MIETINTÖ EU:n ja Ukrainan talous- ja kauppasuhteista

16.10.2007 - (2007/2022(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Zbigniew Zaleski

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n ja Ukrainan talous- ja kauppasuhteista

(2007/2022(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 24. lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä,

–   ottaa huomioon Ferrero-Waldnerin ja Solanan Ukrainaa koskevan kymmenen kohdan ohjelman, jonka neuvosto hyväksyi 21. helmikuuta 2005,

–   ottaa huomioon komissaari Ferrero-Waldnerin 22. marraskuuta 2005 komissiolle antaman tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikan toteuttamisesta ja tukemisesta (SEC(2005)1521),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726),

–   ottaa huomioon komission Ukrainaa koskevan maakohtaisen strategia-asiakirjan vuosille 2007–2013 sekä vuodet 2007–2010 kattavan kansallisen maaohjelman,

–   ottaa huomioon 1. joulukuuta 2005 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Ukrainan välisen yhteisymmärrysmuistion yhteistyöstä energia-alalla,

–   ottaa huomioon 27. syyskuuta 2005 annetun komission tiedonannon "Yhteisen ilmailualueen kehittäminen Ukrainan kanssa" (KOM(2005)0451),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan naapuruuspolitiikka – Strategia-asiakirja" (KOM(2004)0373),

–   ottaa huomioon Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta annettuun komission tiedonantoon neuvostolle ja Euroopan parlamentille liitetyn komission valmisteluasiakirjan ENP:n edistymisestä Ukrainassa (KOM(2006)0726), SEC(2006)1505,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Ukrainan 5. toukokuuta 1993 tekstiilituotteiden kaupasta allekirjoittaman sopimuksen, jota muutettiin ja laajennettiin 9. maaliskuuta 2005,

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 1994 allekirjoitetun Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen[1], jota muutettiin ja laajennettiin 30. maaliskuuta 2004,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Ukrainan hallituksen 22. marraskuuta 2004 allekirjoittaman sopimuksen tiettyjen terästuotteiden kaupasta,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja Ukrainan välisen sopimuksen yhteistyöstä siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigoinnin alalla sekä Euroopan yhteisön ja Ukrainan välisen sopimuksen tietyistä lentoliikenteen näkökohdista, jotka molemmat allekirjoitettiin 1. joulukuuta 2005,

–   ottaa huomioon viimeaikaisten EU–Ukraina-huippukokousten tulokset, Helsingissä 27. lokakuuta 2006 järjestetty kokous mukaan luettuna,

–   ottaa huomioon 19. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikasta (ENP)[2],

–   ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman "Globaali Eurooppa – kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat"[3],

–   ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 neuvostolle antamansa suosituksen valtuuksista uuden, paremman sopimuksen neuvottelemiseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Ukrainan välillä[4],

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin valtuuskunnan toimet EU:n ja Ukrainan parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa,

–   ottaa huomioon 22. tammikuuta 2007 annetut neuvoston päätelmät uuden paremman sopimuksen neuvottelemisesta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A6-0396/2007),

A. ottaa huomioon, että Ukraina on EU:n tärkeä strateginen naapuri ja luonnollinen silta EU:n sekä Venäjän ja Keski-Aasian välillä; ottaa huomioon, että Ukrainalla on pinta-alansa, luonnonvarojensa, inhimillisten resurssiensa ja maantieteellisen sijaintinsa vuoksi erityisasema Euroopassa ja se on ratkaisevan tärkeä alueellinen toimija,

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tuli vuoden 2004 laajentumisen jälkeen Ukrainan suurin kauppakumppani ja että Ukrainan kanssa yhteisen rajan jakavien maiden liittyminen unioniin on lujittanut EU:n ja Ukrainan kauppasuhteita sekä avannut uusia mahdollisuuksia alueelliseen kaupankäyntiin, teollisuusyhteistyöhön ja talouskasvuun,

C. ottaa huomioon, että yksi parlamentin päätavoitteista ulkopolitiikan alalla on edistää ja kehittää Euroopan naapuruuspolitiikkaa (ENP), jolla pyritään tukemaan kansanvallan ja markkinatalouden kehittymistä EU:n lähialueella sekä lujittamaan naapurimaiden poliittisia ja taloussuhteita Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin,

D. ottaa huomioon, että tehokkaan naapuruuspolitiikan kehittämiseksi monenkeskisyyden on oltava etusijalla ja että siksi tuleva vapaakauppasopimus on olennaisen tärkeä Ukrainaa koskevan uuden ja paremman sopimuksen tekemiseksi, jota koskevat neuvottelut alkoivat 5. maaliskuuta 2007,

E.  ottaa huomioon, että Ukrainan WTO-jäsenyys, jonka ratifioi Ukrainan parlamentti, on välttämätön neuvottelujen aloittamiseksi uuden sopimuksen puitteissa Ukrainan ja EU:n vapaakauppa-alueesta, jolla pyritään lähentämään niiden talouksia sekä yleisemmin tehostamaan Ukrainan kauppaa ja taloutta,

F.  ottaa huomioon, että EU:lla ja Ukrainalla on yhteisiä intressejä kaupan alalla ja molemmat voisivat hyötyä markkinoidensa suuremmasta integroinnista; ottaa huomioon, että yhteisön säännöstön asteittainen hyväksyminen olisi merkittävä askel kohti Ukrainan tavoitetta asteittaisesta taloudellisesta integraatiosta ja tiiviimmästä poliittisesta yhteistyöstä EU:n kanssa,

G. katsoo, että ehdotetulla Ukrainan ja Euroopan yhteisön vapaakauppasopimuksella voi alkuvaiheessa olla kielteisiä vaikutuksia, mikä koskisi pääasiassa taloudellisesti ja sosiaalisesti heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä; katsoo, että on luotava siirtymäkauden mekanismeja tehostamalla eri väestöryhmille suunnattavaa taloudellista tukea, joka mahdollistaa vähittäisen ja tasapainoisen integroinnin ja edistää näin maan kestävää kehitystä,

