Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

MIETINTÖ     
PDF 175kWORD 110k
15. tammikuuta 2002
PE 305.708 A5-0009/2002
Lukutaidottomuus ja sosiaalinen syrjäytyminen
(2001/2340(INI))
Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta
Esittelijä: Marie-Thérèse Hermange
ASIAN KÄSITTELY
 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 KULTTUURI-, NUORISO-, KOULUTUS-, TIEDONVÄLITYS- JA URHEILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

ASIAN KÄSITTELY

Parlamentin puhemies ilmoitti 28. helmikuuta 2001 pidetyssä istunnossa, että työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalle on annettu lupa laatia työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti valiokunta-aloitteinen mietintö lukutaidottomuudesta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä ja että kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalta on pyydetty lausuntoa.

Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta nimitti 15. helmikuuta 2001 pitämässään kokouksessa esittelijäksi Marie-Thérèse Hermangen.

Valiokunta käsitteli mietintöluonnosta 9. heinäkuuta, 8. lokakuuta, 19. marraskuuta 2001 ja 7. ja 8. tammikuuta 2002 pitämissään kokouksissa.

Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen yksimielisesti.

Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Michel Rocard (puheenjohtaja), Winfried Menrad (varapuheenjohtaja), Marie-Thérèse Hermange (esittelijä), Jan Andersson, Elspeth Attwooll (Luciano Caverin puolesta), Regina Bastos, André Brie (Sylviane H. Ainardin puolesta), Hans Udo Bullmann (Ieke van den Burgin puolesta), Philip Bushill-Matthews, Alejandro Cercas, Luigi Cocilovo, Elisa Maria Damião, Proinsias De Rossa, Den Dover, Harald Ettl, Jillian Evans, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Hélène Flautre, Marie-Hélène Gillig, Anne-Karin Glase, Roger Helmer, Richard Howitt (Fiorella Ghilardottin puolesta), Stephen Hughes, Anne Elisabet Jensen (Daniel Ducarmen puolesta), Ioannis Koukiadis, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Mario Mantovani, Paolo Pastorelli, Manuel Pérez Álvarez, Bartho Pronk, Herman Schmid, Helle Thorning-Schmidt, Anne E.M. Van Lancker, Barbara Weiler ja Sabine Zissener.

Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan lausunto on tämän mietinnön liitteenä.

Mietintö jätettiin käsiteltäväksi 15. tammikuuta 2002.

Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään.


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan parlamentin päätöslauselma lukutaidottomuudesta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä (2001/2340(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 22 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 2, 3, 136 ja 137 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, jonka mukaan jokaisella on oikeus koulutukseen,

–   ottaa huomioon 23. ja 24. maaliskuuta 2000 Lissabonissa pidetyssä ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehdyt päätökset,

–   ottaa huomioon 7.–10. joulukuuta 2000 Nizzassa pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehdyt päätökset,

–   ottaa huomioon 12. lokakuuta 2000 antamansa päätöslauselman sosiaalipoliittisesta ohjelmasta: jatkoa Lissabonin ja Feiran Eurooppa-neuvostoille sekä Nizzan Eurooppa-neuvostolle joulukuussa 2000(1),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Tavoitteena osallisuutta edistävä Eurooppa" (KOM(2000) 79),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 16. kesäkuuta 2000 tekemän päätösehdotuksen(2) yhteisön toimintaohjelman käynnistämisestä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi (KOM(2000) 368) ja 17. toukokuuta 2001 antamansa päätöslauselman toimintaohjelmasta sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi(3),

–   ottaa huomioon komission valkoisen kirjan "Opettaminen ja oppiminen: kohti kognitiivista yhteiskuntaa" (KOM(1995) 590) ja 18. helmikuuta 1997(4) ja 11. lokakuuta 2000(5) antamansa päätöslauselmat opettamisesta ja oppimisesta,

–   ottaa huomioon neuvoston 19. tammikuuta 2001 tekemän päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodeksi 2001 (2001/63/EY(6)) ja 12. lokakuuta 2000 antamansa päätöslauselman jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodeksi 2001(7),

–   ottaa huomioon neuvoston 19. tammikuuta 2001 antaman suosituksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan täytäntöönpanosta (2001/64/EY(8)),

–   ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan "Elinikäinen oppiminen" (SEC(2000) 1832 – C5-0192/2001),

–   ottaa huomioon 21. huhtikuuta 1992 antamansa päätöslauselman lukutaidottomuuden ehkäisemisestä Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa(9),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 163 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan lausunnon (A5-0009/2002),

A.   katsoo, että luku- ja kirjoitustaito on perusoikeus,

B.   katsoo, että luku- ja kirjoitustaidon oppimismahdollisuuden pitäisi olla kaikkien saatavilla perusoikeutena ja että opettajien ja vanhempien pitäisi tunnustaa velvollisuutensa sen varmistamisessa, että kaikilla on mahdollisuus käyttää tätä mahdollisuutta,

C.   katsoo, että lukutaidottomuuden ehkäiseminen on ensisijaisen tärkeässä asemassa pyrittäessä varmistamaan, että kaikki voivat nauttia perusoikeuksista yhdenvertaisesti,

D.   katsoo, että luku- ja kirjoitustaidottomuuden vastustaminen ei kuulu vain opettajille ja kouluttajille, vaan se on koko yhteiskunnan ja erityisesti kaikkien julkisviranomaisten velvollisuus; muistuttaa jäsenvaltioita niiden perustamissopimusten mukaisista velvollisuuksista koulutusjärjestelmän sisällön ja järjestelyn suhteen,

E.   katsoo, että unionin on tuettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja edistettävä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja uudenlaisia lähestymistapoja sekä arvioitava tuloksia eri toimijoiden ja asianomaisten henkilöiden kanssa,

