Neuvoston kanta

Tarkistus

(2) Jotta teollisen toiminnan aiheuttamaa pilaantumista voitaisiin ehkäistä, vähentää ja niin pitkälle kuin mahdollista myös estää noudattaen saastuttaja maksaa -periaatetta ja pilaantumisen ehkäisemisen periaatetta, on tarpeen vahvistaa tärkeimpien teollisuudenalojen valvontaa koskeva yleinen kehys, jossa etusijalla on pilaantumisen estäminen lähteellä ja luonnonvarojen harkitun hoidon varmistaminen.

(2) Jotta teollisen toiminnan aiheuttamaa pilaantumista voitaisiin ehkäistä, vähentää ja niin pitkälle kuin mahdollista myös estää noudattaen saastuttaja maksaa -periaatetta ja pilaantumisen ehkäisemisen periaatetta, on tarpeen vahvistaa tärkeimpien teollisuudenalojen valvontaa koskeva yleinen kehys, jossa etusijalla on pilaantumisen estäminen lähteellä ja luonnonvarojen harkitun hoidon varmistaminen ja jossa tarvittaessa otetaan huomioon sosioekonomiset olosuhteet ja sen paikan paikalliset erityispiirteet, jossa toimintaa harjoitetaan.

Perustelu

Tarkistuksella pyritään vahvistamaan neuvoston yhteiseen kantaan jo sisällytettyjä säännöksiä ja tukemaan perusteltujen poikkeuksien vahvistamista.

Neuvoston kanta

Tarkistus

(3) Ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvien päästöjen vähentämistä koskevat erilliset toimenpiteet ovat omiaan edistämään saasteiden siirtymistä ympäristön osasta toiseen, sen sijaan että niillä suojeltaisiin ympäristöä kokonaisuutena. Tästä syystä on asianmukaista säätää ilmaan, veteen ja maaperään kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, jätehuoltoon, energiatehokkuuteen ja onnettomuuksien ehkäisemiseen liittyvästä yhtenäistetystä lähestymistavasta.

(3) Ilmaan, veteen tai maaperään kohdistuvien päästöjen vähentämistä koskevat erilliset toimenpiteet ovat omiaan edistämään saasteiden siirtymistä ympäristön osasta toiseen, sen sijaan että niillä suojeltaisiin ympäristöä kokonaisuutena. Tästä syystä on asianmukaista säätää ilmaan, veteen ja maaperään kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, jätehuoltoon, energiatehokkuuteen ja onnettomuuksien ehkäisemiseen liittyvästä yhtenäistetystä lähestymistavasta ja luoda tasavertaiset toimintaedellytykset Euroopan unionissa siten, että yhdenmukaistetaan teollisuuslaitosten ympäristöominaisuuksia koskevat vaatimukset.

Perustelu

Ympäristönsuojelua voidaan parantaa ainoastaan, jos kaikki teollisuuslaitokset kaikkialla EU:ssa noudattavat parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin perustuvia ympäristönormeja ilman, että samalla luodaan EU:n sisäisiä kilpailun vääristymiä.

Neuvoston kanta

Tarkistus

(9) Päällekkäisen sääntelyn välttämiseksi kasvihuonekaasujen päästöjen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvien laitosten lupiin ei pitäisi sisältyä tuon direktiivin liitteessä I mainittujen kasvihuonekaasujen suorien päästöjen raja-arvoja, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on tarpeen varmistaa, ettei aiheudu merkittävää paikallista pilaantumista, tai joissa laitos on suljettu järjestelmän ulkopuolelle.

(9) Päällekkäisen sääntelyn välttämiseksi kasvihuonekaasujen päästöjen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvien laitosten lupiin ei tarvitse sisältyä tuon direktiivin liitteessä I mainittujen kasvihuonekaasujen suorien päästöjen raja-arvoja, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on tarpeen varmistaa, ettei aiheudu merkittävää paikallista pilaantumista, tai joissa laitos on suljettu järjestelmän ulkopuolelle.

Perustelu

Tarkistus perustuu työjärjestyksen 66 artiklan d kohtaan, jotta voidaan varmistaa i) oikeudellinen selkeys, sillä SEUT-sopimuksen 193 artiklan mukaisesti unionin säädökset eivät estä jäsenvaltioita soveltamasta tiukempia kansallisia kasvihuonekaasuja koskevia vähimmäisvaatimuksia, ja ii) se, että jäsenvaltiot, jotka päättävät soveltaa tiukempia vähimmäisvaatimuksia, voivat tehdä näin tässä direktiivissä säädetyn yhtenäisen lupajärjestelmän mukaisen luvan mukaisesti. Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat ja komissio ovat esittäneet erilaisia tulkintoja 9 artiklan 1 kohdan säännöksistä.

Neuvoston kanta

Tarkistus

(9 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 193 artiklan mukaisesti tämän direktiivin säännökset eivät estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta tiukempia suojatoimenpiteitä, esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä koskevia vaatimuksia laitoksille, jotka kuuluvat direktiivin 2003/87/EY liitteen I piiriin, edellyttäen että kyseiset toimenpiteet ovat perussopimusten mukaisia ja niistä on ilmoitettu komissiolle.

Perustelu

Parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen useissa jäsenvaltioissa on virinnyt julkisia keskusteluja sääntöjen hyväksymisestä uusien lämpövoimalaitosten hiilidioksidipäästöille. On esitetty eriäviä käsityksiä siitä, ovatko tällaiset toimet EU:n lainsäädännön mukaisia. Asiaa selventävä tarkistus onkin perusteltu parlamentin työjärjestyksen 66 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti, jos sillä "pyritään ottamaan huomioon ensimmäisen käsittelyn jälkeen ilmennyt uusi oikeudellinen seikka tai tilanne".

Neuvoston kanta

Tarkistus

(14) On tärkeää taata toimivaltaisille viranomaisille riittävä jousto, jotta ne voivat vahvistaa päästöjen raja-arvoja, joilla normaaleissa toimintaolosuhteissa varmistetaan, että päästöt eivät ylitä parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin liittyviä päästötasoja. Tätä varten toimivaltainen viranomainen voi vahvistaa päästöjen raja-arvoja, jotka poikkeavat parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin liittyvistä päästötasoista sovellettujen arvojen, ajanjaksojen ja viiteolosuhteiden osalta, kunhan päästöjen tarkkailun tulosten perusteella voidaan osoittaa, etteivät päästöt ole ylittäneet parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin liittyviä päästötasoja.

(14) On tärkeää taata toimivaltaisille viranomaisille riittävä jousto, jotta ne voivat vahvistaa päästöjen raja-arvoja, joilla normaaleissa toimintaolosuhteissa varmistetaan, että päästöt eivät ylitä parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin liittyviä päästötasoja. Luvissa asetettujen päästöjen raja-arvojen noudattaminen johtaa kyseisiä päästöraja-arvoja matalampaan toimintatasoon. Tätä varten toimivaltainen viranomainen voi vahvistaa päästöjen raja-arvoja, jotka poikkeavat parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin liittyvistä päästötasoista sovellettujen arvojen, ajanjaksojen ja viiteolosuhteiden osalta, kunhan päästöjen tarkkailun tulosten perusteella voidaan osoittaa, etteivät päästöt ole ylittäneet parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin liittyviä päästötasoja.

Neuvoston kanta

Tarkistus

(37) Markkinaehtoisten välineiden mahdollisuuksia, esimerkiksi typen oksideja ja rikkidioksidia koskevaa päästökauppaa voitaisiin tutkia teollisen toiminnan aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja, niin pitkälti kuin mahdollista, poistamiseksi mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla samalla kun varmistetaan ympäristönsuojelun korkea taso kokonaisuudessaan erityisesti panemalla täytäntöön parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

Poistetaan.

Perustelu

Markkinaehtoisten välineiden käyttöönotto tekisi lainsäädännöstä entistä monimutkaisemman. Lisäksi typen oksidien ja rikkidioksidin päästöillä on paikallisia ja/tai alueellisia vaikutuksia eikä niillä näin ollen voi käydä kauppaa EU:n laajuisesti. Poistetaan neuvoston esittämä uusi teksti.

Neuvoston kanta

Tarkistus

(38) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti.

(38) SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaan ne yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, vahvistetaan etukäteen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla asetuksella. Ennen kyseisen uuden asetuksen antamista ja ottaen huomioon, että tämä direktiivi on tarpeen hyväksyä ja panna täytäntöön mahdollisimman pikaisesti, jäsenvaltioiden olisi harjoitettava valvontaa menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY säännösten mukaisesti niiltä osin kuin kyseiset säännökset ovat edelleen yhteensopivia muutettujen perussopimusten kanssa. Viittaukset kyseisiin säännöksiin olisi kuitenkin korvattava viittauksilla uudessa asetuksessa vahvistettuihin sääntöihin ja periaatteisiin heti kyseisen asetuksen tultua voimaan.

Neuvoston kanta

Tarkistus

(39) Jotta tämän direktiivin säännöksiä voidaan mukauttaa parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden perusteella tieteen ja tekniikan kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti liitteiden V, VI ja VII tiettyjen osien mukauttamiseksi sellaiseen tieteen ja tekniikan kehitykseen. Jätteenpolttolaitosten ja jätteen rinnakkaispolttolaitosten osalta tähän voi sisältyä perusteiden vahvistaminen poikkeusten myöntämiseksi hiukkasten kokonaispäästöjä koskevasta jatkuvasta tarkkailusta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan kuulee asiantuntijoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan täytäntöönpanosta 9 päivänä joulukuuta 2009 annetussa komission tiedonannossa esitettyjen sitoumusten mukaisesti.

(39) Jotta tämän direktiivin säännöksiä voidaan mukauttaa parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden perusteella tieteen ja tekniikan kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti BAT-päätelmien vahvistamiseksi sekä tässä direktiivissä jo vahvistettujen päästöjen raja-arvojen sekä noudattamista ja valvontaa koskevien säännösten täydentämiseksi tai tarkistamiseksi. Jätteenpolttolaitosten ja jätteen rinnakkaispolttolaitosten osalta tähän voi sisältyä muun muassa perusteiden vahvistaminen poikkeusten myöntämiseksi hiukkasten kokonaispäästöjä koskevasta jatkuvasta tarkkailusta. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyön aikana asianmukaisia kuulemisia myös asiantuntijatasolla.