H. katsoo, että Euroopan unionin toimien ei tule keskittyä vain Ukrainan taloudelliseen yhdentymiseen vaan niillä on luotava myös perusta sosiaaliselle tuelle, esimerkiksi takaamalla entistä oikeudenmukaisempi ja yhtäläisempi työeläkejärjestelmä, avustukset köyhimmälle väestölle, suurperheille ja maaseudun väestölle ja järjestämällä rahoitusta ja muita järjestelmiä vähemmistöjen integrointia varten; katsoo, että nämä toimet edistävät sosiaalista ja poliittista vakautta, joka on välttämätön, jotta Ukrainan taloudellinen integroituminen WTO:hon ja läheisempi kumppanuus EU:n kanssa voivat toteutua,

I.   ottaa huomioon, että EU ja Ukraina ovat päättäneet edetä nopeasti kohti tavoitteena olevaa yhteisen vapaakauppa-alueen perustamista heti Ukrainan saatua päätökseen WTO:hon liittymisprosessin ja Ukrainan parlamentin ratifioitua sen ja että tämä tavoite on vahvistettu viimeaikaisissa korkean tason tapaamisissa ja kokouksissa,

J.   katsoo, että maalle on annettava mahdollisuuksia ja aikaa vahvistaa valmiuksiaan vastata globalisaation haasteisiin; katsoo, että Ukrainan markkinat on avattava vähitellen ja joustavasti, jotta voidaan välttää tietyn taloudellisen näkemyksen noudattamisvelvollisuus, ja otettava samalla huomioon maan talouden vahvat ja heikot puolet sekä sen sisäinen asema ja alueelliset ominaispiirteet,

K. ottaa huomioon, että EU ja Ukraina kohtaavat kaupan ja talouspolitiikan alalla yhteisiä haasteita, jotka liittyvät globalisaatioon ja talouden alan uusien merkittävien toimijoiden syntyyn; katsoo, että tiiviimpi taloudellinen yhteistyö EU:n kanssa voisi vauhdittaa tarvittavia uudistuksia ja yhdessä parantuneen investointi-ilmapiirin kanssa houkutella Ukrainan kansantaloutta hyödyttäviä suoria ulkomaisia sijoituksia niin kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta kuin yksityiseltä sektoriltakin,

L.  katsoo, että lisääntynyt yhteistyö Ukrainan kanssa luo myös jäsenvaltioiden talouksille myönteisiä kasvunäkymiä ja edistää niiden perusteellisempaa integroitumista EU:n yhtenäismarkkinoille,

M. katsoo, että uudet poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset itäisessä Euroopassa muodostavat yhteisiä haasteita, jotka edellyttävät koordinoitua ja kokonaisvaltaista reagointia,

WTO-jäsenyys

1.  kannattaa WTO-jäsenyysneuvottelujen saattamista päätökseen menestyksekkäästi; kehottaa Ukrainaa poistamaan ne jäljellä olevat lainsäädännölliset ja tekniset esteet, jotka lisäävät sen vaikeuksia liittyä kauppajärjestöön;

2.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään poliittista ja diplomaattista tukeaan Ukrainan WTO-jäsenyydelle sekä antamaan Ukrainalle jatkuvaa tukea tarpeellisten edellytysten täyttämiseksi; kehottaa komissiota tukemaan Ukrainaa, jotta se voi hyötyä täysipainoisesti siirtymäkaudesta, joka sille on myönnetty sen WTO-jäsenyyteen liittyvien monesti korkeiden vaatimusten saavuttamiseksi;

3.  pitää myönteisenä EU:n päätöstä myöntää Ukrainalle markkinatalousasema, millä tunnustetaan Ukrainan hallituksen merkittävät ponnistelut toimivan markkinatalouden vakiinnuttamiseksi maassa; kehottaa Ukrainan hallitusta lujittamaan tähänastisia saavutuksia varmistamalla, että markkinoiden merkittäviin vääristymiin puututaan asianmukaisesti;

EU:n ja Ukrainan vapaakauppa-alueen perustaminen

4.  pitää myönteisenä, että komission suojeluksessa parhaillaan toteutettava kestävän kehityksen mukainen kaupan vaikutustenarviointi saadaan päätökseen ennen virallisten vapaakauppasopimusneuvottelujen alkamista Ukrainan WTO-jäsenyysprosessin päätyttyä ja Ukrainan parlamentin ratifioitua tuloksen; kehottaa komissiota ja Ukrainan hallitusta kiinnittämään suurta huomiota kestävän kehityksen mukaisen arvioinnin tuloksiin vapaakauppasopimuksen viimeistelyssä;

5.  kehottaa sopimuspuolia harkitsemaan huolellisesti sellaisen vakaan ja tehokkaan institutionaalisen kehyksen laatimista, jonka puitteissa voitaisiin perustaa sekavaliokuntia ja valtuuttaa ne valvomaan toimintaa ja antamaan suosituksia, joilla parannetaan edelleen kahdenkeskisiä talous- ja kauppasuhteita ja kannustetaan luomaan toimiva riitojenratkaisumekanismi;

6.  kehottaa komissiota ja Ukrainan hallitusta perustamaan jo ennen vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen päätökseen saattamista kestävän kehityksen foorumin, joka on avoin kansalaisyhteiskunnan edustajille ja jossa ilmastonmuutosta käsitellään näkyvästi;

7.  toteaa, että Ukrainan kanssa perustettavalla vapaakauppa-alueella on varmasti myönteisiä vaikutuksia pitkällä aikavälillä, mutta sillä saattaa olla EU:n itäisiin jäsenvaltioihin kohdistuvia kielteisiä lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikutuksia, joihin on puututtava;

8.  kehottaa Ukrainaa laatimaan ja panemaan täytäntöön kansainvälisten ja EU:n standardien mukaista uutta tullilainsäädäntöä ja tehostamaan tullin toimintaa yksinkertaistamalla ja uudenaikaistamalla tullauskäytäntöjä sekä rajoilla että maan sisällä; kehottaa komissiota tukemaan Ukrainan ponnisteluja tässä asiassa jatkamalla teknisen tuen ja tiettyihin tarkoituksiin suunnattavan taloudellisen tuen toimittamista;

