Menettely : 2009/0010(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0261/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0261/2009

Keskustelut :

PV 06/05/2009 - 2
CRE 06/05/2009 - 2

Äänestykset :

PV 06/05/2009 - 6.8
CRE 06/05/2009 - 6.8
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0366

MIETINTÖ     ***I
PDF 237kDOC 303k
8. huhtikuuta 2009
PE 423.742v01-00 A6-0261/2009

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta

(KOM(2009)0035 – C6-0049/2009 – 2009/0010(COD))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Eugenijus Maldeikis

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta

(KOM(2009)0035 – C6-0049/2009 – 2009/0010(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2009)0035),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, 156 artiklan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0049/2009),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0261/2009),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty viitemäärä voi olla yhteensopiva monivuotisen rahoituskehyksen kanssa vain, jos monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan;

3.  toistaa olevansa halukas neuvottelemaan neuvoston kanssa viitemäärää koskevan ratkaisun aikaansaamiseksi; muistuttaa, että on vältettävä määrärahojen uudelleenkohdentamista, jos se vaikuttaa kielteisesti muihin EU:n politiikan aloihin vähentämällä niille osoitettuja varoja;

4.  muistuttaa, että vuosittaisesta määrästä päätetään vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan säännösten mukaisesti;

5.  muistuttaa, että lainsäädäntömenettely voidaan saattaa päätökseen vasta, kun ohjelman rahoituksesta on sovittu;

6.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a) Jos rahoitustukea ei voida ohjata luetteloituihin hankkeisiin niiden heikon etenemisen ja investoinnin kehitysasteen takia vuosina 2009 ja 2010, komission olisi annettava 1. syyskuuta 2009 mennessä uusi ehdotus energiahankkeiden tukikelpoisuudesta ja valintaperusteista erityisesti energiatehokkuuden (esim. älykkäät kaupungit) ja uusiutuvien energialähteiden alalla, jotta käyttämättömät varat voidaan ohjata näihin hankkeisiin. Komission olisi tiiviisti seurattava kyseisiä hankkeita niin, että varat voidaan jakaa uudelleen mahdollisimman nopeasti.

Perustelu

Jos tunnistetut hankkeet eivät ole valmiita investointeihin seuraavien kahden vuoden aikana, olisi varmistettava, että näille hankkeille osoitettu rahoitustuki voidaan antaa käytettäväksi muissa tukikelpoisissa hankkeissa, jotka täyttävät 1 artiklan 1 kohdassa säädetyt perusteet.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jos säädetyt alaohjelmat ja 2 kohdan a), b) ja c) alakohdassa tarkoitetut yksilöidyt hankkeet eivät hankkeen kehittymättömyyden takia saavuta yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen astetta 1. syyskuuta 2010 mennessä, tällaisille hankkeille myönnetyt käyttämättömät varat on jaettava uudelleen muihin alaohjelmiin ja hankkeisiin energiatehokkuuden (esim. älykkäät kaupungit) ja uusiutuvien energialähteiden alalla..

Perustelu

Jos tunnistetut hankkeet eivät ole valmiita investointeihin seuraavien kahden vuoden aikana, olisi varmistettava, että näille hankkeille osoitettu rahoitustuki voidaan antaa käytettäväksi muissa tukikelpoisissa hankkeissa, jotka täyttävät 1 kohdassa säädetyt perusteet.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

3 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Rahoituspuitteet EEPR-ohjelman toteuttamiselle vuosina 2009 ja 2010 ovat 3 500 miljoonaa euroa, ja ne jakautuvat seuraavasti:

1. Rahoituspuitteet EEPR-ohjelman toteuttamiselle vuosina 2009 ja 2010 ovat xxxx miljoonaa euroa, ja ne jakautuvat seuraavasti:

a) kaasu- ja sähköyhteyshankkeet: 1 750 miljoonaa euroa;

a) kaasu- ja sähköyhteyshankkeet: xxxx miljoonaa euroa;

b) merituulivoimahankkeet: 500 miljoonaa euroa;

b) merituulivoimahankkeet: xxxx miljoonaa euroa;

c) hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvät hankkeet: 1,250 miljoonaa euroa.

c) hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvät hankkeet: xxxx miljoonaa euroa.

 

1 a. Edellä 1 kohdan a), b) ja c) alakohdissa tarkoitettujen hankkeiden osalta yksittäiset oikeudelliset sitoumukset, joilla pannaan täytäntöön vuosina 2009 ja 2010 tehtyjä talousarviositoumuksia, on tehtävä ennen 1. syyskuuta 2010.

