin puolesta), Stephen Hughes, Anne Elisabet Jensen (Luciana Sbarbatin puolesta), Ioannis Koukiadis, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Mario Mantovani, Paolo Pastorelli (Guido Podestàn puolesta), Manuel Pérez Álvarez, Bartho Pronk, Herman Schmid, Miet Smet, Helle Thorning-Schmidt, Anne E.M. Van Lancker, Barbara Weiler ja Sabine Zissener (Tokia Saïfin puolesta).
Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta päätti 1. lokakuuta 2001 olla antamatta lausuntoa.
Mietintö jätettiin käsiteltäväksi 9. tammikuuta 2002.
Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään.
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Tulostaulukko Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman täytäntöönpanosta (KOM(2001) 104 – C5-0536/2001 – 2001/2215(COS))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2001) 104 – C5-0536/2001(1)),
– ottaa huomioon Nizzassa 7., 8. ja 9. joulukuuta 2000 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmät sekä Euroopan sosiaalista toimintaohjelmaa koskevan liitteen I,
– ottaa huomioon komission tiedonannon sosiaalipoliittisesta ohjelmasta (KOM(2000) 379)(2),
– ottaa huomioon Tukholmassa 23.–24. maaliskuuta 2001 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2000 antamansa päätöslauselman sosiaalipoliittisesta ohjelmasta(3),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan,
– ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan mietinnön (A5-0004/2002),
A. katsoo, että sosiaalipoliittinen toimintaohjelma on Euroopan unionin taloudellisen ja sosiaalisen nykyaikaistamisen kannalta keskeinen elementti ja että sen täysimittainen ja viivyttelemätön täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää Lissabonin Eurooppa-neuvostossa asetettujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi,
B. katsoo, että tulostaulukon on mahdollistettava toimintaohjelman täytäntöönpanon edistymisen seuranta,
C. katsoo, että tätä seurantavälinettä on kehitettävä edelleen määrittelemällä täsmällisemmin sen tavoitteet ja sisältö sekä sen esitystapaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt,
D. katsoo, että sosiaalipoliittista toimintaohjelmaa on pidettävä kehittyvänä ohjelmana, mikä näkyy myöhemmin tehtävinä muutoksina,
1. pahoittelee, että hyvin lyhyiden määräaikojen vuoksi ensimmäinen tulostaulukko esitettiin Tukholman Eurooppa-neuvostossa ennen kuin se oli ollut Euroopan parlamentin tarkasteltavana; pyytää komissiota toimittamaan vuosittaisen tulostaulukon Euroopan parlamentille määräajassa, joka antaa parlamentille mahdollisuuden antaa lausuntonsa siitä ennen keväällä pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta;
2. katsoo, että tulostaulukossa olisi tiedonannon KOM(2000) 379 liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisesti esitettävä kaikki vuosille 2001–2006 suunnitellut toiminnot, jotta voidaan varmentaa tavoitteiden todellinen toteutumisaste; suhtautuu torjuvasti kaikkiin yrityksiin muuntaa tulostaulukko pelkäksi komission toimia koskevaksi luetteloksi;
3. katsoo, että tulostaulukossa olisi toteutettava sosiaalipoliittisessa toimintaohjelmassa esitetyt poliittiset tavoitteet, ja kunkin osatekijän osalta olisi ilmoitettava poliittinen väline (lainsäädäntö, avoin yhteensovittaminen, työmarkkinaosapuolten neuvottelut jne.), vastuuhenkilöt sekä määräajat; kehottaa komissiota noudattamaan tätä rakennetta järjestelmällisesti seuraavaa tulostaulukkoa valmistellessaan;