F.   ottaa huomioon, että Lissabonin Eurooppa-neuvosto päätti, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa on sovellettava "avointa koordinointimenetelmää",

G.   ottaa huomioon, että käytettävissä olevien tietojen mukaan henkilöitä, jotka eivät ymmärrä eivätkä pysty käyttämään painettua ja kirjallista aineistoa, joka on välttämätöntä, jotta ihminen pystyisi toimimaan yhteiskunnassa, saavuttamaan tavoitteensa, parantamaan tietojaan ja lisäämään potentiaaliaan, on 10–20 prosenttia unionin väestöstä ja jopa 30 prosenttia ehdokasvaltioiden väestöstä ja että ongelma on vielä laajempi, jos otetaan mukaan kolmansista maista tuleva väestövirta,

H.   ottaa huomioon, että Euroopan unionissa ei ole vielä saatavissa yksityiskohtaisia tilastoja ja tietoja lukutaidottomuudesta, etenkään ilmiön määritelmästä, indikaattoreista, aloitteista ja parhaista käytännöistä jäsenvaltioissa,

I.   katsoo, että Euroopan unioni ei ole tähän mennessä sitoutunut johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti lukutaidottomuuden ehkäisemiseen; katsoo, että henkilöitä, joiden perustaidot ovat heikot, ei ole otettu riittävästi huomioon yhteisön ohjelmia suunniteltaessa,

J.   katsoo, että kun otetaan huomioon ihmisarvon kunnioitus ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen, on torjuttava myös sellaisten vanhusten lukutaidon heikkenemistä, jotka eivät enää kykene huolehtimaan itsestään ja joiden on muutettava asumaan vanhainkoteihin, jolloin he joutuvat lopullisesti eroon tutusta perhe- ja sosiokulttuurisesta ympäristöstään,

K.   ottaa huomioon, että osallistuminen tietoon perustuvaan yhteiskuntaan ja yhteiskunnallinen osallisuus pohjautuu pääasiassa luku- ja kirjoitustaitoon ja että lukutaidottomuus rajoittaa pääsyä työmarkkinoille, työmahdollisuuksia ja kykyä sopeutua muuttuvaan yhteiskuntaan ja talouteen,

L.   katsoo, että useiden työntekijöiden lukutaidottomuus ja perusosaamisen puutteet yhtäältä lisäävät työtapaturmariskiä ja toisaalta heikentävät heidän kykyään kouluttautua uudelleen (tai vaihtaa alaa),

M.   uskoo, että jos Lissabonissa asetettu tavoite tehdä Euroopasta "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta" halutaan saavuttaa, eurooppalaisten lukutaitoa on kehitettävä myös edistämällä kansalaisten tiedostavampaa poliittista osallistumista ja mahdollisuuksia tuntea paremmin oikeutensa ja käyttää niitä,

N.   katsoo, että on otettava huomioon Nizzan huippukokouksessa hyväksytyt suuntaviivat, jotka koskevat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen yhteisiä tavoitteita, edistettävä työelämään osallistumista ja resurssien, oikeuksien, omaisuuden ja palveluiden tuomista kaikkien ulottuville sekä torjuttava näin syrjäytymisriskiä toimimalla kaikkein riskialttiimpien ihmisryhmien puolesta;

1.   pyytää komissiota ja neuvostoa työllisyyssuuntaviivojen ja köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen käytettävien koordinointimenetelmien yhteydessä ja koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyen laatimaan lukutaidottomuutta koskevat erityiset indikaattorit ja vertailutestit ja tekemään sen tiiviissä yhteistyössä yhteiskunnallisten toimijoiden ja etenkin niiden kanssa, jotka kuuntelevat kaikkein epäsuotuisimmassa asemassa olevia väestönosia;

2.   pyytää komissiota esittämään parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman pian vihreän kirjan lukutaidottomuudesta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä sekä liittämään siihen sosiaalipoliittisen ohjelman mallin mukaisen käytännön toteutusta koskevan aikataulun, jossa määritetään yksityiskohtaisesti Euroopan unionissa toteutettavat toimet;

3.   pyytää komissiota esittämään parlamentille ja neuvostolle perustamissopimuksen 137 ja 150 artiklaan perustuvan vihreän kirjan ja toimintasuunnitelman, joihin sisältyy vähintään seuraavat näkökohdat:

a) jäsenvaltioiden kesken yhteensovitettujen ja johdonmukaisten indikaattorien perusteella laadittu lukutaidottomuuden eri muotojen yhteinen määritelmä, jonka avulla voidaan myöhemmin arvioida lukutaidottomien henkilöiden nykytilannetta ja kaikissa yhteiskunnallis-taloudellisissa seikoissa ja perhe-elämässä tapahtuneiden muutosten aiheuttamaa keskipitkän aikavälin kehitystä;
b) lukutaidottomuuden ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimintalinjojen koordinointi niiden toimintalinjojen kanssa, joilla pyritään takaamaan, että kaikki pystyvät nauttimaan perusoikeuksista yhdenvertaisesti, ja jotka koskevat työllisyyttä ja sosiaaliturvaa, syrjintäkieltoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia, elinikäistä oppimista ja tutkimusta;
c) yhteisön ja jäsenvaltioiden lukutaidottomuuden ehkäisemiseksi soveltaman politiikan ja asianomaisiin henkilöihin soveltaman sosiaalipolitiikan vaikutuksen vuosittainen arviointi;
d) kaikkien asianomaisten yhteiskunnallisten toimijoiden ja etenkin heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden aktiivinen osallistuminen lukutaidottomuuden ehkäisemiseksi tarkoitettuun yhteisön politiikkaan;
e) kaikille asianomaisille toimijoille avoimen, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen tarkoitetun verkoston luominen ja lukutaidottomuutta koskevan tietokannan käyttöönotto unionissa ja ehdokasvaltioissa;
f) erityistuen antaminen tästä syrjäytymisen muodosta eniten kärsiville Euroopan unionin alueille sekä ehdokasvaltioille tarkoituksena laatia ammatillisen koulutuksen kanssa yhteensovitettuja luku- ja kirjoitustaito-ohjelmia;
g) ehdokasvaltioiden avustaminen lukutaito-ohjelmia koskevien tarpeiden arvioinnissa ja niiden toteuttamisessa;
h) nykyisten direktiivien tai asetusten tarkistaminen siten, että unionin kaikkien politiikkojen tavoitteisiin sisällytetään lukutaidottomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen;
i) yhtäläisten mahdollisuuksien sisällyttäminen lukutaidottomuuden ehkäisemiseen aloilla, joilla unioni on toimivaltainen, sillä lukutaidottomuus on sosiaalisen syrjäytymisen perusta;

