Euroopan parlamenttiChoisissez la langue de votre document :
- bg - български
- es - español
- cs - čeština
- da - dansk
- de - Deutsch
- et - eesti keel
- el - ελληνικά
- en - English
- fr - français
- it - italiano
- lv - latviešu valoda
- lt - lietuvių kalba
- hu - magyar
- mt - Malti
- nl - Nederlands
- pl - polski
- pt - português
- ro - română
- sk - slovenčina
- sl - slovenščina
- fi - suomi (valittuna)
- sv - svenska
| Menettely : 2005/0259(CNS) |
|
Elinkaari istunnossa
| Asiakirjan elinkaari : A6-0468/2007 | ||||||
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit : A6-0468/2007 |  | Keskustelut : PV 12/12/2007 - 20CRE 12/12/2007 - 20 |  | Äänestykset : PV 13/12/2007 - 6.6Äänestysselitykset |  | Hyväksytyt tekstit : P6_TA(2007)0620 |
| MIETINTÖ * |
| ||||
| 26. marraskuuta 2007 |
| ||||
|
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä elatusapuun liittyvissä asioissa (KOM(2005)0649 – C6-0079/2006 – 2005/0259(CNS)) | |||||
| |||||
 | |||||
 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä elatusapuun liittyvissä asioissa (KOM(2005)0649 – C6-0079/2006 – 2005/0259(CNS)) (Kuulemismenettely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0649), – ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan c alakohdan, ja 67 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0079/2006), – ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta, – ottaa huomioon työjärjestyksen 51 ja 35 artiklan, – ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A6-0468/2007), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| PERUSTELUT |
| |||
|
1. Johdanto Nykyään ei ole yhteisön tasoista yhteistä yhdenmukaista järjestelmää elatusaputuomioiden tunnustamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä elatusapuun liittyvissä asioissa annettavan neuvoston asetuksen päätavoite on poistaa oikeudelliset esteet, jotka estävät elatusavun perimisen toisessa EU-maassa asuvalta kansalaiselta. Asetuksella pyritään perimään elatusapusaatavat nopeasti ja (yleensä) ilman kustannuksia. Asetus on EU-kansalaisille erittäin tärkeä ja tarpeellinen. Sisämarkkinoiden myötä ihmisten liikkuminen yli rajojen on lisääntynyt huomattavasti ja sen myötä myös ongelmat, jotka saattavat kohdata muuttajien kumppaneita erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, joiden kansalaiset ottavat irti täyden hyödyn vapaasta liikkuvuudesta. Lisäksi on otettava huomioon, että avio- ja asumuserojen määrä kasvaa kaikkialla unionissa. Esittelijä oli lausuntoa valmistellessaan yhteydessä sekä elatusapuasioita käsitteleviin instituutioihin että elatusapua hakeviin henkilöihin. Tässä yhteydenpidossa kävi ilmi, että oikeuden päätöksiä ei useinkaan valitettavasti panna täytäntöön. Esimerkiksi Puolassa arviolta vain 10 prosenttia elatusvelvollisista täyttää velvollisuutensa. Muut elatusvelvolliset tekevät kaikkensa välttyäkseen maksuilta, he siirtävät omaisuutensa lähiomaisilleen ja kaukaisemmillekin omaisille, he eivät ole virallisesti töissä, vaikka heillä on jokseenkin vakaat tulot, he eivät ota vastaan perintäkirjeitä ja piilottelevat oikeuslaitokselta. Asiasta vastuussa olevat viranomaistahot joutuvat jopa toteuttamaan radikaaleja toimenpiteitä, kuten ajokorttien takavarikointeja, jotta ihmiset saataisiin maksamaan heille määrätyt elatusvastuut. Toisaalta elatusapuun oikeutetut elävät hyvin köyhissä oloissa, eikä heillä useinkaan ole riittävästi rahaa selviytyäkseen välttämättömistä menoista. On selvää, että ongelmat ovat sitäkin vaikeampia, kun elatusvelvollinen asuu ulkomailla. Elatusapusaatavien perintä kestää paljon kauemmin, se on monimutkaista ja usein jopa mahdotonta. Asetus on tarpeen nimenomaan tällaisten tilanteiden välttämiseksi ja unionin kansalaisten elämän helpottamiseksi. Tämän tärkeän asian korostamiseksi ja jäsenvaltioiden kannustamiseksi käsittelemään asiaa ja saamaan asetusehdotus nopeasti valmiiksi, esittelijä on päättänyt järjestää asiasta julkisen kuulemistilaisuuden, joka pidetään 11. syyskuuta 2007. 