- ottaa huomioon valmistelevasta tukivälineestä 17. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006(1),
- ottaa huomioon komission asetuksen (EY) N:o 718/2007, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2007, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 täytäntöönpanosta(2),
- ottaa huomioon komission 8. marraskuuta 2006 antaman tiedonannon liittymistä valmistelevan tukivälineen monivuotisesta ohjeellisesta rahoituskehyksestä 2008–2010 (KOM(2006)0672),
- ottaa huomioon komission 6. marraskuuta 2007 antaman tiedonannon liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) – Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys vuosiksi 2009–2011 (KOM(2007)0689),
- ottaa huomioon komission 15. joulukuuta 2008 antaman vuoden 2007 raportin liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (KOM(2008)0850 ja SEC(2008)3026),
- ottaa huomioon komission 5. marraskuuta 2008 antaman tiedonannon Laajentumisstrategia sekä vuosien 2008 ja 2009 tärkeimmät haasteet sekä siihen liittyvät maakohtaiset edistymiskertomukset vuodelta 2008 (KOM(2008)0674 sekä SEC(2008)2692–SEC(2008)2699),
– ottaa huomioon komission 22. heinäkuuta 2008 antaman kertomuksen Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2007 (KOM(2008)0475 mukaan lukien liite SEC(2008)2300),
- ottaa huomioon komission 27. lokakuuta 2008 antaman kertomuksen liittymistä edeltävän rakennepolitiikan välineestä (ISPA) – Vuosikertomus 2007 (KOM(2008)0671 ja SEC(2008)2681),
- ottaa huomioon komission 22. joulukuuta 2008 antaman Phare-ohjelmaa, Turkin liittymistä, CARDS-ohjelmaa ja siirtymisohjelmaa koskevan komission vuotuisen kertomuksen (KOM(2008)0880 ja SEC(2008)3075),
- ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan jälleenrakennusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2007 sekä viraston vastaukset(3),
- ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen CARDS-ohjelman hallinnoinnista komissiossa sekä komission vastaukset(4),
- ottaa huomioon komission laajentumisasioiden pääosaston pääjohtajan vuosittaisen toimintakertomuksen vuodelta 2007(5),
- ottaa huomioon aiemmat laajentumista koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti 10. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman komission vuoden 2007 laajentumisstrategia-asiakirjasta(6),
- ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Kroatian edistymiskertomuksesta vuodelta 2007(7),
- ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta vuoden 2007 edistymiskertomuksesta(8),
- ottaa huomioon 21. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman Turkkia koskevasta vuoden 2007 edistymiskertomuksesta(9),
- ottaa huomioon 13. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Länsi-Balkaniin(10),
- ottaa huomioon 4. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman Balkanin naisten tilanteesta(11),
- ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan tiedonkeruuvaltuuskunnan vierailun Kosovossa 22.–25. kesäkuuta 2008(12) ja sitä koskevan matkaraportin(13),
- ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta(14) ja etenkin sen 53 artiklan sekä sen täytäntöönpanosäännöt,
- ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
- ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A6-0181/2009),
A. katsoo, että liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) on uusi rahoitusväline, joka korvaa ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille tarkoitetut välineet ja ohjelmat Pharen, ISPA:n, Sapardin, Turkin liittymistä valmistelleen tukivälineen sekä Cardsin, ja sillä on tarkoitus yksinkertaistaa EU:n varojen käyttöä joustavasti näiden maiden erityistarpeiden ja hallinnointivalmiuksien mukaan,
B. ottaa huomioon, että liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) muodostuu seuraavista viidestä osa-alueesta, jotka kattavat edunsaajamaiden tarpeiden perusteella määritellyt prioriteetit:
I. Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen
II. Rajatylittävä yhteistyö
III. Aluekehitys
IV. Henkilövoimavarojen kehittäminen
V. Maaseudun kehittäminen
