Menettely : 2006/2046(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0290/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0290/2006

Keskustelut :

PV 11/10/2006 - 19
CRE 11/10/2006 - 19

Äänestykset :

PV 12/10/2006 - 7.25
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0417

MIETINTÖ     
PDF 267kDOC 206k
19. syyskuuta 2006
PE 371.839v02-00 A6-0290/2006

eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2006–2010

(2006/2046(INI))

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Esittelijä: Elisabeth Jeggle

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LAUSUNTO kansainvälisen kaupan valiokunnalta
 LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta
 ASIAN KÄSITTELY

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2006–2010

(2006/2046(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–         ottaa huomioon eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2006–2010 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0013),

–         ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta sekä siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin (KOM(2006)0014 ja SEK(2006)0065),

–         ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (Amsterdamin sopimuksen) pöytäkirjan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista,

–         ottaa huomioon kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 24. marraskuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/609/ETY(1),

–         ottaa huomioon maatalouden hyötyeläinten suojelua koskevan yhteisön säännöstön,

–         ottaa huomioon valmisteilla olevan seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (KOM(2005)0119),

–         ottaa huomioon komission tiedonannon kevään Eurooppa-neuvostolle "Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle" (KOM(2005)0024),

–         ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2005 annetut komission suuntaviivat vaikutustenarvioinnista (SEK(2005)0791),

–         ottaa huomioon komissiolle annetun toimeksiannon WTO:n maatalousneuvotteluissa, jotka vahvistettiin WTO:n maatalousneuvotteluissa noudatettavia menettelyjä koskevassa komission ehdotuksessa (asiakirjan viite 625/02), joka hyväksyttiin tammikuussa 2003,

–         ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–         ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A6-0290/2006),

A.       katsoo, että jokainen eläinten suojelua ja hyvinvointia koskeva toimi on toteutettava sen periaatteen mukaan, että eläimet ovat tuntevia olentoja, joiden erityistarpeet on otettava huomioon, ja että eläinten suojelu on yksi 2000-luvulle kuuluva inhimillisyyden ilmaus ja haaste Euroopan sivistykselle ja kulttuurille,

B.        ottaa huomioon, että Euroopassa on viime vuosina annettu monipuolista eläinsuojelulainsäädäntöä ja saavutettu yksi maailman korkeimmista eläinsuojelun tasoista; ottaa myös huomioon, että Euroopan parlamentti on ilmaissut toistuvasti pitävänsä tätä prosessia välttämättömänä; katsoo, että Euroopan korkea eläinsuojelun taso täyttää suuren yleisön toiveen eettisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävistä tuotteista,

C.       ottaa huomioon, että eläinsuojelu koskee monia politiikan aloja ja monia eettisiä, sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia kysymyksiä; katsoo, ettei eläinsuojelua saa rajoittaa koe-eläinten tai maatalousyritysten eläinten suojeluun ja hyvinvointiin, vaan siihen on sisällytettävä myös muut eläinryhmät, kuten koti- ja villieläimet sekä eläintarhojen ja sirkusten eläimet,

D.       katsoo, että eläinsuojelun, eläinten terveyden ja tuoteturvallisuuden välillä on yhteys ja että vaihtoehtoiset koemenetelmät ja korkea eläinsuojelun taso kasvatuksesta teurastukseen voi vaikuttaa myönteisesti tuoteturvallisuuteen ja tuotteiden laatuun,

E.        katsoo, että eläinsuojelun jatkokehitys yhteisössä edellyttää tehostettuja tutkimustoimia, eläinsuojelun sisällyttämistä kaikkiin asiaankuuluviin vaikutustenarviointeihin sekä kaikkien sidosryhmien osallistumista päätöksentekoprosessiin; katsoo, että avoimuus ja hyväksyntä sekä nykyisten säännösten yhdenmukainen soveltaminen ja valvonta kaikilla tasoilla on edellytys menestyksekkäälle eurooppalaiselle eläinsuojelustrategialle,

F.        katsoo, että eläinsuojelustrategian tavoitteena on oltava, että eläinsuojelun kasvavat kustannukset korvataan asianmukaisesti; katsoo, että kunnianhimoinen eläinsuojelupolitiikka voi ilman eurooppalaista ja maailmanlaajuista vuoropuhelua ja ilman kattavaa selvitystä korkeiden eläinsuojelustandardien eduista ja niistä tiedottamista kotimaassa ja ulkomailla onnistua vain osittain, jos Euroopan unioni on ainut, joka siihen pyrkii,

G.       katsoo, että eurooppalaista eläinsuojelupolitiikkaa on ehdottomasti tuettava johdonmukaisella kauppapolitiikalla, ja siinä on tunnustettava, että EU:n ponnisteluista huolimatta eläinten hyvinvointia koskevia kysymyksiä ei käsitellä sen enempää heinäkuun 2004 puitesopimuksessa kuin missään muussakaan WTO:n neuvottelujen Dohan kierroksella hyväksytyssä tärkeässä asiakirjassa; katsoo tästä syystä, että niin kauan kuin EU:n tärkeimmät sopimuskumppanit WTO:ssa eivät muuta asenteitaan ratkaisevasti, ei kannata ottaa käyttöön eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia, sillä nämä saattaisivat haitata tuottajien kansainvälistä kilpailukykyä,

H.       ottaa huomioon, että ns. kaupan ulkopuolisten asioiden, joihin eläinten hyvinvointi kuuluu, tunnustaminen ei ole kuulunut komission ensisijaisiin tavoitteisiin WTO:n neuvotteluissa; katsoo, että näin ollen ei ole odotettavissa, että kaupan ulkopuolisten asioiden tunnustaminen sisältyisi mihinkään lopulliseen sopimukseen, ellei komissio muuta neuvottelukantaansa radikaalisti,

I.         katsoo, että tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämistä koskeva tehokas strategia saattaa pelkästään Euroopan markkinoille rajoittuessaan johtaa siihen, että osa eurooppalaisista tuottajista lopettaa toimintansa,

J.         katsoo, että tuotantoeläinten suojelua koskevia säännöksiä yhdenmukaistettaessa Euroopan unionissa on asetettava samat tavoitteet tuontituotteille, jotta eurooppalaiset tuottajat eivät joudu heikompaan kilpailuasemaan Euroopan markkinoilla,

K.       katsoo, että 3R-periaate (Replacement, Reduction, Refinement), jolla pyritään vähentämään eläinten käyttöä tutkimuksessa, tieteessä ja tuotteiden hyväksynnässä, on yksi eurooppalaisen eläinsuojelupolitiikan kulmakivistä,

1.        on tyytyväinen eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevaan yhteisön toimintasuunnitelmaan vuosiksi 2006–2010, jolla ensimmäistä kertaa pannaan täytäntöön Amsterdamin sopimuksen eläinsuojelupöytäkirjaa yhdennettynä kokonaissuunnitelmana Euroopan eläinsuojelun kehittämiseksi edelleen;

2.        on huolissaan siitä, että komissio ehdottaa ainoastaan "pyrkivänsä" varmistamaan, että eläinten hyvinvointi otetaan kaikilta osin huomioon siihen liittyvillä politiikan aloilla;

3.        pitää välttämättömänä, että käynnistetään prosessi sen arvioimiseksi, täyttääkö eläinten hyvinvointia koskeva EU:n politiikka lailliset velvoitteensa, jotka on vahvistettu perustamissopimuksen liitteenä olevassa eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevassa pöytäkirjassa;

4.        katsoo, että eläinsuojelun parantaminen on yhteisön jatkuva velvollisuus ja vaatii siksi komissiota kertomaan ajoissa saavutetuista tuloksista ja antamaan niiden pohjalta tiedonannon toimintasuunnitelman päivittämisestä vuoden 2010 jälkeiseksi ajaksi;

5.        kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään eläinsuojelua edelleen toimivaltansa rajoissa ja ottamaan kattavasti huomioon kaikkien eläinten suojelun ja hyvinvoinnin; kehottaa komissiota edistämään Euroopan laajuista kieltoa porsaiden kastroinnista ilman puudutusta;

6.        pitää valitettavana, että eläinten hyvinvointia koskeva EU:n politiikka on tähän saakka keskittynyt lähes yksinomaan tuotantoeläinten hyvinvointiin ja suojeluun;

7.        on tyytyväinen komission pyrkimyksiin kehittää ja parantaa eläinsuojelun säännöksiä, eläinsuojelun entistä vahvempaan integrointiin yhteisön kaikkiin politiikan aloihin ja mahdollisten toimien koko kirjoon (muun muassa lainsäädäntö, koulutus, edistäminen, tutkimus), joiden tavoitteena on varmistaa korkea eläinsuojelun taso eläinten kohtelussa kaikilla tasoilla;

8.        katsoo, että kullakin välineellä on oma tehtävänsä, joten selvitystyö kunkin välineen tehtävän kartoittamiseksi ja sen kertomiseksi sidosryhmille on olennaisen tärkeää;

9.        kiinnittää huomiota siihen, että monilla EU:n toiminnan osa-alueilla, jotka eivät sisälly toimintasuunnitelmaan, esimerkiksi kestävän kehityksen periaatteella, yleissopimuksella uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälisestä kaupasta sekä kauppaa ja markkinointia koskevilla normeilla, on vaikutuksia eläinten hyvinvointiin, ja tähdentää sitä, kuinka tärkeää on ottaa eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökohdat täysimääräisesti huomioon kaikilla asian kannalta olennaisilla toiminnan osa-alueilla;

10.      huomauttaa, että eläinten hyvinvointia koskevien korkeampien vaatimusten käyttöönoton yhteydessä on otettava huomioon yksittäisten EU:n alueiden erityistilanne;

11.      korostaa, että komission on varmistettava kaikkien nykyisten eläinten hyvinvoinnista annettujen EU:n säädösten täytäntöönpano, ja katsoo, että nykyisten säädösten olisi pysyttävä voimassa;

12.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen mukaisesti kaikissa säännöksissä huomioon yhdenmukaisen soveltamisen ja valvonnan Euroopan unionissa ja toimimaan todettujen rikkomusten kohdalla johdonmukaisesti, jotta ihmisten luottamuksen nykyisiin säännöksiin säilyisi ja reilu kilpailu taattaisiin Euroopan unionissa;

13.      pitää eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi toteutettavien toimien hyväksymisen yhteydessä välttämättömänä, että toimia tarkastellaan niiden sosio-ekonomisten vaikutusten kannalta;

14.      kehottaa komissiota integroimaan vaikutustenarvioinnin järjestelmällisesti kaikkiin eläinsuojelutoimiin; katsoo, että kaikissa uusia eläinsuojelunormeja koskevissa vaikutustenarvioinneissa on otettava huomioon eettisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kokonaisuus ja suuntauduttava tieteen, käytännön kokemusten ja kehitysten kansainvälisen tason uusimpaan kehitykseen; katsoo, että vaikutustenarvioinneissa on osoitettava myönteiset vaikutukset ja otettava kattavasti huomioon vuorovaikutus eri tekijöiden, kuten eläinsuojelun, kestävän kehityksen, eläinten terveyden, ympäristön ja tuotteiden laadun, välillä;

