Mietintö - A6-0190/2007Mietintö
A6-0190/2007

MIETINTÖ Euroopan kestävästä liikkuvuudesta

15.5.2007 - (2006/2227(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Etelka Barsi-Pataky


Menettely : 2006/2227(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0190/2007
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0190/2007
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan kestävästä liikkuvuudesta

(2006/2227(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan – Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi" (KOM(2006)0314),

–   ottaa huomioon komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointia koskevan, puheenjohtajavaltio Suomen laatiman yhteenvedon, joka kuvastaa liikenneneuvostossa 12. lokakuuta 2006 käytyä keskustelua (neuvoston asiakirja nro 13847/06 TRANS 257),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A6-0190/2007),

A. on tyytyväinen komission tiedonannon ”Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan – Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi” ajantasaiseen lähestymistapaan laajan sidosryhmien kuulemisen jälkeen ja siihen, että se vastaa Lissabonin strategian tavoitteita, jotka ovat Euroopan kestävän kehityksen puitteiden mukaiset,

B.  tunnustaa Euroopan liikennepolitiikassa joillakin aloilla tähän mennessä saavutetut tulokset ja korostaa esimerkiksi seuraavien jatkuvien ponnistelujen merkitystä:

     – liikennepalvelujen yhtenäisten sisämarkkinoiden luominen infrastruktuuriverkostoja yhdistämällä, yhteentoimivuutta edistävien toimien jatkaminen, näille markkinoille pääsyn varmistaminen takaamalla tarvittava rajojen avoimuus ja erityistoimenpiteiden soveltaminen EU:n syrjäisimpien alueiden ja ulkorajoilla sijaitsevien maiden maantieteellisten haittojen vähentämiseksi,

     – kansalaisten välisen koheesion lisääminen liikennepolitiikan ja muiden välineiden avulla,

     – toimenpiteet liikennealan kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi,

     – turvallisuuden jatkuva arviointi ja sen parantaminen edelleen sen sosioekonominen merkitys huomioon ottaen kaikkien liikennemuotojen osalta (lento-, meri-, sisävesi-, rautatie- ja tieliikenne),

     – ponnistelut palvelujen laadun parantamiseksi ja kuluttajien suojelemiseksi kaikissa liikennemuodoissa, jotta toimitaan sisämarkkinoiden perustamista koskevan tavoitteen mukaisesti,

– ponnistelut matkustajien perusoikeuksien takaamiseksi, myös takaamalla yleispalvelut yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa,

     – työolojen ja -ehtojen tehokas täytäntöönpano,

C. korostaa, että Euroopan liikennepolitiikan on vastattava seuraaviin uusiin haasteisiin:

– liikenteen kysyntä kasvaa odotettua nopeammin ja se on kasvanut nopeammin kuin BKT,

– Euroopan talouden kilpailukyky vaatii entistä enemmän tehokasta ja hyvin toimivaa kestävää liikennejärjestelmää, jossa liikenne nähdään osana Euroopan kasvua ja kilpailukykyä,

– viimeisin laajentuminen toi mukanaan uusia haasteita Euroopan liikennejärjestelmien yhdentymisen suhteen,

– kasvihuonekaasujen kielteiset vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat lisääntyneet, missä liikenteen merkitys on huomattava,

– energian hinnat, erityisesti liikenteessä käytettävien fossiilisten polttoaineiden hinnat, nousevat jatkuvasti,

– mahdollisuudet innovointiin ja uusien teknologioiden käyttöön ovat lisääntyneet merkittävästi,

– myös globalisaatio on tuonut mukanaan uusia haasteita,

– liikenneinfrastruktuurin turvallisuus ja suojeleminen terrorismilta on yhä tärkeämpää,

– liikennerikollisuuteen ja kaupallisten ajoneuvojen ja niiden kuormien järjestäytyneisiin varkauksiin liittyvät ongelmat liikenteen alalla ovat lisääntyneet,

– suurkaupungeilla on yhä suurempia vaikeuksia porrastaa tavara- ja henkilöliikenne,

D. ottaa huomioon, että liikenneala muodostaa seitsemän prosenttia Euroopan BKT:stä ja liikenteestä saatavat tulot ovat kasvaneet jatkuvasti; korostaa, että tehokas liikenne edistää talouskasvua ja on myös välttämätöntä, jotta investoinneista saatavilla oleviin teknologioihin tulee taloudellisesti mahdollisia ja kestäviä; ottaa huomioon, että liikenneruuhkat ovat kasvaneet ja maksavat Euroopan unionille noin prosentin BKT:stä ja että liikenneala vastaa myös viidestä prosentista unionin työllisyydestä, mikä tarkoittaa, että yli 10 miljoonaa ihmistä työskentelee liikenteeseen liittyvillä aloilla; katsoo, että tässä yhteydessä väliarviointi antaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden ilmaista Euroopan liikennepolitiikan tavoitteet selkeämmin, yksiselitteisemmin ja tavoitekeskeisemmin kestävän liikkuvuuden toteuttamiseksi,