Perustelu

Jätteenpolttolaitosten hiukkaspäästöjen valvontavaatimuksista tehtävien poikkeusten lisäksi olisi harkittava muita poikkeuksia, kunhan ne ovat soveltuvia ympäristönsuojelun kannalta. Tämä saattaa vähentää erityisesti pk-yritysten turhaa hallinnollista taakkaa, sillä IV luvun säännökset vaikuttavat niihin voimakkaasti, koska lukuun ei sovelleta vähimmäistason kynnystä. Kun valmistellaan delegoitujen sääntöjen hyväksymistä, komission on olennaisen tärkeää varmistaa, että mukana on suuri joukko jäsenvaltioiden, teollisuudenalan ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita, kuten esimerkiksi asiakirjan KOM(2007)0844 lopullinen 3.1 luvussa esitetään.

Neuvoston kanta

Tarkistus

(39 a) Lisäksi, jotta tämän direktiivin säännöksiä voidaan täydentää tai muuttaa BAT-vertailuasiakirjoissa käsiteltyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkialla unionissa, komissiolle olisi tarvittaessa siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti niiden perusteiden selkeyttämiseksi edelleen, jotka toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon asettaessaan laitoksille – tietyissä määrällisesti rajoitetuissa erityistapauksissa – vähemmän tiukkoja päästöjen raja-arvoja ottaen huomioon laitoksen maantieteellistä sijaintia ja paikallisia ympäristöoloja koskevien arviointien tulokset tai laitoksen tekniset ominaisuudet. Kyseiset päästöjen raja-arvot eivät kuitenkaan saisi ylittää unionin laajuisia päästöjen raja-arvoja koskevia vähimmäisvaatimuksia eivätkä valvontaa ja noudattamista koskevia sääntöjä.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

(39 b) Lisäksi jotta tämän direktiivin säännöksiä voidaan täydentää tai muuttaa parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja kyseessä olevien laitosten ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin varmistamiseksi kaikkialla unionissa, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan säännöt, jotka koskevat käynnistys- ja pysäytysaikojen määrittämistä, ajankohtaa, josta lähtien on tehtävä ilmaan joutuvien raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöjen jatkuvia mittauksia, sitä, millaisia tietoja, missä muodossa ja miten usein jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle, sekä muita ympäristöriskien arviointia koskevia perusteita.

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

(39 c) Sisämarkkinoiden kilpailun vääristymisen tai merkittävien ympäristökysymysten ratkaisemiseksi komission olisi esitettävä parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden täytäntöönpanosta tietyissä toiminnoissa tai näiden toimintojen kokonaisympäristövaikutuksesta tehdyn arvioinnin perusteella ehdotuksia koko unionissa sovellettaviksi päästöjen raja-arvoja koskeviksi vähimmäisvaatimuksiksi tai valvontaa ja noudattamista koskeviksi säännöiksi.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

14) 'toiminnanharjoittajalla' ketä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää laitosta tai polttolaitosta, jätteenpolttolaitosta tai jätettä käyttävää rinnakkaispolttolaitosta tai jolla on kokonaan tai osittain määräysvalta tällaiseen laitokseen, taikka, jos kansallisessa oikeudessa niin määrätään, kuka tahansa henkilö, jolle on luovutettu määräävä taloudellinen päätäntävalta tällaisen laitoksen teknisen toiminnan suhteen;

14) 'toiminnanharjoittajalla' ketä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää laitosta tai polttolaitosta, jätteenpolttolaitosta tai jätettä käyttävää rinnakkaispolttolaitosta tai jolla on määräysvalta tällaiseen laitokseen, taikka, jos kansallisessa oikeudessa niin määrätään, kuka tahansa henkilö, jolle on luovutettu määräävä taloudellinen päätäntävalta tällaisen laitoksen teknisen toiminnan suhteen;

Perustelu

Poistetaan neuvoston esittämä uusi termi.

Neuvoston kanta

Tarkistus

18) 'lähtötilanneraportilla' tietoa merkityksellisten vaarallisten aineiden aiheuttamasta maaperän ja pohjaveden pilaantumisen tilasta;

18) 'lähtötilanneraportilla' kvantitatiivista tietoa merkityksellisten vaarallisten aineiden aiheuttamasta maaperän ja pohjaveden pilaantumisen tilasta;

Perustelu

Esitetään uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 15.

Neuvoston kanta

Tarkistus

22) 'siipikarjalla' siipikarjaa sellaisena kuin se on määritelty eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 15 lokakuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/539/ETY1 2 artiklan 1 alakohdassa;

22) 'siipikarjalla' siipikarjaa sellaisena kuin se on määritelty eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 15 päivänä lokakuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/539/ETY1 2 artiklan 1 alakohdassa, lukuun ottamatta viiriäislajeihin kuuluvaa siipikarjaa;

Perustelu

Direktiivissä viiriäinen (0,25 kg) sisällytetään siipikarjaan eli se rinnastetaan kanojen (2 kg) tai kalkkunoiden (10 kg) kasvatukseen, vaikka itse asiassa sen ympäristövaikutus on paljon vähäisempi. Tästä syystä on erittäin tärkeää ottaa huomioon viiriäisten kasvatuksen erityisluonne verrattuna muun siipikarjan kasvatukseen. On suhteetonta soveltaa direktiiviä viiriäisten kasvatukseen eikä sitä voida perustella ympäristösyistä. Jos eroavaisuuksia ei oteta huomioon, on olemassa vaara, että viiriäisten kasvatus häviää Euroopasta, mikä merkitsisi satojen työpaikkojen menetystä.

Neuvoston kanta

Tarkistus

26) 'käyttötunneilla' tunteina ilmaistua aikaa, jona polttolaitos on kokonaisuudessaan tai osittain käynnissä ja aiheuttaa päästöjä ilmaan, lukuun ottamatta käynnistys- ja pysäytysjaksoja;

26) 'käyttötunneilla' tunteina ilmaistua aikaa, jona polttolaitos on kokonaisuudessaan tai osittain käynnissä ja aiheuttaa päästöjä ilmaan, käynnistys- ja pysäytysjaksot mukaan luettuina;

Perustelu

Tarkistuksella muutetaan neuvoston esittämää uutta määritelmää. Käynnistyksen ja pysäytyksen aikana syntyy merkittäviä päästöjä.

Neuvoston kanta

Tarkistus

46 a) 'yleisesti sitovilla säännöillä' ympäristölainsäädännössä vähintään alakohtaisesti määriteltyjä päästöjen raja-arvoja tai muita ehtoja, jotka on tarkoitettu käytettäviksi suoraan lupaehtojen asettamisessa.

Perustelu

Tarvitaan selkeämpi määritelmä "yleisesti sitoville säännöille". Esitetään uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 17.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Silloin kun lupaehtojen rikkomisesta aiheutuu ihmisten terveydelle välitöntä vaaraa tai se uhkaa aiheuttaa välittömiä huomattavia haittavaikutuksia ympäristölle ja kunnes toiminta on ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan mukaisesti saatettu lupaehtojen mukaiseksi, laitoksen, polttolaitoksen, jätteenpolttolaitoksen, jätettä käyttävän rinnakkaispolttolaitoksen tai näiden osan toiminta on keskeytettävä.

Silloin kun lupaehtojen rikkomisesta aiheutuu huomattavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle ja kunnes toiminta on ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan mukaisesti saatettu lupaehtojen mukaiseksi, laitoksen, polttolaitoksen, jätteenpolttolaitoksen, jätettä käyttävän rinnakkaispolttolaitoksen tai näiden osan toiminta on keskeytettävä.

Perustelu

Esitetään osittain uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 21.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Jos tietyn laitoksen kasvihuonekaasupäästöjen on direktiivin 2003/87/EY liitteessä I täsmennetty liittyvän kyseisessä laitoksessa harjoitettavaan toimintaan, luvassa ei saa asettaa kyseisen kaasun suoralle päästölle raja-arvoa, ellei ole tarpeen varmistaa, että merkittävää paikallista pilaantumista ei aiheudu.

1. Jos tietyn laitoksen kasvihuonekaasupäästöjen on direktiivin 2003/87/EY liitteessä I täsmennetty liittyvän kyseisessä laitoksessa harjoitettavaan toimintaan, jäsenvaltiot voivat päättää olla asettamatta kyseisen kaasun suoralle päästölle raja-arvoa, ellei ole tarpeen varmistaa, että merkittävää paikallista pilaantumista ei aiheudu.

Perustelu

Tarkistus perustuu työjärjestyksen 66 artiklan d kohtaan, jotta voidaan varmistaa i) oikeudellinen selkeys, sillä SEUT-sopimuksen 193 artiklan mukaisesti unionin säädökset eivät estä jäsenvaltioita soveltamasta tiukempia kansallisia kasvihuonekaasuja koskevia vähimmäisvaatimuksia, ja ii) se, että jäsenvaltiot, jotka päättävät soveltaa tiukempia vähimmäisvaatimuksia, voivat tehdä näin tässä direktiivissä säädetyn yhtenäisen lupajärjestelmän mukaisen luvan mukaisesti. Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat ja komissio ovat esittäneet erilaisia tulkintoja 9 artiklan 1 kohdan säännöksistä.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Toisen alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut ohjeet on hyväksyttävä foorumin lausunto huomioon ottaen 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

Toisen alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut ohjeet on aina hyväksyttävä foorumin lausunto huomioon ottaen 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen, ja niiden on oltava foorumin lausunnon mukaisia.

Perustelu

On säädettävä selkeämmin, että sääntelykomitean päätösten on vastattava foorumin lausuntoa.

Neuvoston kanta

Tarkistus

4. Foorumi toimittaa BAT-vertailuasiakirjojen ehdotetusta sisällöstä komissiolle lausunnon, jonka se ottaa huomioon 5 kohdassa säädettyjen menettelyjen osalta.

4. Foorumi toimittaa BAT-vertailuasiakirjojen ehdotetusta sisällöstä komissiolle lausunnon, jonka komissio asettaa julkisesti saataville ja jonka se ottaa huomioon 5 kohdassa säädettyjen menettelyjen osalta.

Neuvoston kanta

Tarkistus

5. BAT-päätelmistä hyväksytään päätökset 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.

5. Komissio tekee BAT-päätelmiä koskevat päätökset delegoiduilla säädöksillä 76 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

5 a. Edellä 5 kohdassa tarkoitetun BAT-päätelmiä koskevan päätöksen tekemisen jälkeen komissio arvioi, tarvitaanko unionin tason toimia ja onko laadittava unionin laajuiset päästöjen raja-arvoja koskevat vähimmäisvaatimukset sekä valvontaa ja noudattamista koskevat säännöt sellaisia toimintoja varten, jotka kuuluvat kyseessä olevien BAT-päätelmien piiriin, seuraavien perusteiden pohjalta:

a) kyseessä olevien toimintojen vaikutus koko ympäristöön; sekä

b) parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden täytäntöönpanon tila kyseessä olevien toimintojen tapauksessa.

Tämän direktiivin III luvussa ja liitteessä V vahvistetaan unionin laajuiset vähimmäisvaatimukset suurille polttolaitoksille.