15.      myöntää, että eläinten hyvinvointia koskevat korkeat vaatimukset aiheuttavat maanviljelijöille lisäkustannuksia, ja katsoo, että on ryhdyttävä erityistoimiin, jotta voidaan välttää tuotannon siirtyminen alhaisempien vaatimusten maihin; kehottaa tämän vuoksi komissiota ottamaan kaikissa vaikutustenarvioinneissa huomioon työpaikkojen säilymisen ja katsoo tarkistetun Lissabonin strategian mukaisesti, että tarkka analyysi uusien ehdotusten kustannuksista ja niiden vaikutuksista asianomaisten yritysten ja tutkimusyksiköiden asemaan kansainvälisessä kilpailussa on välttämätön;

16.      muistuttaa, että asianmukaiset sopeutumiskaudet, tuotantoeläinten määrän ja maatalousyritysten koon huomioon ottaminen tai luopuminen valvonnan ja dokumentaation turhasta byrokratiasta edistää eläinsuojelun hyväksyntää asiasta vastaavilla tahoilla; katsoo, että uusien tekniikoiden ja menetelmien tarjoamien mahdollisuuksien käyttöönottamista on tutkittava riittävästi;

17.      korostaa, että eläinsuojelun ja eläinten terveyden välillä on tiivis vuorovaikutus; katsoo, että toimintasuunnitelma on siksi pantava täytäntöön siten, että eläinsuojelulla parannetaan eläinten terveyttä ja eläinsuojelupolitiikalla pyritään aina myös eläinsuojelun parantamiseen ja parannusten todennettavuuteen;

18.      kehottaa komissiota ottamaan eläinsuojelunäkökohdat paremmin huomioon eläintautien torjunnassa; katsoo, että hätätilassa toteutettavat alueelliset rokotukset ovat torjuntastrategiana parempi keino kuin suurten terveiden eläinten kantojen teurastus, mutta tunnustaa kuitenkin, että jäsenvaltioissa vallitsevat erilaiset asenteet rokottamiseen ja niiden mahdolliset vaikutukset kauppaan on otettava huomioon; katsoo lisäksi, että ehkäisevää rokottamista olisi hyödynnettävä enemmän aina, kun se on teknisesti mahdollista; kehottaa komissiota lisäämään ponnistuksiaan vastaavien muutosten tekemiseksi Maailman eläintautijärjestön (OIE) asiaa koskeviin sopimuksiin, jotta rokotetuista eläimistä saatujen tuotteiden kaupan rajoituksia saadaan vähennettyä;

19.      on tyytyväinen eläinsuojelun parempaan huomioon ottamiseen yhteisessä maatalouspolitiikassa; muistuttaa kuitenkin, että byrokratian taloudelliset vaikutukset ovat jo tällä hetkellä aivan liian suuret; pitää toisaalta valitettavana, että maaseudun kehittämispolitiikan määrärahojen supistaminen vaikeuttaa käytännössä rahoitusavun myöntämistä karjankasvattajille, jotta nämä voisivat mukauttaa toimintansa eläinten hyvinvointia koskevaan yhteisön lainsäädäntöön; pitää valitettavana, että siipikarjan- ja siankasvattajat eivät saa korvausta eläinten hyvinvointia koskevan yhteisön lainsäädännön noudattamisesta täydentäviä ehtoja koskevan järjestelmän mukaisesti

20.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan maaseutupolitiikan yhteydessä kaikkia eläinsuojelun käytettävissä olevia välineitä myötämielisesti;

21.      huomauttaa, että eläinkuljetuksiin liittyviä EU:n sääntöjä (asetus (EY) N:o 1/2005 ja direktiivi 95/29/EY) rikotaan usein etenkin lepotaukoja ja veden ja rehun tarjoamista koskevien vaatimusten osalta; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot lisäävät ja tehostavat tarkastuksia, joilla valvotaan EU:n sääntöjen noudattamista;

22.      muistuttaa, että eläinkuljetuksia varten on ehdottomasti otettava käyttöön ja huomioon tieteellisesti todistetut eläinsuojeluindikaattorit (asianmukainen tekniikka, aikarajat, koulutettu henkilökunta); katsoo, että kyseisiä indikaattoreita vahvistettaessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden ilmastoerot, jotka vaikuttavat siihen, miten eläimet ovat mukautuneet ympäristöön; kehottaa komissiota tästä syystä tukemaan tutkimusta, jonka tarkoituksena on määrittää ja ottaa käyttöön objektiivisia ja yksittäisiä teknisiä muuttujia, joiden avulla eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana voidaan määrittää paremmin, ja jolla pyritään lisäksi määrittämään integroituja sertifiointijärjestelmiä, joissa otetaan huomioon myös se, miten Euroopan eri alueiden ilmastolliset ja rakenteelliset erityispiirteet vaikuttavat eläimiin sekä kuljetusmuotoihin ja -aikoihin;

23.      huomauttaa, että komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään vuonna 2010 kertomus kuljetettavien eläinten vähimmäistiloista ja enimmäismatka-ajoista sekä esitettävä tarvittavat lainsäädäntöehdotukset;

24.      katsoo, että 3R periaatteen tukeminen ja eläinten hyvinvointia koskevan tutkimuksen tulevien suuntausten tukeminen ovat kaksi eri asiaa ja että tavoite 4 olisi vastaavasti jaettava kahteen osaan;

25.      on tyytyväinen ilmoitettuihin tutkimustoimiin eläinsuojelun alalla; katsoo, että tutkimuksessa on keskityttävä tietojen yleisen levittämisen ohella helposti käsiteltävien ja avointen eläinsuojeluindikaattoreiden, sertifiointi- ja merkintäjärjestelmien ja eläinkokeiden vaihtoehtojen (3R-periaate) kehittämiseen;

26.      kehottaa komissiota varmistamaan, että kehitetyt tieteellisesti todistetut indikaattorit sisällytetään tarvittaessa mahdollisimman laajasti nykyiseen ja uuteen eläinsuojelulainsäädäntöön; kehottaa toisin sanoen ottamaan lähtökohdaksi tavoitteiden eikä keinojen kuvaamisen;

27.      kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki eläinten hyvinvointia koskevaan lainsäädäntöön tulevaisuudessa tehtävät tarkistukset perustuvat objektiivisiin indikaattoreihin, jotta voidaan varmistaa, etteivät karjankasvattajat joudu tekemään perusteettomia taloudellisia myönnytyksiä mielivaltaisten päätösten takia;

28.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa varataan riittävästi varoja eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevaan tutkimukseen, jotta toimintasuunnitelman tavoitteet todella saavutetaan; kehottaa painokkaasti panostamaan tutkimukseen, jonka tavoitteena on vahvistaa objektiivisia indikaattoreita eläinten hyvinvoinnin mittaamiseksi, ja kiinnittämään kyseisten indikaattoreiden vahvistamisen yhteydessä huomiota ilmastoeroihin EU:ssa;

29.      kehottaa komissiota tukemaan tutkimusta ja kehitystä, joka koskee sähköisiä järjestelmiä eläinten tunnistamiseksi, jotta voidaan kehittää sellaisia eläinten hyvinvoinnin seuranta- ja valvontakeinoja, jotka ovat nopeita ja helposti todennettavia kuljetuksen, myös pitkän matkan kuljetusten, aikana;

30.     kehottaa komissiota varmistamaan, että kuudennen tutkimuksen puiteohjelman teknologiafoorumeja ja tutkimustoimia, jotka, kuten PredTox-hanke, antavat huomattavan panoksen toimintaohjelman toteuttamiseen, voidaan jatkaa myös seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa ilman byrokratiaa;

31.      katsoo, että 3R-periaate on otettava kattavasti huomioon; on tyytyväinen komission ponnisteluihin eläinkoedirektiivin 86/609/ETY kehittämiseksi edelleen; kannustaa komissiota antamaan jo tänä vuonna vastaavat lainsäädäntöehdotukset; odottaa, että komissio ilmoittaa tässä yhteydessä, miten säännösten yhdenmukainen käsittely ja valvonta voidaan varmistaa;

32.      katsoo, että EU:n eläinkoelainsäädännön ehdotetun muuttamisen yhteydessä on varmistettava, että direktiivin soveltamisala laajennetaan perustutkimukseen ja tutkimukseen, jossa käytetään eläimiä opetustarkoituksiin;

33.      kehottaa komissiota työskentelemään kansainvälisesti, erityisesti WTO:ssa ja Maailman eläintautijärjestössä (OIE), eläinsuojelun tai tuotteiden hyväksyntään liittyvien eläinkokeita koskevien samantasoisten vaatimusten ja Euroopassa vahvistettujen menettelyjen tunnustamisen hyväksi; katsoo, että vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämistä, validointia ja hyväksymistä on nopeutettava ja kaikkien eri vaiheiden rahoitusta, henkilöstöä ja hallinnollista tukea lisättävä, jotta eläinkokeet voidaan korvata muilla menetelmillä mahdollisimman pian;

34.      kehottaa EU:n säädöksenantajia hyväksymään viivytyksettä ECVAMin (Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskus) jo validoimat eläinkokeita korvaavat menetelmät;

35.      tunnustaa, että heikkolaatuinen tiede on sekä epäeettistä että voimavarojen tuhlausta, ja katsoo, että EU:n olisi vaadittava, että kaikki uudet, tarkistetut ja käytössä olevat ihmisiin/ympäristöön liittyvät turvallisuuskokeet validoidaan täysin nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti, ennen kuin niitä edellytetään, suositellaan tai sisällytetään EU:n säädöksiin tai yhteisön strategioihin;

36.      kehottaa komissiota parantamaan ennen uuden yhteisön eläinsuojelulaitoksen perustamista nykyisten eläinsuojelukysymyksiä käsittelevien yhteisön laitosten verkostoitumista;

37.      on tyytyväinen komission ponnisteluihin eläinsuojelumerkintöjen kehittämiseksi ja tutkimiseksi; katsoo, että se mahdollistaa kuluttajien tietoon perustuvat ostopäätökset; katsoo, että jalosteet on pyrittävä sisällyttämään merkintäjärjestelmään;

38.      katsoo, että kuluttajille olisi tiedotettava, ja heidän olisi oltava valmiita maksamaan kalliimpi hinta tuotteista, jotka ovat peräisin maatiloilta, joilla noudatetaan eläinten hyvinvointia koskevia korkeampia vaatimuksia, ja nämä tuotteet olisi merkittävä asianmukaisesti;