1.  korostaa, että liikennepolitiikan ja muiden politiikan alojen kuten energian, ympäristön ja innovoinnin välille olisi luotava käytännöllisiä yhteyksiä ja yhteistyötä; korostaa myös, että ilmastonmuutoksen asettamat vaatimukset on otettava huomioon myös näillä politiikan aloilla; katsoo, että vain yhtenäisellä lähestymistavalla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia liikenteen uhrien määrän ja päästöjen vähentämisessä sekä turvallisuuden ja ympäristön parantamisessa, kuten esimerkiksi CARS 21 -aloite on osoittanut; korostaa, kuinka tärkeää on suunnitelmallinen tiedotus kansalaisille liikenteeseen osallistujina ja heidän kannustamisensa vastuullisempaan käyttäytymiseen; esittää, että liikennepolitiikka sisällytetään täysimääräisesti Lissabonin strategiaan ja että se otetaan huomioon arvioinnissa ja suosituksissa, joita jäsenvaltiot esittävät vuosittain kansallisiin suunnitelmiin, jotta voidaan mitata ja vertailla edistystä,

2.  katsoo komission näkemysten mukaisesti, että yhteisön lainsäädännön olisi – parempaa säädöskäytäntöä koskevan periaatteen ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti – keskityttävä uusiin aloihin, joilla lainsäädäntö on tarpeen, kuten lähiliikenne, ja että poliittisia toimia olisi toteutettava EU:n tasolla ainoastaan siinä tapauksessa, että ne tuovat selvää lisäarvoa, kun niillä korvataan samaa aihetta koskevat 27 jäsenvaltioiden lainsäädäntöä sekä niihin liittyvät hallinnolliset kustannukset, ja kehottaa samalla komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että liikennettä koskevaa EU:n nykyistä lainsäädäntöä pannaan täytäntöön ja että sen täytäntöönpanoa valvotaan; vaatii komissiota myös toteuttamaan säännöllistä seurantaa, jotta toimien tehokkuutta asetettujen tavoitteiden osalta voidaan valvoa ja mahdollisesti tehdä tarvittavia muutoksia;

3.  pahoittelee neuvoston asettamia ehtoja unionin liikennepolitiikan täytäntöönpanolle ja vaatii neuvostolta nopeampia päätöksiä lainsäädäntömenettelyn puitteissa sekä nopeampaa ja paremmin koordinoitua kansallista täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota tekemään kaikkensa, jotta näin toimitaan;

4.  huomauttaa, että yhteisön varat liikennettä koskeville Euroopan laajuisille hankkeille ovat rajalliset ja että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen todellinen lisäarvo voidaan saavuttaa vain rakentamalla koko verkko; korostaa infrastruktuureille (erityisesti sellaisille, joissa ruuhkiin liittyvät ongelmat ovat huomattavia), rajatylittäville osuuksille ja liikenteen solmukohdille annettavaa rahoitusta; katsoo, että ensisijaisten investointien edistyminen on odotettua hitaampaa; painottaa, että Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevat keskeiset hankkeet on – koordinaattoreiden valvomina – valittava niiden taloudellisen toteutettavuuden ja osallisena olevien jäsenvaltioiden ja jäsenvaltioiden alueiden rahoituksellisen valmiuden perusteella sekä niiden toiminnallisen toteutettavuuden tason ja teknisen suunnittelun edistymisen perusteella, jotta varmistetaan aiesopimusten siirtyminen konkreettisesti investointisuunnitelmaan, joka liitetään yksittäisten jäsenvaltioiden talousarviolainsäädäntöön; katsoo, että kyseisten hankkeiden olisi tuotava osoitettua ”Euroopan laajuista lisäarvoa”, siten että luodaan yhteen järjestelmään ja yhteentoimivuuteen perustuva Euroopan laajuinen liikenneverkko ja vältetään kansallisten verkkojen palapelin syntyminen;

5.  korostaa, että Euroopan talouden kasvu on vaarassa infrastruktuurin rahoituksen jatkuvan puutteen takia; kehottaa komissiota esittämään seitsemän vuoden jaksolle tehdyn EU:n talousarvion vuonna 2008 toteutettavan tarkistuksen yhteydessä ehdotuksia siitä, miten uusia vaihtoehtoisia ja innovatiivisia rahoituskeinoja voitaisiin mahdollisesti jatkaa – ottaen huomioon myös mietinnön Euroopan unionin omien varojen tulevaisuudesta – sekä uusista resursseista liikenteelle sekä liikenteeseen liittyville tutkimuksille; korostaa, että tähän olisi sisällyttävä liikenteeseen tehtävien investointien uusien lähteiden etsiminen ja myös tasapuolinen hinnoittelujärjestelmä – joka perustuu "käyttäjä maksaa" -periaatteelle ja sille, että voidaan soveltaa "saastuttaja maksaa" -periaatetta – edellyttäen, että saadut tulot käytetään liikennealalla; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden on yhdessä käsiteltävä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen rakentamisen ja käytön pitkäaikaista rahoitusongelmaa, jonka yhteydessä on otettava huomioon, että rakentaminen kestää vähintään kaksi seitsemän vuoden rahoituskautta ja uusien infrastruktuurien elinkaari on vähintään muutamia vuosikymmeniä;

