ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) tehdyn päätöksen 2001/923/EY muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta tehdyn päätöksen 2006/…/EY soveltamisen laajentamisesta koskemaan jäsenvaltioita, jotka eivät osallistu rahaliittoon

(KOM(2006)0243 – C6-0180/2006 – 2006/0079(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0243)(1),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0180/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0277/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

Perikles-ohjelma euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä perustettiin 17. joulukuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä. Sen tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimenpiteitä sekä muihin ohjelmiin kuuluvia toimenpiteitä euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä. Tällaisia toimenpiteitä ovat tietojenvaihto (seminaarit, työkokoukset, tapaamiset ja konferenssit), harjoittelu ja henkilövaihto sekä tekninen, tieteellinen ja operatiivinen apu.

Perikles-päätöksen 13 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetään, että on laadittava kertomus, jossa arvioidaan ohjelmaa ja johon liitetään tarkoituksenmukainen ehdotus siitä, onko ohjelmaa aiheellista jatkaa tai muuttaa. Tämä ensimmäinen arviointikertomus annettiin 30. marraskuuta 2004 Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio teki 8. huhtikuuta 2005 ehdotuksen, jonka perusteella neuvosto jatkoi ohjelman voimassaoloa vuoteen 2006 ja myönsi siihen kokonaisrahoitusta miljoona euroa odotettaessa lopullista sopimusta rahoituskehyksestä kaudelle 2007–2013.

Samassa artiklassa säädetään myös, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle on annettava 30. kesäkuuta 2006 mennessä yksityiskohtainen selvitys ohjelman toteuttamisesta ja tuloksista. Komissio noudatti tätä velvoitetta esittämällä 23. toukokuuta 2006 asiakirjan. Siinä todettiin, että kokonaistilanne on hyvä ja että väärennösten määrä on minimissään, mikä on tulosta asianomaisten yksiköiden hienosta valmistelutyöstä ja yhteistyön korkeasta asteesta.

Perikles-ohjelma on epäilemättä myötävaikuttanut upealla tavalla euron suojeluun ja väärennösten torjuntaan, mikä oikeuttaa sen jatkamiseen nykyisillä perustoilla. Se on parantanut erityisesti euron yhteisöllisen ulottuvuuden käsittämistä ja mahdollistanut, että osallistujat ovat pystyneet ymmärtämään paremmin siihen liittyvää lainsäädäntöä ja välineitä, kuten yhteisön ja yleensäkin Euroopan lainsäädännön olennaisia seikkoja. Voitaisiin kuitenkin tehdä muutamia pieniä muutoksia – arviointikertomukseen perustuen – jotta lisättäisiin lainvalvonta-alan lisäksi muiden alojen (pankkiala, kauppakamarit, erikoistuneet asianajajat) osallistumista, joka on kasvamassa mutta yhä riittämätöntä.

Perikles onnistui kuitenkin hyvin sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kauden 2002–2006 viitesumman 80 prosentin yleissitoumus jakaantui jopa 76 maassa toteutettaviin 64 hankkeeseen, joiden yksityiskohtainen tutkinta osoittaa kansallisten ja yhteisön tasojen täydentävyyden (48 jäsenvaltioiden aloitetta, 16 komissiolta ja/tai Olaf:lta). Varsinkin käy hyvin ilmi, että unionin jäsenvaltioiden tai ehdokasmaiden (Bulgaria ja Romania) lisäksi löydettiin maantieteellisiä alueita, joilla väärennettiin seteleitä, esimerkiksi Kolumbia. Tämä ohjelman kansainvälinen lähestymistapa tarjosi huomattavia rakenteellisia parannuksia, etenkin mitä tulee monissa maissa perustettuihin kansallisiin rahanväärennyksien torjunnasta vastaaviin keskusvirastoihin.

On myös pantava tyytyväisenä merkille EKP:n, Europolin ja muiden eurooppalaisten tahojen systemaattinen osallistuminen Perikles-toimiin niin ohjelman arviointi- ja täytäntöönpanovaiheissa (Europol ja Olaf) kuin sen koordinointiin muiden euron väärentämistä käsittelevän asiantuntijaryhmän koulutustoimien kanssa. Tähän ryhmään kuuluu asiantuntijoita kaikista jäsenvaltioista ja ehdokasmaista (Europol, Interpol ja Olaf).

Neuvosto hyväksyi lopullisen sopimuksen rahoituskehyksestä kaudelle 2007–2013 kokouksessaan 15.–16. joulukuuta 2005. Se ehdottaa nyt, että 17. joulukuuta 2001 tehtyä Perikles-päätöstä jatketaan 31. joulukuuta 2013 asti, jotta se olisi linjassa yhteisön rahoituskehyksen kanssa. Näin voitaisiin koordinoida ohjelmien hyväksymistä ja vältettäisiin menettelyt taukojen täyttämiseksi. Vuosittainen miljoonan euron summa säilyy samana, eli jatko merkitsee seitsemän miljoonan kokonaismäärärahoja tarpeiden täyttämiseksi vuoden 2013 loppuun saakka.

Esittelijä ehdottaa, että Euroopan parlamentti hyväksyy näissä olosuhteissa komission ehdotuksen, että neuvosto hyväksyy päätökset tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) tehdyn päätöksen 2001/923/EY muuttamisesta ja toisaalta soveltamisen laajentamisesta koskemaan jäsenvaltioita, jotka eivät osallistu rahaliittoon