39.      katsoo, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2008 toimitettavassa kertomuksessa, jossa tarkastellaan mahdollisuutta ottaa käyttöön pakollinen eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattamiseen perustuva siipikarjanlihan ja siipikarjalihasta saatujen tuotteiden pakkausmerkintäjärjestelmä, olisi keskityttävä erityisesti vähimmäisvaatimuksia tiukempien eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattamiseen; katsoo, että lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia tiukempiin vaatimuksiin perustuva merkintäohjelma ratkaisisi ongelman, että kuluttajat, jotka kyllä haluaisivat ostaa tuotteita, jotka on valmistettu kiinnittäen erityistä huomiota eläinten hyvinvointiin, eivät tunnista niitä kaupoissa;

40.      kehottaa komissiota varmistamaan, että merkinnät ovat avoimia, helposti ymmärrettäviä ja luotettavia; katsoo, että kaikkien Euroopassa markkinoitavien tuotteiden yksinkertainen ja sitova eurooppalainen laatustandardi takaisi jo, että eläinsuojelua koskevia vaatimuksia on noudatettu; katsoo, että jos on noudatettu vähimmäisvaatimuksia tiukempia suojeluvaatimuksia, pakkausmerkinnässä oleva erikoismerkintä takaisi sen, että tuottajan ylimääräiset ponnistelut ovat kuluttajan näkyvillä ja lisäisi kauppakumppaneiden painetta hyväksyä eurooppalaiset eläinsuojelustandardit, ja näin Eurooppa voisi "viedä maailmalle" eläinten hyvinvointia koskevat vaatimuksensa; korostaa yksityisten merkkien tärkeyttä erityisesti eläinten suojelua koskevien korkeampien vaatimusten yhteydessä;

41.      kehottaa komissiota myöntämään rahoitustukea eläinperäisiä elintarvikkeita koskeville kansallisille tiedotus- ja myynninedistämistoimille 1. heinäkuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1071/2005 mukaisesti eläinten hyvinvointia koskevien tuotantostandardien perusteella; katsoo tästä syystä, että komission toimintasuunnitelmassa kaavailemaa hyvinvoinnin kannalta erityisen korkeatasoisista tuotantojärjestelmistä peräisin oleville tuotteille myönnettävää eurooppalaista laatustandardia olisi tästä syystä käsiteltävä ensisijaisena kysymyksenä;

42.      pitää myönteisenä ehdotusta, jonka tavoitteena on, että kuluttajien olisi helpompi tunnistaa ehdotetut myynninedistämis- ja tiedottamisjärjestelmät, mutta korostaa samalla, että järjestelmien soveltaminen on tehtävä helpommaksi elintarvikeketjun kaikille osapuolille;

43.     tukee periaatteessa esitettyä integroitujen ja yhdenmukaisten eläinsuojeluindikaattorien kehitystä ja tutkimusta; katsoo, että kyseisten indikaattorien on oltava tieteellisesti varmuudella todistettuja, objektiivisia sekä todennettavia ja toistettavia, ja niiden on edistettävä eläinsuojelustandardien avoimuutta; katsoo, että niiden olisi oltava tieteellisesti todistettuja ja edistettävä eläinsuojelustandardien avoimuutta; katsoo, että eläinten terveyttä koskevien näkökohtien integrointi on välttämätöntä ja että integroitujen ja yhdenmukaisten indikaattorien on helpotettava valvontaa ja vähennettävä byrokratiaa ja tuotettava tieteellisiä tuloksia, jotka ovat vertailukelpoisia kaikissa jäsenvaltioissa;

44.      kehottaa komissiota saattamaan päätökseen integroitujen eläinsuojeluindikaattorien kehityksen ja tutkimuksen kolmen vuoden kuluessa;

45.      kehottaa komissiota esittelemään mahdollisimman pian esitetyn viestintästrategian ja panemaan sen johdonmukaisesti täytäntöön; katsoo, että toimintasuunnitelma voi menestyä vain, jos kaikki toimijat saavat riittävästi tietoa Euroopan nykyisen ja tulevan korkean eläinsuojelutason ansiosta eläimille ja tuotteille koituvista eduista;

46.      katsoo, että korkeita hyvinvointivaatimuksia koskevien takuujärjestelmien mahdollisuuksia nostaa eläinsuojelun tasoa heikentää kilpailu halvempien tuotteiden kanssa, jotka tulevat sellaisten takuujärjestelmien piiristä, joissa eläinten kasvatuksessa noudatetaan ainoastaan lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia, ja katsoo tästä syystä, että laatutakuun vähimmäisvaatimuksille on vahvistettava lainsäädäntökehys;

47.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan kuluttajien tiedottamista koskevia toimiaan; katsoo, että nykyisiä edistämisvälineitä on tarkistettava vastaavien markkinointi- ja tiedotuskampanjoiden toteuttamisen helpottamiseksi;

48.      on tyytyväinen eläinsuojelun tiedotusfoorumin perustamiseen; katsoo, että sen on edistettävä eläinsuojelun nykyistä kehitystä koskevien tietojen, tieteellisten tietojen ja erityisesti parhaita käytäntöjä koskevien esimerkkien vaihtoa;

49.      on samaa mieltä siitä, että tarvitaan eurooppalainen strategia, jolla edistetään tiedottamista eläinten hyvinvoinnista Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa, jotta voidaan antaa kansalaisille tietoja erilaisista eläintuotantojärjestelmistä sekä eläinten suojelua koskevien tiukempien vaatimusten kustannuksista ja hyödyistä; katsoo, että tähän olisi pyrittävä itsenäisesti ja ehdotetun keskuksen tai laboratorion avulla;

50.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan käytettäväksi riittävästi rahoitusta koulutukseen, jatkokoulutukseen ja neuvontaan, esimerkiksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varoista;

51.      katsoo, että uusien, korkeampien vaatimusten käyttöönotto EU-25:ssä voisi johtaa yhteisön tuotannon kilpailukyvyn laskuun, jos samoja vaatimuksia ei oteta käyttöön WTO:ssa, etenkin kun otetaan huomioon, että parhaillaan suunnitellaan maatalousmarkkinoille pääsyn yhä laajempaa vapauttamista;

52.      pitää valitettavana, että jotkut elintarviketuotannon osat ovat siirtymässä EU:n ulkopuolelle nykyisten eläinten hyvinvointia ja suojelua koskevien vaatimusten takia, ja kehottaa komissiota tästä syystä arvioimaan, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse;

53.      kehottaa yhteisöä korvaamaan yhteisön tuottajille taloudelliset tappiot, jotka aiheutuvat eläinten hyvinvointia koskevien toimien toteuttamisesta johtuvasta tuotantokustannusten noususta;

54.      muistuttaa, että korkeampi eläinsuojelun taso johtaa usein lisäkustannuksiin ja että vapaassa maailmankaupassa eläinsuojelunäkökohdat ovat tähän saakka olleet toisarvoisessa asemassa, mikä voi johtaa ”eläinsuojelupolkumyyntiin” ja haitata eurooppalaisten tuottajien toimintaa Euroopassa ja kolmansien maiden markkinoilla; ehdottaa tästä syystä eläinten hyvinvointia koskevien EU:n vaatimusten heikkenemisen estämiseksi markkinoille pääsyn rajoittamista siten, että määrätään maksuja tuotteille, jotka eivät täytä EU:n vaatimuksia;

55.      on tyytyväinen kaikkiin komission toimiin ja aloitteisiin, jotka edistävät kansainvälisellä tasolla yksimielisyyttä korkeista eläinsuojelustandardeista; katsoo, että on ehdottomasti ja ensisijaisesti pyrittävä eläinsuojelustandardien edelleen kehittämiseen OIE:ssä ja niiden oikeudelliseen arvonnousuun WTO:ssa; katsoo, että tavoitteena olisi oltava maailmanlaajuisesti mahdollisimman korkea ja yhdenmukainen eläinsuojelun taso; kehottaa komissiota tällä välin pidättäytymään lisäämästä entisestään yhteisön tuottajia haittaavia kilpailun vääristymiä ja ottamasta käyttöön sitovia, yksityiskohtaisia ja yhdenmukaisia uusia vaatimuksia;

56.      kehottaa komissiota edistämään eläinten hyvinvointia koskevien korkeatasoisten Euroopan unionin standardien selkeää tunnustamista WTO:n SPS-sopimuksen sekä soveltuvissa tapauksissa muiden WTO-sopimusten tulevien uudelleentarkastelujen yhteydessä;

57.      pitää valitettavana, että meneillään olevalla WTO:n neuvottelukierroksella ei käsitellä eläinten hyvinvointia; vaatii komissiota suojelemaan EU:n vaatimuksia mutta samalla ottamaan huomioon, että eurooppalaisille tuottajille aiheutuu lisäkustannuksia kyseisten vaatimusten noudattamisesta;

58.      vaatii painokkaasti vahvistamaan eläinsuojelua WTO:ssa; kehottaa komissiota työskentelemään Dohan kierroksella voimakkaasti sen eteen, että eläinsuojelu sisällytetään neuvotteluohjelmaan ”ei-kaupallisiin näkökohtiin liittyvänä tekijänä” ja eläinsuojelun tukitoimille myönnetään maaseutupolitiikan yhteydessä rajaton vihreä laatikko -oikeus;

59.      kehottaa komissiota pyrkimään siihen, että kaupan ulkopuoliset asiat tunnustetaan WTO:ssa tai eläinsuojelua koskevista vaatimuksista päästään muuten yhteisymmärrykseen kansainvälisellä tasolla, ennen kuin eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan Euroopan unionissa;

60.      huomauttaa, että WTO:n kauppasäännöt eivät rajoita tuotantojärjestelmien validointia, kuten tiedonannon alkuperäisessä tekstissä annetaan ymmärtää, ja että tästä syystä on mahdollista ja toivottavaa validoida tuotantojärjestelmät, joissa sovelletaan vähimmäisvaatimuksia huomattavasti korkeampia hyvinvointivaatimuksia;

61.      tukee komissiota sen pyrkimyksissä sisällyttää eläinsuojelun kahdenvälisiin kauppa- ja eläinlääkintäsopimuksiin (esim. Chilen ja Kanadan kanssa) monenvälisen strategian täydentämiseksi sekä lisäämään vaihtoa kolmansien maiden ja niiden edustajien kanssa eläinsuojeluasioissa;

62.      katsoo, että kaikissa terveyttä ja kasvinsuojelua koskevia toimia käsittelevissä nykyisissä ja tulevissa kahdenvälisissä sopimuksissa kolmansien maiden kanssa olisi asetettava tavoitteita sen varmistamiseksi, että kolmansista maista peräisin olevien eläinkunnan tuotteiden tuottamisessa noudatetaan vähintäänkin EU:n standardeihin verrattavia eläinten hyvinvointia koskevia standardeja ja että niistä tiedotetaan eurooppalaisille kuluttajille;