9.  panee merkille, että huolimatta siitä, että Ukrainasta EU:hun tuotavat kilpailukykyisimmät tuotteet eivät kuulu yleiseen tullietuusjärjestelmään, kyseinen järjestelmä on ollut erittäin hyödyllinen ukrainalaisille tuottajille, jotka toivovat pääsevänsä yhteisön markkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan Ukrainan-kaupan vapauttamisen jatkamista ulottamalla tukikelpoisuus koskemaan joitakin erityisiä etuusjärjestelyjä niin sanotun työntekijöiden oikeuksia koskevan lausekkeen perusteella (sellaisten maiden, kuten Ukrainan erityiskohtelu, jotka ovat panneet täytäntöön Kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset työntekijöiden perusoikeuksista);

Teollisuuspolitiikka

10. kehottaa painokkaasti Ukrainaa jatkamaan sisäisiä uudistuksia, jotka mahdollistavat maan kestävän integroinnin maailmanmarkkinoille ja globaaleihin arvoketjuihin; korostaa, että viennin monipuolistamisella on ensisijaisesti täydennettävä kotimaan markkinoiden vahvistamista, jotta viennistä voi tulla luotettava tulevan talouskasvun lähde Ukrainassa;

11. kehottaa Ukrainaa edistämään julkisten palvelujen tehokasta toimintaa ja kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia käyttää niitä ja kiinnittämään enemmän huomiota markkinoiden vapauttamiseen varmistamalla yksityistämisprosessin onnistuneen toteutuksen, monopolien purkamisen ja valtionpankin riippumattomuuden;

12. katsoo, että on tärkeää tehdä ero kaupallisten ja julkisten palvelujen välillä, sillä markkinoiden vapauttamisen ei tulisi vaikuttaa julkisiin palveluihin, jotta väestön perustarpeet ja tärkeimpien julkisten hyödykkeiden kuten terveydenhuollon, koulutuksen, juomaveden ja energian saanti voidaan turvata;

13. kehottaa Ukrainaa tasapainottamaan uusia WTO:n jäsenyydestä johtuvia osakkeenomistajien ja sijoittajien oikeuksia lisäämällä kaikkien kansalaistensa yritystiedon saatavuutta ja varmistamaan sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien täsmällisen noudattamisen ja lähentämään yritysten yhteiskuntavastuuta sekä kirjanpito- ja tilintarkastuskäytäntöjä kansainvälisten normien kanssa; painottaa, että Ukrainan siviili- ja kauppatuomioistuinten on tehostettava toimia syrjinnän ja väärinkäytösten torjumiseksi;

14. kehottaa painokkaasti Ukrainaa toteuttamaan EU:n lainsäädännön ja käytäntöjen kanssa yhdenmukaisen, tehokkaan ja johdonmukaisen verojärjestelmän; muistuttaa, että vakaat ja tehokkaat rahoituspalvelut ovat Ukrainan tulevan talouskasvun ehdoton edellytys; korostaa tarvetta päivittää ja laajentaa rahanpesun ja veronkierron torjuntaa koskevia säännöksiä; kehottaa Ukrainaa lopettamaan välittömästi kaikki ulkomaisia toimijoita syrjivät verotuskäytännöt;

15. panee huolestuneena merkille, että Ukrainan hallituksen ponnisteluista huolimatta korruptio on edelleen yleistä ja vaikuttaa tukahduttavasti maan talouskasvuun ja ulkomaisen pääoman saatavuuteen; kehottaa Ukrainan hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimiin korruption torjumiseksi ja kohdistamaan toimet erityisesti sen taustalla oleviin syihin;

16. toteaa, että valurauta- ja teräsala on Ukrainan teollisuustuotteiden viennin kärjessä ja maan tärkein kauppatulojen lähde; pitää myönteisenä 18. kesäkuuta 2007 solmittua terässopimusta, joka mahdollisti yhteisön alueelle tuotujen ukrainalaisten terästuotteiden kiintiöiden nostamisen huomattavasti sekä helpotti Ukrainan ja EU:n välisen tavarakaupan tehokasta vaikkakin asteittaista vapauttamista; uskoo terässopimuksen edistävän merkittävästi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tavoitteita samalla kun se valmistelee tietä markkinoiden paremmalle integroinnille WTO:n säännösten asettamissa puitteissa määrällisten rajoitusten poistamisen jälkeen;

17. kehottaa Ukrainaa poistamaan kilpailun vääristymät, jotka johtavat epäreiluun kauppaan, ja edesauttamaan siten sopusointuisten kauppasuhteiden luomista; kehottaa niin ikään komissiota varmistaman, että kaupan suojakeinoja (TDI) sovelletaan vain silloin, kun kaupan vääristymät ovat johtaneet vahingolliseen polkumyyntiin tai tukiin;

18. kehottaa Ukrainan hallitusta pidättymään laittomien tukien myöntämisestä maan vientiyrityksille, koska ne ovat WTO:n sääntöjen vastaisia, ja välttämään markkinoiden vääristymiä;

19. panee merkille, että Ukrainan tämänhetkiset kaupan toimintatavat, joiden merkitys on kasvanut huomattavasti ja kasvaa edelleen, voivat olla kestämättömiä pitkällä aikavälillä, koska ne ovat erittäin riippuvaisia ohimenevistä ja suhdanteellisista tekijöistä kuten teräksen kulutuksen äkillisestä kasvusta ja hintojen noususta;

20. kannustaa lähentämään ja yhdenmukaistamaan maatalous-, teollisuus- ja palvelualojen standardeja ja kehottaa komissiota antamaan tarvittavaa rahoituksellista ja teknistä tukea, jotta voidaan varmistaa niiden yhdenmukaisuus yhteisön standardien kanssa;

21. ilmaisee huolensa kaivostyömiesten työoloista ja alhaisista palkoista sekä onnettomuuksien määrän lisääntymisestä Ukrainassa; kehottaa Ukrainan hallitusta varmistamaan, että työntekijöiden turvallisuutta ja vähimmäispalkkaa koskevat perusoikeudet pannaan täytäntöön asianmukaisesti;

Energiaan ja energian siirtoon liittyvät kysymykset

22. kehottaa lujittamaan Ukrainan ja EU:n välistä energia-alan korkean tason vuoropuhelua energia-alan yhteistyötä koskevan yhteisymmärrysmuistion täytäntöön panemiseksi;