4. katsoo, että sosiaalipoliittisen toimintaohjelman olisi perustuttava dynaamiseen lähestymistapaan, jonka päämääränä olisi asetettujen tavoitteiden ja saavutetun edistyksen jatkuva mukauttaminen;
5. katsoo, että tulostaulukon olisi muodostettava tällaisen jatkuvan mukauttamisprosessin perusta, ja korostaa määrällisten ja laadullisten indikaattorien jatkuvan kehittämisen merkitystä toimintaohjelman puitteissa toteutettujen toimien seurannan ja arvioinnin kannalta; pyytää, että Euroopan parlamentti voi osallistua tiiviisti kyseisiä indikaattoreita koskevaan päätöksentekoon sekä ottaa osaa uusiin koordinointiprosesseihin (kuten työllisyyttä, yhteiskunnallista osallisuutta, opetusta ja koulutusta sekä eläkkeitä koskeviin avoimiin koordinointimenetelmiin); kehottaa tekemään tätä koskevan toimielinten välisen sopimuksen;
6. ehdottaa, että tulostaulukkoon pitäisi sisällyttää myös jäsenvaltioiden edistymistä kuvaavat erityiset mittaustulokset, jotka kertovat, miten ne ovat alentaneet liiketoiminnan kustannuksia ja poistaneet tarpeetonta byrokratiaa työllisyyden parantamiseksi, mitä tavoitteita tähdennettiin ja pidettiin lisäponnistusten arvoisina Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmien 14 artiklassa;
7. korostaa, että on tärkeää, että kaikki osapuolet osallistuvat sosiaalipoliittisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon; vaatii, että tulostaulukossa tuodaan selvemmin esiin osapuolten erilaiset vastuualueet;
8. muistuttaa tässä yhteydessä, että valtionpäämiehet ja pääministerit ovat sitoutuneet panemaan sosiaalipoliittisen toimintaohjelman täytäntöön kokonaisuudessaan; katsoo, että ei ole komission tehtävä kyseenalaistaa hankekokonaisuuden yksittäisiä osatekijöitä;
9. on huolestunut eurooppalaisen sosiaalisen vuoropuhelun saavutusten vähyydestä ja toivoo, että työmarkkinaosapuolet ja erityisesti työnantajat osallistuvat yhä aktiivisemmin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen mitä tulee muun muassa koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, työn organisointiin ja uusiin työmuotoihin sopeutumiseen sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen; katsoo, että komission tulee esittää lainsäädäntöehdotuksia siinä tapauksessa, että neuvotteluita ei saada päätökseen kohtuullisessa ajassa;
10. vaatii, että parlamentti otetaan täysimääräisesti mukaan sosiaalisen toimintaohjelman mukauttamisen täytäntöönpanoon, ja antaa asiasta vastaavan valiokuntansa tehtäväksi valvoa saavutettua edistystä säännöllisesti; pyytää kyseistä valiokuntaa pohtimaan mahdollisuutta järjestää vuosittain sosiaalisen toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskevat neuvottelut komission, neuvoston ja työmarkkinaosapuolten kanssa;
11. vaatii komissiota ottamaan vastaavasti talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean mahdollisimman tiiviisti mukaan ohjelman täytäntöönpanoon;
12. pahoittelee sitä, että tulostaulukossa ei esitetä ehdotuksia siitä, miten kansalaisyhteiskunta saataisiin vielä paremmin osallistumaan sosiaalipoliittisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon;
13. katsoo, että sosiaalipoliittisen toimintaohjelman muodostavien poliittisten toimintojen keskittämisen olisi näyttävä vastaavasti Euroopan unionin talousarviossa; toteaa kuitenkin pahoitellen, että työllisyys- ja sosiaalialat kuuluvat niihin, joihin varojen leikkaukset ovat vaikuttaneet eniten;