 

1 b. Jos hanke ei saavuta investointivaihetta eikä yksittäistä oikeudellista sitoumusta 1 a kohdan mukaisesti voida tehdä, yksittäiseen hankkeeseen varatut varat on viipymättä ohjattava hankkeisiin energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alalla.

 

Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1. syyskuuta 2009 ehdotuksen tukikelpoisuudesta ja valintaperusteista, joita sovelletaan hankkeisiin energiatehokkuuden (esim. älykkäät kaupungit) ja uusiutuvien energialähteiden alalla.

2. Osittain tai kokonaan toteutumatta jääneisiin hankkeisiin osoitetuista maksusitoumusmäärärahoista osuus, joka vastaa hankkeiden toteutumatta jäämisen vuoksi purettujen maksusitoumusten määrää, voidaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ottaa uudelleen käyttöön vuosina 2010 ja 2011, kun tämä on tarpeen EEPR-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua varten komissio tarkastelee kunkin varainhoitovuoden alussa edellisen varainhoitovuoden aikana purettuja maksusitoumuksia ja arvioi vaatimusten perusteella tarvetta ottaa määrärahat uudelleen käyttöön. Tämän arvion perusteella komissio voi esittää kunkin varainhoitovuoden 15 päivään helmikuuta mennessä aiheelliset ehdotukset budjettivallan käyttäjälle ja liittää niihin budjettikohdittain perustelut määrärahojen ottamiselle käyttöön uudelleen.

 

4. Budjettivallan käyttäjä päättää komission ehdotuksesta kuuden viikon kuluessa. Jos päätöstä ei tehdä tässä määräajassa, ehdotukset katsotaan hyväksytyiksi.

 

5. Uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja ei saa siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle. Uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja koskevat oikeudelliset sitoumukset tehdään vuoden n joulukuun 31 päivään mennessä. Jos uudelleen käyttöön otettuja maksusitoumusmäärärahoja jää käyttämättä, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa ne lopullisesti vuoden n lopussa.

 

Perustelu

On tuettava myös paikallisia ja alueellisia aloitteita, jotka voidaan toteuttaa suhteellisen helposti ja nopeasti.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille jäsenvaltioiden käyttöön ottamista tarkastus-, hallinta- ja seurantajärjestelmistä.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

20 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Arvioidessaan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön mukaisesti saatuja ehdotuksia komissio soveltaa seuraavia valintaperusteita:

1. Arvioidessaan ehdotuspyynnön mukaisesti saatuja ehdotuksia komissio soveltaa seuraavia myöntämisperusteita:

a) lähestymistavan uskottavuus ja tekninen sopivuus;

a) hankkeen kehitysaste, joka tarkoittaa sitä, että vuoden 2010 loppuun mennessä ehdotus on saavuttanut investointivaiheen ja on syntynyt merkittäviä pääomamenoja.

b) rahoitusjärjestelyn luotettavuus hankkeen koko investointivaiheen osalta;

b) missä määrin hankkeen toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi.

c) kaikkien hankkeen rakentamiseen ja toimintaan ehdotetulla sijoituspaikalla tarvittavien lupien yksilöinti sekä strategia niiden hankkimiseksi.

 

2. Arvioidessaan 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön mukaisesti saatuja ehdotuksia komissio soveltaa seuraavia myöntämisperusteita:

 

a) pyydetty rahoitus suhteessa viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana vältettyjen hiilidioksidipäästötonnien määrään (painotus 40 %);

 

b) hankkeen monimutkaisuus ja järjestelmän innovatiivisuus kokonaisuudessaan katsottuna, mukaan luettuina muut täydentävät tutkimustoimet, sekä hakijoiden osoittama sitoutuminen hankkeessa otettujen teknologisten edistysaskelten tulosten levittämiseen muille eurooppalaisille toimijoille yhteisön lainsäädännön ja erityisesti Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden ja rakenteiden kanssa yhteensopivalla tavalla (painotus 40 %);

 

d) hallintasuunnitelman uskottavuus ja sopivuus sekä siihen sisältyvien tieteellisten ja teknisten tietojen osalta dokumentoitu valmius saada ehdotettu ratkaisu toimintavalmiiksi 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä (painotus 20 %).

 

Perustelu

Asetuksessa olisi yksilöitävä selvällä ja yksiselitteisellä tavalla osatekijät, joita tarvitaan hake-esityksen rahoitussuunnitelman arvioimiseen. Tämän artiklan yleinen sanamuoto ei ehkä kunnolla tue sitä, että komissio valitsee hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeita koskevat ehdotukset.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

23 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Muu EEPR-tuki ja muut rahoitusvälineet

EEPR-tuki innovatiivisten rahoitusvälineiden kautta

1. Osa liitteessä luetelluille hankkeille annettavasta yhteisön avustuksesta voidaan toteuttaa rahoitusosuutena Euroopan investointipankin varoista rahoitettavaan soveltuvaan välineeseen. Tämä rahoitusosuus on korkeintaan 500 miljoonaa euroa.