C. katsoo, että IPA-väline on keskeisessä asemassa kansalaisten elämänlaadun, sosiaalinormien, infrastruktuurin, alueellisen ja rajatylittävän yhteistyön sekä ihmisoikeuksien kunnioituksen edistämisen kannalta nykyisissä ja mahdollisissa ehdokasmaissa,
D. katsoo, että talousarvion täytäntöönpanon parlamentaarisen valvonnan tarkoituksena laajentumispolitiikan alalla on varmistaa, että EU:n varoja on käytetty hallinnollisten määräysten ja EU:n poliittisten painopistealueiden mukaisesti, mutta myös arvioida, onko niitä todella myönnetty strategiassa ja edunsaajamaiden edistymiskertomuksissa yksilöityjen prioriteettien mukaisesti ja onko niillä saavutettu EU:n yhteisten etujen kannalta toivotut tulokset,
E. katsoo, että IPA-välineen täytäntöönpanoa on keskeisen tärkeää tarkastella perusteellisesti ja varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan välttää aiempien liittymistä valmistelevien välineiden täytäntöönpanossa myöhemmin havaitut ongelmat, ja muistaa, että jos sääntöjenvastaisuuksiin ei kiinnitetä ajoissa huomiota, ne lisääntyvät ja niihin on hyvin vaikea puuttua myöhemmin, koska niistä tulee vääriä vakiokäytäntöjä,
F. katsoo, että korruption torjunta ja alakohtaiset uudistukset (oikeuslaitos, poliisilaitos ja julkishallinto) vaikuttavat paitsi hyvään hallintotapaan ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen myös yleiseen liiketoimintaympäristöön,
G. katsoo, että IPA-väline on monivuotisten tavoitesuunnitteluasiakirjojen tarkistusten ansiosta huomattavan joustava, mikä mahdollistaa sen mukauttamisen edunsaajamaiden tarpeiden ja hallinnointivalmiuksien kehittymisen mukaan,
H. katsoo, että asetuksen (EY) N:o 1085/2006 27 artiklan mukaan komission on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31. joulukuuta 2010 mennessä väliarviointikertomus IPA-välineen täytäntöönpanosta ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tarpeellisten muutosten tekemiseksi tähän asetukseen,
I. ottaa huomioon, että komissio aikoo toteuttaa parlamentin pyynnöstä ulkoisen avun välineiden, IPA mukaan luettuna, väliarvioinnin jo vuonna 2009,
J. katsoo, että Euroopan parlamentin olisi jo nyt oltava yhteydessä liittymistä valmistelevan tukivälineen piiriin kuuluvien edunsaajamaiden kansanedustuslaitoksiin;
Yleistä
1. panee tyytyväisenä merkille komission kanssa aloitetun jäsennellyn vuoropuhelun liittymistä valmistelevan tukivälineen täytäntöönpanosta ja toistaa asiaa koskevan kantansa, erityisesti sen, että kaikilla edunsaajamailla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet käyttää kaikkia tukivälineessä saatavilla olevia politiikan välineitä, että korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnalle on annettava riittävästi painoarvoa ja että institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen etenkin parlamentaarisella tasolla, kansalaisjärjestöjen kehittämiseen, suvaitsevaisuutta ja syrjinnän vastaisuutta edistäviin toimiin, inhimilliseen kehitykseen ja keskeisillä politiikan aloilla tehtävään alueelliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota;
2. on tyytyväinen liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskevien maksusitoumusten suureen täytäntöönpanoasteeseen vuonna 2007; pahoittelee kuitenkin, että ensimmäiset liittymistä valmistelevan tukivälineen ohjelmat hyväksyttiin vasta vuoden 2007 lopussa ja että niitä alettiin panna tosiasiallisesti täytäntöön vasta vuonna 2008, mikä johtui osittain uuden välineen myöhäisestä hyväksymisestä ja osittain siitä, että edunsaajamaat viivyttelivät edellytettyjen rakenteiden ja hallintajärjestelmien perustamisessa; vaatii komissiota edistämään hankkeiden täytäntöönpanoa ja valvomaan varojen jakamista sekä tähän mennessä saavutettuja tuloksia, jotta voidaan varmistaa, että liittymistä valmistelevalla tukivälineellä on näkyviä tuloksia kyseisissä maissa;