4.   pyytää komissiota esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman pian ehdotuksen jäsenvaltioille annettavaksi suositukseksi, johon sisältyvät muun muassa seuraavat seikat:

a) lukutaitomoduulien kehittäminen kaikkiin aikuisille tarjottaviin ammatillisen koulutuksen ohjelmiin ja toimiin, siirtotyöläisten tarpeen erityisesti huomioon ottaen, sekä rahoitustuen ja aineiston tarjoaminen kaikkia lukutaidon edistämistoimia varten, joita työpaikoilla toteutetaan (mukaan lukien mahdollisuus soveltaa sopimusta palkallisista koulutusvapaista);
b) sellaisten ensisijaisuuskriteerien määrittäminen, joilla taataan, että aikuiset, joilla on vain heikot perustaidot, pystyvät osallistumaan koulutusohjelmiin ja itsensä kehittämisohjelmiin, ja varmistetaan heidän tarpeitaan vastaavat menetelmät;
c) "katukirjastojen" ja tukiopetuksen kaltaisten aloitteiden sekä kaikkien sellaisten aloitteiden edistäminen paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti, jotka lisäävät lukutaitoa sitä (palkansaajatilanteesta riippumatta) tarvitsevien henkilöiden keskuudessa ja joiden tarkoituksena on edistää sosiaalista yhdentymistä;
d) yhteiskunnallisten toimijoiden kuuleminen lukutaidottomuuden ehkäisyyn liittyvissä asioissa ja heidän aktiivinen osallistumisensa ohjelmien määrittelyyn ja täytäntöönpanoon kaikilla päätöksentekotasoilla;
e) toiminnan sovittaminen tiiviisti yhteen rakennerahastoista rahoitettavien toimien täytäntöönpanosta vastaavien toimivaltaisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten yksikköjen, sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta ja työelämään pääsystä vastaavien tahojen sekä lukutaidottomuuden ehkäisemispolitiikasta vastaavien tahojen kesken;
f) sen tunnustaminen, että myös tietokoneen käyttötaito saattaa johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen, minkä vuoksi myös siitä on keskusteltava;

5.   pyytää komissiota ja neuvostoa perustamaan Euroopan lukutaidottomuuden seurantakeskuksen, jonka tehtävänä on suunnitella Euroopan unionin tasolla koulutusohjelmia ja tutkintotodistuksia;

6.   pyytää komissiota esittämään parlamentille vuosittain kirjallisen yhteenvedon numerotietoineen lukutaidottomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja toimimaan tässä yhteydessä tiiviissä yhteistyössä koulutusohjelmiin osallistuneiden lukutaidottomien henkilöiden kanssa;

7.   panee tyytyväisenä merkille komission kertomuksen "Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet"; uskoo, että yhteisön toimielimillä on tärkeä tehtävä avustaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön pitkän aikavälin työohjelma, jonka tarkoituksena on oppimistason nostaminen Euroopassa parantamalla opettajien ja kouluttajien koulutuksen laatua sekä lisäämällä erityisesti luku- ja kirjoitustaitoa sekä laskutaitoa;

8.   kehottaa komissiota tukemaan lukutaidon kehittämistä ja ylläpitoa esimerkiksi Sokrates-, Leonardo- ja Nuoriso-ohjelmien kautta samoin kuin rakennerahastoista tuettujen hankkeiden kautta;

9.   kehottaa komissiota sisällyttämään lukutaitoa edistäviä hankkeita kirjojen tai lukemisen eurooppalaiseen teemavuoteen;

10.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä eurooppalaisten valtiosta riippumattomien järjestöjen kattojärjestöille, jotka toimivat epäsuotuisassa asemassa olevien henkilöiden hyväksi.

(1)EYVL C 197, 12.7.2001, s. 8.
(2)EYVL C 337, 28.11.2000, s. 130–135.
(3)Hyväksytyt tekstit, kohta 9.
(4)EYVL C 115, 14.4.1997, s. 4.
(5)EYVL C 223, 8.8.2001, s. 4.
(6)EYVL L 22, 24.1.2001, s. 18–26.
(7)EYVL C 197, 12.7.2001, s. 9.
(8)EYVL L 22, 24.1.2001, s. 27–28.
(9)EYVL C 150, 31.5.1993, s. 61.


PERUSTELUT

Suuressa köyhyydessä elävät kärsivät eniten siitä, että heitä ei hyväksytä täysivaltaisiksi kansalaisiksi ja että heitä pidetään hyödyttöminä ja merkityksettöminä. Laajamittaista köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä on pidettävänä ihmisoikeuksien loukkauksena.