1. Osa yhteisön avustuksesta on toteutettava rahoitusosuutena soveltuvaan välineeseen, kuten Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan investointirahaston (EIR) tai muiden julkisten rahoituslaitosten, jotka tarjoavat pitkän aikavälin lainoja, myöntämään lainaan, vakuuteen, suoraan pääomasijoitukseen tai muuhun rahoitustuotteeseen, hankkeiden tukemiseksi kaasu- ja sähköyhteyksien, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin, energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden ja älykkäiden kaupunkien alalla. Tämä rahoitusosuus on 500 miljoonaa euroa. Asianomaiset rahoituslaitokset maksavat vastaavan määrän.

Yhteisön rahoitusriski lainavakuusvälineen tai muun rahoitusvälineen osalta hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien rajoittuu kyseiseen välineeseen osoitettuun yhteisön rahoitusosuuteen, eikä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita.

2. Yhteisön rahoitusriski lainavakuusvälineen tai muun rahoitusvälineen osalta hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien rajoittuu kyseiseen välineeseen osoitettuun yhteisön rahoitusosuuteen, eikä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita. On kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisen rahoitusjärjestelyn kehittämiseen, Euroopan investointipankin toimesta, joka tutkimus ja kehittämishankkeiden Risk Sharing Finance Facilityn mallia noudattaen on suunniteltu tämän asetuksen sisältämien energiahankkeiden rahoitustukea varten.

2. Komissio päättää 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kyseiselle välineelle annettavan EEPR-tuen määrästä. Komissio ja Euroopan investointipankki laativat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa määritellään tuen edellytykset sekä mainitun päätöksen täytäntöönpanoon sovellettavat säännöt.

3. Komissio, EIP ja EIR sekä muut julkiset rahoituslaitokset, jotka tarjoavat pitkän aikavälin lainoja, laativat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa määritellään tuen edellytykset sekä kyseisten välineiden täytäntöönpanoon sovellettavat säännöt.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 2 a kohta (uusi)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

2 a. Komissio arvioi perinpohjaisesti kunkin ehdotetun hankkeen rahoitusparametrit yhteisön varojen väärinkäytön estämiseksi;

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio tekee EEPR-ohjelmasta arvioinnin sen määrittämiseksi, millä tavoin se on edistänyt yhteisön energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja onko määrärahoja käytetty tehokkaasti.

1. Komissio suorittaa EEPR-ohjelman arvioinnin sen määrittämiseksi, millä tavoin ohjelma on edistänyt yhteisön energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja onko määrärahoja käytetty tehokkaasti. Komissio toimittaa tämän arvioinnin tulokset budjettivallan käyttäjälle.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Komission tekemä ensimmäinen tarkastelu hankkeista, joihin rahoitusta on sidottu tai joihin rahoitusta on käytetty, on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. joulukuuta 2009.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 b. Komissio suorittaa 31 päivään maaliskuuta 2010 mennessä EEPR-ohjelman lisäarvioinnin määrärahojen tehokkuuden arvioimiseksi..

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 3 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 c. Heti, kun komissio on havainnut, että jotakin hanketta ei voida rahoittaa, se ohjaa varat hankkeisiin energiatehokkuuden (esim. älykkäät kaupungit) tai uusiutuvien energialähteiden alalla. Euroopan parlamentille ilmoitettuaan ja otettuaan Euroopan parlamentin kannan huomioon, komissio esittää ehdotuksia 1 ja 3 artiklan mukaisesti.


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.3.2009)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta

(KOM(2009)0035 – C6-0049/2009 – 2009/0010(COD))

Valmistelija: Mario Mauro

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotus yhteisön rahoitustuesta energia-alan hankkeille on osa yhteensä 30 miljardin euron (30 000 000 000 euroa) elvytyssuunnitelmaa.

Ehdotus on yhteydessä maaseudun kehittämistä ja laajakaistayhteyksiä koskevaan asetusehdotukseen. Kokonaismäärärahat ovat 5 miljardia euroa, joista 3,5 miljardia kohdennetaan energia-alalle ja 1,5 miljardia maaseudun kehittämiseen.

