(2) Yhteisön sokerimarkkinoiden perustana ovat periaatteet, joita on aiemmin muissa yhteisissä markkinajärjestelyissä uudistettu merkittävästi. Sokerialan yhteinen markkinajärjestely on tarpeen uudistaa perusteellisesti perustamissopimuksen 33 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti markkinoiden vakauttamiseksi ja kohtuullisen elintason varmistamiseksi sokerialalla toimivalle maatalousväestölle.

(2) Yhteisön sokerimarkkinoiden perustana ovat periaatteet, joita on aiemmin muissa yhteisissä markkinajärjestelyissä uudistettu. Sokerialan yhteistä markkinajärjestelyä on tarpeen muuttaa perustamissopimuksen 33 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti markkinoiden vakauttamiseksi ja kohtuullisen elintason varmistamiseksi sokerialalla toimivalle maatalousväestölle.

Perustelu

Sokerialan yhteistä markkinajärjestelyä on syytä uudistaa siten, että se voidaan sopeuttaa kansainvälisiin sitoumuksiin ja samalla säilyttää suurin osa sen alkuperäisistä periaatteista.

(3 a)Yhteisön sokerimarkkinat ovat todennäköisesti erityisen epävakaat uudistuksen neljän ensimmäisen vuoden ajan (2006–2010), kun rakenneuudistusjärjestelmä pannaan täytäntöön. Muilla maatalouden aloilla viitehintajärjestelmällä ei ole onnistuttu vakauttamaan markkinoita eikä asettamaan markkinahinnoille ehdotonta alarajaa. Siksi interventiohintajärjestelmä on säilytettävä neljän vuoden ajan (2006–2010) ja tarvittaessa on säädettävä interventioelinten mahdollisuudesta ostaa sokeria. Näin ollen on tarpeen asettaa valkoisen sokerin interventiohinta sekä raakasokerin interventiohinta sellaiselle tasolle, että varmistetaan sokerijuurikkaan tai sokeriruo’on viljelijöille kohtuullinen korvaus ottaen samalla kuitenkin huomioon kuluttajien edut. Nämä sokerille myönnettävät hintatakuut hyödyttävät itse asiassa myös sakkaroosisiirappia, isoglukoosia ja inuliinisiirappia, joiden hinnat riippuvat sokerin hinnasta. Markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen vahvistetaan interventiojärjestelmän korvaava viitehinta.

(5 a) Jotta sokerijuurikkaan viljelijöille varmistettaisiin kohtuullinen elintaso, olisi vahvistettava vähimmäishinta kiintiösokerijuurikkaalle. Hintaa vahvistettaessa on otettava huomioon valkoisen sokerin interventiohinta sekä saanto, joka voidaan yhteisössä arvioida 130 kilogrammaksi sokeria yhtä vakiolaatuisten juurikkaiden tonnia kohti.

Perustelu

Arvioitua 130 kilon saantoa on aina käytetty sokerijuurikkaan ja sokerin välisen hinta-maksusuhteen määrittämiseen. On hyvin tärkeää sisällyttää tämä seikka asetukseen, jos halutaan välttää viljelijöiden ja valmistajien välisiä konflikteja. Arvioitu 130 kilon saanto sisältyy sitä paitsi sokerialan markkinajärjestelystä annetun voimassaolevan asetuksen johdanto-osan seitsemänteen kappaleeseen.

(6 a) Kun otetaan huomioon, että vain pieni osa sokerin hinnan alenemisesta koituu eurooppalaisen kuluttajan eduksi (1,5 prosenttia jalostetuissa sokereissa, joiden osuus on 70 prosenttia kaikista sokerituotteista, ja 5 prosenttia käyttösokerissa, jonka osuus on 30 prosenttia kaikista sokerituotteista), sokerijuurikkaan viite- tai interventiohinnan ja vähimmäishinnan tasot on syytä määrittää pääasiassa tuotanto- ja tuontimäärien sekä kulutuksen kehittymisen perusteella, koska ne varmistavat yhteisön markkinoiden tasapainon.

Perustelu

Taloustutkimukset osoittavat, etteivät kuluttajat todennäköisesti hyödy hintojen alenemisesta merkittävästi, kuten ei ole käynyt aiemmissakaan uudistuksissa, joissa raaka-aineiden hintojen aleneminen ei ole johtanut tuotteiden kuluttajahintojen alenemiseen. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että uudistuksen pääasiallisena perusteena on tuotannon, kulutuksen, tuonnin ja viennin tasapaino Euroopan markkinoilla.

(7) Sokeriyritysten ja sokerijuurikkaan viljelijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon varmistamiseksi tarvitaan erityiset välineet. Sen vuoksi olisi vahvistettava vakiomääräykset, joilla säännellään sokerijuurikkaan ostajien ja myyjien sopimussuhteita. On vaikea vahvistaa koko yhteisölle yhtenäisiä sokerijuurikkaiden ostoehtoja, koska luonnolliset, taloudelliset ja tekniset olosuhteet ovat moninaiset. Sokerijuurikkaan viljelijöiden yhdistysten ja sokeriyritysten välillä on jo toimialakohtaisia sopimuksia. Sen vuoksi vakiomääräyksissä olisi määriteltävä ainoastaan sokerijuurikkaan viljelijöiden ja sokeriteollisuuden vaatimat vähimmäisvaatimukset, joilla taataan sokerimarkkinoiden moitteeton toiminta, ja tietyistä säännöistä olisi oltava mahdollisuus poiketa toimialakohtaisissa sopimuksissa.

(7) Sokeriyritysten ja sokerijuurikkaan viljelijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon varmistamiseksi tarvitaan erityiset välineet. Sen vuoksi olisi vahvistettava vakiomääräykset, joilla säännellään sokerijuurikkaan ostajien ja myyjien sopimussuhteita. Sellaisten erityisten taloudellisten vaikeuksien yhteydessä, joihin vakiomääräykset eivät tarjoa vakuuttavaa ratkaisua, toimialakohtaisissa sopimuksissa voidaan komission yksiköiden kuulemisen jälkeen poiketa tietyistä säännöistä rajoitetussa määrin ja rajoitetulla aikavälillä.

Perustelu

Vakiomääräysten tarkoituksena on vakiinnuttaa toimintasäännöt yhteisön sokerialalla ja yhdenmukaistaa sitä. Määräysten merkitystä ei ole syytä vähätellä ja on tarpeen tähdentää, että edellä mainitut poikkeamiset määräyksistä ovat mahdollisia vain rajoitetussa määrin ja rajoitetulla aikavälillä.

(8) Syyt, joiden vuoksi yhteisö otti aikanaan käyttöön sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappialalla tuotantokiintiöjärjestelmän, ovat edelleen perusteltuja. Kun otetaan kuitenkin huomioon yhteisössä ja kansainvälisesti tapahtunut kehitys, tuotantojärjestelmää on tarpeen mukauttaa uusien järjestelyjen käyttöönottamiseksi ja kiintiöiden pienentämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä kiintiöt alueelleen sijoittautuneille yrityksille, kuten aiemmassakin kiintiöjärjestelmässä. Sokerialan uudessa yhteisessä markkinajärjestelyssä olisi säilytettävä kiintiöiden oikeudellinen asema, sillä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kiintiöjärjestelmä on sokerialan markkinoita säätelevä mekanismi, jolla pyritään saavuttamaan yleisen edun kannalta tärkeitä tavoitteita.

(8) Syyt, joiden vuoksi yhteisö otti aikanaan käyttöön sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappialalla tuotantokiintiöjärjestelmän, ovat edelleen perusteltuja. Kun otetaan kuitenkin huomioon yhteisössä ja kansainvälisesti tapahtunut kehitys, tuotantojärjestelmää, etenkin kiintiöitä, on tarpeen mukauttaa sokerialan markkinoiden tasapainottamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä kiintiöt alueelleen sijoittautuneille yrityksille, kuten aiemmassakin kiintiöjärjestelmässä. Sokerialan uudessa yhteisessä markkinajärjestelyssä olisi säilytettävä kiintiöiden oikeudellinen asema, sillä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kiintiöjärjestelmä on sokerialan markkinoita säätelevä mekanismi, jolla pyritään saavuttamaan yleisen edun kannalta tärkeitä tavoitteita.

Perustelu

Uudistuksen tavoitteena ei ole sinänsä kiintiöiden pienentäminen vaan tuotannon, kulutuksen, tuonnin ja viennin tasapainottaminen.

(8 a) Euroopan unionissa vuonna 2000 käyttöön otettu järjestely, joka perustui Balkanin maista peräisin olevan sokerin rajoittamattomaan ja tullittomaan pääsyyn unioniin, johti tuonnin ennenkuulumattomaan kasvuun varsinkin, kun laiton kauppa jäi pitkään huomaamatta. Vuonna 2005 palattiin tuonnin sääntelyyn, jonka ansiosta sokerin laiton tuonti yhteisöön saatiin pysäytettyä ja sisämarkkinoiden tasapaino varmistettua.

Perustelu

Viime vuosina tapahtuneen sääntelemättömän markkinoiden avaamisen seuraukset on otettava huomioon määritettäessä Euroopan unionin kauppakumppanien kanssa luotavia kauppasuhteita. Koska yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen tavoitteena on yhteisön markkinoiden tasapaino, on syytä muistaa, että tämäntyyppisen laittoman kaupan uudelleen ilmenemisellä olisi merkittäviä seurauksia hintatasoon ja hintojen vakauteen. Kokemus on osoittanut, että paluu kaupan sääntelyyn on varmistanut sisämarkkinoiden vakauden.

(8 b) Objektiivisena riskinä on, että laiton kauppa, joka kehittyi, kun yhteisön markkinat avattiin ilman tulleja ja määrällisiä rajoituksia Balkanin maista tuotavalle sokerille, elpyy vähiten kehittyneitä maita koskevan Kaikki paitsi aseet -aloitteen tultua voimaan. Jotta yhteisö voi tehokkaasti ja järkevästi mukauttaa omat tuotantokiintiönsä, on tärkeää ottaa käyttöön asianmukaisia sääntelyvälineitä, joiden avulla voidaan jatkaa sokeritarjonnan valvontaa yhteisön markkinoilla ja tukahduttaa kaikenlainen laiton kauppa, joka johtaa markkinoiden häiriintymiseen ja yhteisön tuotantojärjestelmän epätasapainoon. Kehitysmaat tarvitsevat myös merkittävää tukea, jotta ne voivat puolustautua näitä käytäntöjä vastaan ja hyötyä täysimääräisesti Kaikki paitsi aseet -aloitteesta.

Perustelu

Riski, että Kaikki paitsi aseet -aloite avaa mahdollisuuksia sokerin laittoman tuonnin uudelleen alkamiselle, on todellinen. Moninkertaistamalla sokerin tarjonnan yhteisön markkinoilla se uhkaisi sokerin yhteisen markkinajärjestelyn yhtenäisyyttä ja sitä kautta hintojen vakautta ja hintatasoa. Tällaisten käytäntöjen seuraukset olisivat kohtalokkaita unionin sokerinviljelijöille ja sokeriteollisuudelle. Samoin ne olisivat tuhoisia vähiten kehittyneille maille, jotka eivät voisi hyötyä kannattavista markkinoista, ja Kaikki paitsi aseet -aloitteen alkuperäinen etu mitätöityisi. Siksi on syytä korostaa jälleen kaupan sääntelyn merkitystä, jotta kauppa voi toimia kehityksen perustana sekä unionissa että sen ulkopuolella.

Laittoman sokerintuonnin valvonnasta on huolehdittava sekä kehitysmaissa että EU:ssa.

(8 c) Kaikki paitsi aseet -aloite, joka mahdollistaa sokerin tuonnin tullitta ja kiintiöittä vähiten kehittyneistä maista, saattaa synnyttää kolmivaiheista kauppaa (sokeria viedään EU:hun ja tuodaan muualta omaa kulutusta varten), jonka havaitseminen on lähes mahdotonta kohtuullisin kustannuksin ja joka saattaisi horjuttaa yhteisön markkinoiden vakautta. Kolmivaiheinen kauppa vaarantaisi lisäksi vähiten kehittyneiden maiden kehityksen, sillä se hyödyttää vain suuria kansainvälisiä toimijoita muttei sokerintuotannosta elävää paikallisväestöä. Koska monet kehitysmaat ovat pelkästään vientiin suuntautuneen tuotantojärjestelmän vuoksi riippuvaisia sokerista, on erittäin tärkeää varmistaa, että kolmivaiheinen kauppa ei estä kehitysmaiden pääsyä EU:n markkinoille.

Perustelu

Kolmivaiheisen kaupan kehittymisen riski ja laiton kaupankäynti ovat uhka sokerintuottajille sekä Euroopassa että vähiten kehittyneissä maissa. EU:n tulliviranomaisten on tehtävä yhteistyötä kehitysmaiden kanssa tällaisten käytäntöjen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kehitysmaat pääsevät EU:n markkinoille.