6.  suhtautuu myönteisesti takuurahaston perustamiseen, mutta odottaa tämän kaltaisia aloitteita useammin, erityisesti koska julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuudet – kunnollisissa laillisissa puitteissa – ovat tärkeässä asemassa rahoituksen osalta, eivät kuitenkaan ilman selvää taloudellista ja rahoituksellista toteuttamiskelpoisuutta; korostaa, että Euroopan investointipankin asema on kuitenkin sovitettava yhteen Euroopan pankki- ja finanssijärjestelmän tiukempaan sitomiseen infrastruktuuri- ja liikennehankkeisiin;

7.  huomauttaa, että Euroopan unionin maantieteellinen laajeneminen lisäsi monimuotoisuutta merkittävästi, minkä takia kaiken lainsäädännön mahdollisia vaikutuksia kuhunkin jäsenvaltioon, erityisesti uusiin jäsenvaltioihin, olisi tutkittava perusteellisesti ennen säädösten antamista; pyytää toimielimiä ja jäsenvaltioita tekemään parhaansa liikenteen kehittämiseen osoitettujen määrärahojen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi; katsoo, että eri liikennemuotojen yhteistoiminnan ja älykkäiden liikennejärjestelmien avulla voitaisiin saavuttaa laadullista edistystä, jos valmiuksista ja infrastruktuurista on puutetta;

8.  on yhtä mieltä siitä, että on toimittava aikaisempaa järkevämmin ja käytettävä rajattuja resursseja mahdollisimman tehokkaasti, ja korostaa erillään tai multimodaalisessa yhteydessä toimivien liikennemuotojen tehokkaan käytön merkitystä; korostaa, että kehittämällä komodaalisuutta olisi pyrittävä vähentämään liikenteen vaikutusta ympäristöön; toteaa, että liikennemuotojen olisi kehityttävä omine avuineen noudattaen asianmukaisia ympäristönormeja, maksaen omat kustannuksensa ja siten lisäten liikkuvuutta kaikkien liikennemuotojen tehostumisen avulla; korostaa, että komodaalisuus mahdollistaa resurssien tehokkaan ja kestävän käytön liikenteen logistiikan liikkuvuuden hallinnan ja liikennemuotojen yhdistämisen avulla, mikä saattaa vähentää liikennettä, sillä näin saadaan liikakapasiteetti hyödyttämään koko järjestelmää;

9.  katsoo, että Euroopan laajuisten liikenneverkkojen nopea toteuttaminen on ensimmäinen tapa luoda edellytykset paremmalle komodaalisuudelle; huomauttaa, että eri markkinoilla liikennemuotosiirtymä on välttämätöntä liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja että jo vähäinen liikenteen siirtyminen maanteiltä muihin liikennemuotoihin voi vähentää maanteiden liikenneruuhkia; toteaa, että olisi siirryttävä ympäristöystävällisempiin muotoihin, kuten rautatie-, linja-auto-, meri- ja sisävesiliikenteeseen, ja että olisi panostettava niihin liikennemuotoihin, joiden osuus edelleen on erittäin pieni ja joihin liittyy siksi suuria mahdollisuuksia;

10. korostaa älykkäiden liikennejärjestelmien, teknologisten innovaatioiden ja telematiikkainvestointien mahdollisuuksia liikenteen tehokkuuden parantamiseksi, ruuhkautumisen vähentämiseksi sekä turvallisuutta ja ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, samalla kun Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevien hankkeiden toteuttamista jatketaan, koska perinteisten toimenpiteiden soveltamisala on saavuttamassa rajansa; huomauttaa, että älykkäiden järjestelmien ja teknologisten innovaatioiden (SESAR, ERTMS, RIS, Galileo, jne.) edut olisi hyödynnettävä; korostaa, että yhteisön ja teollisuuden keskeisimpänä tehtävänä on tukea uusien innovatiivisten ratkaisujen markkinoita ja luoda niille asianmukainen oikeudellinen ja tekninen ympäristö, mukaan luettuna uusien teknologioiden helpompi käyttö julkisten hankintojen avulla;

11. panee merkille, että uusia haasteita on noussut esiin logistiikan globaalistumisen myötä, joka on Euroopan talouden kilpailukyvyn keskeinen tekijä; korostaa, että Euroopan liikennepolitiikkaan olisi kuuluttava logistiikka, johon liittyy satamien kehittäminen ja niiden yhdistäminen sekä vaihtolastauslaitteiden kehittäminen; tukee tavaraliikenteen puitestrategian kehittämistä; kehottaa kehittämään multimodaalisia logistisia ratkaisuja ja eurooppalaista modulaarijärjestelmää, yhteyksiä infrastruktuurien välille ja edistyksellistä tietotekniikkaa; tukee ajatusta kehittää puitestrategia tavaraliikenteen logistiikalle Euroopassa; katsoo, että tällaisen strategian perusajatuksen on oltava se, että logistiikka on periaatteessa puhtaasti liiketoimintaa ja sääntelyssä on siksi rajoituttava sopivien olojen luomiseen tehokkaalle tavaraliikennetaloudelle;