Kuten komissio totesi ehdotuksessaan, se "on jo esittänyt ehdotuksen vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta, jotta otsakkeessa 1A saataisiin käyttöön lisämäärärahoja noudattaen kuitenkin kokonaismääriä, joista on sovittu talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa(1). Komissio ehdottaa nyt (...), että määrärahat, joita ei tarvita otsakkeen 2 enimmäismäärän puitteissa vuonna 2008, siirretään otsakkeeseen 1A energiahankkeisiin ehdotetun 3,5 miljardin euron määrärahan rahoittamiseksi (1,5 miljardia euroa vuonna 2009 ja 2,0 miljardia euroa vuonna 2010)".

                                                                                        Milj. euroa

 

Menolaji

Kohdan nro

 

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

 

Yht.

Toimintamenot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maksusitoumusmäärärahat (MSM)

8.1

A

1498,8

1998,8

 

 

 

 

 

3497,6

Maksumäärärahat (MM)

 

B

75

1012

750

1024

362

212

62,6

3497,6

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM)

8.2.4

C

1,2

1,2

 

 

 

 

 

2,4

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

Maksusitoumusmäärärahat

 

a+c

1500

2000

 

 

 

 

 

3500

Maksumäärärahat

 

b+c

76,2

1013,2

750

1024

362

212

62,6

3500

Lausunnon valmistelija panee merkille, että ehdotukseen sisältyy hallintomenoja 18 miljoonaa euroa, jotka eivät sisälly viitemäärään, ja haluaisi komissiolta selvityksen ehdotukseen sisältyvistä hallintomenoista.

Vaikka joulukuun 2008 Eurooppa-neuvosto suhtautui myönteisesti aloitteeseen, neuvostossa ei ole vielä päästy yksimielisyyteen asiasta. Budjettivaliokunta on jo monessa yhteydessä vahvistanut, että monivuotista rahoituskehystä olisi tarkistettava.

Asetusehdotuksella perustetaan ohjelma, josta rahoitetaan energia-alan hankkeita, jotka voivat edistää talouden elpymistä, energian toimitusvarmuutta ja kasvihuonekaasujen vähenemistä.

Komission ehdottamaa luetteloa tukikelpoisista hankkeista on tarkistettu neuvostossa, jotta se vastaisi niiden jäsenvaltioiden tarpeita, jotka halusivat luettelosta laajemman.

Valmistelija tukee komission ehdotusta. Huolimatta siitä, että hanke edellyttää huomattavaa taloudellista panostusta EU:n talousarviosta, se on niin tärkeä talouden ja elpymisen kannalta, että sitä on jatkettava kaikin mahdollisin tavoin.

Komission ehdotuksen liitteeseen tehtiin muutoksia, jotka jaettiin neuvoston budjettikomitean kokouksessa 19. helmikuuta 2009, joten valmistelija ei vielä osaa sanoa tarkasti ohjelman rahoittamiseen tarvittavaa määrää.

Mitä taas tulee energia-alan hankkeisiin vuosiksi 2009–2010 kohdennettavien määrärahojen alkuperään, valmistelija hämmästelee, miten tämä lähde on sovitettavissa yhteen sen uhkan kanssa, että maataloustuotteiden hinnat (eli maidon hinta) tulevaisuudessa laskevat jyrkästi, mikä edellyttäisi rahoituksen kohdentamista maaseudun hyväksi lyhyellä aikavälillä.

Tätä laadittaessa valmistelijan tietoon ei ole vielä tullut, onko neuvostossa päästy minkäänlaiseen konkreettiseen sopimukseen ohjelmalle myönnettävästä lopullisesta määrästä. Tämänhetkisen tiedon mukaan asiasta päätettäneen Eurooppa-neuvostossa 19.–20. maaliskuuta 2009.

Komission ehdotukseen voidaan kuitenkin jo jättää käsiteltäväksi joitakin tarkistuksia, sillä neuvotteluissa voi tapahtua käänne ihan muutaman päivän sisälläkin.

Ehdotetut tarkistukset koskevat viitemäärän yhteensopivuutta monivuotisen rahoituskehyksen kanssa. Valmistelija on samaa mieltä kuin komissio siitä, että monivuotista rahoituskehystä on tarkistettava, jotta löydetään määrärahat, joilla katetaan energiahankkeisiin tarkoitetut 3,5 miljardia euroa.

Valmistelija korostaa myös, että otsakkeesta 2 ei ole syytä käyttää kaikkea mahdollista liikkumavaraa, koska tilanne maatalousmarkkinoilla on verrattain epävakaa. Minkään EU:n politiikan ei pitäisi kärsiä siitä, että energia-alalla käynnistetään uusia hankkeita, vaan niitä pitäisi rahoittaa tarpeen mukaan.