63.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin rohkaistakseen Euroopan unioniin eläinperäisiä tuotteita tuovia maahantuojia edellyttämään tavarantoimittajiltaan, että niiden on täytettävä vähintäänkin EU:n lainsäädännön mukaiset eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset;

64.      pitää myönteisenä, että kehitysmaiden kanssa on tarkoitus käydä vuoropuhelua uusista markkinamahdollisuuksista, jotka tarjoavat niille korkeita eläinsuojelustandardeja;

kehottaa komissiota auttamaan kehitysmaita täyttämään eläinsuojeluvaatimukset nykyisissä ja uusissa kaupan alan apua koskevissa ohjelmissa;

65.      suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin auttaa kehitysmaita edistämään omalta osaltaan kansainvälisten normien asettamista tarjoamalla niille kauppaan liittyvää apua;

66.      pitää myönteisenä komission kaupankäyntiin liittyvän teknisen avun (TRTA) hankkeiden puitteissa kehitysmaiden kanssa tekemää työtä esimerkiksi auttamalla niiden asiantuntijoita osallistumaan kansainvälistä standardien laatimista käsitteleviin kokouksiin ja lähettämällä Euroopan unionin teknisiä asiantuntijoita kehitysmaihin; panee merkille, että kolmansien maiden edustajat voivat jo nyt osallistua Euroopan unionin kursseille, joita järjestetään jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja jotka koskevat eläinten hyvinvointia koskevien Euroopan unionin sääntöjen täytäntöönpanoa, ja uskoo, että jotta kehitysmaat voisivat hyödyntää kauppamahdollisuuksia täysipainoisesti, yhteisön olisi vastattava vaatimuksiin, jotka koskevat analyysien, koulutuksen, tutkimuksen ja taloudellisen tuen tarjoamista kahden- ja monenvälisten kehitysaloitteiden kautta; uskoo myös, että eläinten hyvinvoinnin parantaminen hyödyttää usein valtioita suoraan sekä taloudellisesti että ravinnontuotannon ja ympäristönsuojelun alalla;

67.      uskoo, että tieteelliset tutkimukset tukevat täysin yhteisön päätöstä kieltää hormonilihan tuonti, ja kehottaa Kanadaa ja Yhdysvaltoja poistamaan viipymättä perusteettomat ja WTO:n sääntöjen vastaiset, eurooppalaisia tuotteita koskevat sanktiot;

68.      pitää tervetulleena ehdotusta koirien ja kissojen nahkojen tuonnin kieltämisestä ja kehottaa komissiota kieltämään täydellisesti hylkeistä valmistettujen tuotteiden tuonnin sekä sellaisten kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden tuonnin, jotka on tuotettu julmilla menetelmillä, kuten elävänä nyljettyjen eläinten turkit, sellaisilla eläinjalostustiloilla tuotetut turkit, joilla ei ole minkäänlaista eläinlääketieteellistä valvontaa, farmaseuttiset tuotteet, jotka perustuvat uhanalaisten lajien käyttöön, sekä kaikki tuotanto, jonka puutteelliset standardit ovat uhka ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle;

69.      kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, jotta luonnossa pyydystettyjen lintujen väliaikainen tuontikielto EU:hun muutetaan pysyväksi eettisistä, terveydellisistä ja eläinsuojelullisista syistä;

70.      on huolissaan eksoottisten eläinten kaupasta, joka uhkaa sekä luonnon monimuotoisuutta että eläinten hyvinvointia, ja katsoo, että seuraukset luonnon monimuotoisuudelle olisi otettava huomioon suunniteltaessa eläinten hyvinvointia koskeviin rajatylittäviin ongelmiin liittyviä toimia, joihin viitataan tiedonannossa;

71.      on huolissaan taistelueläinten kärsimyksestä; kehottaa Euroopan yhteisöä lopettamaan koira-, härkä- ja kukkotaistelut tarpeen mukaan joko kansallisella tai yhteisön lainsäädännöllä sekä varmistamalla, että niissä mukana olevat eivät saa toimintaansa valtiontukia tai kansallisia tukia;

72.      katsoo, että samalla kun komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen geneettisten tekijöiden vaikutuksesta siitosbroilerien ja broilerien hyvinvointiin (vuonna 2010), sen olisi esitettävä tarvittavat lainsäädäntöehdotukset;

73.      vaatii Bulgariaa ja Romaniaa noudattamaan jo nyt yhteisön eläinsuojelutavoitteita ja panemaan täytäntöön kaikki eläinten hyvinvointia koskevat EU:n nykyiset säädökset tammikuuhun 2007 mennessä tai liittymissopimuksissa mahdollisesti sovittujen siirtymäkausien loppuun mennessä;

74.      katsoo, että ennen uusien jäsenvaltioiden liittymistä Euroopan unioniin komission olisi tarkistettava, onko eläinten suojelua koskeva Euroopan unionin lainsäädäntö pantu asianmukaisella tavalla täytäntöön ja toimiiko sen noudattamisen kansallinen valvonta moitteettomasti;

75.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EYVL L 117, 5.5.1987, s. 31.


PERUSTELUT

Johdanto

Kaiken eläinten suojelua ja hyvinvointia (jatkossa: eläinsuojelua) koskevan politiikan tavoitteena on käsitellä eläimiä ottaen huomioon niiden erityistarpeet elävinä olentoina. Tässä yhteydessä viisi vapautta, jotka sisältävät muun muassa lajille sopivan hoidon, mukaan luettuna riittävä ravinnon ja juomaveden tarjonta, tai kivulta, loukkaantumisilta ja sairauksilta suojelun, toimivat nykyisen eläinsuojelupolitiikan perustana.

Kokonaisvaltaisessa eläinsuojelupolitiikassa hyötyeläinten ohella on otettava huomioon myös ihmisten hoidossa olevat villi- ja kotieläimet sekä muut eläimet.

Euroopan yhteisö, jäsenvaltiot ja Eurooppa-neuvosto ovat viime vuosina jatkuvasti laajentaneet eläinsuojelulainsäädäntöään ja vahvistaneet siihen liittyvää tutkimustoimintaa.

Yhteisön tasolla on luotu vähimmäisvaatimukset maatalouden hyötyeläinten eläinkokeille, kasvatukselle, hoidolle, kuljetuksille ja teurastukselle sekä vasikoita, sikoja ja munivia kanoja koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Komissio antoi ehdotuksen lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (KOM(2005)0221), jonka Euroopan parlamentti hyväksyi periaatteessa jo helmikuussa 2006 (A6-0017/2006), mutta asiasta puuttuu vielä neuvoston päätös.

Erityisesti Amsterdamin sopimuksen eläinsuojelupöytäkirja, joka velvoittaa yhteisön ottamaan huomioon eläinsuojelun asiaankuuluvilla politiikan aloilla, on perustana Euroopan kansainvälisesti erittäin korkeaan eläinsuojelun tasoon.

Valtioiden ponnistelujen ohella myös yritys- ja tutkimussektorit ovat laajentaneet huomattavasti eläinten tieteellisiin tarkoituksiin tapahtuvaan käyttöön liittyviä eläinsuojelutoimiaan. Eläinten hoito tieteellisessä tutkimuksessa on viime vuosina parantunut huomattavasti. Sen lisäksi tutkijat ja yritykset ovat kehittäneet monia vaihtoehtoja eläinkokeille 3R-periaatteen noudattamiseksi.

Elintarviketuotannossa ja -kaupassa on erilaisia eläinsuojeluun liittyviä sertifiointi- ja merkintäjärjestelmiä, jotka varmistavat osittain selvästi lainsäädännöllistä vähimmäissuojaa korkeamman eläinsuojelun tason.

Uudet tekniikat ja menetelmät tai tehokarjanhoito eivät ole sinänsä haitallisia, vaan ne luovat myös uusia mahdollisuuksia eläinsuojelun parantamiselle.

Taloudellinen kehitys, muuttuneet tekniikat ja menetelmät tai uudet tiedot eläinten käyttäytymisestä ja tarpeista muuttavat jatkuvasti eläinsuojeluympäristöä. Yhteisön eläinsuojelupolitiikan on sopeuduttava aina uudelleen näihin uusiin vaatimuksiin.

Kansainvälisellä tasolla toteutetaan ensimmäisiä ponnisteluja eläinsuojelun vahvistamiseksi, esimerkiksi Maailman eläintautijärjestössä (OIE). Nämä ponnistelut eivät kuitenkaan riitä. WTO ei ole tähän mennessä tehnyt käytännössä mitään päätöksiä asiasta. Myöskään kansainvälisellä keskustelulla eläinkokeiden välttämisestä tai vähentämisestä tuotteiden hyväksynnän yhteydessä ei ole saavutettu toivottuja tuloksia.

Eläinsuojelu voi aiheuttaa kustannuksia. Kuluttajat odottavat yhteisöltä korkean eläinsuojelustandardien täytäntöönpanoa, mutta eivät ole tiedon tai luottamuksen puutteesta johtuen valmiita maksamaan standardien täytäntöönpanosta aiheutuvia lisäkustannuksia.

Toimintasuunnitelma

Vuosiksi 2006–2010 laaditun eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan yhteisön toimintasuunnitelman tavoitteena on koota yhteen komission eri yksiköille, neuvostoille ja politiikan aloille jaetut yhteisön toimet ja jäsentää ne yhdenmukaisilla säännöksillä.

Toimintasuunnitelma on jaettu viiteen toiminta-alaan:

1.        nykyisten eläinten suojelua ja hyvinvointia (jatkossa eläinsuojelu) koskevien vähimmäisvaatimusten parantaminen

2.        eläinsuojelua koskeva tutkimus ja 3R-periaatteen soveltaminen

3.        standardoitujen eläinsuojeluindikaattorien käyttöönottaminen

4.        eläinten kasvattajien ja käsittelijöiden sekä muun väestön osallistumisen lisääminen

5.        kansainväliset toimet.

Komissio aikoo kehittää edelleen nykyisiä vähimmäisvaatimuksia ja ehdottaa Eurooppa-neuvoston tasolla tehtyjen sopimusten nojalla vähimmäisvaatimuksia uusille eläinlajeille.

Nykyisiä tutkimustoimia on jatkettava ja laajennettava. Tiiviissä yhteistyössä teollisuuden, vastuunkantajien ja komission kanssa on tarkoitus esittää vielä tänä vuonna toimintasuunnitelma 3R-periaatteen täytäntöön panemiseksi.

Komission aikoo vahvistaa ponnistelujaan yhdenmukaisten eläinsuojeluindikaattorien luomiseksi. Niillä on määrä tehdä Euroopan eläinsuojelutasosta avoimempaa sekä helpottaa valvontaa ja EU:n eläinsuojelumerkintöjen valmistelua.