12. korostaa tarvetta tehdä liikenne-, energia-, ympäristö- ja turvallisuusalalla yhteistyötä ja kyseisiä aloja koskevia sopimuksia EU:n ja kolmansien maiden välillä maittain ja kansainvälisissä järjestöissä ja ilmaisee halunsa osallistua merkittävällä tavalla näihin neuvotteluihin ja sopimuksiin;

13. suhtautuu myönteisesti aikomukseen laatia työsuunnitelma tulevia vuosia varten:

– korostaa Euroopan meripolitiikan ja erityisesti yhdennetyn meriliikennestrategian merkitystä yhdessä sellaisen satamapolitiikan kanssa, joka on perustamissopimuksen mukaista,

– korostaa "merten moottoriteitä" koskevien hankkeiden merkitystä,

– korostaa, että on tärkeää kehittää lentoliikennealaa entisestään, päästökauppa mukaan lukien, ja antaa tukensa SESAR-hankkeen edistymiselle,

– huomauttaa, että yhteinen eurooppalainen suunnitelma lentoasemien kehittämiseksi on tarpeen väärien sijoitusten välttämiseksi,

– tukee Marco Polo -ohjelman jatkamista,

– korostaa, että Galileo-ohjelmaa ja ERTMS-hanketta olisi vauhditettava,

– antaa tukensa eSafety- ja RFID-hankkeiden edistymiselle,

– antaa tukensa NAIADES-hankkeen edistymiselle ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään ehdotuksia kyseisen toimintasuunnitelman toimien täytäntöönpanosta sekä antaa tukensa RIS-hankkeen edistymiselle,

– toivoo komissiolta vuonna 2008 yleisesti sovellettavaa, avointa ja selkeää mallia kaikkien ulkoisten kustannusten arviointiin, jonka perusteella voidaan tulevaisuudessa laskea infrastruktuurimaksut, ja tähän malliin liittyvää ulkoisten kustannusten sisällyttämisen vaikutustenarviointia kaikkien liikennemuotojen osalta sekä strategiaa mallin täytäntöönpanemiseksi kaikissa liikennemuodoissa,

– kehottaa komissiota lisäämään ponnisteluja sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteensopivuutta yhteisössä koskevan direktiivin 2004/52/EY täytäntöön panemiseksi ja pyytää komissiota laatimaan kertomuksen kyseisen direktiivin täytäntöönpanosta vuoden 2007 loppuun mennessä,

– vaatii omien varojen järjestelmän tulevaisuutta koskevan mietinnön mukaisesti toteutettavuustutkimusta turvallisen ja kestävän rahoituksen varmistamiseksi,

– korostaa, että seitsemännen tutkimusta ja kehittämistä koskevan puiteohjelman toteuttamisessa olisi asetettava etusijalle hankkeet ja ohjelmat, jotka liittyvät älykkäisiin liikenteen ja logistiikan järjestelmiin, mukaan luettuna tieturvallisuus, kaupunkiliikenne ja "puhdas tekniikka",

– kehottaa vahvistamaan koko EU:n kattavat biopolttoaineiden laatu- ja yhteentoimivuusnormit,

– painottaa tarvetta laatia etenemissuunnitelma energiatehokkuudesta,

– korostaa kaupunkiliikennettä koskevan vihreän kirjan merkitystä ja toivoo, että luodaan erityisiä välineitä, joiden avulla voidaan hajauttaa kaupunkien henkilöliikennettä eri liikennemuotoihin, kehittämällä järjestelmiä liikennevirtojen ohjaamiseksi ja luomalla edellytyksiä palkita liikenteen osallistujien päätökset käyttää vaihtoehtoja,

– korostaa, että on tärkeää ryhtyä lisätoimiin kestävien liikennemuotojen edistämiseksi vuoristoisilla ja tiheästi asutuilla alueilla liikenneneuvoston 11. joulukuuta 2006 allekirjoittaman Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen liikennepöytäkirjan mukaisesti,

– esittää, että laadittaisiin vihreä kirja eurooppalaisesta matkailusta ja tehtäisiin erityinen vaikutustenarviointi lainsäädännöstä, jolla on selvä vaikutus matkailuun Euroopassa;

14. korostaa, että vaikka yhdentyneen Euroopan liikennepolitiikka on kohdannut ja kohtaa edelleen uusia haasteita, liikenteen valkoisen kirjan 2001 väliarvioinnissa ei anneta pitkän aikavälin tavoitteita eikä vastauksia koskien integroitua lähestymistapaa Euroopan tulevaksi liikennepolitiikaksi; pyytää siksi komissiota aloittamaan välittömästi huolellisen valmistelun Euroopan liikennepolitiikaksi vuoden 2010 jälkeen, jotta haasteisiin voidaan vastata kestävällä tavalla;

15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Tausta

Valkoinen kirja nimeltä ”Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika” julkaistiin viisi vuotta sitten, vuonna 2001. Tämä väliarviointi on hyvä mahdollisuus tiivistää ja määritellä uusia toimintatapoja ja virstanpylväitä.