3. toteaa, että koska IPA-asetus ja asetus (EY) N:o 718/2007 (liittymistä valmistelevan tukivälineen täytäntöönpanoasetus) sekä siten myös ensimmäinen monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys ja tavoitesuunnitteluasiakirjat hyväksyttiin myöhässä, IPA-välineen ohjelmien seuranta, arviointi ja raportointi vuodelta 2007 oli suppeaa eikä se ole vielä tuottanut tuloksia; korostaa, että kitkaton siirtyminen aiemmista liittymistä valmistelevista välineistä IPA-välineeseen edellyttää ohjelmoinnin jatkuvuutta, hankkeiden asianmukaista täytäntöönpanoa ja maksujen suorittamista;
4. katsoo, että johdonmukaisuus IPA-välineen vuoden 2007 kansallisten ohjelmien ja EU:n liittymistä valmistelevan politiikan välillä oli tyydyttävä, sillä useimmat ohjelmissa esitetyt tavoitteet olivat maakohtaisissa komission edistymiskertomuksissa yksilöityjen prioriteettien mukaisia;
5. toteaa, että ehdokasmaiden on ensisijaisesti keskityttävä EU:n normien ja etenkin tilasto-, ympäristö- ja verotusnormien täytäntöönpanoon, mikä on EU:n laajentumispolitiikan mukaista; huomauttaa kuitenkin, että poliittisten kriteerien kuten demokraattisen hallinnon, ihmisoikeuksien, uskonnonvapauden sekä naisten oikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen merkitystä ei saa vesittää, sillä niiden täyttämättä jättäminen saattaa vaikeuttaa ja viivyttää neuvotteluja; katsoo, että yhtäältä poliittisten kriteerien täyttämiseen tarkoitettujen hankkeiden ja toisaalta yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon tähtäävien hankkeiden välillä olisi oltava nykyistä parempi tasapaino;
6. muistuttaa komissiolle, että Euroopan unionin legitimiteettiä ja valmiutta edistää uudistuksia voidaan tehostaa huomattavasti, jos liittymistä valmistelevasta tukivälineestä myönnettävä tuki kohdennetaan aloille, joista nykyisten ja mahdollisten tulevien ehdokasmaiden kansalaiset hyötyvät suoraan, etenkin kun otetaan huomioon maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä aiheutuvat tarpeet ja haasteet;
7. katsoo näin ollen, että liittymistä valmistelevasta tukivälineestä on tuettava toimia, joita edunsaajamaat toteuttavat täyttääkseen viisumivapautta koskevassa etenemissuunnitelmassa asetetut vaatimukset, jotta Länsi-Balkanin maiden kansalaiset voivat vihdoin liikkua vapaasti ja osallistua täysimääräisesti EU:n ohjelmiin ja järjestelmiin; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen lisätä määrärahoja, jotka liittymistä valmistelevasta tukivälineestä osoitetaan Tempus-, Erasmus Mundus- ja Youth in Action -ohjelmille;
8. panee merkille, että komissio pystyi hyväksymään vuoden 2008 lopulla hajautetun hallinnoinnin Kroatiassa osa-alueilla I–IV ja Turkissa osa-alueilla I ja II; kannustaa komissiota työskentelemään edelleen tiiviisti ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa, jotta nämä kykenisivät lähitulevaisuudessa hallinnoimaan varoja hajautetusti ja kaikki liittymistä valmistelevan tukivälineen osa-alueet olisivat täysimittaisesti niiden saatavilla; huomauttaa kuitenkin, että hallintovaltuuksien myöntämiseen liittyy ehtoja ja se riippuu valtuuksien käytön tehokkuudesta,
9. tähdentää, että käytettäessä IPA-välinettä komissio ja ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden hallitukset jakavat vastuun; kehottaa komissiota parantamaan edustustojensa ja vastaavien viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua, varmistamaan hankkeiden täytäntöönpanomenettelyjen jatkuvan valvonnan ja kehittämään yhteisiä toimia edunsaajamaiden hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi;
10. tähdentää, että IPA-välineen hallinnoinnin ja valvonnan on oltava läpinäkyvää ja tehokasta ja että on otettava huomioon kunkin maan omien tarkastus- ja valvontajärjestelmien erityispiirteet sekä aiempien ehdokasmaiden liittymistä valmistelevista menettelyistä opitut parhaat käytännöt;
11. odottaa, että komissio toimittaa vuosittain parlamentille ja sen asiasta vastaavalle talousarvion valvontavaliokunnalle selvityksen IPA-määrärahoista suoritetuista maksuista ja määrärahojen toteutuksesta sekä jäljellä olevista ISPA-, Ipard- ja Sapard-määrärahoista sekä antaa yksityiskohtaiset tiedot kustakin vastaanottajamaasta ja esimerkkejä parhaista käytännöistä ja ilmoittaa kaikista havaituista ongelmista ja sääntöjenvastaisuuksista;