(9) Kun otetaan huomioon hiljattaiset päätökset, jotka Maailman kauppajärjestön (WTO) paneeli on tehnyt vientitukia ja riitojenratkaisuelin EU:n sokerin vientitukea koskevissa kysymyksissä, ja jotta yhteisön toimijat voisivat siirtyä aiemmasta kiintiöjärjestelmästä nykyiseen järjestelmään sujuvasti, markkinointivuonna 2004/2005 C-sokeria tuottaneille sokeriyrityksille olisi voitava markkinointivuonna 2006/2007 myöntää lisäkiintiö edellytyksillä, joissa otetaan huomioon C-sokerin alhaisempi arvo.

Poistetaan.

Perustelu

Ei vaikuta asialliselta, että rakenneuudistusprosessissa myönnetään miljoonan tonnin lisäkiintiö ja että se on lisäksi osoitettu tietyille, ylituotantoon syyllistyville maille.

(9 a) Öljyvarojen väheneminen maailmassa on johtanut raakaöljyn hinnan ennenkuulumattomaan nousuun. Alkoholin tuotanto sokerialalla on merkittävä tekijä kehitettäessä vaihtoehtoisia energiamuotoja. Kun otetaan huomioon yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen vaikutukset tuotantotasoihin, on syytä ennakoida ja vahvistaa tätä kehitystä ja laajentaa näin sokerialan tulevaisuudennäkymiä sisällyttämällä bioetanolin tuotanto kiintiön ulkopuoliseen tuotantoon.

Perustelu

Biopolttoaineet ovat yksi vaihtoehto sokerialalle, erityisesti kun otetaan huomioon energiantuotannossa käytettävien fossiilisten polttoaineiden määrän kehitys maailmassa, energiantuotannon riippumattomuuden tavoite ja kasvihuonekaasujen torjunta. Siksi bioetanolin tuotanto on välttämätöntä sisällyttää nimenomaisesti uuteen sokerialaa koskevaan asetukseen.

(10 a) Yritysten, jotka saavat isoglukoosin lisäkiintiön, on kuitenkin etukäteen luovuttava väliaikaisessa sokerialan rakenneuudistusjärjestelmässä varatusta tuesta.

Perustelu

Yhteisön rahastojen hoidolle ei olisi hyväksi, että yritykset, jotka ovat korvauksetta saaneet ylimääräisen isoglukoosikiintiön, saisivat myöhemmin tukea kiintiöstä luopuessaan.

(11) Komission olisi voitava rakenneuudistusrahaston vuonna 2010 tapahtuvan lakkauttamisen jälkeen mukauttaa kiintiöitä kestävälle tasolle, jotta varmistettaisiin, että yhteisön sokerin-, isoglukoosin- ja inuliinisiirapintuotanto vähenee riittävästi.

(11) Neuvoston olisi voitava tilanteen vaatiessa rakenneuudistusrahaston vuonna 2010 tapahtuvan lakkauttamisen jälkeen komission ehdotuksesta ja kuultuaan Euroopan parlamenttia mukauttaa sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin kiintiöitä kestävälle tasolle, jotta varmistettaisiin tasapainoiset yhteisön markkinat.

Perustelu

Uudistuksen tavoitteena on yhteisön markkinoiden tasapaino. Jos kiintiöiden mukauttaminen rakenneuudistusjärjestelmän lopuksi osoittautuu tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta tarpeelliseksi, jäsenvaltioiden on Euroopan parlamenttia kuultuaan määrättävä asianmukaiset tasot.

(15 a) On varmistettava, että kemian- ja lääketeollisuus voivat hankkia sokeria maailmanmarkkinahintaan.

Perustelu

Komission ehdotuksen perusteluihin pohjautuva muotoilu. Tämä perusperiaate olisi sisällytettävä asetustekstiin, koska se on tärkeä asetuksen tulkinnan kannalta.

(28 a) Alkuperäsääntöjä on tiukennettava, jotta estetään alkuperänimityksen hankkiminen puhdistusprosessin perusteella.

Perustelu

Eräät maat eivät selvästi kykene huolehtimaan valvontaan tarvittavasta tulliyhteistyöstä. Se aiheuttaa Euroopan tuottajia vahingoittavaa toimintaa.

(29) Yhteisöllä on kolmansien maiden kanssa useita yhteisön markkinoille pääsyä koskevia etuuskohtelujärjestelmiä, joiden ansiosta kyseiset maat voivat viedä ruokosokeria yhteisöön edullisin edellytyksin. Sen vuoksi on tarpeen arvioida puhdistamoiden puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tarve ja varata tuontitodistukset tietyin edellytyksin yhteisön päätoimisille puhdistamoille.

(29) Yhteisöllä on kolmansien maiden kanssa useita yhteisön markkinoille pääsyä koskevia etuuskohtelujärjestelmiä, joiden ansiosta kyseiset maat voivat viedä ruokosokeria yhteisöön edullisin edellytyksin. Sen vuoksi on tarpeen arvioida puhdistamoiden puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tarve ja varata tuontitodistukset tietyin edellytyksin yhteisön päätoimisille puhdistamoille. Tuontitodistukset olisi myönnettävä kuitenkin myös muille sokeritehtaille markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen.

Perustelu

Tuontisokerin jalostuksen ei pitäisi olla kokopäivätoimisten jalostajien yksinoikeus. Muidenkin sokeritehtaiden olisi voitava tehdä sitä uudistuskauden lopulta lähtien. Tällä parannetaan EU:n sokerimarkkinoiden toimintaa.

(29 a) Vähiten kehittyneiden maiden sokerituotteiden yhteisön markkinoille pääsyä koskevan etuuskohtelujärjestelmän soveltaminen olisi tilapäisesti keskeytettävä, jos niiden Euroopan unioniin suuntautuvan viennin määrä ylittää niiden kotimaisen tuotantokapasiteetin, kun viimeksi mainitusta on vähennetty muihin tarkoituksiin, ennen kaikkea kotimaiseen kulutukseen ja kolmansiin maihin suuntautuvaan vientiin, varatut määrät. Komission on siksi saatava edunsaajamailta tiedot kotimaisen sokerintuotannon ja -kulutuksen määristä sekä sokerin tuonti- ja vientimääristä. Näihin lukuihin on sisällyttävä myös jalostettujen tuotteiden sokeri.

Perustelu

Yleisen tullietuusjärjestelmän edunsaajamaita olisi tarkkailtava tiiviisti etenkin sokerin alkuperäsääntöjen noudattamisen suhteen. Komissiolla on oltava käytössään tarvittavat tiedot noudattamisen tutkimiseksi, ja sen olisi ryhdyttävä viipymättä toimiin, jos sääntöjä ei noudateta. Tällä lisätään myös järjestelmän myönteisiä vaikutuksia edunsaajamaiden köyhimmän väestön keskuudessa.

(29 b) Yleisen tullietuusjärjestelmän edunsaajamaita olisi kiellettävä käyttämästä vähiten kehittyneiden maiden ulkopuolisista kolmansista maista peräisin olevaa sokeria tuotteisiin, joita ne aikovat myydä EU:n alueella tullietuusjärjestelmän mukaisesti.

Perustelu

EU:n alueelle tarkoitetun, kolmansista maista peräisin olevan sokerin sekoittaminen, jalostaminen, maustaminen ja värjääminen olisi kiellettävä EU:n sokerimarkkinoiden vakauden turvaamiseksi. Tällä lisätään myös järjestelmän myönteisiä vaikutuksia edunsaajamaiden köyhimmän väestön keskuudessa.

(30) Yhteisön mahdollinen osallistuminen sokerin kansainväliseen kauppaan voitaisiin turvata mahdollisuudella myöntää kolmansiin maihin suuntautuvalle viennille yhteisön hintojen ja maailmanmarkkinahintojen väliseen erotukseen perustuvaa Euroopan yhteisön WTO-sitoumusten mukaista vientitukea. Tuettuun vientiin olisi sovellettava määrällisiä ja talousarvioon perustuvia rajoituksia.

Poistetaan.

Perustelu

Vientituet aiheuttavat maailmanmarkkinoiden voimakasta vääristymistä. Siksi ne on poistettava välittömästi.

(32) Määrällisten rajoitusten noudattaminen olisi varmistettava luotettavan ja tehokkaan seurantajärjestelmän avulla. Tätä varten vientitukien myöntämisen edellytyksenä olisi oltava vientitodistus. Vientitukia olisi myönnettävä käytettävissä enimmäismäärien rajoissa kunkin tuotteen tilanteen mukaan. Kyseiseen sääntöön olisi sallittava poikkeuksia vain perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen tuotteiden osalta, joihin ei sovelleta määrärajoituksia. Olisi säädettävä mahdollisuudesta poiketa hallintosääntöjen tiukasta noudattamisesta sellaisten tuotteiden osalta, joiden tuettu vienti ei todennäköisesti ylitä vahvistettuja määriä.

(32) Määrällisten rajoitusten noudattaminen olisi varmistettava luotettavan ja tehokkaan seurantajärjestelmän avulla. Tätä varten vientitukien ja kiintiöiden ulkopuolisen viennin myöntämisen edellytyksenä olisi oltava vientitodistus. Vientitukia olisi myönnettävä käytettävissä enimmäismäärien rajoissa kunkin tuotteen tilanteen mukaan. Kyseiseen sääntöön olisi sallittava poikkeuksia vain perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen tuotteiden osalta, joihin ei sovelleta määrärajoituksia. Olisi säädettävä mahdollisuudesta poiketa hallintosääntöjen tiukasta noudattamisesta sellaisten tuotteiden osalta, joiden tuettu vienti ei todennäköisesti ylitä vahvistettuja määriä.

Perustelu

Euroopan unionin on kyettävä tarkistamaan, että WTO:n asettamia viennin määrällisiä rajoituksia noudatetaan, tapahtuipa vienti vientituella kiintiön puitteissa tai ilman tukea kiintiön ulkopuolella.

(34) On aiheellista säätää toimenpiteistä, joita toteutetaan, jos hintojen merkittävä nousu tai lasku häiritsee tai uhkaa häiritä yhteisön markkinoita. Kyseisiin toimenpiteisiin voi kuulua tarvittavaksi ajanjaksoksi sellaisen kiintiön avaaminen, jossa kannetaan alennettu tulli tuotaessa sokeria maailmanmarkkinoilta.

(34) On aiheellista säätää toimenpiteistä, joita toteutetaan, jos hintojen merkittävä nousu tai lasku häiritsee tai uhkaa häiritä yhteisön markkinoita. Yhteisön tuotantovajeen tapauksessa kyseisiin toimenpiteisiin voi kuulua tarvittavaksi ajanjaksoksi sellaisen kiintiön avaaminen, jossa kannetaan alennettu tulli tuotaessa sokeria maailmanmarkkinoilta.

Perustelu

Sellaisen uuden tariffikiintiön käyttöönotto, jossa kannetaan alennettu tulli, on järkevä vain yhteisön tuotantovajeen tapauksessa, ei muissa olosuhteissa.

(38) Sokerintuotannon ominaispiirteet yhteisön syrjäisimmillä alueilla tekevät siitä erilaisen kuin muualla yhteisössä. Sen vuoksi alalle olisi ohjattava taloudellista tukea myöntämällä kyseisten alueiden viljelijöille määrärahoja sen jälkeen, kun paikallista maataloustuotantoa edistävät tukiohjelmat, jotka jäsenvaltiot laativat unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ... päivänä ....kuuta .... annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o .../2005, ovat tulleet voimaan.

(38) Sokerintuotannon ominaispiirteet yhteisön syrjäisimmillä alueilla tekevät siitä erilaisen kuin muualla yhteisössä. Sen vuoksi alalle olisi ohjattava taloudellista tukea myöntämällä kyseisten alueiden viljelijöille määrärahoja sen jälkeen, kun paikallista maataloustuotantoa edistävät tukiohjelmat, jotka jäsenvaltiot laativat unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ... päivänä ....kuuta .... annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o .../2005 , ovat tulleet voimaan. On myös säädettävä erityistuesta yhteisön alueille, joiden taloudellinen tai sosiaalinen tilanne on heikko.

Perustelu

Eräillä EU:n alueilla ilmasto-olosuhteet ovat ympäri vuoden vaikeat. Tuotannon häviäminen niistä kokonaan on kuitenkin sosiaalisista ja taloudellisista syistä kestämätöntä, joten tarvitaan erityistukitoimia.

(40) Siirtyminen asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaisista järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin järjestelyihin voi aiheuttaa vaikeuksia, joita tämä asetus ei koske. Tällaisten vaikeuksien selvittämiseksi komission olisi voitava vahvistaa siirtymätoimenpiteitä,

(40) Siirtyminen asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaisista järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin järjestelyihin voi aiheuttaa vaikeuksia, joita tämä asetus ei koske, kuten epävarmuutta alueilla, joissa suoritetaan syyskylvö markkinointivuotta 2006/2007 varten. Tällaisten vaikeuksien selvittämiseksi komission olisi voitava vahvistaa siirtymätoimenpiteitä,

Perustelu

Useilla alueilla, erityisesti Etelä-Euroopassa, ollaan jo suorittamassa kylvöjä vailla tietoa uudistuksen tuloksista, joten pitäisi soveltaa siirtymätoimenpiteitä.