Lukutaidottomuuden ehkäiseminen ei ole vain pedagogien tai opettajien haaste – tämä haaste koskee kaikkia kansalaisia. Yhteiskuntamme menettää merkittävää ihmispotentiaalia, kun se ei kykene tarjoamaan kaikille kansalaisille mahdollisuutta menestyä koulussa, opetella ammattia ja osallistua aktiivisesti uuteen tekniikkaan liittyvään koulutukseen.

Toteutumattomat mahdollisuudet osallistua perusopetukseen ja lukutaidottomuus loukkaavat ihmisoikeuksia kestämättömällä tavalla. Ei yksinomaan siksi, että osalta kansalaisista riistetään muuttuvassa yhteiskunnassa välttämätön väline, luku- ja kirjoitustaito, vaan myös siksi, että he ovat täten tuomittuja vaikenemaan ja olemaan kommunikoimatta, pakotettuja hyödyttömyyteen ja näin ollen myös sosiaaliseen syrjäytymiseen ja sivullisen asemaan kansalaisina.

Lukutaidottomuuden ehkäisemisen varsinainen haaste liittyy juuri tähän. Kielellinen vajavaisuus näyttää aiheuttavan valtavaa kärsimystä. Ne, jotka siitä kärsivät, ovat sitä mieltä, että luku- ja kirjoitustaito vapauttaa ihmisen häpeästä(1).

Tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön tarkoituksena on saada aikaan Euroopan unionissa yhteisiä toimia, jotta lukutaidottomuuden ehkäiseminen saataisiin kiinteäksi osaksi sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan liittyviä poikkitieteellisiä ohjelmia ja otettaisiin huomioon horisontaalisesti kaikessa yhteisön politiikassa.

Sosiaalisen syrjäytymisen ja lukutaidottomuuden määritelmät

Esittelijä pitäytyisi mielellään määritelmässä, jota Ranskan talous- ja sosiaalikomitea ehdotti vuonna 1987 Joseph Wresinskin selvityksen perusteella: Epävakaa yhteiskunnallinen asema tarkoittaa yhden tai useamman sellaisen vakautta lisäävän tekijän, esimerkiksi työn, puuttumista, joka antaa ihmisille ja perheille mahdollisuuden huolehtia ammatillisista, perheeseen liittyvistä ja sosiaalisista velvoitteistaan ja nauttia perusoikeuksistaan. Tästä aiheutuvan epävakauden laajuus sekä sen seurausten vakavuus ja lopullisuus voi vaihdella. Se johtaa laajamittaiseen köyhyyteen silloin, kun se vaikuttaa useisiin elämän osa-alueisiin, kun siitä tulee pysyvää, kun se vaikeuttaa mahdollisuuksia huolehtia jälleen velvoitteistaan ja omaksua jälleen omat oikeudet lähitulevaisuudessa.(2)

Vaikka Eurooppa on vauras maanosa, osa kanssaihmisistämme elää äärimmäisessä köyhyydessä ja sosiaalisesti syrjäytyneinä. Eurostatin viimeisimpien tilastojen mukaan noin 18 % Euroopan unionin väestöstä elää tuloilla, jotka ovat alle 60 % kansallisista keskituloista (suhteellisen köyhyyden mittaamisessa käytetty alhaisten tulojen raja).

OECD:n vuonna 1994 järjestämä kansainvälinen aikuisten lukutaitotutkimus pyrki arvioimaan ja vertailemaan aikuisten taitoja eräissä teollisuusmaissa. Siinä määriteltiin lukutaito luku- ja kirjoitustaidoksi, jota aikuiset käyttävät päivittäisessä elämässään, työssään tai yhteiskunnassa toimiessaan.(3)

Lukutaidottomuus Euroopassa

Ongelman laajuutta Euroopan unionissa ei pidä aliarvioida: OECD:n mukaan huomattava osa 15–65-vuotiaista Euroopan unionissa ei ymmärrä eikä pysty käyttämään painettua ja kirjallista informaatiota, joka on välttämätöntä jokapäiväisessä elämässä.

Kyseisen analyysin mukaan tällainen funktionaalinen lukutaidottomuus on myös vakava ongelma unionin jäsenehdokasvaltioissa: 42,2 % 16–65-vuotiaista on lukutaidottomia Sloveniassa, 33,8 % Unkarissa, 42,6 % Puolassa, 20,3 % Romaniassa, 29,5 % Bulgariassa, 25,9 % Liettuassa, 23,3 % Virossa ja 20,3 % Latviassa.

Vaikka täydellistä lukutaidottomuutta, joka tarkoittaa, ettei henkilö osaa lainkaan kirjoittaa ja lukea, ei nykyisin juuri esiinny Euroopassa, funktionaalinen lukutaidottomuus näyttää lisääntyvän.

Lukutaidottomuus jakaa ihmiset niihin, jotka ovat muita edullisemmassa ja suhteellisen turvatussa asemassa, ja niihin, jotka ovat muita epäedullisemmassa ja syrjitymmässä asemassa, joilla ei ole mahdollisuuksia saada työtä, jotka ovat taloudellisesti muita heikommalla ja jotka elävät eristyksissä eivätkä osallistu yhteiskuntaelämään.

Taloudellisessa mielessä lukutaidottomuus aiheuttaa kustannuksia yrityksille ja niiden uudenaikaistamiselle: tapaturmien yleisyydestä johtuvat ylimääräiset kustannukset, puutteiden paikkaamisesta aiheutuvat ylimääräiset palkkakustannukset, ylimääräiseen henkilöstön työnjohtoon kuluva aika ja optimaalisen pätevyyden puutteesta johtuvan tuottamattomuuden vaikutukset.(4)

Työllistyvyysvaje vaikuttaa myös itse työntekijöihin. Työtapaturmien lisäksi lukutaidottomuus lisää poissaoloja ja vähentää työmotivaatiota.