14. pahoittelee sen sijaan, että komissio ei ole ottanut huomioon mitään parlamentin täydentävistä pyynnöistä, sellaisina kuin ne esitettiin parlamentin 25. lokakuuta 2000 antamassa päätöslauselmassa sosiaalipoliittisesta ohjelmasta(4); vaatii komissiota antamaan tietoja siitä, miten se aikoo suhtautua näihin pyyntöihin ja erityisesti
–
määrittelemään asianmukaisen oikeusperustan kansalaisyhteiskunnassa käytävän vuoropuhelun kehittämiselle sekä antamaan käyttöön tarvittavat varat, jotta hallituksista riippumattomat järjestöt voivat osallistua Euroopan sosiaaliseen toimintaohjelmaan,
–
huolehtimaan yhteisötalouden (kolmannen sektorin) kehitystä tukevan vero- ja lainsäädäntökehyksen käyttöön ottamisesta,
–
sisällyttämään kilpailupolitiikkaan sosiaalisen ulottuvuuden ottamalla työllisyyteen ja työmarkkinasuhteisiin liittyvät näkökohdat huomioon yritysfuusioita koskevissa komission päätöksissä,
–
toteuttamaan oikeuden järjestää yhteisön tason työtaistelutoimia, erityisesti oikeuden mennä lakkoon,
–
esittämään direktiivin työn uusien muotojen sosiaalisesta suojelusta,
–
vahvistamaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan tarkoitettuja toimintaohjelmia ja välineitä,
–
esittämään ehdotuksen, jolla muutetaan direktiiviä 92/85(5) toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä ja joka perustuu Euroopan parlamentin 6. heinäkuuta 2000 antaman päätöslauselman sisältämiin ehdotuksiin ja erityisesti niihin, jotka koskevat äitiysloman kestoa,
–
tekemään aloitteen, jolla pyritään takaamaan paremmin työn sosiaalinen laatu siten, että samalla varmistetaan työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen työaikajärjestelyillä, joihin sovelletaan työmarkkinaosapuolten keskinäisissä neuvotteluissa sovittavia yksityiskohtaisia sääntöjä,
–
esittämään toimintasuunnitelman, jonka avulla ikääntyneet henkilöt ja vammaiset voivat osallistua työelämään ja tietoyhteiskuntaan sekä määrittelemään vamman tunnustamisen kriteerit,
–
tekemään aloitteita ja laatimaan toimintasuunnitelman, jotta työpaikoilla sattuvia tuki- ja liikuntaelinten vammoja voitaisiin ehkäistä tehokkaasti,
–
tekemään aloitteita, joilla suojataan asianmukaisesti työntekijöiden oikeudet ja erityisesti työllisyys yritysten uudelleenjärjestelyjen ja toiminnan siirtojen yhteydessä,
–
tekemään aloitteita ja erityisesti laatimaan toimintasuunnitelman naisten ja miesten samapalkkaisuuden toteuttamiseksi,
–
antamaan yksittäisiä irtisanomisia koskevan ehdotuksen;
15. on huolissaan toimintaohjelman täytäntöönpanon työrytmistä, joka antaa jo aihetta pelätä, että kaikkien toimintasuunnitelman sisältämien sitoumusten toteuttaminen ei ole mahdollista vuoteen 2005 mennessä;
16. kehottaa tämän johdosta komissiota nopeuttamaan työtään erityisesti lainsäädäntöehdotusten ja valmistelevien töiden osalta; kehottaa komissiota erityisesti
–
esittämään ehdotuksen yritysneuvostodirektiivin tarkistamiseksi mahdollisimman pian, jotta lainsäädäntömenettely voidaan saattaa päätökseen suunniteltuun tapaan jo vuonna 2002,
–
esittämään parlamentille työterveyden ja työturvallisuuden alalla noudatettavaa politiikkaa koskevan muistion, joka voisi toimia kuulemisasiakirjana, sekä täydentävää sairausvakuutusta koskevan vihreän kirjan lainsäädäntöaloitteen valmistelua varten,
–
esittämään tiedonannon ja toimintasuunnitelman työntekijöiden osallistumisesta rahoitukseen Euroopan unionissa siten, että otetaan yleisesti huomioon työasiakirjan SEC(2001) 1308 pohjalta käynnistetyn kuulemisen tulokset,