Kuluttajille annettavaa tietoa ja eläinten kasvattajien ja käsittelijöiden koulutusta on tarkoitus lisätä ja laatia viestintästrategia.

Eläinsuojelustrategiaa täydennetään kansainvälisellä osatekijällä. Siten komissio aikoo tulevaisuudessakin varmistaa, että eläinsuojelu sisällytetään monen- ja kahdenvälisiin kauppasopimuksiin ja eläinlääketieteellisiin sopimuksiin.

Yksittäiset yhteisön eläinsuojelutehtävät on määrä keskittää eurooppalaiseen eläinsuojelun huippututkimuskeskukseen tai -laboratorioon.

Arviointi

Toimintasuunnitelma on yhteisön eläinsuojelupolitiikan tärkeä välivaihe. Yhteisön ja jäsenvaltioiden tehtävien kokoaminen ja integrointi toimintasuunnitelmaan on välttämätön perusta eläinsuojelun tulevalle edistykselle. Toimintasuunnitelmaa on päivitettävä saavutettujen tulosten arvioinnin perusteella vuoden 2010 jälkeiseksi ajaksi.

Euroopan parlamentti on pääosin samaa mieltä toimintasuunnitelman sisällön kanssa. On kuitenkin korostettava muutamia näkökohtia:

·         Eläinsuojelu koskee kaikkia. Komission lisäksi jäsenvaltioiden, liittojen sekä yritys- ja tutkimussektorin on toimivaltansa ja mahdollisuuksiensa rajoissa tehtävä osuutensa toimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Eläinsuojelu on uskottavaa vain, kun se koskee kaikkia eläimiä. Eläinsuojelua ei saa rajoittaa tutkimukseen ja maatalouteen.

·         Eläinsuojelupolitiikkaa voidaan kehittää edelleen vain yhteistyössä kaikkien siitä vastaavien tahojen kanssa. Tässä asiassa tarvitaan avointa keskustelua kaikilla tasoilla.

·         Eläinsuojelu on tärkeä yhteisön tavoite. Se on otettava ajoissa huomioon siihen liittyvien politiikkojen ja toimien suunnittelussa. Eläinsuojelu on niin merkittävää, että yhteisön on otettava huomioon vuorovaikutus ja päämäärien ristiriidat. Vaikutukset työpaikkoihin ja toimipaikkatekijöihin on otettava huomioon Lissabonin strategian mukaisesti. Byrokratia on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi, ja tarvittaessa on myönnettävä tukia uusiin standardeihin sopeutumiseksi.

·         Viestintästrategian välitön kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Eläinsuojelu voi toimia vain, kun kaikille asianosaisille ja kuluttajille tiedotetaan riittävästi kotimaassa ja ulkomailla eurooppalaisen eläinsuojelun tasosta ja sen eduista eläimille ja tuotteille.

Tiedottamisen tasapainoon on kiinnitettävä huomiota; tiettyjen eläinhoidon muotojen perustelematon syrjintä olisi haitallista. Eläintenhoitajien hyvä koulutus kaikilla tasoilla on monissa tapauksissa eläinsuojelun kannalta merkittävämpää kuin uudet tekniset toimet. Tämä haaste kohdistuu ennen kaikkea jäsenvaltioihin.

·         Tavoiteltujen merkintöjen on oltava avoimia ja ymmärrettäviä, sillä muuten niillä ei tavoiteta kuluttajaa. Yksinkertainen tieto vähimmäisvaatimusten noudattamisesta kaikissa Euroopassa myytävissä tuotteissa, poikkeuksena erityistapaukset kuten kananmunat, vaikuttaa paremmalta vaihtoehdolta kuin perusteellisemmat järjestelmät. Se helpottaisi samalla kyseisten vähimmäisvaatimusten toteuttamista muualla maailmassa. Yksittäisten valmistajien pidemmälle meneviä eläinsuojelutoimia voitaisiin sen sijaan markkinoida erityisten laatuohjelmien avulla. Jalosteet on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä standardeihin.

·         Komission ja jäsenvaltioiden on nykyisten normien ja standardien yhdenmukaisella soveltamisella ja tiukalla valvonnalla estettävä, myös eläinkokeiden alalla, etteivät vapaamatkustajat murenna luottamusta Euroopassa saavutettuun tasoon.

·         Vain tutkimuksen riittävä rahoitus kaikilla aloilla varmistaa toimintasuunnitelman menestyksen. Tiedot eläinten käyttäytymisestä ja tarpeista vaikuttavat varsin niukoilta. Merkintöjä ja eläinsuojelustandardeja on myös kehitettävä edelleen samoin kuin eläinkokeiden vaihtoehtoja.

·         On tärkeää jatkaa nykyisiä tutkimushankkeita ja teknologiaohjelmia tarpeen mukaan ja vahvistaa tutkimusta aloilla, jotka ovat toimintasuunnitelman täytäntöönpanon kannalta erityisen tärkeitä. Siirtyminen kuudennesta tutkimuksen puiteohjelmasta seitsemänteen on toteutettava mahdollisimman vähällä byrokratialla, jotta ei vaarannettaisi käynnissä olevia tutkimustoimia, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä tämän toimintasuunnitelman toteuttamisen kannalta. Yksi esimerkki on PredTox-hanke, jonka akateemiset laitokset ja yritykset toteuttavat yhdessä ja jonka tavoitteena on parantaa vaihtoehtoisten koemenetelmien luotettavuutta ja asettaa vastaavat tiedot ja tietopankit käytettäväksi.

Tässä yhteydessä on myös sopeutettava direktiivi 86/609/ETY nykyisiin tietoihin ja jatkettava eläinkokeita koskevien yhteisön säännösten yhdenmukaistamista.

·         Euroopan eläinsuojelupolitiikka voi menestyä vain, jos sitä laajennetaan kansainvälisillä osatekijöillä. Eurooppalaisia valmistajia ei saa syrjiä heidän kilpaillessaan alhaisempien eläinsuojelustandardien alueiden valmistajien kanssa.

Kansainvälisellä tasolla ei ole päästy yksimielisyyteen eläinsuojelusta. Komission ponnisteluja eläinsuojelun sisällyttämiseksi entistä vahvemmin OIE:n ja erityisesti WTO:n toimintaan on voimistettava huomattavasti. Sen jälkeen kun komissio vuonna 2002 julkaisi tiedonannon (KOM(2002)0626 lopullinen) yhteisön ulkopuolisten maiden tuotantoeläinten hyvinvointia koskevasta lainsäädännöstä ja sen vaikutuksista EU:hun, tilanne ei ole juurikaan muuttunut. Eläinsuojelu on hyväksyttävä ei-kaupallisiin näkökohtiin liittyväksi tekijäksi, ja eläinsuojelun edistämiselle on taattava rajaton oikeus vihreään laatikkoon.

Konkreettinen edistyminen eläinsuojelun alalla edellyttää, että tuotteiden hyväksynnän yhteydessä eläinkokeille sallitaan vaihtoehtoja myös kansainvälisesti.

Koiran- ja kissannahkojen sekä hyljetuotteiden tuonti yhteisöön on kiellettävä mahdollisimman pian. Komissio on ilmoittanut asiasta useaan kertaan, ilman että mitään olisi tapahtunut.

·         Ehdotuksesta uuden yhteisön eläinsuojelulaitoksen perustamisesta ei voida tällä hetkellä tehdä päätöstä. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen), FVO (elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto), ECVAM (Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskus) sekä teknologiafoorumit hoitavat jo nyt suuren osan mietinnössä mainituista uuden laitoksen mahdollisista tehtävistä. Uuden laitoksen perustamisen sijaan nykyisten laitosten parempi verkostoiminen vaikuttaa järkevältä.


LAUSUNTO kansainvälisen kaupan valiokunnalta (20.6.2006)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista kaudella 2006–2010

(2006/2046(INI))

Valmistelija: Caroline Lucas

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.    muistuttaa, että Amsterdamin sopimuksesta lähtien EU on tunnustanut merkityksen, joka on eläinten suojelun parantamisella sekä sillä, että eläinten hyvinvointi tuntevina olentoina otetaan huomioon, ja katsoo, että tätä eurooppalaista arvoa olisi tuettava komission kauppapolitiikalla;

2.    kehottaa kaikkia Euroopan unionin toimielimiä tunnustamaan eläinten hyvinvoinnin keskeiseksi eurooppalaiseksi arvoksi, jotta voidaan varmistaa, ettei enää ole mahdollista perusvapauksien nimissä vastustaa lakeja tai millään tavoin estää sellaisten lakien hyväksymistä, joissa kielletään kaikkinainen eläimiin kohdistuva julmuus;

3.    suhtautuu myönteisesti komission sitoutumiseen eläinten hyvinvointia koskevien korkeatasoisten standardien edistämiseen EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla myös siten, että se sitoutuu tarkastelemaan kehitysmaiden kanssa eläinten hyvinvointia edistäviin tuotantojärjestelmiin perustuvia kauppamahdollisuuksia, ja katsoo, että päämäärän on täydennettävä muita tavoitteita WTO-neuvotteluissa;

4.    pitää myönteisenä komission kaupankäyntiin liittyvän teknisen avun (TRTA) hankkeiden puitteissa kehitysmaiden kanssa tekemää työtä esimerkiksi auttamalla niiden asiantuntijoita osallistumaan kansainvälistä standardien laatimista käsitteleviin kokouksiin ja lähettämällä Euroopan unionin teknisiä asiantuntijoita kehitysmaihin; panee merkille, että kolmansien maiden edustajat voivat jo nyt osallistua Euroopan unionin kursseille, joita järjestetään jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja jotka koskevat eläinten hyvinvointia koskevien Euroopan unionin sääntöjen täytäntöönpanoa, ja uskoo, että jotta kehitysmaat voisivat hyödyntää kauppamahdollisuuksia täysipainoisesti, yhteisön olisi vastattava vaatimuksiin, jotka koskevat analyysien, koulutuksen, tutkimuksen ja taloudellisen tuen tarjoamista kahden- ja monenvälisten kehitysaloitteiden kautta; uskoo myös, että eläinten hyvinvoinnin parantaminen hyödyttää usein valtioita suoraan sekä taloudellisesti että ravinnontuotannon ja ympäristönsuojelun alalla;

5.    kehottaa komissiota ennen uusien jäsenvaltioiden liittymistä unioniin varmistamaan, että eläinten hyvinvointia koskevat eurooppalaiset standardit on asianmukaisesti saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja tutkimaan kansallisia tarkastuksia, joita tehdään unionin eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön johdosta; katsoo, että ehdokasvaltioiden valmistelemiseksi tähän tehtävään unionin olisi järjestettävä laajentumista edeltävässä vaiheessa rahoitusta koulutuksen ja tiedottamisen järjestämiseen sekä sen tarkastamiseen, onko eläinten hyvinvointia koskeva EU:n lainsäädäntö saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä;