Vaikka esittelijä tunnustaa liikennettä koskevan EU:n lainsäädännön saavutukset, hän katsoo, että valkoisen kirjan olennaisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan dynaamisempaa lainsäädäntöä. Tämän takia suhtaudutaan myönteisesti tulevia vuosia varten laadittavaan toimintasuunnitelmaan, jonka tavoitteet ovat uusia ja selvästi havaittavia (valmisteluasiakirja).

Esittelijä katsoo, että liikennepolitiikan heikkoutena on sen soveltaminen ja toteuttaminen, sillä niissä on joissakin tapauksissa esiintynyt huomattavia viivästyksiä. Valkoisen kirjan väliarvioinnissa ei käsitellä tätä ongelmaa riittävästi, joten siinä ei esitetä selkeitä ehdotuksia tai ratkaisuja tämän asian osalta. Tämä on väliarvioinnin vakava puute.

Vuonna 2001 asetetut tärkeimmät tavoitteet ovat edelleen päteviä, vaikka useita niistä on muokattu hieman, koska olosuhteet ovat muuttuneet tai koska ne eivät ole olleet riittävän hyödyllisiä.

Väliarvioinnissa todetaan osuvasti, että liikenne on palvelumuotona keskeinen osa taloutta ja yhteiskuntaa ja että sitä ei myöskään voida erottaa niistä. Näiden tavoitteiden perusteella Euroopan unionin liikennepolitiikka on Lissabonin ohjelman keskeisimpiä tekijöitä. Lisäksi tavoitteet ovat laajoina suuntaviivoina liikennettä koskevien tarpeiden täyttämiselle – sääntelyn parantamiselle, kestävälle kehitykselle sekä joustavalle ja käytännölliselle toimintatavalle.

On otettava huomioon olosuhteet, jotka ovat muuttuneet vuoden 2001 jälkeen. Niistä muun muassa kansainväliset puitteet, globalisaatio, viimeisin ja tuleva laajentuminen, sisämarkkinoiden yleinen kehitys ja Euroopan talouden kilpailukyky edellyttävät kattavampaa ja joustavampaa toimintatapaa.

Esittelijä katsoo, että jos Euroopan liikennepolitiikkaa ei uudisteta ja muokata vastaamaan näihin uusiin haasteisiin, ruuhkien lisääntyminen, ympäristölle aiheutuva paine ja sosiaalista kestävyyttä koskevat ongelmat ovat vakavana esteenä Euroopan talouskasvulle ja hyvinvoinnille.

Esittelijä haluaa korostaa tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä eri politiikanalojen tärkeimpiä kysymyksiä, joihin yhteisön olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Neuvostoa ja komissiota kehotetaan antamaan selkeämpiä vastauksia näihin kysymyksiin ja pitämään niitä Euroopan liikennepolitiikan uusien haasteiden kulmakivinä.

Mietinnön keskeiset näkemykset

1. Liikennettä koskevan lainsäädännön riittämätön soveltaminen ja epätäydellinen täytäntöönpano on yksi suurimmista esteistä Euroopan liikennepolitiikan menestymiselle. Tähän olisi puututtava. Ongelma voidaan ratkaista vain, jos yhteistyötä eri tasojen välillä vahvistetaan.

Myös liikennepolitiikan ja muiden politiikan alojen kuten energian, ympäristön ja innovoinnin välille on luotava käytännöllisiä yhteyksiä ja yhteistyötä. Niiden pitäisi myös olla osa lainsäädäntöä. Näiden yhteyksien luominen olisi käynnistettävä komissiossa.

2. Esittelijä tukee täysin sääntelyn parantamista koskevaa tavoitetta eli sitä, että EU:n lainsäädännön olisi koskettava aloja, joilla se on tarpeen, ja että poliittisia toimia olisi toteutettava EU:n tasolla ainoastaan siinä tapauksessa, että ne tuovat selvää lisäarvoa. Kannustamme komissiota ponnistelemaan tehokkaammin EU:n nykyisen yhteisen liikennepolitiikan täytäntöönpanemiseksi ja täytäntöönpanon valvomiseksi.

3.–4. Rahoituksen osalta Euroopassa tarvitaan luovempia ja rohkeampia ratkaisuja, joilla voidaan ratkaista erilaisiin liikennemuotoihin liittyviä ongelmia. Keskeisten eurooppalaisten hankkeiden infrastruktuurille ei ole tarjolla rahoitusta tai poliittista tukea. Liikenteen kysyntä kasvaa odotettua nopeammin. Jatkuva toimettomuus on todellisena uhkana Euroopan taloudelle. Eurooppa tarvitsee liikennekäytäviä, joiden hinnoittelu, yhteentoimivuus ja toimintasäännöt ovat koordinoituja ja joilta ei voida evätä investointeja.