12. toteaa, että horisontaaliset kysymykset, kuten ympäristövaikutusten arviointi, hyvä hallintotapa, kansalaisyhteiskunnan osallistuminen, yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys eivät sisälly riittävän näkyvästi liittymistä valmistelevasta tukivälineestä vuonna 2007 rahoitettuihin hankkeisiin; kehottaa komissiota laatimaan varsinkin useille edunsaajille tarkoitettuja alueellisia tai horisontaalisia ohjelmia erityisesti korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja sukupuolten tasa-arvon aloilla;
13. huomauttaa, että suurille maantieteellisille alueille tai laajoille politiikanaloille on osoitettu niukasti varoja ja että nämä varat on hajautettu moniin pieniin hankkeisiin sen sijaan, että ne olisi keskitetty harvempiin ja näkyvämpiin hankkeisiin; korostaa, että vuosittaisissa kansallisissa ohjelmissa olisi löydettävä tasapaino edistymiskertomuksissa yksilöityihin keskeisiin prioriteetteihin vastaamisen ja varojen liiallisen hajauttamisen välttämisen välillä;
Eri politiikanaloja ja maita koskevat huomiot
14. korostaa, että on erittäin tärkeää ja kiireellistä käyttää liittymistä valmistelevaa tukivälinettä kaikissa edunsaajamaissa tehostamaan korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa painottaen erityisesti rahanpesua, laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa; toteaa, että vaikka kaikissa vuoden 2008 edistymiskertomuksissa korruptiota pidettiin vakavana ongelmana ja keskeisenä prioriteettina, kaikissa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä vuonna 2007 rahoitetuissa ohjelmissa ei otettu korruptiota riittävästi huomioon; ehdottaa, että rahoja varataan tähän tarkoitukseen, kuten Kroatiassa(15) ja Montenegrossa(16) on tehty, ja kehottaa komissiota laatimaan tässä asiassa johdonmukaisemman strategian edellisten laajentumisten antamiin opetuksiin tukeutuen;
15. toteaa, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tulisi edunsaajamaissa osallistua aktiivisemmin hankkeiden laatimiseen ja käynnistämiseen; huomauttaa, että liittymistä valmistelevan tukivälineen tulevissa hankkeissa tulisi torjua kansalaisyhteiskunnan järjestöjen järjestelmällistä riippuvuutta tuenantajista "tilauksesta perustettavien" kansalaisjärjestöjen välttämiseksi sekä puuttua myös siihen, että erityisesti Bosnia ja Hertsegovinassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Kosovossa(17) eräät kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat syntyneet etnis-poliittisten konfliktien rajalinjoja noudatellen; edellyttää, että uudella kansalaisyhteiskuntavälineellä puututaan moniin EU:n ohjelmien monimuotoisuutta, monitahoisuutta ja hajanaisuutta koskeviin ongelmiin;
16. pitää välttämättömänä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen jatkuvaa tukemista nykyisissä ja mahdollisissa ehdokasmaissa kilpailua suosivan ympäristön luomiseksi niiden keskuuteen, pitkäjänteisyyden varmistamiseksi niiden pyrkiessä IPA-välineen täytäntöönpanossa tuloksellisuuteen ja jatkuvan aktiivisuuden varmistamiseksi hankkeiden hallinnoinnissa;
17. toteaa, että IPA-välineestä rahoitettujen hankkeiden ja toimien EU-näkyvyys kentällä on heikko eivätkä ne ole luoneet ruohonjuuritasolta lähtevää legitiimiyttä entistä tiiviimmälle lähentymiselle EU:hun;
18. katsoo, että koulutukseen ja nuorten työllisyyteen pitkän aikavälin vakauden ja kehityksen edellytyksinä ei ole puututtu riittävästi; korostaa erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa erittäin tärkeänä monialaisena kysymyksenä; ehdottaa tässä suhteessa, että komissio tutkii mahdollisuuksia hyödyntää nykyistä paremmin IPA-välineen tarjoamaa joustavuutta niin, että osa-alueisiin III–V kuuluvia toimia voidaan tarvittaessa rahoittaa kahdesta ensimmäisestä osa-alueesta;
19. toteaa, että IPA-välineestä myönnettävä alueellinen rahoitustuki on suhteellisen vähäistä (noin 10 prosenttia koko IPA-välineestä), varsinkin kun se kattaa yksitoista toiminta-alaa kuudessa maassa koulutuksesta ja opetus- ja nuoriso-ohjelmista ydinturvallisuuteen;
