MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä

15.10.2008 - (KOM(2008)0017 – C6‑0041/2008 – 2008/0014(COD)) - ***I

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Satu Hassi
Valmistelija(*):
Robert Goebbels, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
(*) Valiokuntien välinen yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla

Menettely : 2008/0014(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0411/2008
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0411/2008
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä

(KOM(2008)0017 – C6‑0041/2008 – 2008/0014(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0017),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0041/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0411/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Yhteisön näkemys, joka viimeksi esitettiin ympäristöneuvoston kokouksessa Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2007, on se, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon lämpötila ei saa nousta yli 2 celsiusastetta teollista aikakautta edeltävästä tasosta, mikä tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä olisi maailmanlaajuisesti vähennettävä vuoteen 2050 mennessä ainakin 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kaikkien talouden alojen olisi annettava panoksensa näiden päästövähennysten saavuttamiseen. Teollisuusmaiden olisi edelleenkin näytettävä suuntaa ja sitouduttava vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yhteisesti vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

(2) Yhteisön näkemys, joka viimeksi esitettiin ympäristöneuvoston kokouksessa Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2007, on se, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon lämpötila ei saa nousta yli 2 celsiusastetta teollista aikakautta edeltävästä tasosta, mikä tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä olisi maailmanlaajuisesti vähennettävä vuoteen 2050 mennessä ainakin 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kaikkien talouden alojen olisi annettava panoksensa näiden päästövähennysten saavuttamiseen. Teollisuusmaiden olisi edelleenkin näytettävä suuntaa ja sitouduttava vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yhteisesti vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja vuoteen 2050 mennessä 60–80 prosenttia.

Perustelu

Eurooppa-neuvosto huomautti maaliskuussa 2007 pitämässään kokouksessa, että vuoteen 2050 mennessä edellytetään pitkän aikavälin 60–80 prosentin päästövähennyksiä.

Tarkistus  2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Jotta Euroopan unioni pystyisi toteuttamaan mahdollisuudet 20 prosentin energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä, näiden mahdollisuuksien toteuttamista käsittelevän energiatehokkuuden toimintasuunnitelman (KOM(2006)0545) ohjeellisesta tavoitteesta olisi tehtävä jäsenvaltioita sitova. Komissio ehdottaa tässä tarkoituksessa lainsäädäntötoimia viimeistään vuonna 2009.

Perustelu

EU:n asettama energiatehokkuustavoite on ainoa vuoden 2020 tavoite, joka ei ole oikeudellisesti sitova. Tämän potentiaalin toteuttamisen on oltava ensisijainen tavoite kaikilla aloilla. Energiatehokkuustavoitteen saavuttamisen mahdollistama energian säästö johtaa kokonaispäästöjen vähenemiseen ja erityisesti rakennus- ja kuljetusalan päästöjen vähenemiseen. Energiatehokkuustavoitteen muuttaminen oikeudellisesti sitovaksi on ainoa tapa varmistaa, että keskitytään energian säästämiseen ja asetetaan EU:n hallituksille selkeä velvoite investoida energiatehokkuuteen.

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a) Jokaisen jäsenvaltion on laadittava kansallinen toimintasuunnitelma siitä, miten se aikoo saavuttaa vähentämistavoitteensa päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla. Toimintasuunnitelmaan on liitettävä myös energiatehokkuuden edistämisstrategia.

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 b) Velvoitteitaan täyttäessään jäsenvaltioiden ja komission on otettava huomioon kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen sosiaaliturvan ja työllisyyden alalla liittyvät mahdollisuudet ja uhat. Koska ilmastonmuutos sisältyy uusiin työllisyyttä koskeviin suuntaviivoihin (KOM(2007)0803), siihen mukautumisen olisi oltava avainasemassa myös kansallisissa toimintasuunnitelmissa. Tämä koskee erityisesti työllisyyspolitiikkaa, koulutusta ja tutkimusta.

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 c) Päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla päästövähennykset riippuvat suuresti yksittäisten kansalaisten toiminnasta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalaisilla on riittävät valmiudet ja tarvittavat resurssit ottaa käyttöön parhaat mahdolliset teknologiat ja ratkaisut. Kansalaisia olisi kannustettava energiaa säästävään elämäntapaan muun muassa koulutuksen ja riippumattoman informaation avulla.

Tarkistus  6

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 d) Ilmastonmuutoksen edellyttämää työmarkkinoiden mukautusta ja rakennemuutosta olisi tuettava rakennerahastojen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston ja tarvittaessa Euroopan globalisaatiorahaston varoilla ja edistämällä sosiaalista vuoropuhelua eri tasoilla (alakohtaisesti ja alojen välillä sekä alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla) sekä luomalla sosiaalisesti tasa-arvoiset olosuhteet yritys- ja yksilötason perus- ja jatkokoulutuksen sekä uudelleenkoulutuksen edistämiseksi. Nämä toimenpiteet olisi toteutettava ennaltaehkäisevästi, ja työmarkkinaosapuolten olisi osallistuttava niihin kansallisten tapojen ja käytäntöjen mukaisesti.

Tarkistus  7

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimysten olisi perustuttava jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaatteeseen ja tarpeeseen lisätä kestävää talouskasvua kaikkialla, ja niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden suhteellinen bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden. Jäsenvaltioiden, joilla tällä hetkellä on suhteellisen alhainen BKT asukasta kohden ja siten korkeat BKT:n kasvuodotukset, olisi voitava lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 2005 tasosta, mutta yhteisön yleisen vähentämissitoumuksen edistämiseksi niiden olisi kuitenkin rajoitettava kasvihuonekaasupäästöjensä kasvua. Jäsenvaltioiden, joilla tällä hetkellä on suhteellisen alhainen BKT asukasta kohden, olisi vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 2005 tasosta.

(7) Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimysten olisi perustuttava yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen jäsenvaltioiden välillä ja tarpeeseen lisätä kestävää talouskasvua kaikkialla.

Tarkistus  8

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Jäsenvaltiot voivat vähentää kansallisia kasvihuonepäästöjään rajoittamattomasti yli omien päästörajojen sillä perusteella, että kyse on ilmastonmuutoksesta huolimatta toteutettavista "no-regrets -tyyppisistä ja lisähyötyjä tarjoavista toimintatavoista. Etusijalle olisi tässä suhteessa asetettava kansanterveydelliset lisähyödyt (erityisesti ilmanlaatuun liittyvät) sekä turvallisuuden parantuminen, ekosysteemin säilyttäminen, luonnon monimuotoisuus, köyhyyden vähentäminen, työllisyys ja energian toimitusvarmuus.

Perustelu

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännessä arviointikertomuksessa (ilmastonmuutoksen lieventämistä käsitellyt III työryhmä) todetaan selvästi, että ilmansaasteiden vähentymisestä ja energian toimitusvarmuuden ja maaseudun työllisyyden parantumisesta seuraavat lisähyödyt korvaavat ilmastonmuutoksen lieventämisestä aiheutuvia kustannuksia. On olemassa yleinen konsensus kaikkien maailman analysoitujen alueiden osalta, että kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä koituvat lähitulevaisuuden terveys- ja muut hyödyt voivat olla tuntuvia sekä teollisuus- että kehitysmaissa.

Tarkistus  9

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa pyrkimyksensä joustavasti ja jotta voidaan edistää kestävää kehitystä kolmansissa maissa, erityisesti kehitysmaissa, sekä lisätä sijoittajien luottamusta, yhteisön olisi edelleenkin – odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista – tunnustettava kolmansissa maissa toteutettavista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavat hyvitykset. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden toimenpiteet näiden hyvitysten ostamiseksi edistävät hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaansaamista.

(9) Jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa pyrkimyksensä joustavasti ja jotta voidaan edistää kestävää kehitystä kolmansissa maissa, erityisesti kehitysmaissa, sekä lisätä sijoittajien luottamusta, yhteisön olisi edelleenkin – odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista – tunnustettava kolmansissa maissa toteutettavista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavat hyvitykset. Jäsenvaltioiden on sitouduttava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimiin kehitysmaissa ja sen vuoksi huolehdittava siitä, että vähintään 50 prosenttia näistä hyvityksistä ostetaan vähiten kehittyneistä maista ja pienistä saarikehitysmaista, jotta voidaan edistää hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaansaamista. Kaikissa kolmansissa maissa toteutettavissa hankkeissa on varmistettava uuden vähähiilisen teknologian siirto, ja hankkeiden on täytettävä korkeat laatuvaatimukset, joilla varmistetaan niiden täydentävä luonne sekä ympäristönsuojelullinen ja sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus.

Tarkistus  10

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a) Jotta päästövähennyksistä jäsenvaltioille koituvia kustannuksia voitaisiin tasata lisäämällä maantieteellistä joustavuutta ja parantamalla samalla yhteisön kaikkien päästövähennyssitoumusten yleistä kustannustehokkuutta, jäsenvaltioiden olisi voitava siirtää osa kasvihuonekaasujen päästöoikeuksistaan toiselle jäsenvaltioille. Tällaisia siirtoja säänneltäisiin kahdenvälisellä sopimuksella, ja siirtojen avoimuus varmistettaisiin ilmoittamalla niistä komissiolle ja kirjaamalla ne kummankin siirtoon osallistuvan jäsenvaltion rekisteriin.

Perustelu

Ehdotuksella lisätään kustannustehokkuutta päästöjen vähentämistä koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisessa. Tällainen vapaaehtoinen mahdollisuus voisi myös auttaa niitä maita, joilla tulee puutteellisten resurssien vuoksi olemaan vaikeuksia vähentää päästöjään, koska sen avulla siirron tekevä maa voi rahoittaa lisätoimia siirroista saatavin varoin. Kaikki jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua, hyötyvät. Kuitenkin eniten hyötyy ympäristö, sillä resurssien tehokas käyttö on olennaisen tärkeää hyvälle ympäristöpolitiikalle.

Tarkistus  11

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) On tärkeää, että jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää CDM-hyvityksiä, sillä siten autetaan varmistamaan hyvityksiä koskevien markkinoiden toteutuminen vuoden 2012 jälkeen. Tällaisten markkinoiden edistämiseksi ja jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää edelleen EU:ssa ja siten edistää yhteisön uusiutuvaa energiaa, energian toimitusvarmuutta, innovointia ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden toteutumista, tarkoituksena on, että odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista kukin jäsenvaltio voi vuosittain käyttää kolmansissa maissa toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavia hyvityksiä määrän, joka vastaa enintään kolmea prosenttia kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 päästöistä, jotka ovat peräisin päästökauppajärjestelmään kuulumattomista lähteistä. Tämä määrä vastaa kolmannesta vuotta 2020 koskevasta vähentämispyrkimyksestä. Jäsenvaltioiden olisi voitava siirtää tämän määrän käyttämätön osa toisille jäsenvaltioille.

(13) On tärkeää, että jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää CDM-hyvityksiä, sillä siten autetaan varmistamaan hyvityksiä koskevien markkinoiden toteutuminen vuoden 2012 jälkeen. Tällaisten markkinoiden edistämiseksi ja jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää edelleen EU:ssa ja siten edistää yhteisön uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta, energian toimitusvarmuutta, innovointia ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden toteutumista, tarkoituksena on, että odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista kukin jäsenvaltio voi vuosittain käyttää kolmansissa maissa tai toisissa jäsenvaltioissa toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavia hyvityksiä määrän, joka vastaa enintään kolmea prosenttia kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 päästöistä, jotka ovat peräisin päästökauppajärjestelmään kuulumattomista lähteistä. Jäsenvaltioiden olisi voitava myydä tämän määrän käyttämätön osa huutokaupalla toisille jäsenvaltioille, jos vähintään 50 prosenttia tällaisista hankkeista toteutetaan vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä saarikehitysmaissa.

Tarkistus  12

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a) Yhteisön on edistettävä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä maissa, jotka ovat YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolia mutta joita ei ole sisällytetty sen liitteeseen I (liitteen I ulkopuoliset maat). Tällaisen toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi liitteen I ulkopuolisissa maissa on perustuttava maailmanlaajuiseen päästösuunnitelmaan, jonka avulla todennäköisesti pystytään saavuttamaan tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta kahteen celsiusasteeseen verrattuna teollista aikakautta edeltävään tasoon. Sopimuksen on oltava kattavasta vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta riippuva. Tämä yhteisön ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumus on jaettava jäsenvaltioiden kesken ottaen huomioon niiden suhteellinen BKT henkeä kohti. Jäsenvaltioiden on osoitettava riittävästi resursseja ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksensa täyttämiseksi, muun muassa osoittamalla tarkoitukseen huomattava osa tuloista, jotka on saatu huutokauppaamalla oikeuksia direktiivin 2003/87/EY nojalla.

Perustelu

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännessä arviointikertomuksessa todetaan, että ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle kahteen celsiusasteeseen on myös poikettava huomattavasti totutusta toimintatavasta kehitysmaissa. Teollistuneiden valtioiden velvollisuutena on edistää pakollisten kansallisten vähennysten lisäksi myös vaadittuja päästörajoituksia kehitysmaissa, mikäli asiasta tehdään kattava kansainvälinen sopimus.

Tarkistus 13

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a) Jos yhteisö ja jäsenvaltiot eivät ole 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä ratifioineet kansainvälistä sopimusta, komissio tekee ehdotuksen maankäyttöön ja sen muutoksiin sekä metsätalouteen liittyvien päästöjen ja poistojen sisällyttämisestä tähän päätökseen yhdenmukaistettujen sääntöjen mukaisesti ja huolehtien jatkuvuudesta ja maankäytön ja sen muutosten sekä metsätalouden osallistumisen tarkoituksenmukaisuudesta ympäristön kannalta kuten myös tarkasta seurannasta ja tilinpidosta.

Perustelu

Maankäyttö ja sen muutokset ja metsätalous (LULUCF) muodostavat suuren osan koko maailman ilmastovaikutuksista ja niiden odotetaan olevan Kööpenhaminassa vuonna 2009 tehtävän sopimuksen olennainen osa. Nämä tulisi sisällyttää panosten tasapainottamista koskevaan päätökseen yhtenäisiä yhteisön sääntöjä noudattaen siten, että huolehditaan tarkoituksenmukaisuudesta ympäristön kannalta ja tarkasta tilinpidosta. Jos metsätalouden hyvitykset ovat osa kansainvälistä järjestelmää, olisi myös harkittava niiden käyttämistä tasapainottamispäätöksen täytäntöönpanossa edellyttäen, että jatkuvuus (tai väliaikaisten hyvitysten korvaaminen) voidaan taata.

Tarkistus  14

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 b) Jos maankäyttöön ja sen muutoksiin sekä metsätalouteen liittyvät päästöt ja poistot sisällytetään tulevaan kansainväliseen sopimukseen, komissio voisi ehdotuksessaan näiden päästöjen ja poistojen sisällyttämisestä tähän päätökseen tarkastella, millä ehdoilla voitaisiin käyttää hyvityksiä, jotka perustuvat puhtaan kehityksen mekanismin hallintoneuvoston sertifoimiin, todennettaviin, pysyviin metsitys- ja uudelleenmetsityshankkeisiin, direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan 5 kohdan nojalla tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuihin kehitysmaiden metsätaloustoimiin tai kehitysmaiden kestävän kehityksen mukaisiin, todennettaviin ja pysyviin metsätaloushankkeisiin, jotka ovat 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen mukaisia, ottaen huomioon, että kaikki väliaikaiset sertifioidut päästövähennykset (tCER) tai pitkäaikaiset sertifioidut päästövähennykset (lCER), joissa on Kioton pöytäkirjan tai kansainvälisen sopimuksen perusteella voimassaolevia yksikköjä, on korvattava, ja että myös jäsenvaltioiden tulisi korvata tällaiset päästövähennykset (tCER ja lCER) ennen niiden umpeutumista jatkuvuuden varmistamiseksi.

Perustelu

Maankäyttö ja sen muutokset ja metsätalous (LULUCF) muodostavat suuren osan koko maailman ilmastovaikutuksista ja niiden odotetaan olevan Kööpenhaminassa vuonna 2009 tehtävän sopimuksen olennainen osa. Nämä tulisi sisällyttää panosten tasapainottamista koskevaan päätökseen yhtenäisiä yhteisön sääntöjä noudattaen siten, että huolehditaan tarkoituksenmukaisuudesta ympäristön kannalta ja tarkasta tilinpidosta. Jos metsätalouden hyvitykset ovat osa kansainvälistä järjestelmää, olisi myös harkittava niiden käyttämistä tasapinottamispäätöksen täytäntöönpanossa edellyttäen, että jatkuvuus (tai väliaikaisten hyvitysten korvaaminen) voidaan taata.

Tarkistus  15

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Tämän päätöksen mukaisten sitoumusten toteutumisen edistymistä olisi arvioitava vuosittain niiden raporttien perusteella, joista säädetään järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 280/2004/EY. Lisäksi joka toinen vuosi olisi arvioitava ennakoitua edistystä, ja vuonna 2016 olisi tehtävä perusteellinen arvio tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

(15) Tämän päätöksen mukaisten sitoumusten toteutumisen edistymistä olisi arvioitava vuosittain niiden raporttien perusteella, joista säädetään järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 280/2004/EY. Lisäksi joka toinen vuosi olisi arvioitava ennakoitua edistystä, ja vuonna 2016 olisi tehtävä perusteellinen arvio tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja mahdollisuuksien mukaan ehdotuksia tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Osana tätä kahden vuoden välein tehtävää arviointia komissio arvioi, miten on edistytty sen varmistamisessa, että yhteisön eri politiikanaloilla (esimerkiksi maatalouden, tuotevaatimusten, rakennepolitiikan ja tutkimuksen alalla) tuetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimyksiä, ja myös raportoi tästä edistymisestä. Arviointiin olisi sisällytettävä myös jäsenvaltioiden rekisteröimät ja/tai toteuttamat puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset hankkeet, jotta voitaisiin todentaa, ovatko ne tässä päätöksessä tarkoitettujen laatukriteereiden mukaisia.