(40 a) Unionin sokerialan rakenneuudistuksen yhteydessä on ensisijaisen tärkeää, että neuvosto varmistaa Euroopan rakennerahastojen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden politiikan välineiden käytön rakenneuudistuksen hallinnoinnin optimoimiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Suunniteltu uudistus on laaja, se on tarkoitus toteuttaa lyhyellä aikavälillä etenkin maaseutualueilla ja siihen kuuluu erityyppisiä taloudellisia toimialoja, minkä vuoksi on välttämätöntä kehittää nopeasti alueellisia ohjelmia Euroopan rakennerahastojen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden politiikan välineiden avulla. Tämä on Lissabonin strategian ja Euroopan työllisyysstrategian tavoitteiden sekä komission vuosiksi 2007–2013 ehdottamien, yhteenkuuluvuutta koskevien poliittisten suuntaviivojen mukaista ja vastaa erityisesti rakenneuudistuksista ja työllisyydestä annettuun komission tiedonantoon1.

Tiedonannossa korostetaan erityisesti, että on loogista, että Euroopan unioni vastaa toteuttamiensa politiikkojen kustannuksista (kohta 1.1), ja että kaikkia yhteisön rahoitusvälineitä ja jäsenvaltioiden käytössä olevia pääasiallisia rahoitusvälineitä on käytettävä täydentävällä ja yhtenäisellä tavalla taloudellisten muutosten hallinnoimiseksi ja työllisyysvaikutusten maksimoimiseksi (kohta 2.1.3).

_____________________

1 Komission tiedonanto "Rakenneuudistukset ja työllisyys – Rakenneuudistusten ennakointi ja tukeminen työllisyyden kehittämiseksi: Euroopan unionin tehtävät", KOM(2005)0120.

Perustelu

Sokerin yhteisen markkinajärjestelyn uudistus vaikuttaa varmasti sokerintuotantoalueisiin, etenkin maaseutualueisiin. Sen seuraukset eivät koske vain alan toimijoita vaan erityyppisiä toimintoja, jotka ovat suoraan tai välillisesti riippuvaisia kyseisestä alasta. Jotta voitaisiin noudattaa työllisyyteen ja sosiaalisen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyviä Euroopan unionin sitoumuksia, uudistuksessa suunnitellun rakenneuudistusjärjestelmän ei tule olla ainoa asian yhteydessä käytettävä väline. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti kehottaa neuvostoa varmistamaan Euroopan rakennerahastojen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden politiikan välineiden käytön rakenneuudistuksen hallinnoinnin optimoimiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

1 a. Sokerialan yhteisellä markkinajärjestelyllä pyritään saavuttamaan EY:n perustamissopimuksen 33 artiklassa vahvistetut tavoitteet ja erityisesti vakauttamaan markkinat, lisäämään yhteisön sokerialan järjestelyjen markkinaorientoitumista ja varmistamaan kohtuullinen elintaso sokerialalla toimivalle maatalousväestölle.

Perustelu

Yhteisön sokerialan järjestelyiden uudistus on välttämättä toteutettava siten, että alan markkinaorientoituminen kasvaa.

6 a. ’vientisokerilla’, ’vienti-isoglukoosilla’ tai ’vienti-inuliinisiirapilla’ tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka viedään kolmansiin maihin tiettynä markkinointivuonna EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan nojalla tehtyjen sopimusten asettamissa rajoissa;

Perustelu

Euroopan unioni on maailman sokerimarkkinoilla merkittävä tekijä. Vaikka sen toiminta tuomittiin WTO:ssa, unioni on säilyttänyt itsellään mahdollisuuden viedä tietty tonnimäärä sokeria. Tämä mahdollisuus voidaan käyttää viemällä vientituettua kiintiösokeria, mutta myös kiintiön ulkopuolista sokeria ilman vientitukia. Lisäksi unioni on pidättänyt itselleen mahdollisuuden viedä kiintiösokeria vapaasti ja ilman vientitukia erityisesti maihin, joiden kanssa se on tehnyt kauppa- tai vapaakauppasopimuksia.

7. ’ylijäämäsokerilla’, ’ylijäämäisoglukoosilla’ tai ’ylijäämäinuliinisiirapilla’ tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna ja joka ylittää 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun vastaavan määrän;

7. ’ylijäämäsokerilla’, ’ylijäämäisoglukoosilla’ tai ’ylijäämäinuliinisiirapilla’ tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna ja joka ylittää 5, 6 ja 6 a kohdassa tarkoitetun vastaavan määrän;

Perustelu

Euroopan unioni on maailman sokerimarkkinoilla merkittävä tekijä. Vaikka sen toiminta tuomittiin WTO:ssa, unioni on säilyttänyt itsellään mahdollisuuden viedä tietty tonnimäärä sokeria. Tämä mahdollisuus voidaan käyttää viemällä vientituettua kiintiösokeria, mutta myös kiintiön ulkopuolista sokeria ilman vientitukia. Lisäksi unioni on pidättänyt itselleen mahdollisuuden viedä kiintiösokeria vapaasti ja ilman vientitukia erityisesti maihin, joiden kanssa se on tehnyt kauppa- tai vapaakauppasopimuksia.

11 a. 'vähiten kehittyneistä maista peräisin olevalla etuuskohteluun oikeutetulla sokerilla' tietyn vähiten kehittyneen maan tuottamaa ja viemää sokerimäärää, joka ylittää sen oman kulutuksen, sellaisena kuin se on ilmoitettu Kansainväliselle sokerijärjestölle;

Perustelu

Koska tuonti vähiten kehittyneistä maista on ainoa hallitsematon virtaus, on tärkeää rajoittaa se vähiten kehittyneiden maiden nettovientikapasiteettiin. Tällä tavoin varmistamme, että vähiten kehittyneet maat todellakin kehittävät tuotantokapasiteettinsa palvelemaan ensi sijassa kotimaan markkinoita ja vasta sitten kolmansien maiden markkinoita. Vaikuttaa loogiselta, että kaikkein kilpailukykyisimmät vähiten kehittyneet maat huolehtivat ensi kädessä tarjonnasta niille alueensa maille, joissa sokerista on pulaa.

2 a artikla

Hintajärjestelmä

1. Markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008, 2008/2009 ja 2009/2010 perustetaan interventiohintaan perustuva interventiojärjestelmä 17 a artiklassa määriteltyjen menettelyjen mukaisesti.

2. Markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen interventiojärjestelmä korvataan viitehintaan perustuvalla järjestelmällä.

Viitehinnat

Viite- tai interventiohinnat

1. Valkoisen sokerin viitehinta on:

1. Valkoisen sokerin viite- tai interventiohinta on:

a) 631,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

a) 631,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

b) 476,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

b) 571,2 5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

c) 449,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

c) 525,8 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

d) 385,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

d) 442,3 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

2. Raakasokerin viitehinta on:

2. Raakasokerin viite- tai interventiohinta on:

a) 496,8 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

a) 496,8 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

b) 394,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

b) 496,8 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

c) 372,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

c) 441,2 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

d) 319,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

d) 366,6 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja viitehintoja sovelletaan pakkaamattomaan sokeriin, vapaasti tehtaalla, lastattuna ostajan valitsemaan kuljetusvälineeseen. Niitä sovelletaan vakiolaatuiseen valkoiseen sokeriin ja raakasokeriin, joiden ominaisuudet vahvistetaan liitteessä I.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja viite- tai interventiohintoja sovelletaan pakkaamattomaan sokeriin, vapaasti tehtaalla, lastattuna ostajan valitsemaan kuljetusvälineeseen. Niitä sovelletaan vakiolaatuiseen valkoiseen sokeriin ja raakasokeriin, joiden ominaisuudet vahvistetaan liitteessä I.

1. Sokerijuurikkaan vähimmäishinta on:

1. Sokerijuurikkaan vähimmäishinta on:

a) 32,86 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

a) 32,86 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

b) 25,05 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008.

b) 31,6 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

b a) 30,6 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

b b) 29,4 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

Sokerijuurikkaan vähimmäishintaa voi kuitenkin alentaa toimialakohtaisella sopimuksella enintään 10 prosenttia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vähimmäishintaa sovelletaan liitteessä I kuvattuun vakiolaatuiseen sokerijuurikkaaseen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vähimmäishintaa sovelletaan liitteessä I kuvattuun vakiolaatuiseen sokerijuurikkaaseen, ja se vastaa kiintiösokerin 130 kilon tuotantoa.

Hintaa sovelletaan vaiheeseen "toimitus toimituspaikalle".

Perustelu

130 kilon saanto on säännösten vakioelementti, ja se on palautettava mieliin viljelijöiden ja valmistajien välisen voitonjaon keskeisenä osoittimena. On muistutettava perinteisestä "toimitus toimituspaikalle" -vaiheesta, jotta voidaan ehkäistä viljelijöiden ja valmistajien välisten konfliktien riskiä, erityisesti suuria rakenneuudistuksia ajatellen.

4. Kun kyseessä ovat sokerijuurikasmäärät, jotka vastaavat teollisuudelle tarkoitetun sokerin tai ylijäämäsokerin määriä, joihin sovelletaan 15 artiklassa säädettyä ylijäämämaksua, asianomaisen sokeriyrityksen on mukautettava ostohintaa siten, että se on vähintään yhtä suuri kuin kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta.

4. Kun kyseessä ovat sokerijuurikasmäärät, jotka vastaavat teollisuudelle tarkoitetun sokerin määriä, asianomaisen sokeriyrityksen on maksettava vähintään toimialakohtaisessa sopimuksessa vahvistettu hinta, ottaen huomioon kyseisen sokerin arvonlisä, sokerin ja kiintiösokerijuurikkaiden virallisten hintojen välinen suhde rakenneuudistusajan jälkeen ja yhteisössä arvioitu 130 kilogramman saanto tonnilta juurikkaita, joiden sokeripitoisuus on 16 prosenttia.

Perustelu

On loogista, että valmistajan teollisuussokerista saamaa hintaa käytetään juurikkaiden hinnan määrittelyyn ja että tuotto jaetaan tasan viljelijöiden ja valmistajien kesken kuten kiintiösokerin tuotannossakin.

4 a. Kun kyseessä ovat sokerijuurikasmäärät, jotka vastaavat ylijäämäsokerin määriä, joihin sovelletaan 15 artiklassa säädettyä ylijäämämaksua tai jotka myydään yhteisön markkinoilla ylijäämämaksua perimättä, asianomaisen sokeriyrityksen on mukautettava ostohintaa siten, että se on vähintään yhtä suuri kuin kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta.

Perustelu

Sokerijuurikkaille, jotka vastaavat sisämarkkinoilla myytäviä ylijäämäsokerin määriä – olipa kyse laittomasta tai laillisesta myynnistä – vahvistetaan vähintään sama vähittäishinta kuin sokerijuurikkaille, jotka vastaavat kiintiösokeria.

7. Jos toimialakohtaisia sopimuksia ei ole, kyseisen jäsenvaltion on toteutettava kyseisten osapuolten etujen suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen mukaisesti.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Perustelu

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

8 artikla

Poistetaan.

Sokerin lisäkiintiö

1. Sokeriyritys, joka tuotti markkinointivuonna 2004/2005 asetuksessa (EY) N:o 1260/2001 tarkoitettua C-sokeria, voi viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2006 hakea jäsenvaltiolta, johon se on sijoittautunut, lisäkiintiötä, jonka enimmäismäärä on vahvistettu liitteessä IV. Lisäkiintiöt on myönnettävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein.

2. Jos lisäkiintiöhakemukset ylittävät käytettävissä olevan kansallisen määrän, asianomaisen jäsenvaltion on sovellettava myönnettäviin määriin suhteellista vähennyskerrointa.

3. Yrityksille 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnetyistä lisäkiintiöistä on perittävä kertamaksu. Kertamaksu on markkinointivuonna 2006/2007 sovellettavan rakenneuudistustuen suuruinen. Se peritään myönnettyä lisäkiintiötonnia kohden.

4. Jäsenvaltion on perittävä 3 kohdan mukainen kertamaksu kokonaisuudessaan alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä, joille on myönnetty lisäkiintiö.

5. Jos sokeriyritys ei ole maksanut kertamaksua ennen 28 päivää helmikuuta 2007, lisäkiintiöitä ei katsota myönnetyiksi kyseiselle sokeriyritykselle.

Perustelu

Ei vaikuta asialliselta, että rakenneuudistusprosessissa myönnetään miljoonan tonnin lisäkiintiö ja että se on lisäksi osoitettu tietyille, ylituotantoon syyllistyville maille.

9 artikla

Poistetaan.

Isoglukoosin lisäkiintiö

Liitteessä III vahvistettuun isoglukoosikiintiöön lisätään 100 000 tonnin isoglukoosikiintiö markkinointivuonna 2006/2007. Markkinointivuosina 2007/2008 ja 2008/2009 edellisen markkinointivuoden kiintiöön lisätään isoglukoosin lisäkiintiö, jonka suuruus on 100 000 tonnia.