6.    uskoo, että tieteelliset tutkimukset tukevat täysin yhteisön päätöstä kieltää hormonilihan tuonti, ja kehottaa Kanadaa ja Yhdysvaltoja poistamaan viipymättä perusteettomat ja WTO:n sääntöjen vastaiset, eurooppalaisia tuotteita koskevat sanktiot;

7.    tunnustaa, että eläinten hyvinvointia koskevista korkeatasoisemmista standardeista aiheutuu lisäkuluja maanviljelijöille sekä muille eläinkunnan tuotteiden käyttäjille ja tuottajille, ja katsoo, että jotta vältyttäisiin näiden alojen siirtymiseltä alueille, joilla noudatetaan alhaisempia standardeja, on tarpeen tarkastella uudelleen yksityiskohtaisesti kaikkia aloitteita, joista aiheutuu aiheettomasti kilpailukyvyn heikkenemistä, jos niihin ei liity asianmukaisia korvauksia;

8.    katsoo, että eläinten hyvinvointia koskevien Euroopan unionin standardien olisi perustuttava vakaalle tieteelliselle pohjalle ja vaikutusten arvioinnille, joka kattaa sosioekonomisten näkökohtien lisäksi muun muassa kansanterveyden, eläinten terveyden ja ympäristönäkökohdat;

9.    vahvistaa, että viljelijöille maksettavat tuet riippuvat tietyistä ehdoista, joihin kuuluvat eläinten hyvinvointia koskevat korkeatasoisemmat standardit; ottaa huomioon, että kyseisillä tuilla ei ole kauppaa vääristävää vaikutusta ja että ne sisältyvät "vihreän laatikon" kotimaisiin tukimuotoihin, ja pyytää komissiota korostamaan eläinten hyvinvointia koskevien toimenpiteidensä korkeaa tasoa WTO-neuvotteluissa;

10.  katsoo, että elintarvikkeet sekä muut eläinkunnan tuotteet, jotka on tuotettu eläinten hyvinvointia koskevia korkeatasoisia standardeja noudattaen, ovat erityistuotteita, ja katsoo näin ollen, että WTO:n sääntöjen perusteella niiden tuontiin voidaan soveltaa eri ehtoja kuin tuotteisiin, jotka on tuotettu noudattamatta mainittuja standardeja, ja että tarvittaessa voidaan soveltaa tuontikieltoja; kehottaa komissiota esittämään tähän liittyviä ehdotuksia;

11.  kehottaa komissiota edistämään eläinten hyvinvointia koskevien korkeatasoisten Euroopan unionin standardien selkeää tunnustamista WTO:n SPS-sopimuksen sekä soveltuvissa tapauksissa muiden WTO-sopimusten tulevien uudelleentarkastelujen yhteydessä;

12.  pitää myönteisenä sitä, että Euroopan unioni on alkanut sisällyttää eläinten hyvinvoinnin kolmansien maiden (esim. Chile ja Kanada) kanssa tehtäviin kahdenvälisiin sopimuksiin; katsoo, että kaikissa terveyttä ja kasvinsuojelua koskevia toimia käsittelevissä nykyisissä ja tulevissa kahdenvälisissä sopimuksissa kolmansien maiden kanssa olisi asetettava tavoitteita sen varmistamiseksi, että kolmansista maista peräisin olevien eläinkunnan tuotteiden tuottamisessa noudatetaan vähintäänkin EU:n standardeihin verrattavia eläinten hyvinvointia koskevia standardeja ja että niistä tiedotetaan eurooppalaisille kuluttajille;

13.  panee merkille komission vuoden 2005 eurobarometrien tulokset, jotka koskevat kuluttajien suhtautumista eläinten hyvinvointiin ja jotka osoittavat, että eurooppalaiset kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden jäljitettävyyteen ja laatuun; panee merkille, että niissä todetaan yksiselitteisesti, että tuontielintarvikkeet olisi tuotettava eläinten hyvinvoinnin kannalta sellaisissa oloissa, jotka ovat vähintään yhtä korkeatasoiset kuin Euroopassa noudatettavat olot, koska yli puolet kaikista eurooppalaisista kuluttajista on valmiita maksamaan enemmän elintarvikkeista, joiden tuotannossa on otettu huomioon eläinten hyvinvointi; panee kuitenkin merkille, että kuluttajien mielestä tällaiset tuotteet voisivat olla helpommin tunnistettavissa ja että he haluavat selkeämpiä elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä eläinten hyvinvointia koskeviin standardeihin liittyvissä asioissa, ja katsoo näin ollen, että tietovaatimuksia, mukaan lukien pakolliset tuotemerkinnät, olisi sovellettava yhtä lailla sekä Euroopan yhteisössä että sen ulkopuolella tuotettuihin tuotteisiin; kehottaa näin ollen komissiota jouduttamaan Maailman eläintautijärjestön (OIE) vähimmäisstandardien sisällyttämistä terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS-toimet) ja kaupankäynnin teknisiä esteitä koskeviin WTO-sopimuksiin;

14.  katsoo, että kuluttajatiedottamiseen käytettävät keinot eivät saisi rajoittua yksinomaan tuotteiden merkitsemiseen, vaan niihin pitäisi yhdistää laajempi tiedottamis- ja valistusstrategia tukemaan korkeatasoisia hyvinvointistandardeja noudattaen valmistettujen tuotteiden markkinoita;

15.  suhtautuu myönteisesti päätökseen lopettaa teurastettavaksi tarkoitetun elävän karjan vientituet, mutta panee merkille, että elävien eläinten kaupan jatkuminen saattaa synnyttää eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia ja lisää myös tautivaaraa, jos kuljettajilla ei ole asianmukaista pätevyyttä; kehottaa näin ollen komissiota perustamaan alan toimijoita varten koulutusjärjestelmiä ja antamaan ehdotuksia heidän tietämyksensä parantamiseksi, heidän eläinten hyvinvointia koskevan tietoisuutensa lisäämiseksi sekä nykyisen lainsäädännön saattamiseksi helpommin täytäntöönpantavaksi;

16.  panee merkille, että eläinkuljetuksia koskeva uusi asetus ei kata siipikarjan kuljettamista koskevia standardeja, mikä johtuu silloisesta tieteellisen tiedon puutteesta; panee kuitenkin merkille, että siipikarjan, kalojen ja muiden lajien kuljetusta koskevassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnossa tullaan lähiaikoina antamaan suosituksia nykyisen lainsäädännön ajantasaistamisesta, ja kehottaa näin ollen komissiota ottamaan kyseiset suositukset käyttöön mahdollisimman pian;

17.  tunnustaa, että on tärkeää vähentää eläinkokeiden käyttöä, korvata niitä muilla menetelmillä ja kehittää niitä; ehdottaa, että komissio laajentaisi kyseisen periaatteen soveltamisen koskemaan kolmansia maita edistämällä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien hyväksymistä, yhdenmukaistamalla tietovaatimuksia uusien eläinkokeiden välttämiseksi tuotteiden tuonnin ja viennin yhteydessä ja laajentamalla tietoja koskevien sopimusten vastavuoroista hyväksymistä kahdenvälisten sopimusten sekä voimassa olevien OECD:n sääntöjen turvin;

18.  jakaa kansalaisten yleisen huolen luonnonvaraisten ja tarhattujen eläinten turkisten kaupasta aiheutuvasta kärsimyksestä; vaatii kieltämään hylkeennahasta, kissan- tai koiranturkista sekä luonnonvaraisten eläinten turkista tehtyjen tuotteiden valmistamisen ja tuonnin, ja kehottaa valvomaan tehokkaammin nykyisiä tuontikieltoja;

19.  toteaa, että eläintauteja puhkeaa säännöllisesti eri puolilla maailmaa ja että eläimillä ja eläintuotteilla käytävä kansainvälinen kauppa voi aiheuttaa niiden leviämisen; panee merkille säännölliseen rokottamiseen ja rokotustietojen ylläpitämiseen liittyvät vaikeudet, kun on kyse kuljetuksessa tiheään lastattavista eläimistä; katsoo erityisesti lintuinfluenssaviruksen leviämisen takia, että villilintujen kauppa uhkaa ihmisten ja eläinten terveyttä, biologista monimuotoisuutta sekä eläinten hyvinvointia ja että väliaikainen kielto pitäisi muuttaa pysyväksi WTO:n määräysten mukaisesti; kehottaa samanaikaisesti jäsenvaltioita koordinoimaan ja kehittämään rajatarkastuksia luonnonvaraisten lintujen laittoman tuonnin estämiseksi;

20.  toteaa, että luonnonvaraisilla eläinlajeilla käytävän laittoman kaupan arvon arvioidaan jäävän toiseksi vain laittomilla huumeilla käytävälle kansainväliselle kaupalle ja että joidenkin lajien hyödyntämisen ja kaupan taso on niin korkea, että niiden populaatiot ovat alkaneet huolestuttavassa määrin kadota; vaatii parantamaan luonnonvaraisten eläinten ja luonnonvaraisista eläimistä saatavien tuotteiden tuonnin valvontaa luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) noudattamiseksi ja sen täytäntöönpanon parantamiseksi eläinten pelastamiseksi sukupuuttoon kuolemiselta; katsoo, että Euroopan unioni voisi olla merkittävässä asemassa luonnonvaraisilla eläimillä käytävän kansainvälisen kaupan valvonnassa, mutta että sen on kuitenkin otettava paremmin huomioon se, että suuri yleisö vastustaa laajalti kaikkialla Euroopassa uudelleen käynnistynyttä norsunluukauppaa, sekä Euroopan parlamentin jatkuva tuki norsujen täydelle suojelulle luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) mukaisesti;

21.  pitää myönteisenä Itävallan hallituksen päätöstä noudattaa jo pitkään toiminutta tanskalaista mallia ja kieltää villieläinten käyttö sirkuksissa, ja uskoo, että siten voidaan auttaa vähentämään eksoottisilla eläinlajeilla käytävää kauppaa;

22.  panee merkille, että viime vuosina on saatu runsaasti lisää tietoa kaloista tuntevina olentoina ja että yhteiseen kalastuspolitiikkaan sisältyy eurooppalaisen vesiviljelyn kestävää kehittämistä koskeva strategia, jossa korostetaan tarvetta parantaa viljeltyjen kalojen hyvinvointia; pitää myönteisenä Euroopan neuvoston suosituksia viljeltyjen kalojen käsittelystä ja odottaa innokkaasti Maailman eläintautijärjestön (OIE) viljeltyjen kalojen hyvinvointia koskevia suuntaviivoja; ilmaisee huolensa koristekalojen kansainvälisen kaupan mahdollisista vaikutuksista, kuten siitä, että suosittuja lajeja kalastetaan liian runsaasti, että herkät koralliriutta-alueet vaurioituvat natriumsyanidiin perustuvan valikoimattoman kalastustekniikan takia ja että kaloja kuolee merkittävästi toimitusketjussa ilmenevien välinpitämättömien kuljetuskäytäntöjen ja huonojen viljelykäytäntöjen vuoksi; katsoo, että jos akvaarioteollisuutta hallinnoitaisiin paremmin, se voisi tukea pitkän aikavälin suojeluratkaisuja ja koralliriuttojen kestävää käyttöä, ja kehottaa näin ollen komissiota pohtimaan toimia näiden ongelmien lievittämiseksi;