Valmistelija tähdentää lisäksi sitä, että neuvoston sisäisissä neuvotteluissa on saatava aikaan selkeä, kattava ja yksityiskohtainen rahoitusehdotus ja että on annettava tiedot tämän mahdollisista vaikutuksista vuotuiseen talousarvioon. Tämän vuoksi valmistelija esittää tarkistusta, jossa muistutetaan tarpeesta viitata 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 38 kohtaan talousarviomenettelyn osalta.

Toinen valmistelijan esittämä tarkistus koskee komission velvollisuutta ilmoittaa parlamentille arviosta, jonka se tekee kunkin varainhoitovuoden alussa siitä, pitäisikö purettujen maksusitoumusten määrärahat ottaa ohjelmaa varten uudelleen käyttöön.

Valmistelija esittää myös tarkistusta, jossa komissiota kehotetaan ilmoittamaan parlamentille jäsenvaltioiden käyttöön ottamista tarkastus-, hallinta- ja seurantajärjestelmistä, joista menee tieto vain komissiolle.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 a kohta (uusi)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

1 a. katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty viitemäärä voi olla yhteensopiva monivuotisen rahoituskehyksen kanssa vain, jos monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan;

Tarkistus  2

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 b kohta (uusi)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

1 b. toistaa olevansa halukas neuvottelemaan neuvoston kanssa viitemäärää koskevan ratkaisun aikaansaamiseksi; muistuttaa, että on määrärahoja ei saa kohdentaa uudelleen, jos se vaikuttaa kielteisesti muihin EU:n politiikan aloihin vähentämällä niille osoitettuja varoja;

Tarkistus  3

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 c kohta (uusi)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

1 c. muistuttaa, että vuosittaisesta määrästä päätetään vuosittaisessa talousarviomenettelyssä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdan määräysten mukaisesti;

Tarkistus  4

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

1 d kohta (uusi)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

1 d. muistuttaa, että lainsäädäntömenettely voidaan saattaa päätökseen vasta, kun ohjelman rahoituksesta on sovittu;

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Rahoituspuitteet EEPR-ohjelman toteuttamiselle vuosina 2009 ja 2010 ovat 3 500 miljoonaa euroa, ja ne jakautuvat seuraavasti:

1. Rahoituspuitteet EEPR-ohjelman toteuttamiselle vuosina 2009 ja 2010 ovat XXX miljoonaa euroa, ja ne jakautuvat seuraavasti:

a) kaasu- ja sähköyhteyshankkeet: 1,750 miljoonaa euroa;

a) kaasu- ja sähköyhteyshankkeet: XXX miljoonaa euroa;

b) merituulivoimahankkeet: 500 miljoonaa euroa;

b) merituulivoimahankkeet: XXX miljoonaa euroa;

c) hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvät hankkeet: 1 250 miljoonaa euroa.

c) hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvät hankkeet: XXX miljoonaa euroa.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Osittain tai kokonaan toteutumatta jääneisiin hankkeisiin osoitetuista maksusitoumusmäärärahoista osuus, joka vastaa hankkeiden toteutumatta jäämisen vuoksi purettujen maksusitoumusten määrää, voidaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ottaa uudelleen käyttöön vuosina 2010 ja 2011, kun tämä on tarpeen EEPR-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Osittain tai kokonaan toteutumatta jääneisiin hankkeisiin osoitetuista maksusitoumusmäärärahoista osuus, joka vastaa hankkeiden toteutumatta jäämisen vuoksi purettujen maksusitoumusten määrää, voidaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ottaa uudelleen käyttöön seuraavana vuonna – eli tapauksen mukaan vuonna 2010 tai 2011 kun tämä on tarpeen EEPR-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua varten komissio tarkastelee kunkin varainhoitovuoden alussa edellisen varainhoitovuoden aikana purettuja maksusitoumuksia ja arvioi vaatimusten perusteella tarvetta ottaa määrärahat uudelleen käyttöön. Tämän arvion perusteella komissio voi esittää kunkin varainhoitovuoden 15 päivään helmikuuta mennessä aiheelliset ehdotukset budjettivallan käyttäjälle ja liittää niihin budjettikohdittain perustelut määrärahojen ottamiselle käyttöön uudelleen.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua varten komissio tarkastelee kunkin varainhoitovuoden alussa edellisen varainhoitovuoden aikana purettuja maksusitoumuksia ja arvioi vaatimusten perusteella tarvetta ottaa määrärahat uudelleen käyttöön. Tämän budjettivallan käyttäjälle toimitettavan arvion perusteella komissio voi esittää kunkin varainhoitovuoden 15 päivään helmikuuta mennessä aiheelliset ehdotukset budjettivallan käyttäjälle ja liittää niihin budjettikohdittain perustelut määrärahojen ottamiselle käyttöön uudelleen.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille jäsenvaltioiden käyttöön ottamista tarkastus-, hallinta- ja seurantajärjestelmistä.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

27 artikla – 2 a kohta (uusi)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

2 a. Komissio arvioi perinpohjaisesti kunkin ehdotetun hankkeen rahoitusparametrit yhteisön varojen väärinkäytön estämiseksi;

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio tekee EEPR-ohjelmasta arvioinnin sen määrittämiseksi, millä tavoin se on edistänyt yhteisön energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja onko määrärahoja käytetty tehokkaasti.