Jäsenvaltion on myönnettävä lisäkiintiöt yrityksille suhteessa isoglukoosikiintiöön, joka niille on myönnetty 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Perustelu

On mahdotonta ymmärtää, että samalla, kun sokerijuurikkaan viljelijöitä ja sokerinvalmistajia vaaditaan vähentämään tuotantoaan 3–4 vuodessa yli 30 prosenttia, isoglukoosin tuottajien kiintiöitä korotetaan. Isoglukoosikiintiön korottaminen edellyttäisi vastaavaa sokerikiintiöiden alentamista ja olisi sokerijuurikkaan viljelijöiden ja sokerinvalmistajien painostamista.

2. Jotta vältettäisiin markkinoiden epätasapaino markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen, komissio päättää neuvoston asetuksessa (EY) N:o .../2005 (rakenneuudistusasetus) säädetyn rakenneuudistusjärjestelmän tulokset huomioon ottaen viimeistään vuoden 2010 helmikuun lopussa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yhteisestä prosenttiosuudesta, joka on tarpeen nykyisten sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappikiintiöiden vähentämiseksi jäsenvaltiota tai aluetta kohden.

2. Jotta vältettäisiin markkinoiden epätasapaino markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen, neuvosto päättää komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o .../2005 (rakenneuudistusasetus) säädetyn rakenneuudistusjärjestelmän tulokset huomioon ottaen viimeistään vuoden 2010 helmikuun lopussa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yhteisestä prosenttiosuudesta, joka on tarpeen nykyisten sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappikiintiöiden vähentämiseksi jäsenvaltiota tai aluetta kohden.

Perustelu

Kiintiöiden mahdollinen sopeuttaminen rakenneuudistusjärjestelmän mukaisiksi edellyttää tärkeiden valintojen tekemistä siitä, onko tarpeen säilyttää tuotanto unionin alueella vai luopua siitä. On tärkeää, että asiaa koskeva valvontaoikeus säilyy jäsenvaltioilla. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kaikki tuotantokapasiteetin mukautuksia koskevat päätökset tekee vuodesta 2010 alkaen neuvosto komission ehdotuksesta Euroopan parlamenttia kuultuaan.

c a) vietävä kolmansiin maihin tässä asetuksessa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti.

Perustelu

Komissio liioittelee pyrkiessään lopettamaan sokerin viennin Euroopan unionista. On paikallaan säilyttää mahdollisuus viedä kolmansiin maihin Maailman kauppajärjestön asettamia ehtoja noudattaen.

12 a artikla

Markkinat sokerin ylijäämille

Komissio toteuttaa tutkimuksen, jossa sokerin ylijäämille pyritään löytämään siirtymäkauden ajaksi markkinoita energia-alalta.

Perustelu

Ylijäämäsokeri ei saa vääristää yhteisön markkinoita eikä maailmanmarkkinoita. Ilmastonmuutoksen ja öljyvarojen ehtymisen aiheuttamat haasteet edellyttävät sokerijuurikkaan käyttöä vaihtoehtoisiin tarkoituksiin ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa energiantuotantoa.

a) siitä on tehty ennen markkinointivuoden loppua toimitussopimus sellaisen tuottajan ja käyttäjän välillä, joille molemmille on myönnetty hyväksyntä 17 artiklan mukaisesti;

a) siitä on tehty ennen markkinointivuoden loppua toimitussopimus sellaisen tuottajan ja/tai toimittajan sekä käyttäjän välillä, joille molemmille on myönnetty hyväksyntä 17 artiklan mukaisesti;

Perustelu

Tarkistuksella pyritään säilyttämään kilpailukyky, avaamaan markkinoita ja välttämään keinotekoisten esteiden pystyttäminen, mikä on komission tässä asetusehdotuksessa esittämien tavoitteiden mukaista.

a) alkoholi, rommi, elävä hiiva ja ”Rinse appelstroop”;

a) alkoholi, energiantuotannossa käytettävä bioetanoli, rommi, hiiva ja ”Rinse appelstroop”;

Perustelu

Uudessa sokerialaa koskevassa asetuksessa on tarpeen mainita erikseen bioetanoli kiintiön ulkopuolisen sokerin osalta, jotta sitä varten voidaan luoda erillinen markkina-alue yhteisön sokerialalla. Tämän ansiosta sokeria koskeva asetus on sopusoinnussa niiden kannustustoimien kanssa, jota esittelijä ehdottaa uusissa asetuksissa (EY) N:o 1782/2003 (suorat tukijärjestelmät) ja (EY) N:o 1258/1999 (väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä).

b) teollisuustuotteet, jotka eivät sisällä sokeria mutta joiden valmistuksessa käytetään sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia siten, että sen määrä on suurempi kuin 50 prosenttia lopputuotteen painosta;

b) teollisuustuotteet, jotka eivät sisällä sokeria mutta joiden valmistuksessa käytetään sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia perustuotteena;

Perustelu

Komission ehdottamassa tekstissä suljetaan pois monia kemiallisia/biokemiallisia tuotteita ja uusien menetelmien tulevia kehitystapoja, koska biokemiallisissa menetelmissä käytetään usein erilaisia hiilihydraatteja, kuten sokerisiirappia, isoglukoosia, glukoosia jne. eri pitoisuuksina. Ehdotetulla tarkistuksella halutaan korjata tämä epäkohta.

3. Edellä 1 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa luetelluille tuotteille voidaan myöntää tuotantotukea, jos tämän artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen ei ole saatavilla ylijäämäsokeria, -isoglukoosia tai -inuliinisiirappia maailmanmarkkinahintaan.

3. Edellä 1 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa luetelluille tuotteille myönnetään tuotantotukea, jos tämän artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen ei ole saatavilla ylijäämäsokeria, -isoglukoosia tai -inuliinisiirappia maailmanmarkkinahintaan.

Perustelu

Täsmennyksellä mahdollistetaan asianomaisille teollisuuslaitoksille suunnitteluvarmuus samalla kun otetaan huomioon maanviljelijöiden edut.

Tuotantotuki vahvistetaan ottaen huomioon erityisesti tuontisokerin käytöstä alalle aiheutuvat kustannukset silloin kun alan on hankittava sokeria maailmanmarkkinoilta, sekä yhteisön markkinoilla saatavilla olevan ylijäämäsokerin hinta tai viitehinta, jos ylijäämäsokeria ei ole.

Tuotantotuki vahvistetaan ottaen huomioon erityisesti tuontisokerin käytöstä alalle aiheutuvat kustannukset silloin kun alan on hankittava sokeria maailmanmarkkinoilta, sekä yhteisön markkinoilla saatavilla olevan ylijäämäsokerin hinta taikka interventio- tai viitehinta, jos ylijäämäsokeria ei ole.

a) on ilmoitettava siirrettävän tuotetun sokerin, isoglukoosin tai inuliinisiirapin määrät asianomaiselle jäsenvaltiolle viimeistään kuluvan markkinointivuoden 31 päivänä tammikuuta;

a) on ilmoitettava siirrettävän tuotetun sokerin, isoglukoosin tai inuliinisiirapin määrät asianomaiselle jäsenvaltiolle viimeistään kuluvan markkinointivuoden 15 päivänä helmikuuta;

Perustelu

Helmikuun 15. päivän sääntöä sovelletaan jo joissakin tapauksissa ja yleinen suuntaus unionissa on, että markkinointivuosia pidennetään, jotta sokerintuotantolaitoksia voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Tämän päivämäärän valinta vastaa täten kilpailukyvyn parantamista koskevia tavoitteita ja samalla voidaan yhdenmukaistaa sääntöjä unionissa.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu päivämäärä 31 päivä tammikuuta korvataan kuitenkin:

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu päivämäärä 15 päivä helmikuuta korvataan kuitenkin:

Perustelu

Helmikuun 15. päivän sääntöä sovelletaan jo joissakin tapauksissa ja yleinen suuntaus unionissa on, että markkinointivuosia pidennetään, jotta sokerintuotantolaitoksia voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Tämän päivämäärän valinta vastaa täten kilpailukyvyn parantamista koskevia tavoitteita ja samalla voidaan yhdenmukaistaa sääntöjä unionissa.

b) Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden yritysten osalta 15 päivällä helmikuuta;

c) Ranskan Guadeloupen ja Martiniquen departementteihin sijoittautuneiden yritysten osalta 30 päivällä huhtikuuta

b) Ranskan Guadeloupen ja Martiniquen departementteihin sijoittautuneiden yritysten osalta 30 päivällä huhtikuuta.

Perustelu

Helmikuun 15. päivän sääntöä sovelletaan jo joissakin tapauksissa ja yleinen suuntaus unionissa on, että markkinointivuosia pidennetään, jotta sokerintuotantolaitoksia voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Tämän päivämäärän valinta vastaa täten kilpailukyvyn parantamista koskevia tavoitteita ja samalla voidaan yhdenmukaistaa sääntöjä unionissa.

a) minä tahansa markkinointivuonna tuotettu ylijäämäsokeri, -isoglukoosi ja inuliinisiirappi lukuun ottamatta seuraavan markkinointivuoden tuotantokiintiöön siirrettyjä 14 artiklan mukaisesti varastoituja määriä tai 12 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja määriä;

a) minä tahansa markkinointivuonna tuotettu ylijäämäsokeri, -isoglukoosi ja -inuliinisiirappi lukuun ottamatta kolmansiin maihin EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan nojalla tehtyjen sopimusten asettamissa rajoissa vietyjä tai seuraavan markkinointivuoden tuotantokiintiöön siirrettyjä 14 artiklan mukaisesti varastoituja määriä tai 12 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja määriä sekä 12 artiklan c a alakohdassa tarkoitettuja määriä, joiden vienti on mahdollista;

Perustelu

Euroopan unioni on maailman sokerimarkkinoilla merkittävä tekijä. Vaikka sen toiminta tuomittiin WTO:ssa, unioni on säilyttänyt itsellään mahdollisuuden viedä tietty tonnimäärä sokeria. Tämä mahdollisuus voidaan käyttää viemällä vientituettua kiintiösokeria, mutta myös kiintiön ulkopuolista sokeria ilman vientitukia. Lisäksi unioni on pidättänyt itselleen mahdollisuuden viedä kiintiösokeria vapaasti ja ilman vientitukia erityisesti maihin, joiden kanssa se on tehnyt kauppa- tai vapaakauppasopimuksia.

b) teollisuudelle tarkoitettu sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi, josta ei ole vahvistettavaan määräpäivään mennessä toimitettu todisteita, joiden mukaan se on valmistettu joksikin 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tuotteista;

b) teollisuudelle tarkoitettu sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi, josta käyttäjäyritys ei ole vahvistettavaan määräpäivään mennessä toimittanut todisteita, joiden mukaan se on valmistettu joksikin 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tuotteista;

Perustelu

Sokerin valmistajaa ei voida pitää vastuussa mahdollisesta petoksesta, johon teollisuussokerin käyttäjä syyllistyy. Maksut pitää periä petoksen tekijältä.

c a) ylijäämäsokeri, ylijäämäisoglukoosi ja ylijäämäinuliinisiirappi, joista ei ole toimitettu vientitodistusta määräajassa.

Perustelu

On varmistettava, että vientiin tarkoitettua kiintiön ulkopuolista sokeria ei myydä sisämarkkinoilla.

3. Jäsenvaltion on perittävä 1 kohdassa tarkoitettu ylijäämämaksu alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotantomäärien mukaan, jotka niille on vahvistettu asianomaisen markkinointivuoden osalta.

3. Jäsenvaltion on perittävä 1 kohdassa tarkoitettu ylijäämämaksu alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotantomäärien mukaan, jotka niille on vahvistettu markkinointivuoden osalta. Lisäksi 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista määristä ylijäämämaksu peritään käyttäjäyrityksiltä.

Perustelu

Sokerin valmistajaa ei voida pitää vastuussa mahdollisesta petoksesta, johon teollisuussokerin käyttäjä syyllistyy. Maksut pitää periä petoksen tekijältä.

4. Yhteisön sokeri- ja inuliinisiirappiyritykset voivat vaatia, että sokerijuurikkaan tai sokeriruo’on viljelijät tai juurisikurin toimittajat vastaavat 50 prosentista asianomaisesta tuotantomaksusta.

4. Yhteisön sokeri- ja inuliinisiirappiyritykset voivat toimialakohtaisin sopimuksin päättää tuotantomaksun jakamisesta sokerijuurikkaan, sokeriruo’on tai juurisikurin viljelijöiden kanssa. Sokerijuurikkaan, sokeriruo’on tai juurisikurin viljelijöiden osuus voi olla korkeintaan 50 prosenttia vastaavasta tuotantomaksusta.

Perustelu

Jos toimialakohtaisissa sopimuksissa kuvatulla viljelijöiden ja valmistajien yhteistoiminnalla voidaan perustella viljelijöiden osallistuminen tuotantomaksun suorittamiseen, kustannusten jakautumisesta on syytä neuvotella ja tehdä kahden osapuolen välinen sopimus. On tärkeää, että neuvottelujen yhteydessä viljelijöiden suorittaman maksun enimmäisosuudeksi määritellään 50 prosenttia.