–
tutkimaan ja arvioimaan syvällisesti Luxemburgin prosessin vaikutuksia,
–
esittämään aloitteita Euroopan vammaisten teemavuoden (2003) johdosta;
17. pyytää, että laajentumisen sosiaalisen ulottuvuuden syventämiseksi ponnisteltaisiin entistäkin tarmokkaammin; kehottaa painokkaasti, että ehdokasvaltiot pyrittäisiin ottamaan suunnitelmien mukaisesti mukaan avoimiin koordinointimenetelmiin, joita ollaan käynnistämässä työllisyyden, opetuksen ja koulutuksen, sosiaalisen syrjäytymisen ja eläkkeiden aloilla ja pyytää komissiota antamaan tästä pian kertomuksen neuvostolle ja parlamentille;
18. kehottaa komissiota tukemaan aktiivisesti työmarkkinaosapuolten neuvotteluja siten, että se antaa asiantuntemuksensa näiden käyttöön, sekä toimittamaan niille suuntaviivoja keskusteluja varten ja esittämään joka tapauksessa ja pikaisesti lainsäädäntöehdotuksen, jos neuvottelut kariutuvat; pitää valitettavana, että Euroopan komissio ei ole vieläkään antanut tilapäistyötä koskevaa lainsäädäntöehdotusta, jonka lähtökohtana on tilapäistyöntekijöiden ja tilapäistyövoimaan turvautuvissa yrityksissä tavanomaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden yhtäläinen kohtelu;
19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Jäsenvaltioiden valtionpäämiesten ja pääministerien Nizzan huippukokouksessa hyväksymä sosiaalipoliittinen toimintaohjelma on aloite, joka pyrkii olemaan aikaisempia sosiaalipolitiikan alan ohjelmia strategisempi. Seuraavat seikat erottavat sen sitä edeltäneistä ohjelmista:
•
toimintaohjelmalla on selkeä tavoite, toisin sanoen Euroopan unionin talouden tekeminen maailman kilpailukykyisimmäksi Lissabonin huippukokouksessa päätetyllä tavalla,
•
toimintaohjelmassa käsitellään sen täytäntöönpanoon osallistuvien toimijoiden vastuuta ja toimivaltuuksien jakautumista,
•
ensimmäistä kertaa käsitellään kysymystä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen mahdollistavien välineiden valinnasta,
•
kullekin toimenpiteelle on asetettava määräaika, jotta toimintaohjelman kulun ohjelmointi on käytännössä mahdollista,
•
otetaan käyttöön "tulostaulukko", joka mahdollistaa toimintaohjelman täytäntöönpanon seurannan ja valvonnan.
Sosiaalipoliittista toimintaohjelmaa ei siten ole laadittu komission tulevien ehdotusten yksinkertaiseksi koosteeksi (luettelo siitä, "mitä" on odotettavissa), vaan kunkin toimenpiteen osalta odotetaan myös vastausta kysymyksiin "mihin tarkoitukseen", "miten", milloin" ja "kenen toimesta".
Nämä seikat kuvaavat tätä pyrkimystä vain osaksi: käytännössä ohjelma ei suinkaan sisällä kaikkien toimenpiteiden osalta tietoja täytäntöönpanovälineistä, vastuussa olevista toimijoista ja aikataulusta. Tehtävien jakautumista käsitellään vain hyvin pinnallisesti, eikä siinä esitetä syvällistä analyysia keinoista, jotka mahdollistaisivat kumppanuussuhteiden vahvistamisen sekä nykyisten päätöksenteko- ja kuulemisrakenteiden parantamisen.
Tätä ensimmäistä tulostaulua on siten pidettävä mahdollisuutena parantaa sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoprosessia. Esittelijän mielestä tulostaulussa ei pitäisi tyytyä luettelemaan komission käynnistämiä toimia, vaan siitä olisi tehtävä strateginen väline, joka antaa mahdollisuuden valvoa ohjelman täytäntöönpanoa ja aiheellisissa tapauksissa mahdollisuuden sen muuttamiseen.