1. Komissio tekee EEPR-ohjelmasta arvioinnin sen määrittämiseksi, millä tavoin se on edistänyt yhteisön energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja onko määrärahoja käytetty tehokkaasti; komissio toimittaa tämän arvioinnin tulokset budjettivallan käyttäjälle.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Talouden elpymistä tukeva ohjelma energia-alan hankkeille myönnettävän yhteisön rahoitustuen avulla

Viiteasiakirjat

KOM(2009)0035 – C6-0049/2009 – 2009/0010(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

19.2.2009

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Mario Mauro

10.2.2009

 

 

Valiokuntakäsittely

11.3.2009

30.3.2009

 

 

Hyväksytty (pvä)

30.3.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Richard James Ashworth, Reimer Böge, Simon Busuttil, Paulo Casaca, Szabolcs Fazakas, Salvador Garriga Polledo, Ingeborg Gräßle, Catherine Guy-Quint, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Gérard Onesta, Nina Škottová, László Surján, Gary Titley

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Călin Cătălin Chiriţă

(1)

KOM(2008) 0859, 10.12.2008.


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.3.2009)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta

(KOM(2009)0035 – C6-0049/2009 – 2009/0010(COD))

Valmistelija: Rumiana Jeleva

LYHYET PERUSTELUT

Ø Johdanto

Euroopan komission ehdotuksessa käsitellään kahta toimintapolitiikan alaa, taloutta ja energiavarmuutta. Välittömän toiminnan puolesta puhuu se, että Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään luettelon konkreettisista hankkeista(1) Euroopan talouden elvyttämiseksi ottaen huomioon sekä tarpeen varmistaa asianmukainen maantieteellinen tasapaino että mahdollisuudet nopeaan toteutukseen.

Samanaikaisesti talouskriisin ja maailmanlaajuisen taantuman kanssa Eurooppa on kärsinyt raakaöljyn hinnan valtavien, hallitsemattomien vaihteluiden vaikutuksista sekä Venäjältä tulevien kaasutoimitusten ankarista ja toistuvista katkoksista. EU on myös todennut selvän tarpeen varmistaa laskusuhdanteesta huolimatta investoinnit uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja käyttämiseen sen tavoitteita vastaavassa tahdissa.

Näin ollen rahoitusta koskeva komission ehdotus on rakennettu seuraavien kolmen näkökohdan varaan:

v Kaasu- ja sähköverkkojen yhteenliittäminen

v Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi

v Merituulivoimahankkeet

Ehdotuksessa siis määritetään menettelyt ja menetelmät, joiden avulla tarjotaan rahoitustukea, jonka tarkoituksena on elvyttää investointeja sellaisen eurooppalaisen yhdennetyn energiaverkon luomiseen, joka pystyy takaamaan entistä paremman energiavarmuuden ja edistää unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispolitiikkaa.

Ajatus yleiseurooppalaisen yhteenliitetyn energiaverkon luomisesta ei ole uusi. Euroopan unioni rahoittaa jo Euroopan edun mukaisia sähkön ja kaasun siirtoinfrastruktuuriin liittyviä hankkeita. Vuosittain käytetään noin 25 miljoonaa euroa pääasiassa tätä tukeviin toteutettavuustutkimuksiin. Useimmat hankkeista ylittävät kansalliset rajat tai vaikuttavat useisiin EU:n jäsenvaltioihin. Ehdotus on nähtävä tätä suunnitelmaa täydentävänä ja hyvin nykyiseen EU:n energiapolitiikkaan istuvana ehdotuksena.