Tietoyhteiskunta uhkaa vielä pahentaa lukutaidottomien syrjäytymistä ja luoda uudentyyppisen "teknisen" lukutaidottomuuden, joka liittyy vaikeuksiin käyttää uusia tietoteknisiä järjestelmiä.

Lissabonin Eurooppa-neuvosto totesi, että elinikäiseen oppimiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan on yhdistettävä onnistunut siirtyminen tietoon perustuvaan talouteen ja yhteiskuntaan, jotta siirtyminen tietoyhteiskuntaan ei aiheuta syrjäytymistä eikä jätä haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä oman onnensa nojaan.(5)

Euroopan unionin toimet ja lukutaidottomuuden ehkäisemistä haittaavat esteet

Yhteisössä ei ole vielä johdonmukaista politiikkaa, jota sovellettaisiin aikuisten lukutaidottomuuteen, vaikka ongelmaan on kiinnitetty huomiota useissa yhteisön asiakirjoissa (kertomus työllisyydestä vuonna 2000, työllisyyden suuntaviivat vuodeksi 2001, elinikäistä oppimista koskeva valmisteluasiakirja). Funktionaaliseen lukutaidottomuuteen liittyviä yhteisön erityistoimia on viimeksi toteutettu vuonna 1987 hyväksytyssä neuvoston ohjelmassa, jonka tarkoituksena oli tehostaa lukutaidottomuuden ehkäisemistä ja joka antoi komissiolle mahdollisuuden tukea vuodesta 1988 alkaen 17 pilottihankkeen muodostamaa verkkoa. Hankkeissa keskityttiin kaikkein tehokkaimpiin lukutaidottomuuden ennaltaehkäisytoimiin, ja niiden perusteella julkaistiin vuonna 1990 käsikirja lukutaidottomuuden ehkäisemisestä ja hoitamisesta Euroopan yhteisössä ("Prévention et traitement de l´illettrisme dans la CE: recueil de stratégies et de pratiques").

Ensimmäinen Euroopan parlamentin päätöslauselma lukutaidottomuudesta hyväksyttiin 13. toukokuuta 1982. Kymmenen vuotta myöhemmin Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman lukutaidottomuuden eliminoimisesta Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa (A3-0400/92). Siinä pyydettiin yhteisön toimielimiä sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia instituutioita käyttämään henkilöresurssejaan ja rahoitusta toimiin, joilla varmistetaan, että niiden väestö pystyy käyttämään perusoikeuttaan opetukseen ja vähimmäistietoihin.

Ongelmat, jotka haittaavat tehokasta toimintaa tällä alalla, ovat moninaisia:

–   Lukutaidottomuudesta ei ole olemassa luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja. Tällä hetkellä ei ole käytössä mitään yhteistä kansainvälistä indikaattoria. Kansalliset ja kansainväliset järjestöt perustavat arvionsa parhaaksi katsomiinsa kriteereihin. Jokainen jäsenvaltio käyttää eri määritelmiä ja indikaattoreita.

–   Henkilöille, joilla on vaikeuksia lukea, kirjoittaa ja laskea, tarkoitetut ohjelmat on mukautettu huonosti kohderyhmän todellisiin tarpeisiin. Perinteiset toimet joko koulujärjestelmän sisällä tai sen rinnalla vastaavat huonosti sosiaalisesti syrjäytyneiden aikuisten tarpeita, aikatauluja ja opetusmenetelmiä. Työpaikoilla tai työelämään siirtymiseksi toteutettavat erityiskoulutustoimet edellyttävät usein jonkinasteista valmistautumista, jotta koulutukseen voisi päästä.

–   On välttämätöntä tarttua ongelmaan kaikessa politiikassa yhdistämällä kulttuuri- ja koulutuspoliittisiin tavoitteisiin sosiaalipoliittisia ja työelämään pääsyä koskevia tavoitteita, jotka liittyvät sosiaalista osallisuutta edistävään politiikkaan.

Unionin toimivalta ja lukutaidottomuuden ehkäisemistä koskevat ehdotukset

Lukutaidottomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemistä koskeva politiikka kuuluu nykyisellään pääasiassa jäsenvaltioiden toimivaltaan. Yhteisön tehtävänä on kuitenkin tukea jäsenvaltioiden aloitteita ja niiden välistä yhteistyötä. Lukutaidottomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisestä on tehtävä yksi unionin ja sen jäsenvaltioiden ensisijaisista tavoitteista, ja asiaa on edistettävä kattavalla ja yhdennetyllä strategialla, jossa on yhdistyneenä kaikki aiheeseen liittyvä politiikka.

Esittelijä ehdottaa siis, että harkitaan lukutaidottomuuden ehkäisemiseksi tarkoitetun "avoimen koordinointimenetelmän" käyttöönottoa jäsenvaltioiden kesken ja että tämä voitaisiin yhdistää kansallisiin työllisyyssuunnitelmiin ja yhteiskunnallista osallisuutta edistäviin kansallisiin suunnitelmiin.

A.   KOHDERYHMÄN OSALLISTUMINEN

Sosiaalisen syrjäytymisen ja lukutaidottomuuden ehkäisemistä koskevien strategioiden lähtökohtana on aina tiivis ja jatkuva yhteistyö niiden valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa, jotka tukevat herkeämättä kaikkein vähäosaisimpia perheitä niiden päivittäisissä pyrkimyksissä välttää sosiaalista syrjäytymistä.