Tarkistus  16

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

15 a. Jos ehdotetuilla yhteisön politiikoilla ja toimenpiteillä voi olla merkittävä positiivinen tai negatiivinen vaikutus jäsenvaltioiden tekemien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseen, ehdotusten vaikutustenarviointiin on sisällyttävä määrällinen arvio siitä, missä määrin ehdotukset vaikuttavat kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöihin ja yhteisöön kokonaisuudessaan. Komissio laatii 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista, joita komission politiikoilla ja toimenpiteillä on kunkin jäsenvaltion ja koko yhteisön pyrkimyksiin rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä 3 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklan 3 kohdassa säädetyllä tavalla.

Perustelu

Useimmilla päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla yhteisön toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä, jotta jäsenvaltiot voisivat täyttää velvoitteensa (esimerkiksi kuljetusalan ja ajoneuvojen tehokkuusstandardit, rakennusten ja laitteiden tehokkuusstandardit, maatalous). Ehdotettujen yhteisön politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutusta pitäisi arvioida politiikkojen valmisteluvaiheessa ja niitä olisi tarkistettava säännöllisesti.

Tarkistus  17

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a) Tämän päätöksen vaikuttavuuden varmistamiseksi siinä olisi säädettävä mekanismista, jonka perusteella kasvihuonekaasupäästöjä koskevan vuosittaisen tavoitteensa ylittävälle jäsenvaltiolle voidaan määrätä sakko, joka suuruudeltaan vastaa direktiivin 2003/87/EY nojalla laitoksiin sovellettavaa sakkoa, ja vähentää vastaava hiilidioksidiekvivalenttina laskettu määrä mainitun direktiivin nojalla toteutettavasta päästöoikeuksien huutokaupasta. Kaikki tällaisista sakoista saadut tulot on sijoitettava yhteisön rahastoon, josta rahoitetaan ilmastonmuutoksen lieventämiseksi toteutettavia toimenpiteitä.

Perustelu

EU:n yleisen tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot noudattavat tämän päätöksen säännöksiä. Säännösten noudattamisen valvomiseksi tarvitaan tehokasta mekanismia, joka vastaa laitoksiin päästökauppajärjestelmän puitteissa sovellettavaa mekanismia.

Tarkistus  18

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 b) Jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat tätä päätöstä selkeästi ja määrätietoisesti, komissio luo välittömien seuraamusten mekanismin, joka kohdistuu yksittäisiin jäsenvaltioihin, jotka eivät täytä päätöksen mukaisia velvoitteitaan.

Tarkistus  19

Ehdotus päätökseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a) Sitoumusten täyttämisen määräaika on vuosi 2020. Vuoteen 2020 saakka Euroopan unionin rakennerahastoista ja koheesiorahastosta rahoitetaan hankkeita. Komissio pyrkii ottamaan koheesiopolitiikassa huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan yhteisön sitoumuksen ja sisällyttämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat näkökohdat koheesioon ja rakenteelliseen kehittämiseen varattujen varojen ehtoihin.

Tarkistus  20

Ehdotus päätökseksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tässä päätöksessä vahvistetaan säännöt, joiden perusteella määritellään jäsenvaltioiden osuudet yhteisön sitoumukseen vähentää vuosina 2013–2020 kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, ja arvioidaan tämän sitoumuksen täyttymistä.

Tässä päätöksessä vahvistetaan säännöt, joiden perusteella määritellään kunkin jäsenvaltion vähimmäisosuus yhteisön sitoumukseen vähentää vuosina 2013–2020 kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, ja arvioidaan tämän sitoumuksen täyttymistä. Lisäksi siinä vahvistetaan automaattinen menettely tiukemman vähennyssitoumuksen täyttämiseksi, kun yhteisö liittyy kansainväliseen sopimukseen, jossa se sitoutuu tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasuja yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta, jollainen on esimerkiksi Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2007 hyväksymä 30 prosentin vähentämistavoite.

Tarkistus  21

Ehdotus päätökseksi

1 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a artikla

 

Soveltamisala

 

Kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvat päästöt kuuluvat päätöksen soveltamisalaan, jos ne eivät sisälly tai niitä ei vielä ole sisällytetty direktiivin 2003/87/EY tai jonkin muun yhteisön säädöksen soveltamisalaan niiden liittämiseksi yhteisön ajanjaksoa 2013–2020 koskeviin vähentämissitoumuksiin. Jos alaa ei ole vuoteen 2011 mennessä sisällytetty direktiivin 2003/87/EY tai jonkin muun yhteisön säädöksen soveltamisalaan kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, komissio tekee tässä tarkoituksessa vuoteen 2012 mennessä ehdotuksia sisällyttämällä alan tämän päätöksen soveltamisalaan.

Tarkistus  22

Ehdotus päätökseksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tämän päätöksen soveltamisessa käytetään direktiivin 2003/87/EY 3 artiklassa annettuja määritelmiä.

Tämän päätöksen soveltamisessa käytetään soveltuvin osin direktiivin 2003/87/EY 3 artiklassa annettuja määritelmiä.

Lisäksi "kasvihuonekaasupäästöillä" tarkoitetaan hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), typpioksiduulin (N2O), fluorattujen hiilivetyjen (HFC-yhdisteet), perfluorattujen hiilivetyjen (PFC-yhdisteet) ja rikkiheksafluoridin (SF6) päästöjä, jotka ovat peräisin direktiivissä 2003/87/EY määritellyistä lähteistä ja jotka on ilmaistu hiilidioksidiekvivalenttina.

Lisäksi "kasvihuonekaasupäästöillä" tarkoitetaan hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), typpioksiduulin (N2O), fluorattujen hiilivetyjen (HFC-yhdisteet), perfluorattujen hiilivetyjen (PFC-yhdisteet) ja rikkiheksafluoridin (SF6) päästöjä, jotka ovat peräisin direktiivissä 2003/87/EY määritellyistä lähteistä ja jotka on ilmaistu hiilidioksidiekvivalenttina. Komissio tekee 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tulevassa kansainvälisessä sopimuksessa sovittujen sääntöjen perusteella ehdotuksen maankäyttöön ja sen muutoksiin sekä metsätalouteen liittyvien päästöjen ja poistojen sisällyttämisestä tähän päätökseen yhdenmukaistettujen sääntöjen mukaisesti siten, että huolehditaan jatkuvuudesta ja maankäytön ja sen muutosten sekä metsätalouden osallistumisen tarkoituksenmukaisuudesta ympäristön kannalta kuten myös tarkasta seurannasta ja tilinpidosta.

Perustelu

Maankäyttö ja sen muutokset ja metsätalous (LULUCF) muodostavat suuren osan koko maailman ilmastovaikutuksista ja niiden odotetaan olevan Kööpenhaminassa vuonna 2009 tehtävän sopimuksen olennainen osa. Nämä tulisi sisällyttää panosten tasapainottamista koskevaan päätökseen yhtenäisiä yhteisön sääntöjä noudattaen siten, että huolehditaan tarkoituksenmukaisuudesta ympäristön kannalta ja tarkasta tilinpidosta. Jos metsätalouden hyvitykset ovat osa kansainvälistä järjestelmää, olisi myös harkittava niiden käyttämistä tasapainottamispäätöksen täytäntöönpanossa edellyttäen, että jatkuvuus (tai väliaikaisten hyvitysten korvaaminen) voidaan taata.

Tarkistus  23

Ehdotus päätökseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kunnes yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään tässä artiklassa vaadittuja päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista päästövähennyksistä, kunkin jäsenvaltion on rajoitettava vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, kyseiselle jäsenvaltiolle tämän päätöksen liitteessä asetetulla prosenttimäärällä suhteessa sen päästöihin vuonna 2005.

1. Kunnes yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään tässä artiklassa vaadittuja päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista päästövähennyksistä, kunkin jäsenvaltion on rajoitettava vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, vähintään kyseiselle jäsenvaltiolle tämän päätöksen liitteessä asetetulla prosenttimäärällä suhteessa sen päästöihin vuonna 2005.

Tarkistus  24

Ehdotus päätökseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Vuosina 2013–2019 kukin jäsenvaltio voi siirtää seuraavalta vuodelta määrän, joka on 2 prosenttia sille asetetusta 2 kohdassa tarkoitetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta. Jos jäsenvaltion päästöt jäävät 2 kohdassa tarkoitetun rajan alle, jäsenvaltio voi siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle.

3. Vuosina 2013–2019 kukin jäsenvaltio voi siirtää seuraavalta vuodelta määrän, joka on 1 prosentti sille asetetusta 2 kohdassa tarkoitetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta. Jos jäsenvaltion omat päästöt jäävät 2 kohdassa tarkoitetun rajan alle, jäsenvaltio voi siirtää omien kasvihuonepäästöjensä ja tämän päästörajan erotuksen seuraavalle vuodelle.

Perustelu

Useille jäsenvaltioille kahden prosentin patoaminen merkitsisi suurta osaa niiden vähentämisvelvoitteesta ja vaarantaisi näin päästöjen todellisen lineaarisen vähentymisen. Yhden prosentin enimmäismäärä sen sijaan antaa suuremman varmuuden siitä, että jäsenvaltioiden päästöt todella kääntyvät laskuun.

Tarkistus  25

Ehdotus päätökseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Jäsenvaltio, joka kaikissa suhteissa täyttää tässä päätöksessä asetetut velvoitteet, voi komissiolle tiedoksi annettavan kahdenkeskisen sopimuksen perusteella siirtää, myydä tai lainata osan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista kasvihuonekaasujen päästöoikeuksistaan toiselle jäsenvaltiolle. Päästöoikeudet hankkiva jäsenvaltio voi käyttää ne tässä artiklassa tarkoitettujen velvoitteidensa täyttämiseen. Näistä siirroista saatavat tulot on käytettävä kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen investoimalla energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan tai ilmasto-ystävällisiin liikennemuotoihin.

Perustelu

Ehdotus mahdollistaa päästökaupan jäsenvaltioiden välillä, jos ne ovat aikaisempina vuosina täyttäneet tässä päätöksessä asetetut velvoitteet ja jos tulot käytetään päästöjen vähentämiseen.

Tarkistus  26

Ehdotus päätökseksi

3 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b. Jos jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt ylittävät 2 kohdassa vahvistetun rajan, jäsenvaltion on kompensoitava tavoitteesta jäämisensä seuraavana vuonna kertomalla edeltävän vuoden kasvihuonekaasujen liikapäästöt pakollisella ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäkertoimella 1,3. Jos jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt jäävät 2 kohdassa vahvistetun rajan alle, jäsenvaltio voi siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennykset seuraavalle vuodelle.

Tarkistus  27

Ehdotus päätökseksi

3 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a artikla

 

Päästötasot vuoden 2020 jälkeen

 

Direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomilla aloilla syntyviä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä edelleen vuosittain myös vuoden 2020 jälkeen niin, että kaikista lähteistä peräisin olevat päästöt ovat vähentyneet vuoden 1990 tasosta kaikkiaan vähintään 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 60–80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta saavutetaan lopullinen tavoite eli päästään täysin eroon kasvihuonekaasupäästöistä, joita fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa Euroopan unionissa. Komissio tutkii vuoteen 2012 mennessä, onko asianmukaista määritellä jäsenvaltioille erilliset vähentämistavoitteet myös kyseisen jakson jälkeen, ja tekee tarvittaessa ehdotuksia.

Perustelu

Jos EU aikoo pitää kiinni kahden celsiusasteen tavoitteestaan, sen olisi jo nyt lähdettävä toteuttamaan pidemmän aikavälin päästövähennyksiä.

Tarkistus  28

Ehdotus päätökseksi

3 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b artikla

 

Energiatehokkuus

 

Komissio raportoi jäsenvaltioiden edistymisestä energiatehokkuuden parantamisessa. Jotta yhteisö pystyisi toteuttamaan mahdollisuudet 20 prosentin energiansäästöihin vuoteen 2020 mennessä, näiden mahdollisuuksien toteuttamista käsittelevässä energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (KOM(2006)0545) esitetystä ohjeellisesta tavoitteesta olisi tehtävä jäsenvaltioita sitova. Komissio esittää tässä tarkoituksessa toimenpide-ehdotuksia viimeistään vuonna 2009, minkä jälkeen jäsenvaltioiden on laadittava energiatehokkuusstrategia.

Tarkistus  29

Ehdotus päätökseksi

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden toimenpiteet näiden hyvitysten ostamiseksi edistävät hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vähintään 50 prosenttia näistä hyvityksistä ostetaan vähiten kehittyneistä maista ja pienistä saarikehitysmaista, jotta voidaan edistää hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista.

Tarkistus  30

Ehdotus päätökseksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Jäsenvaltiot saavat käyttää hankkeista saatuja hyvityksiä vain, jos ne on saatu uusiutuvia energialähteitä ja energian loppukäytön tehokkuutta edistävistä hankkeista, jotka täyttävät korkeat laatuvaatimukset sen varmistamiseksi, että hankkeet ovat luonteeltaan täydentäviä ja edistävät kestävää kehitystäKorkeat laatuvaatimukset täyttävistä hankkeista saadut hyvitykset ovat hyvityksiä, jotka

 

a) liittyvät pysyviin lisäpäästövähennyksiin, jotka ovat todellisia ja todennettavia ja peräisin hankkeista, joilla saadaan selviä etuja kestävän kehityksen kannalta ja joilla ei ole kielteisiä ympäristövaikutuksia tai kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia; ja

 

b) ovat peräisin sellaisissa maissa toteutetuista hankkeista, jotka osallistuvat asianmukaisesti maailman päästöjen vähentämiseen ratifioimansa tulevan kansainvälisen sopimuksen nojalla.

 

Yhdenmukaisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan, mitkä hankkeet tai hanketyypit täyttävät nämä laatuvaatimukset, voidaan hyväksyä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Tarkistus  31

Ehdotus päätökseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Kukin jäsenvaltio saa käyttää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja hyvityksiä vuosittain vain sellaisen määrän, joka on enintään kolme prosenttia kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöistä, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan.

4. Kukin jäsenvaltio saa käyttää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja hyvityksiä vuosittain vain sellaisen määrän, joka on enintään kahdeksan prosenttia ajanjaksolla 2013–2020 kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöistä, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan.

Kukin jäsenvaltio voi siirtää käyttämättömän osan tästä määrästä toiselle jäsenvaltiolle.

 

Perustelu

Osana joustavuusjärjestelyjen kokonaiskompromissia, jossa EU:n sisäinen joustavuus sallitaan rajoituksetta, puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) ja yhteistoteutushankkeiden (JI) avulla toteutettavan tasauksen yläraja on otettu mukaan korostamaan EU:n sisäisten siirtojen ensisijaisuutta, ja sen muutoksella katetaan koko ajanjakso sen sijaan, että käytössä olisi vuosittainen kiintiö, joka käyttämättömänä menetetään.

Tarkistus  32

Ehdotus päätökseksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Sitoutuminen yhteisön ulkopuolisten päästöjen vähentämiseen

 

1. Kun kattava kansainvälinen ilmastonmuutossopimus on tehty, yhteisön ja sen jäsenvaltioiden on rahoitettava vuoden 2013 alusta lähtien sitovaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, joka on mitattavissa, todennettavissa ja raportoitavissa, maissa, jotka ovat UNFCCC:n osapuolia, mutta joita ei ole sisällytetty sen liitteeseen I (liitteen I ulkopuoliset maat).

 

2. Jäsenvaltiot voivat täyttää oman 1 kohdan mukaisen ulkopuolisten päästöjen vähentämissitoumuksensa

 

a) rahoittamalla suoraan ainakin yhtä kahden- ja/tai monenvälistä rahastoa, jonka ainoana tarkoituksena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispolitiikkojen tai ‑toimenpiteiden rahoittaminen liitteen I ulkopuolisissa maissa, tai osallistumalla tällaisiin rahastoihin, ja

 

b) edistämällä metsien hävittämisestä ja metsien tilan heikentymisestä johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä UNFCCC:n puitteissa tehdyssä kansainvälisessä ilmastonmuutossopimuksessa määritellyllä tavalla.

 

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimet päästövähennysten rahoittamiseksi liitteen I ulkopuolisissa maissa edistävät hankkeiden tasapuolista maantieteellistä jakautumista.

Perustelu

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännessä arviointikertomuksessa todetaan, että ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle kahteen celsiusasteeseen on myös poikettava huomattavasti totutusta toimintatavasta kehitysmaissa. Teollistuneiden valtioiden velvollisuutena on edistää pakollisten kansallisten vähennysten lisäksi myös vaadittuja päästörajoituksia kehitysmaissa, mikäli asiasta tehdään kattava kansainvälinen sopimus.