Vastaanotettuaan 3 kohdassa tarkoitetun foorumin lausunnon ja viimeistään 18 kuukauden kuluttua BAT-päätelmiä koskevan päätöksen tekemisestä komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen arvioinnin tuloksista.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

5 b. Jos 5 a kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa todetaan tarve unionin laajuisille päästöjen raja-arvoja koskeville vähimmäisvaatimuksille tai valvontaa ja noudattamisen arviointia koskeville säännöille, komissio arvioi vaihtoehtoja tällaisten vaatimusten vahvistamiseksi. Komissio esittää tarvittaessa säädösehdotuksen vähimmäisvaatimuksiksi 18 kuukauden kuluessa siitä, kun 5 a kohdassa tarkoitettu kertomus on toimitettu.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

6. Komissio asettaa viipymättä 5 kohdan mukaisesti tehdyn päätöksen jälkeen julkisesti saataville BAT-vertailuasiakirjan.

6. Komissio asettaa viipymättä 5 kohdan mukaisesti tehdyn päätöksen jälkeen julkisesti saataville BAT-vertailuasiakirjan ja varmistaa, että BAT-vertailuasiakirjan BAT-päätelmät asetetaan saataville jäsenvaltioiden virallisilla kielillä. Komissio asettaa jäsenvaltion pyynnöstä koko BAT-vertailuasiakirjan saataville pyydetyllä kielellä. BAT-vertailuasiakirjojen päivittäminen on saatettava loppuun viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua edellisen version julkaisemisesta.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

i) mittausmenetelmät, mittausten tiheys ja niiden arviointimenettely; sekä

i) mittausmenetelmät, mittausten tiheys ja niiden arviointimenettely tai vastaavat menetelmät; sekä

Perustelu

14 artiklan 1 kohdan mukaisesti luvan on katettava kaikki tarvittavat mittaukset. Nämä täsmennetään 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa. Täydennys on tarpeen sen selventämiseksi, että myös muita hyväksi havaittuja menetelmiä, jotka ovat riittävät tavoitteena olevien korkeiden ympäristövaatimusten noudattamiseksi, voidaan edelleen soveltaa. Tällä tarkistuksella voitaisiin sallia myös vaihtoehtoiset menetelmät, jotta Saksan järjestelmä (eläintenpitorakennuksissa ei suoriteta mittauksia, sen sijaan eläinpaikkojen lukumäärät ovat kiinteät) voitaisiin säilyttää.

Neuvoston kanta

Tarkistus

d) jotka velvoittavat toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa:

d) jotka velvoittavat toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa:

i) c kohdassa tarkoitetun päästöjen tarkkailun tuloksiin perustuvat tiedot ja muut tiedot, joiden avulla toimivaltainen viranomainen voi tarkistaa lupaehtojen noudattamisen sekä

i) c kohdassa tarkoitetun päästöjen tarkkailun tuloksiin perustuvat tiedot ja muut tarvittavat tiedot, joiden avulla toimivaltainen viranomainen voi tarkistaa lupaehtojen noudattamisen sekä

ii) 15 artiklan 3 kohdan b alakohtaa sovellettaessa yhteenvedon kyseisistä päästöjen tarkkailun tuloksista, jota voidaan verrata parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviin päästötasoihin;

ii) 15 artiklan 3 kohdan b alakohtaa sovellettaessa yhteenvedon kyseisistä päästöjen tarkkailun tuloksista, jota voidaan verrata parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviin päästötasoihin;

Toimivaltainen viranomainen voi pyytää i kohdassa tarkoitettuja tietoja ainoastaan 24 kuukauden välein, jos tarkastusta suoritettaessa ei havaittu lupaehtojen vakavaa rikkomista.

Perustelu

Tarkistuksella pyritään löytämään kompromissi asiassa, joka koskee toimijoiden raportointivelvollisuutta toimivaltaiselle viranomaiselle. Siinä otetaan huomioon parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan tarkistus 20 (raportointi vähintään joka toinen vuosi – ottaen huomioon tarkastuksen tulokset) ja selvennetään, että lupaehdoissa olisi edellytettävä ainoastaan niiden tietojen toimittamista, joita toimivaltaiset viranomaiset todella tarvitsevat vaatimusten noudattamisen tarkastamiseen.

Neuvoston kanta

Tarkistus

f) laitoksen muuhun kuin tavanomaiseen käyttöön liittyvät toimenpiteet, kuten laitoksen käynnistys, vuodot, virhetoiminnot, väliaikainen seisautus tai lopullinen toiminnan lakkauttaminen;

f) laitoksen muuhun kuin tavanomaiseen käyttöön liittyvät toimenpiteet, kuten laitoksen käynnistys- ja pysäytystoimet, vuodot, virhetoiminnot, väliaikainen seisautus tai lopullinen toiminnan lakkauttaminen;

Neuvoston kanta

Tarkistus

4. Toimivaltainen viranomainen voi asettaa tiukempia lupaehtoja kuin ne, jotka voidaan saavuttaa BAT-päätelmissä kuvattua parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttämällä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan soveltamista.

4. Toimivaltainen viranomainen voi asettaa tiukempia lupaehtoja kuin ne, jotka voidaan saavuttaa BAT-päätelmissä kuvattua parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttämällä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan soveltamista. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa sääntöjä, joiden mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi asettaa tällaisia tiukempia ehtoja.

Neuvoston kanta

Tarkistus

6. Jos laitoksessa suoritettua toimintaa tai tuotantomenetelmän tyyppiä ei ole lainkaan käsitelty BAT-päätelmissä, tai jos näissä päätelmissä ei käsitellä toiminnan tai menetelmän kaikkia mahdollisia ympäristövaikutuksia, toimivaltaisen viranomaisen on asetettava lupaehdot kyseessä olevia toimintoja tai menetelmiä varten määrittelemänsä parhaan käytettävissä olevan tekniikan perusteella kiinnittäen erityistä huomiota liitteessä III lueteltuihin perusteisiin.

6. Jos laitoksessa suoritettua toimintaa tai tuotantomenetelmän tyyppiä ei ole lainkaan käsitelty BAT-päätelmissä, tai jos näissä päätelmissä ei käsitellä toiminnan tai menetelmän kaikkia mahdollisia ympäristövaikutuksia, toimivaltaisen viranomaisen on yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa asetettava lupaehdot kyseessä olevia toimintoja tai menetelmiä varten määrittelemänsä parhaan käytettävissä olevan tekniikan perusteella kiinnittäen erityistä huomiota liitteessä III lueteltuihin perusteisiin.

Perustelu

Toiminnanharjoittaja tuntee parhaiten menetelmänsä, joten hänet on syytä ottaa mukaan määrittelemään lupaehtoja, jotka voidaan saavuttaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttämällä. Esitetään osittain uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 30.

Neuvoston kanta

Tarkistus

4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi erityistapauksissa, arvioituaan ympäristöön liittyvät ja taloudelliset kustannukset ja hyödyt sekä ottamalla huomioon kyseessä olevan laitoksen tekniset ominaisuudet, maantieteellisen sijainnin ja paikalliset ympäristöolot, vahvistaa 3 kohdan mukaisesti vahvistetuista raja-arvoista poikkeavia päästöjen raja-arvoja.

4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi määrällisesti rajoitetuissa erityistapauksissa ja sanotun rajoittamatta 18 artiklan soveltamista vahvistaa vähemmän tiukkoja päästöjen raja-arvoja. Kyseistä poikkeusta voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun arvioinnista käy ilmi, että

a) kyseessä olevan laitoksen maantieteellinen sijainti tai paikalliset ympäristöolot estävät BAT-vertailuasiakirjassa määritellyn parhaan käytettävissä olevan tekniikan täytäntöönpanon koko kyseessä olevassa laitoksessa tai sen osassa; tai

b) BAT-päätelmien hyväksymishetkellä olemassa olleen laitoksen tekniset ominaisuudet estävät BAT-vertailuasiakirjassa määritellyn parhaan käytettävissä olevan tekniikan täytäntöönpanon koko kyseessä olevassa laitoksessa tai sen osassa ja;

c) BAT-vertailuasiakirjassa määriteltyjen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden täytäntöönpano johtaisi kyseisen laitoksen kannalta suhteettoman suuriin kustannuksiin ympäristöhyötyihin verrattuna. Kyseisten kohtuuttoman korkeiden kustannusten on oltava kustannuksia, joita ei otettu huomioon 13 artiklassa tarkoitetussa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevassa tiedonvaihdossa.

Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava perustelut edellisen alakohdan soveltamiselle mukaan lukien arvioinnin tulos sekä asetettujen edellytysten perustelut.

Toimivaltaisen viranomaisen on kirjattava lupaehtoihin sisällytettävään liitteeseen perustelut edellisen alakohdan soveltamiselle mukaan lukien arvioinnin tulos sekä asetettujen edellytysten perustelut ja ilmoitettava näistä tiedoista komissiolle.

Päästöjen raja-arvot eivät kuitenkaan saa ylittää liitteessä V–VIII vahvistettuja raja-arvoja, sikäli kuin ne ovat sovellettavissa.

Kyseiset päästöjen raja-arvot eivät kuitenkaan saa ylittää 13 artiklan 5 b kohdan mukaisesti tai tarvittaessa direktiivin liitteissä vahvistettuja päästöjen raja-arvoja koskevia vähimmäisvaatimuksia.

Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa soveltaa tätä kohtaa, jos on vaara, että ympäristön laatua koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, ja niiden on joka tapauksessa varmistettava, että mahdollinen poikkeaminen ei vaikuta merkittävästi paikalliseen ympäristöön.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisille henkilöille annetaan hyvissä ajoin tosiasialliset mahdollisuudet osallistua tässä kohdassa tarkoitetun poikkeuksen myöntämistä koskevan päätöksen tekemiseen.

Komissio voi vahvistaa ohjeet, joissa täsmennetään perusteet, jotka on otettava huomioon tämän kohdan soveltamiseksi.

Komissio voi tarvittaessa selkeyttää edelleen perusteita, jotka on otettava huomioon tämän kohdan soveltamiseksi, antamalla delegoituja säädöksiä 76 artiklan mukaisesti 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja erityisesti tämän kohdan soveltamisen pohjalta.

Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava uudelleen ensimmäisen alakohdan soveltamista osana kutakin 21 artiklan mukaisesti tehtävää lupaehtojen tarkistamista.

Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava uudelleen ensimmäisen alakohdan soveltamista osana kutakin 21 artiklan mukaisesti tehtävää lupaehtojen tarkistamista.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

4 a. Edellä olevaa 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan karjalannan ja lietteen levittämiseen liitteessä I olevan 6 kohdan 6 alakohdassa tarkoitetun laitoksen alueen ulkopuolelle lukuun ottamatta vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY1 soveltamisalan piiriin kuuluvia alueita.

