muutetusta ehdotuksesta neuvoston päätökseksi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä, torjumista ja rankaisemista koskevan lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

(8174/2006 – KOM(2005)0503 – C6-0130/2006 – 2003/0197(CNS))

(Kuulemismenettely – uudelleen kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston luonnoksen (8174/2006),

–   ottaa huomioon komission neuvostolle antaman tarkistetun ehdotuksen (KOM(2005)0503)(1),

–   ottaa huomioon 13. tammikuuta 2004 ilmaisemansa kannan(2),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan, 63 artiklan 3 kohdan, 66 artiklan, 179 artiklan ja 181 a artiklan sekä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0130/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, 43 artiklan 1 kohdan, 55 artiklan 3 kohdan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0214/2006),

1.  hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) EUVL C 92 E, 16.4.2004, s. 75.

Tausta

Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus ja sen ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen vastaiset pöytäkirjat perustuvat YK:n yleiskokouksen 9. joulukuuta 1998 antamaan päätöslauselmaan 53/111. Päätöslauselmassa määrättiin hallitustenvälisen komitean perustamisesta järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen ja pöytäkirjoilla täydennettävän kansainvälisen yleissopimuksen laatimista varten.

Komissio osallistui neuvotteluihin tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Itse yleissopimusta koskevat neuvottelut saatiin päätökseen heinäkuussa 2000, kun taas salakuljetusta ja ihmiskauppaa koskevista pöytäkirjoista käytiin neuvotteluja lokakuuhun 2000 saakka. Palermossa pidettiin joulukuussa 2000 korkean tason konferenssi yleissopimuksen ja pöytäkirjojen allekirjoittamista varten. Komissio allekirjoitti kyseisessä konferenssissa virallisesti kaikki kolme välinettä, joista yksi eli itse yleissopimus tuli voimaan 29. syyskuuta 2003, kun neljäs väline eli ratifiointiväline oli tallennettu. Ihmiskaupan vastainen pöytäkirja tuli voimaan 25. joulukuuta 2003.

Yleissopimuksen tavoite

Yleissopimuksen on määrä mahdollistaa allekirjoittajavaltioiden tehokas yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi: yksittäisten rikosten määritelmät yhdenmukaistetaan kansallisissa oikeusjärjestelmissä siten, että yhdessä valtiossa rikokseksi luokiteltava teko katsotaan rikokseksi myös muissa allekirjoittajavaltioissa. Yleissopimus on siten ensimmäinen kattava väline, jolla torjutaan rikollisverkostojen toimintaa vahvistamalla yleismaailmalliset määritelmät tietyille järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeville rikoslainsäädännön peruskäsitteille. Se on myös ensimmäinen YK:n kyseiseltä alalta antama oikeudellisesti sitova väline.

Yleissopimuksessa edellytetään, että valtiot kriminalisoivat neljä vakavien rikosten kategoriaa: osallistumisen järjestäytyneen rikollisverkon toimintaan, rahanpesun, haitanteon oikeudenkäytölle sekä korruption. Lisäksi siinä yksilöidään keinoja valtioiden yhteistyön parantamiseksi viitaten erityisesti vastavuoroiseen oikeusapuun, yhteisiin tutkimuksiin ja karkottamiseen. Erityismääräyksissä käsitellään lisäksi rikollisesti hankitun varallisuuden jäljitettävyyttä, rikoksen tuottaman hyödyn haltuun ottamista ja takavarikointia sekä uhrien ja todistajien suojelemista. Kahdessa nyt käsiteltävänä olevassa pöytäkirjassa määrätään tiukoista toimista maahanmuuttajien ja ihmiskaupan – etenkin nais- ja lapsikaupan – torjumiseksi suojelemalla kyseisiä ryhmiä orjuudelta, seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja laittomaksi työvoimaksi joutumiselta. Tässä yhteydessä olisi syytä muistaa, että ihmiskauppaa koskevassa pöytäkirjassa on toimia, joilla uhreille tarjotaan sekä oikeusapua että aineellista apua. Pöytäkirjan 6 artiklassa edellytetään kunkin valtion varmistavan, että toimivaltaista tuomioistuinta ja hallintomenettelyjä koskevat tiedot ovat saatavilla ja että uhrien fyysisen ja henkisen toipumisen edistämiseksi toteutetaan toimia.

Esittelijän kanta

Esittelijä kannattaa varauksettomasti, että yhteisö allekirjoittaa nämä Yhdistyneiden Kansakuntien suojeluksessa hyväksytyt kansainvälisen oikeuden välineet, jotka ovat ainoa mahdollinen ratkaisu näihin ongelmiin koko maailman mittakaavassa. Hyvin järjestäytyneiden ja kansallisten oikeusjärjestelmien porsaanreikiä hyödyntävien rikollisjärjestöjen torjuminen edellyttää mahdollisimman laajaa yhteistyötä, joka perustuu yhteisiin menettelyihin ja oikeudellisten standardien vähimmäisharmonisointiin. Tässä yhteydessä on syytä kiittää siitä, että 121 valtiota ja Euroopan yhteisö ovat ratifioineet yleissopimuksen. On kuitenkin valitettavaa, että 7 EU:n jäsenvaltiota ei ole vielä ratifioinut sitä(1).

Koska yhteisö allekirjoitti yleissopimuksen joulukuussa 2000, EU haluaa nyt edetä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisessa, kuten useiden yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien välineiden laatiminen osoittaa. Esimerkkeinä voidaan mainita eurooppalainen pidätysmääräys ja toimet rahanpesun, ihmiskaupan ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi. EU on nämä välineet hyväksymällä mennyt YK:ta pidemmälle, koska siinä on vähemmän jäsenvaltioita ja niiden suhteet perustuvat pitkälti vastavuoroiseen luottamukseen sekä oikeusjärjestelmien ja menettelyjen suhteellisen yhdenmukaiseen luonteeseen. Lisäksi EU:n on ollut pakkokin mennä pidemmälle sisärajojen poistuttua, koska se tarjosi vahvan kannustimen rajat ylittävän yhteistyön esteiden poistamiseen.

(1) Yleissopimus oli 1. toukokuuta 2006 ratifioimatta seuraavissa jäsenvaltioissa: Tšekin tasavalta, Saksa, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia ja Luxemburg.