23.  katsoo, että komission olisi otettava Maailman eläintautijärjestön kanssa esille eläinten hyvinvointia koskevien suuntaviivojen laatiminen;

24.  kehottaa komissiota kehittämään Euroopan laajuisia eläinten hyvinvointia koskevia vähimmäisstandardeja ja ehdottamaan toimia kyseisten standardien täytäntöön panemiseksi tulevaisuudessa;

25.  kehottaa komissiota ehdottamaan toimia, joilla mahdollistetaan korkeampien verojen tai tullimaksujen periminen elävien eläinten tarpeettoman pitkien kuljetusten vähentämiseksi, tai edistämään aktiivisesti kyseisiä maksuja.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Eläinten suojelu ja hyvinvointi kaudella 2006–2010

Menettelynumero

2006/2046(INI)

Asiasta vastaava valiokunta

AGRI

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

INTA
16.3.2006

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

Ei

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Caroline Lucas
16.3.2006

Alkuperäinen valmistelija

 

Valiokuntakäsittely

21.3.2006

30.5.2006

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

19.6.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Francisco Assis, Jean-Pierre Audy, Enrique Barón Crespo, Béla Glattfelder, Jacky Henin, Syed Kamall, Sajjad Karim, Alain Lipietz, Caroline Lucas, Erika Mann, David Martin, Javier Moreno Sánchez, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Zbigniew Zaleski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Panagiotis Beglitis, Bastiaan Belder, Saïd El Khadraoui, Antolín Sánchez Presedo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Marie Panayotopoulos-Cassiotou

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...


LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta (14.7.2006)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista 2006–2010

(2006/2046(INI))

Valmistelija: Jonas Sjöstedt

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseensä:

A. ottaa huomioon komission 23. tammikuuta 2006 Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman tiedonannon eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta yhteisön toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2006–2010 (KOM(2006)0013),

1.  pitää tervetulleena eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevaa komission toimintasuunnitelmaa; katsoo, että monia eläimiä kohdellaan EU:ssa huonosti ja EU:n säännösten vastaisesti ja etteivät kasvu ja työllisyys voi olla ainoita tekijöitä, joiden perusteella vaikutuksia arvioidaan; katsoo, että eläimiä on kohdeltava EU:ssa hyvin ja niillä on oltava oikeus luonnolliseen käyttäytymiseen; tähdentää myös, että tässä asiassa komissiota sitovat oikeudellisesti EY:n perustamissopimuksen 37 artikla, 95 artiklan 1 ja 3 kohta sekä 174 ja 175 artikla sekä Amsterdamin sopimuksen liitteenä oleva eläinten suojelua ja hyvinvointia koskeva pöytäkirja;

2.  katsoo, että komission olisi toteutettava erityisesti seuraaviin ehdotuksiin liittyvät oikeudellisesti sitovat toimet:

     –   tuotantoeläinten suojelusta annetun direktiivin 98/58/EY täytäntöönpano (2006),

     –   tuotantoeläintilojen tarkastamista koskevan päätöksen 2000/50/EY muuttaminen (2006),

     –   kertomus tuotantovasikoiden suojelusta (2008),

     –   kertomus tuotantosikojen suojelusta (2009),

     –   kertomus geneettisten tekijöiden vaikutuksesta siitosbroilerien ja broilerien hyvinvointiin (2010);

3.  huomauttaa, että viimeaikaisten tautiesiintymien takia komission olisi tarkistettava mahdollisimman nopeasti yhteisön lainsäädäntö ja yksityiskohtaiset ohjeet, jotka liittyvät eläinten suojeluun teurastus- tai lopettamishetkellä mukaan luettuna eläimen lopettaminen tautien torjumiseksi (suunniteltu vasta vuodelle 2007) ja että sen olisi jätettävä vuoteen 2010 mennessä kertomus eläinkuljetusten tilavaatimuksia ja kuljetusten enimmäiskestoa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta (neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005, neuvoston asetus (EY) N:o 411/1998);

4.  pahoittelee, ettei komission toimintasuunnitelmaan sisälly lainkaan sirkuseläinten ja eläintarhassa pidettävien eläinten suojeluun liittyviä toimia;

5.  pahoittelee myös, ettei komission toimintasuunnitelmaan sisälly lainkaan EU:ssa kasvatettavien turkiseläinten elinolosuhteiden parantamiseen liittyviä toimia eikä EU:hun tuotavia turkistuotteita koskevia vaatimuksia;

6.  katsoo, että kaikkien eläinsuojelua koskevien EU:n säännösten on oltava vähimmäisvaatimuksia, jotka antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden jatkaa tiukempien säännösten soveltamista taikka ottaa käyttöön sellaisia;

7.  tähdentää, että lainsäädäntöehdotuksia varten olisi laadittava luettelo ensisijaisista eri eläinlajeja ja ongelma-alueita koskevista toimista; katsoo, että luetteloon olisi sisällytettävä lypsykarja, täysikasvuiset nautaeläimet ja vesiviljelyeläimet sekä lihotustarkoituksessa pidettävät siat ja kalkkunat;

8.  katsoo, että yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) on kehitettävä siten, että vältetään lihan ylituotantoa ja katsoo, että eläinten hyvä terveys on itsestäänselvyys korkealuokkaisessa tuotannossa; vaatii siksi, että kaikki keskeiset eläinten hyvinvointia koskevat direktiivit on sisällytettävä täydentäviin ehtoihin, joista säädetään yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia suoran tuen järjestelmiä koskevassa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003; muistuttaa, että kuluttajille ja tuottajille suunnattu eläinten hyvinvointia koskeva valistus, verotuskäytännöt ja tutkimukseen perustuvat toimet ovat kaikki tärkeitä keinoja eläinten hyvinvoinnin parantamisen kannalta;

9.  hyväksyy ajoneuvojen satelliittinavigointijärjestelmien käytön lisäämisen eläinten suojelemisessa ja niiden hyvinvoinnin seuraamisessa reaaliaikaisesti kuljetuksen aikana; huomauttaa kuitenkin, että hyväksyessään neuvoston asetusta (EY) N:o 1/2005 jäsenvaltiot eivät halunneet muuttaa kuljetusaikoja ja tilavaatimuksia, vaikka se olisi vaikuttanut erittäin myönteisesti suojelun tasoon; katsoo siksi, että useat näitä asioita koskevat käytännön aloitteet on asetettava toimintasuunnitelmassa ensisijaisiksi;

10. tähdentää, että teuraseläinten ja lihotuseläinten kokonaiskuljetusaika on rajattava EU:ssa enintään kahdeksaan tuntiin viimeistään vuonna 2010; vaatii samalla, että alle kahdentoista viikon ikäisten vasikoiden kuljettaminen kielletään;

11. huomauttaa, että eläinkuljetuksiin liittyviä EU:n sääntöjä (asetus (EY) N:o 1/2005 ja direktiivi 95/29/EY) rikotaan usein etenkin lepotaukoja ja veden ja rehun tarjoamista koskevien vaatimusten osalta; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot lisäävät ja tehostavat tarkastuksia, joilla valvotaan EU:n sääntöjen noudattamista;

12. katsoo, että kanankasvatuksessa on asetettava tavoitteeksi kaikkien munivien kanojen kasvattaminen vapaana viimeistään vuoteen 2016 mennessä;

13. katsoo, että sikojen suojelua koskevia säännöksiä on tarkistettava ja että nykyinen lainsäädäntö, jossa kielletään emakoiden ja nuorten emakoiden liekojen käyttö, on pantava täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa;

14. katsoo, että sikojen kastraatio ilman puudutusta on kiellettävä;

15. katsoo, että emakoiden on saatava olla vapaina koko elinkaaren ajan;

16. katsoo, että hännän typistäminen on kiellettävä;

17. katsoo, että karkearehua tulee olla vapaasti saatavilla;

18. katsoo, että teuraskananpoikia koskevia säännöksiä on tarkistettava ja että eläintiheyden rajaksi on asetettava 25 kiloa neliömetriä kohden;

19. pitää ensisijaisen tärkeänä sellaisten tuotantomenetelmien rajoittamista, jotka ovat erityisen haitallisia eläinten hyvinvoinnille, kuten hanhien ja ankkojen pakkoruokinta, jota käytetään rasvaisen maksan tuotannossa; vaatii tuotantoeläinten suojelusta vuonna 1999 tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa annettujen ankkojen ja hanhien suojelua koskevien suositusten täytäntöönpanoa;

20. pitää tervetulleena ehdotusta koirien ja kissojen nahkojen tuonnin kieltämisestä ja kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen täydellisestä tuontikiellosta kolmansista maista tuotaville "julmilla menetelmillä tuotetuille" tuotteille, kuten elävänä nyljettyjen eläinten turkeille, sellaisilla eläinjalostustiloilla tuotetuille turkeille, joilla ei ole minkäänlaista eläinlääketieteellistä valvontaa, farmaseuttisille tuotteille, jotka perustuvat uhanalaisten lajien käyttöön, sekä kaikelle tuotannolle, jonka standardit ovat uhka ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle;

21. katsoo, ettei parlamentin 13. joulukuuta 2005 tekemä päätös hylätä komission ehdotus kivutonta ansastusta koskevien standardien käyttöön ottamisesta eräiden eläinlajien osalta (KOM(2004)0532) (Scheelen mietintö, A6-3004/2005) oikeuta lykkäämään uutta ehdotusta vuoteen 2009; vaatii siksi komissiota tekemään uuden lainsäädäntöehdotuksen;

22. kehottaa EU:ta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta eläinten hyvinvointi tunnustettaisiin WTO:n tasolla ei-kaupalliseksi näkökohdaksi;

23. on huolissaan eksoottisten eläinten kaupasta, joka uhkaa sekä luonnon monimuotoisuutta että eläinten hyvinvointia, ja katsoo, että seuraukset luonnon monimuotoisuudelle olisi otettava huomioon suunniteltaessa eläinten hyvinvointia koskeviin rajatylittäviin ongelmiin liittyviä toimia, joihin viitataan tiedonannossa;