1 EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1.

Perustelu

Esitetään uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 114.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Edellä 6 artiklassa tarkoitettuja yleisesti sitovia sääntöjä hyväksyessään jäsenvaltioiden on varmistettava yhtenäinen lähestymistapa ja korkea ympäristönsuojelun taso, joka vastaa sellaista ympäristönsuojelun tasoa, joka voidaan saavuttaa yksittäisiä lupaehtoja noudattamalla. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset yleisesti sitovat säännöt saatetaan ajan tasalle parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisen mukaisesti.

1. Yleisesti sitovia sääntöjä hyväksyessään jäsenvaltioiden on varmistettava yhtenäinen lähestymistapa ja korkea ympäristönsuojelun taso, joka vastaa sellaista ympäristönsuojelun tasoa, joka voidaan saavuttaa yksittäisiä lupaehtoja noudattamalla.

Perustelu

Poistetaan neuvoston esittämä lisäys. Tämä tarkistus liittyy tarkistukseen, joka on esitetty 17 artiklaan (3 a kohta (uusi)).

Neuvoston kanta

Tarkistus

1 a. Yleisesti sitovien sääntöjen on perustuttava parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin, mutta niissä ei määrätä tietyn tekniikan tai erityisen teknologian käytöstä, jotta varmistetaan 14 ja 15 artiklan säännösten noudattaminen.

Perustelu

Esitetään uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 34.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisesti sitovat säännöt pidetään ajan tasalla parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisen mukaisesti, jotta varmistetaan 21 artiklan noudattaminen.

Perustelu

Esitetään uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 35.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1 c. Näissä 1–1 b kohdan mukaisissa sitovissa säännöissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan.

Perustelu

Esitetään uudestaan komission ehdotuksen teksti.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että toimivaltainen viranomainen seuraa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehitystä tai että siitä ja uusien tai ajan tasalle saattettujen BAT-päätelmien julkaisemisesta tiedotetaan viranomaiselle.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että toimivaltainen viranomainen seuraa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehitystä tai että siitä ja uusien tai ajan tasalle saatettujen BAT-päätelmien julkaisemisesta tiedotetaan viranomaiselle sekä niille kansalaisille, joita asia koskee.

Perustelu

On tarkoituksenmukaista, että jäsenvaltiot tiedottavat kansalaisille, joita asia koskee, BAT-päätelmissä tapahtuvista muutoksista. Esitetään uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 36.

Neuvoston kanta

Tarkistus

3. Viiden vuoden kuluessa siitä, kun 13 artiklan 5 kohdan mukaiset päätökset BAT-päätelmistä, jotka koskevat laitoksen pääasiallista toimintaa, on julkaistu, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että:

3. Neljän vuoden kuluessa siitä, kun 13 artiklan 5 kohdan mukaiset päätökset BAT-päätelmistä on julkaistu, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että:

(Esitetään osittain uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 37.)

Perustelu

BREF-asiakirjat vaativat pitkän prosessin, ja kun päätös BAT-päätelmistä on tehty, se on pantava nopeasti täytäntöön, jotta varmistetaan, että innostus ympäristöinnovointiin säilyy. Ehdotettu neljä vuotta julkaisemisesta on hyvä kompromissi komission ja neuvoston ehdotuksista. Neuvoston teksti uhkaa johtaa erilaiseen toteutukseen eri jäsenvaltioissa, koska toimivaltaiset viranomaiset saattavat tulkita "pääasiallisen toiminnan" eri tavoin; näin alaa kohdellaan eri tavoin, eivätkä toimintaedellytykset ole tasapuoliset.

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Jos laitoksen toimintoihin liittyy merkityksellisten vaarallisten aineiden käyttö, tuotanto tai ympäristöön päästäminen ja ottaen huomioon mahdollisuuden laitoksen alueen maaperän tai pohjaveden pilaantumiseen, toiminnanharjoittajan on laadittava ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle lähtötilanneraportti ennen laitoksen toiminnan käynnistämistä tai ennen laitoksen luvan saattamista ajan tasalle ensimmäisen kerran …* jälkeen.

2. Jos laitoksen toimintoihin liittyy merkityksellisten vaarallisten aineiden merkittävien määrien käyttö, tuotanto tai ympäristöön päästäminen ja ottaen huomioon mahdollisuuden laitoksen alueen maaperän tai pohjaveden pilaantumiseen, toiminnanharjoittajan on laadittava ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle lähtötilanneraportti ennen laitoksen toiminnan käynnistämistä tai ennen laitoksen luvan saattamista ajan tasalle ensimmäisen kerran …* jälkeen.

Jäsenvaltioiden ei tarvitse laatia lähtötilanneraporttia, jos säännökset vesien ja maaperän suojelusta on jo pantu täytäntöön kansallisella tasolla.

Neuvoston kanta

Tarkistus

3. Toiminnanharjoittajan on laitoksen toiminnan lopullisesti päättyessä arvioitava maaperän ja pohjaveden tila merkityksellisten laitoksessa käytettyjen, siellä tuotettujen tai sieltä vapautuneiden vaarallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen osalta. Jos 2 kohdassa tarkoitetussa lähtötilanneraportissa vahvistettuun maaperän ja pohjaveden tilaan verrattuna laitoksen toiminta on aiheuttanut merkityksellisten vaarallisten aineiden aiheuttamaa maaperän tai pohjaveden huomattavaa pilaantumista, toiminnanharjoittajan on toteutettava tarvittavat toimet pilaantumisen johdosta alueen palauttamiseksi tuohon tilaan. Tällaisten toimien tekninen toteutettavuus voidaan ottaa huomioon tätä tarkoitusta varten.

3. Toiminnanharjoittajan on laitoksen toiminnan lopullisesti päättyessä arvioitava maaperän ja pohjaveden tila merkityksellisten laitoksessa käytettyjen, siellä tuotettujen tai sieltä vapautuneiden vaarallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen osalta. Jos 2 kohdassa tarkoitetussa lähtötilanneraportissa vahvistettuun maaperän ja pohjaveden tilaan verrattuna laitoksen toiminta on aiheuttanut merkityksellisten vaarallisten aineiden aiheuttamaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista, toiminnanharjoittajan on toteutettava tarvittavat toimet pilaantumisen johdosta alueen palauttamiseksi tuohon tilaan. Tällaisten toimien tekninen toteutettavuus voidaan ottaa huomioon tätä tarkoitusta varten.

Perustelu

Tarkistuksella muutetaan neuvoston esittämää sanamuotoa.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta vaatia toiminnanharjoittajaa arvioimaan maaperän ja pohjaveden tilaa merkityksellisten laitoksessa käytettyjen, siellä tuotettujen tai sieltä vapautuneiden vaarallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen osalta, jos säännökset vesien ja maaperän suojelusta on jo pantu täytäntöön kansallisella tasolla.

Perustelu

Maaperän tilasta kertovan raportin laatimiseen liittyvät ylimääräiset byrokraattiset hallinto- ja valvontavelvoitteet aiheuttaisivat paljon hallinnollista työtä ja erittäin suuria kustannuksia sekä viljelijöille että kansallisille viranomaisille. Velvoitteilla ei tuoteta ympäristönsuojelullista lisäarvoa, ja ne ovat ristiriidassa IPPC-direktiivin tavoitteen eli byrokratian vähentämisen kanssa. Maaperän tilaa koskevalla raportilla on tarkoitus varmistaa vesien ja maaperän suojelu. Vesien suojelusta on kuitenkin säädetty unionin tasolla, kun taas maaperän suojelu kuuluu toissijaisuusperiaatteen nojalla kansalliselle tasolle. Olisi vältettävä kaksinkertainen sääntely.

Neuvoston kanta

Tarkistus

4 a. Tämän artiklan säännöksiä tulkitaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että yleisölle tiedotetaan asianmukaisesti ja että toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet tässä artiklassa vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi.

Neuvoston kanta

Tarkistus

4. Toimivaltainen viranomainen laatii säännöllisesti rutiiniluonteisia ympäristötarkastuksia koskevat ohjelmat, joihin sisältyy laitosvierailujen tiheys eri laitostyyppien osalta.

4. Toimivaltainen viranomainen laatii säännöllisesti tarkastuksia koskevat ohjelmat, joissa määritellään laitosvierailujen tiheys eri laitostyyppien osalta.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytettävissä on riittävä määrä asianmukaisesti koulutettua henkilöstöä suorittamaan näitä tarkastuksia.

Näihin ohjelmiin on sisällyttävä vähintään yksi satunnainen tarkastuskäynti kuhunkin laitokseen 18 kuukauden välein. Jos tarkastuksessa on havaittu, että lupaehtoja ei ole noudatettu, on tarkastusten tiheys nostettava vähintään yhteen käyntiin puolen vuoden välein.

Laitosvierailujen välinen ajanjakso määräytyy kyseessä olevien laitosten ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella, eikä kyseinen ajanjakso saa olla yhtä vuotta pitempi suurimmat riskit sisältävien laitosten osalta ja kolmea vuotta pitempi alhaisimmat riskit sisältävien laitosten osalta.

Jos ohjelmat perustuvat kyseessä olevien laitosten ympäristöriskien järjestelmälliseen arviointiin, voidaan tarkastuskäyntien tiheys laskea vähintään yhteen käyntiin 24 kuukauden välein.

Ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin on perustuttava vähintään seuraaviin arviointiperusteisiin:

Ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin on perustuttava riippumattomiin arviointiperusteisiin, kuten:

a) kyseessä olevien laitosten mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, paikallisen ympäristön herkkyys ja onnettomuusriski;

b) tiedot lupaehtojen noudattamisesta;

a) toiminnanharjoittajien lupaehtojen noudattamisen historiaa koskeviin tietoihin;

b) laitoksen vaikutuksiin ympäristöön ja ihmisten terveyteen; tai

c) osallistuminen unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS).

c) toiminnanharjoittajan osallistumiseen unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) asetuksen (EY) N:o 1221/20091 ja ISO 14 001 -standardin mukaisesti tai vastaavien ympäristöjärjestelmien toteuttamiseen.

Komissio voi vahvistaa delegoiduilla säädöksillä 76 artiklan mukaisesti muita ympäristöriskien arviointia koskevia perusteita.

1 Organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) 25 päivänä marraskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009 (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).

Perustelu

Esitetään uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 44.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Raporttiluonnos toimitetaan kyseessä olevalle toiminnanharjoittajalle, ja loppuraportti saatetaan yleisön saataville ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY1 mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa laitosvierailusta.