Tämän takia esittelijä katsoo, että EU:n toimielinten on löydettävä asiaan ratkaisu viimeistään vuonna 2008 toteutettavan rahoitusnäkymien tarkistamisen aikana. Tämän tehtävän valmistelu on aloitettava välittömästi määrittelemällä uusia vaihtoehtoisia ja innovatiivisia rahoitustapoja.

On tunnustettava, että Eurovignette-direktiivin antaminen oli saavutus, sillä direktiivi viittaa siihen, että maksuista saatu tuotto olisi käytettävä liikenteeseen. Euroopan parlamentti odottaa tuloksia komission analyysistä, joka koskee ulkoisten kustannusten huomioon ottamista kaikissa liikennemuodoissa.

5. Esittelijä katsoo, että vuosina 2004 ja 2007 tapahtuneen Euroopan jälleenyhdentymisen liikennepolitiikalle luomat mahdollisuudet ja haasteet olisi otettava huomioon.

Euroopan unionin viimeisin laajeneminen lisäsi merkittävästi monimuotoisuutta. Yhteisön lainsäädännön ja yksittäisten poliittisten toimien on vastattava jäsenvaltioiden erilaisia tarpeita ja niiden on perustuttava perusteellisiin tutkimuksiin, jotka osoittavat niiden mahdolliset vaikutukset kuhunkin jäsenvaltioon ja tarpeen vaatiessa myös kuhunkin uuteen jäsenvaltioon. Olisi tehtävä laadullisia parannuksia ja ryhdyttävä mahdollisuuksien mukaan heti hyödyntämään eri liikennemuotojen yhteiskäyttöä ja älykkäitä liikennejärjestelmiä. Eri liikennemuotojen hyödyntäminen yhdessä voi johtaa kaikkien liikennemuotojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ja oikein suhteutettuun kehitykseen. Yhteisön osarahoitus on näissä tapauksissa välttämätöntä.

On erittäin tärkeää, että toimielimet ja jäsenvaltiot tekevät parhaansa, jotta liikenteelle osoitetut koheesionrahaston määrärahat hyödynnettäisiin täysimääräisesti ja jotta tuettaisiin ympäristöasioille osoitetuista koheesiorahaston määrärahoista tehtäviä liikenteeseen liittyviä ympäristöä koskevia investointeja.

Uusissa jäsenvaltioissa toimivien valtion omistamien yritysten olisi myös tutkittava sellaista rahoitusta, jota ei pidetä valtiontukena.

6. Tulevassa liikennepolitiikassa on hyödynnettävä kunkin liikennemuodon mahdollisuudet niin, että puhtaiden ja tehokkaiden liikennejärjestelmien tavoite toteutuu.

Esittelijä haluaa korostaa saavutuksia, jotka liittyvät siirtymiseen liikennemuodoista toisiin ja jotka ovat toteutuneet Marco Polo -ohjelman avulla, samoin kuin muun entisen lainsäädännön avulla. Siirtyminen liikennemuodosta toiseen ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu, eikä meidän pitäisi odottaa siltä enempää kuin mitä sillä voidaan saavuttaa. Esittelijä kannattaa joustavampia ja kilpailukykyisempiä ratkaisuja, joissa kukin liikennemuoto toimii mahdollisimman tehokkaasti liikenteen monimutkaisessa kokonaisjärjestelmässä ja jossa kaikkia liikennemuotoja voidaan käyttää yhdessä koko järjestelmän hyödyksi.

7. Esittelijä korostaa älykkäiden liikennejärjestelmien merkitystä ja tukee niitä. On tehostettava teknologian mahdollisuuksia, jotta liikenteestä voitaisiin tehdä turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää. On tärkeää integroida älykäs liikennejärjestelmä EU:n liikennepolitiikkaan luomatta liian suuria odotuksia.

Tärkein kysymys tällä alalla on se, miten näille uusille ja innovatiivisille ratkaisuille voitaisiin luoda asianmukaiset markkinat. Yhteisön on tehtävä tiivistä yhteistyötä kyseisen teollisuudenalan kanssa, jotta tämä ongelma voitaisiin ratkaista. Esittelijä on tyytyväinen Galileo-hankkeen täytäntöönpanoa koskevaan vihreään kirjaan, mutta katsoo, että kehitystä on vielä tapahduttava, jotta älykkäästä liikennejärjestelmästä tulisi osa päivittäistä liikenteenhallintaamme, erityisesti logistiikkaa ja turvallisuusjohtamista (SESAR, ERTMS, RIS ja eCall).

8.–9. Esittelijä katsoo, että EU:n on otettava logistiikkaa koskeva ajattelutapa huomioon kaikessa liikennepolitiikassa. Vaikka logistiikka liittyy ensisijaisesti liiketoimintaan, yhteisön on luotava sille asianmukaiset puitteet.