17 a artikla

Interventiojärjestelmä

1. Markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008, 2008/2009 ja 2009/2010 kunkin sokeria tuottavan jäsenvaltion nimittämä interventioelin on 39 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti velvollinen ostamaan kiintiöiden puitteissa tuotetun valkoisen sokerin ja raakasokerin, joka on valmistettu yhteisön alueella viljellyistä sokerijuurikkaista tai sokeriruo'osta ja jota sille tarjotaan, kunhan myyjän ja kyseisen elimen välillä on tehty etukäteen kyseistä sokeria koskeva varastointisopimus. Jos sokerin laatu ei vastaa vakiolaatua, jota varten interventiohinta on vahvistettu, interventiohintaa mukautetaan sitä nostamalla tai laskemalla.

2. Markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008, 2008/2009 ja 2009/2010 interventioelimet ostavat tarvittaessa sokerin sillä alueella, jolla sokeri on, ostohetkellä voimassa olevaan interventiohintaan.

3. Markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008, 2008/2009 ja 2009/2010 interventioelimet voivat myydä sokeria vain interventiohintaa kalliimpaan hintaan.

1. Jotta markkinoiden rakenteellinen tasapaino säilyisi viitehintaa lähellä olevalla hintatasolla, markkinoilta voidaan poistaa seuraavan markkinointivuoden alkuun asti tietty, kaikille jäsenvaltioille sama prosenttiosuus kiintiösokeria, -isoglukoosia ja -inuliinisiirappia ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat yhteisön sitoumukset.

1. Jotta markkinoiden rakenteellinen tasapaino säilyisi viite- tai interventiohintaa lähellä olevalla hintatasolla, markkinoilta voidaan poistaa seuraavan markkinointivuoden alkuun asti tietty, kaikille jäsenvaltioille sama prosenttiosuus kiintiösokeria, -isoglukoosia ja -inuliinisiirappia ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat yhteisön sitoumukset.

– täydentävänä tuotantokiintiönä.

– täydentävänä tuotantokiintiönä, joka voi olla suuruudeltaan 105 prosenttia.

Perustelu

On käsittämätöntä, että ainoastaan kotimaisen tuotannon on mukauduttava markkinoiden epätasapainoon, etenkin kun sen aiheuttajana on tuonnin voimakas kasvu. Vetäytymisen on perustuttava määrällisen tasapainon ennusteeseen. Sokeriteollisuuden mielestä komission on rakenteellisen tasapainon saavuttamiseksi otettava huomioon tuonnin määrä. Tasapaino ajantasaistetaan markkinointivuoden aikana, jotta etenkin tuonnin todellinen määrä otettaisiin huomioon.

1 a. Jos tuonti vähiten kehittyneestä maasta ylittää määrät, joilla varmistetaan maan tavanomaisen tuotantokapasiteetin ja tavanomaisen kotimaisen kulutuksen välinen nettotase, komissio keskeyttää kyseisten tuotteiden tuonnin asianomaisesta maasta.

2. Jos ilmenee 1 kohdassa tarkoitettu tilanne, komissio päättää tarvittavista toimenpiteistä jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

2. Jos ilmenee 1 ja 1 a kohdassa tarkoitettu tilanne, komissio päättää tarvittavista toimenpiteistä jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

25 a artikla

Etuuskohtelun alaisen tuonnin määrä

Jos sovelletaan 18 artiklaa tai jos etuuskohtelun alaisen tuonnin määrä ylittää 19 artiklassa vahvistetun määrän, komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin 27 artiklan 2 ja 3 kohtien soveltamiseksi.

Perustelu

Jos markkinoilla vallitsee epätasapaino, ei pidä ainoastaan ryhtyä sisäiseen tuotantoon vaikuttaviin toimiin vaan on puututtava myös kolmansien maiden tuontiin.

On käsittämätöntä, että ainoastaan kotimaisen tuotannon on mukauduttava markkinoiden epätasapainoon, etenkin kun sen aiheuttajana on tuonnin voimakas kasvu. Siksi ehdotetaan, että poistamislausekkeeseen sisällytetään nimenomainen viittaus Uruguayn kierroksen maataloussopimuksen (URAA) turvalausekkeisiin (arvon ja määrän osalta), joihin komission ehdotuksen 27 artiklassa viitataan.

3. Jos 13 artiklan 3 kohdassa säädetyllä tuotantomaksulla ei pystytä varmistamaan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistamiseksi tarvittavaa saatavuutta, komissio voi keskeyttää tuontitullien soveltamisen kokonaan tai osittain tiettyjen määrien osalta, kun kyseessä ovat CN-koodiin 1701 kuuluva valkoinen sokeri ja CN-koodeihin 1702 30 10, 1702 40 10, 1702 60 10 ja 1702 90 30 kuuluva isoglukoosi.

3. Jos 13 artiklan 3 kohdassa säädetyllä tuotantomaksulla ei pystytä varmistamaan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistamiseksi tarvittavaa saatavuutta, komissio voi keskeyttää tuontitullien soveltamisen, kun kyseessä ovat CN-koodiin 1701 kuuluva sokeri ja CN-koodeihin 1702 30 10, 1702 40 10, 1702 60 10 ja 1702 90 30 kuuluva isoglukoosi.

Perustelu

Komission tarkoituksena on varmistaa, että asianomainen teollisuudenala ja erityisesti lääketeollisuus saa hankittua sokeria maailmanmarkkinahintaa vastaavaan hintaan. Tuontitullien soveltamisen keskeyttäminen tulee kysymykseen vain, jos sokeritoimituksia ei voida taata ylijäämäsokerilla tai myöntämällä tuotantotukia. Tuontitullien soveltamisen keskeyttäminen on näin ollen viimeinen keino varmistaa asianomaisten teollisuudenalojen sokeritoimitukset, eikä sitä siksi saa rajoittaa.

27 a artikla

Tuonti vähiten kehittyneistä maista

1. Vähiten kehittyneistä maista tuotavaan sokeriin sovelletaan nykyisen tasoisia yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja 1 päivään heinäkuuta 2012 asti. Mainittuja yhteisen tullitariffin tulleja alennetaan 20 prosentilla 1 päivänä heinäkuuta 2012, 50 prosentilla 1 päivänä heinäkuuta 2013 ja 80 prosentilla 1 päivänä heinäkuuta 2014. Niiden soveltaminen keskeytetään kokonaan 1 päivästä heinäkuuta 2015.

2. Kunnes yhteisen tullitariffin mukaisten tullien soveltaminen on kokonaan keskeytetty 1 kohdan mukaisesti, otetaan kunakin markkinointivuonna käyttöön tulliton yleinen tariffikiintiö sellaisia tariffinimikkeen 1701 tuotteita varten, jotka ovat peräisin vähiten kehittyneistä maista. Markkinointivuotta 2006/2007 koskeva ensivaiheen tariffikiintiö on 149 212 tonnia valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistuna tariffinimikkeen 1701 tuotteille. Jokaisena seuraavana markkinointivuotena tariffinimikkeen 1701 tuotteiden tariffikiintiöitä korotetaan 27 prosentilla suhteessa edellisen markkinointivuoden kiintiöön.

3. Komissio voi markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen keskeyttää sokerin tuonnin vähiten kehittyneistä maista 25 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, jos kyseinen tuonti ylittää määrät, joilla varmistetaan yhden tai useamman vähiten kehittyneen maan kotimaisen tuotannon ja kulutuksen välinen nettotase, sellaisena kuin asianomainen maa on sen määritellyt ilmoituksessaan Kansainväliselle sokerijärjestölle.

1. Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa luetelluille tuotteille perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista tai mistä tahansa muusta neuvoston säädöksestä johtuvat tariffikiintiöt otetaan käyttöön ja niitä hallinnoidaan tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

1. Komissio ottaa käyttöön tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa luetelluille tuotteille perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista tai mistä tahansa muusta neuvoston säädöksestä johtuvat tariffikiintiöt ja hallinnoi niitä tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen sekä tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/931 308 a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti.

________________

1 EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

Perustelu

Tekninen tarkistus, johon sisältyy viittaus asetuksen asiaankuuluviin säännöksiin, joissa säädetään tietyistä yhteisön tullikoodeksin soveltamista koskevista säännöksistä (asetus (ETY) N:o 2454/93).

3 a. Kun komissio katsoo, että on olemassa riittävästi todisteita petoksesta tai siitä, ettei alkuperätodisteiden varmentamiseksi vaadittavaa hallinnollista yhteistyötä ole tehty asianmukaisesti, tai että yhteisöön suuntautuva vienti on kasvanut voimakkaasti ja ylittää normaalin tuotanto- ja vientikapasiteetin, se voi toteuttaa toimenpiteitä keskeyttääkseen kuudeksi kuukaudeksi tariffikiintiöiden soveltamisen kokonaan tai osittain sillä edellytyksellä, että se on ensin

a) tiedottanut asiasta 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle;

b) pyytänyt jäsenvaltioita toteuttamaan varotoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen yhteisön taloudellisten etujen turvaamiseksi;

c) julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa todetaan, että on syitä epäillä, ettei tariffikiintiöitä ole sovellettu lainmukaisesti, minkä vuoksi asianomaisen edunsaajamaan tai -alueen oikeus hyötyä jatkossa tällaisista järjestelyistä koituvista eduista voidaan kyseenalaistaa.

Perustelu

On erittäin tärkeää, että komissio varaa itselleen oikeuden keskeyttää väliaikaisesti tariffikiintiöiden soveltamisen petostapauksissa tai tilanteissa, joissa tällaisista kauppatoimenpiteistä hyötyvien maiden ja alueiden vienti kasvaa hetkellisesti ja äkillisesti yli niiden normaalin tuotantokapasiteetin.

2. Puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistuksia saa myöntää vain päätoimisille puhdistamoille sillä edellytyksellä, että asianomaiset määrät ovat pienemmät kuin 1 kohdassa tarkoitettu perinteinen hankintatarve. Kyseisistä todistuksista on myönnettävä 75 prosenttia AKT-maista/Intiasta peräisin olevalle sokerille ennen kuin niitä voidaan myöntää muulle sokerille. Todistuksia voidaan siirtää ainoastaan päätoimisten puhdistamojen kesken, ja niiden voimassaolo lakkaa sen markkinointivuoden lopussa, jolle ne on myönnetty.

2. Puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistuksia saa myöntää sillä edellytyksellä, että asianomaiset määrät ovat pienemmät kuin 1 kohdassa tarkoitettu perinteinen hankintatarve. Todistuksia voidaan siirtää ainoastaan päätoimisten puhdistamojen kesken, ja niiden voimassaolo lakkaa sen markkinointivuoden lopussa, jolle ne on myönnetty.

Perustelu

Eräiden tehtaiden sokerijuurikastoimitukset pienentyvät tuottajahintojen laskun seurauksena, joten olisi tärkeää, että ne voisivat täydentää toimintaansa puhdistamistoiminnalla erityisesti alijäämäisillä alueilla.

Tätä kohtaa sovelletaan markkinointivuosiin 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 ja kunkin seuraavan markkinointivuoden ensimmäisiin kolmeen kuukauteen.

Tätä kohtaa sovelletaan markkinointivuosiin 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 ja kunkin seuraavan markkinointivuoden ensimmäisiin kolmeen kuukauteen. Markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen jalostussokerin tuontilupia myönnetään muillekin sokeritehtaille asiasta hyvissä ajoin annettavien sääntöjen mukaisesti.

Perustelu

Tuontisokerin jalostamisen ei pitäisi olla kokopäivätoimisten jalostajien yksinoikeus. Muilla sokeritehtailla pitäisi olla mahdollisuus jalostukseen uudistuksen läpiviennin jälkeen. Tällä tehostetaan EU:n sokerimarkkinoiden toimintaa.

31 a artikla

Etuuskohtelun alaisen tuonnin valvonta

Etuuskohtelun alainen tuonti vähiten kehittyneistä maista ei saa ylittää paikallisesti tuotetun sokerin määrää, ja tuoda voidaan vain kyseisten maiden kotimaisen kulutuksen ylittäviä määriä.

Perustelu

Tällä uudella artiklalla pyritään ehkäisemään Kaikkea paitsi aseita -ohjelman tavoitteiden vastaista kolmivaiheista kauppaa.

a) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 3–6 artiklan soveltamista, erityisesti ne säännöt, jotka koskevat hintojen korotuksia ja alennuksia, joita sovelletaan poikettaessa 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta viitehinnasta tai 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vähimmäishinnasta;

a) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 3–6 artiklan soveltamista, erityisesti ne säännöt, jotka koskevat hintojen korotuksia ja alennuksia, joita sovelletaan poikettaessa 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta viite- tai interventiohinnasta tai 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vähimmäishinnasta;

c) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 13, 14 ja 15 artiklan soveltamista, ja erityisesti tuotantotukien myöntämisedellytykset ja määrät sekä tukikelpoiset tuotemäärät;

c) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 13, 14 ja 15 artiklan soveltamista, ja erityisesti kiintiön ulkopuolista sokeria ja isoglukoosia koskevien vientilupien myöntämisedellytykset, tuotantotukien myöntämisedellytykset ja määrät sekä tukikelpoiset tuotemäärät;

Perustelu

Vientilupia on myönnettävä tarpeen vaatiessa sekä kiintiön ulkopuoliselle että kiintiöön sisältyvälle tuotannolle.