Raportti annetaan tiedoksi kyseessä olevalle toiminnanharjoittajalle kahden kuukauden kuluessa. Toimivaltainen viranomainen saattaa raportin yleisön saataville internetissä neljän kuukauden kuluessa laitosvierailusta.

Perustelu

Esitetään osittain uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 46.

Neuvoston kanta

Tarkistus

c a) sellaisen laitoksen luvan tai lupaehtojen ajantasaistamista, jolle aiotaan myöntää poikkeus 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Kun päätös luvan myöntämisestä, tarkistamisesta tai saattamisesta ajan tasalle on tehty, toimivaltaisen viranomaisen on saatettava yleisön saataville muun muassa internetin välityksellä a ja b alakohdan osalta seuraavat tiedot:

2. Kun päätös luvan myöntämisestä, tarkistamisesta tai saattamisesta ajan tasalle on tehty, toimivaltaisen viranomaisen on saatettava yleisön saataville muun muassa internetin välityksellä a–f alakohdan ja 3 kohdan osalta seuraavat tiedot:

Perustelu

Esitetään osittain uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 54. Tietojen olisi oltava saatavilla internetissä.

Neuvoston kanta

Tarkistus

e) tiedot siitä, miten lupaehdot, päästöjen raja-arvot mukaan lukien, on määritelty verrattuna parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan ja siihen liittyviin päästötasoihin,

e) tiedot siitä, miten 14 artiklassa tarkoitetut lupaehdot on määritelty verrattuna BAT-vertailuasiakirjoissa kuvattuun parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan ja siihen liittyviin päästötasoihin,

Perustelu

Esitetään uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 51.

Neuvoston kanta

Tarkistus

f) jos 15 artiklan 4 kohtaa sovelletaan, 15 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut syyt tälle soveltamiselle,

f) jos on myönnetty 15 artiklan 4 kohdan mukainen poikkeus, erityiset syyt poikkeuksen myöntämiselle kyseisessä kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti sekä asetetut ehdot;

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

f a) edellä olevassa 21 artiklassa tarkoitettujen lupaehtojen tarkistusten tulokset.

Perustelu

Esitetään uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 53.

Neuvoston kanta

Tarkistus

i) offshore-lautoilla käytettävät kaasuturbiinit,

i) offshore-lautoilla käytettävät kaasuturbiinit ja kaasumoottorit,

Perustelu

Kaasuturbiinit ja kaasumoottorit ovat kilpailevia tekniikoita offshore-lauttojen alalla. Näiden kahden tekniikan välisten tasapuolisten toimintaedellytysten aikaansaamiseksi myös offshore-lautoilla käytettävät kaasumoottorit on jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Kaikissa sellaisia polttolaitoksia sisältäviä laitoksia koskevissa luvissa, joille oli myönnetty direktiivin 2001/80/EY 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu poikkeus ja jotka ovat käytössä 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen, on oltava ehdot, joilla varmistetaan, että näiden polttolaitosten päästöt ilmaan eivät ylitä liitteessä V olevassa 2 osassa vahvistettuja päästöjen raja-arvoja.

Kaikissa sellaisia polttolaitoksia sisältäviä laitoksia koskevissa luvissa, joille oli myönnetty direktiivin 2001/80/EY 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu poikkeus ja jotka ovat käytössä 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen, on oltava ehdot, joilla varmistetaan, että näiden polttolaitosten päästöt ilmaan eivät ylitä liitteessä V olevassa 1 osassa vahvistettuja päästöjen raja-arvoja.

Perustelu

Koska kyse on olemassa olevista laitoksista, on sovellettava olemassa olevia laitoksia koskevia päästöraja-arvoja (liitteessä V oleva 1 osa), ei uusien laitosten raja-arvoja (liitteessä V oleva 2 osa).

Neuvoston kanta

Tarkistus

9. Komissio tarkastelee parhaan käytettävissä olevan tekniikan pohjalta, onko tarpeen vahvistaa unionin laajuisia päästöjen raja-arvoja tai muuttaa liitteessä V vahvistettuja päästöjen raja-arvoja seuraaville polttolaitoksille:

Poistetaan.

a) 8 kohdassa tarkoitetut polttolaitokset;

b) jalostamojen polttolaitokset, jotka käyttävät omaan kulutukseensa raakaöljyn jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä yksin tai yhdessä muiden polttoaineiden kanssa, ottaen huomioon jalostamojen energiajärjestelmien erityisominaisuudet;

c) polttolaitokset, jotka käyttävät muita kaasuja kuin maakaasua.

d) kemiallisten laitosten polttolaitokset, joissa käytetään nestemäisiä tuotantojäännöksiä muuna kuin kaupallisena polttoaineena omaan käyttöön.

Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä kyseisen tarkastelun tuloksista kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä tarvittaessa säädösehdotuksen.

Perustelu

Tarkistuksella poistetaan neuvoston esittämä uudelleentarkastelu. Ei ole asianmukaista jättää jalostamoja tai kemianteollisuutta III luvussa esitettyjen raja-arvojen soveltamisalan ulkopuolelle.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Jäsenvaltiot voivat soveltaa sellaisiin kotimaisia kiinteitä polttoaineita polttaviin polttolaitoksiin, jotka eivät pysty noudattamaan 30 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja rikkidioksidipäästöjen raja-arvoja kyseisen polttoaineen ominaisuuksista johtuen, liitteessä V olevassa 5 osassa vahvistettuja rikinpoiston vähimmäisasteita mainitussa liitteessä olevassa 6 osassa vahvistettujen noudattamista koskevien sääntöjen mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat 31 päivään joulukuuta 2017 saakka soveltaa sellaisiin kotimaisia kiinteitä polttoaineita polttaviin polttolaitoksiin, jotka eivät pysty noudattamaan 30 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja rikkidioksidipäästöjen raja-arvoja kyseisen polttoaineen ominaisuuksista johtuen, liitteessä V olevassa 5 osassa vahvistettuja rikinpoiston vähimmäisasteita mainitussa liitteessä olevassa 6 osassa vahvistettujen noudattamista koskevien sääntöjen mukaisesti edellyttäen, että toimivaltainen viranomainen on vahvistanut 72 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun teknisen raportin.

Komissio arvioi 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä, voidaanko liitteessä V olevassa 5 osassa vahvistettujen rikinpoiston vähimmäisasteiden soveltamiselle myöntää lisäaikaa, ja ottaa arvioinnissaan huomioon erityisesti parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja rikkidioksidipäästövähennyksistä saadut edut.

Perustelu

Tarkistuksella muutetaan neuvoston esittämiä uusia poikkeuksia. Jäsenvaltioiden, joissa on rikinpoiston vähimmäisasteita soveltavia laitoksia, on toimitettava tekniset perustelut sille, miksi laitoksissa ei noudateta tavanomaisia päästöraja-arvoja.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Jäsenvaltiot voivat laatia ja toteuttaa 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana kansallisen siirtymäsuunnitelman, joka kattaa polttolaitokset, joille myönnettiin ensimmäinen lupa ennen 27 päivää marraskuuta 2002 tai joiden toiminnanharjoittaja oli toimittanut täydellisen lupahakemuksen ennen tuota ajankohtaa edellyttäen, että laitos aloitti toimintansa 27 päivään marraskuuta 2003 mennessä. Suunnitelman on katettava jokaisen suunnitelmaan kuuluvan polttolaitoksen osalta yksi tai useampi seuraavista epäpuhtauksista: typen oksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset. Kaasuturbiinien osalta suunnitelmaan kuuluvat vain typen oksidien päästöt.

1. Jäsenvaltiot voivat laatia ja toteuttaa 1 päivän tammikuuta 2016 ja 30 päivän kesäkuuta 2019 välisenä aikana kansallisen siirtymäsuunnitelman, joka kattaa polttolaitokset, joille myönnettiin ensimmäinen lupa ennen 27 päivää marraskuuta 2002 tai joiden toiminnanharjoittaja oli toimittanut täydellisen lupahakemuksen ennen tuota ajankohtaa edellyttäen, että laitos aloitti toimintansa 27 päivään marraskuuta 2003 mennessä. Suunnitelman on katettava jokaisen suunnitelmaan kuuluvan polttolaitoksen osalta yksi tai useampi seuraavista epäpuhtauksista: typen oksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset. Kaasuturbiinien osalta suunnitelmaan kuuluvat vain typen oksidien päästöt.

Kansallinen siirtymäsuunnitelma ei koske seuraavia polttolaitoksia,

Kansallinen siirtymäsuunnitelma ei koske seuraavia polttolaitoksia,

a) laitokset, joihin sovelletaan 33 artiklan 1 kohtaa;

a) laitokset, joihin sovelletaan 33 artiklan 1 kohtaa;

b) laitokset, jotka sijaitsevat jalostamoissa ja jotka käyttävät omaan kulutukseensa jalostamisjäännösten kaasutuksesta saatuja lämpöarvoltaan vähäisiä kaasuja tai raakaöljyn jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä yksin tai yhdessä muiden polttoaineiden kanssa;

b) laitokset, jotka sijaitsevat jalostamoissa ja jotka käyttävät omaan kulutukseensa jalostamisjäännösten kaasutuksesta saatuja lämpöarvoltaan vähäisiä kaasuja tai raakaöljyn jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä yksin tai yhdessä muiden polttoaineiden kanssa;

c) laitokset, joihin sovelletaan 35 artiklaa.

c) laitokset, joihin sovelletaan 35 artiklaa.

d) laitokset, joille on myönnetty direktiivin 2001/80/EY 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu poikkeus.

2. Suunnitelmaan kuuluvat polttolaitokset voidaan vapauttaa 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen päästöjen raja-arvojen noudattamisesta suunnitelmaan kuuluvien epäpuhtauksien osalta tai tarvittaessa 31 artiklassa tarkoitettujen rikinpoistoasteiden noudattamisesta.

2. Suunnitelmaan kuuluvat polttolaitokset voidaan vapauttaa 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen päästöjen raja-arvojen noudattamisesta suunnitelmaan kuuluvien epäpuhtauksien osalta tai tarvittaessa 31 artiklassa tarkoitettujen rikinpoistoasteiden noudattamisesta.

31 päivänä joulukuuta 2015 sovellettavassa polttolaitoksen luvassa on vähintään säilytettävä erityisesti direktiivien 2001/80/EY ja 2008/1/EY vaatimusten mukaisesti määritetyt rikkidioksidipäästöjen, typen oksidien päästöjen ja hiukkaspäästöjen raja-arvot.

31 päivänä joulukuuta 2015 sovellettavassa polttolaitoksen luvassa on vähintään säilytettävä erityisesti direktiivien 2001/80/EY ja 2008/1/EY vaatimusten mukaisesti määritetyt rikkidioksidipäästöjen, typen oksidien päästöjen ja hiukkaspäästöjen raja-arvot.