24. huomauttaa, että luonnonvaraisten lintujen kauppaa harjoitetaan usein kohtuuttoman huonoissa olosuhteissa, mikä johtaa tuhansien lintujen kuolemaan; pitää sitä uhkana ihmisten ja eläinten terveydelle sekä luonnon monimuotoisuudelle ja katsoo siksi, että väliaikainen luonnonvaraisten lintujen tuontikielto Euroopan unioniin olisi muutettava pysyväksi;

25. katsoo, että EU:n tiedotuskampanjat on kohdistettava kaikille osapuolille tuottajista kuluttajiin noudattamalla erityisesti kunkin sidosryhmän tarpeisiin räätälöityä tiedotusstrategiaa;

26. katsoo, että tarvitaan eurooppalaista strategiaa eläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista tiedottamiseen kuluttajille EU:ssa ja kolmansissa maissa, jotta voidaan tehdä selkoa eri tuotantotapojen välisistä eroista ja tiukkojen eläinten hyvinvointivaatimusten kustannuksista ja eduista; katsoo, että strategia voitaisiin toteuttaa komission ehdottaman eurooppalaisen keskuksen tai laboratorion yhteydessä;

27. kehottaa ottamaan hallituksesta riippumattomat alan järjestöt sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti mukaan neuvotteluihin ja lainsäädännön valmistelutoimiin ja avaamaan koulutusohjelmat asianomaisille hallituksesta riippumattomille järjestöille;

28. katsoo, että komission toimintasuunnitelman viides toimi, joka koskee eläinten hyvinvointiin liittyvän tiedon lisäämistä ja valistusta esimerkiksi eläinten kasvattamisesta sekä eläinkuljetuksista ja teurastuksesta, olisi kohdistettava Kaakkois-Aasian ja MEDA-maiden tuottajille;

29. on tietoinen vaikeuksista, joita kehitysmaat todennäköisesti kohtaavat pyrkiessään kehittämään hyvinvointia korostavaa tuotantoa, ja kehottaa yhteisöä tukemaan tarvittaessa kyseisiä toimia koulutuksella, tutkimuksella ja taloudellisella tuella;

30. kiinnittää huomiota siihen, että monilla EU:n toiminnan osa-alueilla, jotka eivät sisälly toimintasuunnitelmaan, esimerkiksi kestävän kehityksen periaatteella, yleissopimuksella uhanalaisten villieläin- ja kasvilajien kansainvälisestä kaupasta sekä kauppaa ja markkinointia koskevilla normeilla, on vaikutuksia eläinten hyvinvointiin, ja tähdentää sitä, kuinka tärkeää on ottaa eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökohdat täysimääräisesti huomioon kaikilla asian kannalta olennaisilla toiminnan osa-alueilla;

31. katsoo, että villieläinten suojelu on otettava huomioon eläinten hyvinvointia koskevia rajatylittäviä ongelmia ratkottaessa;

32. pitää tervetulleena nk. 3R-periaatteen (replacement, reduction, refinement) soveltamista eläinkokeiden yhteydessä ja katsoo, että eläinkokeet on sallittava vain silloin, kun muita vaihtoehtoja ei ole käytettävissä; katsoo, että 3R-periaatteen tukeminen on eri asia kuin eläinten hyvinvointitutkimuksen uusien kehityssuuntien tukeminen ja että tämän huomioon ottamiseksi tavoite 4 olisi jaettava kahdeksi erilliseksi tavoitteeksi; korostaa, että tarvitaan säännöksiä, jotka takaavat yleisölle mahdollisuuden saada tiedot kaikista tehdyistä eläinkokeista;

33. kehottaa komissiota tehostamaan eläinkokeita koskevan direktiivin 86/609/ETY täytäntöönpanoa ja vaatii direktiivin 7 artiklan 2 kohdan täysimääräistä soveltamista sekä 3R-periaatteen (replacement, reduction, refinement) soveltamista aina kun se on mahdollista; katsoo, että riippumattomien asiantuntijoiden olisi tehtävä perusteelliset tieteelliset arvioinnit eläinkokeita edellyttävistä uusista ja nykyisistä säädöksistä, jotta eläinkokeisiin perustuvat tiedolliset vaatimukset voitaisiin minimoida;

34. katsoo, että komission on huolehdittava siitä, että eläinkokeiden korvaamiseen tarkoitetut teollisuuden tukimaksut, joista sovittiin 3R-periaatteen perusteella, ovat jatkuvia ja tarkoituksenmukaisesti ajoitettuja; tähdentää, että eläinsuojelujärjestöjen edustajien on voitava arvioida myös tätä kumppanuustoimintaohjelmaa;

35. katsoo, että direktiivin 86/609/ETY (‘eläinkoedirektiivi’) soveltamisalaa olisi laajennettava siten, että siihen sisällytettäisiin perus- ja soveltavassa tutkimuksessa käytettävien eläinten suojelu, tietyt selkärangattomien lajit, eläinten käyttäminen luonnontieteiden opetuksessa ja nisäkkäiden sikiöt kantoajan jälkimmäisellä puoliskolla;

36. katsoo, että vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämistä, validointia ja hyväksymistä olisi nopeutettava ja kaikkien eri vaiheiden rahoitusta, henkilöstöä ja hallinnollista tukea lisättävä, jotta eläinkokeet voitaisiin korvata muilla menetelmillä mahdollisimman pian;

37. kehottaa EU:n säädöksenantajia hyväksymään viivytyksettä ECVAMin (Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskus) jo validoimat eläinkokeita korvaavat menetelmät;

38. kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että ECVAM tai muut riippumattomat asiantuntijat tarkistavat kaikki nykyiset säädökset, jotka edellyttävät eläinkokeita, jotta voitaisiin löytää keinoja tiedon jakamiseen, päällekkäisyyksien välttämiseen ja kokeiden vähentämiseen;

39. kehottaa komissiota parantamaan säännöksiä, jotka koskevat yhteistyötä selkärankaisilla tehtävistä eläinkokeista saatavissa tuloksissa sekä eläinkokeiden päällekkäisyyksien välttämistä, ja soveltamaan niitä kaikkiin eläinkokeiden osa-alueisiin ja kaikkiin säädöksiin, jotka edellyttävät eläinkokeita, unohtamatta tietojen jakamista julkaisemattomista ja negatiivisista tutkimustuloksista;

40. kehottaa komissiota varmistamaan, että sekä teollisuus että ECVAM toimivat sen hyväksi, että eläinkokeiden korvaamiseen tarkoitetut teollisuuden tukimaksut, joista sovittiin vaihtoehtoisia menetelmiä edistävän kumppanuuden yhteydessä, toteutuvat tehokkaasti, niitä voidaan valvoa esteettä ja ne maksetaan aikataulun mukaisesti;

41. tunnustaa, että heikkolaatuinen tiede on sekä epäeettistä että resurssien tuhlausta, ja että EU:n olisi vaadittava, että kaikki uudet, tarkistetut ja käytössä olevat ihmisiin/ympäristöön liittyvät turvallisuuskokeet validoidaan täysin nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti ennen kuin niitä edellytetään, suositellaan tai vahvistetaan EU:n säädöksissä tai yhteisön strategioissa;

42. katsoo, että kansalliset merkinnät on sallittava;

43. katsoo, että olisi otettava käyttöön vapaaehtoinen järjestelmä sellaisten tuotteiden merkitsemiseksi, joiden tuotannossa on noudatettu vähimmäisvaatimuksia korkeampia eläinten hyvinvointistandardeja;

44. katsoo, että vasikoiden ruokintaa koskevia sääntöjä olisi tiukennettava, jotta vasikat saisivat runsaskuituista ravintoa, ja että siksi karkearehua olisi oltava vapaasti saatavilla;

45. katsoo, että toimintasuunnitelman toteuttamisesta olisi tehtävä väliarviointi vuoden 2008 loppuun mennessä, jolloin olisi arvioitava, missä määrin yhteisö on onnistunut täyttämään velvoitteensa;

46. katsoo, että toimintasuunnitelma on ensimmäinen vaihe jatkuvassa arviointi-, suunnittelu- ja täytäntöönpanoprosessissa, jolla pyritään parantamaan eläinten hyvinvointia; pyytää siksi komissiota arvioimaan säännöllisesti toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja laatimaan tehtyjen arviointien perusteella uuden toimintasuunnitelman vuoteen 2011 mennessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Eläinten suojelu ja hyvinvointi 2006–2010

Menettelynumero

2006/2046(INI)

Asiasta vastaava valiokunta

AGRI

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

16.3.2006

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Jonas Sjöstedt

11.5.2006

Alkuperäinen valmistelija

 

Valiokuntakäsittely

20.6.2006

12.7.2006

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

13.7.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

49

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Johannes Blokland, John Bowis, Frieda Brepoels, Dorette Corbey, Chris Davies, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Alessandro Foglietta, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Marie Anne Isler Béguin, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Holger Krahmer, Urszula Krupa, Marie-Noëlle Lienemann, Peter Liese, Linda McAvan, Roberto Musacchio, Péter Olajos, Adriana Poli Bortone, Frédérique Ries, Guido Sacconi, Karin Scheele, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Kathy Sinnott, Jonas Sjöstedt, Bogusław Sonik, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Anders Wijkman

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bairbre de Brún, Jutta D. Haug, Karin Jöns, Caroline Lucas, Justas Vincas Paleckis, Amalia Sartori, Renate Sommer, Bart Staes, Glenis Willmott

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Jens-Peter Bonde

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

...


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Eläinten suojelua ja hyvinvointia koskeva yhteisön toimintasuunnitelma vuosiksi 2006–2010

Menettelynumero

2006/2046(INI)

Asiasta vastaava valiokunta
  Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

AGRI

16.3.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

INTA

16.3.2006

ENVI

16.3.2006

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

 

 

 

 

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Elisabeth Jeggle

26.1.2006

 

Alkuperäinen esittelijä

 

 

Valiokuntakäsittely

25.4.2006

30.5.2006

22.6.2006

12.9.2006

 

Hyväksytty (pvä)

12.9.2006

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

--

--

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marie-Hélène Aubert, Peter Baco, Thijs Berman, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Giuseppe Castiglione, Joseph Daul, Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Carmen Fraga Estévez, Duarte Freitas, Jean-Claude Fruteau, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Bogdan Golik, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Esther Herranz García, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Stéphane Le Foll, Kartika Tamara Liotard, Albert Jan Maat, Mairead McGuinness, Rosa Miguélez Ramos, Neil Parish, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Czesław Adam Siekierski, Csaba Sándor Tabajdi, Marc Tarabella, Kyösti Virrankoski, Janusz Wojciechowski, Andrzej Tomasz Zapałowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bernadette Bourzai, Jan Mulder, Zdzisław Zbigniew Podkański, Armando Veneto

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

19.9.2006

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

 

Päivitetty viimeksi: 4. lokakuuta 2006Oikeudellinen huomautus