Siirtymätoimenpiteitä voidaan vahvistaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jotta siirtyminen asetuksessa (EY) N:o 1260/2001 säädetyistä säännöistä tässä asetuksessa vahvistettuihin sääntöihin olisi helpompaa.

Siirtymätoimenpiteitä voidaan vahvistaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jotta siirtyminen asetuksessa (EY) N:o 1260/2001 säädetyistä säännöistä tässä asetuksessa vahvistettuihin sääntöihin olisi helpompaa. Erityisesti markkinointivuoden 2005/2006 kiintiöitä lisätään syyskylvöä käyttävissä jäsenvaltioissa jauhetusta sokerijuurikkaasta ennen 31 päivää syyskuuta 2006 tuotetun sokerin määrän perusteella. Näihin sokerijuurikkaisiin sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 1260/2001 vahvistettuja hintaedellytyksiä ja kaupan edellytyksiä.

Perustelu

Luonnollinen tuotantokausi eräissä osissa Eurooppaa pakottaa kylvämään sokerijuurikkaat syksyllä, jotta sato voitaisiin korjata ennen kesää. Uuden YMJ:n määräaikojen muutosten takia ensimmäinen uudistettu markkinointivuosi kattaa ajan 1. heinäkuuta 2006–30. syyskuuta 2007, jolloin tällaisilla alueilla korjattaisiin kaksi satoa saman markkinointivuoden aikana, mitä ei ole otettu huomioon jäsenvaltioille myönnetyissä kiintiöissä eikä kyseisen markkinointivuoden tukitoimissa. Meneillään oleva markkinointivuosi on jo alkanut Välimeren maissa syyskylvöllä ilman, että uudistuksen täsmällisistä ehdoista olisi tietoa, joten tämä tilanne ja edellä mainitut seikat olisi otettava huomioon.

(29 a) Yleisen tullietuusjärjestelmän asianmukaisen toiminnan takaamiseksi ja alkuperäsääntöjen noudattamiseksi neuvoston 27 päivänä kesäkuuta 2005 antaman asetuksen (EY) N:o 980/2005 yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta1 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti edunsaajamailta vaadittaviin tietoihin kuuluu myös kotimaista sokerintuotantoa ja kulutusta koskevat luvut sekä sokerin tuonti- ja vientitiedot.

_________________

1 EUVL L 169, 30.6.2005, s. 1.

Perustelu

Tullietuusjärjestelmästä hyötyvät maat olisi velvoitettava välittämään riittävät tiedot, joiden avulla komissio voi tutkia, noudattavatko ne alkuperäsääntöä.

(1 a) Tariffikiintiöt jaetaan kolmansille maille ydinperiaatteen mukaisesti siten, että kiintiöt eivät voi ylittää kotimaan tuotannon ja kulutuksen tason nettotasapainoa kyseisissä maissa.

Perustelu

On ehdottoman tärkeää, että kolmansille maille taatut tariffikiintiöt eivät ylitä kotimaan tuotannon ja kulutuksen tason eroa, jotta vältettäisiin sokerin petollinen triangelikauppa Euroopan yhteisön kanssa, kuten kävi aikoinaan Länsi-Balkanien kanssa ennen kuin komissio pakotti asetuksella (EY) N:o 374/2005 tariffikiintiöt alueelta tuotavalle sokerille. Toivottavasti voimme estää laittomat vaihtokaupat ja muut petokset.

43 a artikla

Kertomus alkuperäsäännöistä

Komissio esittää komitealle vuosikertomuksen, jossa tarkastellaan alkuperäsääntöjen noudattamista yleisen tullietuusjärjestelmän edunsaajamaissa.

Perustelu

Komission olisi välitettävä vuosikertomus sokerin hallintokomitealle, jotta taattaisiin, että yleisestä tullietuusjärjestelmästä hyötyvät maat noudattavat alkuperäsääntöjä.

43 b artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio esittää kertomuksen, jossa arvioidaan, onko tämän asetuksen toimenpiteillä onnistuttu lopettamaan sokerin liikatuotanto ja tuettu vienti. Jos tavoitteita ei ole saavutettu, komissio tekee ehdotuksia niiden saavuttamiseksi. Komissio analysoi myös tähän mennessä saavutetun edistyksen sokerin vapaamarkkinoiden luomisessa ja erityisesti kansallisten tuotantokiintiöiden tarpeellisuuden. Kertomus esitetään viimeistään sen neljännen markkinointivuoden lopussa, johon sovelletaan Euroopan yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1258/1999 muuttamisesta annettua asetusta (EY) N:o ...1.

________________

1 EUVL C ....

(-1) Euroopan unionin olisi otettava tavoitteeksi vientitukien poistaminen. Vientituet vaikuttavat haitallisesti maailmanmarkkinahintoihin ja ovat näin kehitysmaita syrjiviä.

Perustelu

EY:n perustamissopimuksen 178 mukaan yhteisöllä on velvollisuus ottaa huomioon kehitystavoitteet toteuttamassaan politiikassa. EU:n vientituet vaikuttavat haitallisesti kehitysmaihin.

1. Valkoisen sokerin viitehinta on:

1. Valkoisen sokerin viitehinta on:

(a) 631,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

(a) 631,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

(b) 476,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

(b) 494,2 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

(c) 449,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

(c) 476,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

(d) 385,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

(d) 463,25 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010;

(d a) 450 euroa tonnilta markkinointivuonna 2010/2011;

(d b) 428,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2011/2012;

(d c) 407 euroa tonnilta markkinointivuonna 2012/2013;

(d d) 385,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2013/2014.

Perustelu

Yhteisön sisäisen hinnan muuttamista on laajennettava, jotta se kattaa tuotantomaksujen soveltamisen pidemmällä aikavälillä. Tämä vaikuttaa siten, että AKT-maiden tuottajille maksettavia hintoja leikataan asteittain pidemmän ajan kuluessa ja että sokeria tuottavien AKT-maiden sokerialan rakenneuudistuksia ja monipuolistamista varten maksetaan lisärahoitusta.

Koska hintojen vähentämisen määrästä keskustellaan edelleen, ehdotettu suunnitelma varojen keräämiseksi rakenneuudistusmaksujärjestelmää muuttamalla olisi voitava hyväksyä myös silloin, jos hintoja vähennetään vain jonkin verran.

2. Raakasokerin viitehinta on:

2. Raakasokerin viitehinta on:

(a) 496,8 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

(a) 496,8 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

(b) 394,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

(b) 409,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

(c) 372,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

(c) 394,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

(d) 319,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

(d) 383,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010;

(d a) 372,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2010/2011;

(d b) 355,1 euroa tonnilta markkinointivuonna 2011/2012;

(d c) 337,3 euroa tonnilta markkinointivuonna 2012/2013;

(d d) 319,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2013/2014.

Perustelu

Tarkistus vaikuttaa siten, että AKT-maiden tuottajille maksettavia hintoja leikataan asteittain pidemmällä aikavälillä.

Koska hintojen vähentämisen määrästä keskustellaan edelleen, ehdotettu suunnitelma varojen keräämiseksi rakenneuudistusmaksujärjestelmää muuttamalla olisi voitava hyväksyä myös silloin, jos hintoja vähennetään vain jonkin verran.

12 a artikla

Markkinat sokerin ylijäämille

Komissio toteuttaa tutkimuksen siirtymäkauden markkinoiden löytämiseksi sokerin ylijäämille energiatarkoituksiin.

Perustelu

Sokerin tuotantoylijäämät eivät saa vääristää yhteisön markkinoita eivätkä maailmanmarkkinoita. Ilmastonmuutoksen ja öljyvarojen ehtymisen aiheuttamat haasteet edellyttävät sokerijuurikkaan käyttöä vaihtoehtoisiin tarkoituksiin ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa energiantuotantoa.

12 b artikla

C-sokerin viennin lopettaminen

C-sokerin vienti maailmanmarkkinoille lopetetaan.

Perustelu

C-sokerin vienti maailmanmarkkinoille on vääristänyt suuresti maailmanmarkkinahintoja eurooppalaisten viljelijöiden kustannuksella. Se syö tuloja EU:n viljelijöiltä, joiden sokerin kiintiötuotannosta saamia ansioita käytettiin dumppaamaan C-sokeria maailmanmarkkinoille. On tehtävä tutkimus sokerin ylijäämien käytöstä muihin kuin elintarviketarkoituksiin, kuten energiantuotantoon ja teollisuuden raaka-aineena.

32 artikla

Poistetaan.

Vientitukien soveltamisala

1. Siinä määrin kuin on tarpeen 1 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa lueteltujen tuotteiden viennin mahdollistamiseksi sellaisenaan tai liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina sokerin maailmanmarkkinanoteerausten tai -hintojen pohjalta ja perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten rajoissa, näiden noteerausten tai hintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella.

2. Voidaan säätää vientituen myöntämisestä sellaisille 1 artiklan 1 kohdan d, e ja g alakohdassa luetelluille tuotteille, jotka viedään sellaisenaan tai liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina.

Tällöin tuen määrää laskettaessa jokaista 100 kilogrammaa kuiva-ainetta kohti otetaan erityisesti huomioon:

a) CN-koodiin 1702 30 91 kuuluvien tuotteiden vientiin sovellettava tuki;

b) edellä 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa lueteltujen tuotteiden vientiin sovellettava tuki;

c) suunnitellun viennin taloudelliset näkökohdat.

3. Liitteessä I määritellyn vakiolaatuisen raakasokerin vientituki saa olla enintään 92 prosenttia valkoiselle sokerille myönnetystä vientituesta. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta kandisokerille vahvistettaviin vientitukiin.

4. Vientituki tuotteille, jotka viedään liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina, ei voi olla suurempi kuin sellaisenaan vietävien samojen tuotteiden vientituki.

Perustelu

Vientituet vääristävät suuresti maailmanmarkkinoita ja aiheuttavat suuria kustannuksia Euroopan veronmaksajille. Siksi ne on poistettava välittömästi.

33 artikla

Poistetaan.

Vientituen vahvistaminen

1. Määrät, jotka voidaan viedä vientituella, myönnetään noudattamalla menetelmää, joka:

a) sopii parhaiten tuotteen luonteeseen ja kyseiseen markkinatilanteeseen ja jolla hyödynnetään käytettävissä olevia voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon yhteisön viennin tehokkuus ja rakenne aiheuttamatta kuitenkaan syrjintää toimijoiden ja etenkin suurten ja pienten toimijoiden välillä;

b) on toimijoille hallinnollisesti kevein, kun hallinnolliset vaatimukset otetaan huomioon.

2. Vientituki on samansuuruinen kaikkialla yhteisössä. Se voi vaihdella määräpaikan mukaan, jos maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset niin edellyttävät.

Vientituet vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Vientituet voidaan vahvistaa:

a) säännöllisin määräajoin;

b) sellaisia tuotteita koskevilla tarjouskilpailuilla, joiden osalta on aiemmin säädetty kyseisestä menettelystä.

Komissio voi tarvittaessa jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan muuttaa säännöllisin määräajoin vahvistettavaa vientitukea muuna ajankohtana.

3. Sellaisenaan vietävien 32 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta vientitukea myönnetään vain asianomaisen pyynnöstä tämän esittäessä vientitodistuksen.

Sellaisenaan vietävien 32 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientiin sovelletaan vientitodistuksen hakemispäivänä sovellettavaa vientitukea ja eriytetyn tuen osalta vientitukea, jota kyseisenä päivänä sovelletaan:

a) todistuksessa ilmoitettuun määräpaikkaan;

tai

b) tapauksen mukaan todelliseen määräpaikkaan, jos se ei ole sama kuin todistuksessa mainittu määräpaikka; tällöin sovellettava määrä ei saa olla suurempi kuin vientitodistuksessa mainittuun määräpaikkaan sovellettava määrä.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan säännökset voidaan ulottaa koskemaan liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina vietäviä tuotteita neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan kyseistä menettelyä noudattaen.

Perustelu

Vientituet vääristävät suuresti maailmanmarkkinoita ja aiheuttavat suuria kustannuksia Euroopan veronmaksajille. Siksi ne on poistettava välittömästi.

Tämä asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun maksun keräämisestä aiheutuva tuotto, jota ei käytetä tämän artiklan mukaisiin toimiin, käytetään Cotonoun sopimukseen liitetyn AKT/EU-sokeripöytäkirjan allekirjoittaneissa AKT-maissa toteutettavien rakenneuudistustoimien rahoittamiseen.