Polttolaitosten, joissa poltetaan kiinteitä polttoaineita, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yli 500 MW ja joille myönnettiin ensimmäinen lupa 1 päivän heinäkuuta 1987 jälkeen, on noudatettava typen oksidien päästöjen osalta liitteessä V olevassa 1 osassa vahvistettuja päästöjen raja-arvoja.

Polttolaitosten, joissa poltetaan kiinteitä polttoaineita, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yli 500 MW ja joille myönnettiin ensimmäinen lupa 1 päivän heinäkuuta 1987 jälkeen, on noudatettava typen oksidien päästöjen osalta liitteessä V olevassa 1 osassa vahvistettuja päästöjen raja-arvoja.

3. Kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa asetetaan kunkin siihen kuuluvan epäpuhtauden osalta enimmäismäärä, jossa määritellään päästöjen vuotuiset enimmäismäärät kaikille suunnitelmaan kuuluville laitoksille kunkin laitoksen nimellisen kokonaislämpötehon 31 päivänä joulukuuta 2010, sen todelliset vuotuiset käyttötunnit ja sen polttoaineenkulutuksen perusteella, jotka lasketaan kymmenen viimeisen toimintavuoden keskiarvona vuoteen 2010 saakka kyseinen vuosi mukaan luettuna.

3. Kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa asetetaan kunkin siihen kuuluvan epäpuhtauden osalta enimmäismäärä, jossa määritellään päästöjen vuotuiset enimmäismäärät kaikille suunnitelmaan kuuluville laitoksille kunkin laitoksen nimellisen kokonaislämpötehon 31 päivänä joulukuuta 2010, sen todelliset vuotuiset käyttötunnit ja sen polttoaineenkulutuksen perusteella, jotka lasketaan kymmenen viimeisen toimintavuoden keskiarvona vuoteen 2010 saakka kyseinen vuosi mukaan luettuna.

Vuoden 2016 enimmäismäärä lasketaan direktiivin 2001/80/EY liitteissä III–VII vahvistettujen asiaa koskevien päästöjen raja-arvojen tai tarvittaessa direktiivin 2001/80/EY liitteessä III vahvistettujen rikinpoistoasteiden perusteella. Jos on kyse kaasuturbiineista, käytetään direktiivin 2001/80/EY liitteessä VI olevassa B osassa kyseisille laitoksille vahvistettuja typen oksidien päästöjen raja-arvoja. Vuosien 2019 ja 2020 enimmäismäärä lasketaan tämän direktiivin liitteessä V olevassa 1 osassa vahvistettujen asiaa koskevien päästöjen raja-arvojen perusteella tai tarvittaessa tämän direktiivin liitteessä V olevassa 5 osassa vahvistettujen asiaa koskevien rikonpoistoasteiden perusteella. Vuosien 2017 ja 2018 enimmäismäärät vahvistetaan suorittamalla enimmäismäärien lineaarinen vähennys vuosien 2016 ja 2019 välillä.

Vuoden 2016 enimmäismäärä lasketaan direktiivin 2001/80/EY liitteissä III–VII vahvistettujen asiaa koskevien päästöjen raja-arvojen tai tarvittaessa direktiivin 2001/80/EY liitteessä III vahvistettujen rikinpoistoasteiden perusteella. Jos on kyse kaasuturbiineista, käytetään direktiivin 2001/80/EY liitteessä VI olevassa B osassa kyseisille laitoksille vahvistettuja typen oksidien päästöjen raja-arvoja. Vuoden 2019 enimmäismäärä lasketaan tämän direktiivin liitteessä V olevassa 1 osassa vahvistettujen asiaa koskevien päästöjen raja-arvojen perusteella tai tarvittaessa tämän direktiivin liitteessä V olevassa 5 osassa vahvistettujen asiaa koskevien rikonpoistoasteiden perusteella. Vuosien 2017 ja 2018 enimmäismäärät vahvistetaan suorittamalla enimmäismäärien lineaarinen vähennys vuosien 2016 ja 2019 välillä.

Se, että kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan kuuluva laitos suljetaan tai se ei enää kuulu III luvun soveltamisalaan, ei saa johtaa suunnitelmaan kuuluvien muiden laitosten vuosittaisten päästöjen kokonaismäärän lisääntymiseen.

Se, että kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan kuuluva laitos suljetaan tai se ei enää kuulu III luvun soveltamisalaan, ei saa johtaa suunnitelmaan kuuluvien muiden laitosten vuosittaisten päästöjen kokonaismäärän lisääntymiseen.

4. Kansallisen siirtymäsuunnitelman on myös sisällettävä 41 artiklan b alakohdan mukaisesti laadittujen täytäntöönpanosääntöjen mukaiset määräykset tarkkailusta ja raportoinnista sekä kunkin laitoksen osalta suunnitellut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen sovellettavia päästöjen raja-arvoja noudatetaan oikea-aikaisesti.

4. Kansallisen siirtymäsuunnitelman on myös sisällettävä 41 artiklan b alakohdan mukaisesti laadittujen täytäntöönpanosääntöjen mukaiset määräykset tarkkailusta ja raportoinnista sekä kunkin laitoksen osalta suunnitellut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 päivästä heinäkuuta 2019 alkaen sovellettavia päästöjen raja-arvoja noudatetaan oikea-aikaisesti.

5. Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä annettava kansalliset siirtymäsuunnitelmansa tiedoksi komissiolle.

5. Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2013 mennessä annettava kansalliset siirtymäsuunnitelmansa tiedoksi komissiolle.

Komissio tekee suunnitelmista arvion ja jos komissio ei ole esittänyt vastaväitteitä 12 kuukauden kuluessa suunnitelman vastaanottamisesta, kyseessä oleva jäsenvaltio voi katsoa suunnitelmansa tulleen hyväksytyksi.

Komissio tekee suunnitelmista arvion tarkastellen EU:n ilmanlaatutavoitteita sekä mahdollista syrjintää sähkön sisämarkkinoilla, ja jos komissio ei ole esittänyt vastaväitteitä 12 kuukauden kuluessa suunnitelman vastaanottamisesta, kyseessä oleva jäsenvaltio voi katsoa suunnitelmansa tulleen hyväksytyksi.

Jos komissio katsoo, ettei suunnitelma ole 41 artiklan b alakohdan mukaisesti laadittujen täytäntöönpanosääntöjen mukainen, se ilmoittaa kyseessä olevalle jäsenvaltiolle, ettei sen suunnitelmaa voida hyväksyä. Jäsenvaltion komissiolle toimittaman suunnitelman uuden version arvioinnin osalta toisessa alakohdassa tarkoitettu määräaika on kuusi kuukautta.

Jos komissio katsoo, ettei suunnitelma ole 41 artiklan b alakohdan mukaisesti laadittujen täytäntöönpanosääntöjen mukainen, se ilmoittaa kyseessä olevalle jäsenvaltiolle, ettei sen suunnitelmaa voida hyväksyä. Jäsenvaltion komissiolle toimittaman suunnitelman uuden version arvioinnin osalta toisessa alakohdassa tarkoitettu määräaika on kuusi kuukautta.

6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle suunnitelman mahdollisista myöhemmistä muutoksista.

6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle suunnitelman mahdollisista myöhemmistä muutoksista.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Polttolaitokset voidaan vapauttaa 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen päästöjen raja-arvojen ja tarvittaessa 31 artiklassa tarkoitettujen rikinpoistoasteiden noudattamisesta sekä laitosten sisällyttämisestä 32 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan seuraavin edellytyksin:

1. Polttolaitokset voidaan vapauttaa 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen päästöjen raja-arvojen ja tarvittaessa 31 artiklassa tarkoitettujen rikinpoistoasteiden noudattamisesta sekä laitosten sisällyttämisestä 32 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan seuraavin edellytyksin:

a) polttolaitoksen toiminnanharjoittaja sitoutuu toimivaltaiselle viranomaiselle 1 päivään tammikuuta 2014 mennessä toimittamassaan kirjallisessa ilmoituksessa käyttämään laitosta enintään 20 000 käyttötuntia 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana;

a) polttolaitoksen toiminnanharjoittaja sitoutuu toimivaltaiselle viranomaiselle 1 päivään tammikuuta 2014 mennessä toimittamassaan kirjallisessa ilmoituksessa käyttämään laitosta enintään 12 500 käyttötuntia 1 päivän tammikuuta 2016 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana;

b) toiminnanharjoittajan on joka vuosi toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle käyttötuntien määrät 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen;

b) toiminnanharjoittajan on joka vuosi toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle käyttötuntien määrät 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen;

c) 31 päivänä joulukuuta 2015 sovellettavassa polttolaitoksen luvassa erityisesti direktiivien 2001/80/EY ja 2008/1/EY vaatimusten mukaisesti määritetyt rikkidioksidipäästöjen, typen oksidienpäästöjen ja hiukkaspäästöjen raja-arvot on säilytettävä vähintään polttolaitoksen jäljellä olevan toiminta-ajan. Polttolaitosten, joissa poltetaan kiinteitä polttoaineita, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yli 500 MW ja joille myönnettiin ensimmäinen lupa 1 päivän heinäkuuta 1987 jälkeen, on noudatettava typen oksidien päästöjen osalta liitteessä V olevassa 1 osassa vahvistettuja päästöjen raja-arvoja; sekä

c) 31 päivänä joulukuuta 2015 sovellettavassa polttolaitoksen luvassa erityisesti direktiivien 2001/80/EY ja 2008/1/EY vaatimusten mukaisesti määritetyt rikkidioksidipäästöjen, typen oksidienpäästöjen ja hiukkaspäästöjen raja-arvot on säilytettävä vähintään polttolaitoksen jäljellä olevan toiminta-ajan. Polttolaitosten, joissa poltetaan kiinteitä polttoaineita, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yli 500 MW ja joille myönnettiin ensimmäinen lupa 1 päivän heinäkuuta 1987 jälkeen, on noudatettava typen oksidien päästöjen osalta liitteessä V olevassa 1 osassa vahvistettuja päästöjen raja-arvoja; sekä

d) polttolaitokselle ei ole myönnetty direktiivin 2001/80/EY 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua poikkeusta.

d) polttolaitokselle ei ole myönnetty direktiivin 2001/80/EY 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua poikkeusta.

2. Jokaisen jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2016 mennessä toimitettava komissiolle luettelo kaikista polttolaitoksista, joihin 1 kohtaa sovelletaan, mukaan lukien niiden nimellinen kokonaislämpöteho, käytetyt polttoainetyypit ja sovellettavat rikkidioksidipäästöjen, typen oksidien päästöjen ja hiukkaspäästöjen raja-arvot. Niiden laitosten osalta, joihin 1 kohtaa sovelletaan, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain käyttötuntien määrät 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen.