23. katsoo, ottaen huomioon tarve luoda entistä kestävämpiä kaupan toimintatapoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, että energiavarojen saannissa on kyse monenvälisestä sääntöjen vahvistamisesta, jota kahdenväliset kauppasopimukset, jotka kilpailevat suotuisimmista pääsyn ehdoista, eivät saa horjuttaa;

24. kehottaa Ukrainaa laatimaan energia-alalle johdonmukaisen toimintamallin, jolla pyritään varmistamaan sen alueen kautta kulkevien energiatoimitusten hajauttaminen ja turvallisuus, ydinturvallisuus, kansallisten energiamarkkinoiden uudistaminen, energia-alan infrastruktuurien (muun muassa putkien) kehittäminen ja nykyaikaistaminen, energian tehokas käyttö ja uusiutuvien energialähteiden parempi hyödyntäminen;

25. korostaa, että on tärkeää taata Ukrainan ja EU:n välinen turvallinen, avoin ja luotettava energiansiirtojärjestelmä;

26. tukee voimakkaasti Ukrainan asteittaista liittämistä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin; katsoo sen olevan olennaista EU:n ja Ukrainan vapaakauppa-alueen onnistuneessa toiminnassa;

Teollis- ja tekijänoikeudet

27. kehottaa Ukrainan viranomaisia WTO:hon liittymisprosessin ja EU:n kanssa tehtävien kahdenvälisten sopimusten yhteydessä yhdenmukaistamaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöään ja lakien täytäntöönpanoa yhteisön säännöstön, WTO:n sääntöjen, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan TRIPS-sopimuksen, ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten normien kanssa ja varmistamaan, että lait pannaan täytäntöön täysipainoisesti, johdonmukaisesti ja kestävällä tavalla, jotta väärentämistä ja piratismia voidaan torjua tehokkaasti; kehottaa Ukrainan lainsäätäjiä kuulemaan EU:n ja muita asiaan kuuluvia sidosryhmiä, erityisesti oikeudenhaltijoiden edustajia, laatimisprosessin varhaisessa vaiheessa ennen tekijänoikeuslakiin tehtävien muutosten hyväksymistä, etenkin jos on kyse digitaaliseen sisältöön kohdistuvien oikeuksien käyttöönotosta tai muuttamisesta, oikeuksien kollektiivista hallinnointia koskevista säännöistä ja täytäntöönpanosäännöistä;

28. kehottaa Ukrainan viranomaisia toteuttamaan kaikki tarvittavat ja tehokkaat toimet laittoman toiminnan lähteiden, kuten tekijänoikeuksilla suojattujen optisten levyjen laittomia jäljennöksiä valmistavat laitokset ja laitonta tekijänoikeusmateriaalia sisältävät Internet-sivustot, kumoamiseksi ja piratismin poistamiseksi markkinoilta (esimerkiksi Petrovka-markkinat Kiovassa); huomauttaa, että näihin toimiin tulisi kuulua toistuvia ja ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia yhteistyössä oikeuksien haltijoiden kanssa;

29. korostaa tarvetta muuttaa nykyistä tuomioistuinjärjestelmää niin, että teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan suojella tehokkaasti ja voidaan varmistaa, että rikostutkinnat suoritetaan ripeästi ja kaikki laittomaan kauppaan sekaantuneet henkilöt, sekä valmistajat että tuotteiden myyjät, tuomitaan; huomauttaa, että Ukrainan oikeusviranomaisia ja tuomioistuimia tulisi kehottaa yleisesti takavarikoimaan ja tuhoamaan selvästi laittomasti valmistetut ja väärennetyt tuotteet;

30. kehottaa Ukrainan viranomaisia tarkistamaan tekijänoikeuksilla suojattujen tuotteiden hologrammijärjestelmää tiiviissä yhteistyössä oikeuksien haltijoiden kanssa;

31. kehottaa Ukrainan tulliviranomaisia tehostamaan merkittävästi toimiaan Venäjällä laittomasti valmistettujen levyjen maahantuonnin torjumiseksi ja kehittämään yhteistyötä yksityissektorin kanssa;

Tiede- ja koulutusalan yhteistyö

32. kehottaa Ukrainaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota tietoon perustuvaan talouteen nojautuvan talousmallin kehittämiseen ja lisäämään merkittävästi tieteelliseen tutkimukseen ja korkeakoulujen välisiin vaihtoihin suunnattavaa osuutta BKT:sta; kehottaa komissiota toimittamaan rahoituksellista ja teknistä tukea;

33. korostaa, että yhteistyö tieteen, tutkimuksen ja teknologian aloilla on ratkaisevan tärkeää kansantalouden kehittymisen kannalta ja suotuisan ympäristön luomiseksi investoinneille ja innovaatioille; katsoo, että tämän vuoksi sekä EU:n jäsenvaltioiden kahdenvälisiä suhteita Ukrainaan että EU:n yhteistä Ukrainan-politiikkaa on edelleen kehitettävä;

34. kehottaa komissiota ja Ukrainan hallitusta tehostamaan yhteistyötä tieteen, teknologian, koulutuksen, ammattikoulutuksen sekä koulutus- ja tiedealan ohjelmien kuten Erasmus Mundus- ja Jean Monnet -ohjelmien yhteydessä; tukee entistä tiiviimpien rajatylittävien kulttuuriyhteyksien ja yliopistojen ja tiedekeskusten välisen yhteistyön luomista;

35. korostaa, että Euroopan unionin on tuettava Ukrainan koulutusjärjestelmää luomalla tukiohjelmia ja taloudellisia kannusteita tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen kehittämiseksi edistäen entistä nopeampaa ja kestävämpää talouskasvua ja maan kulttuurin ja tieteen kehittymistä;

Maatalous ja ympäristöasiat

36. suhtautuu myönteisesti hiljattain allekirjoitettuun yhteisymmärrysmuistioon suunnitelmallisesta vuoropuhelusta maatalouskysymyksissä; korostaa, että maatalousalalla on ympäristönsuojeluun, elintarvikeomavaraisuuteen ja maaseudun ja kaupunkien kehityserojen tasoittamiseen liittyviä tärkeitä tehtäviä, minkä vuoksi muiden tuotteiden kuin maataloustuotteiden hintoja korkeammat alakohtaiset hinnat ovat perusteltuja;