B.   JÄSENVALTIOIDEN TOIMET

Esittelijä ehdottaa, että jäsenvaltioissa pyritään edistämään erityisesti seuraavia seikkoja:

1.   Lukutaitomoduulien kehittäminen kaikkiin aikuiskoulutustoimiin ja sellaisten ensisijaisuuskriteerien vahvistaminen, jotka takaavat lukutaidottomille pääsyn koulutusohjelmien piiriin. On erityisesti tuettava kaikkia lukutaidon kehittämistoimia, jotka voidaan toteuttaa työpaikalla tai yhteistyössä potentiaalisten työnantajien kanssa.

2.   Aikuisten lukutaidon kehittämiseen tarkoitettujen didaktisten välineiden ja menetelmien kehittäminen yleisesti ottaen sekä uutta tekniikkaa hyväksi käyttäen.

3.   Perustavanlaatuiset aloitteet, kuten "katukirjastot" ja tukiopetus, joita yhdistykset tarjoavat paikallisesti.

4.   Kaikkien asianomaisten yhteiskunnallisten toimijoiden osallistuminen kansallisten lukutaidottomuuden ehkäisemisstrategioiden määrittelyyn.

5.   Toiminnan sovittaminen tiiviisti yhteen rakennerahastoista rahoitettavien toimien täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten yksikköjen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja lukutaidottomuuden ehkäisemispolitiikasta vastaavien tahojen kesken.

C.   EUROOPAN UNIONIN ALOITE

Jäsenvaltioiden toimiin yhdistetään Euroopan komission aloite, jonka tarkoituksena on:

1.   määritellä yhteiset indikaattorit ja luoda tietokanta, jotka kattavat seuraavat seikat:

–   välttämättömät perustaidot

–   riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden ja näiden ryhmien tunnistamisperusteet ja -menetelmät

–   lukutaidottomuuden ehkäisemiseen liittyvien toimien laadulliset ja määrälliset tavoitteet

–   parhaiden käytäntöjen tunnistaminen

–   lukutaidottomuuden kustannusten arviointi;

2.   ottaa käyttöön järjestelmä, jolla arvioidaan säännöllisesti yhteisön ja jäsenvaltioiden lukutaidottomuuspolitiikan vaikutusta sekä lukutaidottomuuden ehkäisemiseksi toteutetun politiikan tuloksia;

3.   ottaa lukutaidottomuuden ehkäiseminen sen horisontaalisen luonteen vuoksi (mainstreaming) huomioon kaikessa unionin politiikassa ja määritellä aiheelliset mekanismit sen sovittamiseksi yhteen yhteisön muun politiikan kanssa;

4.   taata kaikkien asianomaisten yhteiskunnallisten toimijoiden osallistuminen toimien määrittelyyn ja luoda verkosto tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi;

5.   taata jo nyt mahdollisimman kiireellisesti tuki ehdokasvaltioille lukutaito-ohjelmien toteuttamiseksi.

D.   OIKEUDELLISET VÄLINEET

Lukutaidottomuuden ehkäisemistä koskevaan Euroopan unionin strategiaan on sisällytettävä käytännön toteutusta koskeva aikataulu, ja ensimmäiseksi laaditaan vihreä kirja, jossa määritellään Euroopan unionissa toteutettavat toimenpiteet:

–   lainsäädäntöaloite

–   suositus jäsenvaltioille

–   nykyisten direktiivien tai asetusten tarkistaminen siten, että unionin kaiken politiikan tavoitteisiin sisällytetään lukutaidottomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen.

Komissio antaa Euroopan parlamentille vuosittain kirjallisen yhteenvedon numerotietoineen lukutaidottomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

(1)Tous, nous sommes acteurs des droits de l´homme. Universités populaires Quart Monde, 6. eurooppalaisen istunnon asiakirjat, Talous- ja sosiaalikomitea, Olivier Gerhardin johdolla, Bryssel 1999.
(2)Grande pauvreté et précarité économique et sociale. Selvitys talous- ja sosiaalikomitealle, Pariisi 1987. Esittelijä: Joseph Wresinski.
(3)OECD:n raportti Littératie, Économie et Société, 1995.
(4)Hugues Lenoir, Entreprise et illettrisme: ne pas renoncer!, Informations Sociales n° 59.
(5)Sosiaalisen osallisuuden edistäminen (päätelmien 32 ja 33 kohta).


KULTTUURI-, NUORISO-, KOULUTUS-, TIEDONVÄLITYS- JA URHEILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

18.syyskuuta 2001

työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalle

Lukutaidottomuus ja sosiaalinen syrjäytyminen

(2001/2340(INI))

Valmistelija: Eurig Wyn

ASIAN KÄSITTELY

Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta nimitti 6. maaliskuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Eurig Wynin.

Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 4. ja 18. syyskuuta 2001 pitämissään kokouksissa.

Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset yksimielisesti.

Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Giuseppe Gargani (puheenjohtaja), Eurig Wyn (valmistelija), Pedro Aparicio Sánchez, Marielle de Sarnez , Robert J.E. Evans (Lissy Grönerin puolesta), Cristina Gutiérrez Cortines (Christopher Heaton-Harrisin puolesta), Thomas Mann (Ruth Hieronymin puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Maria Martens, Pietro-Paolo Mennea, Barbara O'Toole, Doris Pack, Roy Perry, Mónica Ridruejo, The Earl of Stockton (Theresa Zabellin puolesta), Kathleen Van Brempt, Luckas Vander Taelen ja Sabine Zissener.

LYHYET PERUSTELUT

1.   "Tietoon perustuvan talouden" uudessa uljaassa maailmassa luku- ja laskutaito ovat arvossaan. Kehittyneissä yhteiskunnissa lukutaidottomuus puolestaan liitetään läheisesti "sosiaaliseen syrjäytymiseen" – häpeään, köyhyyteen ja sosiaaliseen liikkumattomuuteen. Lukutaidottomat joutuvat perinteisesti halpa-arvoisiin töihin; he myös päätyvät vankilaan luku- ja kirjoitustaitoisia useammin. Mitä Euroopan unioni voisi ja mitä sen tulisi tehdä lukutaidottomuuden vähentämiseksi minimiin Euroopassa?