2. Jokaisen jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2016 mennessä toimitettava komissiolle luettelo kaikista polttolaitoksista, joihin 1 kohtaa sovelletaan, mukaan lukien niiden nimellinen kokonaislämpöteho, käytetyt polttoainetyypit ja sovellettavat rikkidioksidipäästöjen, typen oksidien päästöjen ja hiukkaspäästöjen raja-arvot. Niiden laitosten osalta, joihin 1 kohtaa sovelletaan, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain käyttötuntien määrät 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen.

3. Jos polttolaitos on …* osa pientä erillistä verkkoa ja tuona ajankohtana sen osuus kyseisen verkon sähköntoimituksesta on vähintään 35 prosenttia eikä se teknisten ominaisuuksiensa takia voi noudattaa 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja päästöjen raja-arvoja, tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen käyttötuntien määrä on 18 000 1 päivän tammikuuta 2020 ja viimeistään 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana ja tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettu päivämäärä on 1 päivä tammikuuta 2020.

3. Jos polttolaitos on …* osa pientä erillistä verkkoa ja tuona ajankohtana sen osuus kyseisen verkon sähköntoimituksesta on vähintään 35 prosenttia eikä se teknisten ominaisuuksiensa takia voi noudattaa 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja päästöjen raja-arvoja, tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen käyttötuntien määrä on 18 000 1 päivän tammikuuta 2020 ja viimeistään 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana ja tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettu päivämäärä on 1 päivä tammikuuta 2020.

4. Jos polttolaitos, jonka nimellinen kokonaislämpöteho on yli 1500 MW, aloitti toimintansa ennen 31 päivää joulukuuta 1986 ja polttaa kotimaista kiinteää polttoainetta, jonka tehollinen lämpöarvo on alle 5800 kJ/kg, kosteuspitoisuus yli 45 prosenttia, yhdistetty kosteus- ja tuhkapitoisuus yli 60 painoprosenttia ja kalsiumoksidipitoisuus yli 10 prosenttia, 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu käyttötuntien määrä on 32 000.

4. Jos polttolaitos, jonka nimellinen kokonaislämpöteho on yli 1500 MW, aloitti toimintansa ennen 31 päivää joulukuuta 1986 ja polttaa kotimaista kiinteää polttoainetta, jonka tehollinen lämpöarvo on alle 5800 kJ/kg, kosteuspitoisuus yli 45 prosenttia, yhdistetty kosteus- ja tuhkapitoisuus yli 60 painoprosenttia ja kalsiumoksidipitoisuus yli 10 prosenttia, 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu käyttötuntien määrä on 32 000.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Polttolaitokset voidaan 31 päivään joulukuuta 2023 saakka vapauttaa velvoitteesta noudattaa 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja päästöjen raja-arvoja ja 31 artiklassa tarkoitettuja rikinpoistoasteita seuraavin edellytyksin:

1. Polttolaitokset voidaan 31 päivään joulukuuta 2019 saakka vapauttaa velvoitteesta noudattaa 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja päästöjen raja-arvoja ja 31 artiklassa tarkoitettuja rikinpoistoasteita seuraavin edellytyksin:

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Jäsenvaltiot voivat soveltaa sellaisiin jätettä rinnakkaispolttaviin polttolaitoksiin, jotka polttavat kotimaisia kiinteitä polttoaineita ja jotka eivät pysty noudattamaan liitteessä VI olevassa 4 osassa tarkoitettuja rikkidioksidipäästöjen raja-arvoja kyseisen polttoaineen ominaisuuksista johtuen, liitteessä V olevassa 5 osassa vahvistettuja rikinpoiston vähimmäisasteita mainitussa liitteessä olevassa 6 osassa vahvistettujen noudattamista koskevien sääntöjen mukaisesti.

Perustelu

Jätteen rinnakkaispoltto on direktiivien 2000/76/EY ja 2001/80/EY mukaisesti sallittua myös polttolaitoksissa, jotka polttavat paljon rikkiä sisältäviä kotimaisia polttoaineita. Myös neuvoston yhteisessä kannassa esitetään mahdollisuus käyttää paljon rikkiä sisältävää kotimaista hiiltä, ei kuitenkaan rinnakkaispolttolaitoksissa. Resurssien säästämiseksi ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi olisi sallittava paljon rikkiä sisältävän kotimaisen hiilen polttaminen rinnakkaispolttolaitoksissa, kunhan noudatetaan liitteessä V esitettyjä rikinpoistoehtoja.

Neuvoston kanta

Tarkistus

5. Heti kun unionin alueella on käytettävissä sopivia mittaustekniikoita, vahvistetaan 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen ajankohta, josta lähtien on tehtävä ilmaan joutuvien raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöjen jatkuvia mittauksia.

5. Heti kun unionin alueella on käytettävissä sopivia mittaustekniikoita, komissio vahvistaa delegoiduilla säädöksillä 76 artiklan mukaisesti ajankohdan, josta lähtien on tehtävä ilmaan joutuvien raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöjen jatkuvia mittauksia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komission saataville saatetaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevat tiedot, edustavat tiedot päästöistä ja muista pilaantumisen muodoista, päästöjen raja-arvoista, parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamisesta 14 ja 15 artiklan mukaisesti sekä uuden tekniikan kehittämisessä ja soveltamisessa tapahtuneesta edistymisestä 27 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on saatettava nämä tiedot saataville sähköisessä muodossa.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komission saataville saatetaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevat tiedot, edustavat tiedot päästöistä ja muista pilaantumisen muodoista, päästöjen raja-arvoista, parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamisesta 14 ja 15 artiklan mukaisesti, erityisesti poikkeusten myöntämisestä 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sekä uuden tekniikan kehittämisessä ja soveltamisessa tapahtuneesta edistymisestä 27 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on saatettava nämä tiedot saataville sähköisessä muodossa.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. On vahvistettava 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen, mitä tietoja, millaisessa muodossa ja miten usein 1 kohdan mukaisesti on toimitettava. Tähän sisältyy myös niiden erityistoimintojen ja pilaavien aineiden määrittäminen, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava.

2. Komissio vahvistaa delegoiduilla säädöksillä 76 artiklan mukaisesti sitä koskevat vaatimukset, mitä tietoja, millaisessa muodossa ja miten usein 1 kohdan mukaisesti on toimitettava. Tähän sisältyy myös niiden erityistoimintojen ja pilaavien aineiden määrittäminen, joiden osalta 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava.

Neuvoston kanta

Tarkistus

a) edellä olevan 31 artiklan soveltamisalaan kuuluvissa polttolaitoksissa käytetyn kotimaisen kiinteän polttoaineen rikkipitoisuus ja saavutettu rikinpoistoaste kunkin kuukauden keskiarvona; sekä

a) edellä olevan 31 artiklan soveltamisalaan kuuluvien polttolaitosten osalta tekniset perustelut sille, miksi laitokset eivät pysty noudattamaan 30 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja päästöjen raja-arvoja, käytetyn kotimaisen kiinteän polttoaineen rikkipitoisuus ja saavutettu rikinpoistoaste kunkin kuukauden keskiarvona; sekä

Perustelu

Tarkistuksella muutetaan neuvoston esittämiä uusia poikkeuksia. Jäsenvaltioiden, joissa on rikinpoiston vähimmäisasteita soveltavia laitoksia, on toimitettava tekniset perustelut sille, miksi laitoksissa ei noudateta tavanomaisia päästöraja-arvoja.

Neuvoston kanta

Tarkistus

ii) karjan tehokasvatuksesta; sekä

Poistetaan.

Perustelu

Poistetaan neuvoston esittämä uusi teksti.

Neuvoston kanta

Tarkistus

iii) karjanlannan levittämisestä; sekä

Poistetaan.

Perustelu

Tämä neuvoston esittämä uusi teksti sisältyy nyt 15 artiklan 4 a kohtaan (uusi) esitettyyn tarkistukseen. Poistetaan neuvoston esittämä uusi teksti.

Neuvoston kanta

Tarkistus

iii a) laitoksista, joissa toteutetaan liitteessä I olevassa 2.1 ja 2.2 kohdassa tarkoitettuja toimintoja, erityisesti dioksiinien ja furaanien päästöjä;

iii b) laitoksista, joissa toteutetaan liitteessä I olevassa 1.1 ja 1.2 kohdassa tarkoitettuja toimintoja, erityisesti elohopeapäästöjä;

iii c) laitoksista, joissa toteutetaan liitteessä I olevassa 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.4 kohdassa tarkoitettuja toimintoja, erityisesti raskasmetallien ja niiden yhdisteiden, kuten arseenin, kadmiumin, kromin, syanidien, lyijyn, nikkelin ja kuparin päästöjä, dioksiinien ja furaanien, perfluorihiilivetyjen, fenolien, polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen ja rikkiheksafluoridin päästöjä; sekä

iii d) kaikista muista liitteessä I tarkoitetuista laitoksista, joiden osalta on PRTR-rekisterin raportointivuodelta 2007 vahvistettu, että tietty liitteessä I tarkoitettu toiminta aiheuttaa vähintään 20 prosenttia liitteessä I tarkoitettujen toimintojen kokonaispäästöistä.

Perustelu

Tarkistuksella muutetaan neuvoston esittämää uutta sanamuotoa. Eurooppalainen turvaverkko antaa tärkeän vähimmäissuojan BAT-vertailuasiakirjojen jatkuvaa puutteellista soveltamista vastaan. On tärkeää, että komissio arvioi liitteessä I tarkoitettujen toimintojen kokonaispäästöjä ja esittää pilaantumisen ehkäisemisen periaatteen mukaisesti lainsäädäntöehdotuksia niiden alojen päästöjen valvomisesta, jotka aiheuttavat suurimman osan kokonaispäästöistä.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Tämän direktiivin säännösten mukauttamiseksi parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden perusteella tieteen ja tekniikan kehitykseen komissio antaa delegoituja säädöksiä 76 artiklan mukaisesti liitteessä V olevan 3 ja 4 osan, liitteessä VI olevan 2, 6, 7 ja 8 osan sekä liitteessä VII olevan 5, 6, 7 ja 8 osan mukauttamiseksi sellaiseen tieteen ja tekniikan kehitykseen.