Perustelu

Tällä tarkistuksella varmistetaan, että rakenneuudistusmaksun keräämisestä aiheutuva tuotto käytetään AKT-maiden rakenneuudistustaakan keventämiseen.

– Väliaikaiseksi rakenneuudistusmaksuksi vahvistetaan

– Väliaikaiseksi rakenneuudistusmaksuksi vahvistetaan

– 126,40 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2006/2007,

– 126,40 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2006/2007,

– 91,00 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2007/2008 ja

– 108,7 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2007/2008,

– 64,50 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2008/2009.

– 91,00 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2008/2009,

– 77,75 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2009/2010,

– 64,50 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2010/2011,

– 43,00 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2011/2012 ja

– 21,50 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2012/2013.

Perustelu

Tarkistus tähtää maksun keräämisen jatkamiseen vuoteen 2013 asti. Näin ollen AKT-maiden tuottajille maksettavaa hintaa voidaan leikata vähitellen pidemmän ajan kuluessa ja AKT-maiden rakenneuudistuksia varten saadaan kerättyä varoja.

(1 a) Euroopan unionin hyvinvointi edellyttää, että luodaan avoimet markkinat, joilla hyödynnetään kansainvälistä kauppaa, viedään tuotteita, joissa unionilla on kilpailuetu, ja tuodaan tuotteita, jotka sen kauppakumppanit tuottavat halvemmalla.

Perustelu

Euroopan unionin ja kolmansien maiden kauppasuhteet on rakennettava suhteellisen edun perusperiaatteelle.

(1 b) Korkeiden tukien politiikka sekä tariffeihin ja kiintiöihin perustuva protektionismi eivät ole kestävä perusta minkään taloudenalan pitkän aikavälin kehitykselle.

Perustelu

Yhteisön sokerialan järjestelyiden uudistus on välttämättä toteutettava siten, että alan markkinaorientoituminen kasvaa.

(1 c) Ympäristöön ja sosiaalialaan liittyvät sekä muut ei-kaupalliset tavoitteet olisi maataloudessa ja muilla taloudenaloilla pyrittävä mahdollisimman pitkälle saavuttamaan kohdennetuilla toimenpiteillä eikä hintojen, tuotannon ja kaupan manipuloinnilla ja valvonnalla.

Perustelu

Yhteisön sokerialan järjestelyiden uudistus on välttämättä toteutettava siten, että alan markkinaorientoituminen kasvaa.

(2) Yhteisön sokerimarkkinoiden perustana ovat periaatteet, joita on aiemmin muissa yhteisissä markkinajärjestelyissä uudistettu merkittävästi. Sokerialan yhteinen markkinajärjestely on tarpeen uudistaa perusteellisesti perustamissopimuksen 33 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti markkinoiden vakauttamiseksi ja kohtuullisen elintason varmistamiseksi sokerialalla toimivalle maatalousväestölle.

(2) Yhteisön sokerimarkkinoiden perustana ovat periaatteet, joita on aiemmin muissa yhteisissä markkinajärjestelyissä uudistettu merkittävästi. Sokerialan yhteinen markkinajärjestely on tarpeen uudistaa perusteellisesti perustamissopimuksen 33 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti markkinoiden vakauttamiseksi, yhteisön sokerialan järjestelyjen markkinaorientoitumisen lisäämiseksi ja kohtuullisen elintason varmistamiseksi sokerialalla toimivalle maatalousväestölle ja jotta kyettäisiin vastaamaan Euroopan unionille asetettuihin kansainvälisiin rajoitteisiin.

Perustelu

Yhteisön sokerialan järjestelyiden uudistus on välttämättä toteutettava siten, että alan markkinaorientoituminen kasvaa.

Tässä uudistuksessa unioni ei voi jättää huomiotta sokerialan yhteiseen markkinajärjestelyyn kohdistettuja rajoituksia, kuten vientisäännösten rajoitukset sekä Dohan kehitysohjelman yhteydessä käytävät monenväliset kauppaneuvottelut. Jos uudistuksessa ei oteta rajoituksia huomioon, saattaa uusi uudistus olla edessä piankin.

(9) Kun otetaan huomioon hiljattaiset päätökset, jotka Maailman kauppajärjestön (WTO) paneeli on tehnyt vientitukia ja riitojenratkaisuelin EU:n sokerin vientitukea koskevissa kysymyksissä, ja jotta yhteisön toimijat voisivat siirtyä aiemmasta kiintiöjärjestelmästä nykyiseen järjestelmään sujuvasti, markkinointivuonna 2004/2005 C-sokeria tuottaneille sokeriyrityksille olisi voitava markkinointivuonna 2006/2007 myöntää lisäkiintiö edellytyksillä, joissa otetaan huomioon C-sokerin alhaisempi arvo.

(9) Kun otetaan huomioon sokerialan markkinajärjestelyn alkuperäinen tehtävä säännellä tuotantomääriä sekä hiljattaiset päätökset, jotka Maailman kauppajärjestön (WTO) paneeli on tehnyt vientitukia ja riitojenratkaisuelin EU:n sokerin vientitukea koskevissa kysymyksissä, sokerialan markkinajärjestelyn uudistuksessa olisi poistettava käytöstä C-sokerin kiintiöt ja alennettava hintoja kohtuullisessa määrin, jotta yhteisön toimijat voisivat helpommin siirtyä aiemmasta vientiorientoituneesta järjestelmästä kestävään, sisämarkkinoille orientoituneeseen tuotantoon.

Perustelu

Tarkistus on WTO:n riitojenratkaisuelimen vastikään tekemän päätöksen mukainen. Riitojenratkaisuelin katsoi nk. C-sokerin tuotannon saaneen vientitukea siten, että se sai tukea ristiin nk. A- ja B-sokerin tuotannosta, minkä vuoksi tästä asetuksesta on poistettava C-sokeri markkinointivuoden 2006/2007 osalta.

Sokerialan markkinajärjestely on keino ohjata markkinoita ja säännellä tuotantomääriä. Alun perin tuotantomäärät mukautettiin Euroopan sisäiseen kulutukseen. Koska kiintiöitä ei ole mukautettu sokeripöytäkirjalla toteutettuihin sokerimarkkinoiden muutoksiin ja ylituotanto on Euroopassa lisääntynyt, AKT-maiden jälleentuotu sokeri ja C-sokeri hivutetaan maailmanmarkkinoille vientitukien avulla. Tämän johdosta markkinat vääristyvät, kehitysmaiden tuottajien kilpailuasema heikentyy ja Euroopan veronmaksajille lankeavat kustannukset kasvavat.

(9 a) Jotta sokerin tuotannon ja kaupan alalla voidaan varmistaa kestävät tuotantomenetelmät ja terve kilpailu, sokerialan markkinajärjestelyn uudistuksen osana on otettava vaiheittain käyttöön sekä sisämarkkinoilla että sokerintuontiin sovellettavia sosiaalisia ja ympäristöstandardeja.

Perustelu

Markkinoiden avoimuus ei ole taannut oikeudenmukaista taloudellista kehitystä, minkä vuoksi tarkistuksessa esitetään, että aletaan soveltaa toiminnan laatuun perustuvaa pääsyä markkinoille.

(29 a) Petosten määrän moninkertaistuminen sen jälkeen, kun yhteisön markkinat avattiin sääntelyttä Länsi-Balkanin maiden sokerille, uhkaa tapahtua uudelleen, kun Kaikki paitsi aseet -aloite (EBA) tulee voimaan. Lisäksi on ilmeistä, että vähiten kehittyneitä maita koskevan erityisen menettelyn soveltaminen nykymuodossaan synnyttää kolmivaiheista kauppaa (sokeria viedään EU:hun ja tuodaan muualta omaa kulutusta varten), mikä vaarantaa yhteisön markkinoiden tasapainon ja vaikuttaa haitallisesti vähiten kehittyneiden maiden kehitykseen.

Siksi on välttämätöntä, että yhteisö ottaa käyttöön sääntelyvälineitä, joilla nämä kaksi uhkaa saadaan aktiivisesti torjuttua. Tämän vuoksi EBA-aloitteen täytäntöönpanovaihetta on mukautettava toteuttamalla määräaikoja ja kiintiöitä koskeva toimi Euroopan parlamentin 9 päivänä maaliskuuta 2005 vahvistamaan kantaan sisältyvien suositusten1 mukaisesti. Lisäksi on varmistettava, että tuonti vähiten kehittyneistä maista ei ylitä kyseisten maiden nettovientikapasiteettia.

1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0066.

Perustelu

Määriteltäessä suhteita unionin kauppakumppaneihin, etenkin kehitysmaihin, on otettava huomioon menneet kokemukset. On syytä muistaa valtavan laaja ja vaikeasti havaittava petosvyyhti, joka sai alkunsa, kun yhteisön markkinat avattiin täydellisesti, yhtäkkiä ja valvomattomasti Länsi-Balkanin maiden sokerille. Tällaisten kompastuskivien välttämiseksi on otettava käyttöön asianmukaisia sääntelyvälineitä, joilla voidaan varmistaa Euroopan markkinoiden tietty vakaus ilman, että vaikutetaan vähiten kehittyneiden maiden kasvunäkymiin. Tämä on myös Kaikki paitsi aseet -aloitteen filosofia.

(30 a) On myös sallittava kiintiösokerin ja -isoglukoosin vientitueton vienti samoin kuin kiintiön ulkopuolisen sokerin ja isoglukoosin vientitueton vienti EY:n perustamissopimuksen 133 ja 300 artiklan nojalla tehtyjen sopimusten asettamissa rajoissa.

Perustelu

Euroopan unioni on maailman sokerimarkkinoilla merkittävä tekijä. Vaikka sen toiminta tuomittiin WTO:ssa, unioni on säilyttänyt itsellään mahdollisuuden viedä tietty tonnimäärä sokeria. Tämä mahdollisuus voidaan käyttää viemällä vientituettua kiintiösokeria, mutta myös kiintiön ulkopuolista sokeria ilman vientitukia. Lisäksi unioni on pidättänyt itselleen mahdollisuuden viedä kiintiösokeria vapaasti ja ilman vientitukia erityisesti maihin, joiden kanssa se on tehnyt kauppa- tai vapaakauppasopimuksia.

1 a. Sokerialan yhteisellä markkinajärjestelyllä pyritään saavuttamaan EY:n perustamissopimuksen 33 artiklassa vahvistetut tavoitteet ja erityisesti vakauttamaan markkinat, lisäämään yhteisön sokerialan järjestelyjen markkinaorientoitumista ja varmistamaan kohtuullinen elintaso sokerialalla toimivalle maatalousväestölle.

Perustelu

Yhteisön sokerialan järjestelyiden uudistus on välttämättä toteutettava siten, että alan markkinaorientoituminen kasvaa.

6 a. ’vientisokerilla’, ’vienti-isoglukoosilla’ tai ’vienti-inuliinisiirapilla’ tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka viedään kolmansiin maihin tiettynä markkinointivuonna EY:n perustamissopimuksen 133 ja 300 artiklan nojalla tehtyjen sopimusten asettamissa rajoissa;

Perustelu

Euroopan unioni on maailman sokerimarkkinoilla merkittävä tekijä. Vaikka sen toiminta tuomittiin WTO:ssa, unioni on säilyttänyt itsellään mahdollisuuden viedä tietty tonnimäärä sokeria. Tämä mahdollisuus voidaan käyttää viemällä vientituettua kiintiösokeria, mutta myös kiintiön ulkopuolista sokeria ilman vientitukia. Lisäksi unioni on pidättänyt itselleen mahdollisuuden viedä kiintiösokeria vapaasti ja ilman vientitukia erityisesti maihin, joiden kanssa se on tehnyt kauppa- tai vapaakauppasopimuksia.

(b) 476,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

(b) 564,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

(c) 449,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

(c) 538,4 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

(d) 385,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

(d) 473,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

Perustelu

25 prosentin alennus riittäisi saavuttamaan tavoitteen Euroopan tuotantojärjestelmän tasapainottamisesta maailmankaupan sääntöjen mukaisesti. Sen sijaan jos halutaan säilyttää maatalousväestön kohtuullinen elintaso ja turvata kestävä sokerijärjestely Euroopan unionissa, mainittu sokerin hinnan 25 prosentin alennus (rakenneuudistusmaksulla vähennettynä) on toteutettava kahden eikä yhden vuoden kuluessa, kuten valmistelija ehdottaa.

b) 394,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

b) 468,2 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

c) 372,9 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

c) 446,3 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

d) 319,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

d) 392,8 euroa tonnilta markkinointivuonna 2009/2010.

Perustelu

Koska valkoisen sokerin hintataso määrää raakasokerin hintatason, jälkimmäistäkin on muutettava.

1. Sokerijuurikkaan vähimmäishinta on:

1. Sokerijuurikkaan vähimmäishinta on 32,72 euroa tonnilta markkinointivuodesta 2006/2007 alkaen.

(a) 32,86 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

(b) 25,05 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008.

Perustelu

Komission ehdottama sokerijuurikkaan vähimmäishinta markkinointivuodeksi 2006/2007 on jo 25 prosenttia pienempi kuin sokerijuurikkaan keskimääräinen vähimmäishinta viimeisinä viitenä markkinointivuotena (43,6 euroa tonnilta).