Ø Energian toimitusvarmuus ja energiahuollon monipuolisuus sekä hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen

Hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen ja vaihtoehtoisten uusiutuvien energialähteiden kehittäminen on kaiken EU:n politiikan keskeinen tavoite. Ilman realistisia, nopeita ja tehokkaita kaikilla hallinnon tasoilla toteutettavia toimenpiteitä unioni ei voi saavuttaa asettamiaan tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle vuoteen 2020 mennessä tai varmistaa energia-alansa hallitsevaa kilpailuasemaa maailmanmarkkinoilla, kun talous taas elpyy. Nopea silmäys energialähteiden jakautumiseen Euroopan unionissa osoittaa olevan selvää, että lähitulevaisuudessa sähkön ja teräksen tuotannossa käytetään merkittävinä energialähteinä edelleen hiiltä ja hiileen perustuvia energialähteitä. Tällä hetkellä hiilivoimalat tuottavat 20 prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä, ja Euroopan energiateollisuus näyttää aikovan rakentaa 40 uutta hiilivoimalaa viiden seuraavan vuoden aikana(2). Tämän todennäköisyyden edessä hiilen varastointiteknologia ei ole vain mahdollisuus vaan realistinen ja ehdoton välttämättömyys.

On tietysti selvää, että sähköä kestävästi tuottavien tekniikoiden kehittämistä on edelleen ei yksinomaan jatkettava vaan myös vauhditettava ja että kaikkien on edistettävä hankkeita, joilla on todettu olevan parhaat mahdollisuudet toteutua menestyksellisesti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Olisi kuitenkin toiveajattelua kuvitella, että näillä tekniikoilla pystyttäisiin täyttämään unionin koko energiatarve kyseisellä aikavälillä. Unionin on voitava käyttää energiantuotantotekniikkaa koko laajuudessaan. Tämä komission ehdotus on välitön vastaus tarpeeseen mukauttaa ja koordinoida energiapolitiikkaa tämänhetkisten epävarmuustekijöiden mukaan.

Maailmanlaajuiset ja paikalliset taloudelliset ja rahoitukselliset edellytykset eivät ole millään lailla otolliset edistämään investointeja energia-alan tutkimus- ja infrastruktuurihankkeisiin. Energian toimitusvarmuuden varmistaminen kaikkialla unionissa edellyttää kuitenkin tiettyä kansallisten varantojen yleistasoa sekä mahdollisuutta antaa energiavaroja sellaisten paikkojen ja alueiden käyttöön, joilla on jostain syystä ongelmia energiatoimitusten tai energian saatavuuden kanssa. Tätä taustaa vasten katsottuna ja eräiden jäsenvaltioiden toistuvasti lähimenneisyydessä kärsimän energiavajeen välttämiseksi on välttämätöntä toteuttaa kiireellisesti toimia energian yhteenliittämisinvestointien tukemiseksi.

Tehdessään tämän aloitteen unioni ei siis ainoastaan vauhdita energian toimitusvarmuuteen läheisesti liittyvien hankkeiden kehittämistä vaan myös luo tai ylläpitää työpaikkoja huomattavan erikoistuneella ja teknisesti edistyneellä teollisuuden alalla, joka on elintärkeä kaikkien Euroopan alueiden kannalta.

Ø EU:n energiatoimitusten geopolitiikka

EU on yhtenä maailman suurimmista öljyn, kaasun ja hiilen tuojista merkittävä toimija kansainvälisillä energiamarkkinoilla(3), mutta sen riippuvuus tuontienergiasta kasvaa tuntuvasti tulevien 20 vuoden aikana. Euroopan komissio on arvioinut(4), että jollei mihinkään toimiin ryhdytä, EU:n energiariippuvuus nousee 50 prosentista 70 prosenttiin vuosina 2000–2030. Unionin tärkeimmät kaasuntoimittajat ovat Venäjä (30 prosenttia), Algeria (25 prosenttia) ja Norja (25 prosenttia), mutta riippuvuuden Venäjän energiavaroista ennustetaan nousevan 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Historiallisista ja maantieteellisistä syistä maat, jotka aiemmin kuuluivat Neuvostoliiton vaikutuspiiriin, ovat kaikkein alttiimpia kärsimään epäjohdonmukaisuuksista tavassa, jolla Venäjä huolehtii sopimusjärjestelyistään(5).

Kaasutoimitusten epävarmuuden oltua uutisotsikoissa kaikkialla Euroopassa unionin riippuvuuden Lähi-idästä tuotavasta öljystä uskotaan kaksinkertaistuvan tulevien 20 vuoden aikana, ja myös 66 prosenttia EU:n hiilen tarpeesta tullaan tyydyttämään tuonnin avulla. Kuten Euroopan komissio korostaa Euroopan energiatoimitusten kestävyydestä, kilpailukyvystä ja varmuudesta antamassaan vihreässä kirjassa, on selvää, että taloudelle on haittaa siitä, että ulkoisista energiatoimituksista neuvotellaan erikseen 27 jäsenvaltion erillisten energiapolitiikkojen piirissä ja että yhteisen ulkoisen energiapolitiikan laatimisesta on tullut vähitellen yhä välttämättömämpää nykyisessä poikkeuksellisessa rahoitus- ja taloustilanteessa.