II.Arvostelua
2.1.Metodologia
Tyhjentävyys
Tulostauluun olisi sisällytettävä kaikki toimenpiteet, jotka sisältyvät ohjelmaan: toisin sanoen niin ne, jotka on jo käynnistetty, kuin nekin, jotka ovat vielä valmisteilla. Samanaikaisesti olisi korjattava ne huomattavat puutteet, joita erilaisten toimenpiteiden mainitsemisen sekä aikataulujen suhteen tällä hetkellä vallitsee. Ohjelman täytäntöönpanon edistymistä voidaan arvioida pysyvästi ja tehokkaasti vasta sitten, kun ohjelman kaikkia elementtejä on käsitelty järjestelmällisesti,
Tulostaulu edellytyksenä, jolla ohjelmasta voidaan kehittää itsesäätyvä mekanismi
Ohjelman elementtien tyhjentävä käsittely loisi pohjan tulostaulun ratkaisevalle myöhemmälle kehitykselle. Nizzan Eurooppa-neuvoston hyväksymän sosiaalipoliittisen ohjelman tavoitteena ei varmasti ole "sementoida" sosiaali- ja työllisyysalan ohjelmaa peruuttamattomasti seuraaviksi viideksi vuodeksi. Päin vastoin, ohjelman toteuttamisen on oltava dynaaminen prosessi, joka sallii muutoksia milloin tahansa. Tulostaululla on tässä yhteydessä tehtävä mittausvälineenä, jolla verrataan todellista ja tavoiteltua tilannetta, ja se antaa siten tarvittavia tietoja, joiden pohjalta voidaan tehdä muutoksia. Sen olisi siten voitava osoittaa, onko asetettuja määräaikoja noudatettu tai voidaanko niitä noudattaa, ovatko käynnistetyt toimet mahdollistaneet tavoitteiden saavuttamisen vai ei, ja jos ei, mitkä muut toimenpiteet olisivat soveliaimpia tai mitkä täydentävät toimenpiteet olisivat välttämättömiä asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.
Toimivaltuuksien parempi määrittely
Ohjelmassa otetaan käyttöön nykyinen käytäntö, jonka mukaan säädöksillä on ehdoton etusija sosiaali- ja työllisyyspolitiikan alalla. Eurooppalainen työllisyysstrategia on osoittanut, että vapaaehtoiset (muut kuin säädökselliset) yhteistyön muodot voivat edustaa kompromissia, joka antaa tilaisuuden saattaa tasapainoon yhteisön toimenpiteiden välttämättömyys sekä kansallisten toimivaltuuksien ja perinteiden kunnioittaminen. Komission mukaan säädöksellisten ja muiden kuin säädöksellisten välineiden tarjoamia mahdollisuuksia olisi tulevaisuudessa käytettävä enemmän, ja kunkin tavoitteen osalta olisi määriteltävä, mikä väline on soveliain.
Tältä osin on kuitenkin todettava, että käytettävissä olevien välineiden monipuolisempi käyttö edellyttää kumppanuuskäsitteen vahvistamista. Jos halutaan, että säädökset lakkaavat olemasta vakioväline, vastuualueet on jaettava uudelleen ja on kiinnitettävä enemmän huomiota korvaaviin välineisiin. Tähän on vielä pitkä matka, koska itse ohjelmassa ja tässä tiedonannossa ei käsitellä kysymystä kuulemisrakenteista ja tukitoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen, jotta sosiaali- ja työllisyyspolitiikka voidaan panna menestyksekkäästi täytäntöön lähempänä kyseisiä toimijoita. Erityisesti olisi määriteltävä, miten kansalaisyhteiskunta otetaan paremmin mukaan sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoon, ja määriteltävä yleisesti, mikä olisi tehokas kumppanuus tätä täytäntöönpanoa varten.