2.   Mistä ongelmassa on kyse?   Vielä jokin aika sitten oletettiin yleisesti, että kehittyneillä mailla ei ollut lukutaidottomuusongelmaa niiden pitkäaikaisen yleisen ja pakollisen oppivelvollisuuden ansiosta. Tämä olettamus oli virheellinen. Vaikka varsinaisesti lukutaidottomia on Euroopassa vain vähän, huolestuttavan suurella osalla joidenkin rikkaimpien maiden väestöstä on kehno lukutaito – he ovat "toiminnallisesti lukutaidottomia". On syntynyt myös uusi ongelma: monet maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään, ovat usein toiminnallisesti lukutaidottomia vastaanottavan maan pääkielellä. Tämä on sikäli merkittävää, että lukutaidon aste vaikuttaa maan työvoiman taitoprofiiliin ja joustavuuteen, työllisyyteen, koulutusmahdollisuuksiin ja tuloihin. Se vaikuttaa myös siihen, miten hyvin kansalaiset kykenevät osallistumaan asuinmaansa kulttuurielämään, kansalaisyhteiskuntaan ja poliittiseen elämään. Yksittäisillä kansalaisilla hyvä lukutaito yhdistetään aktiiviseen osallistumiseen työelämään, pienempään työttömyysriskiin ja suurempaan todennäköisyyteen saada toimihenkilön paikka, jossa tarvitaan erityistaitoja. Hyvä lukutaito yhdistetään myös parempaan terveyteen ja pitempään elinajanodotteeseen.

3.   Kuinka laaja ongelma on?   OECD:n kesäkuussa 2000 julkaisemassa raportissa "Lukutaito tiedon aikakaudella" pyrittiin mittaamaan aikuisten lukutaidon astetta 20 maassa. Raportti, joka pohjautuu vuosina 1994–1999 tehtyihin kansainvälisiin vertaileviin tutkimuksiin, sisältää 16–65-vuotiaiden haastatteluja. Raportissa lukutaito määritellään seuraavasti: "kyky ymmärtää ja hyödyntää painettua tietoa jokapäiväisessä toiminnassa kotona, työpaikalla ja yhteisössä, saavuttaa asettamansa tavoitteet ja kehittää tietämystään ja mahdollisuuksiaan".

4.   Tutkimuksessa, johon raportti perustuu, tarkasteltiin kolmea eri aluetta:

tekstilukutaito (sanomalehtiin sisältyvän tavanomaisen tiedon ymmärtäminen)
asiakirjojen lukutaito (asiakirjojen, kuten palkkakuittien tai karttojen ymmärtäminen)
määrällinen lukutaito (kyky päätellä ilmoituksesta, kuinka paljon lainasta maksetaan korkoa)

Määriteltiin viisi lukutaidon astetta tasosta 1 ("erittäin huono lukutaito") tasoon 5 ("erittäin hyvät tiedonkäsittelytaidot"). Tasoa 3 pidettiin lukutaidon vähimmäisasteena, joka tarvitaan monimutkaisen ja kehittyneen yhteiskunnan jokapäiväisessä elämässä ja työelämässä selviytymiseen.

5.   Lukutaidon liigataulukko: Tutkimuksissa havaittiin seuraava lukutaidon hierarkia: Ruotsi, Tanska, Norja, Tšekin tasavalta, Saksa, Alankomaat, Suomi, Belgia (Flanderi), Kanada, Australia, Yhdysvallat, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Unkari, Irlanti, Slovenia, Puola, Portugali, Chile. (Ranska vetäytyi tutkimuksesta vuonna 1995.) Minkään maan hallituksella ei kuitenkaan ole varaa omahyväisyyteen. Seuraavissa maissa yli 15 prosenttia väestöstä saavutti vain tason 1 tekstilukutaitokokeessa: Belgia (Flanderi), Irlanti, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta. Jopa parhaat testitulokset saavuttaneessa maassa (Ruotsi) kahdeksalla prosentilla aikuisväestöstä oli pahoja lukutaidon puutteita jokapäiväisessä elämässä ja työpaikalla. OECD:n raportissa todetaan lopuksi, että kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa ja alueissa ainakin yksi neljästä aikuisesta ei saavuttanut tasoa 3, joka oli lukutaidon toivottu vähimmäistaso. Huono lukutaito on syvälle juurtunut ongelma; sen poistaminen on hallitusten tärkeimpiä haasteita.

6.   Kokopäiväinen koulutus: Lukutaidon ja hankitun koulutuksen yhteys ei ole suoraviivainen. Monilla aikuisilla on hyvä lukutaito vähäisestä koulutuksesta huolimatta, ja vastaavasti joillakin korkeasti kouluttautuneilla on huono lukutaito. Tästä huolimatta (ja kuten odotettua) OECD:n tutkimuksessa havaittiin, että tärkein lukutaidon astetta ennustava tekijä on koulutuksen taso. Keskimäärin voidaan todeta, että mitä pidempi kokopäiväinen koulutus, sitä parempi lukutaito. Iän ja lukutaidon negatiivinen korrelaatio puolestaan heijastaa sitä, että testatut iäkkäämmät henkilöt olivat saaneet vähemmän kokopäiväistä koulutusta kuin nuoremmat koehenkilöt. Laadukas kokopäiväinen koulutus kohentaa ilmiselvästi koko väestön lukutaitoa. OECD:n ja muiden kantaa ottaneiden tahojen mukaan olisi ennen kaikkea keskityttävä entistä laadukkaamman opetuksen tarjoamiseen kouluikäisen väestön akateemisesti heikoimmalle neljännekselle ja henkilöille, joilla on erityisiä koulutustarpeita.