1. Tämän direktiivin säännösten mukauttamiseksi asiaa koskevissa BAT-vertailuasiakirjoissa kuvattujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden perusteella tieteen ja tekniikan kehitykseen komissio täydentää tai muuttaa tässä direktiivissä vahvistettuja päästöjen raja-arvoja koskevia vähimmäisvaatimuksia sekä valvontaa ja noudattamista koskevia sääntöjä delegoiduilla säädöksillä 76 artiklan mukaisesti viimeistään 12 kuukauden kuluttua BAT-päätelmien julkaisemisesta 13 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1 a. Ennen 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymistä komissio kuulee asianomaisia toimialoja ja ympäristönsuojelualan kansalaisjärjestöjä sekä raportoi kuulemisten tuloksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon.

Perustelu

Osa kompromissipakettia.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Siirretään komissiolle valta antaa 74 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajan tämän direktiivin voimaantulosta lukien. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden mittaisen määräajan umpeutumista. Säädösvallan siirto uudistetaan automaattisesti yhtä pitkäksi ajanjaksoksi, ellei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa 77 artiklan nojalla.

1. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan 5 kohdassa, 15 artiklan 4 kohdassa, 23 artiklan 4 kohdassa, 41 artiklassa, 48 artiklan 5 kohdassa, 72 artiklan 2 kohdassa ja 74 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajan tämän direktiivin voimaantulosta lukien. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirto uudistetaan automaattisesti yhtä pitkäksi ajanjaksoksi, ellei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa 77 artiklan nojalla.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 74 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklan 5 kohdassa, 15 artiklan 4 kohdassa, 23 artiklan 4 kohdassa, 41 artiklassa, 48 artiklan 5 kohdassa, 72 artiklan 2 kohdassa ja 74 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

Neuvoston kanta

Tarkistus

2. Se toimielin, joka on käynnistänyt sisäisen menettelyn päättääkseen säädösvallan siirron peruuttamisesta, ilmoittaa asiasta toiselle instituutiolle ja komissiolle viimeistään kuukautta ennen lopullisen päätöksen tekemistä ja selvittää samalla, mitä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee ja mihin peruuttaminen perustuu.

2. Se toimielin, joka on käynnistänyt sisäisen menettelyn päättääkseen säädösvallan siirron peruuttamisesta, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisen ajan kuluessa ennen lopullisen päätöksen tekemistä ja ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee ja mihin peruuttaminen mahdollisesti perustuu.

Neuvoston kanta

Tarkistus

3. Peruuttamispäätös lopettaa päätöksessä mainitun säädösvallan siirron. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3. Peruuttamispäätöksessä ilmoitetaan peruuttamisen syyt, ja se lopettaa päätöksessä mainitun säädösvallan siirron. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi.

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa pidennetään kahdella kuukaudella.

2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan umpeutuessa vastustanut delegoitua säädöstä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen kyseistä päivää ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä, delegoitu säädös tulee voimaan sinä päivänä, joka mainitaan sen säännöksissä.

2. Jos Euroopan parlamentti eikä neuvosto ole määräajan umpeutuessa vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, säädös ei tule voimaan. Se toimielin, joka vastustaa delegoitua säädöstä, esittää perusteet päätökselleen.

3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, säädös ei tule voimaan. Se toimielin, joka vastustaa delegoitua säädöstä, esittää perusteet päätökselleen.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Laskettaessa 1 osan 1 kohdassa tarkoitettujen laitosten nimellistä kokonaislämpötehoa, kyseisiin laskelmiin otetaan mukaan terveydenhuoltolaitosten polttolaitosten osalta ainoastaan niiden normaali käyttökapasiteetti.

Perustelu

Parlamentti hyväksyi tämän tarkistuksen ensimmäisessä käsittelyssä. Sillä tunnustetaan sairaaloiden tarve suureen varakapasiteettiin, joka on elintärkeää potilaiden hoidon varmistamiseksi teknisen toimintahäiriön aikana. Näin vältetään myös sairaaloiden rankaiseminen niiden mahdollisista päästöistä todellisten päästöjen sijaan.

Neuvoston kanta

Tarkistus

Laskettaessa 1 osan 1 kohdassa tarkoitettujen laitosten nimellistä kokonaislämpötehoa kyseisiin laskelmiin ei oteta mukaan polttolaitoksia, joiden mitattu lämpöteho on alle 50 MW ja joita käytetään enintään 500 tuntia vuodessa.

Perustelu

Tarkistuksella palautetaan komission alkuperäinen teksti ja parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistus 63, jonka tarkoituksena on tuoda esiin esimerkiksi sairaaloissa käytettävien hätägeneraattoreiden varakapasiteettiasiat. Nämä laitteet eivät ole merkittävä päästölähde, sillä ne toimivat periaatteessa vain suuren voimakatkoksen aikana ja/tai testaustarkoituksessa muutamia tunteja vuodessa. Tarkistuksen ulkopuolelle jäävät myös erittäin pienet, alle 3 MW:n laitokset, joiden kohdalla kustannukset ja hallinnollinen rasite ylittäisivät hyödyt.

Neuvoston kanta

Tarkistus

3.5. Keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, erityisesti kattotiilet, tiilet, tulenkestävät rakennuskivet, laatat, hiekkakivi tai posliini, kun tuotantokapasiteetti ylittää 75 tonnia päivässä; ja/tai uunikapasiteetti ylittää 4 m3 ja lastauskapasiteetti ylittää 300 kg/m3 uunia kohden.

3.5. Keraamisten tuotteiden valmistus polttamalla, erityisesti kattotiilet, tiilet, tulenkestävät rakennuskivet, laatat, hiekkakivi tai posliini, kun tuotantokapasiteetti ylittää 75 tonnia päivässä ja uunikapasiteetti ylittää 4 m3 ja lastauskapasiteetti ylittää 300 kg/m3 uunia kohden.

Perustelu

Tällä tarkistuksella palautetaan osittain ensimmäisen käsittelyn tarkistus 117 ja pyritään poistamaan epäselvyydet korvaamalla ilmaisu "ja/tai" ilmaisulla "ja".

Neuvoston kanta

Tarkistus

Jos ainoa jätteidenkäsittelytoiminto on anaerobinen käsittely (mädätys), tämän toiminnon kapasiteettia koskeva raja-arvo on 100 tonnia päivässä.

Poistetaan.

Neuvoston kanta

Tarkistus

1. Jatkuvissa mittauksissa katsotaan 1 ja 2 osassa vahvistettuja päästöjen raja-arvoja noudatetun, jos mittaustulosten arviointi osoittaa, että kalenterivuoden käyttötunteina kaikki seuraavat edellytykset täyttyivät:

1. Jatkuvissa mittauksissa katsotaan 1 ja 2 osassa vahvistettuja päästöjen raja-arvoja noudatetun, jos mittaustulosten arviointi osoittaa, että kalenterivuoden käyttötunteina kaikki seuraavat edellytykset täyttyivät:

a) yksikään vahvistettu kuukausittainen keskiarvo ei ylitä 1 ja 2 osassa vahvistettuja asiaan kuuluvia päästöjen raja-arvoja;

a) yksikään vahvistettu päivittäinen keskiarvo ei ylitä 1 ja 2 osassa vahvistettuja asiaan kuuluvia päästöjen raja-arvoja;

b) yksikään vahvistettu päiväkohtainen keskiarvo ei ole yli 110 prosenttia 1 ja 2 osassa vahvistetuista asiaan kuuluvista päästöjen raja-arvoista;

c) jos polttolaitoksissa on ainoastaan hiiltä käyttäviä kattiloita, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on alle 50 MW, yksikään vahvistettu päiväkohtainen keskiarvo ei ole yli 150 prosenttia 1 ja 2 osassa vahvistetuista asiaan kuuluvista päästöjen raja-arvoista.

d) 95 prosenttia kaikista vuoden aikana vahvistetuista tuntikohtaisista keskiarvoista ei ole yli 200 prosenttia 1 ja 2 osassa vahvistetuista asiaan kuuluvista päästöjen raja-arvoista.

b) 95 prosenttia kaikista vuoden aikana vahvistetuista tuntikohtaisista keskiarvoista ei ole yli 200 prosenttia 1 ja 2 osassa vahvistetuista asiaan kuuluvista päästöjen raja-arvoista.

Vahvistetut keskiarvot määritetään 3 osan 10 kohdan mukaisesti.

Vahvistetut keskiarvot määritetään 3 osan 10 kohdan mukaisesti.

Keskimääräisiä päästöarvoja laskettaessa ei oteta huomioon 30 artiklan 5 ja 6 kohdassa ja 37 artiklassa tarkoitettuina ajanjaksoina eikä käynnistyksen tai alasajon yhteydessä mitattuja arvoja.

Perustelu

Esitetään uudestaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 77. Siinä missä BREF-asiakirjassa asetettujen, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden mukaiset tasot on ilmoitettu päivittäisinä keskiarvoina, on liitteessä V vahvistetut päästöraja-arvot saavutettava kuukausittain. Lisäksi päiväkohtainen keskiarvo ei saa olla yli 110 prosenttia päästöraja-arvosta, ja 95 prosenttia vuoden aikana vahvistettujen päästöjen tuntikohtaisista keskiarvoista ei saa olla yli kaksinkertaisia päästöraja-arvoihin verrattuina. Komission ehdotuksessa ei tehdä eroa ennen vuotta 2016 ja vuoden 2016 jälkeen käyttöön otettujen laitosten välillä. Kun samat noudattamista koskevat säännöt pidetään voimassa niin uusille kuin nykyisillekin laitoksille, ne on yhdenmukaistettava BREF-asiakirjassa esitettyjen, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien johtopäätösten kanssa, jotka perustuvat päivittäisiin, ei kuukausittaisiin keskiarvoihin.

Neuvoston kanta

Tarkistus

2.6. Toimivaltainen viranomainen voi seuraavissa tapauksissa edellyttää, että raskasmetalleja on mitattava kerran kahdessa vuodessa sekä dioksiineja ja furaaneja kerran vuodessa:

2.6. Toimivaltainen viranomainen voi seuraavissa tapauksissa edellyttää, että raskasmetalleja sekä dioksiineja ja furaaneja on mitattava vain kerran vuodessa:

Perustelu

Palautetaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 78. On mahdotonta hyväksyä sitä, asetus antaa toimivaltaisille viranomaisille oikeuden sallia, että raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien päästöjä ilmaan voidaan olla mittaamatta riippumatta toiminnanharjoittajien jätteen laadusta antamista kertomuksista. Kun seuranta loppuu, kaksi edellytystä menettää merkityksensä, koska seurantaa koskevaa tietoa ei ole saatavilla päästöjen arvioimiseksi. Raskasmetalleille tarvitaan jatkuva seurantajärjestelmä, sillä kaikkien raskasmetallien jatkuva valvonta on ainoa tapa varmistaa, että näiden erittäin myrkyllisten, pysyvien ja biokertyvien aineiden päästöt pysyvät pakollisten päästöraja-arvojen alapuolella.