37. kehottaa tukemaan maatalous- ja maaseutuväestöä parantamalla sen taloudellista ja terveydenhoidon tilaa ja kehittämällä maaseutualueita; korostaa, että tällaisen tuen tulisi olla rahoituksellista ja infrastruktuureihin suunnattavaa tukea, jonka yhteydessä edistetään pienten tuottajien lainojen saantia, otetaan käyttöön tuenpainotusjärjestelmä, joka suosii pieniä yrityksiä ja nuoria yrittäjiä ja luodaan ammatillisen koulutuksen ohjelmia; korostaa, että on luotava maaseutu- ja kaupunkialueiden välinen alueellinen yhteysverkko ja kehitettävä maaseutualueiden mahdollisuuksia saada tietoa;

38. kehottaa komissiota aloittamaan keskustelut sääntely-yhteistyön käynnistämiseksi terveys- ja kasvinsuojelualalla; kehottaa komissiota aloittamaan neuvottelut Ukrainan kanssa maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä sisällyttämään neuvottelujen johtopäätökset tulevaan vapaakauppasopimukseen;

39. kehottaa Ukrainaa poistamaan välittömästi lokakuussa 2006 asetetut vehnän vientikiintiöt, jotka ovat vahingoittaneet vakavasti Ukrainan omaa maatalousalaa ja saattavat myös tarjota mahdollisuuksia korruptiolle lupiin perustuvan vaikeaselkoisen järjestelmän vuoksi;

40. korostaa Ukrainan kansallisen ympäristöstrategian (1998–2008) hyväksymiseen ja Kioton pöytäkirjan ratifiointiin perustuvien ympäristöohjelmien kehittämisen merkitystä alueen ympäristön turvallisuuden varmistamiseksi, mukaan luettuina muun muassa ydinenergia, juomaveden jakeluverkosto ja Mustanmeren tilan heikkenemisen estämiseen tähtäävät toimet;

41. korostaa Ukrainan EU:n vapaaseen markkina-alueeseen liittymisen yhteydessä, että on määrättävä sääntöjä maahantuonti- ja vientiyritysten sekä kuljetusten sertifioinnista ja tiukennettava terveys- ja kasvinsuojelusääntöjä niiden lähentämiseksi Euroopan unionissa voimassa olevien vastaavien sääntöjen kanssa;

Taloussuhteet naapureina olevien kumppanuusmaiden (myös Venäjä) kanssa

42. panee merkille Ukrainan mahdollisen liittymisen yhteiseen talousalueeseen Venäjän ja muiden entisten neuvostotasavaltojen kanssa; muistuttaa, että jotkin yhteistä talousaluetta koskevan sopimuksen määräykset, mikäli niitä sovelletaan täysipainoisesti, saattavat olla ristiriidassa EU:n kanssa tehtävän toimivan vapaakauppasopimuksen kanssa; kehottaa Ukrainaa kehittämään taloussuhteitaan Venäjän federaation kanssa niin, ettei maan vähittäinen ja perusteellisempi integroituminen yhteisön yhtenäismarkkinoille esty;

43. kehottaa komissiota edistämään Ukrainan, Venäjän ja Euroopan unionin kolmenvälistä vuoropuhelua turvallisuuden ja rauhan ilmapiirin edistämiseksi alueella niin, että Ukraina pystyisi vahvistamaan omaa riippumatonta identiteettiään joutumatta eristetyksi; korostaa tarvetta edistää yhteistä etua koskevaa vuoropuhelua, jossa kansainvälisen toimintaohjelman aiheista otetaan erityisesti huomioon turvallisuus ja puolustus, energia sekä määrällisesti ja laadullisesti entistä tehokkaamman liikenneverkon kehittäminen;

Loppupäätelmät (muun muassa ENP)

44. pani tyytyväisenä merkille Ukrainan parlamentin 27. helmikuuta 2007 antaman lausunnon Ukrainan ja EU:n välisten neuvottelujen aloittamisesta uuden kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemiseksi EU:n kanssa;

45. pitää myönteisenä Ukrainan osallistumista alueensa vakauttamiseen ja kehottaa Ukrainaa vahvistamaan asemaansa taloudellisten yhteistyösopimusten tekemisessä erityisesti Mustanmeren naapurivaltioiden kanssa;

46. painottaa Ukrainan kanssa tehtävän viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevan sopimuksen nopean täytäntöönpanon merkitystä;

47. tukee kansainvälistä, erityisesti rajatylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä taloudessa ja muilla aloilla, esimerkiksi vuoden 2012 jalkapallon EM-kisojen järjestämistä yhdessä Puolan kanssa;

48. kehottaa Ukrainaa antamaan tukea ja luomaan suotuisan ympäristön pk-yrityksille sekä edistämään yrittäjähenkeä ja henkilökohtaista vastuuta;

49. kehottaa komissiota ja Ukrainan hallitusta jatkamaan seurantaa (määritellään oman arvioinnin tulosten perusteella) EU:n hiljattaisen laajentumisen vaikutuksista EU:n ja Ukrainan kaupan toimintatapoihin; painottaa, että on tärkeää käynnistää vuoropuhelu, jossa arvioidaan vuoden 2007 laajentumisen vaikutuksia kauppa- ja taloussuhteisiin ja jonka perusteella voidaan laatia asianmukaisia toimia mahdollisten menetysten vähentämiseksi;

50. korostaa Ukrainan strategista merkitystä ja kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita luomaan tuleville kahdenvälisille suhteille uudet ja aiempaa johdonmukaisemmat puitteet, jotka perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön ja yhteisvastuuseen ja joissa kunnioitetaan naapuruuden ja historian luomien siteiden ensisijaisuutta erityisesti Venäjän suhteen;

51. on huolissaan siitä, että Euroopan naapuruuspolitiikkaa ja sen näköaloja ei ole määritelty selvästi eikä Itä-Euroopan kehitystä ja vakautta varten ole laadittu pitkän aikavälin strategiaa; korostaa, että Ukrainan integraatioprosessin on oltava todellinen poliittinen painopistealue EU:n asialistalla;

52. muistuttaa johdonmukaisesta pyynnöstään neuvostolle, jotta se soveltaisi järjestelmällisesti ihmisoikeus- ja demokratialauseketta suhteissa kaikkiin Euroopan naapuruuspolitiikkaan (ENP) osallistuviin maihin; kehottaa neuvostoa selittämään, miten se aikoo soveltaa kyseistä lauseketta neuvotteluihin Ukrainan kanssa tehtävästä uudesta paremmasta sopimuksesta;

o

o   o

53. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Ukrainan hallitukselle ja parlamentille.