2. Oikeudellinen kehys Asetusehdotus on tulosta pitkäaikaisesta toimintasuunnitelmasta, jolla halutaan lujittaa vapautta, turvallisuutta ja oikeutta Euroopan unionissa ja jonka valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät Haagin Eurooppa-neuvostossa marraskuussa 2004 (tunnetaan nimellä Haagin ohjelma). Ohjelmassa pyydetään komissiota antamaan vuonna 2005 ehdotus säädökseksi elatusvelvollisuutta koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, mukaan lukien turvaamistoimenpiteet ja väliaikainen täytäntöönpano. Myös kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevä Haagin konferenssi (kansainvälinen organisaatio, johon kuuluvat kaikki EU:n jäsenvaltiot ja lisäksi 40 muuta valtiota) on vuodesta 1999 pyrkinyt uudistamaan perinpohjaisesti ulkomaisten elatusapusaatavien perintää koskevan kansainvälisen järjestelmän. Työn on määrä valmistua marraskuussa 2007. Esittelijä seuraa tarkkaan tämän Haagin konferenssin työskentelyä ja uskoo sen olevan samoilla linjoilla EU:n ehdotusten kanssa. Samalla hän on kuitenkin sitä mieltä, että EU tarvitsee asiassa omat erilliset säännökset. Lähteiden suuren määrän ja jäsenvaltioiden yhdentymisen tason vuoksi asia ei ole vertailukelpoinen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, ja koska myös EU:n asettamien tavoitteiden paino on erilainen, on tarpeen luoda erillinen ja pidemmälle menevä järjestelmä elatusaputuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon. Uuden järjestelmän on luonnollisesti sovittava mahdollisimman hyvin Haagin konferenssin puitteisiin, mutta se voi olla pidemmälle kehitetty. Lisäksi on korostettava, että ratifiointi vie kauan aikaa, ja joskus valtiot jättävät ratifioinnin tekemättä kokonaan. Kun otetaan huomioon elatusapusaatavien perintää koskevan ongelman laajuus ja sen kasvu, on täysin selvää, että EU tarvitsee uuden, nopean ja tehokkaan järjestelmän. 3. Soveltamisala ja sisältö Asetuksen soveltamisala kattaa kaikki perhesuhteista johtuvat elatusvastuut (1 artikla). Esittelijä kannattaa ehdotuksen päälinjauksia. Hän haluaisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että koska elatusavun käsite on määritelty eri tavoin eri jäsenvaltioissa, asetuksen soveltamisalan olisi katettava kaikkien jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetut elatusavut. Komissio on esittänyt yhdessä ainoassa välineessä kaikki asiaa koskevat mekanismit: toimivalta, sovellettava lainsäädäntö, tunnustaminen ja täytäntöönpano, yhteistyö sekä oikeudenkäyntien moitteettoman sujumisen esteiden poistaminen. Asetuksen on määrä helpottaa kansalaisten elämää. Tärkeintä on yksinkertaistaa menettelyjä elatusvastuiden osoittamiseksi. Komissio ehdottaa, että kun tuomio on annettu, on varmistettava, että sillä on ilman lisämuodollisuuksia sama oikeusvoima kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa se on annettu. Käytännössä elatusavun perintämenettelyssä on vain yksi vaihe eli elatusapuun oikeutetun on vietävä asia oikeuteen. Sitten elatusapuun oikeutetun kotimaan nimetty keskeinen elin lähettää oikeuden pyynnöstä asiaa koskevan hakemuksen vastaavalle elimelle elatusvelvollisen