Tarkistus  33

Ehdotus päätökseksi

4 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 b artikla

 

Kehitysmaiden auttaminen ilmastonmuutoksen negatiivisiin vaikutuksiin mukautumisessa

 

1. Kun kansainvälinen ilmastonmuutossopimus tehdään, yhteisö sitoutuu vuoden 2013 alusta alkaen järjestämään avustuksiin perustuvaa rahoitusta kehitysmaille, etenkin niille yhteisöille ja maille, joita ilmastonmuutos eniten uhkaa, auttaakseen niitä mukautumaan ja vähentämään riskejä. Nämä investoinnit on tehtävä 4 artiklassa tarkoitettujen investointien lisäksi.

 

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuen on kasvettava vuosittain lineaarisesti ja oltava vähintään 10 miljardia euroa vuonna 2020. Vuonna 2013 avun olisi oltava vähintään 5 miljardia euroa. Apu olisi kanavoitava EU:lle ja/tai kansainvälisille mukauttamisrahastoille, mukaan lukien Maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma (GCCA) ja tuleva kansainvälinen mukauttamisrahasto, jota kansainvälisessä sopimuksessa tuetaan. Mukauttamissavun olisi oltava nykyisiä apuvirtoja täydentävää mutta kuitenkin tavanomaiseen kehitysapuun sisältyvää.

 

3. Jäsenvaltiot voivat käyttää muutetun direktiivin 2003/87/EY toimeenpanon yhteydessä saamiaan huutokauppatuloja tämän artiklan velvoitteiden täyttämiseen.

Perustelu

Teollisuusmaat ovat suuressa määrin vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista kehitysmaissa. Tämän vuoksi EU:lla on velvollisuus maksaa näistä vahingoista.

Tarkistus  34

Ehdotus päätökseksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Kunkin jäsenvaltion on päätöksen N:o 280/2004/EY 3 artiklan mukaisesti toimittamassaan vuosiraportissa ilmoitettava vuosittaiset päästönsä, jotka johtuvat 3 artiklan täytäntöönpanosta, ja raportoitava hyvitysten käytöstä 4 artiklan mukaisesti.

1. Kunkin jäsenvaltion on päätöksen N:o 280/2004/EY 3 artiklan mukaisesti toimittamassaan vuosiraportissa ilmoitettava vuosittaiset päästönsä, jotka johtuvat 3 artiklan täytäntöönpanosta, ja raportoitava hyvitysten käytöstä ja maantieteellisestä jakautumisesta 4 artiklan mukaisesti sekä 4 a artiklan mukaisten ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten ja yhteisön päästövähennyssitoumuksen täytäntöönpanosta ja maantieteellisestä jakautumisesta.

 

Raporttien on sisällettävä kahden vuoden välein määriteltävät vuosien 2020, 2035 ja 2050 vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi kaikilla tärkeimmillä aloilla. Kunnes yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään 3 artiklan mukaisia päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista sitovista päästövähennyksistä, jäsenvaltioiden on määriteltävä toimintatapoja ja toimenpiteitä, jotka perustuvat yhteisön tavoitteelle vähentää päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.

 

1 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistään, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, seuraavan vuoden elokuun 31 päivään mennessä.

 

Komissio tarkistaa ja julkistaa nämä ilmoitukset kahden kuukauden kuluessa kyseisestä päivästä. Jos säännöstä ei noudateta, sovelletaan 5 a artiklan säännöksiä.

2. Komissio arvioi päätöksen N:o 280/2004/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamassaan raportissa, onko edistyminen riittävä tämän päätöksen sitoumusten täyttämiseksi.

2. Komissio arvioi päätöksen N:o 280/2004/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamassaan raportissa, onko edistyminen riittävä tämän päätöksen sitoumusten täyttämiseksi.

Arvioinnissa otetaan huomioon edistyminen yhteisön toimenpiteiden toteuttamisessa sekä jäsenvaltioiden päätöksen N:o 280/2004/EY 3 ja 5 artiklan mukaisesti toimittamat tiedot.

Arvioinnissa otetaan huomioon edistyminen yhteisön toimenpiteiden toteuttamisessa sekä jäsenvaltioiden päätöksen N:o 280/2004/EY 3 ja 5 artiklan mukaisesti toimittamat tiedot.

Vuodelta 2013 ilmoitetuista päästöistä alkaen arviointi kattaa joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten yhteisö ja sen jäsenvaltiot edistyvät tämän päätöksen mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä. Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää heinäkuuta 2016 toimitettava päivitetty selvitys ennakoidusta edistymisestään.

Vuodelta 2013 ilmoitetuista päästöistä alkaen arviointi kattaa joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten yhteisö ja sen jäsenvaltiot edistyvät tämän päätöksen mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä. Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää heinäkuuta 2016 ja sen jälkeen kahden vuoden välein toimitettava päivitetty selvitys ennakoidusta edistymisestään.

 

Komissio arvioi EU:n alakohtaisten politiikkojen vaikutusta yhteisön kasvihuonekaasupäästöihin ja mahdollisuuksia vähentää päästöjä näillä politiikanaloilla. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia varmistaakseen, että kyseisillä politiikanaloilla edistetään asianmukaisesti vuosien 2020 ja 2050 vähentämistavoitteiden saavuttamista.

 

2 a. 9 artiklassa tarkoitetun valvonnan sisältävän menettelyn mukaisesti on laadittava yhdenmukainen malli, jonka mukaisesti raportoidaan 3 artiklan täytäntöönpanosta johtuvista kasvihuonekaasujen päästöistä, hyvitysten käytöstä 4 artiklan mukaisesti sekä 4 a artiklan täytäntöönpanosta.

 

2 b. Mitä tulee tämän päätöksen ja direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvista lähteistä peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin vaaditulla tavalla, komissio laatii ja toimittaa 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä Eurooppa-neuvostolle kertomuksen, jossa esitetään

 

– kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasujen päästörajat vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 kasvihuonekaasujen päästötasoihin ja

 

– kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2020.

 

2 c. Komissio tarkistaa ja tarvittaessa päivittää tai korjaa päätöksen 280/2004/EY, päätöksen 2005/166/EY ja komission asetuksen (EY) N:o 2216/2004 tämän päätöksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella.

 

2 d. Komissio laatii kertomuksen, jossa eritellään yhteisön tasolla tarvittavat lisätoimet maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvoston asettaman energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseksi. Kertomukseen sisällytetään erityisesti

 

a) direktiivin 2006/32/EY 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun, valkoisia todistuksia koskevan direktiivin aiheellisuutta koskevan tarkastelun tulokset; erityisesti kertomuksessa arvioidaan mahdollisuutta toteuttaa pakollinen yhteisönlaajuinen valkoisten todistusten kauppajärjestelmä;

 

b) yksityiskohtaisia ehdotuksia asuin- ja liikerakennuksista peräisin olevien päästöjen vähentämiseksi tuote- ja rakennusstandardeja parantamalla, jotta varmistetaan, että kaikki uudet asuin- ja liikerakennukset ovat täysin hiilidioksidipäästöttömiä vuoteen 2020 mennessä.

Tarkistus  35

Ehdotus päätökseksi

5 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a artikla

 

Säännösten noudattamisen valvontamekanismi

 

1. Mikäli jäsenvaltion sellaiset kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, ylittävät tämän päätöksen 3 artiklan mukaisen vuotuisen päästörajan, kyseisen jäsenvaltion on maksettava liikapäästösakko, joka on direktiivin 2003/87/EY 16 artiklassa säädetyn suuruinen.

 

Liikapäästösakko on maksettava yhteisön rahastoon, josta rahoitetaan uusiutuvan energian sekä energiatehokkuuden ja energiasäästön parannuksiin liittyvän tutkimuksen, kehittämisen ja käytön lisäämistä ja vahvistamista.

 

2. 1 kohdassa säädetyn lisäksi päästörajan ylittävä kokonaismäärä tonneissa hiilidioksidiekvivalenttina ilmaistuna vähennetään kyseisen jäsenvaltion direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti myöhemmin huutokauppaamien päästöoikeuksien määrästä. EU:n päästökauppajärjestelmän ylärajan pitämiseksi muuttumattomana, komissio huutokauppaa nämä päästöoikeudet ja saadut tulot sijoitetaan 1 kohdassa tarkoitettuun rahastoon.

 

3. Komissio luo mekanismin, jonka nojalla asianomaisen jäsenvaltion oikeuksia huutokaupata direktiivin 2003/87/EY 9 a ja 10 artiklan mukaisia päästöoikeuksiaan pidätetään, kunnes säännösten noudattamatta jättämisestä annettu sakko on maksettu. EU:n päästökauppajärjestelmän ylärajan pitämiseksi muuttumattomana, komissio huutokauppaa nämä päästöoikeudet. Komissio luo myös mekanismin pidätettyjen päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen vapauttamiseksi sen jälkeen, kun kyseinen jäsenvaltio on maksanut sakkonsa.

 

4. Komissio hyväksyy toimenpiteitä, joilla perustetaan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisön rahasto ja luodaan 3 kohdassa tarkoitetut mekanismit. Näistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, päätetään 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Perustelu

On tärkeää luoda vakaa, toimiva sääntöjen noudattamisen valvontamekanismi erityisesti, jos sallitaan päästökauppa jäsenvaltioiden välillä.

Tarkistus  36

Ehdotus päätökseksi

5 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 b artikla

 

Viranomaisyhteistyö

 

Koska yhteisön tekemä sitoumus merkitsee tehtäviä paitsi jäsenvaltioiden keskushallinnolle myös niiden alue- ja paikallishallinnolle ja muille alue- ja paikallistason edustusfoorumeille ja organisaatioille, jäsenvaltioiden on varmistettava keskusviranomaistensa ja eri tason paikallisviranomaisten yhteistyö.

Tarkistus  37

Ehdotus päätökseksi

5 c artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 c artikla

 

Uusiutuvat energialähteet

 

Koska uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon lisääminen on erityisen merkittävää kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäessä, jäsenvaltioiden on tehtävä tällaisesta sähköntuotannosta taloudellisesti houkuttelevaa ja kannustettava markkinatoimijoita lisäämään uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoaan ja näin ratkaisevasti auttamaan jäsenvaltioita velvoitteidensa täyttämisessä.

Tarkistus  38

Ehdotus päätökseksi

5 d artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 d artikla

 

Markkinatoimijoiden osallistuminen

 

Yksittäisten jäsenvaltioiden, keskushallintojen sekä alue- ja paikallistason organisaatioiden ja viranomaisten ohella myös markkinatoimijat yhdessä kotitalouksien ja yksittäisten kuluttajien kanssa – on saatava mukaan yhteisön sitoumuksen täyttämiseen riippumatta siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä ne aiheuttavat.

Tarkistus  39

Ehdotus päätökseksi

5 f artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 f artikla

 

Innovatiivisten tekniikoiden rahoitus

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava uusien innovatiivisten tekniikoiden käytön rahoitus, jotta teollisuuden toimijat voivat luoda uusia työpaikkoja, mikä lisää kilpailukykyä ja auttaa saavuttamaan Lissabonin strategiassa asetetut tavoitteet.

Tarkistus  40

Ehdotus päätökseksi

6 artikla – 5 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Komissio antaa tarvittaessa säännöksiä jäsenvaltioiden mahdollisuudesta käyttää muuntyyppisiä hankeperäisiä hyvityksiä tai hyödyntää muita kansainvälisen sopimuksen perusteella luotuja järjestelyitä.

5. Komissio antaa tarvittaessa säännöksiä jäsenvaltioiden mahdollisuudesta käyttää muuntyyppisiä hankeperäisiä hyvityksiä, joilla taataan laatu ja täydentävyys ja myötävaikutetaan kestävään kehitykseen, tai hyödyntää muita kansainvälisen sopimuksen perusteella luotuja järjestelyitä.

Tarkistus  41

Ehdotus päätökseksi

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan a kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Perustelu

Tarkistuksella saatetaan teksti vastaamaan standardimuotoa, jolla viitataan uuteen valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn.

Tarkistus  42

Ehdotus päätökseksi

10 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Komissio laatii kertomuksen päätöksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa kyseisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2016 ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksia.

Komissio laatii kertomuksen päätöksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa arvioidaan myös, miten tämän päätöksen täytäntöönpano on vaikuttanut kilpailuun kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Komissio toimittaa kyseisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2016 ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksia.

PERUSTELUT

Taustaa

Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan unionin ilmastotavoitteet maaliskuussa 2007. EU sitoutui osana kansainvälistä sopimusta vähentämään kasvihuonepäästöjään vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Riippumatta kansainvälisestä sopimuksesta EU vähentää päästöjään joka tapauksessa vähintään 20 prosenttia. Tämä ehdotus on osa niin kutsuttua EU:n ilmastopakettia, josta komissio antoi ehdotuksen päätösten täytäntöönpanemiseksi. Noin puolet EU:n päästöistä ajanjaksolla 2013–2020 kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmän alaisuuteen. Muihin aloihin (kuljetus-, rakennus- ja palveluala, pienet teollisuuslaitokset, maatalous- ja jäteala) sovelletaan panosten tasapainottamispäästöstä, ja yhdessä nämä kaksi välinettä muodostavat EU:n päästöjen ylärajan.

Vähentämistavoite

Komission ehdotus perustuu yleiseen tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasuja vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia ja 30 prosenttia, kun vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeva ilmastosopimus saadaan aikaan.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin mukaisesti teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, jotta maapallon lämpötilan kohoaminen saadaan rajattua enintään kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Yhdysvallat pois luettuna kaikki teollisuusmaat tunnustivat nimenomaan nämä määrät YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa Balilla joulukuussa 2007. Kahdenkymmenen prosentin vähennystavoite on selvästi vähemmän kuin tarvittava kunnianhimoinen tavoitetaso. Lisäksi Euroopan parlamentti on kehottanut (esimerkiksi 26.10.2006) soveltamaan EU:n sisäisissä politiikoissa 30 prosentin vähennystavoitetta.

Esittelijä ehdottaa näin ollen, että päätöksen lähtökohdaksi otetaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) suosituksen mukainen 30 prosentin vähennystavoite ja 20 prosentin vähennystavoite asetetaan hätävaihtoehdoksi siltä varalta, että kansainvälisen sopimuksen tekeminen viivästyy. Näin EU:n jäsenvaltioiden suunnittelu- ja täytäntöönpanotoimissa sovellettaisiin alusta lähtien 30 prosentin tavoitetta. Tavoitteessa on joustovaraa, mikäli vuoden 2012 jälkeinen ilmastosopimuksen teko viivästyy. Jäsenvaltioiden suunnittelemia, vain 20 prosentin vähennykseen perustuvia toimia on sitä vastoin paljon vaikeampi tiukentaa jälkikäteen.

Puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) ja yhteistoteutushankkeiden (JI) käyttö

Komission ehdotuksessa sallitaan varsin avokätisesti omien päästöjen kompensointi EU:n ulkopuolisten päästövähennysten avulla (3 prosenttia päästökauppaan kuulumattomien alojen päästöistä vuonna 2005) siinäkin tapauksessa, että kansainvälistä sopimusta ja 20 prosentin tavoitetta ei saavuteta.

Sovellettaessa 20 prosentin vähennystavoitetta päästökauppaan kuulumattomien alojen vähennykset ovat vuosien 2005 ja 2020 välisenä aikana yhteensä1200 tonnia. Komission ehdotus mahdollistaisi jopa 700 tonnin kompensoinnit yhteistoteutus- (JI) ja puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) hankkeiden avulla, mikä on yli puolet enemmän kuin välttämättömät vähennykset näillä aloilla.

JI- ja CDM-hyvitysten laaja käyttö ei ole yhdenmukainen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännessä arviointiraportissa teollisuusmaille annetun kahden asteen tavoitteen rajoissa pysymistä koskevan vähennyssuunnitelman kanssa. Vähennyksen on oltava 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tämä vahvistettiin esittelijän isännöimässä CDM-hankkeiden asemaa ilmastopaketissa käsitelleessä tapaamisessa (3. kesäkuuta 2008). Yksi tapaamisen keskeisimmistä päätelmistä oli, että teollisuusmaiden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja että samanaikaisesti kehittyneiden maiden on rajoitettava päästöjään 15–30 prosenttia niiden nykyisen kehityksen skenaariosta. Teollisuusmaiden päästöjen kompensointi CDM-hyvitysten avulla merkitsisi, että kehitysmaiden olisi vähennettävä päästöjään CDM-hankkeiden päästövähennysten lisäksi vielä ylimääräiset 15–30 prosenttia.

JI- ja CDM-hankkeiden laaja käyttö estää EU:ta hyötymästä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä, joka parantaa energiaturvaa ja ilmanlaatua. Vähennyksen saavuttaminen EU:ssa kannustaa vahvemmin innovaatiota. Yhteisvaikutusten arvo kasvaa öljyn hinnan noustessa. Komission arvioimat 50 miljardin euron säästöt EU:n fossiilisten polttoaineiden aiheuttamassa energialaskussa vuonna 2020 perustui 60 dollarin barrelihintaan, joka on kuitenkin noussut nyt jo 120 dollariin ja nousee arvioiden mukaan lähivuosina jopa 200 dollariin.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) suosituksen noudattamiseksi ja innovaatioiden voimakkaan kannustamisen varmistamiseksi esittelijä ehdottaa kompensointien määrän vähentämistä päästökauppaan kuulumattomilla aloilla kolmesta yhteen prosenttiin vuoden 2005 päästöistä.

Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on epäilty CDM- ja JI-hankkeiden päästövähennysten luotettavuutta ja täydentävyyttä. Jos kompensoinnit eivät ole täydentyviä ja todellisia, omien päästövähennysten korvaaminen kompensoinneilla vain velvollisuuden täyttämiseksi vaikuttaa ilmastoon negatiivisesti.

Esittelijä ehdottaa, että uuden kansainvälisen sopimuksen solmimiseen saakka vuoden 2012 jälkeen käytettyjen hyvitysten määrä puolitetaan. Esittelijä ehdottaa, että vuoden 2012 jälkeisen kansainvälisen ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen ilmastonmuutosta kehitysmaissa lieventävien toimenpiteiden rahoitusvälineenä toimivat CDM- ja JI‑kompensoinnit korvataan ylimääräisellä ulkoisia päästövähennyksiä koskevalla sitoumuksella.

Lisäksi esittelijä katsoo, että kompensointien salliminen hiilivuotoalttiilla teollisuuden aloilla olisi ristiriitaista, kun samoja aloja suojellaan päästökaupan erikoistoimilla. CDM-sijoitusten hyvitysten tunnustaminen näillä aloilla olisi itse asiassa hiilivuotoa edistävä taloudellinen kannustin.

Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa paitsi CDM- ja JI-kompensointien määrän, myös tyyppien rajoittamista. Vuoden 2012 jälkeisen kansainvälisen ilmastosopimuksen solmimiseen saakka CDM-kompensointien vuoden 2012 jälkeen sallituista ja käytettävissä olevista tyypeistä ei ole vielä tietoa, sillä asiakohta on osa yleisiä neuvotteluja. Esittelijä ehdottaa, että ainoastaan uusiutuvat energiamuodot ja kysyntäpuolen energiatehokkuushankkeet hyväksytään.

Ylimääräinen ulkoisten päästöjen vähentämistä koskeva sitoumus

Esittelijä ehdottaa erillistä ulkoisten päästöjen vähentämisvelvollisuutta, joka astuisi voimaan vasta vuoden 2012 jälkeisen kansainvälisen ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännessä arviointiraportissa todetaan, että maapallon lämpötilan kohoamisen rajaaminen enintään kahteen celsiusasteeseen edellyttää merkittävää poikkeamaa nykyisestä kehityksen suunnasta myös kehitysmaissa. Esittelijän mielestä kehittyneet maat ovat vastuussa tarvittavien päästörajoitusten saavuttamisesta kehittyneissä maissa. Pakollisten omien päästövähennysten lisäksi kehittyneiden maiden on rahoitettava ilmastonsuojeluinvestointeja kehitysmaissa, eikä toiminnalla saa kompensoida kehittyneiden maiden omia päästöjä. Tämän vuoksi on otettava käyttöön uusi sitoumus, jossa EU sitoutuu rahoittamaan kehitysmaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, kun kansainvälinen sopimus on saatu aikaan. Ulkoisten päästöjen vähentämistä koskeva, luonteeltaan velvoittava sitoumus on jaettava jäsenvaltioiden kesken asukasta kohden lasketun kansantuotteen perusteella.

Ulkoisten päästöjen vähentämismäärät eli 250 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia/vuosi vuonna 2013, ja edelleen 850 tonnia/vuosi vuonna 2020, perustuvat Wuppertal Instituten ja Ecofysin analyysiin. Heidän arvionsa mukaan liitteessä I lueteltujen maiden 30 prosentin omien päästövähennysten lisäksi muissa kuin liitteen I maissa tarvitaan nykyiseen kehitykseen verrattuna noin 5,7 Gt:n vähennys. Jos liitteen I maat rahoittavat tästä puolet ja jos määrä jaetaan vuoden 1990 päästöjen mukaan, EU:n osuus on noin 880 Gt hiilidioksidiekvivalenttia.

Vähennysten suunta vuoden 2020 jälkeen

Eurooppa-neuvosto ilmoitti maaliskuussa 2007, että vuoteen 2050 mennessä päästöjä on vähennettävä 60–80 prosenttia. Tällaisten vähennysten toteutumiseksi jäsenvaltioilla on oltava pitkän aikavälin politiikka usealla alalla, kuten asuntosektorilla sekä maankäyttö- ja kuljetusaloilla, jotta ilmastonsuojelutavoitteiden kanssa ristiriidassa olevaan infrastruktuuriin ei tehdä enempää investointeja. Päästökauppaehdotuksessa otetaan huomioon myös vähennykset vuoden 2020 jälkeen. Varmistaaksemme, että EU:n päästöt vähentyvät vuoden 2020 jälkeen, on määritettävä vuoden 2020 jälkeen tehtäviä vähennyksiä koskeva suunnitelma, jonka mukaisesti vuotuisia päästöjä vähennetään vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Täytäntöönpano

Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden on alennettava päästökauppaan kuulumattomia päästöjään vuosittain lineaarisesti vuoteen 2020 saakka. Jäsenvaltiot voivat siirtää seuraavalta vuodelta määrän, joka on 2 prosenttia niille asetetusta päästörajasta tai siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle.

EU:n yleisen tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat oikeudellisesti sitovia päästörajojaan. Noudattaminen voidaan varmistaa vain tavanomaisen rikkomusmenettelyn avulla, joka on aivan liian hidas ja monimutkainen tätä tarkoitusta varten.

Näin ollen tarvitaan nopeampi seuraamusjärjestelmä. Esittelijä ehdottaa sakkoja, jotka vastaavat nykyiseen päästökauppajärjestelmään kuuluviin laitoksiin sovellettavia sakkoja. Lisäksi esittelijä ehdottaa päästökauppaan kuuluvia laitoksia koskevia edellytyksiä mukaillen, että sama tonnimäärä vähennetään jäsenvaltion päästökauppajärjestelmässä kauppaamien päästöoikeuksien määrästä. Näin EU:n päästöjen kokonaisyläraja pysyisi samana.

Soveltamisala

Panosten tasapainottamispäätöstä sovelletaan kaikkiin päästökauppajärjestelmään kuulumattomiin aloihin. Ilmailuala liitetään päästökauppajärjestelmään lähitulevaisuudessa. Yhdessäkään komission ehdotuksessa ei oteta huomioon kansainvälisen meriliikenteen päästöjä huolimatta niiden merkittävästä määrästä ja Euroopan parlamentin toistuvista kehotuksista laatia toimia meriliikenteen päästöihin puuttumiseksi. Esittelijä ehdottaa, että kansainvälisen meriliikenteen päästöt otetaan tasapainottamissopimuksen piiriin, kunnes ne liitetään päästökauppajärjestelmään tai jonkin toisen yhteisön oikeudellisen välineen alaisuuteen.

LIITE

Luettelo esittelijä Satu Hassin ja eri toimijoiden välisistä kokouksista, joissa on käsitelty panosten tasapainottamista (Effort Sharing) koskevaa päätöstä

Hallitukset ja pysyvät EU-edustajat:

Belgian pysyvä edustaja

Tšekin ympäristöministeri Martin Bursik

Tanskan pysyvä edustaja

Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Suomen pysyvä edustaja ja muut Suomen hallituksen edustajat (3 kertaa)

Ranskan ekologia-, energia-, kestävän kehityksen ja yhdyskuntasuunnittelun ministeri Jean Louis Borloo

Ranskan pysyvä edustaja

Hollannin pysyvä edustaja

Slovenian ympäristöministeri Janez Podobnik (2 kertaa)

Slovenian pysyvä edustaja

Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren

Ruotsin pysyvä edustaja

Yhdistyneen kuningaskunnan pysyvä edustaja (2 kertaa)

Euroopan komissio:

Komission jäsenet Barroso, Dimas, Verheugen & Piebalgs

Ympäristöasiain pääosasto, tasapainottamispäätöksestä vastaavat virkamiehet (useita kertoja)

Teollisuus ja kansalaisjärjestöt

American Chamber of Commerce

Austrian Economic Chamber

Suomen Teknologiateollisuus (2 kertaa)

BASF Chemicals

Carbon Markets Association (CMA)

Climate Action Network (2 kertaa)

Confederation of British Industry (CBI)

Confederation of Danish Industries & BUSINESSEUROPE

Suomen Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) (2 kertaa)

EURELECTRIC

European Federation of Intelligent Energy Efficiency Services (EFIEES)

European Forum for Renewable Energy Sources (EUFORES) (2 kertaa)

European Lime Association

European Peat and Growing Media Association (EPAGMA) & Vapo (2 kertaa)

European Trade Union Confederation (ETUC)

Suomen Energiateollisuus

Suomen Metsäteollisuus (2 kertaa)

Ranskan ja Saksan kauppakamarit

Friends of the Earth (2 kertaa)

Greenpeace

International Emissions Trading Association (IETA)

Muut:

Eduskunnan suuri valiokunta

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) esittelijä Morkis

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN lausunto (*) (24.9.2008)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä
(KOM(2008)0017 – C6‑0041/2008 – 2008/0014(COD))

Valmistelija (*): Robert Goebbels

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Luonnoksessa päätökseksi asetetaan kullekin jäsenvaltiolle erilliset ja sitovat päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään. Ehdotuksissa ennakoidaan, että suuri osa päästövähennyksistä, jotka on toteutettava edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, toteutetaan EU:n päästökauppajärjestelmän avulla. Aloilla, joihin EU:n päästökauppajärjestelmää sovelletaan, on usein kustannustehokkaimmat mahdollisuudet vähentää päästöjä. EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyy myös teollisuudenaloja, jotka ovat alttiita kansainväliselle kilpailulle ja joita uhkaa "hiilivuodon" (tuotannon siirtäminen kolmansiin maihin, joissa päästöjen valvonta on höllempi) vaara, jos kustannukset ja sääntökuorma ovat liian raskaita EU:ssa. Jos päästöjen vähentäminen kuormittaa liikaa EU:n päästökauppajärjestelmää, kaikki talouden alat kärsivät siitä korkeamman sähkön hinnan muodossa.

Valmistelija on näin ollen periaatteessa tyytyväinen komission esittämään luonnokseen päätökseksi, koska siitä ilmenee selvästi, miten ne alat, jotka eivät kuulu päästökauppajärjestelmään, myötävaikuttavat EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseen. Valmistelijan mielestä on kuitenkin vielä varaa huomattaville parannuksille ja selvennyksille.

Valmistelija ei ehdota yksityiskohtaisia tarkistuksia artikloihin, joilla pyritään korottamaan kaikkia päästöjen vähentämistavoitteita 30 prosenttiin taikka ulottamaan tavoitteiden saavuttamisen takarajaa vuotta 2020 pidemmälle. Valmistelija ei myöskään aio ehdottaa tarkistuksia yksittäisille jäsenvaltioille asetettuihin tavoitteisiin. Molemmat tavoitteet on asetettu jäsenvaltioiden kanssa käytyjen pitkien neuvottelujen tuloksena. Näitä tavoitteita koskevilla tarkistuksilla ei parhaassa tapauksessa olisi vaikutusta, mutta pahimmassa tapauksessa niillä voitaisiin vahingoittaa neuvostossa meneillään olevia neuvotteluja sekä viivästyttää neuvottelupaketin hyväksymistä ja hankaloittaa EU:n kannan muodostamista tulevasta kansainvälisestä sopimuksesta.

1.        Komitologiamenettelyä koskevat säännökset

6 artiklan nojalla komissio voi käyttää komitologiamenettelyä jäsenvaltioiden päästötavoitteiden muuttamiseksi, jos uusi kansainvälinen sopimus tehdään, niin, että kaikki lisävähennykset jaettaisiin suhteessa kunkin jäsenvaltion osuuteen niistä yhteisön kokonaispäästöistä, jotka ovat peräisin EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä. Kyseisen artiklan nojalla on myös mahdollista käyttää komitologiamenettelyä säännösten antamiseen "jäsenvaltioiden mahdollisuudesta käyttää muuntyyppisiä hankeperäisiä hyvityksiä tai hyödyntää muita kansainvälisen sopimuksen perusteella luotuja järjestelyitä" – tämän keskeisen toimivallan käytöllä on mahdollisesti merkittävä vaikutus siihen, miten joustavasti jäsenvaltioiden on mahdollista saavuttaa tavoitteensa. 6 artiklassa säädetään myös siitä, miltä osin uudessa sopimuksessa asetettu lisävähennyksiä koskeva tavoite voidaan saavuttaa kolmansista maiden hankkeista saatujen hyvitysten käyttämisellä.

Valmistelija pitää ennenaikaisena määritellä tiukkoja periaatteita päästövähennysten jakamiselle ja tulevan kansainvälisen sopimuksen mukaisen uuden tavoitteen saavuttamiselle. Kyseinen kansainvälinen sopimus voi olla monitahoinen – ja avaintekijät, kuten se, mihin maihin sopimusta sovelletaan, miten kunnianhimoiset tavoitteet asetetaan ja perustuuko sopimus todella laillisesti sitoviin tavoitteisiin, ovat edelleen kaukana ratkaisusta.

Vielä tärkeämpi on se keskeinen periaate, että komitologiamenettelyn käyttö olisi rajattava luonteeltaan teknisiin ja "ei-olennaisiin" aloihin. On selvää, että kysymys siitä, mitkä tavoitteet kunkin jäsenvaltion on saavutettava ja kuinka joustavia ratkaisuja ne tarvitsevat täyttääkseen tavoitteensa tulevan kansainvälisen sopimuksen mukaisesti, ei kuulu "ei-olennaisiin" kysymyksiin.

2.        Jäsenvaltioiden välinen päästökauppa

Valmistelija panee merkille, että 20 prosentin tavoite on yhteinen EU:n päämäärä. Päästövähennykset olisi näin ollen, sikäli kuin se on tarkoituksenmukaista, toteutettava sillä EU:n alueella, jolla niiden toteuttaminen on kustannustehokkainta. EU:n päästökauppajärjestelmässä tämä on sallittu eri laitosten välillä EU:n enimmäismäärän rajoissa. Tässä päätöksessä ei kuitenkaan ole mitään tällaista kauppaa koskevaa selkeää säännöstä – kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatavia hyvityksiä lukuun ottamatta.

Valmistelija pitää tätä vakavana puutteena ja katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi kyetä siirtämään vuosittaiset ja vuoden 2020 tavoitteet ylittävät päästövähennyksensä muille jäsenvaltioille edellyttäen, että niitä valvotaan ja niistä raportoidaan asianmukaisesti. Näin jäsenvaltioita kannustettaisiin ylittämään tavoitteensa, mikä merkitsisi lisäjoustoa niille jäsenvaltioille, jotka mahdollisesti niistä riippumattomista syistä eivät kykene saavuttamaan tavoitteitaan.

3.        Kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saadut hyvitykset

Valmistelija toteaa, että kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatavien hyvitysten käyttöä koskevia kysymyksiä ei pitäisi käsitellä samaan aikaan kuin EU:n matalaa, yksipuolista 20 prosentin tavoitetta. Tämä asia on edelleen kyseenalainen.

Valmistelija katsoo, että jäsenvaltioiden olisi sallittava toimia mahdollisimman joustavasti. Ainakin jäsenvaltioille olisi ilmoitettava mahdollisimman varhain, mistä hankkeista saatuja hyvityksiä ne voivat käyttää ja milloin. Jos asianomainen kansainvälinen sopimus tehdään aikaisin, tämä asia on varmistettava asianmukaisilla sopimuksilla. Jos kansainvälistä sopimusta ei ole, jäsenvaltioille ei ole asianomaisia takeita vuoden 2012 jälkeen.

Valmistelija katsoo, että komissiota olisi pyydettävä esittämään erityiset ehdotukset EU:n ja kolmansien maiden välillä tehtävistä sopimuksista, joissa määritellään edellytykset hankkeista saatavien hyvitysten tuottamiselle kyseisten sopimusten nojalla tammikuuhun 2011 mennessä (huomattavasti Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 käytävien kansainvälisten neuvottelujen mahdollisen päättymisen jälkeen).

4.        Sovelletut periaatteet

Luonnos päätökseksi perustuu solidaarisuusperiaatteeseen ja jäsenvaltioiden yhtäläistä kohtelua koskevaan periaatteeseen.

Luonnoksessa ei kuitenkaan mainita, millä keinoin jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta aiotaan vahvistaa, eikä myöskään kriteereitä, joiden perusteella määriteltäisiin jäsenvaltioiden yhtäläinen kohtelu. Jäsenvaltioilla on paitsi hyvin erilainen taloudellinen tilanne myös hyvin erilaiset mahdollisuudet kehittää uusiutuvia energialähteitä.

Komission mukaan jäsenvaltioiden päästöjen vähentämisosuuksien olisi perustuttava 27 jäsenvaltion bruttokansantuotteeseen (BKT) asukasta kohden. BKT mittaa vuosittaista tulovirtaa muttei anna tietoa sen lopullisesta päämäärästä. Siinä ei oteta huomioon kunkin maan varallisuutta. Jos komissio haluaa jäsenvaltioiden pyrkimysten perustuvan solidaarisuusperiaatteeseen, puolueettomampi peruste olisi bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden. Bruttokansantulo, jota muuten käytetään unionin omien varojen laskentaperusteena, saadaan vähentämällä bruttokansantuotteesta kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat maksut raaka-aineista ja lisäämällä siihen muista maista saadut tulot.

Komission ehdotuksessa ei myöskään oteta huomioon jäsenvaltioiden todellista tilannetta. Jos jäsenvaltiot velvoitetaan tietyn tuloksen saavuttamiseen, niiden on sallittava valita joustavasti keinonsa saavuttaa ne. Kullakin jäsenvaltiolla on oltava mahdollisuus suunnitella energialähdevalikoimansa mahdollisimman järkevästi ottaen huomioon todelliset mahdollisuutensa ja kustannustehokkuuden, eli täytäntöönpantavien toimien taloudellisuuden. Jäsenvaltioille on annettava mahdollisuus käyttää Kioton sopimuksen mukaisia niin sanottuja joustomekanismeja (puhtaan kehityksen mekanismeja), joilla on suuri merkitys puhtaamman teknologian siirtämisessä kolmansiin maihin.

Alueellisuusperiaate, johon "ilmasto/energia-paketit" perustuvat, ei salli unionin pienien jäsenvaltioiden turvatuvan ensisijaisesti uusiutuviin energialähteisiin. On selvää, että maantieteelliset, geologiset ja hydrauliset jne. olosuhteet ovat hyvin erilaisia eri jäsenvaltioissa. Aurinkoenergia on tärkeämpi Etelä-Euroopassa kuin Pohjois-Euroopassa. Vesivoima on tärkeämpi alppimaissa kuin Pohjoismaissa. Tuulivoimaa on helpompi hyödyntää mereen rajoittuvissa maissa, jotka ovat alttiita tuulille ja joiden on mahdollista rakentaa tuulivoimaloita mereen. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on mahdollista ainoastaan, jos geologiset olosuhteet sallivat sen. On sallittava jäsenvaltioiden, joiden maantieteellisten olosuhteet ovat epäsuotuisat, investoida alueensa ulkopuolisiin uusiutuviin energialähteisiin ja hyödyntää siten saamiaan etuja päästövähennyksinä. Valmistelijan mielestä on myös luotava todelliset sisämarkkinat "vihreää" energiaa koskevalle sertifiointijärjestelmälle.

5.        Vähän hiilidioksidia sisältävät energialähteet

Ydinvoiman käyttö kuuluu toissijaisuusperiaatteen soveltamisalaan ja siten kunkin jäsenvaltion demokraattiseen valinnanvapauteen. Valmistelijan näkemyksen mukaan Euroopan unioni ei voi paeta ydinvoiman käyttöä koskevasta keskustelusta. On entistä selvempää, että kaikkien ydinvoimaa koskevien asiantuntijaraporttien, niin kansainväliseen atomienergiajärjestön kuin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n (Bangkokin raportti 2007) raporttien, mukaan on täysin kiistatonta, että hiileen perustuvien tuotteiden valtava kysyntä kasvaa vuoden 2030 ja mahdollisesti jopa vuoden 2050 tienoille saakka huolimatta kaikista talousalaa ja energiatehokkuutta koskevista ponnisteluista, joiden avulla on ehkä mahdollista vaikuttaa kyseiseen kehitykseen tulevina vuosikymmeninä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on oletettua hitaampaa ja kalliimpaa. On selvää, että EU ei kykene saavuttamaan biopolttoaineiden osuutta koskevaa 10 prosentin tavoitettaan vuoteen 2020 mennessä, mikä vaarantaa todennäköisesti myös uusiutuvien energialähteiden osuutta koskevan 20 prosentin tavoitteen saavuttamisen vuoteen 2020 mennessä. Joka tapauksessa jäljellä oleva 80 tai 70 prosentin energiakysyntä on katettava perinteisillä energiamuodoilla, fossiilisella energialla tai ydinvoimalla, vuoteen 2020 mennessä.

Vaikka päätavoitteena on välitön hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, EU:n tavoitteisiin olisi sisällytettävä myös vähähiiliset energialähteet.

6.        Maailmanlaajuisen panoksen välttämättömyys

Valmistelija katsoo, etteivät EU:n kasvihuonekaasupäästöjen (14 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä) vähentämispyrkimykset johda mihinkään, jos muut suuret teollisuusmaat, muiden muassa USA, Intia, Venäjä ja Brasilia, eivät sitoudu vähentämään huomattavasti päästöjä.

Vaikka tulevina vuosina saataisiin aikaan Kioton sopimuksen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva sitova kansainvälinen sopimus, Euroopan unionin tavoitteena on vähentää päästöjään 20 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Se on erittäin tärkeä tavoite, joka on ympäristön kannalta toivottava mutta jolla on hyvin suuria taloudellisia, sosiaalisia ja sosiologisia seurauksia EU:n kansoille.

Sellaista muutosta ei voida tehdä komitologiamenettelyllä, vaan siitä on päätettävä demokraattista keskustelua seuraavalla yhteispäätösmenettelyllä. Komissiota pyydetään ottamaan ehdotuksissaan huomioon velvoitteet, joihin kansainvälinen yhteisö sitoutuu. Vaikka tulevissa neuvotteluissa epäonnistuttaisiinkin, Euroopan unionin pitäisi olla valmis tarkistamaan antamaansa lainsäädäntöä.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Eurooppa-neuvosto hyväksyi Brysselissä 8 ja 9 päivänä maaliskuuta pitämässään kokouksessa EU:n tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta; näin EU edistää maailmanlaajuisen ja kattavan sopimuksen aikaan saamista vuoden 2012 jälkeiselle ajalle; edellytyksenä kuitenkin on, että muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat toteuttamaan asianmukaisia toimia vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti.

(3) Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Eurooppa-neuvosto hyväksyi Brysselissä 8 ja 9 päivänä maaliskuuta pitämässään kokouksessa EU:n tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta; tarkoituksena on saada aikaan maailmanlaajuinen ja kattava sopimus vuoden 2012 jälkeiselle ajalle; edellytyksenä kuitenkin on, että muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat toteuttamaan asianmukaisia toimia vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti.

Perustelu

EU on esittänyt tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Vain jos saadaan aikaan Kioton sopimusta seuraava kansainvälinen sopimus, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä jopa 30 prosentin vähennyksen aikaansaamiseksi vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Tarkistus  2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Kuten hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneelikin (IPCC) on korostanut, ydinvoima nousee keskeiseen asemaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yhdessä uusiutuvan energian kanssa jopa 60 prosenttia EU:n energiasta voitaisiin vuonna 2020 saada hiilidioksidittomasta tuotannosta. Ydinvoimalla voitaisiin tuottaa kustannustehokkaasti suuri osa peruskuormasähköstä, kun taas uusiutuvia energialähteitä käytettäisiin normaali- ja kulutushuipputilanteissa.

Perustelu

Ranskassa, jossa suuri osa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, syntyy nykyään selvästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä asukasta kohti kuin sen naapurimaissa. Jos ilmastonmuutoksen torjunta halutaan ottaa tosissaan ja kilpailukykyä vaarantamatta, ydinvoiman lisäämistä ei voida sivuuttaa, kun otetaan huomioon uusiutuviin energialähteisiin liittyvät selvästi suuremmat kustannukset. Lisäksi näin varmistetaan toimitusvarmuus.

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Jotta osuudet, joilla jäsenvaltiot osallistuvat yhteisön riippumattomaan sitoumukseen, jakautuisivat oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, mitään jäsenvaltiota ei pitäisi vaatia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä enempää kuin 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta ja minkään jäsenvaltion ei pitäisi sallia lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä yli 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vuosina 2013–2020; kunkin jäsenvaltion olisi voitava siirtää seuraavalta vuodelta määrä, joka on enintään 2 prosenttia sille asetetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta, ja jäsenvaltioiden, joiden päästöt jäävät tämän rajan alle, olisi voitava siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle.

(8) Jotta osuudet, joilla jäsenvaltiot osallistuvat yhteisön riippumattomaan sitoumukseen, jakautuisivat oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, mitään jäsenvaltiota ei pitäisi vaatia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä enempää kuin 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta ja minkään jäsenvaltion ei pitäisi sallia lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä yli 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vuosina 2013–2020; kunkin jäsenvaltion olisi voitava siirtää seuraavalle vuodelle määrä, joka on enintään 3 prosenttia sille asetetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta, ja jäsenvaltioiden, joiden päästöt jäävät tämän rajan alle, olisi voitava siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle. Jäsenvaltiolla, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat rajalla jonakin jaksoon 2013–2020 kuuluvana vuonna tai joka ei saavuta vuoden 2020 tavoitetasoa, pitäisi olla mahdollisuus käydä kauppaa ylimääräisistä päästövähennyksistään muiden jäsenvaltioiden kanssa auttaakseen niitä saavuttamaan omat rajansa tai tavoitteensa.

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Keinona tasoittaa päästövähennyksistä jäsenvaltioille koituvia kustannuksia ja mahdollistaa maantieteellisen joustavuuden lisäämistä sekä samalla parantaa kokonaisvaltaista, yhteisön kaikkia päästövähennyssitoumuksia koskevaa kustannustehokkuutta, jäsenvaltioiden olisi sallittava siirtää osa kasvihuonekaasupäästöoikeuksistaan toisille jäsenvaltioille. Tällaista siirtämistä olisi säänneltävä kahdenvälisillä sopimuksilla ja siirtojen avoimuus olisi turvattava siten, että niistä ilmoitetaan komissiolle ja ne rekisteröidään molempien asianomaisten jäsenvaltioiden rekistereihin.

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa pyrkimyksensä joustavasti ja jotta voidaan edistää kestävää kehitystä kolmansissa maissa, erityisesti kehitysmaissa, sekä lisätä sijoittajien luottamusta, yhteisön olisi edelleenkin – odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista – tunnustettava kolmansissa maissa toteutettavista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavat hyvitykset. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden toimenpiteet näiden hyvitysten ostamiseksi edistävät hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaansaamista.

(9) Jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa pyrkimyksensä joustavasti ja jotta voidaan edistää kestävää kehitystä kolmansissa maissa, erityisesti kehitysmaissa, sekä lisätä sijoittajien luottamusta, yhteisön olisi edelleenkin – odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista – tunnustettava kolmansissa maissa toteutettavista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavat hyvitykset. Jäsenvaltioiden on sitouduttava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimiin kehitysmaissa ja huolehdittava siitä, että vähintään 50 prosenttia näistä hyvityksistä ostetaan vähiten kehittyneistä maista ja pienistä saarikehitysmaista, jotta voidaan edistää hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaansaamista. Kaikissa kolmansissa maissa toteutettavissa hankkeissa on varmistettava uuden vähähiilisen teknologian siirto, ja niiden on täytettävä korkeat laatuvaatimukset, joilla varmistetaan niiden täydentävyys ja ympäristönsuojelullinen ja sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus.

Tarkistus  6

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) On tärkeää, että jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää CDM-hyvityksiä, sillä siten autetaan varmistamaan hyvityksiä koskevien markkinoiden toteutuminen vuoden 2012 jälkeen. Tällaisten markkinoiden edistämiseksi ja jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää edelleen EU:ssa ja siten edistää yhteisön uusiutuvaa energiaa, energian toimitusvarmuutta, innovointia ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden toteutumista, tarkoituksena on, että odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista kukin jäsenvaltio voi vuosittain käyttää kolmansissa maissa toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavia hyvityksiä määrän, joka vastaa enintään kolmea prosenttia kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 päästöistä, jotka ovat peräisin päästökauppajärjestelmään kuulumattomista lähteistä. Tämä määrä vastaa kolmannesta vuotta 2020 koskevasta vähentämispyrkimyksestä. Jäsenvaltioiden olisi voitava siirtää tämän määrän käyttämätön osa toisille jäsenvaltioille.

(13) On tärkeää, että jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää CDM-hyvityksiä, sillä siten autetaan varmistamaan hyvityksiä koskevien markkinoiden toteutuminen vuoden 2012 jälkeen. Tällaisten markkinoiden edistämiseksi ja jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää edelleen EU:ssa ja siten edistää yhteisön uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta, energian toimitusvarmuutta, innovointia ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden toteutumista, tarkoituksena on, että odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista kukin jäsenvaltio voi vuosittain käyttää kolmansissa maissa toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavia hyvityksiä määrän, joka vastaa enintään neljää prosenttia kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 päästöistä, jotka ovat peräisin päästökauppajärjestelmään kuulumattomista lähteistä. Jäsenvaltioiden olisi voitava siirtää tämän määrän käyttämätön osa toisille jäsenvaltioille, edellyttäen, että vähintään 50 prosenttia tällaisista hankkeista toteutetaan vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä saarikehitysmaissa.

Tarkistus  7

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Tämän päätöksen mukaisten sitoumusten toteutumisen edistymistä olisi arvioitava vuosittain niiden raporttien perusteella, joista säädetään järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 280/2004/EY. Lisäksi joka toinen vuosi olisi arvioitava ennakoitua edistystä, ja vuonna 2016 olisi tehtävä perusteellinen arvio tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

(15) Tämän päätöksen mukaisten sitoumusten toteutumisen edistymistä olisi arvioitava vuosittain niiden raporttien perusteella, joista säädetään järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 280/2004/EY. Lisäksi joka toinen vuosi olisi arvioitava ennakoitua edistystä, ja vuonna 2016 olisi tehtävä perusteellinen arvio tämän päätöksen täytäntöönpanosta. Arvioon olisi sisällytettävä myös jäsenvaltioiden rekisteröimien ja/tai toteuttamien CDM-hankkeiden arviointi, jotta voidaan todeta, ovatko ne sopusoinnussa tässä päätöksessä tarkoitettujen laatuvaatimusten kanssa.

Perustelu

Yhteisön on myös tärkeää valvoa, että jäsenvaltiot noudattavat tässä päätöksessä esitettyjä CDM-hankkeiden laatuvaatimuksia. Kyseisten vaatimusten noudattamisella saadaan laadukkaampia CDM-hankkeita.

Tarkistus  8

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Heti kun yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jäsenvaltioiden päästörajoja olisi mukautettava sen uuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksen mukaan, joka yhteisölle kyseisessä sopimuksessa asetetaan, ottaen huomioon jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaate ja tarve lisätä kestävää talouskasvua kaikkialla yhteisössä. Lisäksi niiden hyvitysten määrää, jotka saadaan kolmansissa maissa toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista ja jotka kukin jäsenvaltio voi käyttää, olisi lisättävä enintään puolella lisävähentämispyrkimyksestä, joka koskee direktiivin 2003/87EY soveltamisalaan kuulumattomia lähteitä.

(17) Heti kun yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jolla pannaan täytäntöön sen kasvihuonekaasujen 30 prosentin vähennystavoite, komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen ja vaikutustenarvioinnin jäsenvaltioiden päästörajojen mukauttamisesta sen uuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksen mukaan, joka yhteisölle kyseisessä sopimuksessa asetetaan, ottaen huomioon jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaate, tarve lisätä kestävää talouskasvua kaikkialla yhteisössä ja yhteisten vastuiden periaate. Ehdotuksessa olisi eriteltävä niiden hyvitysten määrä, jotka saadaan kolmansissa maissa toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista ja jotka kukin jäsenvaltio voi käyttää.

Tarkistus  9

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta toteuttaa kansainvälisen sopimuksen tekemisen jälkeen tarvittavat toimenpiteet jäsenvaltioiden päästörajojen mukauttamiseksi, muuntyyppisten hankeperäisten hyvitysten käyttämiseksi kyseisen sopimuksen mukaisesti sekä tämän päätöksen mukaisten tapahtumien tarkastamiseksi. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä päätöstä lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia tai muuttamalla niitä, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(19) Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta tämän päätöksen mukaisten tapahtumien tarkastamiseksi. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä päätöstä lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia tai muuttamalla niitä, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Tarkistus  10

Ehdotus päätökseksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tämän päätöksen soveltamisessa käytetään direktiivin 2003/87/EY 3 artiklassa annettuja määritelmiä.

Tämän päätöksen soveltamisessa käytetään direktiivin 2003/87/EY 3 artiklassa annettuja asiaa koskevia määritelmiä.

Lisäksi "kasvihuonekaasupäästöillä" tarkoitetaan hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), typpioksiduulin (N2O), fluorattujen hiilivetyjen (HFC-yhdisteet), perfluorattujen hiilivetyjen (PFC-yhdisteet) ja rikkiheksafluoridin (SF6) päästöjä, jotka ovat peräisin direktiivissä 2003/87/EY määritellyistä lähteistä ja jotka on ilmaistu hiilidioksidiekvivalenttina.

Lisäksi tässä direktiivissä tarkoitetaan: "kasvihuonekaasupäästöillä" hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), typpioksiduulin (N2O), fluorattujen hiilivetyjen (HFC-yhdisteet), perfluorattujen hiilivetyjen (PFC-yhdisteet) ja rikkiheksafluoridin (SF6) päästöjä, jotka ovat peräisin EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomista, päästölähteitä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevien Kioton pöytäkirjan sääntelemien menettelyjen mukaisesti määritellyistä lähteistä ja jotka on ilmaistu hiilidioksidiekvivalenttina;

 

"kansainvälisellä sopimuksella" Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutospuitesopimuksen mukaista maailmanlaajuista ja kattavaa sopimusta, joka sisältää EU:n tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosentilla vuoden 1990 tasoon nähden vuoteen 2020 mennessä ja jossa edellytetään muiden teollisuusmaiden sitoutuvan vastaaviin päästövähennyksiin ja taloudellisesti edistyneempien kehitysmaiden sitoutuvan asianmukaisiin toimiin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti.

Tarkistus  11

Ehdotus päätökseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kunnes yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään tässä artiklassa vaadittuja päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista päästövähennyksistä, kunkin jäsenvaltion on rajoitettava vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, kyseiselle jäsenvaltiolle tämän päätöksen liitteessä asetetulla prosenttimäärällä suhteessa sen päästöihin vuonna 2005.

1. Kunnes yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään tässä artiklassa vaadittuja päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista päästövähennyksistä, kunkin jäsenvaltion on rajoitettava vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, vähintään kyseiselle jäsenvaltiolle tämän päätöksen liitteessä asetetulla prosenttimäärällä suhteessa sen päästöihin vuonna 2005.

Tarkistus  12

Ehdotus päätökseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Vuosina 2013–2019 kukin jäsenvaltio voi siirtää seuraavalta vuodelta määrän, joka on 2 prosenttia sille asetetusta 2 kohdassa tarkoitetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta. Jos jäsenvaltion päästöt jäävät 2 kohdassa tarkoitetun rajan alle, jäsenvaltio voi siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle.

3. Vuosina 2013–2019 kukin jäsenvaltio voi siirtää seuraavalta vuodelta määrän, joka on 3 prosenttia sille asetetusta 2 kohdassa tarkoitetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta. Jos jäsenvaltion päästöt jäävät 2 kohdassa tarkoitetun rajan alle, jäsenvaltio voi siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle tai siirtää ne toiselle jäsenvaltiolle, joka voi käyttää siirretyn määrän voidakseen noudattaa kasvihuonekaasujen päästörajaa sinä vuonna, jona vaaditun tason ylittävät päästövähennykset on saavutettu.

Tarkistus  13

Ehdotus päätökseksi

3 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Jos jäsenvaltion päästöt ovat vuonna 2020 tämän päätöksen liitteessä asetetun tason alapuolella, jäsenvaltio voi siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä toiselle jäsenvaltiolle, joka voi käyttää siirretyn määrän voidakseen noudattaa sille asetettua vuotta 2020 koskevaa kasvihuonekaasujen päästörajaa.

Tarkistus  14

Ehdotus päätökseksi

4 artikla – Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Hanketoiminnoista saatujen hyvitysten käyttö

Hanketoiminnoista saatujen hyvitysten käyttö ja vaaditun tason ylittävien kansallisten päästövähennysten siirto

Tarkistus 15

Ehdotus päätökseksi

4 artikla – 1 kohdan a–c alakohta ja 2 alakohta, 2–3 kohta, 4 kohdan 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) sertifioidut päästövähennykset (CER:t) ja päästövähennysyksiköt (ERU:t), jotka myönnetään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 toteutetuista päästövähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kaikkien jäsenvaltioiden direktiivin 2003/87/EY mukaisesti kaudella 2008–2012 hyväksymistä hanketyypeistä;

a) sertifioidut päästövähennykset (CER:t) ja päästövähennysyksiköt (ERU:t), jotka myönnetään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 toteutetuista päästövähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määritetyn määräenemmistön muodostavan jäsenvaltioiden enemmistön direktiivin 2003/87/EY mukaisesti kaudella 2008–2012 hyväksymistä hanketyypeistä;

b) CER:t, jotka myönnetään 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen toteutetuista päästövähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kaudella 2008–2012 rekisteröidyistä hankkeista sekä kaikkien jäsenvaltioiden direktiivin 2003/87/EY mukaisesti kaudella 2008–2012 hyväksymistä hanketyypeistä;

b) CER:t, jotka myönnetään 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen toteutetuista päästövähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kaudella 2008–2012 rekisteröidyistä hankkeista sekä EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määritetyn määräenemmistön muodostavan jäsenvaltioiden enemmistön direktiivin 2003/87/EY mukaisesti kaudella 2008–2012 hyväksymistä hanketyypeistä;

c) CER:t, jotka myönnetään vähiten kehittyneissä maissa toteutetuista hankkeista saatavista päästövähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kaikkien jäsenvaltioiden direktiivin 2003/87/EY mukaisesti kaudella 2008–2012 hyväksymistä hanketyypeistä, kunnes nämä maat ovat ratifioineet yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen tai vuoteen 2020 saakka, riippuen siitä, kumpi on aikaisempi ajankohta.

c) CER:t, jotka myönnetään vähiten kehittyneissä maissa toteutetuista hankkeista saatavista päästövähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määritetyn määräenemmistön muodostavan jäsenvaltioiden enemmistön direktiivin 2003/87/EY mukaisesti kaudella 2008–2012 hyväksymistä hanketyypeistä, kunnes nämä maat ovat ratifioineet yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen tai vuoteen 2020 saakka, riippuen siitä, kumpi on aikaisempi ajankohta.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden toimenpiteet näiden hyvitysten ostamiseksi edistävät hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vähintään 50 prosenttia näistä hyvityksistä ostetaan vähiten kehittyneistä maista ja pienistä saarikehitysmaista, jotta voidaan edistää hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista.

2. Jos kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekeminen viivästyy, jäsenvaltiot voivat 3 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi käyttää 1 kohdassa tarkoitettujen toimien ohella kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia täydentäviä hyvityksiä, jotka on saatu hankkeista tai muista päästöjenvähentämistoimista direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen sopimusten perusteella.

2. Jos kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekeminen viivästyy, jäsenvaltiot voivat 3 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi käyttää 1 kohdassa tarkoitettujen toimien ohella kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia täydentäviä hyvityksiä, jotka on saatu hankkeista tai muista päästöjenvähentämistoimista direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen sopimusten perusteella.

 

2 a. Edellä 1 kohdan a–c alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten perusteella toteutettavien hankkeiden on täytettävät korkeat laatuvaatimukset, jotka komissio vahvistaa Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksymissä puitteissa.

 

Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

 

2 b. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuista hanketoiminnoista tai muiden jäsenvaltioiden 3 artiklan 3 ja 3 a kohdan nojalla tekemistä siirroista saadut päästövähennykset täydentävät jäsenvaltioiden toteuttamia kansallisia toimenpiteitä.

3. Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekemisen jälkeen jäsenvaltiot voivat käyttää vain sellaisia CER:iä, jotka ovat peräisin kyseisen sopimuksen ratifioineista kolmansista maista.

3. Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekemisen jälkeen jäsenvaltiot voivat käyttää vain sellaisia CER:iä ja muuntyyppisiä kansainvälisen sopimuksen perusteella luotuja hankeperäisiä hyvityksiä, jotka ovat peräisin kyseisen sopimuksen ratifioineista kolmansista maista.

4. Kukin jäsenvaltio saa käyttää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja hyvityksiä vuosittain vain sellaisen määrän, joka on enintään kolme prosenttia kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöistä, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan.

4. Kukin jäsenvaltio saa käyttää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja hyvityksiä vuosittain vain sellaisen määrän, joka on enintään neljä prosenttia kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöistä, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan.

Tarkistus  16

Ehdotus päätökseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kunkin jäsenvaltion on päätöksen N:o 280/2004/EY 3 artiklan mukaisesti toimittamassaan vuosiraportissa ilmoitettava vuosittaiset päästönsä, jotka johtuvat 3 artiklan täytäntöönpanosta, ja raportoitava hyvitysten käytöstä 4 artiklan mukaisesti.

1. Kunkin jäsenvaltion on seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä ilmoitettava direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä peräisin olevat vuosittaiset päästönsä ja kaikki vaaditun tason ylittävien päästövähennysten siirrot, jotka on tehty tai vastaanotettu 3 artiklan 3 ja 3 a kohdan mukaisesti, sekä raportoitava hyvitysten käytöstä 4 artiklan mukaisesti.

 

Komissio todentaa raportit huolellisesti ja kohtuullisen ajan kuluessa.

Tarkistus  17

Ehdotus päätökseksi

5 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a artikla

 

Kertomus sitoumusten toteuttamista tukevista yhteisön toimista

 

1. Komissio laatii kertomuksen, jossa eritellään yhteisön tasolla toteutettavat lisätoimet tässä päätöksessä ja maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvoston tehokkuustavoitteessa asetettujen päästöjenvähentämissitoumusten täyttämisen varmistamiseksi. Kertomukseen sisällytetään erityisesti

 

a) arvio jäsenvaltioiden edistymisestä energiatehokkuuden parantamisessa;

 

b) direktiivin 2006/32/EY 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tarkastelun tulokset (valkoisia sertifikaatteja koskevan direktiivin tarkoituksenmukaisuuden osalta); erityisesti tässä kertomuksessa arvioidaan mahdollisuutta toteuttaa pakollinen yhteisönlaajuinen valkoisia sertifikaatteja koskeva kauppajärjestelmä;

 

c) yksityiskohtaisia ehdotuksia asuin- ja liikerakennuksista peräisin olevien päästöjen vähentämiseksi tuote- ja rakennusstandardien parantamisen avulla, jotta varmistetaan, että kaikki uudet asuin- ja liikerakennukset ovat täysin hiilidioksidipäästöttömiä vuoteen 2020 mennessä.

 

2. Jos ehdotetuilla yhteisön politiikoilla ja toimenpiteillä voi olla merkittävä vaikutus yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten saavuttamiseen, komission kunkin ehdotuksen vaikutusten arvioinnissa on esitettävä määrällisesti mahdollinen vaikutus yhteisön ja kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöihin.

 

3. Komissio toimittaa kyseisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2009 syyskuun loppuun mennessä. Komissio esittää vuonna 2010 asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia sen varmistamiseksi, että maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvostossa päätetty yhteisön energiatehokkuustavoite vuodelle 2020 saavutetaan.

Tarkistus  18

Ehdotus päätökseksi

5 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 b artikla

 

Päätöksen noudattaminen

 

Jos jäsenvaltio ei pysty täyttämään tämän päätöksen mukaisia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen vähentämisvelvoitteitaan, komissio voi EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisesti nostaa perustamissopimuksen mukaisen velvollisuuden täyttämättä jättämistä koskevan kanteen kyseistä jäsenvaltiota vastaan ja pyytää perustamissopimuksen 243 artiklassa tarkoitettuja välitoimia tai Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 62 a artiklassa tarkoitettua nopeutettua menettelyä.

Tarkistus  19

Ehdotus päätökseksi

5 c artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 c artikla

 

Yhteisön uusi rahoitus vähähiiliselle ja energiatehokkaalle teknologialle

 

1. Osa direktiivin 2003/87/EY10 artiklassa tarkoitetussa yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmässä toteutettavasta päästöoikeuksien huutokaupasta saaduista tuloista asetetaan yhteisön rahastoon, josta rahoitetaan seuraavia:

 

a) vähähiilisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen edistäminen ja käyttö asuin- ja liikerakennuksissa;

 

b) vähähiilisten liikenneratkaisujen ja ‑käytäntöjen edistäminen ja toteuttaminen.

 

2. Rahaston tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon yksityisen sektorin rahoitusta.

 

3. Komissio tekee 30 päivään kesäkuuta 2010 mennessä yksityiskohtaisia ehdotuksia rahaston suuruudesta, toiminnasta ja tavoitteista.

Tarkistus  20

Ehdotus päätökseksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäljempänä olevia 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan, kun yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään 3 artiklan mukaisia päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista sitovista päästövähennyksistä.

1. Kun yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään sen kasvihuonekaasupäästöihin tehtävistä 30 prosentin sitovista päästövähennyksistä, komissio tekee asianmukaisen ehdotuksen tämän päätöksen muuttamisesta ja vaikutustenarvioinnin. Ehdotus sisältää

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä seuraavasta vuodesta alkaen yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, on 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähennettävä edelleen vuoteen 2020 mennessä määrällä, joka vastaa koko sitä yhteisön lisävähennyspyrkimystä, joka koskee kaikista lähteistä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä ja johon yhteisö on kansainvälisen sopimuksen nojalla sitoutunut, kerrottuna sillä osuudella yhteisön kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksestä vuodelta 2020, johon jäsenvaltiot osallistuvat vähentämällä 3 artiklan mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä.

a) säännökset, joilla varmistetaan, että yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, on 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähennettävä edelleen vuoteen 2020 mennessä määrällä, joka on riittävä, kun se yhdistetään odotettavissa oleviin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvista lähteistä peräisin oleviin lisävähennyksiin, jotta kansainvälisen sopimuksen mukaiset yhteisön tavoitteet saavutetaan;

3. Kunkin jäsenvaltion on 3 artiklan mukaisesti osallistuttava yhteisön lisävähentämispyrkimykseen suhteessa omaan osuuteensa niistä yhteisön kokonaispäästöistä vuodelta 2020, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä.

 

Komissio tarkistaa liitteessä esitettyjä päästörajoja 1 alakohdan mukaisesti. Tästä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia, päätetään 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

b) säännökset, joilla tarkistetaan liitteessä esitettyjä kutakin jäsenvaltiota koskevia päästörajoja a alakohdassa tarkoitettujen lisävähennysten mukaisesti;

4. Jäsenvaltiot voivat 5 kohdan mukaisesti lisätä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien hyvitysten käyttöä enintään puolella 2 kohdassa tarkoitetusta lisävähennyksestä, edellyttäen että kyseiset hyvitykset ovat peräisin kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen.

c) säännökset, joilla muutetaan sääntöjä niiden 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien hyvitysten käytöstä, jotka ovat peräisin kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen.

Kukin jäsenvaltio voi siirtää käyttämättömän osan tästä määrästä toiselle jäsenvaltiolle.

 

5. Komissio antaa tarvittaessa säännöksiä jäsenvaltioiden mahdollisuudesta käyttää muuntyyppisiä hankeperäisiä hyvityksiä tai hyödyntää muita kansainvälisen sopimuksen perusteella luotuja järjestelyitä.

 

Näistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, päätetään 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

 

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Yhteiset pyrkimykset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0017 – C6-0041/2008 – 2008/0014(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ENVI

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

19.2.2008

 

 

 

Valiokuntien yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)

10.4.2008

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Robert Goebbels

27.3.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

8.4.2008

26.6.2008

10.9.2008

 

Hyväksytty (pvä)

22.9.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

10

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Březina, Jerzy Buzek, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Dragoş Florin David, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Lena Ek, Norbert Glante, Umberto Guidoni, Fiona Hall, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Werner Langen, Anne Laperrouze, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Aldo Patriciello, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Anni Podimata, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Andres Tarand, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Dorette Corbey, Robert Goebbels, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Malcolm Harbour, Satu Hassi, Vittorio Prodi, Esko Seppänen, Silvia-Adriana Ţicău, Lambert van Nistelrooij

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Ignasi Guardans Cambó, Lily Jacobs, Johannes Lebech, Riitta Myller, Markus Pieper, Agnes Schierhuber

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (11.9.2008)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä
(KOM(2008)0017 – C6‑0041/2008 – 2008/0014(COD))

Valmistelija: Cornelis Visser

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija kannattaa yleisesti ottaen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja tukee kahta merkittävintä Eurooppa-neuvoston asettamaa tavoitetta:

–   kasvihuonekaasujen vähentäminen vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä – tavoitetta nostetaan 30 prosenttiin, mikäli muut kehittyneet valtiot sitoutuvat kansainvälisellä sopimuksella "vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat toteuttamaan asianmukaisia toimia vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti";

–   uusiutuvan energian osuuden nostaminen EU:n energiankulutuksesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Valmistelija korostaa kuitenkin, että kasvihuonekaasujen vähentämispyrkimyksiin on sitouduttava maailmanlaajuisesti. Kaikkien valtioiden on kannettava kortensa kekoon ja siksi komission on tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että asiasta sovitaan kansainvälisesti ja että kyseisestä sopimuksesta tulee laaja-alainen.

Valmistelija yhtyy komission käsitykseen, jonka mukaan kunkin jäsenvaltion ponnistelut yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten lunastamiseen vuoteen 2020 mennessä osallistumiseksi rajoittamalla EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomista lähteistä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä olisi jaettava yhteisesti.

Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka koskee sen määrittelemistä, millaisen panoksen jäsenvaltioiden on annettava, jotta yhteisö voi täyttää sitoumuksensa vähentää vuosina 2013–2020 kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä (EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomat lähteet). Päätös sisältää säännöksiä päätöksen täytäntöönpanon tuloksena saavutettujen päästövähennysten arvioimisesta. Valmistelija pitää myönteisenä myös jäsenvaltioille osoitettua joustavuutta sallimalla sellaisten sertifioitujen päästövähennysten käyttö, jotka on saatu Kioton pöytäkirjan 12 artiklan mukaisista puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista ja kolmansissa maissa toteutetuista päästöjä vähentävistä toimista.

Valmistelija on kuitenkin huolestunut siitä, että järjestely saattaa vääristää kilpailua EU:ssa, mikäli jäsenvaltiot eivät pane sitä täytäntöön yhdenmukaisesti. EU:n yritykset saattavat lisäksi kärsiä kansainvälisessä kilpailussa.

Tätä taustaa vasten valmistelija katsoo, että komission tulee seurata jatkuvasti järjestelmän vaikutuksia EU-laajuiseen ja kansainväliseen kilpailuun ja toimittaa näitä kysymyksiä tarkastelevan kokonaisvaltaisen raportin Euroopan parlamentille vuoteen 2016 mennessä.

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus päätökseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kunkin jäsenvaltion on päätöksen N:o 280/2004/EY 3 artiklan mukaisesti toimittamassaan vuosiraportissa ilmoitettava vuosittaiset päästönsä, jotka johtuvat 3 artiklan täytäntöönpanosta, ja raportoitava hyvitysten käytöstä 4 artiklan mukaisesti.

1. Kunkin jäsenvaltion on päätöksen N:o 280/2004/EY 3 artiklan mukaisesti toimittamassaan vuosiraportissa tehtävä selkoa kilpailua koskevista näkökohdista sekä ilmoitettava vuosittaiset päästönsä, jotka johtuvat 3 artiklan täytäntöönpanosta, ja raportoitava hyvitysten käytöstä 4 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  2

Ehdotus päätökseksi

5 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Komissio laatii tämän päätöksen voimaantulon jälkeen kahden vuoden välein raportin, jossa se arvioi, miten päätöksen mukaisesti vahvistettujen jäsenvaltioiden sitoumusten täytäntöönpano on vaikuttanut kilpailuun kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla.

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

5 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

5 a artikla

 

Sääntöjen noudattamista koskeva mekanismi

 

1. Mikäli jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, ylittävät tämän päätöksen 3 artiklan mukaisen vuotuisen kasvihuonekaasupäästörajan, kyseisen jäsenvaltion on maksettava direktiivin 2003/87/EY 16 artiklassa säädettyä määrää vastaava liikapäästösakko. Liikapäästösakko on maksettava yhteisön rahastoon, josta rahoitetaan ilmastonmuutoksen lieventämiseksi toteutettavia toimenpiteitä.

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekemisen jälkeen sovellettavat muutokset

Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekeminen

1. Jäljempänä olevia 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan, kun yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään 3 artiklan mukaisia päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista sitovista päästövähennyksistä.

Kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun on tehty kansainvälinen ilmastonmuutossopimus, jossa määrätään 3 artiklan mukaisia päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista sitovista päästövähennyksistä, komissio tekee perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen annettavan lainsäädäntöehdotuksen kunkin jäsenvaltion osallistumisesta yhteisön lisävähentämispyrkimykseen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä seuraavasta vuodesta alkaen yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, on 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähennettävä edelleen vuoteen 2020 mennessä määrällä, joka vastaa koko sitä yhteisön lisävähennyspyrkimystä, joka koskee kaikista lähteistä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä ja johon yhteisö on kansainvälisen sopimuksen nojalla sitoutunut, kerrottuna sillä osuudella yhteisön kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksestä vuodelta 2020, johon jäsenvaltiot osallistuvat vähentämällä 3 artiklan mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä.

 

3. Kunkin jäsenvaltion on 3 artiklan mukaisesti osallistuttava yhteisön lisävähentämispyrkimykseen suhteessa omaan osuuteensa niistä yhteisön kokonaispäästöistä vuodelta 2020, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä.

 

Komissio tarkistaa liitteessä esitettyjä päästörajoja 1 alakohdan mukaisesti. Tästä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia, päätetään 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

 

4. Jäsenvaltiot voivat 5 kohdan mukaisesti lisätä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien hyvitysten käyttöä enintään puolella 2 kohdassa tarkoitetusta lisävähennyksestä, edellyttäen että kyseiset hyvitykset ovat peräisin kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen.

 

Kukin jäsenvaltio voi siirtää käyttämättömän osan tästä määrästä toiselle jäsenvaltiolle.

 

5. Komissio antaa tarvittaessa säännöksiä jäsenvaltioiden mahdollisuudesta käyttää muuntyyppisiä hankeperäisiä hyvityksiä tai hyödyntää muita kansainvälisen sopimuksen perusteella luotuja järjestelyitä.

 

Näistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, päätetään 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

 

Perustelu

Reaktioiden kansainvälisestä sopimuksesta käytävien neuvottelujen lopputulokseen ei pidä olla automaattisia, vaan niiden on perustuttava poliittiseen arviointiin ja päätöksentekoon. Lisäksi lisävähentämispyrkimykset olisi jaettava kansainvälisten neuvottelujen tuloksen perusteella.

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

10 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Komissio laatii kertomuksen päätöksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa kyseisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2016 ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksia.

Komissio laatii kertomuksen päätöksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa arvioidaan myös sitä, miten tämän päätöksen täytäntöönpano on vaikuttanut kilpailuun kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Komissio toimittaa kyseisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2016 ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksia.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Yhteiset ponnistelut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0017 – C6-0041/2008 – 2008/0014(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ENVI

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

19.2.2008

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Cornelis Visser

11.3.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

2.6.2008

16.7.2008

 

 

Hyväksytty (pvä)

9.9.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mariela Velichkova Baeva, Paolo Bartolozzi, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sebastian Valentin Bodu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Manuel António dos Santos, Christian Ehler, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Othmar Karas, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Sirpa Pietikäinen, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Heide Rühle, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Salvador Domingo Sanz Palacio, Olle Schmidt, Margarita Starkevičiūtė, Ieke van den Burg

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Harald Ettl, Piia-Noora Kauppi, Vladimír Maňka, Bilyana Ilieva Raeva, Margaritis Schinas

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (10.9.2008)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä
(KOM(2008)0017 – C6‑0041/2008 – 2008/0014(COD))

Valmistelija: Sepp Kusstatscher

LYHYET PERUSTELUT

Komissio julkaisi 23. tammikuuta 2008 ehdotuksensa siitä, miten kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä jäsenvaltioissa tulevina vuosina. Kyseessä ovat liikenteen, rakennusalan (ennen kaikkea lämmitys ja ilmastointi), palvelujen, pienten teollisuusyritysten, maatalouden ja jätetalouden päästöt. Ne muodostavat tällä hetkellä noin 60 % EU:n kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä.

On pidettävä tervetulleena, että ehdotuksessa asetetaan kullekin jäsenvaltioille konkreettiset tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Valitettavasti siitä puuttuu yhtä kunnianhimoinen toimenpideluettelo vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten.

Mitä tämä ehdotus merkitsee EU:n työllisyyspolitiikan kannalta?

Ensimmäiset tutkimukset, kuten esim. se, jonka ovat yhdessä laatineet EGB, ISTAS SDA, Syndex ja Wuppertal-Institut, osoittavat, että ilmastomuutoksen aiheuttamien muutosten seuraukset vaikuttavat myönteisesti EU:n työllisyystilanteeseen: työpaikkoja voidaan luoda enemmän ja ne edellyttävät ammattitaitoa.

Seuraukset kuitenkin vaihtelevat voimakkaasti talouden alan mukaan sekä alueellisesti. Ennen kaikkea Välimeren tuntumassa sijaitsevat alueet kärsivät pohjoisia alueita voimakkaammin lämpötilan nousun seurauksista. Ongelmat lisääntyvät erityisesti maatalouden ja matkailun alalla. Tällöin tarvitaan rakennemuutosta ja merkittäviä investointeja, jotta pahimmat vaikutukset voidaan estää.

Liikenne edellyttää suurimpana hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana erityisiä ponnisteluja. Alalla on erittäin runsaasti potentiaalia, jota on hyödynnettävä määrätietoisesti: tarpeettomia kuljetuksia on vähennettävä, eniten energiaa kuluttavaa liikennettä on rajoitettava, ja tehokkuutta on lisättävä teknisin ja logistisin keinoin. Tämä tarjoaa myös hyviä mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen. Julkisen liikenteen johdonmukainen laajentaminen voisi johtaa alalla työpaikkojen määrän nelinkertaistumiseen. Tästä hyötyisivät ennen kaikkea paikalliset ja alueelliset talouden rakenteet.

Sama koskee rakennusalaa. Olemassa olevien rakennusten remontointi (parempi eristäminen, uusiutuvien energiamuotojen käyttö jne.) ja uusien, energiatehokkaampien rakennusten rakentaminen luovat uusia työpaikkoja paikallisella ja alueellisella tasolla.

Ilmastonmuutosta pidetään muihin politiikan aloihin nähden ensisijaisena tavoitteena. Se on kaikkine vaikutuksineen kuitenkin myös erittäin monimutkainen aihe. Siksi onkin sitäkin tärkeämpää, että ihmiset valmistautuvat kaikilla tasoilla ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin. Tarvitaan strategia, jonka yritykset ja työntekijät erityisesti pk-yrityksissä voivat parhaiten toteuttaa. Kaikki tarvitsevat kiireellisesti erityisiä koulutus- ja jatkokoulutustoimenpiteitä. Dublinin ja Bilbaon EU-virastoja sekä työllisyyden seurantakeskusta on nyt voimakkaammin vaadittava antamaan vastauksia lukuisiin avoimiin kysymyksiin siitä, mitä käytännön vaikutuksia ilmastonmuutoksella on eri alueilla ja talouden eri sektoreilla.

Ilmastonmuutos muuttaa yhteiskuntaa. Se vaikuttaa voimakkaimmin juuri köyhimpiin väestöryhmiin – sekä EU:ssa että kaikkialla maailmassa. Juuri heiltä puuttuvat keinot mukautua ilmastonmuutokseen. Korkeat energian hinnat vaikuttavat jo nyt alimpien tuloluokkien ihmisten elämään. Nousevat elintarvikkeiden hinnat saattavat voimakkaasti pahentaa jo vallitsevia nälänhätiä. Tarvitaan maailmanlaajuinen ponnistus maailman nälkää vastaan. Kasvihuonekaasujen päästöjä aiheuttavan energian käytön vähentämisestä aiheutuva taakka on jaettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Ylituotanto ja epäterve kuluttaminen ns. ensimmäisessä maailmassa paitsi aiheuttavat resurssien tuhlausta niin myös vaikuttavat laajalti ilmastojärjestelmään. Aiheuttamisperiaatteen hengessä tarvitaan siten kaikkien resurssien ja myös kasvihuonekaasujen päästöjä aiheuttavien tuotteiden säästeliästä käyttöä.

Energian verotusta on yhdenmukaistettava Euroopan laajuisesti siten, että suositaan vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia talouden muotoja ja verotetaan voimakkaammin paljon kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia tuotteita. Tämä kannustaisi vahvasti kehittämään uusia teknologioita ja edistäisi siten korkeatasoisten uusien työpaikkojen syntymistä erityisesti vaihtoehtoisten energiamuotojen alalla.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnetaan voimakkaimmin alueilla, jotka jo nyt ovat joutuneet kuivuuden ja äärimmäisten sääolojen kohteeksi. Kansainvälinen solidaarisuus on yhä kiinteämmin yhteen kasvavassa maailmassa vielä tärkeämpää kuin tähän asti. On toistaiseksi avoin kysymys, ovatko CDM-hankkeet (Clean Development Mechanism) tässä yhteydessä oikea ratkaisu.

"Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luominen Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille" on erittäin tervetullutta (KOM(207) 540 lopullinen, 18.9.2007).

Köyhimmistä ja ilmastonmuutoksesta erityisesti kärsivistä maista tapahtuva lisääntyvä maahanmuutto on sosiaalipoliittisesti räjähdysaltis kysymys, joka koskee sekä maita, joista muuttoliike tapahtuu, että maita, joissa suuri muuttopaine aiheuttaa yhteiskunnallisia jännitteitä.

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 a) Velvoitteitaan täyttäessään jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin olisi otettava huomioon mahdollisuudet ja riskit, joita kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen aiheuttaa sosiaalialalla ja työllisyyden alalla. Koska ilmastonmuutos on otettu huomioon uusissa työllisyyttä koskevissa suuntaviivoissa, ilmastonmuutokseen mukautumisen olisi oltava avainasemassa myös kansallisissa toimintasuunnitelmissa. Tämä koskee erityisesti työllisyyspolitiikkaa, koulutusta ja tutkimusta. Dublinissa toimivaa Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiötä ja Bilbaossa toimivaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastoa sekä Euroopan työllisyyden seurantakeskusta olisi voimakkaammin vaadittava tukemaan tarvittavia mukautuksia analyyseillä ja tutkimuksilla.

Perustelu

Dublinin ja Bilbaon eurooppalaisten virastojen sekä työllisyyden seurantakeskuksen mukaan ottaminen on erityisen tarpeellista siksi, että ilmastonmuutoksella EU:n sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan olevien vaikutusten tutkimuksessa on edelleen suuria aukkoja. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto voisi siten tarkastella esim. työterveys- ja työturvallisuusalan EU-lainsäädäntöä ilmastosta aiheutuvien muutosten kannalta.

Tarkistus  2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 b) Ilmastonmuutoksesta aiheutuvia työmarkkinoiden mukautuksia ja rakennemuutoksia olisi tuettava rakennerahastojen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston ja tarvittaessa Euroopan globalisaatiorahaston varoilla ja edistämällä sosiaalista vuoropuhelua eri tasoilla (alakohtaisesti ja alojen välillä sekä alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla) sekä luomalla sosiaalisesti tasapuoliset edellytykset tukea perus- ja jatkokoulutusta sekä yritys- ja henkilökohtaista uudelleenkoulutusta. Nämä toimenpiteet olisi toteutettava ehkäisevän lähestymistavan puitteissa ja työmarkkinaosapuolten olisi oltava osallisina niissä kansallisten tapojen ja käytäntöjen mukaisesti.

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 c) Tavoitteiden saavuttamista arvioitaessa ei pidä ottaa huomioon ainoastaan päästöjen vähentämistä vaan myös työllisyysvaikutukset: olisi myös kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti arvioitava työpaikkojen syntyminen tai mukauttaminen ja työolosuhteiden parantuminen.

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden toimenpiteet näiden hyvitysten ostamiseksi edistävät hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden toimenpiteet näiden hyvitysten ostamiseksi asettavat etusijalle ympäristöystävälliset ja sosiaalisesti kestävät hankkeet, edistävät hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Yhteiset ponnistelut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0017 – C6-0041/2008 – 2008/0014(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ENVI

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

10.4.2008

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Sepp Kusstatscher

26.2.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

29.5.2008

24.6.2008

9.9.2008

 

Hyväksytty (pvä)

10.9.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Andersson, Edit Bauer, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Jean Louis Cottigny, Proinsias De Rossa, Harald Ettl, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Roger Helmer, Stephen Hughes, Karin Jöns, Ona Juknevičienė, Jean Lambert, Bernard Lehideux, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Maria Matsouka, Mary Lou McDonald, Elisabeth Morin, Juan Andrés Naranjo Escobar, Csaba Őry, Siiri Oviir, Pier Antonio Panzeri, Rovana Plumb, Jacek Protasiewicz, Bilyana Ilieva Raeva, Elisabeth Schroedter, José Albino Silva Peneda, Jean Spautz, Gabriele Stauner, Ewa Tomaszewska, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Petru Filip, Donata Gottardi, Rumiana Jeleva, Sepp Kusstatscher, Claude Moraes, Roberto Musacchio, Csaba Sógor

aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (18.7.2008)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä
(KOM(2008)0017 – C6‑0000/0000 – 2008/0014(COD))

Valmistelija: Antonio De Blasio

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan unioni sitoutui vuonna 2007 alentamaan vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna.

Koska tämä tavoite vaikuttaa yksittäisten alueiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen yhteenkuuluvuuteen, on tärkeää korostaa, että suuren energiatehokkuuden ja pienten kasvihuonekaasupäästöjen välillä tasapainottelevaa Euroopan taloutta voidaan hoitaa ainoastaan koheesiopolitiikan kanssa integroituna. Nämä kaksi tavoitetta on yhdistettävä toisiinsa ja on suositeltavaa, että kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevat näkökohdat sisällytetään yhteenkuuluvuutta ja rakennekehitystä koskevan rahaston ehtojärjestelmään.

Koska yksittäisten alueiden välillä on talouseroja, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen saattaa merkitä huomattavaa rasitusta jälkeenjääneille alueille. Siksi niille olisi myönnettävä erityisrahoitusta, jotta EU:n tavoitteiden täyttäminen ei aiheuttaisi niille kohtuuttoman suuria tappioita.

Vaikka Euroopan unioni velvoittaa jäsenvaltioiden hallitukset noudattamaan tätä sitoumusta, asia rasittaa merkittävästi alue- ja paikallishallintoa ja muita alue- ja paikallistason edustusfoorumeita ja organisaatioita. Tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että keskushallinto tekee yhdenmukaistamisen ja tehtävien hoitamisen aikana jatkuvaa vertikaalista yhteistyötä alue- ja paikallistason organisaatioiden kanssa ja että yksittäiset alue- ja paikallistason organisaatiot tekevät keskenään jatkuvasti horisontaalista yhteistyötä.

Huomattava osuus kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kuitenkin yksityisen sektorin markkinoilla toimijoista ja yksittäisten kuluttajien toiminnasta, joten on sekä jäsenvaltioiden ja aluetason kannalta tärkeää, että yksittäiset teollisuuden toimijat ja kotitaloudet saadaan mukaan ohjelman täytäntöönpanoon. Markkinatoimijoita on kannustettava taloudellisin keinoin lisäämään uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvaa tuotantoa, mikä edistäisi merkittävästi sitoumusten täyttämistä jäsenvaltioissa.

Eräiden jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet merkittävästi vuodesta 1990; komissio ei kuitenkaan ota jo toteutettuja toimia huomioon valitessaan ehdotuksensa vertailukohteeksi vuoden 2005. Yksittäisten jäsenvaltioiden jo saavuttamat tulokset on tunnustettava, ja siksi vertailukohteeksi ehdotetaan vuotta 1990.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimysten olisi perustuttava jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaatteeseen ja tarpeeseen lisätä kestävää talouskasvua kaikkialla, ja niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden suhteellinen bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden. Jäsenvaltioiden, joilla tällä hetkellä on suhteellisen alhainen BKT asukasta kohden ja siten korkeat BKT:n kasvuodotukset, olisi voitava lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 2005 tasosta, mutta yhteisön yleisen vähentämissitoumuksen edistämiseksi niiden olisi kuitenkin rajoitettava kasvihuonekaasupäästöjensä kasvua. Jäsenvaltioiden, joilla tällä hetkellä on suhteellisen alhainen BKT asukasta kohden, olisi vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 2005 tasosta.

(7) Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimysten olisi perustuttava jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaatteeseen ja tarpeeseen lisätä kestävää talouskasvua kaikkialla, ja niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden suhteellinen bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden. Jäsenvaltioiden, joilla tällä hetkellä on suhteellisen alhainen BKT asukasta kohden ja siten korkeat BKT:n kasvuodotukset, olisi voitava lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasosta, mutta yhteisön yleisen vähentämissitoumuksen edistämiseksi niiden olisi kuitenkin rajoitettava kasvihuonekaasupäästöjensä kasvua. Jäsenvaltioiden, joilla tällä hetkellä on suhteellisen korkea BKT asukasta kohden, olisi vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasosta.

Tarkistus  2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Jotta osuudet, joilla jäsenvaltiot osallistuvat yhteisön riippumattomaan sitoumukseen, jakautuisivat oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, mitään jäsenvaltiota ei pitäisi vaatia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä enempää kuin 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta ja minkään jäsenvaltion ei pitäisi sallia lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä yli 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vuosina 2013–2020; kunkin jäsenvaltion olisi voitava siirtää seuraavalta vuodelta määrä, joka on enintään 2 prosenttia sille asetetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta, ja jäsenvaltioiden, joiden päästöt jäävät tämän rajan alle, olisi voitava siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle.

(8) Jotta osuudet, joilla jäsenvaltiot osallistuvat yhteisön riippumattomaan sitoumukseen, jakautuisivat oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, mitään jäsenvaltiota ei pitäisi vaatia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä enempää kuin 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja minkään jäsenvaltion ei pitäisi sallia lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä yli 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vuosina 2013–2020; kunkin jäsenvaltion olisi voitava siirtää seuraavalta vuodelta määrä, joka on enintään 2 prosenttia sille asetetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta, ja jäsenvaltioiden, joiden päästöt jäävät tämän rajan alle, olisi voitava siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle.

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomilla aloilla syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vuosittain lineaarisesti myös vuoden 2020 jälkeen niin, että tällaiset päästöt vähenevät vuoteen 2050 mennessä 80 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna, ja lopullisena tavoitteena on poistaa fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt Euroopan unionissa. Komission olisi vuoteen 2012 mennessä tarkasteltava näiden tavoitteiden asianmukaisuutta yhteisön tekemien kansainvälisten sitoumusten, ilmaston herkkyyttä ja ilmastonmuutosta koskevan tieteellisen tietämyksen perusteella ja selvittää, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä, jotta ihmistoiminnasta aiheutuvat vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään saataisiin torjuttua samalla kun tunnustetaan, että alue- ja paikallisyhteisöt edistävät merkittävästi vähennyksiin pääsemistä. Komission olisi tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tavoitteen jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken.

Perustelu

Maaliskuussa 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että teollistuneiden maiden on toteutettava 60–80 prosentin vähennykset vuoteen 2050 mennessä. Tällaisten vähennysten toteutumiseksi jäsenvaltioilla on oltava pitkän aikavälin politiikka usealla alalla, kuten asuntosektorilla sekä maankäyttö- ja kuljetusaloilla, jotta ilmastonsuojelutavoitteiden kanssa ristiriidassa olevaan infrastruktuuriin ei tehdä enempää investointeja. Tämä vastaa myös päästökauppajärjestelmän puitteissa esitettyä ehdotusta, joka sisältää mallin päästöjen vähentämisestä myös vuoden 2020 jälkeen.

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Tämän päätöksen mukaisten sitoumusten toteutumisen edistymistä olisi arvioitava vuosittain niiden raporttien perusteella, joista säädetään järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 280/2004/EY. Lisäksi joka toinen vuosi olisi arvioitava ennakoitua edistystä, ja vuonna 2016 olisi tehtävä perusteellinen arvio tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

(15) Tämän päätöksen mukaisten sitoumusten toteutumisen edistymistä olisi arvioitava vuosittain niiden raporttien perusteella, joista säädetään järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 280/2004/EY. Lisäksi joka toinen vuosi olisi arvioitava ennakoitua edistystä, ja vuonna 2016 olisi tehtävä perusteellinen arvio tämän päätöksen täytäntöönpanosta. Osana tätä kaksi kertaa vuodessa tehtävää arviointia komission on arvioitava edistymistä sen varmistamisessa, että yhteisön eri politiikanaloilla (esimerkiksi maatalouden, tuotevaatimusten, rakennepolitiikan ja tutkimuksen alalla) tuetaan ponnisteluja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ja komission on raportoitava tästä edistymisestä.

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tässä päätöksessä vahvistetaan säännöt, joiden perusteella määritellään jäsenvaltioiden osuudet yhteisön sitoumukseen vähentää vuosina 2013–2020 kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, ja arvioidaan tämän sitoumuksen täyttymistä.

Tässä päätöksessä vahvistetaan säännöt, joiden perusteella määritellään jäsenvaltioiden osuudet yhteisön sitoumukseen vähentää vuosina 2013–2020 kasvihuonekaasupäästöjä, ja arvioidaan tämän sitoumuksen täyttymistä.

Tarkistus  6

Ehdotus päätökseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(1) Kunnes yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään tässä artiklassa vaadittuja päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista päästövähennyksistä, kunkin jäsenvaltion on rajoitettava vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, kyseiselle jäsenvaltiolle tämän päätöksen liitteessä asetetulla prosenttimäärällä suhteessa sen päästöihin vuonna 2005.

(1) Kunnes yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään tässä artiklassa vaadittuja päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista päästövähennyksistä, kunkin jäsenvaltion on rajoitettava vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään kyseiselle jäsenvaltiolle tämän päätöksen liitteessä asetetulla prosenttimäärällä suhteessa sen päästöihin vuonna 1990.

Tarkistus  7

Ehdotus päätökseksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(2) Jollei 4 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, etteivät sen vuoden 2013 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, ylitä sen vuosien 2008, 2009 ja 2010 keskimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin tällaisista lähteistä ja jotka on ilmoitettu ja todennettu direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti.

(2) Jollei 4 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, etteivät sen vuoden 2013 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ylitä liitteessä kyseiselle jäsenvaltiolle vuodeksi 2020 asetettua ylärajaa. Jäsenvaltiot voivat lineaarisia rajoja asettaessaan valita kahdesta seuraavasta vaihtoehdosta:

 

i) joko Kioton pöytäkirjassa kullekin jäsenvaltiolle asetettujen tavoitearvojen mukaisesti, tai

 

ii) jäsenvaltion vuosien 2008, 2009 ja 2010 keskimääräisten päästöjen mukaisesti, jotka on ilmoitettu ja todennettu päätöksen 280/2004/EY mukaisesti.

Tarkistus  8

Ehdotus päätökseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Kunkin jäsenvaltion on päätöksen N:o 280/2004/EY 3 artiklan mukaisesti toimittamassaan vuosiraportissa ilmoitettava vuosittaiset päästönsä, jotka johtuvat 3 artiklan täytäntöönpanosta, ja raportoitava hyvitysten käytöstä 4 artiklan mukaisesti.

1. Kunkin jäsenvaltion on päätöksen N:o 280/2004/EY 3 artiklan mukaisesti toimittamassaan vuosiraportissa ilmoitettava vuosittaiset päästönsä, jotka johtuvat 3 artiklan täytäntöönpanosta, ja raportoitava hyvitysten käytöstä 4 artiklan mukaisesti.

 

Kyseisten raporttien on sisällettävä vuosien 2020 ja 2050 tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelluista toimenpiteistä aiheutuvat päästövähennykset kaikilla tärkeimmillä aloilla.

Tarkistus  9

Ehdotus päätökseksi

5 artikla – 2 kohta - 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Arvioinnissa arvioidaan myös EU:n alakohtaisten toimintalinjojen vaikutusta yhteisön kasvihuonekaasupäästöihin ja näihin toimintalinjoihin liittyviä päästöjen vähentämismahdollisuuksia. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia varmistaakseen, että kyseisissä toimintalinjoissa edistetään asianmukaisesti vuosien 2020 ja 2050 vähennystavoitteiden saavuttamista.

Tarkistus  10

Ehdotus päätökseksi

5 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a artikla

 

Komissio varmistaa, että yhteisön tekemä kasvihuonekaasujen vähentämistä koskeva sitoumus täytetään yhteisön koheesiopolitiikan mukaisesti ja ottaen huomioon, että yksittäisten jäsenvaltioiden ja alueiden välinen taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus on säilytettävä ja sitä on vahvistettava.

Tarkistus  11

Ehdotus päätökseksi

5 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 b artikla

 

Koska yhteisön tekemä sitoumus merkitsee tehtäviä jäsenvaltioiden keskushallinnolle ja alue- ja paikallishallinnolle sekä alue- ja paikallistason edustusfoorumeille ja organisaatioille, jäsenvaltioiden on varmistettava keskusviranomaistensa ja eri tason paikallisviranomaistensa yhteistyö.

Tarkistus  12

Ehdotus päätökseksi

5 b artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 b artikla

 

Koska uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon lisääminen on erityisen merkittävää kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäessä, jäsenvaltioiden on tehtävä tällaisesta sähköntuotannosta taloudellisesti houkuttelevaa ja kannustettava markkinatoimijoita auttamaan jäsenvaltioita velvoitteiden täyttämisessä siten, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantoa lisätään ratkaisevasti.

Tarkistus  13

Ehdotus päätökseksi

5 c artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 c artikla

 

Yksittäisten jäsenvaltioiden, keskushallintojen ja alue- ja paikallistason organisaatioiden ja viranomaisten ohella myös markkinoilla toimijat, kotitaloudet ja yksittäiset kuluttajat on saatava mukaan yhteisön sitoumuksen täytäntöönpanoon riippumatta siitä, millaisen määrän kasvihuonekaasupäästöjä ne aiheuttavat.

Tarkistus  14

Ehdotus päätökseksi

5 d artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 d artikla

 

Sitoumusten täyttämisen määräaika on vuonna 2020. Vuoteen 2020 saakka Euroopan unionin rakenne- ja koheesiorahastosta rahoitetaan eri hankkeita. Komission on pyrittävä ottamaan koheesiopolitiikassa huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva yhteisön sitoumus ja sisällyttämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat näkökohdat koheesiota ja rakenteellista kehittämistä koskevan rahaston ehtojärjestelmään.

Tarkistus  15

Ehdotus päätökseksi

5 f artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 f artikla

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava rahoitus uusien innovoivien tekniikoiden käytölle, jotta teollisuuden toimijat voivat luoda uusia työpaikkoja, mikä lisää kilpailukykyä ja auttaa saavuttamaan Lissabonin strategiassa asetetut tavoitteet.

Tarkistus  16

Ehdotus päätökseksi

5 g artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 g artikla

 

Yhteinen täytäntöönpano ja puhtaan kehityksen mekanismi ovat joustavia välineitä, jotka auttavat Euroopan unionia täyttämään sitoumuksensa; komission on siksi lisättävä eikä vähennettävä niiden soveltamista, sillä jäsenvaltioilla ja niiden yksittäisillä alueilla on erilaisia taloudellis-sosiaalisia ja ympäristöä koskevia piirteitä, joten tavoitteiden saavuttamiseksi käytetyt keinot saattavat vaihdella jäsenvaltioittain ja alueittain.

Tarkistus  17

Ehdotus päätökseksi

5 h artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 h artikla

 

Euroopan unionille on erittäin tärkeää, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä päästään kansainväliseen sopimukseen, joten komission on taloudellisen yhteenkuuluvuuden säilyttämisen vuoksi tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että Kioton sopimuksen päätyttyä on uusi ja maailmanlaajuinen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva sopimus.

Tarkistus  18

Ehdotus päätökseksi

5 i artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 i artikla

 

Euroopan unionin kunnianhimoiset tavoitteet merkitsevät huomattavaa rasitusta jälkeenjääneille alueille, joten komissio tukee näitä alueita varmistamalla, että lyhyen aikavälin taloudelliset hankaluudet eivät johda vakaviin tappioihin ilmoitettuihin tavoitteisiin pyrittäessä.

Tarkistus  19

Ehdotus päätökseksi

6 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

6 a artikla

 

Kuuden kuukauden kuluessa sellaisen kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen allekirjoittamisesta, jossa määrätään suuremmista päästövähennyksistä kuin tämän päätöksen 3 artiklassa, komissio esittää jäsenvaltioiden osallistumista yhteisön vielä täyttämättömien sitoumusten toteuttamiseen koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka hyväksymisestä päätetään EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan nojalla.

Tarkistus  20

Ehdotus päätökseksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tämän päätöksen 3 artiklassa tarkoitettua päästöjen enimmäismäärää mukautetaan sellaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien määrän mukaan, joka on myönnetty direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan nojalla ja joka on tulosta kyseisen direktiivin soveltamisalaan lähteiden osalta tehdystä muutoksesta, komission hyväksyttyä lopullisesti kyseisen direktiivin mukaisesti kansalliset jakosuunnitelmat kaudelle 2008–2012. Komissio julkaisee mukauttamisen tuloksena saadut määrät.

Poistetaan.

Tarkistus  21

Ehdotus päätökseksi

Liite – taulukko – sarake 2 – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasujen päästörajat vuoteen 2020 mennessä suhteessa vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöihin, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä

Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasujen päästörajat vuoteen 2020 mennessä suhteessa vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöihin, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä. Komission on laadittava uusi taulukko, jossa esitetään kasvihuonekaasujen päästörajat ja kaasupäästöjen määrä ekvivalenttisina hiilidioksiditonneina ilmaistuna.

Perustelu

Lainsäädännöllinen lähestymistapa, jossa ei oteta huomioon jäsenvaltioiden kaudella 1990–2005 toteuttamia hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä, olisi vastoin solidaarisuusperiaatetta. Uusien liikapäästöjen hyväksyminen ennakoidun talouskasvun nojalla on perusteetonta, koska bkt:n kasvu ei ole suorassa suhteessa hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen. Jos Euroopan unioni omaksuu tällaisen lähestymistavan, se antaa kehitysmaille huonon esimerkin kun otetaan huomioon kaavaillut neuvottelut kansainvälisestä sopimuksesta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Yhteiset ponnistelut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0017 – C6-0041/2008 – 2008/0014(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ENVI

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

19.2.2008

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Antonio De Blasio

26.3.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

8.4.2008

25.6.2008

 

 

Hyväksytty (pvä)

16.7.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

14

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Jana Bobošíková, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Antonio De Blasio, Petru Filip, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Ambroise Guellec, Zita Gurmai, Marian Harkin, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Evgeni Kirilov, Constanze Angela Krehl, Florencio Luque Aguilar, Jamila Madeira, Sérgio Marques, Miguel Angel Martínez Martínez, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, James Nicholson, Jan Olbrycht, Maria Petre, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Dimitar Stoyanov, Margie Sudre, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Březina, Emanuel Jardim Fernandes, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Zita Pleštinská, Samuli Pohjamo, Miloslav Ransdorf

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Dimitrios Papadimoulis

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Yhteiset ponnistelut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0017 – C6-0041/2008 – 2008/0014(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

23.1.2008

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

19.2.2008

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

INTA

19.2.2008

ECON

19.2.2008

EMPL

10.4.2008

ITRE

19.2.2008

 

REGI

19.2.2008

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

INTA

25.2.2008

 

 

 

Valiokuntien yhteistyö

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

10.4.2008

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Satu Hassi

27.2.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

26.2.2008

7.5.2008

25.6.2008

 

Hyväksytty (pvä)

7.10.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

65

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Margrete Auken, Liam Aylward, Pilar Ayuso, Irena Belohorská, Johannes Blokland, John Bowis, Hiltrud Breyer, Martin Callanan, Dorette Corbey, Magor Imre Csibi, Chris Davies, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Jill Evans, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Jens Holm, Marie Anne Isler Béguin, Caroline Jackson, Dan Jørgensen, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Urszula Krupa, Marie-Noëlle Lienemann, Peter Liese, Jules Maaten, Linda McAvan, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Péter Olajos, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Daciana Octavia Sârbu, Amalia Sartori, Richard Seeber, Kathy Sinnott, María Sornosa Martínez, Salvatore Tatarella, Antonios Trakatellis, Evangelia Tzampazi, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Anders Wijkman, Glenis Willmott

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jerzy Buzek, Bairbre de Brún, Erna Hennicot-Schoepges, Johannes Lebech, Caroline Lucas, Lambert van Nistelrooij

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Domenico Antonio Basile, Catherine Stihler

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

15.10.2008