• [1]  EYVL L 49, 19.2.1998, s. 3.
• [2]  EUVL C 287 E, 24.11.2006, s. 312.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0196.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0355.

PERUSTELUT

Ukraina Euroopan unionin kumppanina

On EU:n edun mukaista lujittaa ja kehittää edelleen poliittisia ja taloussuhteita Ukrainan kanssa. Ukraina on hyötynyt merkittävästi viimeaikaisesta demokratisoitumisestaan ja siitä onkin tullut yksi EU:n lupaavimmista kauppakumppaneista.

Ukrainan pinta-ala, ammattitaitoinen väestö, suotuisa maantieteellinen sijainti Euroopan ja Aasian teiden risteyksessä ja sen luonnonvarat ovat tärkeällä sijalla maan tulevan kansainvälisen aseman määrittämisessä sekä Ukrainan ja EU:n suhteiden lujittamisessa.

Entisen Neuvostoliiton valtiosta demokratiaan

Ukrainaa ei enää voida nähdä stereotyyppisesti entisen Neuvostoliiton valtiona, vaan pikainen asennemuutos on tarpeen maan uuden ja nopeasti muuttuvan todellisuuden huomioon ottamiseksi. Harhaanjohtavalla mielikuvalla voi olla merkittäviä vaikutuksia Ukrainan ponnistuksiin markkinatalouden rakenteiden kehittämiseksi ja moniarvoisen yhteiskunnan luomiseksi, ja se vaikeuttaa EU:n ja Ukrainan välistä yhteistyötä.

Ukrainan ja EU:n lähentäminen ei ole nopeaa sen paremmin kuin helppoakaan ja siihen tarvitaan molempien osapuolten ponnistuksia niin politiikan, talouden, kulttuurin kuin tieteenkin alalla.

Vuosina 2005 ja 2006 järjestetyt vaalit osoittivat demokratian juurtuneen maan yhteiskuntaan. Vaikka Ukrainan länsi- ja itäosien ajattelutavoissa on vielä eroja, demokratisoitumisprosessi ja laajalle levinneen tietoisuuden lisääntyminen kansalaisoikeuksista jatkuvat maassa vakaina.

Ukrainan kaksi sielua

Ukrainalla on kaksi sielua, joista ensimmäinen pitää Venäjää suojelijanaan ja kulttuurisesti (kielellisesti) läheisempänä liittolaisenaan, kun toinen uskoo maan tulevaisuuden olevan Euroopan unionissa.

Nämä vastakkaiset voimat tulevat vielä olemaan Kiovalle ongelma ellei niitä käsitellä asianmukaisesti. EU:n ja Ukrainan tulevien neuvottelujen tarkoituksena on mahdollistaa Ukrainan syvällinen integrointi yhteisön yhtenäismarkkinoihin sekä turvata länsimielinen valinta maassa. Tämä vaihtoehto estäisi tietenkin tulliliiton perustamisen Venäjän kanssa, mutta sillä ei olisi vaikutusta Moskovan ja Itä-Ukrainan perinteisiin kauppasuhteisiin. Ukrainan valinnan on kuitenkin oltava peruuttamaton. Vain johdonmukainen ja määrätietoinen asenne tähän kysymykseen sallii Ukrainan hyötyä paremmasta integroinnista Euroopan ja maailman talouksiin. Mitä itsenäisempi päätös on, sitä parempi se on maan tulevaisuudelle. Talousyhteistyötä ja kauppaa ei tule nähdä irrallaan muista alueista, sillä ne ovat poliittisen ja sosiaalisen luottamuksen lujittamisen ennakkoehto.

Vapaa talous

Ukrainalla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus kehittyä ja parantaa taloudellisia olosuhteitaan, ja sen on tartuttava tähän tilaisuuteen. Mahdollisuuden hyödyntämiseksi päättäjien Kiovassa on nopeutettava maan WTO:hon liittymistä. Maailman kauppajärjestön jäsenyys osoittaa virallisesti, että Ukrainan itsenäisyyden jälkeiset suuret ponnistelut ovat onnistuneet muuttamaan maan valtion valvomasta taloudesta toimivaksi markkinataloudeksi. EU on valmis auttamaan Ukrainaa WTO-jäsenyyden viimeistenkin esteiden poistamiseksi, mutta myös Kiovan on tehtävä oma osansa.

Tavoitteen nopea saavuttaminen on hyödyksi kahdenväliselle kaupalle ja talousyhteistyölle. WTO:n normien hyväksyminen ja vapaakauppasopimuksen solmiminen lisäävät yhteisön alueelta tulevia sijoituksia ja muita ulkomaisia investointeja Ukrainaan.

Modernisaatio

Ukraina tarvitsee uutta tekniikkaa ja modernia johtoa: maan pankkijärjestelmä ja vakuutusala ovat edelleen jäljessä länsimaista ja Ukrainan työteliäälle ammattitaitoiselle työvoimalle on annettava uusia teknologioita koskevaa koulutusta. Myös ympäristöstandardien noudattamiseen sekä tehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän maatalouden kehittämiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Näiden tavoitteiden saavuttaminen toimisi maan yleisen talouskehityksen moottorina mutta se on vaikeaa ja jopa mahdotonta, mikäli Ukrainaa ei integroida pikaisesti entistä syvemmin maailmantalouteen. Ukrainan olisi myös ponnisteltava enemmän sellaisen monipuolisen ja vientisuuntautuneen teollisuuden puolesta, josta perinteiset sektorit kuten teräs- ja energia-ala eivät vie leijonanosaa.