Liikennealan maailmanlaajuinen ulottuvuus on otettava paremmin huomioon yhteisön yleisessä liikennepolitiikassa, ja on myös kehitettävä yleisiä suhteita kolmansiin maihin ja järjestöihin. Galileo-järjestelmää sovelletaan nyt maailmanlaajuisesti, ja myös lento- ja meriliikenteen alalla voidaan löytää onnistuneita esimerkkejä, jotka liittyvät kiinteästi maailmanlaajuisiin oloihin (Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja Kansainvälisen työjärjestön sopimukset, päästöjä koskevat soveltamissäännöt sekä EU:n ja Yhdysvaltain välinen lentoliikennettä koskeva sopimus).

10. Valmisteluasiakirja tulevien vuosien tärkeimmistä toimista otetaan vastaan tyytyväisenä. Tässä aikataulussa olisi hyvä pysyä, mutta nostamme esiin joitakin aiheita tässä mietinnössä. Jos toissijaisuutta ei oteta huomioon, kysyntä kaupunkiliikenteen parhaita käytäntöjä koskevien mallien luomiseen kasvaa jatkuvasti. Tuemme tätä kysyntää. Esittelijä haluaisi myös kiinnittää huomiota siihen, että väliarvioinnissa ei käsitellä tiettyjä liikennemuotoja, kuten linja-auto-, moottoripyörä- ja polkupyöräliikennettä. Nämä olisi lisättävä käsiteltävien liikennemuotojen joukkoon.

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (28.2.2007)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

kestävästä liikkuvuudesta Euroopassa
(2006/2227(INI))

Valmistelija: Satu Hassi

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan", joka on komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi, ja pyrkimystä tehdä liikennepolitiikasta kestävämpää sekä taloudellisesti, ympäristön kannalta että yhteiskunnallisesti;

2.  muistuttaa, että yhteisön liikennepolitiikalla on tärkeä asema sekä uudistetussa Lissabonin strategiassa että kestävää kehitystä koskevassa uudistetussa strategiassa ja pitää ilahduttavana liikenneministerien neuvoston äskettäistä ehdotusta, joka syntyi puheenjohtajavaltio Saksan aloitteesta, liikennepolitiikan roolin vahvistamisesta kevään Eurooppa-neuvoston päätelmiä hyväksyttäessä;

3.  toteaa jälleen kerran, että hiilidioksidipäästöjä on supistettava merkittävästi sekä ajoneuvokohtaisesti että koko liikenteen alalla;

4.  suosittaa tavaraliikenteen alalla sovellettavan ennaltaehkäisevän lähestymistavan käyttöönottoa myös matkustajaliikenteessä;

5.  vaatii komissiota määrittelemään tarkasti termin "komodaalisuus" ja lisäämään ponnistelujaan, jotta siirryttäisiin turvallisempiin, taloudellisempiin ja ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin, kuten raide- ja vesiliikenne;

6.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia tehokkaasta kabotaasilainsäädännöstä, jolla pyritään avaamaan liikennemarkkinat niin, että voidaan parantaa liikenteen tehokkuutta, joka puolestaan vähentää päästöjä ja ruuhkia;

7.  kehottaa komissiota laittamaan etusijalle pienemmän määrän TEN-hankkeita, jotka koskevat kestävyyttä pitkällä aikavälillä, Euroopan unionin laajentumista ja rajatylittävää yhteentoimivuutta;

8.  kehottaa komissiota asettamaan seitsemännen tutkimusta ja kehittämistä koskevan puiteohjelman toteuttamisessa etusijalle hankkeet ja ohjelmat, jotka liittyvät älykkäisiin liikenteen ja logistiikan järjestelmiin, mukaan luettuna tieturvallisuus, kaupunkiliikenne ja vaihtoehtoiset polttoaineet, sekä kannustamaan jäsenvaltioita ja muita asianomaisia tahoja keskittymään näihin asioihin;

9.  korostaa, että ensisijaisiksi painopistealueiksi EU:n liikennepolitiikassa olisi tunnustettava infrastruktuuri-investoinnit ja jäsenvaltioiden nykyisten liikennealan resurssien optimaalinen käyttö;

10. korostaa tarvetta sisällyttää asteittain kaikki ulkoiset kustannukset kuljetusten hintaan, ottaa käyttöön saastuttaja maksaa -periaate, ja edistää reilua kilpailua erityisesti tie- ja lentoliikenteen alalla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota suunnittelemaan vuoden 2007 loppuun mennessä menetelmät ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin ja sen jälkeen ehdottamaan kolmatta eurovinjettidirektiiviä, jossa määritellään vähimmäisveloitukset Euroopan unionin koko tieverkon käytölle;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan huolellisesti tulevat toimet tieliikenteen verottamiseksi hiilidioksidipäästöjen perusteella; painottaa, että tulot tienkäyttömaksuista olisi investoitava nykyaikaiseen infrastruktuuriin ja että olisi perusteellisesti arvioitava kaikki taloudelliset vaikutukset ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä kuljetusten hintoihin;