20. on huolissaan siitä, että IPA-välineestä osa-alueelle II myönnetyt varat olivat vuonna 2007 yhteensä vain 38 800 000 euroa (eli alle 8 prosenttia) tukivälineen 497 200 000 euron kokonaisvaroista; huomauttaa, että tämä on ristiriidassa komission toteamuksen kanssa, jonka mukaan rajatylittävällä yhteistyöllä autetaan sovintoon pääsemistä ja hyviä naapuruussuhteita, mikä on erityisen tärkeää alueilla, joilla on äskettäin ollut konflikteja; pitää valitettavana, että tehokkaan yhteistyön käynnistäminen on ollut käytännössä hankalaa, mikä on johtunut muun muassa heikosta rakenteiden ja menettelyjen vastaavuudesta eri osapuolten välillä sekä poliittisista vaikeuksista; kehottaa edunsaajamaita ja komissiota jatkamaan olemassa olevaa ja kehittämään uutta yhteistyötä tällä osa-alueella hyvien naapuruussuhteiden ja taloudellisen yhdentymisen edistämistavoitteiden mukaisesti, etenkin ympäristöasioissa, luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelemisessa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa;
21. on myös huolestunut siitä, että yksikään edunsaajamaiden vuonna 2007 esittämä IPA-välineestä rahoitettava ohjelma ei suoraan koskenut naisten oikeuksia tai sukupuolten tasa-arvoa, vaikka tasa-arvokysymyksiä on pidetty tärkeänä haasteena sekä edistymiskertomuksissa että monivuotisissa tavoitesuunnitteluasiakirjoissa; kehottaa toistamiseen komissiota osoittamaan liittymistä valmistelevaa rahoitustukea naisten oikeuksien lujittamiseen Balkanilla, erityisesti valtioista riippumattomien ja muiden naisjärjestöjen toimesta; kehottaa komissiota varaamaan IPA-välineen varoja tätä vastaavasti julkisten talousarvioiden sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman edistämiseksi liittymistä valmistelevassa politiikassa sekä edunsaajamaiden rohkaisemiseksi esittämään asiaa koskevia hanke-ehdotuksia;
22. korostaa, että kansalaisjärjestöt on otettava aiempaa laajemmin mukaan liittymistä valmistelevasta tukivälineestä rahoitettavien hankkeiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, jotta voidaan varmistaa, että tukivälineestä myönnettävässä tuessa otetaan huomioon todelliset tarpeet ja odotukset, lisätä liittymistä valmistelevasta tukivälineestä rahoitettavien hankkeiden näkyvyyttä sekä edistää elinvoimaisen ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan kehittymistä edunsaajamaissa.
23. kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta antamaan vuoden 2010 loppuun mennessä erityisen väliarviointikertomuksen IPA-välineen täytäntöönpanosta;
o
o o
24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja liittymistä valmistelevan tukivälineen piiriin kuuluvien edunsaajamaiden hallituksille, parlamenteille ja kansallisille tilintarkastuselimille;
Hanke 2007/019-247: Virastojen välisen korruption vastaisen yhteistyön tehostaminen. 2 500 000 euron hanke, jolla vahvistetaan korruption torjuntastrategiasta vastaavaa oikeusministeriön koordinointielintä ja lisätään yleisön tietoisuutta korruptioon liittyvistä kysymyksistä.
Hanke 2007/19300: Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta. Hankkeen tavoitteena on torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota kehittämällä eri lainvalvontaelinten suorituskykyä ja yhteistyötä. Se on yhteydessä laajempaan hallituksen korruption vastaiseen strategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Tätä hanketta varten on varattu 3 000 000 euroa.
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 mukaisesti.
PERUSTELUT
Oikeusperusta ja tavoite
Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) perustettiin 17. heinäkuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1085/2006 ja se korvasi aiemmat liittymistä valmistelevat rahoitusvälineet ja ohjelmat (Phare, Sapard, ISPA, Cards ja Turkin liittymistä valmisteleva tukiväline). IPA-välineen tarkoituksena on myöntää kohdennettua tukea ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille yksinkertaistamalla EU:n varojen käyttöä joustavasti näiden maiden erityistarpeiden ja hallinnointivalmiuksien mukaan. IPA-välineeseen on perustettu viisi osa-aluetta:
I. Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen, joiden tarkoituksena on rahoittaa instituutioiden kehittämistoimenpiteitä ja niihin liittyviä investointeja.