On kuitenkin varmaa, että jos Ukrainan markkinoiden avaaminen tapahtuu yllättäen ja varoittamatta, se aiheuttaa todennäköisesti vakavia häiriöitä maan taloudessa ja sillä voisi olla vaikutusta jopa maan poliittiseen vakauteen. Näin ollen olisi suositeltavaa, että EU ja sen jäsenvaltiot samoin kuin muut maan talouskehitykseen aktiivisesti osallistuvat kansainväliset tahot ja rahoituslaitokset eivät sorru sellaiseen lähestymistapaan, jossa ei oteta riittävästi huomioon Ukrainan talouden erityispiirteitä ja tarpeita.

Venäjän rooli

Ukrainan länsimielisen valinnan turvaaminen ei tarkoita välttämättä, että perinteiset talous- ja kauppasuhteet Venäjään ja muihin entisen Neuvostoliiton tasavaltoihin on katkaistava. Kuten edellä mainittiin, Ukrainalla on tärkeä tehtävä Mustanmeren alueen poliittisessa ja taloudellisessa integroinnissa. Pitkällä tähtäimellä on tärkeää luoda perusta Mustanmeren lähialueen paremmalle integroinnille. Tällä olisi myönteisiä vaikutuksia koko alueen taloudelliseen tehokkuuteen ja se voisi tietyin edellytyksin vahvistaa alueen maiden välisiä perinteisiä ystävyyssuhteita ja ehkäistä siten paikallisia ongelmia ja kiistoja. EU:n olisikin yhdessä Venäjän, Yhdysvaltojen ja muiden alueellisten toimijoiden kuten Turkin kanssa ponnisteltava entistä aktiivisemmin neuvotellun ratkaisun löytämiseksi edelleen kyteviin konflikteihin, jotka liittyvät muun muassa Georgiaan, Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Moldovaan.

Venäjällä olisi oltava osansa Ukrainan talouskehityksessä. Moskovan hiljattain ehdottama sopimus yhteisestä talousalueesta ei kuitenkaan näytä askeleelta oikeaan suuntaan. Mikäli sopimus pantaisiin täytäntöön täysimääräisesti, se estäisi Ukrainan todellisen taloudellisen itsehallinnon ja olisi kova isku maan itsenäisyydelle. Ihanteellinen ratkaisu ei loukkaa Venäjän oikeutettuja vaatimuksia samalla kun se ei rajoita Ukrainan valinnanvapautta. Komission olisi hyvä pyrkiä aktiivisesti tähän tavoitteeseen tulevissa neuvotteluissa Venäjän federaation kanssa. Toisaalta on ymmärrettävä, että Ukraina on nyt täysin itsenäinen valtio, jolla on omat oikeutensa ja etuoikeutensa. Venäjän ja Ukrainan kahdenvälisten suhteiden onkin tulevaisuudessa perustuttava vastapuolen laillisten oikeuksien vankkumattomaan ja säntilliseen kunnioitukseen.

Venäjän lisäksi Ukrainalla on tärkeä asema Transnistrian ja Moldovan tilanteessa. On sekä Ukrainan että yhteisön edun mukaista, että tämä mahdollinen taloudellisen ja poliittisen epävakauden lähde EU:n rajoilla eliminoidaan viipymättä. Tältä osin Ukrainan tähänastiset aloitteet ovat enemmän kuin suositeltavia. Lopuksi, Ukrainan ja EU:n läheisempi kumppanuus vauhdittaa todennäköisesti myös Valkovenäjän demokratisoitumisprosessia.

Asennemuutoksen tarve

Viidenkymmenen kommunistisen järjestelmän alaisuudessa vietetyn vuoden jälkeen toimivan markkinatalouden onnistunut toteuttaminen ja pienyrittäjyyden kannustaminen edellyttävät kansan asennemuutosta. Erityinen koulutus on näin ollen tarpeen modernisaation vauhdittamiseksi, ja paikallisia kansanedustajia, hallintovirkamiehiä sekä paikallisyhteisöjen edustajia kouluttava EPP-instituutti onkin askel oikeaan suuntaan. Koulutus ja hyvien käytäntöjen lujittaminen ovat tehokkaimpia strategioita Ukrainan EU-jäsenyysmahdollisuuksien lisäämiseksi.

"Homo economicus"

Vaikka käsillä oleva mietintö keskittyy lähinnä kauppaan ja talouteen, inhimillistä tekijää ei voida sulkea kokonaan pois. Poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen kehitys ei tapahdu itsestään tai automaattisesti vaan sen toimijoita ja tuottajia ovat ihmiset. Yksittäisten kansalaisten ja eri ryhmien välinen lisääntynyt vaihto yliopistoissa ja akateemisessa maailmassa, teollisuudessa, kansalaisjärjestöissä, kulttuurin alalla sekä arkisen matkailun kautta olisikin erittäin hyödyllistä, ja sekä unionin että Ukrainan kannattaisi panostaa siihen.

Rajat ylittävä yhteistyö paikallistasolla

Ukrainan ja EU:n paikallisyhteisöjen välisiä kumppanuuksia olisi kannustettava etenkin sellaisten yhteisöjen välillä, joiden talouksien rakenteet ovat samankaltaisia. Vain parempi tietämys ja tiiviimpi yhteistyö sallivat EU:n ja Ukrainan kansalaisten oppia lisää toisistaan ja ymmärtää, kuinka lähellä alueet ovat toisiaan kulttuurin, perusarvojen ja yhteiskunnallisen elämän aloilla. Muun muassa tiedotusvälineiden olisi toimittava aktiivisemmin yhteisön ja Ukrainan kansalaisten yhteen tuomiseksi.

Täytettävät ehdot

Paljon on vielä tehtävä, jotta Ukrainan elintaso saadaan nostettua länsimaisten normien tasolle ja jotta maan huono-osaisen väestön suojelu voidaan varmistaa asianmukaisella sosiaaliturvajärjestelmällä. Ukrainan talouden vahvistaminen, WTO:n standardien hyväksyminen ja yhteisön sisämarkkinoille pääsyn rajoitusten poistaminen ovat maan talouskehityksen sekä yhteiskunnallisen ja poliittisen kasvun välttämättömiä edellytyksiä.

Liikenne

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä Ukrainan liikennejärjestelmään, jossa on vielä parantamisen varaa. Ukraina hyödyntää strategista sijaintiaan paremmin, jos sen liikennejärjestelmä on moderni ja tehokas ja yhteydet naapurimaihin toimivat. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan massiivisia investointeja. Euroopan komissio on tunnustanut liikennealan tärkeyden ja tukee Ukrainan liikenneverkon kehittämistä. Tuntuvammat investoinnit ovat kuitenkin tarpeen ja niitä voidaan saada vain kansainvälisiltä markkinoilta.

Energia

Samanlaisia huomioita voidaan esittää energia-alan suhteen. Ukrainan on tehostettava kaasun kuljetus- ja jakelujärjestelmäänsä sekä varmistettava ydinvoimaloidensa turvallisuus. Vähentääkseen energiankäyttöään Ukrainan olisi laadittava energiasuunnitelma energian tarpeettoman tuhlaamisen ja teollisuustuotteiden tuotantokustannusten jatkuvan nousun välttämiseksi. Tuloksia voidaan saada vain, jos Ukraina integroidaan paremmin yhteisön energiaverkkoihin ja sen sallitaan hyötyä läntisen Euroopan osaamisesta.

Rajapalvelut

Ukrainan ja Puolan välisen rajat ylittävän kaupan paikallisia käytäntöjä (joita sovellettiin mm. Puolan ollessa ehdokasmaa) voidaan käyttää esimerkkinä suuressa mittakaavassa harjoitettavaa rajat ylittävää kauppaa varten. Kansallisia tullipalveluja on parannettava sekä keskitetysti että maan rajoilla. Luotettavien ja nopeiden rajatarkastusmenetelmien merkitystä kaupalle ei tule aliarvioida. Tätä ongelmaa olisi käsiteltävä asianmukaisesti Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineessä ja Ukrainan tulevassa toimintasuunnitelmassa, joissa olisi varmistettava merkittävä edistyminen kohtuullisessa ajassa. Samat huomiot koskevat korruption torjuntaa, sillä korruptio heikentää edelleen merkittävästi maan taloutta.

Ukrainan pyrkimys Euroopan unionin jäseneksi

Ukraina on esittänyt selvästi toiveensa EU-jäsenyydestä, eikä sitä voida ylenkatsoa. Vaikka maa ei ole vielä valmis liittymään unioniin, pitkän aikavälin talousyhteistyöhankkeet edistävät EU:n standardien noudattamista, lähentäen siten Ukrainaa ja Eurooppaa. EU:n olisi kuitenkin ilmaistava selvemmin kantansa ja tunnustettava entistä selkeämmin Ukrainan eurooppalainen kutsumus sekä määriteltävä asianmukaisesti sen jäsenyysmahdollisuudet ja annettava tarvittavaa taloudellista tukea.

Euroopan unionin Itä-Euroopan-politiikka

Esittelijä pahoittelee sitä, että yhteisön vuonna 2003 aloittama Euroopan naapuruuspolitiikka ei ole toiminut kaikissa tapauksissa. Komission olisikin yhteistyössä neuvoston ja parlamentin kanssa laadittava kokonaan uusi toimintamalli Itä-Eurooppaa varten vastatakseen entistä paremmin alueen väestöjen oikeutettuihin odotuksiin – etenkin ottaen huomioon, että uudet poliittiset ja taloudelliset investoinnit alueelle maksaisivat itsensä takaisin lisääntyneenä poliittisena vakautena, eurooppalaisten sosiaali- ja ympäristönormien parempana noudattamisena ja taloudellisen vuorovaikutuksen tehostumisena, josta hyötyvät sekä yhteisö että paikalliset toimijat.

Piileviä vaaroja?

Ongelmat ovat tavallisia nuorissa demokratioissa ja niitä on odotettavissa Ukrainassakin. Lainsäädännön, ihmisoikeusperiaatteiden ja kansalaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamista olisi kuitenkin tuettava ongelmanratkaisun kaikissa vaiheissa. Ukrainan nykyinen kahtia jakautuminen Euroopan ja Venäjän kannattajien välillä voi myös olla hyödyksi kasvatuksellisessa tarkoituksessa, sillä se opettaa Ukrainan kansalaisia arvioimaan kriittisesti politiikkoja, ohjelmia, hankkeita ja kumppanuuksia muiden maiden kanssa sekä motivoi heitä osallistumaan aktiivisesti päätöksentekoon vaaliuurnilla. Tällaiset kriisit voivat oikein hoidettuina olla hyödyllisiä vahvemman demokratian rakentamiseksi.

Ukraina: vastuullinen kumppani

Onnistuneen sopimuksen aikaansaamiseksi tarvitaan Ukrainan varauksetonta yhteistyötä. Valvomattoman ja sääntelemättömän alueen syntymisen välttämiseksi EU:n on tehtävä selväksi, että yksiselitteisten sääntöjen täytäntöönpano on yhteisen vapaakauppa-alueen oikeudenmukaisen ja tehokkaan rakentamisen ehdoton edellytys. Tämän vaatimuksen ei kuitenkaan tulisi olla riippuvainen maan hallituksen poliittisesta suuntauksesta, olipa se sosialismi, kommunismi tai liberalismi. Menestyksen takeena ei ole hallituksen näkemys vaan kansalaisten tietoisuus sääntöihin perustuvan toimivan kaupan ja talouden tuomasta erityishyödystä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.10.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Kader Arif, Carlos Carnero González, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Glyn Ford, Béla Glattfelder, Ignasi Guardans Cambó, Eduard Raul Hellvig, Jacky Henin, Sajjad Karim, Caroline Lucas, Marusya Ivanova Lyubcheva, Erika Mann, Helmuth Markov, David Martin, Georgios Papastamkos, Vural Öger, Robert Sturdy, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Zbigniew Zaleski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean-Pierre Audy, Vasco Graça Moura, Eugenijus Maldeikis, Zuzana Roithová
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Kathalijne Maria Buitenweg, Jean Louis Cottigny, Yannick Vaugrenard