12. kehottaa komissiota ryhtymään lisätoimiin kestävien liikennemuotojen edistämiseksi vuoristoisilla ja tiheästi asutuilla alueilla liikenneneuvoston 11. joulukuuta 2006 allekirjoittaman Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen liikennepöytäkirjan mukaisesti;

13. toteaa, että hiilidioksidipäästöt lisääntyvät liikenteen alalla nopeammin kuin millään muulla alalla ja mitätöivät muiden alojen päästövähennykset; pitää näin ollen elintärkeänä, että asetetaan sitovat hiilidioksidipäästörajat uusille ajoneuvoille ja tiukat tavoitteet koko autokannan hiilidioksidipäästöille, esimerkiksi tieliikennettä koskevan yksilöllisen hiilidioksidipäästökauppajärjestelmän (PETS) muodossa;

14. panee merkille tehtävän, joka biopolttoaineilla voi olla liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä; kehottaa komissiota vahvistamaan koko EU:n kattavat biopolttoaineiden laatu- ja yhteentoimivuusnormit;

15. kehottaa ottamaan käyttöön kaikkia liikennemuotoja koskevat merkinnät, joilla ilmoitetaan hiilidioksidipäästöt kilometriä kohti (transport labels);

16. korostaa, että eurooppalainen modulaarijärjestelmä ei ainoastaan vähennä päästöjä, vaan myös parantaa logististen toimien tehokkuutta liikenneruuhkien vähentyessä ja parantaa tieliikenneturvallisuutta, kun teillä on vähemmän autoja;

17. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään lyhyiden kuljetusten ja kaupunkiliikenteen tarpeisiin kestäviä vaihtoehtoja, kuten jalankulku, pyöräily, julkinen liikenne ja kimppakyydit / auton yhteiskäyttö ja toteuttamaan toimia hinnan asettamiseksi hiilidioksidipäästöille;

18. vaatii komissiota jatkamaan ponnisteluja lentoliikenteen ilmastovaikutusten vähentämiseksi, mukaan lukien kerosiiniveron ja arvonlisäveron käyttöönotto Euroopan unionin sisäisillä lennoilla; toteaa, että mahdollisessa lentoliikenteen päästökauppajärjestelmässä on otettava huomioon sen vaikutus ilmastoon kokonaisuudessaan ja estettävä huutokauppakäytännöllä mahdollisesti saatavat satunnaisvoitot;

19. kehottaa komissiota sisällyttämään energiansäästön (nopeudenhallinnan avulla) ja ilmastonsuojelun (tiiviillä yhteistyöllä meteorologisten palvelujen kanssa) lentoliikenteen hallintajärjestelmään ja erityisesti Sesar-hankkeeseen;

20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia ja parantamaan lainsäädäntöpuitteita niin, että voidaan edistää paremmin toimivia (rajatylittäviä) tavara- ja henkilöliikenteen rautatiepalveluja sekä meri- ja sisävesiliikenteen palveluja komodaalisuuden helpottamiseksi.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Kestävä liikkuvuus Euroopassa

Menettelynumero

2006/2227(INI)

Asiasta vastaava valiokunta

TRAN

Lausunnon antanut valiokunta
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE
28.9.2006

Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

Valmistelija
  Nimitetty (pvä)

Satu Hassi
4.10.2006

Alkuperäinen valmistelija

 

Valiokuntakäsittely

22.1.2007

27.2.2007

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

27.2.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

1

14

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Březina, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Den Dover, Lena Ek, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein Mintz, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Werner Langen, Eugenijus Maldeikis, Eluned Morgan, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alexander Alvaro, Etelka Barsi-Pataky, Danutė Budreikaitė, Philip Dimitrov Dimitrov, Robert Goebbels, Satu Hassi, Gunnar Hökmark, Lambert van Nistelrooij, Esko Seppänen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan kestävä liikkuvuus

Menettelynumero

2006/2227(INI)

Asiasta vastaava valiokunta
  Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN
28.9.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE
28.9.2007

ENVI
28.9.2007.

EMPL
28.9.2007

ECON
28.9.2007

BUDG
28.9.2007

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
  Päätös tehty (pvä)

ENVI

3.10.2006

EMPL

10.7.2006

ECON

24.10.2006

BUDG

26.2.2007

 

Tehostettu yhteistyö
  Ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

 

Esittelijä(t)
  Nimitetty (pvä)

Etelka Barsi-Pataky
5.9.2006

 

Alkuperäinen esittelijä

 

 

Valiokuntakäsittely

22.11.2006

24.1.2007

27.3.2007

 

 

Hyväksytty (pvä)

8.5.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Jean-Louis Bourlanges, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Mathieu Grosch, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Erik Meijer, Willi Piecyk, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Gilles Savary, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Silvia-Adriana Ţicău, Georgios Toussas, Yannick Vaugrenard

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Zsolt László Becsey, Salvatore Tatarella, Ari Vatanen, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Den Dover, Árpád Duka-Zólyomi, Béla Glattfelder, Robert Goebbels

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

15.5.2007

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)