1. Sokeriyritys, joka tuotti markkinointivuonna 2004/2005 asetuksessa (EY) N:o 1260/2001 tarkoitettua C-sokeria, voi viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2006 hakea jäsenvaltiolta, johon se on sijoittautunut, lisäkiintiötä, jonka enimmäismäärä on vahvistettu liitteessä IV. Lisäkiintiöt on myönnettävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein.

Sokeriyritys, joka tuotti markkinointivuonna 2004/2005 asetuksessa (EY) N:o 1260/2001 tarkoitettua C-sokeria, voi viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2006 hakea jäsenvaltiolta, johon se on sijoittautunut, lisäkiintiötä, jonka enimmäismäärä on vahvistettu liitteessä IV. Lisäkiintiöt on myönnettävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein. Tulevina markkinointivuosina kyseiset kiintiöt myönnetään niin, että kaikki Maailman kauppajärjestön maataloussopimuksessa sovitut Euroopan yhteisön sokerinviennin määrälliset sitoumustasot tulevat täytettyä.

2. Jos lisäkiintiöhakemukset ylittävät käytettävissä olevan kansallisen määrän, asianomaisen jäsenvaltion on sovellettava myönnettäviin määriin suhteellista vähennyskerrointa.

3. Yrityksille 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnetyistä lisäkiintiöistä on perittävä kertamaksu. Kertamaksu on markkinointivuonna 2006/2007 sovellettavan rakenneuudistustuen suuruinen. Se peritään myönnettyä lisäkiintiötonnia kohden.

4. Jäsenvaltion on perittävä 3 kohdan mukainen kertamaksu kokonaisuudessaan alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä, joille on myönnetty lisäkiintiö.

Asianomaisten sokeriyritysten on maksettava kertamaksu jäsenvaltion vahvistamaan määräpäivään mennessä. Määräpäivä ei voi olla myöhäisempi kuin 28 päivä helmikuuta 2007.

5. Jos sokeriyritys ei ole maksanut kertamaksua ennen 28 päivää helmikuuta 2007, lisäkiintiöitä ei katsota myönnetyiksi kyseiselle sokeriyritykselle.

Perustelu

C-sokeria tuottaneiden jäsenvaltioiden tuotantokiintiön nostaminen olisi sokerialan uudistuksen hengen vastainen ja voitaisiin tulkita WTO:n riitojenratkaisuelimen päätöksen vastaiseksi. Riitojenratkaisuelin katsoi, että Euroopan yhteisö on maksanut vientitukea C-sokerin viennille vuodesta 1995 ja näin ollen rikkonut WTO:n maataloussopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Euroopan unionin tuottajien olisi voitava viedä sokeria kolmansiin maihin, kunnes Euroopan unionin WTO:ssa sopimat määrälliset sitoumustasot täyttyvät.

c a) vietävä kolmansiin maihin EY:n perustamissopimuksen 133 ja 300 artiklan nojalla tehtyjen sopimusten asettamissa rajoissa.

Perustelu

Euroopan unioni on maailman sokerimarkkinoilla merkittävä tekijä. Vaikka sen toiminta tuomittiin WTO:ssa, unioni on säilyttänyt itsellään mahdollisuuden viedä tietty tonnimäärä sokeria. Tämä mahdollisuus voidaan käyttää viemällä vientituettua kiintiösokeria, mutta myös kiintiön ulkopuolista sokeria ilman vientitukia. Lisäksi unioni on pidättänyt itselleen mahdollisuuden viedä kiintiösokeria vapaasti ja ilman vientitukia erityisesti maihin, joiden kanssa se on tehnyt kauppa- tai vapaakauppasopimuksia.

a) alkoholi, rommi, elävä hiiva ja ”Rinse appelstroop”;

a) alkoholi, rommi, hiiva ja ”Rinse appelstroop”;

Perustelu

Määrite "elävä" poistetaan liian rajoittavana. Hiiva on käyttämällä saatua mikroskooppista sienimassaa. Siksi tässä tarkoitetun hiivan olisi hyvä kattaa paitsi aktiivinen myös inaktiivinen hiiva ja hiivauutteet.

a) minä tahansa markkinointivuonna tuotettu ylijäämäsokeri, -isoglukoosi ja -inuliinisiirappi lukuun ottamatta seuraavan markkinointivuoden tuotantokiintiöön siirrettyjä 14 artiklan mukaisesti varastoituja määriä tai 12 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja määriä;

a) minä tahansa markkinointivuonna tuotettu ylijäämäsokeri, -isoglukoosi ja -inuliinisiirappi lukuun ottamatta kolmansiin maihin EY:n perustamissopimuksen 133 ja 300 artiklan nojalla tehtyjen sopimusten asettamissa rajoissa vietyjä tai seuraavan markkinointivuoden tuotantokiintiöön siirrettyjä 14 artiklan mukaisesti varastoituja määriä tai 12 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja määriä;

Perustelu

Euroopan unioni on maailman sokerimarkkinoilla merkittävä tekijä. Vaikka sen toiminta tuomittiin WTO:ssa, unioni on säilyttänyt itsellään mahdollisuuden viedä tietty tonnimäärä sokeria. Tämä mahdollisuus voidaan käyttää viemällä vientituettua kiintiösokeria, mutta myös kiintiön ulkopuolista sokeria ilman vientitukia. Lisäksi unioni on pidättänyt itselleen mahdollisuuden viedä kiintiösokeria vapaasti ja ilman vientitukia erityisesti maihin, joiden kanssa se on tehnyt kauppa- tai vapaakauppasopimuksia.

1. Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa luetelluille tuotteille perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista tai mistä tahansa muusta neuvoston säädöksestä johtuvat tariffikiintiöt otetaan käyttöön ja niitä hallinnoidaan tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

1. Komissio ottaa käyttöön tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa luetelluille tuotteille perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista tai mistä tahansa muusta neuvoston säädöksestä johtuvat tariffikiintiöt ja hallinnoi niitä tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen sekä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti.

Perustelu

Tällä teknisellä tarkistuksella lisätään viittaus yhteisön tullikoodeksin soveltamisesta annetun asetuksen (komission asetus (ETY) N:o 2454/93) asiaa koskeviin säännöksiin.

1 a. Jos kolmansista maista tuotavan sokerin tariffikiintiöt poistetaan vaiheittain käytöstä, tuonnin kokonaismäärä on määritettävä sen perusperiaatteen pohjalta, että Euroopan unionin sokerintuonti kolmansista maista ei saa ylittää kyseisten maiden kotimaisen tuotannon ja kulutuksen nettotasetta. Kotimaisen tuotannon ja kulutuksen nettotase lasketaan liitteessä VII a esitettyä kaavaa käyttäen.

Perustelu

Tämä periaate esitettiin alun perin 10. maaliskuuta 2005 Euroopan parlamentin päätöslauselmassa sokerin yhteisen markkinajärjestelyn seuraavasta uudistuksesta. On erittäin tärkeää, etteivät EU:n markkinoille etuuskohtelukauppaa koskevan sopimuksen perusteella erityisesti vähiten kehittyneistä maista viedyt määrät ylitä kyseisten maiden kotimaisen tuotannon ja kulutuksen välisen erotuksen määrää. Näin voidaan välttää se, että kyseiset maat ryhtyvät harjoittamaan vilpillistä kolmivaiheista sokerikauppaa Euroopan yhteisön kanssa, kuten tapahtui juuri Länsi-Balkanin maiden tapauksessa ennen kuin komissio otti käyttöön aluetta koskevat sokerintuonnin tariffikiintiöt asetuksella (EY) N:o 374/2005.

3 a. Kun komissio katsoo, että on olemassa riittävästi todisteita petoksesta tai siitä, ettei alkuperätodisteiden varmentamiseksi vaadittavaa hallinnollista yhteistyötä ole tehty asianmukaisesti, tai että yhteisöön suuntautuva vienti on kasvanut voimakkaasti ja ylittää normaalin tuotanto- ja vientikapasiteetin, se voi toteuttaa toimenpiteitä keskeyttääkseen kuudeksi kuukaudeksi tariffikiintiöiden soveltamisen kokonaan tai osittain sillä edellytyksellä, että se on ensin

a) tiedottanut asiasta 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle;

b) pyytänyt jäsenvaltioita toteuttamaan varotoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen yhteisön taloudellisten etujen turvaamiseksi;

c) julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa todetaan, että on syitä epäillä, ettei tariffikiintiöitä ole sovellettu lainmukaisesti, minkä vuoksi asianomaisen edunsaajamaan tai -alueen oikeus hyötyä jatkossa tällaisista järjestelyistä koituvista eduista voidaan kyseenalaistaa.

Perustelu

On erittäin tärkeää, että komissio varaa itselleen oikeuden keskeyttää väliaikaisesti tariffikiintiöiden soveltamisen petostapauksissa tai tilanteissa, joissa tällaisista kauppatoimenpiteistä hyötyvien maiden ja alueiden vienti kasvaa hetkellisesti ja äkillisesti yli niiden normaalin tuotantokapasiteetin.

a) vähiten kehittyneistä maista asetuksen (EY) N:o 2501/2001 9 artiklassa tarkoitetuissa järjestelmissä;

a) vähiten kehittyneistä maista yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/20051 12 artiklassa tarkoitetuissa järjestelmissä;

1 EUVL L 169, 30.6.2005, s. 1.

Perustelu

Tämä on tekninen tarkistus, jossa vanhaa, vuosina 2001–2004 sovellettua yleistä tullietuusjärjestelmää koskevassa asetuksessa oleva viittaus Kaikki paitsi aseet -aloitteeseen korvataan uutta, vuosina 2005–2008 sovellettavaa yleistä tullietuusjärjestelmää koskevan asetuksen vastaavalla viittauksella. Uusi asetus hyväksyttiin viisi päivää sen jälkeen, kun komissio viimeisteli käsillä olevan ehdotuksen.

31 a artikla

AKT-maiden ja vähiten kehittyneiden maiden maaseudun kestävän kehityksen rahasto

Euroopan unioni perustaa rahaston AKT-maiden ja vähiten kehittyneiden maiden maaseudun kestävän kehityksen edistämiseksi avustaakseen maita, joihin sokerimarkkinoiden uudistus vaikuttaa, maaseutunsa talouden kehittämisessä ja monipuolistamisessa. Komissio suorittaa maksut rahastosta edellyttäen, että elintarvikehuollon varmuus, kestävät tuotantomenetelmät ja tuottajien sosiaaliturva toteutuvat.

Perustelu

On järkevämpää käyttää komission vientitukiin ehdottamat rahoitusmäärät tuotannon monipuolistamiseen ja maaseudun kehittämiseen etenkin maissa ja alueilla, joiden tilanteeseen sokerimarkkinauudistus vaikuttaa.

Liite VII a

KOLMANSIEN MAIDEN KOTIMAISEN TUOTANNON JA KULUTUKSEN NETTOTASEEN LASKEMINEN

Kolmannen maan kotimaisen tuotannon ja kulutuksen nettotase (tuotannon nettoylijäämä) lasketaan seuraavan kaavan mukaan:

a) Jos tuotannon nettoylijäämää ei ole ennakoitu aiempina vuosina, käytetään seuraavaa kaavaa:

NPS = (PPy-CPy)

b) Jos kolmannen maan ennakoidaan olevan nettoylijäämätuottaja ja sen on ennakoitu olevan nettoylijäämätuottaja myös edellisenä vuonna, kyseisen kolmannen maan ennakoitua tuotannon nettoylijäämää mukautetaan seuraavasti ali- tai yliarvioinnin huomioon ottamiseksi:

NPS= (PPy-CPy)- ((PPys-CPys)- (PAys-CAys))

jossa

NPS: tuotannon nettoylijäämä

PP: sokerin ennakoitu kotimainen tuotanto

CP: sokerin ennakoitu kotimainen kulutus

y: tuleva markkinointivuosi

ys: viimeisin aiempi markkinointivuosi, jolle ennakoitiin tuotannon nettoylijäämää

PA: sokerin todellinen kotimainen tuotanto

CA: sokerin todellinen kokonaiskulutus

c) Määritettäessä, onko kolmas maa nettoylijäämätuottaja, tuontisokeria ei lasketa osaksi kotimaista tuotantoa.

d) Kolmannen maan kotimaiseen tuotantoon ei lasketa sokeria, joka on valmistettu tai jalostettu kyseisen kolmannen maan alueen ulkopuolella kasvatetuista sokerijuurikkaista tai sokeriruo’oista, eikä kyseisen kolmannen maan alueen ulkopuolella valmistettua tai jalostettua sokeria.

Perustelu

Laskentamenetelmä perustuu Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksessa käytettyyn menetelmään. Laskennan tarkoitus on tarjota ennustettavissa oleva ja luotettava menetelmä määrittää kotimaisen tuotannon ja kulutuksen nettotase. Sen ansiosta EU välttää petoksia ja laitonta kolmivaiheista kauppaa.