kotimaahan, joka hankkii elatusvelvollisesta tarvittavat tiedot elatusvastuun määrittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi ja lähettää tiedot elatusapuun oikeutetun kotimaahan. Elatusapuun oikeutetulla on oikeus vaatia tuomion antaneen tuomioistuimen välityksellä kuukausittaista suoraveloitusta, jota koskeva määräys osoitetaan toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle elatusvelvollisen työnantajalle tai pankille, jossa elatusvelvollisen pankkitili on (34 artikla). Elatusapuun oikeutettu voi pyytää tuomioistuimelta, jossa asia on pantu vireille, pankkitilin tilapäistä jäädyttämistä koskevaa määräystä, joka osoitetaan toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevalle pankille, jossa elatusvelvollisen pankkitili on (35 artikla). Yleissääntönä on, että elatusapusaatavat on maksettava ennen kaikkia muita elatusvelvollisen velkoja (36 artikla). 5. Päätelmät Esittelijä kannattaa ehdotettua asetusta ja hyväksyy ehdotuksen päälinjaukset. Täytäntöönpanolla on epäilemättä myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, koska se auttaa jäsenvaltiossa asuvaa elatusapuun oikeutettua esittämään vaateita toisessa jäsenvaltiossa asuvalle elatusvelvolliselle. Näin ollen asetuksella voidaan parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta, kun sillä poistetaan esteet niiden ihmisten vapaalta liikkuvuudelta, jotka nykyisellään kärsivät jäsenvaltioiden erilaisista järjestelmistä elatusvastuiden perinnässä. Ehdotetulla asetuksella elatusavusta vastataan nyky-yhteiskunnan todelliseen tarpeeseen: on parannettava elatusapuun oikeutettujen eli ennen kaikkea lasten asemaa. Koska yhä useammat parit päätyvät eroon ja liikkuvuus Euroopan unionissa lisääntyy, syntyy yhä enemmän rajatylittäviä elatusapuriitoja. Elatusvastuiden tehokkaalla perinnällä parannetaan monien lasten elin- ja koulutusoloja. Ehdotuksen ansiosta elatusapuun oikeutetun on helpompi viedä asia toimivaltaiseen tuomioistuimeen, ja kun tuomio on annettu, varmistetaan, että toinen jäsenvaltio tunnustaa sen automaattisesti ilman lisämuodollisuuksia. Suuri muutos on se, että nyt elatusapuun oikeutettu hyötyy suuresti siitä avusta, jonka uusi asetus tarjoaa kansalaisoikeuksien peräämisessä. | ||||
| OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO LAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUKSEN OIKEUSPERUSTASTA |
| |||||||||||||||||||||||
|
14.2.2007 Jean-Marie Cavada Puheenjohtaja Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Bryssel Asia: Lausunto seuraavan lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustasta: Ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä elatusapuun liittyvissä asioissa (KOM(2005)0649 – C6-0079/2006 – 2005/0259(CNS))(1) Arvoisa puheenjohtaja Pyysitte 11. tammikuuta 2007 päivätyllä kirjeellänne työjärjestyksen 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausunnon edellä mainitun komission ehdotuksen oikeusperustan pätevyydestä ja asianmukaisuudesta. Valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 30. tammikuuta 2007. Ehdotetun oikeusperustan muodostavat 61 artiklan c kohta ja 67 artiklan 2 kohta. Viittauksella 67 artiklan 2 kohtaan pyritään osoittamaan, että ehdotettu säädös koskee perheoikeutta eikä siten 67 artiklan 5 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädetyn poikkeuksen johdosta kuulu yhteispäätösmenettelyn piiriin. EY:n perustamissopimuksen voimassaolevat määräykset 61 artiklan c alakohta Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamiseksi asteittain neuvosto toteuttaa: c) 65 