Tästä näkökulmasta työmarkkinoiden vuoropuhelun yhteydessä olisi kuitenkin harkittava tehokkaampaa neuvotteluorganisaatiota. EY:n perustamissopimuksen 139 artiklan mukaan työmarkkinaosapuolet voivat tehdä yhteisön tasolla sopimuksia, jotka neuvosto voi muuntaa direktiiveiksi. Jotta nämä voisivat sosiaalipoliittisen ohjelman hengen mukaisesti määrittää työohjelman ja määräaikoja eri neuvotteluja varten, komission olisi toimitettava niille etukäteen luettelo ehdotuksista, joiden pohjalta se itse aikoo keskipitkällä aikavälillä laatia direktiiviehdotuksia. Lisäksi komissio voisi työmarkkinaosapuolten suostumuksella ja niiden itsenäisyyttä kunnioittaen tarjota käyttöön "sovittelutaitoaan" ja osallistua neuvotteluihin asiantuntemuksellaan.
2.2.Sisältö
Sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa edelsivät kuukausia kestäneet neuvottelut, joihin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta osallistui aktiivisesti. Valiokunnan koordinoijat ja Euroopan komission työllisyyden pääosaston edustajat olivat tiiviisti yhteydessä toisiinsa jo ennen komission ehdotuksen virallista esittelyä. Täten jotkut valiokunnan painopisteistä voitiin sisällyttää jo komission ehdotukseen. Toisaalta virallisen kuulemismenettelyn tulokset jäivät pettymykseksi. Sosiaalipoliittisesta ohjelmasta antamassaan päätöslauselmassa(1) parlamentti esitti joukon konkreettisia vaatimuksia, jotka koskivat lainsäädäntöehdotusten, mukaan luettuna lainsäädäntöaloitteet, esittämistä ja joilla pyrittiin täydentämään uusien työn muotojen sosiaalista suojelua, tarkistamaan useita yritysoikeuden alan direktiivejä (irtisanomissuoja, raskaana olevien työntekijöiden terveyden suojelu). Siinä pyydettiin myös toimintasuunnitelmia työturvallisuuden ja työterveyden alalle sekä mahdollistamaan ikääntyneiden henkilöiden ja vammaisten osallistuminen työelämään ja tietoyhteiskuntaan. Lisäksi parlamentti pyysi määrittelemään sopivan oikeusperustan kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun kehittämiselle sekä antamaan käyttöön tarvittavat varat, jotka antavat kansalaisjärjestöille mahdollisuuden osallistua Euroopan sosiaaliseen ohjelmaan. Mikään näistä vaatimuksista ei saanut vastakaikua Nizzan huippukokouksessa hyväksytyssä tekstissä.
Ei voida hyväksyä sitä, että parlamentin ehdotukset, jotka sitä paitsi ovat tulosta kaikkien arvovaltaisten yhteiskunnallisten toimijoiden perusteellisesta kuulemisesta, jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. On vaadittava, että komissio vähintään selvittää, mitä toimenpiteitä se aikoo toteuttaa päätöslauselman eri kohtien seurannan varmistamiseksi.
III.EP:n osallistuminen sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoon
Jos esitetään säännöllisesti selonteko tilanteesta, parlamentti voi helpommin seurata ohjelman täytäntöönpanoa. Myös suoria yhteyksiä komission kanssa on kuitenkin tehostettava. Ohjelman hyväksymisen jälkeen työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan koordinoijat ovat jo tavanneet komission jäsen Diamantopouloun sekä työllisyyden PO:n edustajia. Näitä tapaamisia olisi järjestettävä säännöllisesti, ja niiden olisi toimittava sosiaali- ja työllisyyspolitiikan painopisteitä koskevan todellisen vuoropuhelun kaikupohjana.
Esittelijä vaatii joka tapauksessa, että vahvistettujen säännöllisten epävirallisten yhteyksien lisäksi sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva tulostaulu julkistetaan vuosittain määräajassa, joka antaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden antaa lausuntonsa siitä ennen kuin keväällä kokoontuva Eurooppa-neuvosto tarkastelee sitä. Jos Euroopan parlamentin myöhäinen kuuleminen johtui niistä erittäin lyhyistä määräajoista, jotka koskivat tämän ensimmäisen tulostaulun esittämistä Tukholmassa kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle, on varmistettava, että Euroopan parlamentti, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt tulevat vastaisuudessa kuulluiksi pistetaulukosta ennen kevään Eurooppa-neuvostoa.