Ottaen huomioon ennennäkemättömät julkisen talouden menot, jotka maailmantalous on viime kuukausina kokenut, on tietysti äärimmäisen tärkeää, että käytettävissä oleva rahoitus kohdennetaan tarkasti nimenomaan hankkeisiin, jotka pystyvät varmistamaan sekä optimaalisen toimitusvarmuuden että optimaalisen kestävyyden ja hiilidioksidipäästöjen vähennyksen.

Ø Hankkeiden valinta ja talousarviovaikutukset

Euroopan komissio toteaa(6), että jotta toimilla olisi välitön vaikutus talouskriisiin, on tärkeää luetella hankkeet, joille voidaan antaa välitöntä rahoitustukea. Euroopan komission luetteloon kirjattavien hankkeiden valinta talousarviovaikutuksineen on äärimmäisen teknistä luonteeltaan. Parlamentti voi luonnollisesti esittää tarkistuksia hankeluetteloon, mutta useimmiten olisi kyse sellaisten hankkeiden esittämisestä uudelleen, joita komissio tai jäsenvaltio syystä tai toisesta eivät ole kelpuuttaneet. Valmistelijan mielestä tällainen toimintatapa kääntyisi itseään vastaan, koska tärkeätä on toimia nopeasti, kuten edellä on korostettu. Sama pätee suurelta osin kuhunkin hankkeeseen myönnettäviin rahamääriin. Ilman tarvittavia yksityiskohtaisia teknisiä tietoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida ehdotettujen rahamäärien riittävyyttä, olisi vain teeskentelyä pyrkiä muuttamaan niitä.

Ø päätelmät

Koska näiden asioiden saattaminen kuntoon on kiireellistä ja koska tämän lainsäädännön pikainen täytäntöönpano selvästi hyödyttäisi Euroopan taloutta, parantaisi energian toimitusvarmuutta ja helpottaisi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, valmistelija edellä esitettyjen seikkojen perusteella suosittelee voimakkaasti, että ehdotus hyväksytään ilman tarkistuksia.

******

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa esittämään komission ehdotuksen hyväksymistä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Talouden elpymistä tukeva ohjelma energia-alan hankkeille myönnettävän yhteisön rahoitustuen avulla

Viiteasiakirjat

KOM(2009)0035 – C6-0049/2009 – 2009/0010(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

19.2.2009

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Rumiana Jeleva

9.3.2009

 

 

Valiokuntakäsittely

9.3.2009

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

30.3.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Rolf Berend, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Gerardo Galeote, Gábor Harangozó, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Constanze Angela Krehl, Florencio Luque Aguilar, Sérgio Marques, Maria Petre, Elisabeth Schroedter, Catherine Stihler, Margie Sudre, Oldřich Vlasák

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Domenico Antonio Basile, Emanuel Jardim Fernandes, Samuli Pohjamo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Jorgo Chatzimarkakis, Dragoş Florin David, Siiri Oviir

(1)

Eurooppa-neuvosto 11. joulukuuta 2008.

(2)

Lähde: Climate Action

(3)

Lähde: EurActiv.

(4)

Vihreä kirja energiatoimituksista, marraskuu 2000.

(5)

ks. vaikutukset Bulgariaan, Romaniaan ja Unkariin vuosien 2006 ja 2009 talvikaudella.

(6)

KOM(2009)0035, s. 7.


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Talouden elpymistä tukeva ohjelma energia-alan hankkeille myönnettävän yhteisön rahoitustuen avulla

Viiteasiakirjat

KOM(2009)0035 – C6-0049/2009 – 2009/0010(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

28.1.2009

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

19.2.2009

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

19.2.2009

CONT

19.2.2009

ENVI

19.2.2009

REGI

19.2.2009

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

CONT

17.2.2009

ENVI

11.2.2009

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Eugenijus Maldeikis

16.2.2009

 

 

Valiokuntakäsittely

19.3.2009

30.3.2009

 

 

Hyväksytty (pvä)

31.3.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

4

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Šarūnas Birutis, Jan Březina, Jerzy Buzek, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Fiona Hall, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Mary Honeyball, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Pia Elda Locatelli, Eugenijus Maldeikis, Eluned Morgan, Antonio Mussa, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Anni Podimata, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Adina-Ioana Vălean, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivo Belet, Danutė Budreikaitė, Avril Doyle, Edit Herczog, Gunnar Hökmark, Bernhard Rapkay, Esko Seppänen, Hannes Swoboda, Lambert van Nistelrooij

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Jill Evans, Ona Juknevičienė, Willem Schuth

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

8.4.2009

Päivitetty viimeksi: 23. huhtikuuta 2009Oikeudellinen huomautus