II. Rajatylittävä yhteistyö, jolla tuetaan rajatylittävää yhteistyötä ehdokasmaiden ja/tai mahdollisten ehdokasmaiden rajoilla sekä näiden ja EU:n jäsenvaltioiden rajoilla. Sillä voidaan rahoittaa soveltuvin osin myös edunsaajamaiden osallistumista rakennerahastojen kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin sekä Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) merialueita koskeviin monenvälisiin ohjelmiin.
III. Aluekehitys, jolla rahoitetaan investointeja ja niihin liittyvää teknistä tukea liikenteelle, ympäristölle ja alueelliselle kilpailukyvylle.
IV. Henkilövoimavarojen kehittäminen, jonka tarkoituksena on vahvistaa inhimillistä pääomaa ja auttaa syrjäytymisen ehkäisemistä.
V. Maaseudun kehittäminen, jolla edistetään liittymisen jälkeisiä maaseudun kehittämisohjelmia rahoittamalla maaseudun kehittämisen kaltaisia toimenpiteitä, jotka vastaavat kyseisiä ohjelmia, mutta ovat pienimuotoisempia.
Viivästykset IPA-välineen käyttöönotossa ja täytäntöönpanossa
Sekä IPA-asetus ja sen täytäntöönpanoasetus annettiin varsin myöhään, edellinen 17. heinäkuuta 2006 ja jälkimmäinen 12. kesäkuuta 2007. Koska lisäksi myös vuosia 2007-2013 koskevan uuden rahoituskehyksen hyväksyminen viivästyi, vuosiksi 2007–2009 ei esitetty monivuotista ohjeellista rahoituskehystä, ja ensimmäinen IPA-välineeseen perustuva monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys, joka kattaa vuodet 2008–2010, hyväksyttiin 6. marraskuuta 2007. Näin ollen monivuotiset tavoitesuunnitteluasiakirjat ja IPA-välineeseen perustuvat kansalliset ohjelmat vuodeksi 2007 hyväksyttiin vasta vuoden 2007 lopulla ja pantiin täytäntöön vuonna 2008. Tämän seurauksena IPA-välineen ohjelmien seuranta, arviointi ja raportointi vuodelta 2007 oli hyvin suppeaa eikä se ole vielä tuottanut tuloksia, mistä on osoituksena Euroopan komission IPA-välinettä koskevan vuoden 2007 raportin sisältämien tietojen niukkuus. On syytä huomata, että vuonna 2007 ei suoritettu lainkaan IPA-välineen osa-alueen II maksuja eikä Albanialle, Kroatialle, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle, Montenegrolle, Serbialle ja Turkille suoritettu mitään maksuja.
Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunta on hyvin tietoinen aiempien liittymistä valmistelevien välineiden toimeenpanossa ilmenneistä ongelmista (erityisesti Phare- ja Sapard-ohjelmat nykyisissä jäsenvaltioissa Bulgariassa ja Romaniassa) mutta myös ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden edelleen kohtaamista rakenteellisista haasteista (vrt. raportti CONT-valiokunnan tiedonkeruumatkasta Kosovoon(1)). Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää tarkastella perusteellisesti ja jo varhaisessa vaiheessa IPA-välineen täytäntöönpanoa, jotta estetään näiden ongelmien toistuminen. Keskeinen kysymys on, miten tasapainotetaan EU:n taloudellisten etujen tehokas turvaaminen ja tarve peruuttaa edunsaajamaiden viranomaisille myönnetyt hallintovaltuudet jälkikäteen, mikäli nämä eivät käytä valtuuksia tehokkaasti.
IPA-välineen arviointi ja tarkistus
Edellä esitetyn valossa ja koska IPA-väline on käsitteellisesti ja rakenteeltaan hyvin joustava rahoitusväline, joka mahdollistaa ohjelmien ja monivuotisten tavoitesuunnitteluasiakirjojen usein tapahtuvat tarkistukset sekä itse IPA-asetuksen väliarvioinnin, on erittäin tärkeää, että parlamentti seuraa säännöllisesti IPA-välineen täytäntöönpanoa, jotta aiempien välineiden ja IPA-välineen nykyisen täytäntöönpanon antamista opetuksista otetaan vaarin ja sen potentiaali hyödynnetään täysimittaisesti.
Näyttää siltä, että ensimmäisenä ohjelmointi- ja täytäntöönpanovuonna IPA-välineen toiminnassa keskityttiin riittävästi edunsaajamaiden edistymiskertomuksissa ja yleisessä laajentumisstrategiassa yksilöityihin prioriteetteihin. Siitä huolimatta eräisiin kysymyksiin, kuten korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, työttömyyteen ja naisten oikeuksiin, on puututtava tehokkaammin ja kattavammin sekä kansallisella että alueellis-horisontaalisella tasolla. Lisäksi rajatylittävän yhteistyön osa-aluetta sekä usean edunsaajan alueellisia ja horisontaalisia ohjelmia on kehitettävä edelleen.