7.   Kokopäiväisen koulutuksen jälkeen: Kokopäiväinen koulutus ei kuitenkaan yksinään takaa aikuisten koulutuksen hyvää tasoa kokopäiväisen koulutuksen päättämisen jälkeen. OECD toteaa, että koulutuksen päättäneillä neljä tekijää vaikuttaa hyvän lukutaidon saavuttamiseen ja ylläpitämiseen:

koulutetussa työssä olevan väestön suuri osuus
lukutaitoa edellyttävät ja palkitsevat työorganisaation toiminnalliset ja ammatilliset rakenteet ja muodot
osallistuminen muodollisiin aikuisopintoihin ja -koulutukseen
lukutaidon hyödyntäminen kotona.

Tämä korostaa työpaikoille – niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin työnantajien rooli lukutaidon edistämisessä ja palkitsemisessa on merkittävä – ja koteihin – esimerkiksi koko perheen oppimisohjelmien muodossa – suunnattujen toimintalinjojen merkitystä.

8.   Mitä Eurooppa voi ja mitä sen tulisi tehdä? EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan 1 kohdassa todetaan, että yhteisö pitää täysin arvossa "jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta". Lisäksi koulutukseen Euroopan tasolla ohjatut varat ovat niukat tarkasteltaessa talousarviota kokonaisuutena. Yhteisön tulisi toimia vain aloilla, joilla voidaan todistetusti saavuttaa riittävää "eurooppalaista lisäarvoa". Kun otetaan huomioon nämä rajoitteet, tämän valiokunnan toimivallan piiriin kuuluu kolme aluetta, joilla on olemassa oikeusperusta toimenpiteitä varten ja joilla yhteisö voi tehokkaasti vaikuttaa lukutaidon kohentamiseen Euroopassa:

Kerätään tietoja siitä, miten jäsenvaltiot aikovat panna täytäntöön Lissabonin koulutusalaa koskevat päätelmät ja rohkaista parhaiden käytänteiden levittämistä.
Avustetaan jäsenvaltioita (avoimen koordinointimenetelmän avulla) panemaan täytäntöön pitkän aikavälin työohjelma "oppimistason nostaminen Euroopassa parantamalla opettajien ja kouluttajien koulutuksen laatua sekä lisäämällä erityisesti luku- ja kirjoitustaitoa sekä laskutaitoa", kuten komission raportti "Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet"(1) edellyttää.
Tuetaan lukutaidon kehittämistä ja ylläpitämistä esimerkiksi Sokrates-ohjelman (Grundtvig-aikuiskoulutustoimi), sekä Leonardo- ja Nuoriso-ohjelmien kautta samoin kuin rakennerahastoista tuettujen hankkeiden kautta.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   panee merkille, että vaikka täydellinen lukutaidottomuus on suhteellisen harvinainen ilmiö Euroopassa, kaikissa Euroopan maissa ainakin yhdellä aikuisella neljästä ei ole riittävää lukutaitoa, joka tarvitaan selviämiseen monimutkaisen, kehittyneen yhteiskunnan jokapäiväisessä elämässä ja työelämässä;

2.   uskoo, että jos Lissabonissa asetettu tavoite tehdä Euroopasta "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta" halutaan saavuttaa, eurooppalaisten lukutaitoa on kehitettävä myös edistämällä kansalaisten tiedostavampaa poliittista osallistumista ja mahdollisuuksia tuntea paremmin oikeutensa ja käyttää niitä;

3.   vaatii, että jäsenvaltiot kantavat niille perussopimuksissa annetun vastuunsa koulutusjärjestelmien sisällöstä ja järjestämisestä;

4.   katsoo, että on otettava huomioon Nizzan huippukokouksessa hyväksytyt suuntaviivat, jotka koskevat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen yhteisiä tavoitteita, on edistettävä työelämään osallistumista ja resurssien, oikeuksien, omaisuuden ja palveluiden tuomista kaikkien ulottuville sekä torjuttava syrjäytymisriskiä toimimalla eniten vaarassa olevien ihmisryhmien puolesta;

5.   panee tyytyväisenä merkille Tukholman huippukokoukseen laaditun komission raportin "Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet"; uskoo, että yhteisön toimielimillä on tärkeä tehtävä avustaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön työohjelma "oppimistason nostaminen Euroopassa parantamalla opettajien ja kouluttajien koulutuksen laatua sekä lisäämällä erityisesti luku- ja kirjoitustaitoa sekä laskutaitoa";

6.   kehottaa komissiota tukemaan lukutaidon kehittämistä ja ylläpitoa esimerkiksi Sokrates-, Leonardo- ja Nuoriso-ohjelmien kautta samoin kuin rakennerahastoista tuettujen hankkeiden kautta;

7.   kehottaa komissiota sisällyttämään lukutaitoa edistäviä hankkeita kirjojen tai lukemisen eurooppalaiseen teemavuoteen;

8.   kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että maahanmuuttajilla, turvapaikanhakijoilla ja tekniikan kehityksen vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuneilla aikuisilla on erityisiä ongelmia, ja ryhtymään toimiin heidän lukutaitonsa kehittämiseksi koordinoimalla omia aloitteitaan uskonnollisten tai maallisten vapaaehtoisjärjestöjen, ammattiliittojen ja yrittäjäyhdistysten tekemien aloitteiden kanssa.

(1)Komission raportti "Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet", KOM(2001) 59 lopull.

Päivitetty viimeksi: 22. maaliskuuta 2002Oikeudellinen huomautus