artiklan mukaiset oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa koskevat toimenpiteet; 65 artikla Toimenpiteitä, jotka koskevat oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa, joiden vaikutukset ulottuvat rajojen yli, ja joita toteutetaan 67 artiklan mukaisesti ja siinä määrin kuin ne ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, ovat: a) seuraavilla aloilla tapahtuva kehittäminen ja yksinkertaistaminen: – oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa valtiosta toiseen koskeva järjestelmä, – todisteiden vastaanottamista koskeva yhteistyö, – siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden ja muiden päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano; b) lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivallan määräytymistä koskevien jäsenvaltioiden sääntöjen yhteensopivuuden edistäminen; c) riita-asiain oikeudenkäyntien moitteettoman sujumisen esteiden poistaminen edistämällä tarvittaessa riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevien jäsenvaltioissa sovellettavien säännösten yhteensopivuutta. 67 artiklan 1–2 kohta 1. Amsterdamin sopimuksen voimaantuloa seuraavan viiden vuoden siirtymäkauden aikana neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti komission ehdotuksesta tai jäsenvaltion aloitteesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan. 2. Tämän viiden vuoden kuluttua: – neuvosto tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta; komissio käsittelee jäsenvaltioiden sille esittämät pyynnöt, jotka koskevat ehdotuksen tekemistä neuvostolle, – neuvosto tekee Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti päätöksen siitä, että 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä sovelletaan kaikkiin tässä osastossa tarkoitettuihin aloihin tai osaan niistä, ja mukautetaan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevia määräyksiä. 67 artiklan 5 alakohta 5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, neuvosto hyväksyy 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen: – 63 artiklan 1 kohdassa sekä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet edellyttäen, että neuvosto on antanut etukäteen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisön säädökset, joissa on määritelty näitä asioita koskevat yhteiset säännöt ja keskeiset periaatteet, – 65 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet lukuun ottamatta perheoikeutta koskevia kysymyksiä. Asetusehdotuksen tavoite ja sisältö Asetusehdotuksella pyritään poistamaan kaikki esteet, jotka haittaavat elatusavun perimistä Euroopan unionissa siviiliasioissa noudatettavaa vastavuoroista tunnustamista koskevan ohjelman (hyväksytty 30. marraskuuta 2000) sekä yhteisen toimintasuunnitelman (hyväksytty 2. ja 3. kesäkuuta 2005) mukaisesti. Ehdotetun asetuksen tavoitteita ja sisältöä voidaan johdannon ja säädöstekstin osalta analysoida seuraavasti: Johdanto-osan 7 kappaleen mukaan asetuksen tavoitteena antaa elatusapuun oikeutetulle mahdollisuus saada jäsenvaltiossa helposti päätös, joka on ilman eri toimenpiteitä täytäntöönpanokelpoinen missä tahansa muussa jäsenvaltiossa ja jonka täytäntöönpano on yksinkertaista ja nopeaa. Tätä varten asetuksella pyritään kokoamaan yhteen välineeseen kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen elatusavun perimiseksi Euroopan yhteisössä. Se sisältää siksi tuomioistuinten toimivallan määräytymistä, lainvalintasääntöjä, ulkomaisten tuomioistuimien tuomioiden täytäntöönpanokelpoisuutta ja täytäntöönpanoa sekä yhteistyötä koskevia sääntöjä (johdanto-osan 8 kappale). Asetus kattaa kaikki elatusvastuut, jotka johtuvat perhesuhteista tai suhteista, joiden vaikutukset ovat perhesuhteisiin verrattavissa, jotta varmistetaan kaikkien elatusapuun oikeutettujen tasapuolinen kohtelu (johdanto-osan 9 kappale). Johdanto-osan 10 kappaleessa täsmennetään, että kansainvälistä toimivaltaa koskevat säännöt eroavat hieman niistä, joita sovelletaan asetuksen (EY) N:o 44/2001 ("Bryssel I") johdosta, koska tavoitteena on kattaa tapaukset, joissa asianosaisten ja jäsenvaltion välillä on riittävä yhteys. Vaikka vastaajan asuinpaikka on Euroopan unionin ulkopuolisessa valtiossa, tämä ei enää saa olla syy jättää soveltamatta yhteisön säännöksiä ja turvautua kansalliseen lainsäädäntöön. Johdanto-osan 11 kappaleessa selitetään, että asianosaiset voivat yhteisesti sopia toimivaltaisesta tuomioistuimesta, paitsi jos kyseessä on alaikäisen lapsen elatusapu, jolloin halutaan suojella heikompaa osapuolta. Johdanto-osan 12 kappaleessa muistutetaan tarpeesta säätää selkeästä ja tehokkaasta järjestelmästä vireilläolevien ja toisiinsa liittyvien kanteiden ratkaisemiseksi. Johdanto-osan 13 kappaleessa korostetaan, että lainvalintasääntöjä on sovellettava ainoastaan elatusapuun, eivätkä ne määritä, mitä lakia sovelletaan niiden perhesuhteiden vahvistamiseen, joihin elatusvastuu perustuu. Johdanto-osan 14, 15 ja 16 kappale koskevat sovellettavaa lakia (perusperiaate: ensisijaisesti on sovellettava elatusapuun oikeutetun asuinpaikan lakia, mutta toissijaisesti on sovellettava tuomioistuinvaltion tai toisen valtion lakia, johon elatusvastuulla on kiinteä yhteys). Sovellettavasta laista voidaan myös sopia, jos täytetään tietyt ehdot, jotka on suunniteltu erityisesti suojelemaan lapsia ja haavoittuvassa asemassa olevia aikuisia. Johdanto-osan 17 kappaleen mukaan elatusvelvollista on suojeltava määräytyvän lain valinnassa sellaisissa tilanteissa, joissa elatusavun saantiperusteeksi esitettyjä perhesuhteita ei yleisesti pidetä etuoikeutettuina. Tällaisia tapauksia voivat erityisesti olla sivusukulaisten ja avioliiton kautta sukua olevien henkilöiden väliset suhteet, jälkeläisten elatusvastuu ylenevää polvea olevia sukulaisia kohtaan tai elatusapu avioliiton purkautumisen jälkeen. Johdanto-osan 18 kappaleessa selitetään, että elatusavusta jossakin jäsenvaltiossa tehty päätös olisi tunnustettava ja sen olisi oltava täytäntöönpanokelpoinen muissa jäsenvaltioissa vaatimatta minkään erityisen menettelyn noudattamista. Kaikkien välivaiheen toimenpiteiden poistamiseksi menettelysäännöt on yhdenmukaistettava vähimmäistasolla. Tällä on varmistettava tasapuolisen oikeudenkäynnin vaatimusten noudattaminen yhteisten normien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Johdanto-osan 19 kappaleen mukaan jäsenvaltiossa tehty elatusapupäätös olisi pantava nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön kaikissa muissa jäsenvaltioissa. Elatusapu olisi voitava pidättää elatusvelvollisen palkasta ja veloittaa suoraan pankkitililtä. Virallisia asiakirjoja ja jossakin jäsenvaltiossa täytäntöönpanokelpoisia osapuolten välisiä sopimuksia olisi pidettävä tuomioiden veroisina (johdanto-osan 20 kappale). Johdanto-osan 21 kappaleessa käsitellään jäsenvaltioissa nimettäviä keskusviranomaisia, jotka vastaavat tietojenvaihdosta ja mahdollistavat elatusavun perimisen. Säädös jakautuu yhdeksään lukuun. I luvussa käsitellään soveltamisalaa ja määritelmiä, ja 1 artiklassa ("Soveltamisala") säädetään, että "asetusta sovelletaan elatusvastuuseen, joka johtuu perhesuhteista tai suhteista, joiden vaikutukset ovat sovellettavan lainsäädännön nojalla perhesuhteisiin verrattavissa". On syytä huomata, että 2 artiklassa määritellyt termit ("tuomioistuin", "tuomari", "tuomio", "virallinen asiakirja", "tuomion antanut jäsenvaltio", "täytäntöönpaneva jäsenvaltio", "tuomion antanut tuomioistuin", "elatusapuun oikeutettu" ja "elatusvelvollinen") eivät (englanninkielisessä versiossa) erityisesti liity perheoikeuteen tai niitä ei määritellä perheoikeuden termeinä. II luku koskee toimivaltaa (yleinen toimivalta, tuomioistuimen toimivaltaa koskeva sopimus, vastaajan saapuvillaoloon perustuva toimivalta, toimivalta muissa tapauksissa, vireilläolovaikutus, toisiinsa liittyvät kanteet, asian paneminen vireille tuomioistuimessa, väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet, toimivallan tutkiminen). Tämäkään luku ei liity perheoikeuteen, vaan siinä käsitellään yksinomaan elatusvaateita eli taloudellisia vaatimuksia koskevaa toimivaltaa. III luku koskee sovellettavaa lainsäädäntöä. Tässä on syytä panna merkille, että luvun ensimmäisessä säännöksessä (12 artikla) säädetään, että "Tämän luvun säännökset määrittävät ainoastaan, mitä lainsäädäntöä sovelletaan elatusapuun, eivätkä ne vaikuta siihen, mitä lainsäädäntöä sovelletaan 1 artiklassa tarkoitettuihin suhteisiin" (ts. perhesuhteisiin tai suhteisiin, "joiden vaikutukset ovat sovellettavan lainsäädännön nojalla perhesuhteisiin verrattavissa"). Tämän luvun muissa artikloissa käsitellään perussäännöksiä, sovellettavan lain valintaa, määräytyvän lain soveltamatta jättämistä elatusvelvollisen pyynnöstä, julkisyhteisöä, sovellettavan lain soveltamisalaa, yhteisön ulkopuolisen valtion lain soveltamista, takaisin- ja edelleenviittausta, oikeusjärjestyksen perusteita ja valtion eri alueiden oikeussääntöjä. IV luvussa käsitellään yhteisiä menettelysääntöjä – tiedoksiantaminen, edellytysten tutkiminen sekä tuomio ja sen tutkiminen uudelleen. V ja VI luku koskevat täytäntöönpanokelpoisuutta ja tuomioiden täytäntöönpanoa (mukaan luettuna oikeusapu, vakuus tai talletus, laillistaminen tai vastaava muodollisuus, asiaratkaisun uudelleentutkimista koskeva kielto, täytäntöönpanosta kieltäytyminen tai täytäntöönpanon rajoittaminen, elatusmaksujen kuukausittaista suoraveloitusta koskeva määräys, määräys pankkitilin tilapäisestä jäädyttämisestä, elatusapusaatavan etuoikeussija). VII luvussa käsitellään virallisia asiakirjoja ja sopimuksia. VIII luku koskee yhteistyötä (keskusviranomaisten nimeäminen ja tehtävät, tietojen saatavuus ja käyttö jne.) Lopuksi IX luvussa esitetään yleiset säännökset ja loppusäännökset (suhde yhteisön muihin välineisiin, suhde kansainvälisiin sopimuksiin, komitologia, siirtymäsäännökset ja voimaantulo). Ongelma Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan kirjeessä todetaan: "Nykyinen oikeusperustan valinta merkitsee sitä, että elatusvelvollisuustapauksia tarkastellaan perustamissopimuksen 67 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuina perheoikeuteen liittyvinä toimenpiteinä. Tämän seurauksena niihin ei sovelleta yhteisiä sääntöjä oikeudellisesta yhteistyöstä siviiliasioissa, joihin sovelletaan yhteispäätösmenettelyä." Asiasta vastaavan valiokunnan esittelijä katsoo, että elatusvelvollisuustapaukset liittyvät läheisesti perheoikeuteen mutta että jos ne luokitellaan sellaisiksi, niin ei ehkä oteta riittävästi huomioon "elatusavun käsitteen hybridiluonnetta – sen juuret liittyvät perheeseen mutta täytäntöönpano rahaan, kuten kaikkien velkojen". Oikeuskäytäntöön perustuvia yleisiä huomioita oikeusperustasta Kaikilla yhteisön säädöksillä on oltava oikeusperusta perustamissopimuksissa (tai muissa säädöksissä, joita niillä pyritään panemaan täytäntöön). Oikeusperusta on yhteisön toimivallan olemassaolon edellytys ja sillä määritellään, miten tätä toimivaltaa on määrä käyttää, eli käytettävissä olevat säädökset sekä päätöksentekoprosessi. Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön valossa on selvää, että yhteisön lainsäätäjä ei voi vapaasti valita oikeusperustaa, vaan sen määrittelyn perustana on käytettävä objektiivisia tekijöitä, joita voidaan tarkastella oikeudelliselta kannalta(2), kuten kyseisen säännöksen tavoite ja sisältö(3). Ratkaisevana tekijänä olisi lisäksi pidettävä säädöksen päätavoitetta(4). Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen yleinen artikla muodostaa riittävän oikeusperustan, vaikka kyseisellä säädöksellä pyrittäisiin toissijaisesti myös saavuttamaan tavoite, johon pyritään erityisellä perustamissopimuksen artiklalla(5). Kun säädöksellä kuitenkin on useita samanaikaisia tavoitteita, jotka kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa siten, että jokin niistä ei ole toissijainen ja epäsuora suhteessa toisiin, säädöksen on perustuttava perustamissopimuksen kyseessä oleviin erillisiin määräyksiin(6), jollei tämä ole mahdotonta määräyksissä esitettyjen päätöksentekoprosessien keskinäisen yhteensopimattomuuden vuoksi(7). Arviointi Voidaan sivumennen todeta, että on erittäin valitettavaa, että neuvosto ei vielä ole päättänyt hyödyntää 67 artiklan 2 kohdan toista luetelmakohtaa saattaakseen 67 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut "perheoikeutta koskevat kysymykset" yhteispäätösmenettelyn piiriin. Näin on siitä huolimatta, että komissio kehotti neuvostoa niinkin kauan sitten kuin vuonna 2005(8) säätämään, että elatusvelvollisuuksiin liittyvistä säädöksistä voidaan päättää yhteispäätösmenettelyssä. Vaikuttaa absurdilta, että kansalaisia syvästi huolestuttavaa ja heidän päivittäistä elämäänsä koskevaa perheoikeutta ei käsitellä siinä lainsäädäntömenettelyssä, johon heidän valitsemansa toimielin eniten osallistuu. Oikeuskäytännön mukaan on kuitenkin selvää, että tällaisilla seikoilla ei ole merkitystä oikeusperustan valinnassa, vaan se on määriteltävä tarkastelemalla objektiivisia tekijöitä, joita voidaan tarkastella oikeudellisesti ja joita ovat erityisesti kyseisten säädösten tavoitteet ja sisältö. On ilmeistä, että ehdotuksen päätavoitteena on antaa kaikille elatusapuun oikeutetuille EU:ssa mahdollisuus saada "helposti, nopeasti ja useimmiten maksutta täytäntöönpanoperuste, joka voi liikkua esteettä Euroopan oikeusalueella", jolloin mahdollistetaan saatavien säännöllinen maksaminen. Uudet kansainväliset yksityisoikeudelliset säännöt kansainvälisestä toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta poistavat ihmisten vapaan liikkuvuuden esteitä ja siten helpottavat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. On kiistämättä totta, että elatusavun käsitettä ei voisi olla olemassa ilman perheoikeutta; ehdotuksen 1 artiklassa tehdäänkin selväksi, että elatusvastuu "johtuu" perhesuhteista. Tästä huolimatta on kuitenkin niin, että kun elatusavun maksamisvelvollisuus on perheoikeuden mukaisesti todettu, jäljelle jää yksinkertaisesti taloudellinen velvoite – velka siinä missä muutkin. Kun sen olemassaolo on tunnustettu ja vahvistettu oikeuden päätöksellä, virallisella asiakirjalla tai sopimuksella, elatusvelvollisuus on rahallinen velvollisuus, eikä sillä, että se johtui perhesuhteesta tai vastaavasta suhteesta, juuri ole merkitystä. Ehdotetulla asetuksella ei ole mitään vaikutusta itse perheoikeuteen, ja sen 12 artiklassa tehdään tämä erittäin selväksi, kun siinä säädetään, että elatusvelvollisuutta koskevan lainsäädännön säädösten soveltaminen ei vaikuta siihen, mitä lainsäädäntöä sovelletaan 1 artiklassa tarkoitettuihin suhteisiin. On myös mainittava johdanto-osan 13 kappale, jossa todetaan, että lainvalintasääntöjä sovelletaan ainoastaan elatusapuun, eivätkä ne määritä, mitä lakia sovelletaan niiden perhesuhteiden vahvistamiseen, joihin elatusvastuu perustuu. Lisäksi on kiintoisaa todeta, että Euroopan parlamentin ja neuvoston 21. huhtikuuta 2004 antama asetus (EY) N:o 805/2004 riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta(9) sisältää elatusapuvaateet ja hyväksyttiin yhteispäätösmenettelyssä(10). Johtopäätös Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti kokouksessaan 30. tammikuuta 2007 yksimielisesti(11) suosittaa, että ehdotuksen neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä elatusapuun liittyvissä asioissa olisi perustuttava EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan c alakohtaan ja 67 artiklan 5 kohdan toiseen luetelmakohtaan ja siten kuuluttava yhteispäätösmenettelyn piiriin. Kunnioittavasti Giuseppe Gargani
| ||||||||||||||||||||||||
| OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (*) |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla LYHYET PERUSTELUT Valmistelijan keskeinen tavoite asetusehdotukseen esitettävien tarkistusten laadinnassa on ollut sen varmistaminen, että elatusvastuita käsitteen laajimmassa merkityksessä koskevat tuomiot rajatylittävissä tapauksissa tunnustetaan ja pannaan täytäntöön mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin. Valmistelijan ehdottamat ratkaisut ovat käytännönläheisiä ja sellaisia, että mahdollisimman moni jäsenvaltio voisi hyväksyä ne. Puristit eivät ehkä pidä niistä, mutta kaikkein tärkeintä on, että asianosaiset saavat nopeasti ratkaisun ongelmaan, josta aiheutuu todellista kärsimystä varsinkin lapsille, ja huomioon on otettava aiheellisesti elatusvelvollisten tarpeet ja puolustautumisoikeus. Lausunnolla on lisäksi tarkoitus saada neuvosto toimimaan ja rohkaista komissiota. Ongelma, joka asetuksella halutaan ratkaista, on hyvin konkreettinen unionin kansalaisille. Sisämarkkinoiden myötä ihmisten liikkuminen yli rajojen on lisääntynyt huomattavasti ja sen myötä myös ongelmat, jotka saattavat kohdata muuttajien kumppaneita erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, joiden kansalaiset ottavat irti täyden hyödyn vapaasta liikkuvuudesta. Lisäksi on otettava huomioon, että avio- ja asumuserojen määrä kasvaa kaikkialla unionissa. Unionin on kannettava vastuunsa ja varmistettava, että kansalaisten oikeudet elatusapuasioissa todella toteutuvat heidän harjoittaessaan perussopimuksiin kirjattua vapaata liikkuvuutta, ja jäsenvaltioiden on etujensa mukaisesti varmistettava, että kumppanit ja lapset eivät jää ilman sosiaaliturvaetuja. Valmistelija ehdottaa parannuksia ehdotetun asetuksen säännöksiin ja kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita tarkastelemaan elatusaputuomioiden uusia täytäntöönpanomuotoja, jotka ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi EU:n ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla. TARKISTUKSET Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
ASIAN KÄSITTELY
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ASIAN KÄSITTELY |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Päivitetty viimeksi: 29. marraskuuta 2007 | Oikeudellinen huomautus |