Seuraavassa taulukossa esitetään IPA-määrärahat miljoonina euroina maittain ja osa-alueittain sekä alueellisia ohjelmia ja useita maita koskevat ohjelmat sellaisina kuin ne on päivitettyinä vuosien 2008–2010 monivuotisessa ohjeellisessa rahoituskehyksessä (KOM(2007)689, 6. marraskuuta 2007).
IPA:n osa-alue
Albania
Bosnia ja Hertsegovina
Kroatia
entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia
Kosovo
Montenegro
Serbia
Turkki
Alueelliset ja horisontaaliset ohjelmat
Osa-alue I
54.3
58.1
49.6
41.6
68.3
27.5
181.5
256.7
109.0
Osa-alue II
6.7
4.0
9.7
4.2
3.9
8.2
2.1
Osa-alue III
45.1
7.4
167.5
Osa-alue IV
11.4
3.2
50.2
Osa-alue V
25.5
2.1
20.7
YHTEENSÄ
61.0
62.1
141.2
58.5
68.3
31.4
189.7
497.2
109.0
Osa IV: Seuraavassa esitetään IPA-välineestä annetun vuoden 2007 raportin liitteen rahoitustiedot sisältävä osa IV:
Vuonna 2007 EU:n talousarviosta osoitettiin 1218,4 miljoonaa euroa liittymistä valmistelevan tukivälineen toimintaohjelmiin. Toteutumisaste oli kokonaisuutena 100 prosenttia, joskin 50,2 miljoonaa euroa (4 prosenttia) siirrettiin vuoden 2008 talousarvioon ja ne sidottiin maaliskuuhun 2008 mennessä. Nämä varat koskivat 8 ohjelmaa(2), joiden valmistelut saatiin päätökseen aivan vuoden lopussa, minkä jälkeen niitä ei ehditty hyväksyä vuonna 2007.
Koska useimmat IPA-välineen ohjelmat hyväksyttiin loppuvuodesta, maksumäärärahojen kulutus oli vähäisempää kuin vuoden 2007 alustavassa talousarvioesityksessä ennustettiin. Tämän seurauksena useiden IPA-välineen budjettikohtien maksumäärärahoja palautettiin kokonaismäärärahasiirroissa. IPA-välineen rajatylittävän yhteistyön ohjelmista ei suoritettu maksuja, koska komission päätös näiden ohjelmien hyväksymisestä lykättiin vuoteen 2008. IPA-välineen instituutioiden kehittämisen osa-alueella maksettiin 2,7 miljoonaa euroa Bosnia ja Hertsegovinalle, 18,6 miljoonaa euroa Kosovolle(3) sekä 8 miljoonaa euroa IPA-välineen alueellisille ohjelmille. Albanialle, Kroatialle, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle, Montenegrolle, Serbialla ja Turkille ei suoritettu maksuja.
Siirretyt ohjelmat olivat: Unkarin ja Kroatian rajatylittävä ohjelma; Slovenian ja Kroatian rajatylittävä ohjelma; Unkarin ja Serbian rajatylittävä ohjelma; Romania ja Serbian rajatylittävä ohjelma; Bulgarian ja Serbian rajatylittävä ohjelma; rajatylittävä Adrianmeren ohjelma; SIGMA 2007; lisämäärärahat Euroopan Kaakkois-Eurooppa-rahastoon osallistumista varten.
Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. panee tyytyväisenä merkille komission kanssa aloitetun jäsennellyn vuoropuhelun liittymistä valmistelevan tukivälineen täytäntöönpanosta ja toistaa asiaa koskevan kantansa, erityisesti sen, että kaikilla edunsaajamailla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet käyttää kaikkia tukivälineessä saatavilla olevia politiikan välineitä, että korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnalle on annettava riittävästi painoarvoa ja että institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen etenkin parlamentaarisella tasolla, kansalaisjärjestöjen kehittämiseen, suvaitsevaisuutta ja syrjinnän vastaisuutta edistäviin toimiin, inhimilliseen kehitykseen ja keskeisillä politiikan aloilla tehtävään alueelliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota;
2. muistuttaa komissiolle, että Euroopan unionin legitimiteettiä ja valmiutta edistää uudistuksia voidaan tehostaa huomattavasti, jos liittymistä valmistelevasta tukivälineestä myönnettävä tuki kohdennetaan aloille, joista nykyisten ja mahdollisten tulevien ehdokasmaiden kansalaiset hyötyvät suoraan, etenkin kun otetaan huomioon maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä aiheutuvat tarpeet ja haasteet;
3. on tyytyväinen liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskevien maksusitoumusten suureen täytäntöönpanoasteeseen vuonna 2007; pahoittelee kuitenkin, että ensimmäiset liittymistä valmistelevan tukivälineen ohjelmat hyväksyttiin vasta vuoden 2007 lopussa ja että niitä alettiin panna tosiasiallisesti täytäntöön vasta vuonna 2008, mikä johtui osittain uuden välineen myöhäisestä hyväksymisestä ja osittain siitä, että edunsaajamaat viivyttelivät edellytettyjen rakenteiden ja hallintajärjestelmien perustamisessa; vaatii komissiota edistämään hankkeiden täytäntöönpanoa ja valvomaan varojen jakamista sekä tähän mennessä saavutettuja tuloksia, jotta voidaan varmistaa, että liittymistä valmistelevalla tukivälineellä on näkyviä tuloksia kyseisissä maissa;
4. katsoo näin ollen, että liittymistä valmistelevasta tukivälineestä on tuettava toimia, joita edunsaajamaat toteuttavat täyttääkseen viisumivapautta koskevassa etenemissuunnitelmassa asetetut vaatimukset, jotta Länsi-Balkanin maiden kansalaiset voivat vihdoin liikkua vapaasti ja osallistua täysimääräisesti EU:n ohjelmiin ja järjestelmiin; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen lisätä määrärahoja, jotka liittymistä valmistelevasta tukivälineestä osoitetaan Tempus-, Erasmus Mundus- ja Youth in Action -ohjelmille;
5. korostaa, että kansalaisjärjestöt on otettava aiempaa laajemmin mukaan liittymistä valmistelevasta tukivälineestä rahoitettavien hankkeiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, jotta voidaan varmistaa, että tukivälineestä myönnettävässä tuessa otetaan huomioon todelliset tarpeet ja odotukset, lisätä liittymistä valmistelevasta tukivälineestä rahoitettavien hankkeiden näkyvyyttä sekä edistää elinvoimaisen ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan kehittymistä edunsaajamaissa.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä)
11.2.2009
Lopullisen äänestyksen tulos
+:
–:
0:
57
0
0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet
Sir Robert Atkins, Angelika Beer, Bastiaan Belder, André Brie, Colm Burke, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Michael Gahler, Jas Gawronski, Georgios Georgiou, Alfred Gomolka, Richard Howitt, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Ioannis Kasoulides, Metin Kazak, Maria Eleni Koppa, Helmut Kuhne, Joost Lagendijk, Willy Meyer Pleite, Francisco José Millán Mon, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Vural Öger, Janusz Onyszkiewicz, Ria Oomen-Ruijten, Ioan Mircea Paşcu, João de Deus Pinheiro, Hubert Pirker, Samuli Pohjamo, Pierre Pribetich, Libor Rouček, Christian Rovsing, Flaviu Călin Rus, Jacek Saryusz-Wolski, Marek Siwiec, Hannes Swoboda, Konrad Szymański, Kristian Vigenin, Andrzej Wielowieyski, Jan Marinus Wiersma, Zbigniew Zaleski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet
Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Milan Horáček, Alexander Graf Lambsdorff, Marios Matsakis, Yiannakis Matsis, Nickolay Mladenov, Alexandru Nazare, Doris Pack, Jean Spautz
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Emine Bozkurt, Ioannis Gklavakis, José Albino Silva Peneda, Antonios Trakatellis, Nikolaos Vakalis
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä)
16.3.2009
Lopullisen äänestyksen tulos
+:
–:
0:
16
3
0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet
Jean-Pierre Audy, Herbert Bösch, Costas Botopoulos, Mogens Camre, Paulo Casaca, Antonio De Blasio, Christofer Fjellner, Ingeborg Gräßle, Aurelio Juri, Dan Jørgensen, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Nils Lundgren, Marusya Ivanova Lyubcheva, Ashley Mote, Jan Mulder, José Javier Pomés Ruiz, Bart Staes, Søren Bo Søndergaard
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet