MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamisesta

3.6.2010 - (KOM(2009)0502 – C7‑0168/2009 – 2009/0143(COD)) - ***I

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Peter Skinner

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamisesta

(KOM(2009)0502 – C7‑0168/2009 – 2009/0143(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2009)0502),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0168/2009),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista käynnissä oleviin toimielinten päätöksentekomenettelyihin (KOM(2009)0665),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan ja 114 artiklan,

–   ottaa huomioon 21. tammikuuta 2010 päivätyn Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A7‑0170/2010),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Otsikko
Komission teksti	Tarkistus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen perustamisesta	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan valvontaviranomaisen (vakuutukset ja lisäeläkkeet) perustamisesta
	(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Vuosien 2007 ja 2008 finanssikriisi on osoittanut finanssivalvonnassa olevan merkittäviä puutteita, joita on paljastunut sekä yksittäistapauksissa että koko rahoitusjärjestelmässä. Kansalliselle pohjalle luodut valvontamallit ovat jääneet jälkeen nykypäivän todellisista integroituneista ja yhteenliittyneistä eurooppalaisista finanssimarkkinoista, joilla monet finanssiyritykset harjoittavat toimintaansa yli rajojen. Kriisi on paljastanut puutteita kansallisten valvontaviranomaisten välisessä yhteistyössä, koordinoinnissa ja luottamuksessa sekä siinä, miten yhdenmukaisesti kyseiset viranomaiset soveltavat yhteisön oikeutta.	(1) Vuosien 2007 ja 2008 finanssikriisi on osoittanut finanssivalvonnassa olevan merkittäviä puutteita, joita on paljastunut sekä yksittäistapauksissa että koko rahoitusjärjestelmässä. Kansalliselle pohjalle luodut valvontamallit ovat jääneet jälkeen nykypäivän todellisista integroituneista ja yhteenliittyneistä eurooppalaisista finanssimarkkinoista, joilla monet finanssiyritykset harjoittavat toimintaansa yli rajojen. Kriisi on paljastanut puutteita kansallisten valvontaviranomaisten välisessä yhteistyössä, koordinoinnissa ja luottamuksessa sekä siinä, miten yhdenmukaisesti kyseiset viranomaiset soveltavat unionin oikeutta.
	(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)
Perustelu
Mukauttaminen Lissabonin sopimukseen
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 a) Euroopan parlamentti vaati jo kauan ennen rahoituskriisiä vahvistamaan unionin tasolla kaikille toimijoille aidosti tasapuoliset kilpailuedellytykset ja osoitti samalla vakavia puutteita yhä integroituneempien finanssimarkkinoiden unionin tason valvonnassa (ks. 13. huhtikuuta 2000 annettu päätöslauselma komission tiedonannosta rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttamisesta: toimintasuunnitelma1, 25. marraskuuta 2002 annettu päätöslauselma toiminnan vakauden valvontaa koskevista säännöistä Euroopan unionissa2, 11. heinäkuuta 2007 annettu päätöslauselma rahoituspalvelupolitiikkaa 2005–2010 koskevasta valkoisesta kirjasta3, 23. syyskuuta 2008 annettu päätöslauselma suosituksista komissiolle riskirahastoista ja yksityisistä pääomasijoitusrahastoista4, 9. lokakuuta 2008 annettu päätöslauselma ja siihen liitetyt suositukset komissiolle Lamfalussy-prosessin jatkotoimista: tuleva valvontarakenne5, 22. huhtikuuta 2009 annettu päätöslauselma muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (SOLVENSSI II)6 ja 23. huhtikuuta 2009 annettu päätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottoluokituslaitoksista7).
	________________________________ 1 EYVL C 40, 7.2.2001, s. 453. 2 EUVL C 25 E, 29.1.2004, s. 394. 3 EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. xx. 4 EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 26. 5 EUVL C 9 E, 15.1.2010, s. 48. 6 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0251. 7 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0279.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Jacques de Larosièren johtama korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi 25 päivänä helmikuuta 2009 komission pyytämän raportin, jossa todetaan, että valvontakehystä olisi vahvistettava, jotta finanssikriisien riski pienenisi ja jotta tällaiset kriisit eivät olisi yhtä vakavia tulevaisuudessa. Asiantuntijaryhmä suositteli pitkälle meneviä uudistuksia yhteisön finanssialan valvontarakenteeseen. Ryhmä katsoi olevan tarpeellista perustaa Euroopan finanssivalvojien järjestelmä, johon kuuluisi kolme Euroopan valvontaviranomaista, yksi vakuutus- ja työeläkealaa, yksi pankkialaa ja yksi arvopaperialaa varten, sekä Euroopan järjestelmäriskineuvosto.	(2) Jacques de Larosièren johtama korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi 25 päivänä helmikuuta 2009 komission pyytämän raportin (de Larosièren raportti), jossa todetaan, että valvontakehystä olisi vahvistettava, jotta finanssikriisien riski pienenisi ja jotta tällaiset kriisit eivät olisi yhtä vakavia tulevaisuudessa. Asiantuntijaryhmä suositteli uudistuksia unionin finanssialan valvontarakenteeseen. Ryhmä katsoi olevan tarpeellista perustaa Euroopan finanssivalvojien järjestelmä, johon kuuluisi kolme Euroopan valvontaviranomaista, yksi vakuutus- ja työeläkealaa, yksi pankkialaa ja yksi arvopaperialaa varten, sekä Euroopan järjestelmäriskineuvosto. Raportin suositukset edustivat alinta muutostasoa, jota asiantuntijat pitivät välttämättömänä, jotta voidaan estää vastaavan kriisin syntyminen tulevaisuudessa.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Komissio esitti 4 päivänä maaliskuuta 2009 antamassaan tiedonannossa "Elvytys Euroopassa", että se ehdottaisi lainsäädäntöä, jolla luotaisiin Euroopan finanssivalvojien järjestelmä ja Euroopan järjestelmäriskikomitea. Se käsitteli tarkemmin tällaisen uuden valvontakehyksen mahdollista rakennetta 27 päivänä toukokuuta 2009 antamassaan tiedonannossa "Euroopan finanssivalvonta".	(3) Komissio esitti 4 päivänä maaliskuuta 2009 antamassaan tiedonannossa "Elvytys Euroopassa", että se ehdottaisi lainsäädäntöä, jolla luotaisiin Euroopan finanssivalvojien järjestelmä ja Euroopan järjestelmäriskikomitea. Se käsitteli tarkemmin tällaisen uuden valvontakehyksen mahdollista rakennetta 27 päivänä toukokuuta 2009 antamassaan tiedonannossa "Euroopan finanssivalvonta", mutta ei sisällyttänyt siihen kaikkia de Larosièren raportissa esitettyjä suosituksia.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) G20-maiden johtajat totesivat 2. huhtikuuta 2009 antamassaan julkilausumassa "Yleinen elvytys- ja uudistussuunnitelma" aikovansa luoda vahvemman ja maailmanlaajuisesti yhdenmukaisemman valvonta- ja sääntelykehyksen, jolla tuetaan kestävää maailmanlaajuista kasvua sekä vastataan liike-elämän ja kansalaisten tarpeisiin. Pittsburgin huippukokouksessa vuonna 2009 G20-maiden johtajat kehottivat Maailman valuuttarahastoa laatimaan raportin siitä, kuinka rahoitusala osallistuisi oikeudenmukaisesti ja merkittävästi pankkijärjestelmän korjaamiseksi toteutetuista valtion toimista aiheutuneiden rasitteiden maksamiseen. Rahoitusalan oikeudenmukaista ja merkittävää osuutta koskevassa väliraportissa, joka on päivätty 16. huhtikuuta 2010 ja joka laadittiin vastauksena tähän kehotukseen, todetaan, että rahoitusalan häiriöistä johtuvia suoria julkisia kustannuksia olisi hillittävä ja ne olisi katettava finanssivakausmaksulla, joka liitettäisiin uskottavaan ja tehokkaaseen kriisinratkaisumenetelmään. Finanssivakausmaksulla varmistettaisiin, että finanssiala auttaisi mahdollisten kriisien ratkaisukustannusten maksamisessa, ja se vähentäisi järjestelmäriskiä. Oikein määritellyillä kriisinratkaisumenetelmillä vältettäisiin se, että hallitukset joutuisivat vastaisuudessa pelastamaan laitoksia, jotka ovat liian tärkeitä, liian merkittäviä tai liian yhteenliittyneitä päästettäviksi konkurssiin.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 b) Komission 3. maaliskuuta 2010 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020" todettiin, että lyhyen aikavälin keskeinen prioriteetti olisi käynnistää "kunnianhimoinen politiikka, jonka avulla voimme tulevaisuudessa paremmin ehkäistä ja tarvittaessa hallita mahdollista finanssikriisiä ja jossa selvitetään myös mahdollisuutta rahoitusalan asianmukaiseen osallistumiseen ottaen huomioon, että alalla on tämänhetkisessä kriisissä erityinen vastuu". Eurooppa-neuvosto sopi 25. ja 26. maaliskuuta 2010 pitämässään kokouksessa, että "edistymistä on saatava aikaan erityisesti sellaisissa kysymyksissä kuin ... systeemisesti merkittävät rahoituslaitokset, finanssikriisin hallinnan rahoitusvälineet, johdannaismarkkinoiden avoimuuden lisääminen ja valtionvelan luottoriskijohdannaisia koskevien erityistoimenpiteiden harkitseminen".
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Yhteisö ei voi enää hyödyntää pidemmälle Euroopan valvontaviranomaisten komiteoita, jotka toimivat yhä komission neuvoa-antavina eliminä. Se ei voi jäädä tilanteeseen, jossa ei ole käytettävissä mekanismia, jolla voitaisiin varmistaa, että kansalliset valvontaviranomaiset tekevät parhaat mahdolliset valvontapäätökset rajojen yli toimivien laitosten osalta; jossa kansallisten valvontaviranomaisten välillä ei ole riittävästi yhteistyötä tai tietojenvaihtoa; jossa kansallisten viranomaisten yhteiset toimet edellyttävät mutkikkaita järjestelyjä, joissa on otettava huomioon monenkirjavat sääntely- ja valvontavaatimukset; jossa kansalliset ratkaisut ovat useimmiten ainoa käypä vaihtoehto, jolla voidaan reagoida Euroopan ongelmiin, ja jossa samasta säädöstekstistä on olemassa erilaisia tulkintoja. Uusi Euroopan finanssivalvojien järjestelmä olisi suunniteltava sellaiseksi, että sillä voidaan poistaa nämä puutteet ja että se vastaa tavoitetta luoda yhteisöön vakaat finanssipalvelujen sisämarkkinat ja yhdistää kansalliset valvontaviranomaiset vahvaksi yhteisön verkostoksi.	(6) Unioni ei voi enää hyödyntää pidemmälle Euroopan valvontaviranomaisten komiteoita, jotka toimivat yhä komission neuvoa-antavina eliminä. Se ei voi jäädä tilanteeseen, jossa ei ole käytettävissä mekanismia, jolla voitaisiin varmistaa, että kansalliset valvontaviranomaiset tekevät parhaat mahdolliset valvontapäätökset rajojen yli toimivien laitosten osalta; jossa kansallisten valvontaviranomaisten välillä ei ole riittävästi yhteistyötä tai tietojenvaihtoa; jossa kansallisten viranomaisten yhteiset toimet edellyttävät mutkikkaita järjestelyjä, joissa on otettava huomioon monenkirjavat sääntely- ja valvontavaatimukset; jossa kansalliset ratkaisut ovat useimmiten ainoa käypä vaihtoehto, jolla voidaan reagoida Euroopan ongelmiin, ja jossa samasta säädöstekstistä on olemassa erilaisia tulkintoja. Euroopan finanssivalvojien järjestelmä, joka nimetään uudelleen Euroopan finanssivalvontajärjestelmäksi (EFVJ), olisi suunniteltava sellaiseksi, että sillä voidaan poistaa nämä puutteet ja että se vastaa tavoitetta luoda unioniin vakaat finanssipalvelujen sisämarkkinat ja yhdistää kansalliset valvontaviranomaiset vahvaksi unionin verkostoksi.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Euroopan finanssivalvojien järjestelmän olisi oltava kansallisten ja yhteisön valvontaviranomaisten muodostama verkosto, jossa finanssilaitosten päivittäinen valvonta jäisi kansalliselle tasolle ja jossa valvontakollegioille annettaisiin keskeinen rooli rajatylittävien ryhmittymien valvonnassa. Muita tavoitteita olisivat pidemmälle menevä yhdenmukaistaminen sekä finanssilaitoksia ja -markkinoita koskevien sääntöjen yhtenäinen soveltaminen koko yhteisössä. Olisi perustettava Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen sekä Euroopan pankkiviranomainen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (Euroopan valvontaviranomaiset).	(7) Euroopan finanssivalvontajärjestelmän olisi oltava kansallisten ja unionin valvontaviranomaisten muodostama verkosto, jossa finanssilaitosten päivittäinen valvonta jäisi kansalliselle tasolle. Valvontakollegioiden olisi valvottava finanssilaitoksia. Euroopan valvontaviranomaisen (vakuutukset ja lisäeläkkeet) (jäljempänä "vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen") olisi otettava vastuulleen sellaisten finanssilaitosten valvonta, jotka täyttävät järjestelmäriskikriteerit siinä määrin, että ne voivat vaarantaa unionin rahoitusjärjestelmän vakauden, jos kansallinen viranomainen ei ole kyennyt käyttämään toimivaltaansa. Muita tavoitteita olisivat pidemmälle menevä yhdenmukaistaminen sekä finanssilaitoksia ja -markkinoita koskevien sääntöjen yhtenäinen soveltaminen koko unionissa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lisäksi olisi perustettava Euroopan valvontaviranomainen (arvopaperimarkkinat) ja Euroopan valvontaviranomainen (pankkiala) sekä Euroopan valvontaviranomainen (sekakomitea). Euroopan järjestelmäriskikomitea on osa Euroopan finanssivalvontajärjestelmää.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Euroopan valvontaviranomaisten olisi korvattava komission päätöksellä 2009/78/EY perustettu Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea, komission päätöksellä 2009/79/EY perustettu Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitea ja komission päätöksellä 2009/77/EY perustettu Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea, ja niiden olisi saatava näiden komiteoiden tehtävät ja valtuudet. Kunkin viranomaisen toimiala olisi määritettävä selvästi. Komission olisi myös osallistuttava valvontatoimien verkostoon, jos institutionaaliset syyt ja perustamissopimuksessa asetetut velvollisuudet sitä edellyttävät.	(8) Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi korvattava komission päätöksellä 2009/79/EY perustettu Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitea, ja sen olisi saatava kaikki tämän komitean tehtävät ja valtuudet. Kunkin viranomaisen toimiala olisi määritettävä selvästi. Komission olisi myös osallistuttava valvontatoimien verkostoon, jos institutionaaliset syyt ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa asetetut velvollisuudet sitä edellyttävät.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Jotta voitaisiin suojella vakuutuksenottajia ja muita edunsaajia, turvata finanssimarkkinoiden eheys, tehokkuus ja moitteeton toiminta, pitää yllä rahoitusjärjestelmän vakautta ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia, Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen, jäljempänä "vakuutus- ja työeläkeviranomainen", olisi pyrittävä toiminnallaan hyödyttämään kokonaistaloutta, muun muassa finanssilaitoksia ja muita sidosryhmiä sekä kuluttajia ja työntekijöitä, sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja erityisesti korkeatasoisen, tehokkaan ja yhdenmukaisen sääntelyn ja valvonnan varmistamiseksi ottaen huomioon kaikkien jäsenvaltioiden erilaiset edut. Jotta vakuutus- ja työeläkeviranomainen voisi täyttää tavoitteensa, on tarpeellista ja asianmukaista, että se on yhteisön elin, joka on oikeushenkilö, ja että sillä on oikeudellinen, hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus.	(9) Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi pyrittävä toiminnallaan sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseen ja erityisesti korkeatasoisen, tehokkaan ja yhdenmukaisen sääntelyn ja valvonnan varmistamiseen ottaen huomioon kaikkien jäsenvaltioiden erilaiset edut ja finanssilaitosten erilaisen luonteen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi suojeltava yleisiä arvoja kuten rahoitusjärjestelmän vakautta, finanssilaitosten vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta, markkinoiden ja rahoitustuotteiden läpinäkyvyyttä ja tallettajien ja sijoittajien suojelua. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi myös estettävä sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöä ja taattava tasapuoliset toimintaedellytykset sekä lujitettava valvonnan kansainvälistä koordinointia pyrkien hyödyttämään kokonaistaloutta, muun muassa finanssilaitoksia ja muita sidosryhmiä sekä kuluttajia ja työntekijöitä, ottaen samalla huomioon tarpeen tehostaa kilpailua ja innovointia sisämarkkinoilla sekä taata maailmanlaajuinen kilpailukyky. Lisäksi sen tehtäviin olisi kuuluttava valvontakäytäntöjen lähentymisen edistäminen ja EU:n toimielinten neuvonta finanssimarkkinoiden valvontaan ja sääntelyyn, luottoluokitukseen ja selvitystoimintaan liittyvissä asioissa sekä muut näihin liittyvät yritysten hyvää hallintotapaa, tilintarkastusta ja tilinpäätösraportointia koskevat kysymykset.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Jotta vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voisi täyttää tavoitteensa, on tarpeellista ja asianmukaista, että se on unionin elin, joka on oikeushenkilö, ja että sillä on oikeudellinen, hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus. Kuten Baselin pankkivalvontakomitea on ehdottanut, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle olisi myönnettävä valtuudet käsitellä lakien noudattamista sekä turvallisuutta ja vakautta koskevia asioita, erityisesti järjestelmäriskeihin ja rajat ylittäviin riskeihin liittyviä asioita.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 b) Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä, Kansainvälinen järjestelypankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja G-20-maat määrittelivät 28. lokakuuta 2009 järjestelmäriskin olevan finanssipalvelujen keskeytymisriski, joka i) johtuu koko rahoitusjärjestelmän tai sen osien heikentymisestä ja ii) saattaa vaikuttaa huomattavan kielteisesti reaalitalouteen. Kaikenlaiset finanssialan välittäjät, markkinat ja rakenteet saattavat jossain määrin vaikuttaa järjestelmän toimivuuteen.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 c) Rajat ylittävät riskit kattavat näiden laitosten mukaan kaikki talouden epätasapainosta tai rahoitushäiriöistä koko unionissa tai sen osissa aiheutuvat riskit, jotka voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa kahden tai useamman jäsenvaltion taloudellisten toimijoiden välisille liiketoimille, sisämarkkinoiden toiminnalle tai unionin tai jonkin sen jäsenvaltion julkiselle taloudelle.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut asiassa C-217/04 (Yhdistynyt kuningaskunta vastaan Euroopan parlamentti ja neuvosto) 2 päivänä toukokuuta 2006 antamassaan tuomiossa, että perustamissopimuksen 95 artikla, jossa määrätään sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta lainsäädäntöjen lähentämiseksi, on asianmukainen oikeusperusta sellaisen yhteisön elimen perustamiseksi, "jonka tehtävänä on myötävaikuttaa yhdenmukaistamisprosessiin", kun tällaiselle elimelle uskotut tehtävät liittyvät läheisesti siihen alaan, jolla toteutetaan toimia kansallisten lainsäädäntöjen lähentämiseksi. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tarkoitus ja tehtävät – kansallisten valvontaviranomaisten avustaminen yhteisön sääntöjen yhdenmukaisessa tulkinnassa ja soveltamisessa sekä finanssimarkkinoiden yhdentymiseen tarvittavan rahoitusvakauden edistäminen – liittyvät läheisesti finanssipalvelujen sisämarkkinoita koskeviin yhteisön säännöstön tavoitteisiin. Sen vuoksi vakuutus- ja työeläkeviranomainen olisi perustettava perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla.	(10) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut asiassa C-217/04 (Yhdistynyt kuningaskunta vastaan Euroopan parlamentti ja neuvosto) 2 päivänä toukokuuta 2006 antamassaan tuomiossa, että "mikään EY 95 artiklan [nykyinen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla] sanamuodossa ei oikeuta päättelemään, että yhteisön lainsäätäjän tämän määräyksen perusteella toteuttamien toimenpiteiden adressaatteina voi olla vain jäsenvaltioita. Yhteisön lainsäätäjän suorittaman arvioinnin perusteella voi osoittautua välttämättömäksi perustaa yhteisön elin, jonka tehtävänä on myötävaikuttaa yhdenmukaistamisprosessiin tilanteissa, joissa tähän määräykseen perustuvien toimien yhtenäisen täytäntöönpanon ja soveltamisen helpottamiseksi on asianmukaista toteuttaa oheis- ja kehystoimenpiteitä.1" Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tarkoitus ja tehtävät – toimivaltaisten kansallisten valvontaviranomaisten avustaminen unionin sääntöjen yhdenmukaisessa tulkinnassa ja soveltamisessa sekä finanssimarkkinoiden yhdentymiseen tarvittavan rahoitusvakauden edistäminen – liittyvät läheisesti finanssipalvelujen sisämarkkinoita koskeviin unionin säännöstön tavoitteisiin. Sen vuoksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen olisi perustettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla.
	__________________ 1 Toukokuun 2 päivänä 2006 annetun tuomion 44 kohta.
Perustelu
Oikeuskäytännössä viitattiin EU:n toimielimiin tai yhteisön elimiin kohdistettuihin toimenpiteisiin.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Voimassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön, jolla säännellään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä, kuuluvat myös finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta 16 päivänä joulukuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen 26 päivänä lokakuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/60/EY ja kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä 23 päivänä syyskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/65/EY.	(12) Voimassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön, jolla säännellään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä, kuuluvat myös finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta 16 päivänä joulukuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, maksajaa koskevien tietojen toimittamisesta varainsiirtojen mukana 15 päivänä marraskuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1781/20061, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta 16 päivänä syyskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY2 sekä rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen 26 päivänä lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä 23 päivänä syyskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/65/EY asiaa koskevat osat.
	_______________ 1 EUVL L 345, 8.12.2006, s. 1. 2 EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) On tarpeen ottaa käyttöön tehokas väline yhdenmukaisten teknisten standardien laatimiseksi finanssipalvelujen alalla, jotta varmistetaan muun muassa ohjekirjan avulla tasapuoliset toimintaedellytykset ja riittävä vakuutuksenottajien, muiden edunsaajien ja kuluttajien suoja koko Euroopassa. Koska vakuutus- ja työeläkeviranomainen on elin, jolla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, on tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia yhteisön oikeudessa määritellyillä aloilla luonnokset teknisiksi standardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset teknisten standardien luonnokset yhteisön oikeuden mukaisesti, jotta standardeilla olisi sitovia oikeusvaikutuksia. Teknisten standardien luonnoksille on saatava komission hyväksyntä. Niitä muutettaisiin esimerkiksi silloin, kun ne eivät ole yhteisön oikeuden mukaisia, niissä ei kunnioiteta suhteellisuusperiaatetta tai ne ovat ristiriidassa finanssipalvelujen sisämarkkinoiden perusperiaatteiden kanssa sellaisina kuin kyseiset periaatteet ilmenevät finanssipalveluja koskevasta yhteisön säännöstöstä. Sen varmistamiseksi, että standardit hyväksytään sujuvalla ja ripeällä menettelyllä, komissiolle olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa sen olisi tehtävä standardin hyväksymistä koskeva päätöksensä.	(13) On suotavaa, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen edistää yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista vakuutuskorvausjärjestelmiin, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja vakuutuskorvausten tasavertainen kohtelu koko unionissa. Koska vakuutuskorvausjärjestelmiä valvotaan hallinnollisesti asianomaisissa jäsenvaltioissa eivätkä ne ole finanssialan sääntelyyn perustuvan valvonnan alaisia, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi voitava käyttää tämän asetuksen mukaista toimivaltaansa kansallisiin vakuutuskorvausjärjestelmiin, itse vakuusjärjestelmään ja sen ylläpitäjään. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen roolia olisi tarkistettava eurooppalainen vakuutustakuujärjestelmän perustamisen yhteydessä.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Tässä asetuksessa säädetty teknisten standardien kehittämismenettely ei rajoita komission toimivaltaa hyväksyä omasta aloitteestaan täytäntöönpanotoimenpiteitä komiteamenettelyillä Lamfalussy-rakenteen 2. tasolla asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Teknisissä standardeissa käsiteltäviin asioihin ei liity poliittisia päätöksiä, ja niiden sisältöä rajaavat 1. tasolla annetut yhteisön säädökset. Antamalla standardiluonnosten laatiminen vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tehtäväksi varmistetaan, että standardeissa hyödynnetään kansallisten valvontaviranomaisten erityisasiantuntemusta täysimittaisesti.	(14) Komission olisi hyväksyttävä kyseiset sääntelystandardien luonnokset, jotta standardeilla olisi sitovia oikeusvaikutuksia. Niitä olisi muutettava esimerkiksi silloin, kun ne eivät ole unionin oikeuden mukaisia, niissä ei noudateta suhteellisuusperiaatetta tai ne ovat ristiriidassa finanssipalvelujen sisämarkkinoiden perusperiaatteiden kanssa, sellaisina kuin nämä periaatteet ilmenevät finanssipalveluja koskevasta unionin lainsäädännöstä. Sen varmistamiseksi, että standardit hyväksytään sujuvalla ja ripeällä menettelyllä, komissiolle olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa sen olisi tehtävä standardin hyväksymistä koskeva päätöksensä.
Perustelu
Komission valtaa hyväksyä tekniset standardit, jotta niillä olisi sitovia oikeusvaikutuksia, olisi rajoitettava, jotta keskeinen rooli hyväksymisessä voitaisiin antaa vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaiselle. Standardien hyväksymisen epääminen komissiolta voitaisiin rajata tiettyihin tapauksiin.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Aloilla, jotka eivät kuulu teknisten standardien soveltamisalaan, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi oltava toimivalta antaa yhteisön lainsäädännön soveltamista koskevia ohjeita ja suosituksia, jotka eivät ole sitovia. Avoimuuden varmistamiseksi ja kansallisten valvontaviranomaisten kannustamiseksi noudattamaan ohjeita ja suosituksia kansalliset viranomaiset olisi velvoitettava ilmoittamaan perusteensa, jos ne eivät noudata kyseisiä ohjeita ja suosituksia.	(15) Aloilla, jotka eivät kuulu sääntelystandardien soveltamisalaan, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi oltava toimivalta antaa unionin lainsäädännön soveltamista koskevia ohjeita ja suosituksia. Avoimuuden varmistamiseksi ja kansallisten valvontaviranomaisten kannustamiseksi noudattamaan ohjeita ja suosituksia kansalliset viranomaiset olisi velvoitettava ilmoittamaan julkisesti perusteensa, jos ne eivät noudata kyseisiä ohjeita ja suosituksia, jotta ne toimisivat täysin avoimesti markkinatoimijoihin nähden. Teknisten standardien piiriin kuulumattomilla aloilla vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi vakiinnutettava ja edistettävä parhaita käytäntöjä.
Perustelu
Suuntaa-antavien suositusten olisi oltava markkinatoimijoiden ja yleisen mielipiteen tiedossa, jotta niillä olisi mahdollisimman sitova vaikutus.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan l6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Sen varmistaminen, että yhteisön oikeutta sovelletaan kaikilta osin asianmukaisesti, on keskeinen edellytys finanssimarkkinoiden eheydelle, tehokkuudelle ja moitteettomalle toiminnalle, rahoitusjärjestelmän vakaudelle sekä finanssilaitosten tasapuolisille kilpailuolosuhteille yhteisössä. Sen vuoksi olisi luotava mekanismi, jota vakuutus- ja työeläkeviranomainen voisi käyttää tapauksissa, joissa yhteisön oikeutta ei ole sovellettu asianmukaisesti tai kaikilta osin. Mekanismia olisi käytettävä aloilla, joilla yhteisön lainsäädännössä asetetaan selviä ja ehdottomia velvoitteita.	(16) Sen varmistaminen, että unionin oikeutta sovelletaan kaikilta osin asianmukaisesti, on keskeinen edellytys finanssimarkkinoiden eheydelle, tehokkuudelle ja moitteettomalle toiminnalle, rahoitusjärjestelmän vakaudelle sekä finanssilaitosten tasapuolisille kilpailuolosuhteille unionissa. Sen vuoksi olisi luotava mekanismi, jota vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voisi käyttää tapauksissa, joissa unionin oikeutta ei ole sovellettu. Mekanismia olisi käytettävä aloilla, joilla unionin lainsäädännössä asetetaan selviä ja ehdottomia velvoitteita.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Jos kansallinen viranomainen ei noudata suositusta, komissiolla olisi oltava yhteisön oikeuden noudattamisen varmistamiseksi valtuudet osoittaa kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle päätös, jolla olisi välittömiä oikeusvaikutuksia, joihin voitaisiin vedota kansallisissa tuomioistuimissa ja kansallisten viranomaisten edessä ja jotka voitaisiin panna täytäntöön perustamissopimuksen 226 artiklan nojalla.	(18) Jos kansallinen viranomainen ei noudata suositusta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asettamassa määräajassa, tämän olisi unionin oikeuden noudattamisen varmistamiseksi osoitettava viipymättä kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle päätös, jolla olisi välittömiä oikeusvaikutuksia, joihin voitaisiin vedota kansallisissa tuomioistuimissa ja kansallisten viranomaisten edessä ja jotka voitaisiin panna täytäntöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan nojalla.
Perustelu
Mukauttaminen Lissabonin sopimukseen.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Jotta voitaisiin ratkaista poikkeukselliset tilanteet, joissa asianomainen toimivaltainen viranomainen jättää itsepintaisesti toimet toteuttamatta, vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle olisi annettava valtuudet tehdä viimeisenä keinonaan päätöksiä, jotka osoitetaan yksittäisille finanssilaitoksille. Tämä toimivalta olisi rajoitettava poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa toimivaltainen viranomainen ei noudata sille osoitettuja päätöksiä ja joissa yhteisön oikeus on suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin voimassa olevien tai tulevien EU:n asetusten nojalla.	(19) Jotta voitaisiin ratkaista poikkeukselliset tilanteet, joissa asianomainen toimivaltainen viranomainen jättää itsepintaisesti toimet toteuttamatta, vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle olisi annettava valtuudet tehdä viimeisenä keinonaan päätöksiä, jotka osoitetaan yksittäisille finanssilaitoksille. Näihin päätöksiin pitäisi olla mahdollista sisällyttää finanssilaitoksen pääoma- ja maksuvalmiusvaatimusten kaltaisia seikkoja. Tämä toimivalta olisi rajoitettava poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa toimivaltainen viranomainen ei noudata sille osoitettuja päätöksiä ja joissa unionin oikeus on suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin voimassa olevien tai tulevien unionin asetusten nojalla.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Sen varmistamiseksi, että valvonta on tehokasta ja toimivaa ja eri jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten kannat otetaan tasapainoisesti huomioon, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi oltava mahdollisuus ratkaista kyseisten viranomaisten väliset erimielisyydet sitovasti, valvontakollegioissa ilmenevät erimielisyydet mukaan luettuina. Olisi säädettävä sovitteluvaiheesta, jonka aikana kansalliset valvontaviranomaiset voivat päästää keskinäiseen sopimukseen. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen toimivaltaan olisi kuuluttava sellaisten erimielisyyksien ratkaiseminen, jotka koskevat yhteistyöhön liittyviä menettelyllisiä velvoitteita ja yhteisön oikeuden tulkintaa ja soveltamista valvontapäätöksissä. Olemassa olevia sovittelumekanismeja, joista säädetään alakohtaisessa lainsäädännössä, on kunnioitettava. Jos asianomaiset kansalliset valvontaviranomaiset eivät ryhdy toimiin, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi oltava valtuudet tehdä viimeisenä keinonaan päätöksiä, jotka osoitetaan suoraan finanssilaitoksille sellaisilla yhteisön oikeuden aloilla, jotka ovat niihin suoraan sovellettavissa.	(21) Sen varmistamiseksi, että valvonta on tehokasta ja toimivaa ja eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kannat otetaan tasapainoisesti huomioon, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi oltava mahdollisuus ratkaista kyseisten toimivaltaisten viranomaisten väliset erimielisyydet sitovasti, valvontakollegioissa ilmenevät erimielisyydet mukaan luettuina. Olisi säädettävä sovitteluvaiheesta, jonka aikana toimivaltaiset viranomaiset voivat päästää keskinäiseen sopimukseen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivaltaan olisi kuuluttava sellaisten erimielisyyksien ratkaiseminen, jotka koskevat yhteistyöhön liittyviä menettelyllisiä velvoitteita ja unionin oikeuden tulkintaa ja soveltamista valvontapäätöksissä. Olemassa olevia sovittelumekanismeja, joista säädetään alakohtaisessa lainsäädännössä, on kunnioitettava. Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ryhdy toimiin, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi oltava valtuudet tehdä viimeisenä keinonaan päätöksiä, jotka osoitetaan suoraan finanssilaitoksille sellaisilla Euroopan unionin oikeuden aloilla, jotka ovat niihin suoraan sovellettavissa. Tämä koskee myös valvontakollegion sisäisiä erimielisyyksiä.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 a) Kriisin myötä rajat ylittävää toimintaa harjoittavien finanssilaitosten nykyisessä valvonnassa on paljastunut pahoja puutteita, etenkin kun kyseessä ovat suurimmat ja monimutkaisimmat laitokset, joiden konkurssi voi aiheuttaa vahinkoa koko järjestelmälle. Nämä puutteet johtuvat finanssilaitosten vaihtelevista toiminta-aloista ja valvontaviranomaisista. Ensin mainitut toimivat rajattomilla markkinoilla, kun taas viimeksi mainitut tarkistavat päivittäin, ulottuuko niiden toimivalta yli kansallisten rajojen.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 b) Tämä epäsuhta on pyritty ratkaisemaan yhteistyömekanismilla, jonka on selkeästi osoitettu olevan riittämätön. Kuten maaliskuussa 2009 ilmestyneessä The Turner Review ‑julkaisussa todetaan, nykyiset järjestelyt, joissa yhdistetään oikeudet avata sivuliikkeitä, kotivaltion valvonta ja yksinomaan kansalliset talletusvakuutukset, eivät muodosta riittävää perustaa tulevalle eurooppalaisten rajat ylittävää toimintaa harjoittavien vähittäispankkien sääntelylle ja valvonnalle1.
	_____________ 1 s. 101.
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 c) Tämä epäsuhta voidaan ratkaista kahdella tavalla: joko annetaan isäntämaan valvontaviranomaisille enemmän toimivaltaa (kansallinen ratkaisu) tai luodaan todellinen vaihtoehtoinen eurooppalainen viranomainen (unionin tason ratkaisu). The Turner Review ‑julkaisussa todetaan myös, että toimivammat järjestelyt edellyttävät joko kansallisen toimivallan lisäämistä, mikä merkitsee yhtenäismarkkinoiden avoimuuden vähenemistä, tai pidemmälle menevää Euroopan integraatiota.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 d) Kansallinen ratkaisu merkitsee, että isäntämaa voisi kieltää paikallisilta sivuliikkeiltä toimintaoikeudet, velvoittaa ulkomaiset laitokset toimimaan ainoastaan tytäryhtiöiden eikä sivuliikkeiden kautta ja valvoa maassaan toimivien pankkien pääomaa ja likviditeettiä, mikä lisäisi protektionismia.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 e kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 e) Unionin tason ratkaisussa kansainvälisiä laitoksia valvovia valvontakollegioita olisi vahvistettava ja järjestelmäriskikriteereiden piiriin kuuluvia laitoksia koskevia valvontavaltuuksia olisi siirrettävä asteittain unionin viranomaiselle. Valvontapuitteiden piiriin olisi otettava kansainvälisesti tai kansallisesti toimivat rahoituslaitokset, joiden konkurssi voisi uhata unionin yhtenäisten finanssimarkkinoiden vakautta.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 f kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 f) Valvontakollegioilla olisi oltava toimivalta määritellä valvontasäännöt unionin oikeuden yhdenmukaisen soveltamisen edistämiseksi. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi oltava täydet oikeudet osallistua valvontakollegioihin, jotta voitaisiin sujuvoittaa tietojenvaihtoa sekä edistää kollegioiden lähentymistä ja yhdenmukaisuutta unionin oikeuden soveltamisessa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi oltava johtavassa asemassa unionissa yli rajojen toimivien finanssilaitosten valvonnassa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi myös oltava oikeudellisesti sitova välittäjän rooli kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 g kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 g) Valvontakollegioilla olisi oltava tärkeä rooli sellaisten rajat ylittävää toimintaa harjoittavien finanssilaitosten tehokkaassa, toimivassa ja yhdenmukaisessa valvonnassa, jotka eivät kuulu vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivallan piiriin, mutta kansallisten standardien ja käytäntöjen välillä on eroja. Finanssialan perusasetusten yhdenmukaistaminen ei riitä, jos valvontakäytännöt jäävät epäyhtenäisiksi. Kuten de Larosièren raportissa todetaan, on ehkäistävä valvontakäytäntöjen eroista aiheutuva kilpailun vääristyminen ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, koska nämä saattavat horjuttaa rahoitusvakautta – muun muassa kannustamalla finanssialan toiminnan siirtämistä maihin, joissa valvonta on leväperäistä. Valvontajärjestelmän on näyttäydyttävä oikeudenmukaisena ja tasapuolisena.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(22) Valvontakollegioilla on tärkeä rooli rajatylittävää toimintaa harjoittavien finanssilaitosten tehokkaassa, toimivassa ja yhdenmukaisessa valvonnassa. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi oltava täydet oikeudet osallistua valvontakollegioihin, jotta voitaisiin sujuvoittaa valvontakollegioiden toimintaa ja tietojenvaihtoprosessia sekä edistää kollegioiden lähentymistä ja yhdenmukaistumista yhteisön oikeuden soveltamisessa.	Poistetaan.
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(22 a) Sellaisten finanssilaitosten toiminnan vakauden valvonta, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus, olisi annettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Toimivaltaisten viranomaisten olisi toimittava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen edustajina ja noudatettava sen ohjeita valvoessaan sellaisia rajat ylittävää toimintaa harjoittavia finanssilaitoksia, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus.
Perustelu
EU:n laajuisesti toimivien laitosten vakavaraisuusvalvonta olisi annettava vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaiselle (joka toimii kansallisten valvontaviranomaisten välityksellä).
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(22 b) Järjestelmäriskikriteerin täyttävät laitokset olisi tunnistettava ottaen huomioon kansainväliset standardit.
Perustelu
EU:n laajuisesti toimivien finanssilaitosten määritteleminen.
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(22 c) Olisi perustettava eurooppalainen vakuutustakuujärjestelmä (järjestelmä) vakuutuksenottajien, edunsaajien ja laitosten suojelemiseksi, jos ne ovat joutuneet vaikeuksiin, joiden vaikutukset voisivat uhata unionin yhtenäisten finanssimarkkinoiden rahoitusvakautta. Järjestelmä olisi rahoitettava kyseisiltä laitoksilta perittävillä maksuilla, järjestelmästä liikkeeseen lasketulla velalla tai poikkeustapauksissa maksuilla, joita haittaa kärsineet jäsenvaltiot suorittavat tarkistetussa yhteistoimintapöytäkirjassa sovittujen kriteerien mukaisesti. Järjestelmään suoritettujen maksujen olisi korvattava maksut kansallisiin vakuutustakuujärjestelmiin.
Perustelu
Olisi perustettava eurooppalainen järjestelmä veronmaksajille aiheutuvien riskien minimoimiseksi. Tämä ratkaisu on samansuuntainen kuin pankkitoimintaa koskevan asetuksen osalta tehty ratkaisu.
Tarkistus  35 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Tehtävien ja velvollisuuksien delegoiminen voi olla valvontaviranomaisten verkoston toiminnassa hyödyllinen keino vähentää valvontatehtävien päällekkäisyyttä, edistää yhteistyötä ja sujuvoittaa siten valvontaprosessia sekä keventää finanssilaitoksille koituvia rasitteita. Sen vuoksi asetuksen olisi tarjottava selkeä oikeusperusta tällaiselle delegoinnille. Tehtävien delegointi merkitsee sitä, että tehtävät suorittaa jokin toinen valvontaviranomainen niistä vastaavan viranomaisen sijasta, mutta vastuu valvontapäätöksistä säilyy delegoivalla viranomaisella. Velvollisuuksia delegoitaessa kansallisella valvontaviranomaisella, jolle velvollisuuksia delegoidaan, on mahdollisuus päättää tietystä valvonta-asiasta omissa nimissään toisen kansallisen valvontaviranomaisen puolesta. Delegoinneissa olisi noudatettava sitä periaatetta, että valvontavaltaa jaetaan valvontaviranomaiselle, jolla on hyvät edellytykset toimia asiassa. Velvollisuuksia voi olla asianmukaista jakaa uudelleen esimerkiksi sen vuoksi, että sillä voidaan saavuttaa mittakaavaan tai moninaisuuteen liittyviä etuja, valvoa ryhmittymiä yhdenmukaisesti tai hyödyntää kansallisten valvontaviranomaisten teknistä asiantuntemusta optimaalisesti. Asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä voidaan määritellä tarkemmin periaatteet, joiden mukaan velvollisuuksia voidaan sopimuksesta jakaa uudelleen. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi kaikin asianmukaisin keinoin helpotettava kansallisten valvontaviranomaisten välisiä delegointisopimuksia. Sille olisi ilmoitettava suunnitelluissa delegointisopimuksista etukäteen, jotta se voisi tarpeen mukaan ottaa niihin kantaa. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi huolehdittava siitä, että tällaiset sopimukset julkistetaan keskitetysti, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi mahdollisuus saada niistä helposti selkeää ja ajankohtaista tietoa.	(23) Tehtävien ja velvollisuuksien delegoiminen voi olla valvontaviranomaisten verkoston toiminnassa hyödyllinen keino vähentää valvontatehtävien päällekkäisyyttä, edistää yhteistyötä ja sujuvoittaa siten valvontaprosessia sekä keventää finanssilaitoksille koituvia rasitteita. Sen vuoksi asetuksen olisi tarjottava selkeä oikeusperusta tällaiselle delegoinnille. Tehtävien delegointi merkitsee sitä, että tehtävät suorittaa jokin toinen valvontaviranomainen niistä vastaavan viranomaisen sijasta, mutta vastuu valvontapäätöksistä säilyy delegoivalla viranomaisella. Velvollisuuksia delegoitaessa toimivaltaisella viranomaisella, jolle velvollisuuksia delegoidaan, olisi oltava mahdollisuus päättää tietystä valvonta-asiasta omissa nimissään vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tai toisen kansallisen valvontaviranomaisen puolesta. Delegoinneissa olisi noudatettava sitä periaatetta, että valvontavaltaa jaetaan valvontaviranomaiselle, jolla on hyvät edellytykset toimia asiassa. Velvollisuuksia voi olla asianmukaista jakaa uudelleen esimerkiksi sen vuoksi, että sillä voidaan saavuttaa mittakaavaan tai moninaisuuteen liittyviä etuja, valvoa ryhmittymiä yhdenmukaisesti tai hyödyntää kansallisten valvontaviranomaisten teknistä asiantuntemusta optimaalisesti. Asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä voidaan määritellä tarkemmin periaatteet, joiden mukaan velvollisuuksia voidaan sopimuksesta jakaa uudelleen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi kaikin asianmukaisin keinoin helpotettava ja valvottava kansallisten valvontaviranomaisten välisiä delegointisopimuksia. Sille olisi ilmoitettava suunnitelluissa delegointisopimuksista etukäteen, jotta se voisi tarpeen mukaan ottaa niihin kantaa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi huolehdittava siitä, että tällaiset sopimukset julkistetaan keskitetysti, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi mahdollisuus saada niistä helposti selkeää ja ajankohtaista tietoa. Sen olisi yksilöitävä parhaat delegointia ja delegointisopimuksia koskevat käytännöt ja edistettävä niiden käyttöä.
Perustelu
Olisi perustettava eurooppalainen järjestelmä veronmaksajille aiheutuvien riskien minimoimiseksi. Tämä ratkaisu on samansuuntainen kuin pankkitoimintaa koskevan asetuksen osalta tehty ratkaisu.
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 a) Järjestelmäriskikriteerit täyttävien finanssilaitosten vakauden valvonta olisi annettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtäväksi, jos kansalliset valvontaviranomaiset eivät ole kyenneet käyttämään toimivaltaansa ajoissa ja asianmukaisesti. Kansallisten valvontaviranomaisten olisi noudatettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen antamia, järjestelmäriskikriteerit täyttäviä finanssilaitoksia koskevia ohjeita. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi toimittava kansallisten valvontaviranomaisten kautta.
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 b). Olisi laadittava rahoituskriisin hallinnan uudet puitteet, koska nykyinen mekanismi rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi ei toimi. Kriisinhallinnan keskeiset osatekijät ovat yhtenäiset säännöt ja rahoitusta koskevat ratkaisuvälineet (täytäntöönpano ja rahoitus suurten, kansainvälisten ja/tai yhteenliittyneiden laitosten kriisien käsittelemiseksi).
Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 c) Järjestelmäriski olisi tunnistettava ottaen huomioon kansainväliset standardit, erityisesti finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän, Kansainvälisen valuuttarahaston, kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön ja G20-ryhmän määrittelemät standardit. Keskinäiset yhteydet, korvattavuus ja ajoitus ovat yleisimmin käytettyjä perusteita järjestelmäriskin tunnistamisessa. Sen mukaan, missä määrin finanssilaitokset täyttävät järjestelmäriskikriteerit, niiden olisi kuuluttava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivallan piiriin ja niihin olisi sovellettava velvoitetta suorittaa maksuja eurooppalaiseen vakuutustakuujärjestelmään ja eurooppalaiseen vakuutus- ja lisäeläkevakausrahastoon.
Tarkistus  39 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 d) Jotta voidaan varmistaa rajat ylittävää toimintaa harjoittavien finanssilaitosten yhteisvastuullisuus, suojata eurooppalaisten vakuutuksenottajien edut sekä pienentää systeemisestä rahoituskriisistä veronmaksajille koituvia kustannuksia, olisi perustettava Euroopan vakuutustakuujärjestelmä (jäljempänä "järjestelmä"). Järjestelmä olisi perustettava rahoittamaan järjestyneitä sulkemis- tai tervehdyttämistoimenpiteitä vaikeuksissa olevissa rajat ylittävää toimintaa harjoittavissa finanssilaitoksissa, joiden vaikutus uhkaisi unionin finanssialan sisämarkkinoiden rahoitusvakautta, sekä tällaisten toimien kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin, mikäli yritysten maksut vakuutustakuujärjestelmiin eivät ole riittävät. Järjestelmä olisi rahoitettava kyseisiltä laitoksilta perittävillä maksuilla, järjestelmästä liikkeeseen lasketulla velalla tai poikkeustapauksissa maksuilla, joita haittaa kärsineet jäsenvaltiot suorittavat tarkistetussa yhteistoimintapöytäkirjassa sovittujen kriteerien mukaisesti. Järjestelmään suoritettujen maksujen olisi korvattava maksut kansallisiin vakuutustakuujärjestelmiin.
Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 e kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 e) Eurooppalainen vakuutus- ja lisäeläkevakausrahasto (jäljempänä "vakausrahasto") olisi perustettava rahoittamaan järjestyneitä sulkemis- tai tervehdyttämistoimenpiteitä vaikeuksissa olevissa rajatylittävissä finanssilaitoksissa, joiden vaikeuksien vaikutus uhkaisi unionin finanssialan sisämarkkinoiden rahoitusvakautta. Vakausrahasto olisi rahoitettava vakuutus- ja lisäeläkealan maksamilla asianmukaisilla maksuilla. Vakausrahastoon suoritettujen maksujen olisi korvattava maksut vastaaviin kansallisiin rahastoihin.
Tarkistus  41 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Tehtävien ja velvollisuuksien delegoiminen voi olla valvontaviranomaisten verkoston toiminnassa hyödyllinen keino vähentää valvontatehtävien päällekkäisyyttä, edistää yhteistyötä ja sujuvoittaa siten valvontaprosessia sekä keventää finanssilaitoksille koituvia rasitteita. Sen vuoksi asetuksen olisi tarjottava selkeä oikeusperusta tällaiselle delegoinnille. Tehtävien delegointi merkitsee sitä, että tehtävät suorittaa jokin toinen valvontaviranomainen niistä vastaavan viranomaisen sijasta, mutta vastuu valvontapäätöksistä säilyy delegoivalla viranomaisella. Velvollisuuksia delegoitaessa kansallisella valvontaviranomaisella, jolle velvollisuuksia delegoidaan, on mahdollisuus päättää tietystä valvonta-asiasta omissa nimissään toisen kansallisen valvontaviranomaisen puolesta. Delegoinneissa olisi noudatettava sitä periaatetta, että valvontavaltaa jaetaan valvontaviranomaiselle, jolla on hyvät edellytykset toimia asiassa. Velvollisuuksia voi olla asianmukaista jakaa uudelleen esimerkiksi sen vuoksi, että sillä voidaan saavuttaa mittakaavaan tai moninaisuuteen liittyviä etuja, valvoa ryhmittymiä yhdenmukaisesti tai hyödyntää kansallisten valvontaviranomaisten teknistä asiantuntemusta optimaalisesti. Asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä voidaan määritellä tarkemmin periaatteet, joiden mukaan velvollisuuksia voidaan sopimuksesta jakaa uudelleen. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi kaikin asianmukaisin keinoin helpotettava kansallisten valvontaviranomaisten välisiä delegointisopimuksia. Sille olisi ilmoitettava suunnitelluissa delegointisopimuksista etukäteen, jotta se voisi tarpeen mukaan ottaa niihin kantaa. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi huolehdittava siitä, että tällaiset sopimukset julkistetaan keskitetysti, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi mahdollisuus saada niistä helposti selkeää ja ajankohtaista tietoa.	(23) Tehtävien ja velvollisuuksien delegoiminen voi olla valvontaviranomaisten verkoston toiminnassa hyödyllinen keino vähentää valvontatehtävien päällekkäisyyttä, edistää yhteistyötä ja sujuvoittaa siten valvontaprosessia sekä keventää finanssilaitoksille koituvia rasitteita. Sen vuoksi asetuksen olisi tarjottava selkeä oikeusperusta tällaiselle delegoinnille. Tehtävien delegointi merkitsee sitä, että tehtävät suorittaa jokin toinen valvontaviranomainen niistä vastaavan viranomaisen sijasta, mutta vastuu valvontapäätöksistä säilyy delegoivalla viranomaisella. Velvollisuuksia delegoitaessa kansallisella valvontaviranomaisella, jolle velvollisuuksia delegoidaan, olisi oltava mahdollisuus päättää tietystä valvonta-asiasta omissa nimissään vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tai toisen kansallisen valvontaviranomaisen puolesta. Delegoinneissa olisi noudatettava sitä periaatetta, että valvontavaltaa jaetaan valvontaviranomaiselle, jolla on hyvät edellytykset toimia asiassa. Velvollisuuksia voi olla asianmukaista jakaa uudelleen esimerkiksi sen vuoksi, että sillä voidaan saavuttaa mittakaavaan tai moninaisuuteen liittyviä etuja, valvoa ryhmittymiä yhdenmukaisesti tai hyödyntää kansallisten valvontaviranomaisten sääntelyä koskevaa asiantuntemusta optimaalisesti. Asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä voidaan määritellä tarkemmin periaatteet, joiden mukaan velvollisuuksia voidaan sopimuksesta jakaa uudelleen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi kaikin asianmukaisin keinoin helpotettava ja valvottava kansallisten valvontaviranomaisten välisiä delegointisopimuksia. Sille olisi ilmoitettava suunnitelluissa delegointisopimuksista etukäteen, jotta se voisi tarpeen mukaan ottaa niihin kantaa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi huolehdittava siitä, että tällaiset sopimukset julkistetaan keskitetysti, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi mahdollisuus saada niistä helposti selkeää ja ajankohtaista tietoa. Sen olisi yksilöitävä parhaat delegointia ja delegointisopimuksia koskevat käytännöt ja levitettävä niitä.
Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Vertaisarvioinnit ovat tehokas ja toimiva keino edistää yhdenmukaisuutta finanssivalvojien verkostossa. Sen vuoksi vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi luotava metodologinen perusta tällaisille arvioinneille ja tehtävä niitä säännöllisesti. Arvioinneissa ei saisi keskittyä pelkästään valvontakäytäntöjen lähentymiseen vaan myös valvontaviranomaisten kykyyn saavuttaa laadukkaita valvontatuloksia sekä kansallisten valvontaviranomaisten riippumattomuuteen.	(25) Vertaisarvioinnit ovat tehokas ja toimiva keino edistää yhdenmukaisuutta finanssivalvojien verkostossa. Sen vuoksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi luotava metodologinen perusta tällaisille arvioinneille ja tehtävä niitä säännöllisesti. Arvioinneissa ei saisi keskittyä pelkästään valvontakäytäntöjen lähentymiseen vaan myös valvontaviranomaisten kykyyn saavuttaa laadukkaita valvontatuloksia sekä kansallisten valvontaviranomaisten riippumattomuuteen. Vertaisarviointien tulokset olisi julkistettava ja parhaat käytännöt olisi yksilöitävä ja myös julkistettava.
Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(26) Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi aktiivisesti edistettävä yhteisön koordinoituja valvontatoimia erityisesti silloin, kun epäsuotuisat muutokset voivat vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai rahoitusjärjestelmän vakauden yhteisössä. Sen lisäksi, että vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle annettaisiin valtuudet toimia kriisitilanteissa, sille olisi annettava yleinen koordinointitehtävä Euroopan finanssivalvojien järjestelmässä. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen toimissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkien olennaisten tietojen sujuvaan kulkuun kansallisten valvontaviranomaisten välillä.	(26) Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi aktiivisesti edistettävä unionin koordinoituja valvontatoimia erityisesti unionin finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi. Sen lisäksi, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle annettaisiin valtuudet toimia kriisitilanteissa, sille olisi annettava yleinen koordinointitehtävä EFVJ:ssä. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkien olennaisten tietojen sujuvaan kulkuun kansallisten valvontaviranomaisten välillä.
Perustelu
Tämä tarkistus tuo paremmin esiin viranomaisten koordinointitehtävän finanssimarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi.
Tarkistus  44 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Rahoitusvakauden turvaamiseksi olisi tunnistettava jo varhaisessa vaiheessa eri maiden ja eri alojen rajat ylittävät suuntaukset, mahdolliset riskit ja haavoittuvuudet, jotka ovat peräisin mikrotasolta. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi seurattava ja arvioitava tällaisia muutoksia omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa tiedotettava niistä säännöllisesti tai tapauskohtaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä muille Euroopan valvontaviranomaisille ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle. Lisäksi vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi koordinoitava yhteisön laajuisia stressitestejä, jotta voitaisiin arvioida finanssilaitosten kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, sekä varmistettava, että tällaisissa testeissä käytetään kansallisella tasolla mahdollisimman yhdenmukaisia menetelmiä.	(27) Rahoitusvakauden turvaamiseksi olisi tunnistettava jo varhaisessa vaiheessa eri maiden ja eri alojen rajat ylittävät suuntaukset, mahdolliset riskit ja haavoittuvuudet, jotka ovat peräisin mikrotasolta. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi seurattava ja arvioitava tällaisia muutoksia omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa tiedotettava niistä säännöllisesti tai tapauskohtaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä muille Euroopan valvontaviranomaisille ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle. Lisäksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi käynnistettävä ja koordinoitava unionin laajuisia stressitestejä, jotta voitaisiin arvioida finanssilaitosten kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, sekä varmistettava, että tällaisissa testeissä käytetään kansallisella tasolla mahdollisimman yhdenmukaisia menetelmiä. Toimintansa tuloksista tiedottamista varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi laadittava taloudellisia analyyseja markkinoista ja mahdollisen markkinakehityksen vaikutuksista niihin.
Tarkistus  45 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28) Finanssipalvelujen maailmanlaajuistumisen ja kansainvälisten standardien kasvavan merkityksen vuoksi vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi edistettävä vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisön ulkopuolisten valvontaviranomaisten kanssa. Sen olisi kunnioitettava Euroopan unionin toimielinten nykyisiä tehtäviä ja toimivaltoja suhteissa yhteisön ulkopuolisiin viranomaisiin sekä kansainvälisillä foorumeilla.	(28) Finanssipalvelujen maailmanlaajuistumisen ja kansainvälisten standardien kasvavan merkityksen vuoksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi edustettava Euroopan unionia vuoropuhelussa ja yhteistyössä kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa.
Tarkistus  46 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(30) Jotta vakuutus- ja työeläkeviranomainen voisi suorittaa tehtävänsä tehokkaasti, sillä täytyisi olla oikeus pyytää kaikkia tarvitsemiaan tietoja. Finanssilaitoksille aiheutuvien ilmoitusvelvollisuuksien päällekkäisyyden välttämiseksi tiedot olisi yleensä saatava kansallisilta valvontaviranomaisilta, jotka ovat lähimpänä finanssimarkkinoita ja -laitoksia. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi kuitenkin oltava valtuudet pyytää tietoja suoraan finanssilaitoksilta ja muilta osapuolilta, jos kansallinen valvontaviranomainen ei toimita tai voi toimittaa niitä ajoissa. Jäsenvaltioiden viranomaiset olisi velvoitettava avustamaan vakuutus- ja työeläkeviranomaista sen varmistamisessa, että tällaisiin suoriin pyyntöihin vastataan.	(30) Jotta vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voisi suorittaa tehtävänsä tehokkaasti, sillä täytyisi olla oikeus pyytää kaikkia tarvitsemiaan tietoja. Finanssimarkkinoiden toimijoille aiheutuvien ilmoitusvelvollisuuksien päällekkäisyyden välttämiseksi tiedot olisi yleensä saatava kansallisilta valvontaviranomaisilta, jotka ovat lähimpänä finanssimarkkinoita ja markkinoilla toimijoita, sillä ehdolla, että luottamuksellisia tietoja ei anneta sellaisten elinten ja viranomaisten käyttöön, joilla ei ole siihen oikeutta. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi kuitenkin oltava valtuudet pyytää tietoja suoraan finanssimarkkinoiden toimijoilta ja muilta osapuolilta, jos kansallinen toimivaltainen viranomainen ei toimita tai voi toimittaa niitä ajoissa. Jäsenvaltioiden viranomaiset olisi velvoitettava avustamaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista sen varmistamisessa, että tällaisiin suoriin pyyntöihin vastataan.
Tarkistus  47 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31) On olennaisen tärkeää, että vakuutus- ja työeläkeviranomainen ja Euroopan järjestelmäriskikomitea tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta Euroopan järjestelmäriskikomitean toiminta ja sen varoitusten ja suositusten jälkeiset jatkotoimet olisivat täysitehoisia. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi toimitettava kaikki olennaiset tiedot Euroopan järjestelmäriskikomitealle. Yksittäisiä yrityksiä koskevat tiedot olisi toimitettava ainoastaan perustellusta pyynnöstä. Saadessaan varoituksia tai suosituksia, jotka Euroopan järjestelmäriskikomitea on osoittanut vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle tai kansalliselle valvontaviranomaiselle, vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi varmistettava jatkotoimet.	(31) On olennaisen tärkeää, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja Euroopan järjestelmäriskikomitea tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta Euroopan järjestelmäriskikomitean toiminta ja sen varoitusten ja suositusten jälkeiset jatkotoimet olisivat täysitehoisia. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan järjestelmäriskikomitean olisi jaettava kaikki olennaiset tiedot. Yksittäisiä yrityksiä koskevat tiedot olisi toimitettava ainoastaan perustellusta pyynnöstä. Saadessaan varoituksia tai suosituksia, jotka Euroopan järjestelmäriskikomitea on osoittanut vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tai kansalliselle valvontaviranomaiselle, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi tarvittaessa varmistettava jatkotoimet.
Tarkistus  48 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(32) Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi tarvittaessa kuultava asianomaisia osapuolia teknisistä standardeista, ohjeista ja suosituksista ja annettava niille kohtuullinen mahdollisuus esittää huomautuksia ehdotetuista toimenpiteistä. Tätä varten olisi tehokkuussyistä perustettava vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmä, joka edustaisi tasasuhtaisesti yhteisön vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä ja työeläkerahastoja (tarvittaessa myös yhteisösijoittajia ja muita finanssilaitoksia, jotka käyttävät itse finanssipalveluja), niiden työntekijöitä sekä kuluttajia ja muita vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkepalvelujen pienkäyttäjiä, pk-yritykset mukaan luettuina. Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmän olisi toimittava aktiivisessa vuorovaikutuksessa finanssipalvelualan muiden käyttäjäryhmien kanssa, jotka on perustettu komission tai yhteisön lainsäädännöllä.	(32) Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi kuultava asianomaisia osapuolia sääntelystandardeista, ohjeista ja suosituksista ja annettava niille kohtuullinen mahdollisuus esittää huomautuksia ehdotetuista toimenpiteistä. Ennen sääntelystandardi-, ohje- ja suositusluonnosten esittämistä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi suoritettava vaikutusten arviointi. Tätä varten olisi tehokkuussyistä perustettava vakuutus-, jälleenvakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmä, joka edustaisi tasasuhtaisesti unionin vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä ja lisäeläkerahastoja (tarvittaessa myös yhteisösijoittajia ja muita finanssilaitoksia, jotka käyttävät itse finanssipalveluja), ammattiliittoja, tieteenharjoittajia sekä kuluttajia ja muita vakuutus-, jälleenvakuutus- ja lisäeläkepalvelujen pienkäyttäjiä, pk-yritykset mukaan luettuina. Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmän olisi toimittava aktiivisessa vuorovaikutuksessa finanssipalvelualan muiden käyttäjäryhmien kanssa, jotka on perustettu komission tai unionin lainsäädännöllä.
Tarkistus  49 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(33 a) Jos jäsenvaltio päättää vedota suojalausekkeeseen, sen olisi ilmoitettava Euroopan parlamentille samanaikaisesti kuin vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, neuvostolle ja komissiolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden erityistä vastuuta kriisitilanteissa. Lisäksi jäsenvaltion olisi esitettävä suojalausekkeeseen vetoamisen perustelut. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi määriteltävä toteutettavat toimenpiteet yhteistyössä komission kanssa.
Tarkistus  50 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(33 b) Voittoa tavoittelemattomat järjestöt jäävät runsaasti rahoitusta saaviin ja hyvät yhteydet omaaviin toimialan edustajiin verrattuna syrjään finanssipalvelujen tulevaisuudesta käytävästä keskustelusta ja sitä koskevasta päätöksentekoprosessista. Tämä epäkohta olisi korjattava tarjoamalla riittävää rahoitusta niiden edustajille vakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmässä.
Tarkistus  51 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(35) Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen pääasiallisena päätöksentekoelimenä tulisi olla hallintoneuvosto, johon kuuluisi kunkin jäsenvaltion asianomaisen kansallisen valvontaviranomaisen pääjohtaja ja jonka puheenjohtajana toimisi vakuutus- ja työeläkeviranomaisen puheenjohtaja. Komission, Euroopan järjestelmäriskikomitean, Euroopan keskuspankin ja kahden muun Euroopan valvontaviranomaisen edustajien olisi oltava mukana tarkkailijoina. Hallintoneuvoston jäsenten olisi toimittava riippumattomasti ja ainoastaan yhteisön edun mukaisesti. Yleisluonteisiin säädöksiin, jotka liittyvät esimerkiksi teknisten standardien, ohjeiden ja suositusten antamiseen tai talousarviota koskeviin asioihin, on asianmukaista soveltaa määräenemmistöä koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu perustamissopimuksessa, kun taas muut päätökset olisi tehtävä jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Asiat, jotka koskevat kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaisemista, olisi annettava suppean lautakunnan käsiteltäviksi.	(35) Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen pääasiallisena päätöksentekoelimenä tulisi olla hallintoneuvosto, johon kuuluisi kunkin jäsenvaltion asianomaisen kansallisen valvontaviranomaisen pääjohtaja ja jonka puheenjohtajana toimisi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtaja. Komission, Euroopan järjestelmäriskikomitean, Euroopan valvontaviranomaisen (pankkiala) ja Euroopan valvontaviranomaisen (arvopaperimarkkinat) edustajien olisi oltava mukana tarkkailijoina. Hallintoneuvoston jäsenten olisi toimittava riippumattomasti ja ainoastaan unionin edun mukaisesti. Yleisluonteisiin säädöksiin, jotka liittyvät esimerkiksi sääntelystandardien, ohjeiden ja suositusten antamiseen tai talousarviota koskeviin asioihin, on asianmukaista soveltaa määräenemmistöä koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklassa, kun taas muut päätökset olisi tehtävä jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Asiat, jotka koskevat kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaisemista, olisi annettava suppean lautakunnan käsiteltäviksi.
Tarkistus  52 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(37) Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen edustajana olisi oltava kokopäivätoiminen puheenjohtaja, jonka hallintoneuvosto valitsee avoimella kilpailulla. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen johtaminen olisi uskottava toimitusjohtajalle, jolla tulisi olla oikeus osallistua hallintoneuvoston ja johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.	(37) Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen edustajana olisi oltava kokopäivätoiminen puheenjohtaja, jonka Euroopan parlamentti valitsee komission järjestämän avoimen kilpailun jälkeen komission laatiman ehdokasluettelon pohjalta. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen johtaminen olisi uskottava toimitusjohtajalle, jolla tulisi olla oikeus osallistua hallintoneuvoston ja johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.
Tarkistus  53 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(40) Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot olisivat suurimmaksi osaksi peräisin kansallisten valvontaviranomaisten pakollisista maksuosuuksista ja Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Yhteisön talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin olisi kyse yhteisön rahoitusosuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tilintarkastus.	(40) Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot olisivat Euroopan unionin yleisestä talousarviosta ja valvontaviranomaiselle mahdollisesti suoritettavista maksuista unionin oikeuden asiaa koskevissa säädöksissä määritellyissä tapauksissa. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin olisi kyse unionin rahoitusosuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilintarkastus.
Tarkistus  54 Ehdotus asetukseksi 1 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen, jäljempänä "vakuutus- ja työeläkeviranomainen".	1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan valvontaviranomainen (vakuutukset ja työeläkkeet), jäljempänä "vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen".
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen toimii direktiivin 64/225/ETY, direktiivin 73/239/ETY, direktiivin 73/240/ETY, direktiivin 76/580/ETY, direktiivin 78/473/ETY, direktiivin 84/641/ETY, direktiivin 87/344/ETY, direktiivin 88/357/ETY, direktiivin 92/49/ETY, direktiivin 98/78/EY, direktiivin 2001/17/EY, direktiivin 2002/83/EY, direktiivin 2002/92/EY, direktiivin 2003/41/EY, direktiivin 2002/87/EY, direktiivin 2005/68/EY, direktiivin 2007/44/EY, direktiivin 2005/60/EY ja direktiivin 2002/65/EY soveltamisalalla, mukaan luettuina näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset ja mahdolliset muut yhteisön säädökset, joissa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle annetaan tehtäviä.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii tämän asetuksen sekä direktiivin 64/225/ETY, direktiivin 73/239/ETY, direktiivin 73/240/ETY, direktiivin 76/580/ETY, direktiivin 78/473/ETY, direktiivin 84/641/ETY, direktiivin 87/344/ETY, direktiivin 88/357/ETY, direktiivin 92/49/ETY, direktiivin 98/78/EY, direktiivin 2001/17/EY, direktiivin 2002/83/EY, direktiivin 2002/92/EY, direktiivin 2003/41/EY, direktiivin 2002/87/EY, direktiivin 2005/68/EY, direktiivin 2007/44/EY, direktiivin 2005/60/EY ja direktiivin 2002/65/EY soveltamisalalla, mukaan luettuina näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset ja mahdolliset muut unionin säädökset, joissa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle annetaan tehtäviä.
	2 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön kattamien toimien alalla, mukaan lukien osakkaiden oikeudet, yritysten hyvä hallintotapa, tilintarkastukset ja tilinpäätösraportointi, jotta voidaan varmistaa 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten tehokas ja johdonmukainen soveltaminen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ryhtyy myös asianmukaisiin toimiin yritysostotarjouksiin, selvitystoimintaan, arvopaperistamiseen, lyhyeksi myyntiin ja johdannaisiin liittyvissä kysymyksissä, mukaan luettuna standardointi.
3. Tämän asetuksen säännökset eivät rajoita komission toimivaltaa eivätkä erityisesti sen perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista toimivaltaa varmistaa yhteisön oikeuden noudattaminen.	3. Tämän asetuksen säännökset eivät rajoita komission toimivaltaa eivätkä erityisesti sen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista toimivaltaa varmistaa unionin oikeuden noudattaminen.
4. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tavoitteena on i) parantaa sisämarkkinoiden toimintaa erityisesti varmistamalla korkeatasoinen, tehokas ja yhdenmukainen valvonta ja sääntely, ii) suojella vakuutuksenottajia ja muita edunsaajia, iii) turvata finanssimarkkinoiden eheys, tehokkuus ja moitteeton toiminta, iv) pitää yllä rahoitusjärjestelmän vakautta ja v) lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Tätä varten vakuutus- ja työeläkeviranomainen auttaa varmistamaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön oikeuden johdonmukaisen, tehokkaan ja tosiasiallisen soveltamisen, edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä ja antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.	4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tavoitteena on turvata rahoitusjärjestelmän lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vakaus, finanssilaitosten vakavaraisuus ja maksukyky, markkinoiden ja finanssituotteiden avoimuus sekä tallettajien ja sijoittajien suoja. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävänä on: i) parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja kilpailukykyä erityisesti varmistamalla korkeatasoinen, tehokas ja yhdenmukainen valvonta ja sääntely, ii) lisätä kilpailua ja innovointia sisämarkkinoilla ja edistää maailmanlaajuista kilpailukykyä, iia) edistää taloudellista osallisuutta, iii) turvata finanssimarkkinoiden eheys, avoimuus, tehokkuus ja moitteeton toiminta, iv) lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia, v) tukea Euroopan unionin uutta työllisyyttä ja kasvua edistävää strategiaa, vi) estää sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö ja edistää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä, vii) estää uusien luottokuplien syntyminen EU:n finanssilaitoksista ja viii) kehittää yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan tuotteen ominaispiirteiden ja jakeluprosessien vaikutusta laitosten taloudelliseen tilanteeseen ja kuluttajansuojaan. Tätä varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen auttaa varmistamaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten johdonmukaisen, tehokkaan ja tosiasiallisen yhdenmukaistamisen ja soveltamisen, edistää valvontakäytäntöjen yhdentymistä ja lähentymistä ja antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle, sekä laatii markkinoista taloudellisia analyyseja edistääkseen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tavoitteiden saavuttamista.
	4 a. Hoitaessaan sille tällä asetuksella annettuja tehtäviä vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kiinnittää erityistä huomiota järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin, joiden sortuminen tai toimintahäiriö saattaa haitata rahoitusjärjestelmän tai reaalitalouden toimintaa.
5. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen on osa Euroopan finanssivalvontajärjestelmää, jäljempänä ”EFVJ”, joka toimii valvontaviranomaisten verkostona 39 artiklassa tarkemmin määritellyllä tavalla.	5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii sille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan unionin edun mukaisesti.
6. Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen tekee yhteistyötä Euroopan järjestelmäriskikomitean, jäljempänä ”EJRK”, kanssa tämän asetuksen 21 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  55 Ehdotus asetukseksi 1 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	Euroopan finanssivalvontajärjestelmä
	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on osa Euroopan finanssivalvontajärjestelmää (jäljempänä EFVJ). EFVJ:n päätavoitteena on varmistaa, että finanssialaan sovellettavat säännöt pannaan aiheellisella tavalla täytäntöön, jotta säilytetään finanssialan vakaus ja siten turvataan luottamus rahoitusjärjestelmään yleisesti ja varmistetaan riittävä suoja finanssipalvelujen kuluttajille.
	2. EFVJ koostuu seuraavista: a) Euroopan järjestelmäriskikomitea;
	b) vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen;
	c) asetuksella (EU) N:o .../2010 [EPV] perustettu Euroopan valvontaviranomainen (pankkiala);
	d) asetuksella (EU) N:o .../2010 [EAMV] perustettu Euroopan valvontaviranomainen (arvopaperimarkkinat);
	e) jäljempänä 40 artiklassa säädetty Euroopan valvontaviranomainen (sekakomitea);
	f) asetusten (EU) N:o .../2010 [EAMV], (EU) N:o .../2010 [EVTEV] ja (EU) N:o .../... [EPV] 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden viranomaiset;
	g) komissio, kun kyseessä on 7 ja 9 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittaminen.
	Finanssivalvontajärjestelmän muodostavat viranomaiset, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset mukaan luettuina, vastaavat toiminnastaan Euroopan parlamentille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten vastuuvelvollisuutta kansallisille parlamenteille.
	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä, varmistaa toimien johdonmukaisuuden eri alojen välillä ja laatii yhteisiä kantoja finanssiryhmittymien valvonnan ja muiden monialaisten kysymysten osalta Euroopan järjestelmäriskikomitean sekä Euroopan valvontaviranomaisen (pankkiala) ja Euroopan valvontaviranomaisen (arvopaperimarkkinat) kanssa 40 artiklassa tarkoitetun sekakomitean välityksellä.
	4. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti EFVJ:n osapuolten on tehtävä luottamukseen ja täysimääräiseen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa yhteistyötä erityisesti varmistaakseen, että niiden toisilleen toimittamat tiedot ovat tarkoituksenmukaisia ja luotettavia.
	5. Ainoastaan EFVJ:ään kuuluvilla valvontaviranomaisilla on oikeus valvoa Euroopan unionissa toimivia finanssilaitoksia.
Tarkistus  56 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1) ’finanssilaitoksilla’ direktiivissä 98/78/EY määriteltyjä vakuutusyrityksiä, direktiivissä 2005/68/EY määriteltyjä jälleenvakuutusyrityksiä, direktiivin 2003/41/EY soveltamisalaan kuuluvia ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia ja direktiivissä 2002/87/EY määriteltyjä finanssiryhmittymiä;	1) 'finanssilaitoksilla' direktiivissä 98/78/EY määriteltyjä vakuutusyrityksiä, direktiivissä 2005/68/EY määriteltyjä jälleenvakuutusyrityksiä, direktiivin 2003/41/EY soveltamisalaan kuuluvia ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia ja direktiivissä 2002/87/EY määriteltyjä finanssiryhmittymiä ja mitä tahansa muuta Euroopan unionissa toimivaa yritystä tai yhteisöä, jonka liiketoimet ovat samanluonteisia, vaikka ne eivät ole suorassa yhteydessä laajempaan yleisöön;
Tarkistus  57 Ehdotus asetukseksi 6 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisella on seuraavat tehtävät:	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on seuraavat tehtävät:
a) auttaa luomaan yhteisiä, laadukkaita sääntely- ja valvontastandardeja ja -käytäntöjä erityisesti antamalla lausuntoja yhteisön toimielimille ja kehittämällä ohjeita, suosituksia ja teknisten standardien luonnoksia, jotka perustuvat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun lainsäädäntöön;	a) auttaa luomaan yhteisiä, laadukkaita sääntely- ja valvontastandardeja ja -käytäntöjä erityisesti antamalla lausuntoja unionin toimielimille ja kehittämällä ohjeita, suosituksia ja sääntely- ja täytäntöönpanostandardien luonnoksia, jotka perustuvat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin säädöksiin;
b) myötävaikuttaa yhteisön lainsäädännön yhdenmukaiseen soveltamiseen erityisesti edistämällä yhteistä valvontakulttuuria, varmistamalla 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön yhdenmukainen, tehokas ja tosiasiallinen soveltaminen, estämällä sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, sovittelemalla ja ratkaisemalla kansallisten valvontaviranomaisten välisiä erimielisyyksiä, edistämällä valvontakollegioiden yhdenmukaista toimintaa ja toteuttamalla toimia kriisitilanteissa;	b) myötävaikuttaa unionin lainsäädännön yhdenmukaiseen soveltamiseen erityisesti edistämällä yhteistä valvontakäytäntöä, varmistamalla 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten yhdenmukainen, tehokas ja tosiasiallinen soveltaminen, estämällä sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, sovittelemalla ja ratkaisemalla toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä, varmistamalla tehokas ja yhdenmukainen valvonta ja valvontakollegioiden yhdenmukainen toiminta ja toteuttamalla toimia muun muassa kriisitilanteissa;
c) helpottaa tehtävien ja velvollisuuksien delegoimista kansallisten valvontaviranomaisten välillä;	c) kannustaa tehtävien ja velvollisuuksien delegoimiseen toimivaltaisten viranomaisten välillä ja helpottaa sitä;
d) tehdä tiivistä yhteistyötä EJRK:n kanssa erityisesti toimittamalla tälle tietoja, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen, ja varmistamalla asianmukaisten jatkotoimien toteuttaminen EJRK:n antamien varoitusten ja suositusten pohjalta;	d) tehdä tiivistä yhteistyötä EJRK:n kanssa erityisesti toimittamalla tälle tietoja, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen, ja varmistamalla asianmukaisten jatkotoimien toteuttaminen EJRK:n antamien varoitusten ja suositusten pohjalta;
e) suorittaa kansallisten valvontaviranomaisten vertaisarviointia valvontatulosten yhtenäisyyden lisäämiseksi;	e) järjestää ja suorittaa toimivaltaisten viranomaisten vertaisarviointia valvontatulosten yhtenäisyyden lisäämiseksi;
f) seurata ja arvioida markkinakehitystä omalla vastuualueellaan;	f) seurata ja arvioida markkinakehitystä omalla vastuualueellaan;
	f a) laatia taloudellisia markkina-analyyseja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävien hoitoa varten;
	f b) edistää tallettajien ja sijoittajien suojaa;
	f c) arvioida henkilöille ja yrityksille kaikkialla Euroopan unionissa tarjottavien vakuutus- ja lisäeläketuotteiden ja -palvelujen saatavuutta ja laatua;
	g) toimia toimivaltaisena elimenä sellaisten 12 b artiklassa tarkoitettujen rajat ylittävää toimintaa harjoittavien laitosten kriisien hallinnassa, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin, ja toteuttaa näille laitoksille kaikki varhaisvaiheen toimenpiteet tai kriisinratkaisu- tai maksukyvyttömyysmenettelyt 12 c artiklassa tarkoitetun kriisinratkaisuyksikkönsä kautta;
g) suorittaa muita tässä asetuksessa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa yhteisön lainsäädännössä säädettyjä tehtäviä.	h) suorittaa muita tässä asetuksessa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä säädettyjä tehtäviä;
	h a) luoda tietokanta rekisteröidyistä finanssilaitoksista toimivalta-alueellaan ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä yksilöidyissä tapauksissa keskitetysti;
2. Edellä 1 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi vakuutus- ja työeläkeviranomaisella on tämän asetuksen mukainen toimivalta ja erityisesti toimivalta	2. Edellä 1 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on tämän asetuksen mukainen toimivalta ja erityisesti toimivalta
a) laatia luonnoksia teknisiksi standardeiksi 7 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa;	a) laatia luonnoksia sääntelystandardeiksi 7 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa;
	a a) laatia luonnoksia täytäntöönpanostandardeiksi 7 e artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa;
b) antaa 8 artiklan mukaisia ohjeita ja suosituksia;	b) antaa 8 artiklan mukaisia ohjeita ja suosituksia;
c) antaa erityistapauksissa suosituksia 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti;	c) antaa erityistapauksissa suosituksia 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
d) tehdä kansallisille valvontaviranomaisille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä 10 ja 11 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa;	d) tehdä kansallisille valvontaviranomaisille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä 10 ja 11 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa;
e) tehdä finanssilaitoksille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä 9 artiklan 6 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;	e) tehdä finanssilaitoksille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä 9 artiklan 6 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;
f) antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle tai komissiolle 19 artiklan mukaisesti.	f) antaa lausuntoja Euroopan parlamentille, neuvostolle tai komissiolle 19 artiklan mukaisesti;
	f a) kerätä suoraan tarvittavaa tietoa finanssilaitoksista;
	f b) laatia sääntelystandardi, jossa määrätään vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle toimitettavat vähimmäistiedot liiketoimista ja markkinoiden toimijoista, kuinka keräämisen koordinointi on suoritettava ja kuinka nykyiset kansalliset tietokannat on yhdistettävä, jotta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on aina mahdollisuus tutustua merkittäviin ja tarvittaviin tietoihin liiketoimista ja markkinoiden toimijoista 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä määritellyn toimivaltansa mukaisesti;
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen käyttää yhteisön laajuisesti toimiviin yrityksiin tai yhteisön laajuiseen taloudelliseen toimintaan yksinomaista toimivaltaa, joka on annettu sille 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä.	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen käyttää unionin laajuisesti toimiviin yrityksiin tai unionin laajuiseen taloudelliseen toimintaan yksinomaista toimivaltaa, joka on annettu sille 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä.
Tätä varten vakuutus- ja työeläkeviranomaisella on asianmukaiset tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuudet, jotka määritellään asiaa koskevassa lainsäädännössä, sekä mahdollisuus maksujen perintään.	Käyttäessään tässä kohdassa tarkoitettua yksinomaista toimivaltaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on asianmukaiset tutkinta- ja täytäntöönpanovaltuudet, jotka määritellään asiaa koskevassa lainsäädännössä, sekä mahdollisuus maksujen perintään. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja hyödyntää niiden asiantuntemusta, palveluja ja valtuuksia käyttääkseen yksinomaista toimivaltaansa ja tehtäviensä suorittamiseksi.
Tarkistus  58 Ehdotus asetukseksi 6 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a artikla
	Niiden toimivaltaisten viranomaisten valtuudet, jotka ovat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen jäseniä
	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sen jäsenistöön kuuluvilla toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet hyväksyä ennaltaehkäiseviä ja korjaavia valvontatoimenpiteitä, mukaan lukien seuraavat valtuudet, jos ne koskevat finanssilaitoksia ja niitä käytetään tasasuhteisesti
	a) pyytää ja ottaa vastaan tarvittavia tietoja;
	b) asettaa raportointi- ja julkistamisvaatimuksia;
	c) tehdä tarkastuskäyntejä;
	d) hyväksyä vakavaraisuutta koskevia toimenpiteitä, kuten eturistiriitoihin, hyvään hallintotapaan, maksuvalmiuteen, vastuisiin, osinkoihin sekä palkka- ja palkkiopolitiikkaan vaikuttavia toimenpiteitä;
	e) lohkaista tai erottaa vähittäispankkitoiminta arvopaperikaupasta ja muista julkisen palvelun ulkopuolisista toiminnoista silloin, kun yhteisiin kriteereihin perustuva arviointi osoittaa merkittävän riskin olemassaolon;
	f) asettaa väliaikaisia rajoituksia tai kieltoja tietyille tuotteille tai tietyntyyppisille liiketoimille, jotka saattavat aiheuttaa suoraan tai välillisesti liiallista volatiliteettia markkinoilla tai häiriöitä koko unionin rahoitusjärjestelmälle tai sen osalle tai julkis- tai reaalitaloudelle;
	g) määrätä finanssilaitokset toimimaan tytäryhtiöiden kautta silloin, kun yhteisiin kriteereihin perustuva arviointi osoittaa merkittävän sisäisen riskin olemassaolon;
	h) määrätä varoitussakkoja;
	i) päättää, että päälliköt tai johtajat ovat esteellisiä toimimaan tehtävissään;
	j) erottaa johtajia tai johtokunta;
	k) puuttua väliaikaisesti finanssilaitosten toimintaan;
	l) peruuttaa osakeyhtiön tuottamat voitot finanssilaitosten merkittäviltä osakkailta, jos nämä eivät puolusta yhtiön etua silloin, kun on kyse avoimuuden puutteesta, pelottomasta anto- tai ottolainauksesta tai vakavasta ja järjestelmällisestä rikkomuksesta;
	m) ulottaa taloudellinen vastuu koskemaan päälliköitä, johtajia tai finanssilaitoksia, jotka aiheuttavat tai ovat mukana aiheuttamassa vakavia ja järjestelmällisiä unionin lainsäädännön rikkomuksia tai joilla on palvelujaan varten epäasiallinen kannustinjärjestelmä;
	n) vaatia tarvittaessa korkoja, toimintaa ja varallisuutta koskevia päälliköiden ja johtajien lausuntoja;
	o) pyytää kehittämään yksityiskohtainen kriisinratkaisujärjestelmä, jota päivitetään säännöllisesti ja joka sisältää ohjatun varhaisen vaiheen toimintamekanismin, nopeita korjaavia toimia ja hätäsuunnitelman konkurssin varalle;
	p) perua toimilupia ja passeja; sekä
	q) sopia pöytäkirjoista, joilla varmistetaan yhteisen unionin tason ratkaisun saavuttaminen mahdollisimman nopeasti ja järjestelmällisesti markkinahäiriöiden estämiseksi tai poistamiseksi.
Tarkistus  59 Ehdotus asetukseksi 7 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Tekniset standardit	Sääntelystandardit
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi kehittää teknisiä standardeja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä erityisesti määritellyillä aloilla. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen antaa standardien luonnokset komission hyväksyttäviksi.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kehittää sääntelystandardeja täydentämään, päivittämään ja muuttamaan osatekijöitä, jotka eivät ole 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön kannalta keskeisiä. Sääntelystandardit eivät sisällä strategisia päätöksiä, ja niiden sisältöä rajoitetaan säädöksillä, joihin ne perustuvat.
Ennen kuin vakuutus- ja työeläkeviranomainen toimittaa tekniset standardit komissiolle, se järjestää tarvittaessa niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä.
	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen järjestää sääntelystandardeja koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi sääntelystandardeista mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä ennen sääntelystandardien luonnosten hyväksymistä. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää myös 22 artiklassa tarkoitetulta vakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmältä lausunnon tai neuvoa.
	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen esittää sääntelystandardien luonnoksensa komission hyväksyttäväksi ja samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa standardiluonnosten vastaanottamisesta, hyväksyykö se kyseiset luonnokset. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella. Se voi hyväksyä standardiluonnokset osittain tai muutettuina, jos yhteisön etu sitä vaatii.	4. Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa sääntelystandardien luonnosten vastaanottamisesta, hyväksyykö vai hylkääkö se kyseiset luonnokset sääntelystandardeiksi vai muuttaako se niitä. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle päätöksestään ja sen perusteluista.
Jos komissio ei hyväksy standardeja tai hyväksyy ne osittain tai muutettuina, se ilmoittaa perusteensa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle.
2. Komissio hyväksyy standardit asetuksilla tai päätöksillä, ja ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
	5. Komissio voi muuttaa luonnoksia sääntelystandardeiksi silloin, kun ne eivät ole unionin oikeuden mukaisia, niissä ei kunnioiteta suhteellisuusperiaatetta tai ne ovat ristiriidassa finanssipalvelujen sisämarkkinoiden perusperiaatteiden kanssa, sellaisina kuin nämä periaatteet ilmenevät finanssipalveluja koskevasta unionin säännöstöstä.
Tarkistus  60 Ehdotus asetukseksi 7 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 a artikla
	Siirretyn säädösvallan käyttäminen
	1. Siirretään komissiolle valta hyväksyä 7 artiklassa tarkoitettuja sääntelystandardeja määräämättömäksi ajaksi.
	2. Komissio hyväksyy luonnokset sääntelystandardeiksi asetuksina tai päätöksinä.
	3. Heti kun komissio on hyväksynyt sääntelystandardin, se toimittaa sen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
	4. Komissiolle siirrettyyn valtaan hyväksyä sääntelystandardeja sovelletaan 7 b – 7 d artiklassa asetettuja ehtoja.
	5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtaja antaa 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja hyväksytyistä sääntelystandardeista ja ilmoittaa, mitkä kansalliset viranomaiset eivät ole noudattaneet niitä.
Tarkistus  61 Ehdotus asetukseksi 7 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 b artikla
	Sääntelystandardien vastustaminen
	1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa sääntelystandardia neljän kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Tätä määräaikaa voidaan Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta pidentää kahdella kuukaudella.
	2. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole määräajan umpeutuessa vastustaneet sääntelystandardia, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.
	3. Ennen kyseisen määräajan umpeutumista ja poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kumpikin ilmoittaa komissiolle, että ne eivät aio vastustaa sääntelystandardia. Siinä tapauksessa sääntelystandardi julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.
	4. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa sääntelystandardia, se ei tule voimaan. Toimielin, joka vastustaa sääntelystandardia, esittää perustelut päätökselleen.
Tarkistus  62 Ehdotus asetukseksi 7 c artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 c artikla
	Sääntelystandardiluonnosten hyväksymättä jättäminen tai muuttaminen
	1. Jos komissio ei hyväksy luonnosta sääntelystandardiksi tai muuttaa sitä, se ilmoittaa asiasta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja esittää perustelut.
	2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi kutsua asiasta vastaavan komission jäsenen ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajan kuukauden kuluessa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan tai neuvoston ad hoc -kokoukseen esittelemään ja selittämään näkemyseronsa.
Tarkistus  63 Ehdotus asetukseksi 7 d artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 d artikla
	Säädösvallan siirron peruuttaminen
	1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 7 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.
	2. Peruuttamispäätöksessä on ilmoitettava peruuttamisen syyt, ja sillä lopetetaan säädösvallan siirto.
	3. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä mainitsee samalla, mitä sääntelystandardia koskevia valtuuksia mahdollinen peruuttaminen koskee ja mitkä ovat peruuttamisen mahdolliset syyt.
Tarkistus  64 Ehdotus asetukseksi 7 e artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 e artikla
	Täytäntöönpanostandardit
	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi laatia luonnoksia standardeiksi, joilla pannaan täytäntöön oikeudellisesti sitovia Euroopan unionin säädöksiä erityisesti tässä asetuksessa ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä määritellyillä aloilla.
	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen järjestää täytäntöönpanostandardeja koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi standardeista mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä ennen täytäntöönpanostandardien luonnosten hyväksymistä. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää myös 22 artiklassa tarkoitetulta vakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmältä lausunnon tai neuvoa.
	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa täytäntöönpanostandardien luonnokset komission hyväksyttäviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti ja samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
	4. Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa täytäntöönpanostandardiluonnosten vastaanottamisesta, hyväksyykö vai hylkääkö se kyseiset täytäntöönpanostandardien luonnokset vai muuttaako se niitä. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle päätöksestään ja sen perusteluista.
	5. Komissio voi muuttaa luonnoksia täytäntöönpanostandardeiksi silloin, kun ne eivät ole unionin oikeuden mukaisia, niissä ei noudateta suhteellisuusperiaatetta tai ne ovat ristiriidassa finanssipalvelujen yhtenäismarkkinoiden perusperiaatteiden kanssa.
	6. Jos komissio ei hyväksy luonnoksia täytäntöönpanostandardeiksi tai muuttaa niitä, se ilmoittaa asiasta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja esittää perustelut.
	7. Asianmukaisen menettelyn päätyttyä standardit julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tarkistus  65 Ehdotus asetukseksi 8 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen antaa kansallisille valvontaviranomaisille tai finanssilaitoksille osoitettuja ohjeita ja suosituksia yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen vahvistamiseksi EFVJ:ssä sekä yhteisön lainsäädännön yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa kansallisille valvontaviranomaisille tai finanssilaitoksille osoitettuja ohjeita ja suosituksia yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen vahvistamiseksi EFVJ:ssä sekä unionin lainsäädännön yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.
	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen järjestää ohjeita ja suosituksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi ohjeista ja suosituksista mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää myös 22 artiklassa tarkoitetulta vakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmältä lausunnon tai neuvoa. Näiden kuulemisten, analyysien, lausuntojen ja neuvojen on oltava oikeassa suhteessa ohjeen tai suosituksen laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen.
Kansallisten valvontaviranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan kyseisiä ohjeita ja suosituksia.	2. Kahden kuukauden kuluessa ohjeen tai suosituksen antamisesta kunkin toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, aikooko se noudattaa kyseistä ohjetta tai suositusta. Toimivaltaisten viranomaisten ja finanssilaitosten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan kyseisiä ohjeita ja suosituksia. Jos toimivaltainen viranomainen ei aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava asiasta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ja esitettävä perustelut. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa nämä perustelut.
	2 b. Kaikkien finanssilaitosten on ilmoitettava vuosittain selvästi ja yksityiskohtaisesti, aikovatko ne noudattaa kyseistä ohjetta tai suositusta.
Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata kyseisiä ohjeita tai suosituksia, sen on ilmoitettava perusteensa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle.	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtaja ilmoittaa 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle, mitkä ohjeet ja suositukset se on antanut, ja kertoo, mitkä kansalliset viranomaiset eivät ole noudattaneet niitä ja miten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen aikoo varmistaa, että nämä viranomaiset vastedes noudattavat sen suosituksia ja ohjeita.
Tarkistus  66 Ehdotus asetukseksi 9 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lainsäädäntöä asianmukaisesti ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että finanssilaitos täyttää kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella on tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädetyt valtuudet.	1. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei ole soveltanut asianmukaisesti 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä, mukaan luettuna 7 ja 7 e artiklan mukaisesti laaditut sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että finanssilaitos täyttää kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädetyt valtuudet.
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi tutkia virheelliseksi väitettyä yhteisön oikeuden soveltamista yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tutkia Euroopan unionin oikeuden väitettyä rikkomista tai soveltamatta jättämistä yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston, komission tai osallisryhmien pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.
Kyseisen kansallisen valvontaviranomaisen on toimitettava vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, joita tämä katsoo tarvitsevansa tutkimukseensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklassa vahvistettuja valtuuksia.	3. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, joita tämä katsoo tarvitsevansa tutkimukseensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklassa vahvistettuja valtuuksia.
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tutkimuksensa aloittamisesta osoittaa kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä yhteisön oikeuden noudattamiseksi.	4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tutkimuksensa aloittamisesta osoittaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä Euroopan unionin oikeuden noudattamiseksi. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen varmistaa, että ne, joille päätös on osoitettu, voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluiksi.
Kansallisen valvontaviranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle toimista, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen yhteisön oikeuden noudattamisen.	5. Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle toimista, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen unionin oikeuden noudattamisen.
4. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei ole noudattanut yhteisön oikeutta yhden kuukauden kuluessa vakuutus- ja työeläkeviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi vakuutus- ja työeläkeviranomaisen ilmoitettua asiasta tai omasta aloitteestaan tehdä päätöksen, jossa kansallista valvontaviranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita yhteisön oikeuden noudattaminen edellyttää.	6. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole noudattanut unionin oikeutta 3 kohdassa tarkoitetun kymmenen työpäivän kuluessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee päätöksen, jossa toimivaltaista viranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita unionin oikeuden noudattaminen edellyttää.
Komissio tekee päätöksen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua suosituksen antamisesta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee päätöksen viimeistään kuukauden kuluttua suosituksen antamisesta.
Komissio varmistaa, että ne, joille päätös on osoitettu, voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluiksi.
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen ja kansalliset valvontaviranomaiset toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.
5. Kansallisen valvontaviranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle toimista, joita se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa komission päätöksen täytäntöönpanemiseksi.	7. Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle toimista, joita se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen täytäntöönpanemiseksi.
6. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka rahoitusjärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että kansallinen valvontaviranomainen ei noudata kyseistä päätöstä, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin, tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet yhteisön oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa.	8. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettua päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka rahoitusjärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että toimivaltainen viranomainen ei noudata kyseistä päätöstä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.
Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöksen on oltava komission 4 kohdan nojalla tekemän päätöksen mukainen.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen on oltava 4 kohdan nojalla tehdyn päätöksen mukainen. Komissio vastaa kaikista oikeudellisista tai oikeuslaitosta koskevista kustannuksista, joita vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle aiheutuu tämän artiklan soveltamisesta.
7. Päätökset, jotka tehdään 6 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia kansallisten valvontaviranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.	9. Päätöksiä, jotka tehdään 8 kohdan nojalla, sovelletaan kaikkiin relevantteihin finanssilaitoksiin, jotka toimivat noudattamisen laiminlyöneellä lainkäyttöalueella, ja ne ovat ensisijaisia toimivaltaisten viranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.
Toimien, joita kansalliset valvontaviranomaiset toteuttavat 4 tai 6 kohdan nojalla tehtyjen päätösten soveltamisalaan kuuluvien tosiseikkojen osalta, on oltava kyseisten päätösten mukaisia.	Toimissa, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 5 tai 8 kohdan nojalla tehtyjen päätösten soveltamisalaan kuuluvien tosiseikkojen osalta, on noudatettava kyseisiä päätöksiä.
	Puheenjohtaja ilmoittaa 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa, mitkä toimivaltaiset viranomaiset ja finanssilaitokset eivät ole noudattaneet 4 ja 6 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä.
Tarkistus  67 Ehdotus asetukseksi 10 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Kun on kyse epäsuotuisista muutoksista, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden yhteisössä, komissio voi omasta aloitteestaan tai vakuutus- ja työeläkeviranomaisen, neuvoston taikka EJRK:n pyynnöstä tehdä vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle osoitetun päätöksen, jossa todetaan kriisitilanteen olemassaolo tämän asetuksen soveltamiseksi.	1. Kun on kyse epäsuotuisista muutoksista, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden unionissa, EJRK voi omasta aloitteestaan tai vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, neuvoston, Euroopan parlamentin taikka komission pyynnöstä antaa varoituksen kriisitilanteen olemassaolosta, jotta vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi ilman lisävaatimuksia hyväksyä 3 kohdassa tarkoitetut yksittäiset päätökset.
	1 a. Kun EJRK antaa varoituksen, se antaa sen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle.
	Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan olisi kuultava EJRK:n puheenjohtajaa ja asiasta vastaavaa komission jäsentä mahdollisimman pian varoituksen antamisen jälkeen salassapitovelvollisuutta koskevista säännöistä, jos EJRK:n päätöstä ei ole julkistettu.
	Kun varoitus on annettu, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen on aktiivisesti helpotettava ja, jos se katsotaan tarpeelliseksi, koordinoitava kaikkia asiasta vastaavien viranomaisten toimia.
2. Komission tehtyä 1 kohdan mukaisen päätöksen vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi tehdä yksittäisiä päätöksiä, joissa kansallisia valvontaviranomaisia vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti sellaisten riskien torjumiseksi, jotka voivat vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden, varmistamalla, että finanssilaitokset ja kansalliset valvontaviranomaiset täyttävät kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset.	2. EJRK:n tehtyä 1 kohdan mukaisen päätöksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee yksittäisiä päätöksiä, varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimet tämän asetuksen mukaisesti sellaisten riskien torjumiseksi, jotka voivat vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden, varmistamalla, että finanssilaitokset ja toimivaltaiset viranomaiset täyttävät kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset.
3. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata 2 kohdassa tarkoitettua vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin, tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet kyseisen lainsäädännön mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa.	3. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata 2 kohdassa tarkoitettua vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten asiaankuuluvien vaatimuksien mukaisesti finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet kyseisen lainsäädännön mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.
	3 a. Jos taho, jolle päätös on osoitettu, kieltäytyy noudattamasta unionin oikeutta tai vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tekemää päätöstä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi käynnistää rikkomismenettelyn kansallisissa tuomioistuimissa välitoimien toteuttamista koskevat pyynnöt mukaan luettuna.
4. Päätökset, jotka tehdään 3 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia kansallisten valvontaviranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.	4. Päätökset, jotka tehdään 3 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia toimivaltaisten viranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.
Toimien, joita kansalliset valvontaviranomaiset toteuttavat 2 tai 3 kohdan nojalla tehtyjen päätösten soveltamisalaan kuuluvien tosiseikkojen osalta, on oltava kyseisten päätösten mukaisia.	Toimien, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 2 tai 3 kohdan nojalla tehtyjen päätösten soveltamisalaan kuuluvien tosiseikkojen osalta, on oltava kyseisten päätösten mukaisia.
	EJRK tarkistaa 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston, komission tai vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen pyynnöstä ja julistaa tarvittaessa kriisitilanteen päättyneeksi.
	Puheenjohtaja esittää 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa toimivaltaisille viranomaisille ja finanssilaitoksille 3 ja 4 kohdan mukaisesti osoitetut yksittäiset päätökset.
Tarkistus  68 Ehdotus asetukseksi 11 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Jos kansallinen valvontaviranomainen on eri mieltä toisen kansallisen valvontaviranomaisen toimeen liittyvästä menettelystä, toimen sisällöstä tai toimien puutteesta sellaisilla aloilla, joilla useamman kuin yhden jäsenvaltion kansallisten valvontaviranomaisten on 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaan tehtävä yhteistyötä, koordinoitava toimintaansa tai tehtävä yhteisiä päätöksiä, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi yhden tai useamman asianomaisen kansallisen valvontaviranomaisen pyynnöstä auttaa viranomaisia pääsemään sopimukseen 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklassa vahvistettuja valtuuksia.	1. Jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen toimeen liittyvästä menettelystä, toimen sisällöstä tai toimien puutteesta sellaisilla aloilla, joilla useamman kuin yhden jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaan tehtävä yhteistyötä, koordinoitava toimintaansa tai tehtävä yhteisiä päätöksiä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ryhtyy omasta aloitteestaan tai yhden tai useamman asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä johtamaan toimia, joiden tarkoituksena on auttaa viranomaisia pääsemään sopimukseen 2–4 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklassa vahvistettuja valtuuksia.
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen asettaa määräajan kansallisten valvontaviranomaisten väliselle sovittelulle ottaen huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä mahdollisesti asetetut määräajat sekä asian monimutkaisuuden ja kiireellisyyden.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen asettaa määräajan toimivaltaisten viranomaisten väliselle sovittelulle ottaen huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä mahdollisesti asetetut määräajat sekä asian monimutkaisuuden ja kiireellisyyden. Tässä vaiheessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii välittäjänä.
3. Jos kansalliset valvontaviranomaiset eivät sovitteluvaiheen päättyessä ole päässeet keskinäiseen sopimukseen, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi yhteisön oikeuden mukaisesti tehdä päätöksen, jossa kyseisiä viranomaisia vaaditaan toteuttamaan tietty toimi tai pidättymään toimista asian ratkaisemiseksi.	3. Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät sovitteluvaiheen päättyessä ole päässeet keskinäiseen sopimukseen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee 29 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päätöksen erimielisyyden ratkaisemiseksi ja vaatii kyseisiä viranomaisia toteuttamaan tietyn toimen unionin lainsäädännön mukaisesti ja kyseisiä kansallisia valvontaviranomaisia sitovasti.
4. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöstä ja jättää näin ollen varmistamatta, että finanssilaitos noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön nojalla suoraan sovellettavissa, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet yhteisön oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa.	4. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöstä ja jättää näin ollen varmistamatta, että finanssilaitos noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla suoraan sovellettavissa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.
	4 a. Päätökset, jotka tehdään 4 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia toimivaltaisten viranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden. Toimien, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 3 tai 4 kohdan nojalla tehtyjen päätösten soveltamisalaan kuuluvien tosiseikkojen osalta, on oltava kyseisten päätösten mukaisia.
	4 b. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtaja esittää 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa toimivaltaisten viranomaisten väliset erimielisyydet, aikaansaadut sopimukset ja erimielisyyksien ratkaisemiseksi tehdyt päätökset.
Tarkistus  69 Ehdotus asetukseksi 11 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	11 a artikla
	Eri alojen toimivaltaisten viranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaiseminen
	Sekakomitea ratkaisee 42 artiklan nojalla toimivien toimivaltaisten viranomaisten välille mahdollisesti syntyvät erimielisyydet 11 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus  70 Ehdotus asetukseksi 12 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen myötävaikuttaa valvontakollegioiden tehokkaaseen ja yhdenmukaisen toimintaan ja edistää yhteisön lainsäädännön johdonmukaista soveltamista kollegioissa.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen myötävaikuttaa direktiivissä 2006/48/EY tarkoitettujen valvontakollegioiden tehokkaaseen ja yhdenmukaiseen toimintaan sekä valvoo sitä ja edistää unionin oikeuden johdonmukaista soveltamista kollegioissa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstön on voitava osallistua kaikkiin toimintoihin, myös kahden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen yhteisesti suorittamiin, paikalla tehtäviin tarkastuksiin.
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen osallistuu tarkkailijana valvontakollegioiden kokouksiin katsoessaan sen aiheelliseksi. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen osallistuessa kokouksiin sitä pidetään asiaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna "kansallisena valvontaviranomaisena", ja sille on annettava kaikki olennaiset tiedot, jotka jaetaan kollegion jäsenille, jos se niitä pyytää.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen johtaa valvontakollegioiden kokouksia katsoessaan sen aiheelliseksi. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen johtaessa kokouksia sitä pidetään asiaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna "toimivaltaisena viranomaisena". Se vastaa ainakin seuraavista tehtävistä:
	a) kokoaa ja jakaa kaiken olennaisen tiedon toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa ja kriisitilanteissa valvontakollegioiden työn helpottamiseksi ja perustaa keskusjärjestelmän ja hallinnoi sitä, jotta tällaiset tiedot olisivat toimivaltaisten viranomaisten saatavilla valvontakollegioissa;
	b) käynnistää ja koordinoi unionin laajuisia stressitestejä, jotta voitaisiin arvioida finanssilaitosten, erityisesti 12 b artiklassa tarkoitettujen laitosten, kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, sekä varmistaa, että tällaisissa testeissä käytetään kansallisella tasolla mahdollisimman yhdenmukaisia menetelmiä;
	c) suunnittelee ja johtaa valvontatoimia toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa ja kriisitilanteissa, myös arvioi riskit, joille finanssilaitokset altistuvat tai saattavat altistua; sekä
	d) valvoo toimivaltaisten viranomaisten suorittamia tehtäviä.
3. Tarvittaessa vakuutus- ja työeläkeviranomainen määrittää kansallisilta valvontaviranomaisilta kerättävät olennaiset tiedot ja kerää ne yhteistyössä valvontakollegioissa toimivien valvojien kanssa helpottaakseen valvontakollegioiden työtä.	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa 7, 7 e ja 8 artiklassa tarkoitettuja sääntely- ja täytäntöönpanostandardeja, ohjeita ja suosituksia valvonnan ja valvontakollegioiden omaksumien parhaiden käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Viranomaisten on hyväksyttävä kirjallisesti kunkin valvontakollegion toimintaa koskevat järjestelyt varmistaakseen, että niiden kaikkien toiminta on yhdenmukaista.
	Oikeudellisesti sitovalla välittäjän roolilla on tarkoitus antaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle mahdollisuus ratkaista toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä 11 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jos kyseinen valvontakollegio ei pääse yksimielisyyteen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tehdä valvontapäätöksiä, jotka ovat suoraan sovellettavissa kyseisiin laitoksiin.
Se perustaa keskusjärjestelmän ja hallinnoi sitä, jotta tällaiset tiedot olisivat valvontakollegioissa kansallisten valvontaviranomaisten saatavilla.
Tarkistus  71 Ehdotus asetukseksi 12 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Yleiset säännökset
	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kiinnittää erityistä huomiota ja puuttuu rahoituspalvelujen keskeytymisriskeihin, jotka (i) johtuvat koko rahoitusjärjestelmän tai sen osien heikentymisestä ja (ii) saattavat vaikuttaa huomattavan kielteisesti sisämarkkinoihin ja reaalitalouteen (järjestelmäriski). Kaikenlaiset finanssialan välittäjät, markkinat ja rakenteet saattavat jossain määrin vaikuttaa järjestelmän toimivuuteen.
	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii yhteistyössä Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa yhteiset määrälliset ja laadulliset indikaattorit (ns. riskikojelauta), jonka perusteella myönnetään valvontaluokitus 12 b artiklassa tarkoitetuille rajat ylittävää toimintaa harjoittaville laitoksille, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin. Luokitusta on tarkasteltava uudestaan säännöllisesti, jotta voidaan ottaa huomioon merkittävät muutokset laitoksen riskiprofiilissa. Valvontaluokitus on ratkaiseva osatekijä tehtäessä päätös valvoa suoraan vaikeuksissa olevaa laitosta tai puuttua sen toimintaan.
	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ehdottaa tarvittaessa uusia luonnoksia sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi sekä ohjeita ja suosituksia 12 b artiklassa tarkoitetuille laitoksille, jotka saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä.
	4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen valvoo rajat ylittävää toimintaa harjoittavia laitoksia, jotka saattavat aiheuttaa 12 b artiklassa tarkoitetun järjestelmäriskin. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen toimii toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välityksellä.
	5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustaa kriisinratkaisuyksikön, jonka tehtävänä on toteuttaa käytännössä selvästi määriteltyä kriisinhallinnan hallintomallia ja toimintatapaa varhaisvaiheen toimenpiteistä kriisinratkaisuun ja maksukyvyttömyysmenettelyyn ja johtaa näitä menettelyjä.
	6. Kaikkien 12 b artiklassa tarkoitettujen finanssilaitosten on kuuluttava 12 d ja 12 e artiklalla perustettavaan eurooppalaiseen vakuutustakuujärjestelmään ja Euroopan vakausrahastoon. Yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa toimivat finanssilaitokset voivat valita, liittyvätkö ne eurooppalaiseen vakuutustakuujärjestelmään vai Euroopan vakausrahastoon. Vakausrahastoon maksettavat maksut korvaavat vastaavanlaisiin kansallisiin rahastoihin maksettavat maksut.
Tarkistus  72 Ehdotus asetukseksi 12 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 b artikla
	Sellaisten järjestelmän kannalta merkittävien laitosten tunnistaminen, jotka voivat aiheuttaa järjestelmäriskin
	1. Hallintoneuvosto voi EJRK:aa kuultuaan tunnistaa 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen rajat ylittävää toimintaa harjoittavia laitoksia, joita vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen on valvottava suoraan tai jotka sen on asetettava 12 c artiklassa tarkoitetun kriisinratkaisuyksikön valvontaan niiden mahdollisesti aiheuttaman järjestelmäriskin tai niiden EU:n laajuisen ulottuvuuden vuoksi.
	2. Tällaisten finanssilaitosten yksilöintiperusteiden on oltava yhdenmukaiset finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Kansainvälisen järjestelypankin määrittelemien perusteiden kanssa.
Tarkistus  73 Ehdotus asetukseksi 12 c artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 c artikla
	Kriisinratkaisuyksikkö
	1. Kriisinratkaisuyksikkö säilyttää rahoituksen vakauden ja minimoi 12 b artiklassa tarkoitettujen laitosten vaikeuksien vaikutuksen muuhun järjestelmään ja talouteen kokonaisuudessaan sekä rajoittaa veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia, noudattaa suhteellisuusperiaatetta ja luotonantajien hierarkiaa ja varmistaa tasa-arvoisen kohtelun yli valtioiden rajojen.
	2. Kriisinratkaisuyksikölle on annettava valtuudet täyttää 1 kohdassa säädetyt tehtävät, jotta se voi elvyttää vaikeuksissa olevia laitoksia tai päättää elinkelvottomien laitosten toiminnan lopettamisesta (tärkeää moraalikadon rajoittamiseksi). Se voi muun muassa edellyttää pääoman, maksuvalmiuden ja liiketoimintakokonaisuuden mukauttamista sekä prosessien parantamista, nimittää tai vaihtaa johdon, suositella takuita, lainoja ja maksuvalmiusapua, myyntiä kokonaan tai osittain tai velan vaihtamista osakkeiksi (asianmukaisin arvonleikkauksin) tai ottaa laitoksen tilapäisesti julkiseen omistukseen.
	3. Kriisinratkaisuyksikön on koostuttava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen hallintoneuvoston nimittämistä asiantuntijoista, joilla on tietoa ja asiantuntemusta finanssilaitosten rakenneuudistuksista, toiminnan muuttamisesta voitolliseksi ja asettamisesta selvitystilaan.
Tarkistus  74 Ehdotus asetukseksi 12 d artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 d artikla
	Vakuutustakuujärjestelmien eurooppalaiset puitteet
	1. Kuluttajansuojan varmistamiseksi koko unionissa kaikissa jäsenvaltioissa on toteutettava kansallisten vakuutustakuujärjestelmien asianmukainen yhdenmukaistamisen taso.
	Perustetaan eurooppalainen vakuutustakuujärjestelmä (jäljempänä "järjestelmä"), jotta voidaan varmistaa vakuutuslaitosten yhteisvastuullisuus, suojata eurooppalaisten vakuutuksenottajien edut ja minimoida veronmaksajille koituvat kustannukset.
	2. Järjestelmä rahoitetaan kaikkien 12 b artiklassa tarkoitettujen finanssilaitosten maksuilla. Maksu määritellään muun muassa sillä perusteella, kuinka altis finanssilaitos on riskeille.
	3. Järjestelmää johtaa johtokunta, jonka vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen nimittää viiden vuoden toimikaudeksi. Johtokunnan jäsenet valitaan kansallisista takuujärjestelmistä vastaavien kansallisten viranomaisten henkilökunnasta. Järjestelmä perustaa myös neuvoa-antavan komitean, johon kuuluu järjestelmään osallistuvien finanssilaitosten edustajia.
	4. Jos finanssilaitosten maksuista kertyneet varat eivät riitä Euroopan vakuutuksenottajien etujen turvaamiseen, järjestelmä voi lisätä varojaan laskemalla liikkeeseen joukkolainan tai muiden rahoituskeinojen avulla.
Tarkistus  75 Ehdotus asetukseksi 12 e artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 e artikla
	Euroopan vakuutus- ja lisäeläkealan vakausrahasto
	1. Perustetaan Euroopan vakuutus- ja lisäeläkealan vakausrahasto (jäljempänä vakausrahasto), jotta voidaan tehostaa rahoitusjärjestelmän kustannusten sisällyttämistä hintoihin, julkisten menojen täydellinen takaisinperintä mukaan luettuna, ja tukea kriisinratkaisua vaikeuksissa olevissa rajat ylittävää toimintaa harjoittavissa finanssilaitoksissa. Yhdessä ainoassa jäsenvaltiossa toimivat finanssilaitokset voivat valita, liittyvätkö ne rahastoon. Vakausrahaston on hyväksyttävä asianmukaisia toimia, jotta avun saatavuus ei aiheuta moraalikatoa.
	2. Vakausrahasto rahoitetaan kaikkien 12 b artiklassa tarkoitettujen finanssilaitosten maksuilla. Näiden maksujen on oltava oikeassa suhteessa kunkin laitoksen riskitasoon ja järjestelmäriskin suuruuteen sekä riskin vaihteluihin ajan kuluessa, jotka on yksilöity laitosten ns. riskikojelaudassa. Vaadituissa maksuissa on otettava huomioon talouden tilanne laajasti tarkasteltuna ja finanssilaitosten tarve ylläpitää pääomaa muita sääntely- ja liiketoimintavaatimuksia varten.
	3. Vakausrahastoa johtaa johtokunta, jonka vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen nimittää viiden vuoden toimikaudeksi. Johtokunnan jäsenet valitaan kansallisten viranomaisten ehdottamasta henkilökunnasta. Vakausrahasto perustaa myös neuvoa-antavan komitean, johon kuuluvat vakausrahastoon osallistuvien finanssilaitosten edustajat, joilla ei ole äänivaltaa. Vakausrahaston johtokunta voi ehdottaa, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ulkoistaa rahaston maksuvalmiuden hallinnoinnin hyvämaineisille laitoksille (kuten EIP:lle). Nämä varat on sijoitettava turvallisiin ja likvideihin välineisiin.
	5. Jos finanssilaitosten maksuista kertyneet varat eivät riitä ongelmien ratkaisemiseen, vakausrahasto voi lisätä varojaan laskemalla liikkeelle joukkolainan tai muiden rahoituskeinojen avulla.
Tarkistus  76 Ehdotus asetukseksi 13 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Kansalliset valvontaviranomaiset voivat kahdenvälisellä sopimuksella delegoida tehtäviä ja velvollisuuksia muille kansallisille valvontaviranomaisille.	1. Toimivaltaiset viranomaiset voivat kahdenvälisellä sopimuksella delegoida tehtäviä ja velvollisuuksia vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tai muille toimivaltaisille viranomaisille.
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen helpottaa tehtävien ja velvollisuuksien delegoimista kansallisten valvontaviranomaisten välillä yksilöimällä tehtävät ja velvollisuudet, jotka voidaan delegoida tai suorittaa yhdessä, sekä edistämällä parhaita toimintatapoja.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kannustaa tehtävien ja velvollisuuksien delegoimiseen toimivaltaisten viranomaisten välillä ja helpottaa sitä yksilöimällä tehtävät ja velvollisuudet, jotka voidaan delegoida tai suorittaa yhdessä, sekä edistämällä parhaita toimintatapoja.
	Velvollisuuksien delegoinnin on johdettava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä säädetyn toimivallan uudelleenjakoon. Delegoituihin velvollisuuksiin liittyvä menettely, täytäntöönpano sekä hallinnollinen ja oikeudellinen valvonta määräytyy sen viranomaisen lain mukaan, jolle velvollisuudet on delegoitu.
3. Kansallisten valvontaviranomaisten on ilmoitettava vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle delegointisopimuksista, jotka ne aikovat tehdä. Niiden on pantava sopimukset täytäntöön aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun niistä on ilmoitettu vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle.	3. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle delegointisopimuksista, jotka ne aikovat tehdä. Niiden on pantava sopimukset täytäntöön aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun niistä on ilmoitettu vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle.
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi antaa suunnitellusta sopimuksesta lausunnon yhden kuukauden kuluessa siitä, kun sopimus on annettu sille tiedoksi.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa suunnitellusta sopimuksesta lausunnon yhden kuukauden kuluessa siitä, kun sopimus on annettu sille tiedoksi.
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen julkistaa kansallisten valvontaviranomaisten tekemät delegointisopimukset sopivalla tavalla varmistaakseen, että niistä tiedotetaan asianmukaisesti kaikille asianomaisille osapuolille.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa toimivaltaisten viranomaisten tekemät delegointisopimukset sopivalla tavalla varmistaakseen, että niistä tiedotetaan asianmukaisesti kaikille asianomaisille osapuolille.
	Kahdenvälisiä sopimuksia tehtävien ja vastuiden delegoinnista 12 b artiklassa yksilöidyille laitoksille ei pidä tehdä.
Tarkistus  77 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen osallistuu aktiivisesti yhteisen eurooppalaisen valvontakulttuurin ja yhtenäisten valvontakäytäntöjen rakentamiseen sekä yhdenmukaisten menettelyjen ja yhtenäisten lähestymistapojen varmistamiseen koko yhteisössä ja suorittaa ainakin seuraavat toimet:	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen osallistuu aktiivisesti yhteisen eurooppalaisen valvontakulttuurin ja yhtenäisten valvontakäytäntöjen rakentamiseen sekä yhdenmukaisten menettelyjen ja yhtenäisten lähestymistapojen varmistamiseen koko unionissa ja suorittaa ainakin seuraavat toimet:
a) antaa kansallisille valvontaviranomaisille lausuntoja;	a) antaa toimivaltaisille viranomaisille lausuntoja;
b) edistää tehokasta kahdenvälistä ja monenvälistä tietojenvaihtoja kansallisten valvontaviranomaisten keskuudessa noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä;	b) edistää tehokasta kahdenvälistä ja monenvälistä tietojenvaihtoja toimivaltaisten viranomaisten keskuudessa noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä;
c) osallistuu korkealuokkaisten ja yhdenmukaisten valvontastandardien kehittämiseen, raportointistandardit mukaan luettuina;	c) osallistuu korkealuokkaisten ja yhdenmukaisten valvontastandardien kehittämiseen, maailmanlaajuiset tilinpäätös- ja raportointistandardit mukaan luettuina;
d) tarkastelee komission hyväksymien teknisten standardien sekä vakuutus- ja työeläkeviranomaisen antamien ohjeiden ja suositusten soveltamista ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia;	d) tarkastelee komission hyväksymien sääntely- ja täytäntöönpanostandardien sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen antamien ohjeiden ja suositusten soveltamista ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia;
e) laatii alakohtaisia ja monialaisia koulutusohjelmia, helpottaa henkilöstövaihtoa ja kannustaa kansallisia valvontaviranomaisia hyödyntämään paremmin väliaikaisia henkilöstösiirtoja ja muita välineitä.	e) laatii alakohtaisia ja monialaisia koulutusohjelmia, helpottaa henkilöstövaihtoa ja kannustaa toimivaltaisia viranomaisia hyödyntämään paremmin väliaikaisia henkilöstösiirtoja ja muita välineitä.
Tarkistus  78 Ehdotus asetukseksi 15 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen suorittaa säännöllisesti kansallisten valvontaviranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien vertaisarviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä yhtenäisempiä. Tätä varten vakuutus- ja työeläkeviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa puolueettomalla tavalla.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen organisoi ja suorittaa säännöllisesti toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien vertaisarviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä yhtenäisempiä. Tätä varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa puolueettomalla tavalla.
2. Vertaisarvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:	2. Vertaisarvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:
a) kansallisen valvontaviranomaisen institutionaalisten järjestelyjen, resurssien ja henkilöstön asiantuntemuksen riittävyys ottaen erityisesti huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön tehokas soveltaminen ja kyky vastata markkinakehitykseen;	a) toimivaltaisen viranomaisen institutionaalisten järjestelyjen, resurssien ja henkilöstön asiantuntemuksen riittävyys ottaen erityisesti huomioon 7 ja 7 e artiklassa tarkoitettujen sääntely- ja täytäntöönpanostandardien ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten tehokas soveltaminen ja kyky vastata markkinakehitykseen;
b) yhteisön oikeuden soveltamisessa ja valvontakäytännössä saavutettu lähentyminen, joka käsittää myös 7 ja 8 artiklan nojalla annetut tekniset standardit, ohjeet ja suositukset, sekä se, missä määrin kyseisellä valvontakäytännöllä saavutetaan yhteisön oikeudessa asetetut tavoitteet;	b) unionin oikeuden soveltamisessa ja valvontakäytännössä saavutettu lähentyminen, joka käsittää myös 7, 7 e ja 8 artiklan nojalla annetut sääntely- ja täytäntöönpanostandardit, ohjeet ja suositukset, sekä se, missä määrin kyseisellä valvontakäytännöllä saavutetaan unionin oikeudessa asetetut tavoitteet;
c) joidenkin kansallisten valvontaviranomaisten kehittämät hyvät toimintatavat, joita muiden kansallisten valvontaviranomaisten mahdollisesti kannattaisi omaksua.	c) joidenkin toimivaltaisten viranomaisten kehittämät hyvät toimintatavat, joita muiden toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti kannattaisi omaksua.
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi antaa vertaisarvioinnin perusteella kyseisille kansallisille valvontaviranomaisille suosituksia.	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi hyväksyä vertaisarvioinnin perusteella luonnoksia sääntely- tai täytäntöönpanostandardeiksi 7–7 e artiklan mukaisesti ja antaa ohjeita ja suosituksia 8 artiklan mukaisesti.
	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa vertaisarviointien tulokset sekä vertaisarviointien avulla yksilöidyt parhaat käytännöt.
Tarkistus  79 Ehdotus asetukseksi 16 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen toimii yleisenä koordinoijana kansallisten valvontaviranomaisten välillä muun muassa silloin, kun epäsuotuisat muutokset voivat vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai rahoitusjärjestelmän vakauden yhteisössä.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii yleisenä koordinoijana toimivaltaisten viranomaisten välillä muun muassa silloin, kun epäsuotuisat muutokset voivat vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai rahoitusjärjestelmän vakauden unionissa.
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen edistää yhteisön koordinoitua toimintaa muun muassa	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen edistää unionin koordinoitua ja yhteensovitettua toimintaa muun muassa
1) helpottamalla kansallisten valvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa;	1) helpottamalla toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa;
2) määrittämällä sellaisten tietojen laajuuden, joiden tulisi olla kaikkien asianomaisten kansallisten valvontaviranomaisten saatavilla, ja varmistamalla kyseisten tietojen luotettavuuden;	2) määrittämällä sellaisten tietojen laajuuden, joiden tulisi olla kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla, ja varmistamalla kyseisten tietojen luotettavuuden;
3) toimimalla sovittelijana kansallisten valvontaviranomaisten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista;	3) toimimalla sovittelijana toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista;
4) ilmoittamalla viipymättä EJRK:lle mahdollisista kriisitilanteista.	4) ilmoittamalla viipymättä EJRK:lle mahdollisista kriisitilanteista;
	4 a) ryhtymällä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin toimivaltansa rajoissa varmistaakseen toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinaation tilanteessa, jossa kehitys saattaa vaarantaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan;
	4 b) toimimalla useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimivien laitosten sääntelyn edellyttämien raporttien keskeisenä vastaanottajana.
	Toimivaltaisten viranomaisten on annettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle kaikki tällaisilta laitoksilta saadut sääntelyn edellyttämät raportointitiedot. Saatuaan nämä tiedot vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa ne toimivaltaisille viranomaisille.
Tarkistus  80 Ehdotus asetukseksi 17 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa tiedottaa mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisistä kehityssuuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista Euroopan pankkiviranomaiselle, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja EJRK:lle sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan ja tarvittaessa tiedottaa mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisistä kehityssuuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista Euroopan valvontaviranomaiselle (pankkiala), Euroopan valvontaviranomaiselle (arvopaperimarkkinat) ja EJRK:lle sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää arvioonsa taloudellisen analyysin finanssilaitosten markkinoista ja markkinakehityksen mahdollisista vaikutuksista niihin.
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen erityisesti käynnistää ja koordinoi yhteistyössä EJRK:n kanssa yhteisön laajuisia arviointeja finanssilaitosten kyvystä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä. Tätä varten se kehittää kansallisten valvontaviranomaisten sovellettaviksi	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen erityisesti käynnistää ja koordinoi yhteistyössä EJRK:n kanssa unionin laajuisia arviointeja finanssilaitosten kyvystä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä. Tätä varten se kehittää toimivaltaisten viranomaisten sovellettaviksi
a) yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan talousskenaarioiden vaikutusta jonkin laitoksen taloudelliseen tilanteeseen;	a) yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan talousskenaarioiden vaikutusta jonkin laitoksen taloudelliseen tilanteeseen;
b) yhteisiä lähestymistapoja, joita noudattamalla ilmoitetaan tuloksista, joita on saatu näistä finanssilaitosten kestokyvyn arvioinneista.	b) yhteisiä lähestymistapoja, joita noudattamalla ilmoitetaan tuloksista, joita on saatu näistä finanssilaitosten kestokyvyn arvioinneista;
	c) yhteisiä menetelmiä, joilla arvioidaan tiettyjen tuotteiden ja jakeluprosessien vaikutusta laitoksen taloudelliseen tilanteeseen, tallettajien ja sijoittajien suojaan ja kuluttajille tiedottamiseen.
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen antaa vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja EJRK:lle arviointeja omalla vastuualueellaan esiintyvistä suuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o …/... [EJRK] säädettyjä EJRK:n tehtäviä.	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja EJRK:lle arviointeja omalla vastuualueellaan esiintyvistä suuntauksista, mahdollisista riskeistä ja haavoittuvuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) N:o …/2010 [EJRK] säädettyjä EJRK:n tehtäviä.
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen sisällyttää näihin arviointeihin suurimpien riskien ja haavoittuvuuksien luokittelun ja suosittaa tarvittaessa ennalta ehkäiseviä tai korjaavia toimia.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää näihin arviointeihin suurimpien riskien ja haavoittuvuuksien luokittelun ja suosittaa tarvittaessa ennalta ehkäiseviä tai korjaavia toimia.
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen varmistaa Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tekemällään tiiviillä yhteistyöllä, että eri aloja koskevat muutokset, riskit ja haavoittuvuudet otetaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon.	4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen varmistaa Euroopan valvontaviranomaisen (pankkiala) ja Euroopan valvontaviranomaisen (arvopaperimarkkinat) ja Euroopan valvontaviranomaisen (sekakomitea) kanssa tekemällään tiiviillä yhteistyöllä, että eri aloja koskevat muutokset, riskit ja haavoittuvuudet otetaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon.
Tarkistus  81 Ehdotus asetukseksi 18 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi kehittää yhteyksiä kolmansien maiden valvontaviranomaisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön toimielinten toimivaltaa. Se voi tehdä hallinnollisia järjestelyjä kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden hallintojen kanssa.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen edustaa unionia kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, joilla käsitellään 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten piiriin kuuluvien laitosten sääntelyä ja valvontaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin toimielinten ja toimivaltaisten viranomaisten toimivaltaa.
	1 b. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää yhteyksiä kolmansien maiden valvontaviranomaisiin. Se voi tehdä hallinnollisia järjestelyjä kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden hallintojen kanssa. Nämä järjestelyt eivät estä jäsenvaltioita ja toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa.
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen osallistuu kolmansien maiden valvontajärjestelmiä koskevien vastaavuuspäätösten valmisteluun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen osallistuu kolmansien maiden valvontajärjestelmiä koskevien vastaavuuspäätösten valmisteluun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti. Komissio hyväksyy 7 a–7 d artiklan mukaisesti sääntelystandardeja tässä artiklassa tarkoitettujen vastaavuuspäätösten tekemiseksi.
	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtaja esittää 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa hallinnolliset järjestelyt ja vastaavat päätökset, joista on sovittu kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien maiden hallintojen kanssa.
Tarkistus  82 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 2 kohta ja 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
2. Kun on kyse sulautumiin ja omistusosuuksien hankintaan liittyvistä toiminnan vakauden arvioinneista, jotka kuuluvat direktiivin 2007/44/EY soveltamisalaan, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi omasta aloitteestaan tai kansallisten valvontaviranomaisten pyynnöstä antaa ja julkistaa lausunnon toiminnan vakauden arvioinnista, jonka jokin jäsenvaltion viranomainen suorittaa. Tällöin sovelletaan 20 artiklaa.	2. Kun on kyse sulautumiin ja omistusosuuksien hankintaan liittyvistä toiminnan vakauden arvioinneista, jotka kuuluvat direktiivin 2007/44/EY soveltamisalaan, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi omasta aloitteestaan tai toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä antaa ja julkistaa lausunnon toiminnan vakauden arvioinnista, jonka jokin jäsenvaltion viranomainen suorittaa. Tällöin sovelletaan 20 artiklaa.
	2 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi yhteisten ohjeiden perusteella muuttaa direktiivin 2007/44/EY mukaista valvontamenettelyä. Vastaanotettuaan ilmoituksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii yhdessä asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa.
Tarkistus  83 Ehdotus asetukseksi 20 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten on vakuutus- ja työeläkeviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen.	1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja muiden viranomaisten, jotka keräävät tai pitävät hallussaan finanssimarkkinoiden laitoksia tai tuotteita koskevia tietoja, on vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen, sillä edellytyksellä, että tietojen kohteella on laillinen oikeus tutustua tietoihin ja että tietopyyntö on oikeassa suhteessa kyseisen tehtävän luonteeseen.
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin.	1 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin. Pyynnöissä on käytettävä yleisiä raportointimuotoja, tarvittaessa konsolidoidulla tasolla.
	Jos toimivaltaisilla viranomaisilla ei ole velvollisuutta kerätä vaadittuja tietoja, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi muuttaa raportointivaatimuksia koskevia sääntely- tai täytäntöönpanostandardeja.
	1 c. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi hoitaa tehtävänsä, sillä edellytyksellä, että kyseinen toimivaltainen viranomainen on huolehtinut tarvittavista salassapitojärjestelyistä.
	Ilmoitusvelvollisuuksien päällekkäisyyden välttämiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen on otettava huomioon olemassa olevat, Euroopan tilastojärjestelmän ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän tuottamat, jakamat ja kehittämät tilastot.
2. Jos tietoja ei ole saatavilla tai jäsenvaltioiden kansalliset valvontaviranomaiset taikka muut viranomaiset eivät anna niitä ajoissa saataville, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi osoittaa perustellun pyynnön suoraan asianomaisille finanssilaitoksille ja muille osapuolille. Sen on ilmoitettava tällaisista pyynnöistä asianomaisille kansallisille valvontaviranomaisille.
Jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten on vakuutus- ja työeläkeviranomaisen pyynnöstä avustettava sitä tällaisten tietojen keräämisessä.
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi käyttää kansallisilta valvontaviranomaisilta ja muilta viranomaisilta tai finanssilaitoksilta ja muilta osapuolilta saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen.
Tarkistus  84 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen tekee yhteistyötä EJRK:n kanssa.	1. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä EJRK:n kanssa.
Tarkistus  85 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä EJRK:n kanssa. Se toimittaa EJRK:lle säännöllisesti ajantasaisia tietoja, joita EJRK tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen. EJRK:n tehtäviensä suorittamiseen tarvitsemat tiedot, jotka eivät ole tiivistelmän tai koosteen muodossa, on toimitettava sille perustellusta pyynnöstä viipymättä asetuksen (EY) N:o …./… [EJRK] [15] artiklan mukaisesti.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa EJRK:lle säännöllisesti ajantasaisia tietoja, joita EJRK tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen. EJRK:n tehtäviensä suorittamiseen tarvitsemat tiedot, jotka eivät ole tiivistelmän tai koosteen muodossa, on toimitettava sille perustellusta pyynnöstä viipymättä asetuksen (EU) N:o …./2010 [EJRK] [15] artiklan mukaisesti. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää tarvittavat menettelyt yksittäisiä finanssilaitoksia koskevien luottamuksellisten tietojen esittämistä varten.
Tarkistus  86 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Saatuaan EJRK:lta toimivaltaiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle osoitetun varoituksen tai suosituksen vakuutus- ja työeläkeviranomainen käyttää tarvittaessa sille tällä asetuksella myönnettyjä valtuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaan ajoissa.	5. Saatuaan EJRK:lta toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetun varoituksen tai suosituksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen käyttää tarvittaessa sille tällä asetuksella myönnettyjä valtuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaan ajoissa.
Jos viranomainen, jolle EJRK:n suositus on osoitettu, ei aio noudattaa sitä, sen on perusteltava hallintoneuvostolle, miksi se ei ryhdy toimiin, ja neuvoteltava tästä hallintoneuvoston kanssa.	Jos viranomainen, jolle EJRK:n suositus on osoitettu, ei aio noudattaa sitä, sen on perusteltava hallintoneuvostolle, miksi se ei ryhdy toimiin, ja neuvoteltava tästä hallintoneuvoston kanssa.
Kansallisen valvontaviranomaisen on otettava hallintoneuvoston näkemykset asianmukaisesti huomioon ilmoittaessaan asiasta EJRK:lle asetuksen (EY) N:o …/… [EJRK] [17] artiklan mukaisesti.	Toimivaltaisen viranomaisen on otettava hallintoneuvoston näkemykset asianmukaisesti huomioon ilmoittaessaan asiasta EJRK:lle asetuksen (EU) N:o …/2010 [EJRK] [17] artiklan mukaisesti.
Tarkistus  87 Ehdotus asetukseksi 22 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmä	Vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä ja lisäeläkealan osallisryhmä
1. Perustetaan vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmä sidosryhmien kuulemiseksi vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tehtävien kannalta keskeisillä aloilla.	1. Perustetaan vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä ja lisäeläkealan osallisryhmä sidosryhmien kuulemisen helpottamiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävien kannalta keskeisillä aloilla. Osallisryhmiä on kuultava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kaikista asiaankuuluvista päätöksistä ja toimista. Jos toimiin on ryhdyttävä kiireesti eikä kuuleminen ole mahdollista, osallisryhmille tiedotetaan mahdollisimman pian.
	Osallisryhmät kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa.
2. Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmässä on 30 jäsentä, jotka edustavat tasasuhtaisesti yhteisön vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä ja työeläkerahastoja, niiden työntekijöitä sekä kuluttajia ja vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkepalvelujen käyttäjiä.	2. Osallisryhmissä on 30 jäsentä, jotka edustavat tasasuhtaisesti unionin kaikkia erilaisia finanssilaitoksia, niiden työntekijöitä sekä kuluttajia, sijoittajia ja finanssipalvelujen käyttäjiä. Vähintään viiden jäsenen on oltava tiedeyhteisön johtavia riippumattomia edustajia. Finanssilaitoksia edustavien jäsenten enimmäismäärä on kymmenen.
Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.
3. Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmän jäsenet nimittää vakuutus- ja työeläkeviranomaisen hallintoneuvosto asianomaisten sidosryhmien ehdotusten perusteella.	3. Osallisryhmien jäsenet nimittää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen hallintoneuvosto asianomaisten sidosryhmien ehdotusten perusteella.
Tehdessään päätöstään hallintoneuvosto varmistaa mahdollisimman pitkälle, että sidosryhmien maantieteellisen jakauma ja edustus ovat koko yhteisön kannalta asianmukaisia.	Tehdessään päätöstään hallintoneuvosto varmistaa, että kaikki jäsenet, jotka eivät edusta ammattimaisia markkinatoimijoita tai heidän palveluksessaan olevia työntekijöitä, ilmoittavat mahdolliset eturistiriidat.
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen varmistaa riittävien sihteeripalvelujen tarjoamisen vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmälle.	4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa kaikki tarpeelliset tiedot ja varmistaa riittävien sihteeripalvelujen tarjoamisen osallisryhmille. Voittoa tavoittelemattomia järjestöjä edustavat osallisryhmien jäsenet saavat asianmukaisen taloudellisen korvauksen. Osallisryhmät voivat perustaa teknisiä kysymyksiä käsitteleviä työryhmiä, joihin voidaan nimittää muita asiantuntijoita tarvittavan teknisen asiantuntemuksen varmistamiseksi.
4. Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmän jäsenten toimikausi on kaksi ja puoli vuotta, jonka jälkeen järjestetään uusi valintamenettely.	Osallisryhmien jäsenten toimikausi on viisi vuotta, jonka jälkeen järjestetään uusi valintamenettely.
Jäsenenä voi olla kaksi peräkkäistä toimikautta.
5. Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmä voi antaa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle lausuntoja ja neuvoja mistä tahansa asiasta, joka liittyy 7 ja 8 artiklassa yksilöityihin vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tehtäviin.	5. Osallisryhmät voivat antaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle lausuntoja ja neuvoja mistä tahansa asiasta, joka liittyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtäviin, mukaan luettuna asiat, jotka koskevat yhteisten kantojen vahvistamista Euroopan valvontaviranomaisen (pankkiala) ja Euroopan valvontaviranomaisen (arvopaperimarkkinat) kanssa 42 artiklan mukaisesti, keskittyen erityisesti 7–7 e, 8, 10, 14, 15 ja 17 artiklassa vahvistettuihin tehtäviin. Osallisryhmä voi vaikuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kokousten esityslistaan. Kaikilla ryhmän edustajilla on mahdollisuus esittää ehdotuksia. Osallisryhmä tekee lopullisen päätöksen ehdotetuista esityslistan kohdista, ja kunkin osallisryhmään kuuluvalla sidosryhmällä on oikeus saada ehdottamansa kohdat esityslistalle. Kukin osallisryhmään kuuluva sidosryhmä voi antaa lausuntonsa ja neuvonsa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Nämä lausunnot ja neuvot eivät välttämättä edusta osallisryhmien enemmistön mielipiteitä.
6. Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmä vahvistaa työjärjestyksensä.	6. Osallisryhmät vahvistavat työjärjestyksensä jäsenten kahden kolmasosan enemmistön sopimuksen perusteella.
7. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen julkistaa vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmän lausunnot ja neuvot sekä sen kuulemisesta saadut tulokset.	7. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa osallisryhmien lausunnot ja neuvot sekä niiden kuulemisesta saadut tulokset.
Tarkistus  88 Ehdotus asetukseksi 23 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen varmistaa, että 10 tai 11 artiklan nojalla tehdyt päätökset eivät millään tavalla vaikuta jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.
2. Jos jäsenvaltio katsoo, että 11 artiklan nojalla tehty päätös vaikuttaa sen finanssipoliittiseen vastuuseen, se voi ilmoittaa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle ja komissiolle yhden kuukauden kuluessa vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöksen ilmoittamisesta kansalliselle valvontaviranomaiselle, ettei kyseinen kansallinen valvontaviranomainen pane päätöstä täytäntöön.	1. Jos jäsenvaltio katsoo, että 10 artiklan 2 kohdan tai 11 artiklan nojalla tehty päätös vaikuttaa suoraan tai merkittävällä tavalla sen finanssipoliittiseen vastuuseen, sen on ilmoitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, komissiolle ja Euroopan parlamentille kymmenen työpäivän kuluessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen ilmoittamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, aikooko se vai eikö se aio noudattaa päätöstä.
Ilmoituksessaan jäsenvaltion on perusteltava, minkä vuoksi päätös vaikuttaa sen finanssipoliittiseen vastuuseen, ja osoitettava selvästi, miten se siihen vaikuttaa.	Ilmoituksessaan jäsenvaltion on perusteltava, minkä vuoksi päätös vaikuttaa sen finanssipoliittiseen vastuuseen, ja esitettävä arviointi siitä, missä määrin se siihen vaikuttaa.
Tällöin lykätään vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöstä.
Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen on yhden kuukauden kuluessa jäsenvaltion ilmoituksesta ilmoitettava jäsenvaltiolle, aikooko vakuutus- ja työeläkeviranomainen pysyä päätöksessään, muuttaa sitä tai kumota sen.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen on yhden kuukauden kuluessa jäsenvaltion ilmoituksesta ilmoitettava jäsenvaltiolle, aikooko vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pysyä päätöksessään, muuttaa sitä tai kumota sen.
Jos vakuutus- ja työeläkeviranomainen pysyy päätöksessään, neuvosto päättää kahden kuukauden kuluessa perustamissopimuksen 205 artiklan mukaisella määräenemmistöllä siitä, pidetäänkö päätös voimassa vai kumotaanko se.	3. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pysyy päätöksessään tai muuttaa sitä, neuvosto päättää siitä, pidetäänkö päätös voimassa vai kumotaanko se. Päätös vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen pitämisestä voimassa on tehtävä jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Päätös vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen kumoamisesta on tehtävä määräenemmistöllä. Kummassakaan tapauksessa niiden jäsenten ääniä, joita asia koskee, ei oteta huomion. Määräenemmistöksi määritellään vähintään 55 prosenttia neuvoston jäsenistä (lukuun ottamatta kyseessä olevaa jäsenvaltiota), jotka samalla edustavat vähintään 65 prosenttia unionin väestöstä (lukuun ottamatta sen jäsenvaltion väestöä, jota asia koskee).
Jos neuvosto päättää pitää vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöksen voimassa tai jollei se tee päätöstä kahden kuukauden kuluessa, päätöksen lykkääminen päättyy välittömästi.	4. Jos neuvosto ei tee päätöstä kymmenen työpäivän kuluessa, kun kyseessä on 10 artikla, ja yhden kuukauden kuluessa, kun kyseessä on 11 artikla, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen katsotaan olevan voimassa.
3. Jos jäsenvaltio katsoo, että 10 artiklan 2 kohdan nojalla tehty päätös vaikuttaa sen finanssipoliittiseen vastuuseen, se voi ilmoittaa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle, komissiolle ja neuvostolle kolmen työpäivän kuluessa vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöksen ilmoittamisesta kansalliselle valvontaviranomaiselle, ettei kyseinen kansallinen valvontaviranomainen pane päätöstä täytäntöön.
Ilmoituksessaan jäsenvaltion on perusteltava, minkä vuoksi päätös vaikuttaa sen finanssipoliittiseen vastuuseen, ja osoitettava selvästi, miten se siihen vaikuttaa.
Neuvosto päättää kymmenen työpäivän kuluessa perustamissopimuksen 205 artiklan mukaisella määräenemmistöllä siitä, pidetäänkö vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätös voimassa vai kumotaanko se.
Jos neuvosto ei tee päätöstä kymmenen työpäivän kuluessa, vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöksen katsotaan olevan voimassa.
	5. Jos 10 artiklan nojalla tehty päätös johtaa 12 d tai 21 e artiklan mukaisesti perustetun rahaston käyttämiseen, jäsenvaltiot eivät saa kehottaa neuvostoa pitämään voimassa tai kumoamaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tekemää päätöstä.
Tarkistus  89 Ehdotus asetukseksi 24 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Ennen kuin vakuutus- ja työeläkeviranomainen tekee 9 artiklan 6 kohdan, 10 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 11 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisia päätöksiä, se ilmoittaa kulloisenkin päätöksen kohteelle aikomuksestaan tehdä päätös ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen kohde voi esittää näkemyksensä asiasta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden.	1. Ennen kuin vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee tämän asetuksen mukaisia päätöksiä, se ilmoittaa kulloisenkin päätöksen kohteelle aikomuksestaan tehdä päätös ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen kohde voi esittää näkemyksensä asiasta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monimutkaisuuden ja mahdolliset seuraukset. Päätöksen kohteella tarkoitetaan sekä viranomaisia että finanssilaitoksia.
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätökset on perusteltava.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätökset on perusteltava.
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätösten kohteille on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä.	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätösten kohteille on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä.
4. Jos vakuutus- ja työeläkeviranomainen on tehnyt 10 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisen päätöksen, sen on tarkasteltava kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin.	4. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on tehnyt 10 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisen päätöksen, sen on tarkasteltava kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin.
5. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen 9, 10 ja 11 artiklan nojalla tekemät päätökset julkistetaan, ja niissä ilmoitetaan kyseisen kansallisen valvontaviranomaisen tai finanssilaitoksen nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, ottaen huomioon finanssilaitosten perustellut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta.	5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen 9, 10 ja 11 artiklan nojalla tekemät päätökset julkistetaan, ja niissä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssilaitoksen nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen olisi ristiriidassa finanssilaitosten perusteltujen, liikesalaisuuksien suojelemista koskevien etujen huomioonottamisen kanssa tai jos se voisi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai Euroopan unionin koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauden.
Tarkistus  90 Ehdotus asetukseksi 25 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:	1. Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:
a) puheenjohtaja, joka ei osallistu äänestyksiin;	a) puheenjohtaja, joka ei osallistu äänestyksiin;
b) kustakin jäsenvaltiosta sen kansallisen valvontaviranomaisen pääjohtaja, jonka toimivaltaan kuuluu finanssilaitosten valvonta kyseisessä jäsenvaltiossa. Jos jäsenvaltiossa on useampi kuin yksi toimivaltainen viranomainen, kyseisten viranomaisten on sovittava siitä, kuka pääjohtajista toimii hallintoneuvostossa edustajana;	b) kustakin jäsenvaltiosta sen kansallisen viranomaisen pääjohtaja, jonka toimivaltaan kuuluu vakuutus- ja jälleenvakuutus- ja eläkelaitosten valvonta kyseisessä jäsenvaltiossa. Jos jäsenvaltiossa on useampi kuin yksi unionin oikeuden soveltamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen, niiden on päätettävä keskenään, miten ne hoitavat edustustehtäväänsä, mukaan luettuna 29 artiklan mukaiset mahdolliset äänet, jotka jaetaan;
c) komission edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin;	c) komission edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin;
	d) Euroopan keskuspankin edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin;
d) EJRK:n edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin;	e) EJRK:n edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin;
e) kummankin muun Euroopan valvontaviranomaisen edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin.	f) kummankin muun Euroopan valvontaviranomaisen edustaja, joka ei osallistu äänestyksiin.
2. Kunkin kansallisen valvontaviranomaisen vastuulla tai, jos asianomaisia kansallisia valvontaviranomaisia on useampi kuin yksi, näiden viranomaisten yhteisellä vastuulla on nimetä henkilöstöstään tai henkilöstöistään korkean tason varajäsen, joka voi toimia 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen.	2. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen vastuulla on nimetä henkilöstöstään korkean tason varajäsen, joka voi toimia 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun hallintoneuvoston jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen.
3. Hallintoneuvosto voi sallia tarkkailijoiden läsnäolon.
Toimitusjohtaja voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta.
Tarkistus  91 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Sovellettaessa 11 artiklaa hallintoneuvosto kutsuu koolle lautakunnan, joka koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kahdesta jäsenestä, jotka eivät edusta erimielisyyden osapuolina olevia kansallisia valvontaviranomaisia, helpottamaan erimielisyyden ratkaisemista.	2. Sovellettaessa 11 artiklaa hallintoneuvosto kutsuu koolle riippumattoman lautakunnan, joka koostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja kahdesta jäsenestä, jotka eivät edusta erimielisyyden osapuolina olevia kansallisia valvontaviranomaisia ja joilla ei ole eturistiriitaa, helpottamaan erimielisyyden puolueetonta ratkaisemista.
Hallintoneuvosto tekee 11 artiklan mukaisen päätöksen lautakunnan ehdotuksesta.
Tarkistus  92 Ehdotus asetukseksi 27 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja äänivaltaiset jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yhteisön edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita yhteisön toimielimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä.	1. Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja äänivaltaiset jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja unionin yleisen edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä.
	2. Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja laitokset sekä muut julkiset ja yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallintoneuvoston jäseniin heidän hoitaessaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiseen liittyviä tehtäviään.
Tarkistus  93 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Hallintoneuvosto hyväksyy johtokunnan ehdotuksen perusteella 38 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen pohjalta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaa koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus on julkistettava.
Tarkistus  94 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hallintoneuvosto toimii jäsentensä määräenemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty perustamissopimuksen 205 artiklassa, 7 ja 8 artiklassa yksilöityjen säädösten sekä kaikkien VI luvun mukaisten toimenpiteiden ja päätösten osalta.	1. Hallintoneuvosto toimii jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.
Kaikki muut hallintoneuvoston päätökset tehdään jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä.	1 a. Kaikki hallintoneuvoston päätökset tehdään jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä niin, että kullakin jäsenellä on yksi ääni. Hallintoneuvosto toimii jäsentensä määräenemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklassa, 7 ja 8 artiklassa yksilöityjen säädösten sekä kaikkien VI luvun mukaisten toimenpiteiden ja päätösten osalta.
Tarkistus  95 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Johtokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, komission edustaja ja neljä jäsentä, jotka hallintoneuvosto on valinnut omista jäsenistään.	1. Johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä: puheenjohtaja ja neljä jäsentä, jotka hallintoneuvosto on valinnut omista äänivaltaisista jäsenistään.
Tarkistus  96 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jokaisella jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on varajäsen, joka voi toimia johtokunnan jäsenen sijaisena tämän ollessa estynyt osallistumasta kokoukseen.	Poistetaan.
Tarkistus  97 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Johtokunta tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni.	Poistetaan.
Tarkistus  98 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa säännönmukaiseen istuntoon.	Johtokunta kokoontuu vähintään ennen jokaista hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin tarpeellista.
Tarkistus  99 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Johtokunnan jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yhteisön edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita yhteisön toimielimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä.	Johtokunnan jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja unionin yleisen edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä.
Tarkistus  100 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 6 kohta ja 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
6. Johtokunta hyväksyy hallintoneuvostoa kuultuaan 38 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen pohjalta vakuutus- ja työeläkeviranomaisen toimintaa koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus on julkistettava.	6. Johtokunta hyväksyy hallintoneuvostoa kuultuaan neljännesvuosikertomuksia, jotka vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtaja toimittaa Euroopan parlamentille 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
	6 a. Johtokunta hyväksyy myös vuosikertomuksen, jonka vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtaja toimittaa Euroopan parlamentille.
Tarkistus  101 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Hallintoneuvosto nimittää puheenjohtajan avoimen valintamenettelyn jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella.	2. Euroopan parlamentti nimittää puheenjohtajan komission järjestämän ja hallinnoiman avoimen valintamenettelyn jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella.
Ennen kuin hallintoneuvoston valitsema ehdokas nimitetään, nimitykseen on saatava Euroopan parlamentin vahvistus.	Komissio esittää Euroopan parlamentille kolmen ehdokkaan luettelon. Järjestettyään näiden ehdokkaiden kuulemiset Euroopan parlamentti valitsee heistä yhden. Hallintoneuvosto nimittää näin valitun ehdokkaan.
Hallintoneuvosto valitsee jäsenistään myös varahenkilön, joka hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän poissa ollessa.	Komissio esittää Euroopan parlamentille kolmen ehdokkaan luettelon. Järjestettyään näiden ehdokkaiden kuulemiset Euroopan parlamentti valitsee heistä yhden. Hallintoneuvosto nimittää näin valitun ehdokkaan. Hallintoneuvosto valitsee jäsenistään myös varahenkilön, joka hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän poissa ollessa. Tämä varahenkilö ei saa olla johtokunnan jäsen.
Tarkistus  102 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Puheenjohtaja voidaan erottaa ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, johon on saatava Euroopan parlamentin vahvistus.	5. Ainoastaan Euroopan parlamentti voi erottaa puheenjohtajan hallintoneuvoston päätöksen perusteella.
Tarkistus  103 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltiot, EU:n toimielimet ja muut julkiset ja yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan puheenjohtajaan hänen hoitaessaan tehtäviään.
Tarkistus  104 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jäljempänä 54 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisesti puheenjohtajan on toimikautensa päätyttyä edelleen osoitettava kunniallisuutta ja arvostelukykyä tiettyjen nimitysten ja etujen vastaanottamisessa.
Tarkistus  105 Ehdotus asetukseksi 35 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Euroopan parlamentti voi kutsua puheenjohtajan tai hänen varahenkilönsä antamaan säännöllisesti lausuntoja parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin kunnioittaen kuitenkin täysin puheenjohtajan riippumattomuutta.	1. Puheenjohtaja tai hänen varahenkilönsä kutsutaan vähintään neljännesvuosittain antamaan lausuntoja Euroopan parlamentille ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.
2. Euroopan parlamentti voi myös pyytää puheenjohtajaa antamaan kertomuksen tehtäviensä suorittamisesta.	2. Puheenjohtajan on annettava kertomus vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnasta Euroopan parlamentille pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon antamista.
	3. Kertomukseen olisi sisällytettävä 7a–7e, 8, 9, 10, 11 a ja 18 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi tiedot kotitalouksien ja pk-yritysten mahdollisuuksista saada vakuutuksia ja niiden määrästä ja hinnoista sekä vastaukset osallisryhmien antamiin lausuntoihin. Sen on myös sisällettävä Euroopan parlamentin ad hoc -pohjalta pyytämät aiheelliset tiedot.
	4. Puheenjohtajan on annettava Euroopan parlamentille myös vuosikertomus tehtäviensä suorittamisesta.
Tarkistus  106 Ehdotus asetukseksi 39 artikla
Komission teksti	Tarkistus
39 artikla	Poistetaan..
Kokoonpano
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen on osa EFVJ:ää, joka toimii valvontaviranomaisten verkostona.
2. EFVJ koostuu seuraavista:
a) jäsenvaltioiden viranomaiset, jotka on yksilöity tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa, asetuksen (EY) N:o …/… [EPV] 1 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o …/… [EAMV] 1 artiklan 2 kohdassa;
b) vakuutus- ja työeläkeviranomainen;
c) Euroopan pankkiviranomainen, joka perustetaan asetuksen (EY) N:o …/… [EPV] 1 artiklalla;
d) Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, joka perustetaan asetuksen (EY) N:o …/… [EAMV] 1 artiklalla;
e) 40 artiklassa säädetty Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitea;
f) komissio, kun kyseessä on 7, 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittaminen.
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä, varmistaa toimien johdonmukaisuuden eri alojen välillä ja laatii yhteisiä kantoja finanssiryhmittymien valvonnan ja muiden eri alojen välisten kysymysten osalta Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa 40 artiklassa perustetun Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean välityksellä.
Tarkistus  107 Ehdotus asetukseksi IV luku – 2 jakso – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.
EUROOPAN VALVONTAVIRANOMAISTEN SEKAKOMITEA	EUROOPAN VALVONTAVIRANOMAINEN (SEKAKOMITEA)
Perustelu
On tärkeää todeta, että sekakomitea on myös Euroopan valvontaviranomaisen sisäinen ja Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan järjestelmäriskikomitean välinen neuvoa-antava elin.
Tarkistus  108 Ehdotus asetukseksi 40 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Perustetaan Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitea.	1. Perustetaan Euroopan valvontaviranomainen (sekakomitea), jonka kotipaikka on Frankfurt.
2. Sekakomitea toimii foorumina, jolla vakuutus- ja työeläkeviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä ja varmistaa eri alojen välisen työn johdonmukaisuuden Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa.	2. Sekakomitea toimii foorumina, jolla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä ja varmistaa eri alojen välisen työn johdonmukaisuuden muiden Euroopan valvontaviranomaisten kanssa, erityisesti seuraavilla aloilla:
	– finanssiryhmittymät,
	– kirjanpito ja tilintarkastus,
	– mikrotason vakauden valvontaa koskevat analyysit alojen välisistä kehitysvaiheista, riskeistä ja heikkouksista,
	– vähittäismarkkinoille tarkoitetut sijoitustuotteet,
	– rahanpesun vastaiset toimenpiteet sekä
	– tietojen vaihto Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa sekä Euroopan järjestelmäriskikomitean ja Euroopan valvontaviranomaisten välisen suhteen kehittäminen.
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen osoittaa omalta osaltaan riittävät resurssit Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean hallinnolliseen tukeen. Tähän sisältyvät henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenot.	3. Sekakomitealla on pysyvä sihteeristö, johon siirretään väliaikaisesti henkilöstöä Euroopan kolmesta valvontaviranomaisesta. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen osoittaa omalta osaltaan riittävät resurssit hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenoihin.
Tarkistus  109 Ehdotus asetukseksi 40 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jos 12 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun laitoksen toiminta käsittää useampia aloja, sekakomitea päättää, mikä Euroopan valvontaviranomainen toimii johtavana toimivaltaisena viranomaisena ja/tai tekee sitovia päätöksiä Euroopan valvontaviranomaisten välisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Tarkistus  110 Ehdotus asetukseksi 41 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Sekakomitea koostuu puheenjohtajasta sekä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajista ja tarpeen mukaan jonkin 43 artiklan nojalla perustetun alakomitean puheenjohtajasta.	1. Sekakomitealla on johtokunta, joka koostuu Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajista ja tarpeen mukaan jonkin 43 artiklan nojalla perustetun alakomitean puheenjohtajasta.
2. Toimitusjohtaja, komissio ja EJRK kutsutaan Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean sekä 43 artiklassa mainittujen alakomiteoiden kokouksiin tarkkailijoina.	2. Toimitusjohtaja, komission edustaja ja EJRK kutsutaan sekakomitean johtokunnan sekä 43 artiklassa mainittujen alakomiteoiden kokouksiin tarkkailijoina.
3. Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean puheenjohtaja nimitetään vuodeksi kerrallaan vuorotteluperiaatteella Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajista.	3. Sekakomitean puheenjohtaja nimitetään vuodeksi kerrallaan vuorotteluperiaatteella Euroopan valvontaviranomaisen (pankkiala), Euroopan valvontaviranomaisen (arvopaperimarkkinat) ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajista. Sekakomitean puheenjohtaja on Euroopan järjestelmäriskikomitean varapuheenjohtaja.
4. Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitea vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä voidaan täsmentää, ketkä muut osallistuvat sekakomitean kokouksiin.	4. Sekakomitea vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä voidaan täsmentää, ketkä muut osallistuvat sekakomitean kokouksiin.
Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitea kokoontuu vähintään kerran kahdessa kuukaudessa.	Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean johtokunta kokoontuu vähintään kerran kahdessa kuukaudessa.
Tarkistus  111 Ehdotus asetukseksi 43 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Edellä 42 artiklan soveltamiseksi Euroopan valvontaviranomaisten sekakomiteaan perustetaan finanssiryhmittymiä käsittelevä alakomitea.	Edellä 42 artiklan soveltamiseksi sekakomiteaan perustetaan finanssiryhmittymiä käsittelevä alakomitea.
Alakomitea koostuu 41 artiklan 1 kohdassa mainituista henkilöistä ja yhdestä kunkin jäsenvaltion asianomaisen kansallisen valvontaviranomaisen nykyiseen henkilöstöön kuuluvasta korkean tason edustajasta.	Alakomitea koostuu 41 artiklan 1 kohdassa mainituista henkilöistä ja yhdestä kunkin jäsenvaltion asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen nykyiseen henkilöstöön kuuluvasta korkean tason edustajasta.
Alakomitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan, jonka on oltava myös Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean jäsen.	Alakomitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan, jonka on oltava myös sekakomitean jäsen.
Sekakomitea voi perustaa myös muita alakomiteoita.	Sekakomitea voi perustaa myös muita alakomiteoita.
Tarkistus  112 Ehdotus asetukseksi 44 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Valituslautakunta on Euroopan pankkiviranomaisen, Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen yhteinen elin.	1. Valituslautakunta on Euroopan kolmen valvontaviranomaisen yhteinen elin.
2. Valituslautakunnassa on kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä, joilla on asianmukainen tietämys ja kokemus, mutta jäseniä ei voida valita vakuutus- ja työeläkeviranomaisen toiminnassa mukana olevien kansallisten valvontaviranomaisten tai sen toimintaan osallistuvien muiden kansallisten laitosten tai yhteisön toimielinten nykyisen henkilöstön parista.	2. Valituslautakunnassa on kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä, joilla on riittävästi lainopillista asiantuntemusta, jotta he voivat antaa lainopillisia asiantuntijaneuvoja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivallan käyttöä silmällä pitäen.
Valituslautakunta nimeää puheenjohtajansa.	Valituslautakunta nimeää puheenjohtajansa.
Valituslautakunta tekee päätöksensä enemmistöllä, jonka muodostavat vähintään neljä sen kuudesta jäsenestä.	Valituslautakunta tekee päätöksensä enemmistöllä, jonka muodostavat vähintään neljä sen kuudesta jäsenestä.
Valituslautakunnan puheenjohtaja kutsuu valituslautakunnan koolle tarpeen mukaan.	Valituslautakunnan puheenjohtaja kutsuu valituslautakunnan koolle tarpeen mukaan.
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen johtokunta nimittää kaksi valituslautakunnan jäsentä ja kaksi varajäsentä hakijoiden luettelosta, jota komissio on ehdottanut Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella hallintoneuvostoa kuultuaan.	3. Euroopan parlamentti nimittää valituslautakunnan jäsenet ja heidän varajäsenensä hakijoiden luettelosta, jota komissio on ehdottanut Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella hallintoneuvostoa kuultuaan.
Muut jäsenet nimitetään asetuksen (EY) N:o …/…[EPV] ja asetuksen (EY) N:o …/…[EAMV] mukaisesti.
4. Valituslautakunnan jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan pidentää kerran.
5. Valituslautakunnan jäsen, jonka vakuutus- ja työeläkeviranomaisen johtokunta on nimittänyt, voidaan vapauttaa tehtävistään toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan rikkomukseen, ja johtokunta tekee päätöksen vapauttamisesta hallintoneuvostoa kuultuaan.
6. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen, Euroopan pankkiviranomainen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen varmistavat valituslautakunnalle riittävän käytännön tuen ja sihteeripalvelut.	6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, Euroopan valvontaviranomainen (pankkiala) ja Euroopan valvontaviranomainen (arvopaperimarkkinat) varmistavat valituslautakunnalle sekakomitean avulla riittävän käytännön tuen ja sihteeripalvelut sekakomitean kautta.
Tarkistus  113 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Valituslautakunnan jäsenet ovat riippumattomia päätöksenteossaan. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä vakuutus- ja työeläkeviranomaisessa tai sen johtokunnassa tai hallintoneuvostossa.	1. Valituslautakunnan jäsenet ovat riippumattomia päätöksenteossaan. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisessa tai sen johtokunnassa tai hallintoneuvostossa tai olla samanaikaisesti muiden unionin toimielinten tai kansallisten viranomaisten palveluksessa.
Tarkistus  114 Ehdotus asetukseksi 46 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, kansalliset valvontaviranomaiset mukaan luettuina, voivat hakea muutosta 9, 10 ja 11 artiklassa tarkoitettuun vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätökseen tai mihin tahansa muuhun vakuutus- ja työeläkeviranomaisen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti tekemään päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.	1. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, kansalliset valvontaviranomaiset mukaan luettuina, voivat valittaa 9, 10 ja 11 artiklassa tarkoitetun vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen tai minkä tahansa muun vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti tekemän sellaisen päätöksen laillisuudesta, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.
Tarkistus  115 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Asian saattaminen yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen ja yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi	Asian saattaminen unionin yleisen tuomioistuimen ja unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi
	(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)
Tarkistus  116 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Valituslautakunnan tai, jos ei ole oikeutta hakea muutosta valituslautakunnalta, vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tekemästä päätöksestä voi nostaa kanteen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklan mukaisesti.	1. Valituslautakunnan tai, jos ei ole oikeutta hakea muutosta valituslautakunnalta, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tekemästä päätöksestä voi nostaa kanteen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteentuomioistuimessa tai yhteisöjen tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  117 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet samoin kuin mikä tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voivat valittaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksistä suoraan Euroopan unionin tuomioistuimeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  118 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos vakuutus- ja työeläkeviranomaisella on velvoite toimia ja se laiminlyö päätöksen tekemisen, laiminlyöntiä koskeva kanne voidaan nostaa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 232 artiklan mukaisesti.	2. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on velvoite toimia ja se laiminlyö päätöksen tekemisen, laiminlyöntiä koskeva kanne voidaan nostaa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai yhteisöjen tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 265 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  119 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tulot muodostuvat erityisesti seuraavista:	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tulot muodostuvat erityisesti seuraavista:
a) finanssilaitosten valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten pakolliset maksuosuudet;
b) Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka "Komissio") otettu yhteisön avustus;	a) unionin yleisen talousarvion pääluokan [XII] erillisessä otsakkeessa osoitettu Euroopan unionin avustus;
c) vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle asianomaisissa yhteisön säädöksissä täsmennetyissä tapauksissa maksettavat maksut.	b) vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle asianomaisissa unionin säädöksissä täsmennetyissä tapauksissa maksettavat maksut.
Tarkistus  120 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Toimitusjohtaja laatii vuosittain 15 päivään helmikuuta mennessä ennakkoarvioluonnoksen seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja toimittaa tämän alustavan talousarvioesityksen ja siihen liitetyn henkilöstötaulukon johtokunnalle. Johtokunta laatii vuosittain toimitusjohtajan laatiman alustavan luonnoksen perusteella ennakkoarvion vakuutus- ja työeläkeviranomaisen seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista. Johtokunta toimittaa kyseisen ennakkoarvion, joka sisältää alustavan henkilöstötaulukon, komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä. Ennen ennakkoarvion hyväksymistä hallintoneuvoston on hyväksyttävä toimitusjohtajan laatima luonnos.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen 31 päivänä joulukuuta 2011 päättyvän ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toimitusjohtaja laatii vuosittain 15 päivään helmikuuta mennessä ennakkoarvioluonnoksen seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista ja toimittaa tämän alustavan talousarvioesityksen ja siihen liitetyn henkilöstötaulukon johtokunnalle ja hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto laatii vuosittain toimitusjohtajan laatiman ja johtokunnan hyväksymän alustavan luonnoksen perusteella ennakkoarvion vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista. Hallintoneuvosto toimittaa kyseisen ennakkoarvion, joka sisältää alustavan henkilöstötaulukon, komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä. Ennen ennakkoarvion hyväksymistä johtokunnan on hyväksyttävä toimitusjohtajan laatima luonnos.
Perustelu
Ehdotetaan, että Euroopan valvontaviranomaisten 31. joulukuuta 2011 päättyvänä ensimmäisenä toimintavuotena asiaankuuluvien tason 3 lautakuntien jäsenet hyväksyvät niiden talousarvion komission kuulemisen jälkeen ja toimittavat ne sitten neuvostolle ja parlamentille hyväksyntää varten. Tämä on olennaisen tärkeää Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan riippumattomuuden takaamiseksi, jotta ne aloittavat toimintansa lujin taloudellisin edellytyksin. Tätä riippumattomuutta tasapainottaa vastuuvelvollisuus EU:n poliittisille toimielimille.
Tarkistus  121 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.	3. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  122 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ensimmäisenä toimintavuonna, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2011, 3. tason komitean jäsenet hyväksyvät talousarvion komissiota kuultuaan ja välittävät sen Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi.
Perustelu
Ehdotetaan, että Euroopan valvontaviranomaisten 31. joulukuuta 2011 päättyvänä ensimmäisenä toimintavuotena asiaankuuluvien tason 3 lautakuntien jäsenet hyväksyvät niiden talousarvion komission kuulemisen jälkeen ja toimittavat ne sitten neuvostolle ja parlamentille hyväksyntää varten. Tämä on olennaisen tärkeää Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan riippumattomuuden takaamiseksi, jotta ne aloittavat toimintansa lujin taloudellisin edellytyksin. Tätä riippumattomuutta tasapainottaa vastuuvelvollisuus EU:n poliittisille toimielimille.
Tarkistus  123 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen henkilöstöön, myös sen toimitusjohtajaan, sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.	1. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstöön, myös sen toimitusjohtajaan, sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan unionin toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.
Perustelu
Puheenjohtajaan ei pitäisi soveltaa EU:n henkilöstösääntöjä. Hallintoneuvoston olisi määritettävä puheenjohtajan työehdot ja -edellytykset, kuten jo tehdään Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja sen johtokunnan jäsenten osalta. Koska puheenjohtajat ovat osa EJRK:a ja sen ohjauskomiteoita, yhdenmukainen lähestymistapa EKP:n kanssa on asianmukainen.
Tarkistus  124 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, vakuutus- ja työeläkeviranomaisen on jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti korvattava itsensä tai henkilöstönsä tehtäviensä yhteydessä aiheuttamat vahingot. Yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät riita-asiat.	1. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen on jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti korvattava itsensä tai henkilöstönsä tehtäviensä yhteydessä aiheuttamat perusteettomat vahingot. Yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät riita-asiat.
Tarkistus  125 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten, toimitusjohtajan ja vakuutus- ja työeläkeviranomaisen henkilöstön jäsenten, mukaan lukien jäsenvaltioiden vakuutus- ja työeläkeviranomaisen määräaikaiseen palvelukseen siirtämät virkamiehet, on noudatettava salassapitovelvollisuutta perustamissopimuksen 287 artiklan ja muussa asiaankuuluvassa yhteisön lainsäädännössä olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.	1. Hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten, toimitusjohtajan ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstön jäsenten, mukaan lukien jäsenvaltioiden vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen määräaikaiseen palvelukseen siirtämät virkamiehet, on noudatettava salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan ja muussa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.
Tarkistus  126 Ehdotus asetukseksi 61 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Euroopan unioniin kuulumattomat maat voivat osallistua vakuutus- ja työeläkeviranomaisen toimintaan, jos ne ovat tehneet yhteisön kanssa sopimuksen, jonka perusteella ne ovat omaksuneet yhteisön lainsäädännön 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla vakuutus- ja työeläkeviranomaisen vastuualueella ja soveltavat sitä.	1. Euroopan unioniin kuulumattomat maat voivat osallistua vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaan, jos ne ovat tehneet unionin kanssa sopimuksen, jonka perusteella ne ovat omaksuneet unionin lainsäädännön 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vastuualueella ja soveltavat sitä.
Tarkistus  127 Ehdotus asetukseksi 61 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka soveltavat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vastuualueilla vastaavaksi tunnustettua lainsäädäntöä, jos osallistuminen koskee suoraan niiden etua ja jos ne tekevät unionin kanssa sopimuksen siitä.
Tarkistus  128 Ehdotus asetukseksi 62 artikla – 1 a–1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
Tätä varten ja siihen asti, kun hallintoneuvoston 36 artiklan mukaisesti nimittämä toimitusjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään, komissio voi väliaikaisesti nimittää virkamiehen hoitamaan toimitusjohtajan tehtäviä.	1 a. Tämän asetuksen voimaantulon ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamisen välisenä aikana 3. tason komitea toimii läheisessä yhteistyössä komission kanssa valmisteltaessa 3. tason komitean korvaamista vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella. Mainitut 3. tason komiteat voivat toteuttaa kaikki tarpeelliset valmistelutoimet, joista vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen elimet tekevät lopullisen päätöksen.
	Tämän asetuksen voimaantulon ja puheenjohtajan, johtokunnan jäsenten ja toimitusjohtajan nimittämispäivän välisenä aikana vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajana toimii väliaikaisesti nykyisen 3. tason komitean puheenjohtaja ja sitä hallinnoi komitean pääsihteeri.
Tarkistus  129 Ehdotus asetukseksi 62 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista pidetään Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean laillisena seuraajana. Viimeistään vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamispäivänä Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean kaikki varat ja vastuut ja keskeneräiset toimet siirtyvät vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean on annettava lopullinen tilinpäätös varoistaan ja vastuistaan siirtopäivänä. Komissio tarkastaa ja hyväksyy kyseisen tilinpäätöksen.
Tarkistus  130 Ehdotus asetukseksi 66 artikla
Komission teksti	Tarkistus
	1. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ...* mennessä tarvittavat säädökset, joilla varmistetaan kitkaton siirtyminen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen suorittamaan, 12 b artiklassa tarkoitettujen laitosten valvontaan ja luodaan uudet puitteet finanssikriisin hallinnalle.
1. Komissio julkaisee kolmen vuoden kuluessa 67 artiklan toisessa alakohdassa vahvistetusta päivämäärästä ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein yleiskertomuksen vakuutus- ja työeläkeviranomaisen toiminnan ja tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen tuloksena saaduista kokemuksista.	2. Komissio julkaisee ...** mennessä ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein yleiskertomuksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnan ja tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen tuloksena saaduista kokemuksista Mainitussa kertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavaa:
	a) toimivaltaisten viranomaisten valvontakäytännöissä saavutettu lähentyminen;
	b) valvontakollegioiden toiminta;
	c) vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen rooli sellaisten laitosten valvonnassa, jotka voivat aiheuttaa järjestelmäriskin;
	d) 23 artiklassa tarkoitetun suojalausekkeen soveltaminen ja
	e) kansallisten vakuutustakuujärjestelmien yhdenmukaistamisen taso.
Lisäksi mainitussa kertomuksessa arvioidaan, kuinka sääntelyn ja valvonnan lähentymisessä on edistytty kriisinhallinnan ja -ratkaisun aloilla yhteisössä. Arviointi perustuu kattavaan kuulemiseen, johon sisällytetään myös vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmä.	3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa arvioidaan myös seuraavia seikkoja:
	a) onko aiheellista jatkaa pankkialan, vakuutus- ja lisäeläkealan sekä arvopaperi- ja finanssimarkkinoiden erillistä valvontaa vai olisiko alat saatettava yhtenäisen valvonnan piiriin;
	b) olisiko vakavaraisuuden valvonta ja liiketoiminnan harjoittamisen valvonta yhdistettävä vai erotettava;
	c) onko syytä yksinkertaistaa ja lujittaa EFVJ:n rakennetta, jotta voidaan lisätä johdonmukaisuutta makro- ja mikrotason välillä sekä Euroopan valvontaviranomaisten kesken;
	d) onko syytä lisätä Euroopan valvontaviranomaisten sääntelyvaltuuksia;
	e) onko EFVJ:n kehitys sopusoinnussa maailmanlaajuisen kehityksen kanssa;
	f) onko EFVJ:ssä riittävästi monimuotoisuutta ja huippuosaamista;
	g) ovatko julkistamisvelvoitteet riittävän vastuulliset ja avoimet.
2. Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.	4. Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
	___________________ * EUVL: pyydetään lisäämään päivämäärä: kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta. ** EUVL: pyydetään lisäämään päivämäärä: kolme vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä.

PERUSTELUT

Taustaa

Euroopan parlamentti on ollut rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman alusta asti keskeinen toimija rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoiden luomisessa, ja se on edistänyt aktiivisesti yhdenmukaistamista, avoimuutta ja oikeudenmukaista kilpailua varmistaen samalla sijoittajien ja kuluttajien suojaamisen.

Euroopan parlamentti vaati jo kauan ennen rahoituskriisiä vahvistamaan unionin tasolla kaikille toimijoille aidosti tasapuoliset kilpailuedellytykset ja osoitti samalla vakavia puutteita yhä integroituneempien rahoitusmarkkinoiden yhteisön tason valvonnassa (ks. García-Margallo y Marfilin mietintö komission tiedonannosta rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttamisesta: toimintasuunnitelma (2000)[1], Van den Burgin mietintö toiminnan vakauden valvontaa koskevista säännöistä Euroopan unionissa (2002)[2], Van den Burgin mietintö rahoituspalvelupolitiikkaa 2005–2010 koskevasta valkoisesta kirjasta (2007)[3] sekä Van den Burgin ja Daianun mietintö ja siihen liitetyt suositukset komissiolle Lamfalussy-prosessin jatkotoimista: tuleva valvontarakenne (2008)[4]. Lisäksi joissakin erityissäädöksissä hahmoteltiin keskeisiä periaatteita tai annettiin yleisiä suuntaviivoja sille, millainen EU:n tulevan valvontarakenteen olisi oltava (Skinner – Solvency II -mietintö (2009); Gauzès – CRA-asetus (2009)).

Parlamentti kehotti kaikissa päätöslauselmissaan komissiota analysoimaan, miten voidaan edistyä kohti integroidumpaa valvontarakennetta samalla, kun pyritään luomaan rahoituspalvelujen yhdentyneet sisämarkkinat. Parlamentti totesi myös, että on valvottava tehokkaasti markkinoiden tärkeimpien toimijoiden järjestelmäriskejä ja vakautta koskevia riskejä. Makrotalouden toiminnan vakautta koskevan analyysin ja kriisinhallinnan olisi sisällyttävä rahoitusalan vakauden turvaamista koskevaan tehtävään. Euroopan parlamentti tukee sitä, että keskipitkällä aikavälillä kehitetään rajatylittävien laitosten valvontaa yhteisön tasolla ja luodaan yhteisön tason mekanismi ratkaisemaan kriisit, jotka voivat vaikuttaa niihin.

Komissio päätti kutsua koolle korkean tason asiantuntijaryhmän laatimaan ehdotuksia yhteisön valvontajärjestelyjen vahvistamiseksi. De Larosièren ryhmä esitteli raporttinsa helmikuussa 2009, ja komissio esitti 23. syyskuuta 2009 konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia, joiden tarkoituksena on:

–  luoda verkosto, joka koostuu kansallisista rahoitusvalvontaviranomaisista, jotka tekevät yhteistyötä uuden eurooppalaisen valvontaviranomaisen (ESA) kanssa. Tällä viranomaisella on kolme pilaria. Kukin pilari perustuu eurooppalaisiin valvontakomiteoihin[5], ja tuloksena on toisin sanoen pankkipilari (Euroopan valvontaviranomainen (pankkiala)), vakuutus- ja työeläkepilari (Euroopan valvontaviranomainen (vakuutukset ja työeläkkeet)) sekä arvopaperimarkkinavalvonnan pilari (Euroopan valvontaviranomainen (arvopaperimarkkinat)), ja "Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitea" huolehtii Euroopan finanssimarkkinoiden aiheellisesta konsolidoidusta sääntelystä ja valvonnasta

–  perustaa Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) seuraamaan ja arvioimaan rahoitusalan vakauteen mahdollisesti kohdistuvia uhkia, joita aiheutuu makrotalouden ja koko rahoitusjärjestelmän kehityksestä. Tässä tarkoituksessa EJRK antaisi varhaisvaroituksia koko järjestelmän laajuisista riskeistä, joita on mahdollisesti syntymässä, ja suosittelisi tarpeen mukaan toimia, joilla näihin riskeihin puututaan[6].

Tuomioistuimen mukaan[7] perustamissopimuksen 95 artikla (nyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla), jossa määrätään sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta lainsäädäntöjen lähentämiseksi, on asianmukainen oikeusperusta sellaisen yhteisön elimen perustamiseksi, "jonka tehtävänä on myötävaikuttaa yhdenmukaistamisprosessiin", kun tällaiselle elimelle uskotut tehtävät liittyvät läheisesti siihen alaan, jolla toteutetaan toimia kansallisten lainsäädäntöjen lähentämiseksi.

Näitä lainsäädäntöehdotuksia seurasi 26. lokakuuta 2009 ensimmäinen koonnelmadirektiivi, jolla muutettiin yhtätoista direktiiviä, jotta voidaan selkeämmin määritellä ehdotetun valvontarakenteen tehtävät. Toisen koonnelmadirektiivin pitäisi seurata lähikuukausina tämän tehtävän loppuunsaattamiseksi.

• [1]  EYVL C 40, 7.2.2001, s. 453.
• [2]  EUVL C 25 E, 29.1.2004, s. 394.
• [3]  Ei julkaistu virallisessa lehdessä.
• [4]  EUVL C 9E, 15.1.2010, s. 48.
• [5]  Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea (Committee of European Banking Supervisors, CEBS), Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitea (Committee of European Insurance and Occupational Pensions Committee, CEIOPS) ja Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea (Committee of European Securities Regulators, CESR).
• [6]  Näissä perusteluissa keskitytään ehdotuksiin, jotka koskevat EFVJ:n perustamista muuttamalla nykyiset eurooppalaiset valvontaviranomaisten komiteat Euroopan valvontaviranomaisiksi. EJRK:n perustamista koskevaa ehdotusta käsitellään erillisissä perusteluissa.
• [7]  Ks. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, C-217/04, 44 kohta.

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (29.4.2010)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamisesta
(KOM(2009)0502 – C7‑0168/2009 – 2009/0143(COD))

Valmistelija: Jutta Haug

LYHYET PERUSTELUT

1. Äskettäinen finanssikriisi paljasti Euroopan finanssivalvonnassa puutteita, joiden korjaamiseksi komissio esitti joukon ehdotuksia, joiden tavoitteena oli aiempaa tehokkaamman, yhdennetymmän ja kestävän EU:n finanssivalvontajärjestelmän perustaminen. Ehdotusten perustana on Euroopan finanssivalvojien järjestelmä (EFVJ), jossa finanssialan kansalliset valvontaviranomaiset verkottuvat uusien Euroopan valvontaviranomaisten kanssa. Järjestelmä luodaan muuttamalla nykyiset Euroopan valvontaviranomaisten komiteat[1] todellisiksi Euroopan valvontaviranomaisiksi. Tätä varten komissio ehdottaa, että perustettaisiin kolme uutta unionin hajautettua erillisvirastoa:

·     Euroopan pankkiviranomainen (EPV)

·     Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EVLEV)

·     Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV)

2. Nykyisten Euroopan valvontaviranomaisten komiteoiden muuttaminen todellisiksi ja tehokkaiksi Euroopan valvontaviranomaisiksi eli unionin erillisvirastoiksi vaatii enemmän henkilöstöresursseja sekä talousarvioresursseja. Näiden kolmen viraston perustamisen vaikutus unionin talousarvioon on noin 59,699 miljoonaa euroa, ja määrä jakautuu seuraavasti:

Virasto	2011	2012	2013	Yhteensä
EPV	5,206	7,355	8,965	21,527
EVLEV	4,235	5,950	6,799	16,984
EAMV	5,465	7,202	8,491	21,158

miljoonaa euroa

3. Varat otetaan otsakkeesta 1 a, jossa on kuitenkin jo nyt erittäin vähän liikkumavaraa: komission viimeisimmässä rahoitussuunnitelmassa (tammikuulta 2010), jossa otettiin jo huomioon kolmelle virastolle tarkoitetut summat (muiden muutosten ohella), huomautetaan, että liikkumavaraa on hyvin vähän nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen päättymiseen asti (suluissa ovat tammikuun 2009 rahoitussuunnitelmassa esitetyt liikkumavarat):

– 37,041 miljoonaa euroa vuonna 2011 (111,590 miljoonaa)

– 34,003 miljoonaa euroa vuonna 2012 (123,879 miljoonaa)

– 49,153 miljoonaa euroa vuonna 2013 (214,875 miljoonaa).

Jos otetaan huomioon, että helmikuun 2009 rahoitussuunnitelmassa komissio ennakoi otsakkeessa 1 a olevan 111,8 miljoonaa euroa liikkumavaraa vuonna 2010 ja sitä osoittautui olevan vain 147 000 euroa, on selvää, että tilanne on hyvin hankala. Siksi on otettava huomioon, että liikkumavaroja saatetaan joutua tarkistamaan, jotta näiden kolmen uuden viraston rahoitus saadaan varmistettua.

4. Virastojen todelliset kustannukset ovat itse asiassa paljon korkeammat, noin 149,17 miljoonaa euroa, mutta jäsenvaltiot maksavat yhteisrahoituksena noin 89,497 miljoonaa euroa eli 60 prosenttia virastojen toiminnan kokonaiskustannuksista nykyisen rahoituskehyksen päättymiseen asti:

Virasto	2011	2012	2013	YHT.
EPV JV+EU=Yht.	7, 809+5,206 =13,015	11, 033+7,355 =18, 388	13, 448+8,965 =22, 413	32,290+21, 527 =53, 816
EVLEV JV+EU=Yht.	8, 197+4,235 =13, 662	10, 803+5,950 =18, 005	12, 737+6, 799 =21, 228	31,737+16, 984 =52,895
EAMV JV+EU=Yht.	6, 352+5,465 =10,587	8, 925+7, 202 =14, 874	10,199+8,491 =16, 998	25,476+21, 158 =42, 459

miljoonaa euroa

5. Lisähenkilöstöä kolmea uutta virastoa varten tarvitaan vuoteen 2014 mennessä 269 toimihenkilöä (224 AD- ja 45 AST-tointa):

Virasto	2011	2012	2013	2014
EPV henkilöstö (AD/AST)	40(36/4)	62(53/9)	80(69/11)	90(73/17)
EVLEV henkilöstö (AD/AST)	40 (32/8)	62(50/12)	73 (60/13)	90 (77/13)
EAMV henkilöstö (AD/AST)	43 (35/8)	60 (50/10)	76 (64/12)	89 (74/15)

6. Komissio ehdottaa näiden kolmen uuden viraston kotipaikoiksi Euroopan valvontaviranomaisten komiteoiden nykyisiä toimipaikkoja (EVLEV:n tapauksessa Frankfurtia), mikä vaikuttaa hyvin järkevältä ratkaisulta sekä käytännön että taloudelliselta kannalta, sillä näin uuden viraston on helppo aloittaa välittömästi toimintansa ja vältetään uusien laitteistojen, henkilöstön siirtymisen jne. aiheuttamia tarpeettomia menoja.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 a. katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty viitemäärä on yhteensopiva monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, mutta otsakkeeseen 1 a jäävä liikkumavara on vuosina 2011–2013 hyvin pieni, eikä uusien toimien rahoitus saisi vaarantaa otsakkeen 1 a muita ensisijaisia rahoituskohteita; toistaa näin ollen kehotuksensa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta ja sen mukauttamista ja tarkistamista koskevien käytännön ehdotuksien esittämisestä vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon loppuun mennessä käyttäen kaikkia 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen, ja erityisesti sen 21 ja 23 kohdan, mukaisesti saatavilla olevia mekanismeja, jotta Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) rahoitus turvataan vaarantamatta muiden ensisijaisten rahoituskohteiden rahoitusta ja varmistaen, että alaotsakkeeseen 1 a jää riittävä liikkumavara;
Tarkistus  2 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 b kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 b. korostaa, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamiseen olisi sovellettava toimielinten sopimuksen 47 kohdan määräyksiä; korostaa, että jos lainsäätäjä puoltaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamista, parlamentti aloittaa neuvottelut toisen budjettivallan käyttäjän kanssa päästäkseen hyvissä ajoin sopimukseen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen rahoituksesta toimielinten sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti;
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(40) Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot olisivat suurimmaksi osaksi peräisin kansallisten valvontaviranomaisten pakollisista maksuosuuksista ja Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Yhteisön talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin olisi kyse yhteisön rahoitusosuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tilintarkastus.	(40) Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, jonka tulot olisivat suurimmaksi osaksi peräisin kansallisten valvontaviranomaisten pakollisista maksuosuuksista ja Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Unionin vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle myöntämä rahoitus edellyttää budjettivallan käyttäjän sopimusta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen1 47 kohdan mukaisesti. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilintarkastus. Kokonaistalousarvio kuuluu vastuuvapausmenettelyn piiriin.
	__________ 1 EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
Perustelu
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustetaan Euroopan unionin hajautetuksi erillisvirastoksi ja rahoitetaan toimielinten välisen sopimuksen nojalla. Tämän olisi käytävä ilmi myös sen oikeusperustasta.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) finanssilaitosten valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten pakolliset maksuosuudet;	a) finanssilaitosten valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten pakolliset maksuosuudet, jotka suoritetaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan (N:o 36) 3 artiklan 3 kohdassa määrätyn äänten painotusmallin mukaisesti;
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka "Komissio") otettu yhteisön avustus;	b) Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka "Komissio") otettu unionin avustus, joka edellyttää budjettivallan käyttäjän sopimusta toimielinten sopimuksen 47 kohdan mukaisesti;
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. 1 kohdan a ja b alakohdan mukaiset kansallisten viranomaisten pakolliset maksuosuudet ja unionin avustus ovat käytettävissä kunkin varainhoitovuoden alussa.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 50 artikla – 9 kohta
Komission teksti	Tarkistus
9. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.	9. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisestä talousarviosta ja kansallisilta valvontaviranomaisilta saaduista tuloista koostuvan varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 54 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Johtokunta hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.	2. Johtokunta hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti. Soveltamissäännöissä sallitaan perustellut poikkeamat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle määriteltyjen tehtävien mahdollisimman tehokkaan toteuttamisen takaamiseksi.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen
Viiteasiakirjat	COM(2009)0502 – C7-0168/2009 – 2009/0143(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ECON
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 7.10.2009
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Jutta Haug 21.10.2009
Hyväksytty (pvä)	28.4.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Damien Abad, Alexander Alvaro, Marta Andreasen, Francesca Balzani, Reimer Böge, Giovanni Collino, Jean-Luc Dehaene, Isabelle Durant, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Ivars Godmanis, Estelle Grelier, Carl Haglund, Jutta Haug, Jiří Havel, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Vladimír Maňka, Barbara Matera, Claudio Morganti, Nadezhda Neynsky, Miguel Portas, Dominique Riquet, Sergio Paolo Francesco Silvestris, László Surján, Helga Trüpel, Daniël van der Stoep, Derek Vaughan, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Franziska Katharina Brantner, Giovanni La Via, Peter Šťastný

• [1]  ^{Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea (Committee of European Banking Supervisors, CEBS), Euroopan vakuutus- ja eläkevalvontaviranomaisten komitea (Committee of European Insurance and Occupational Pensions Committee, CEIOPS) ja Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea (Committee of European Securities Regulators, CESR).}

oikeudellisten asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (30.4.2010)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamisesta
(KOM(2009)0502 – C7-0168/2009 – 2009/0143(COD))

Valmistelija: Françoise Castex

LYHYET PERUSTELUT

I. Tausta

De Larosièren raportin perusteella komissio on antanut ehdotuksia uudeksi Euroopan finanssivalvonnan arkkitehtuuriksi. Näiden komission 23. syyskuuta 2009 antamien lainsäädäntöehdotusten tarkoituksena on luoda

– yksittäisiä finanssilaitoksia valvova Euroopan finanssivalvojien järjestelmä (mikrotason valvonta), joka koostuu rinnakkain toimivista kansallisista valvontaviranomaisista ja uusista Euroopan valvontaviranomaisista[1] siten, että finanssivalvonnan eurooppalaisen kokonaiskehyksen edut yhdistyvät mikrotason vakautta valvovien paikallisten elinten asiantuntemukseen

– Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) seuraamaan ja arvioimaan rahoitusvakauteen mahdollisesti kohdistuvia uhkia (makrotason valvonta).

Euroopan valvontaviranomaiset ovat yhteisön elimiä, joilla on oikeushenkilön asema ja joiden tavoitteilla on i) parannettava sääntelyn ja valvonnan tasoa sisämarkkinoilla, (ii) turvattava finanssimarkkinoiden eheys, tehokkuus ja moitteeton toiminta, (iii) pidettävä yllä rahoitusjärjestelmän vakautta ja vahvistettava valvonnan eurooppalaista ja kansainvälistä koordinointia.

II. Valmistelijan kanta

Valmistelija kannattaa yleisesti komission ehdotusta asetukseksi, jolla perustetaan uusi finanssivalvonnan arkkitehtuuri, ja sen tavoitetta varmistaa entistä tehokkaampi valvonta, jotta rahoitusjärjestelmän riskit pystytään tunnistamaan entistä paremmin. Rahoituskriisi on osoittanut, että alaa on uudistettava kilpailun lisäämiseksi yhdenvertaisia mahdollisuuksia rohkaisemalla ja varmistamalla järjestelyiden ja sääntelyn johdonmukaisuus.

1. 7 artikla – Tekniset standardit

Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa tehdyn ehdotuksen 7 artiklassa viitataan 1 artiklan 2 kohdassa mainittujen direktiivien mukaisiin aloihin, joilla viranomainen voisi laatia teknisten standardien luonnoksia, joita komissio ehdotuksen mukaisesti kannattaa ja jotka se hyväksyy asetuksilla tai päätöksillä. Lissabonin sopimuksen tuoma uusi järjestelmä, joka koskee säädösvallan siirron nojalla annettuja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä, poikkeaa "vanhasta" komitologiasta, jolla ei ole enää perustaa perussopimuksissa. Sen takia olisi tehtävä selväksi, että komissio toimii Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisen säädösvallan siirron nojalla annetun säädöksen muodossa ja että parlamentti on mukana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisessa menettelyssä. Olisi myös tehtävä selväksi, että komissiota eivät sido vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen laatimat teknisten standardien luonnokset.

2. 9 artikla – Yhteisön sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen

10 artikla – Toimet kriisitilanteissa

11 artikla – Kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien sopiminen

a) Toimivaltuuksien antaminen

Asetusehdotuksella annetaan erityiset toimivaltuudet uudelle viranomaiselle. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on tunnustettu unionin toimielinten mahdollisuus siirtää toimivalta riippumattomille toimeenpano- tai sääntelyelimille siltä osin kuin siirto koskee vain selkeästi määriteltyjä täytäntöönpanovaltuuksia, eli valtuudet saaneelle elimelle ei saa antaa toimivaltaa tehdä politiikkavalintoja. Koska unioni lisäksi voi käyttää vain toimivaltaa, joka sille on siirretty perustamissopimuksessa niiden menettelyjen mukaisesti, jotka siinä on määritelty, toimielimet eivät voi delegoida laajempia toimivaltuuksia kuin ne, jotka perustamissopimuksessa on siirretty (katso yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Meroni 9/56 ja 10/57 antama tuomio (Kok. 1958, s. 133 ja 157)).

b) Viranomaisen suorat toimet

Ehdotetun asetuksen 9 artiklan 6 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 4 kohdassa siirretään valtuus tehdä finanssilaitoksille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä, "kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin" jäsenvaltioissa ja kun päätökset ovat niitä sitovia "sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa" (SEUT-sopimuksen uusi 258 artikla). Valmistelija ehdottaa, että tätä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen mahdollisuutta osoittaa sitova päätös suoraan markkinatoimijalle rajoitetaan 10 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin kriisitilanteisiin. Kun 10 artiklan taustalla on poliittinen tahto reagoida nopeasti ja tehokkaasti kriisitilanteissa rahoitusmarkkinoiden ja järjestelmän toimimisen ja eheyden takaamiseksi, 9 ja 11 artiklat taas koskevat tavanomaisia jokapäiväisiä tilanteita.

Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi laajaa tukea saaneiden kompromissien pohjalta tarkistuksia, jotka koskivat viranomaisten toimivaltaa tehdä rahoitusmarkkinoiden toimijoita koskevia yksittäisiä päätöksiä jokapäiväisissä tilanteissa (9 artiklan 6 kohta ja 11 artiklan 4 kohta), ja ehdotti viranomaisen ja komission välistä menettelyä viranomaisten toimivallan mukauttamiseksi paremmin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa komissiolle siirrettyyn toimivaltaan.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Sen varmistaminen, että yhteisön oikeutta sovelletaan kaikilta osin asianmukaisesti, on keskeinen edellytys finanssimarkkinoiden eheydelle, tehokkuudelle ja moitteettomalle toiminnalle, rahoitusjärjestelmän vakaudelle sekä finanssilaitosten tasapuolisille kilpailuolosuhteille yhteisössä. Sen vuoksi olisi luotava mekanismi, jota vakuutus- ja työeläkeviranomainen voisi käyttää tapauksissa, joissa yhteisön oikeutta ei ole sovellettu asianmukaisesti tai kaikilta osin. Mekanismia olisi käytettävä aloilla, joilla yhteisön lainsäädännössä asetetaan selviä ja ehdottomia velvoitteita.	(16) Sen varmistaminen, että unionin oikeutta sovelletaan kaikilta osin asianmukaisesti, on keskeinen edellytys finanssimarkkinoiden eheydelle, tehokkuudelle ja moitteettomalle toiminnalle, rahoitusjärjestelmän vakaudelle sekä finanssimarkkinoiden toimijoiden tasapuolisille kilpailuolosuhteille unionissa. Sen vuoksi olisi luotava mekanismi, jota vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voisi käyttää tapauksissa, joissa unionin oikeutta ei ole sovellettu. Mekanismia olisi käytettävä aloilla, joilla unionin lainsäädännössä asetetaan selviä ja ehdottomia velvoitteita.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(30) Jotta vakuutus- ja työeläkeviranomainen voisi suorittaa tehtävänsä tehokkaasti, sillä täytyisi olla oikeus pyytää kaikkia tarvitsemiaan tietoja. Finanssilaitoksille aiheutuvien ilmoitusvelvollisuuksien päällekkäisyyden välttämiseksi tiedot olisi yleensä saatava kansallisilta valvontaviranomaisilta, jotka ovat lähimpänä finanssimarkkinoita ja -laitoksia. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi kuitenkin oltava valtuudet pyytää tietoja suoraan finanssilaitoksilta ja muilta osapuolilta, jos kansallinen valvontaviranomainen ei toimita tai voi toimittaa niitä ajoissa. Jäsenvaltioiden viranomaiset olisi velvoitettava avustamaan vakuutus- ja työeläkeviranomaista sen varmistamisessa, että tällaisiin suoriin pyyntöihin vastataan.	(30) Jotta vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voisi suorittaa tehtävänsä tehokkaasti, sillä täytyisi olla oikeus pyytää kaikkia tarvitsemiaan tietoja. Finanssimarkkinoiden toimijoille aiheutuvien ilmoitusvelvollisuuksien päällekkäisyyden välttämiseksi tiedot olisi yleensä saatava kansallisilta valvontaviranomaisilta, jotka ovat lähimpänä finanssimarkkinoita ja markkinoilla toimijoita, sillä ehdolla, että luottamuksellisia tietoja ei anneta sellaisten elinten ja viranomaisten käyttöön, joilla ei ole siihen oikeutta. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi kuitenkin oltava valtuudet pyytää tietoja suoraan finanssimarkkinoiden toimijoilta ja muilta osapuolilta, jos kansallinen toimivaltainen viranomainen ei toimita tai voi toimittaa niitä ajoissa. Jäsenvaltioiden viranomaiset olisi velvoitettava avustamaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista sen varmistamisessa, että tällaisiin suoriin pyyntöihin vastataan.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31) On olennaisen tärkeää, että vakuutus- ja työeläkeviranomainen ja Euroopan järjestelmäriskikomitea tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta Euroopan järjestelmäriskikomitean toiminta ja sen varoitusten ja suositusten jälkeiset jatkotoimet olisivat täysitehoisia. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi toimitettava kaikki olennaiset tiedot Euroopan järjestelmäriskikomitealle. Yksittäisiä yrityksiä koskevat tiedot olisi toimitettava ainoastaan perustellusta pyynnöstä. Saadessaan varoituksia tai suosituksia, jotka Euroopan järjestelmäriskikomitea on osoittanut vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle tai kansalliselle valvontaviranomaiselle, vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi varmistettava jatkotoimet.	(31) On olennaisen tärkeää, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja Euroopan järjestelmäriskikomitea tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta Euroopan järjestelmäriskikomitean toiminta ja sen varoitusten ja suositusten jälkeiset jatkotoimet olisivat täysitehoisia. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi toimitettava kaikki olennaiset tiedot Euroopan järjestelmäriskikomitealle. Yksittäisiä yrityksiä koskevat tiedot olisi toimitettava ainoastaan perustellusta pyynnöstä ja niitä olisi suojeltava järjestelmällisesti ja unionin lainsäädännön mukaisesti. Saadessaan varoituksia tai suosituksia, jotka Euroopan järjestelmäriskikomitea on osoittanut vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tai kansalliselle valvontaviranomaiselle, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi ryhdyttävä välittömästi toimiin ja varmistettava jatkotoimet.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(33) Jäsenvaltioilla on perusvastuu rahoitusvakauden säilyttämisestä kriisinhallinnan yhteydessä ja erityisesti yksittäisten vaikeuksissa olevien finanssilaitosten vakauttamisesta ja niiden ongelmien ratkaisemisesta. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen kriisitilanteissa tai erimielisyyksien ratkaisemiseksi toteuttamat toimenpiteet, jotka vaikuttavat finanssilaitoksen vakauteen, eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen. Olisi luotava mekanismi, jolla jäsenvaltiot voisivat vedota tähän suojalausekkeeseen ja viime kädessä saattaa asian neuvoston päätettäväksi. On asianmukaista antaa neuvostolle rooli tässä asiassa ottaen huomioon jäsenvaltioilla tässä yhteydessä olevat erityisvelvollisuudet.	(33) Jäsenvaltioilla on perusvastuu rahoitusvakauden säilyttämisestä kriisitilanteiden yhteydessä ja erityisesti yksittäisten vaikeuksissa olevien finanssilaitosten vakauttamisesta ja niiden ongelmien ratkaisemisesta. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kriisitilanteissa tai erimielisyyksien ratkaisemiseksi toteuttamat toimenpiteet, jotka vaikuttavat finanssilaitoksen vakauteen, eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen. Olisi luotava mekanismi, jolla jäsenvaltiot voisivat pyytää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen harkitsemista uudelleen.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) tehdä finanssilaitoksille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä 9 artiklan 6 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;	e) tehdä finanssilaitoksille osoitettuja yksittäisiä päätöksiä 9 artiklan 6 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, jos kyseessä on suoraan sovellettavissa oleva unionin oikeus;
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Tekniset standardit	Tekniset standardit – delegoidut säädökset
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio hyväksyy standardit asetuksilla tai päätöksillä, ja ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.	2. Komissio hyväksyy standardit delegoituina säädöksinä annettavilla asetuksilla tai päätöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 8 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen antaa kansallisille valvontaviranomaisille tai finanssilaitoksille osoitettuja ohjeita ja suosituksia yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen vahvistamiseksi EFVJ:ssä sekä yhteisön lainsäädännön yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa kansallisille valvontaviranomaisille tai finanssilaitoksille osoitettuja ohjeita ja suosituksia yhdenmukaisten, tehokkaiden ja toimivien valvontakäytäntöjen vahvistamiseksi EFVJ:ssä sekä unionin lainsäädännön yhteisen, yhtenäisen ja johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen järjestää ohjeita ja suosituksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Lopulliset ohjeet julkaistaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen Internet-sivustossa.
Kansallisten valvontaviranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan kyseisiä ohjeita ja suosituksia.	Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan kyseisiä ohjeita ja suosituksia.
Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata kyseisiä ohjeita tai suosituksia, sen on ilmoitettava perusteensa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle.	Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata kyseisiä ohjeita tai suosituksia, sen on ilmoitettava perusteensa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa mainitut perusteet ja antaa toimivaltaiselle viranomaiselle ennakolta sitä koskevan asianmukaisen ilmoituksen.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 9 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Yhteisön sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen	Unionin oikeuden soveltamatta jättäminen
1. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lainsäädäntöä asianmukaisesti ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että finanssilaitos täyttää kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella on tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädetyt valtuudet.	1. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lainsäädäntöä ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että finanssimarkkinoiden toimija täyttää kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädetyt valtuudet.
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi tutkia virheelliseksi väitettyä yhteisön oikeuden soveltamista yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tutkia väitettyä unionin oikeuden soveltamatta jättämistä yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.
Kyseisen kansallisen valvontaviranomaisen on toimitettava vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, joita tämä katsoo tarvitsevansa tutkimukseensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklassa vahvistettuja valtuuksia.	Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle viipymättä kaikki tiedot, joita tämä katsoo tarvitsevansa tutkimukseensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklassa vahvistettuja valtuuksia.
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tutkimuksensa aloittamisesta osoittaa kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä yhteisön oikeuden noudattamiseksi.	3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tutkimuksensa aloittamisesta osoittaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä unionin oikeuden noudattamiseksi.
Kansallisen valvontaviranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle toimista, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen yhteisön oikeuden noudattamisen.	Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa suosituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle toimista, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä varmistaakseen unionin oikeuden noudattamisen.
4. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei ole noudattanut yhteisön oikeutta yhden kuukauden kuluessa vakuutus- ja työeläkeviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi vakuutus- ja työeläkeviranomaisen ilmoitettua asiasta tai omasta aloitteestaan tehdä päätöksen, jossa kansallista valvontaviranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita yhteisön oikeuden noudattaminen edellyttää.	4. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole noudattanut unionin oikeutta yhden kuukauden kuluessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ilmoitettua asiasta tai omasta aloitteestaan tehdä päätöksen, jossa toimivaltaista viranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita unionin oikeuden noudattaminen edellyttää.
Komissio tekee päätöksen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua suosituksen antamisesta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella.	Komissio tekee päätöksen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua suosituksen antamisesta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella.
Komissio varmistaa, että ne, joille päätös on osoitettu, voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluiksi.	Komissio varmistaa, että ne, joille päätös on osoitettu, voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluiksi.
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen ja kansalliset valvontaviranomaiset toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.
5. Kansallisen valvontaviranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle toimista, joita se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa komission päätöksen täytäntöönpanemiseksi.	5. Toimivaltaisen viranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle toimista, joita se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa komission päätöksen täytäntöönpanemiseksi.
6. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka rahoitusjärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että kansallinen valvontaviranomainen ei noudata kyseistä päätöstä, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin, tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet yhteisön oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa.	6. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi sisämarkkinoilla tai palauttamiseksi sisämarkkinoille taikka rahoitusjärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi rajatylittävissä toimissa saada viipymättä muutos siihen, että toimivaltainen viranomainen ei noudata kyseistä päätöstä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssimarkkinoiden toimijoihin, tehdä finanssimarkkinoiden toimijalle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä toimijaa vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa. Ennen yksittäisen päätöksen tekemistä vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa asiasta komissiolle.
	Komissio varmistaa, että ne, joille päätös on osoitettu, voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluiksi.
	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.
	Komissio päättää kahden viikon kuluessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätösluonnoksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se kyseisen päätösluonnoksen. Komissio ei voi pidentää kyseistä määräaikaa. Komissio voi hyväksyä päätösluonnoksen osittain tai muutettuna, jos unionin etu sitä vaatii.
	Jos komissio ei hyväksy päätösluonnosta tai hyväksyy sen osittain tai muutettuna, se ilmoittaa asiasta viipymättä virallisella lausunnolla vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle.
	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen on yhden viikon kuluessa tarkistettava ja mukautettava päätöstään komission virallisen lausunnon perusteella ja toimitettava se viipymättä komissiolle.
	Komissio päättää yhden viikon kuluessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tarkistetun päätöksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se kyseisen päätöksen, vai hylkääkö se sen.
	Jos komissio hylkää tarkistetun päätöksen, katsotaan, että päätöstä ei ole hyväksytty.
Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöksen on oltava komission 4 kohdan nojalla tekemän päätöksen mukainen.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen on oltava komission 4 kohdan nojalla tekemän päätöksen mukainen.
7. Päätökset, jotka tehdään 6 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia kansallisten valvontaviranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.
Toimien, joita kansalliset valvontaviranomaiset toteuttavat 4 tai 6 kohdan nojalla tehtyjen päätösten soveltamisalaan kuuluvien tosiseikkojen osalta, on oltava kyseisten päätösten mukaisia.	Toimien, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat 4 tai 6 kohdan nojalla tehtyjen päätösten soveltamisalaan kuuluvien tosiseikkojen osalta, on oltava kyseisten päätösten mukaisia.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 7 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Päätökset, jotka tehdään 6 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia kansallisten valvontaviranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.	Poistetaan.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaiseminen	Toimivaltaisten viranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaiseminen rajatylittävissä tilanteissa
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöstä ja jättää näin ollen varmistamatta, että finanssilaitos noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön nojalla suoraan sovellettavissa, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet yhteisön oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa.	4. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöstä ja jättää näin ollen varmistamatta, että finanssimarkkinoiden toimija noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön nojalla suoraan sovellettavissa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tehdä 9 artiklan 6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti finanssimarkkinoiden toimijalle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi kehittää yhteyksiä kolmansien maiden valvontaviranomaisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön toimielinten toimivaltaa. Se voi tehdä hallinnollisia järjestelyjä kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden hallintojen kanssa.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kehittää yhteyksiä valvontaviranomaisiin, kansainvälisiin järjestöihin ja hallinnollisiin elimiin kolmansissa maissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin toimielinten toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen osallistuu kolmansien maiden valvontajärjestelmiä koskevien vastaavuuspäätösten valmisteluun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti.	Poistetaan.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten on vakuutus- ja työeläkeviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen.	1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen, noudattaen täydellisesti sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 20 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin. Kaikissa näissä tiedusteluissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä yhteistä raportointimuotoa.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen varmistaa, että 10 tai 11 artiklan nojalla tehdyt päätökset eivät millään tavalla vaikuta jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen varmistaa, että 10 tai 11 artiklan nojalla tehdyt päätökset eivät suoranaisesti vaikuta jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos jäsenvaltio katsoo, että 11 artiklan nojalla tehty päätös vaikuttaa sen finanssipoliittiseen vastuuseen, se voi ilmoittaa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle ja komissiolle yhden kuukauden kuluessa vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöksen ilmoittamisesta kansalliselle valvontaviranomaiselle, ettei kyseinen kansallinen valvontaviranomainen pane päätöstä täytäntöön.	2. Jos jäsenvaltio katsoo, että 11 artiklan nojalla tehty päätös vaikuttaa sen finanssipoliittiseen vastuuseen, se voi ilmoittaa asiasta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, neuvostolle ja komissiolle kolmen työpäivän kuluessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen ilmoittamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 2 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen on yhden kuukauden kuluessa jäsenvaltion ilmoituksesta ilmoitettava jäsenvaltiolle, aikooko vakuutus- ja työeläkeviranomainen pysyä päätöksessään, muuttaa sitä tai kumota sen.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen on viikon kuluessa jäsenvaltion ilmoituksesta ilmoitettava jäsenvaltiolle, aikooko vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pysyä päätöksessään, muuttaa sitä tai kumota sen.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 2 kohta – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos vakuutus- ja työeläkeviranomainen pysyy päätöksessään, neuvosto päättää kahden kuukauden kuluessa perustamissopimuksen 205 artiklan mukaisella määräenemmistöllä siitä, pidetäänkö päätös voimassa vai kumotaanko se.	Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pysyy päätöksessään, neuvosto päättää yhden kuukauden kuluessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 238 artiklan mukaisella määräenemmistöllä siitä, pidetäänkö päätös voimassa vai kumotaanko se.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Valituslautakunnassa on kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä, joilla on asianmukainen tietämys ja kokemus, mutta jäseniä ei voida valita vakuutus- ja työeläkeviranomaisen toiminnassa mukana olevien kansallisten valvontaviranomaisten tai sen toimintaan osallistuvien muiden kansallisten laitosten tai yhteisön toimielinten nykyisen henkilöstön parista.	Valituslautakunnassa on kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä, joiden on oltava arvostettuja henkilöitä, jotka ovat osoittaneet omaavansa asianmukaisen tietämyksen ja ammatillisen, mukaan lukien valvontatehtäviin liittyvän, kokemuksen pankki-, vakuutus-, arvopaperimarkkina- ja muista rahoituspalveluista riittävän korkealta tasolta, mutta jäseniä ei voida valita vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnassa mukana olevien toimivaltaisten viranomaisten tai sen toimintaan osallistuvien muiden kansallisten laitosten tai unionin toimielinten nykyisen henkilöstön parista.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen
Viiteasiakirjat	KOM(2009)0502 – C7-0168/2009 – 2009/0143(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ECON
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 7.10.2009
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Françoise Castex 5.10.2009
Valiokuntakäsittely	27.1.2010
Hyväksytty (pvä)	28.4.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	23 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Daniel Hannan, Klaus-Heiner Lehne, Antonio López-Istúriz White, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Alexandra Thein, Diana Wallis, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Piotr Borys, Sergio Gaetano Cofferati, Kurt Lechner, Eva Lichtenberger, József Szájer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Kay Swinburne

• [1]  Ne ovat Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EVLEV) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV).

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (12.4.2010)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen perustamisesta
(KOM(2009)0502 – C7‑0168/2009 – 209/0143(COD))

Valmistelija: Íñigo Méndez de Vigo

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan tasoisen rahoitusmarkkinoiden sääntelyn riittämättömyys sekä markkinoiden valvontamekanismien heikkous tulivat esiin vuonna 2008 Eurooppaa vaivanneessa talous- ja rahoituskriisissä, jonka seurauksista kärsitään edelleen. Jacques de Larosièren johtaman asiantuntijaryhmän laatiman raportin perusteella Euroopan komissio on laatinut neljä ehdotusta, joiden käsittelystä parlamentissa vastaa talous- ja raha-asioiden valiokunta.

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon tarkoituksena on tarkastella, miten uusi Euroopan valvontaviranomainen ja Euroopan järjestelmäriskikomitea, jotka luotiin edellä mainituissa ehdotuksissa, sovitetaan institutionaaliseen järjestelmään. Valiokunta on pohtinut myös rahoituspalveluja koskevien yhdenmukaisten teknisten standardien laatimista, jotta voidaan varmistaa toisaalta toimintojen johdonmukaisuus ja toisaalta tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien asianmukainen suoja Euroopan unionissa. Lausunnossa on käsitelty erityisesti suhdetta yksityisen sektorin laitoksiin sekä Euroopan valvontaviranomaisen ja kansallisten valvontaviranomaisten välistä suhdetta. Lopuksi valiokunta on keskittynyt erityisesti ongelmaan, joka koskee rajat ylittävien laitosten valvontaa.

Vuoden 2008 rahoituskriisi vaatii eurooppalaisia vastatoimia eurooppalaisiin ongelmiin. Lissabonin sopimuksella myönnettyjen uusien toimivaltuuksiensa nojalla Euroopan parlamentin on hoidettava kaikkien näiden asioiden käsittelyyn liittyvä tärkeä tehtävänsä.

TARKISTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Otsikko
Komission teksti	Tarkistus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaisen perustamisesta	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan valvontaviranomaisen (vakuutukset ja lisäeläkkeet) perustamisesta
	(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Vuosien 2007 ja 2008 finanssikriisi on osoittanut finanssivalvonnassa olevan merkittäviä puutteita, joita on paljastunut sekä yksittäistapauksissa että koko rahoitusjärjestelmässä. Kansalliselle pohjalle luodut valvontamallit ovat jääneet jälkeen nykypäivän todellisista integroituneista ja yhteenliittyneistä eurooppalaisista finanssimarkkinoista, joilla monet finanssiyritykset harjoittavat toimintaansa yli rajojen. Kriisi on paljastanut puutteita kansallisten valvontaviranomaisten välisessä yhteistyössä, koordinoinnissa ja luottamuksessa sekä siinä, miten yhdenmukaisesti kyseiset viranomaiset soveltavat yhteisön oikeutta.	(1) Vuosien 2007 ja 2008 finanssikriisi on osoittanut finanssivalvonnassa olevan merkittäviä puutteita, joita on paljastunut sekä yksittäistapauksissa että koko rahoitusjärjestelmässä. Kansalliselle pohjalle luodut valvontamallit ovat jääneet jälkeen nykypäivän todellisista integroituneista ja yhteenliittyneistä eurooppalaisista finanssimarkkinoista, joilla monet finanssiyritykset harjoittavat toimintaansa yli rajojen. Kriisi on paljastanut puutteita kansallisten valvontaviranomaisten välisessä yhteistyössä, koordinoinnissa ja luottamuksessa sekä siinä, miten yhdenmukaisesti kyseiset viranomaiset soveltavat unionin oikeutta.
	(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Euroopan finanssivalvojien järjestelmän olisi oltava kansallisten ja yhteisön valvontaviranomaisten muodostama verkosto, jossa finanssilaitosten päivittäinen valvonta jäisi kansalliselle tasolle ja jossa valvontakollegioille annettaisiin keskeinen rooli rajatylittävien ryhmittymien valvonnassa. Muita tavoitteita olisivat pidemmälle menevä yhdenmukaistaminen sekä finanssilaitoksia ja -markkinoita koskevien sääntöjen yhtenäinen soveltaminen koko yhteisössä. Olisi perustettava Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen sekä Euroopan pankkiviranomainen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (Euroopan valvontaviranomaiset).	(7) Euroopan finanssivalvojien järjestelmän olisi oltava kansallisten ja unionin valvontaviranomaisten muodostama verkosto, jossa sellaisten finanssilaitosten päivittäinen valvonta, joiden toiminnalla ei ole unionin tason ulottuvuutta, jäisi kansalliselle tasolle. Valvontakollegioiden olisi valvottava sellaisia rajatylittävää toimintaa harjoittavia laitoksia, joiden toiminnalla ei ole unionin tason ulottuvuutta. Euroopan valvontaviranomaisen (vakuutukset ja lisäeläkkeet) (jäljempänä "vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen") olisi asteittain otettava vastuulleen sellaisten laitosten valvonta, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus. Muita tavoitteita olisivat pidemmälle menevä yhdenmukaistaminen sekä finanssilaitoksia ja -markkinoita koskevien sääntöjen yhtenäinen soveltaminen koko unionissa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lisäksi olisi perustettava Euroopan valvontaviranomainen (pankkiala) ja Euroopan valvontaviranomainen (arvopaperimarkkinat) sekä Euroopan valvontaviranomainen (sekakomitea) (jäljempänä "sekakomitea"). Euroopan järjestelmäriskikomitean tulisi kuulua osana Euroopan finanssivalvontajärjestelmään.
	(Viranomaisten nimiin tehtävät muutokset koskevat koko tekstiä.)
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Tuomioistuin totesi asiassa C-217/04 (Yhdistynyt kuningaskunta vastaan Euroopan parlamentti ja neuvosto), että "mikään EY 95 artiklan sanamuodossa ei oikeuta päättelemään, että yhteisön lainsäätäjän tämän määräyksen perusteella toteuttamien toimenpiteiden adressaatteina voi olla vain jäsenvaltioita. Yhteisön lainsäätäjän suorittaman arvioinnin perusteella voi osoittautua välttämättömäksi perustaa yhteisön elin, jonka tehtävänä on myötävaikuttaa yhdenmukaistamisprosessiin tilanteissa, joissa tähän määräykseen perustuvien toimien yhtenäisen täytäntöönpanon ja soveltamisen helpottamiseksi on asianmukaista toteuttaa oheis- ja kehystoimenpiteitä."1 EY:n perustamissopimuksen 95 artiklassa (Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen nykyinen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla) tarkoitetut toimenpiteet voidaan toteuttaa direktiiveillä tai asetuksilla. Esimerkiksi Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 460/20042, ja myös vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustetaan asetuksella.
	________________ 1 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 2. toukokuuta 2006, Kok. 2006, s. I-3771, 44 kohta.
	2 EUVL L 77, 13.3.2004, s. 1.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) On tarpeen ottaa käyttöön tehokas väline yhdenmukaisten teknisten standardien laatimiseksi finanssipalvelujen alalla, jotta varmistetaan muun muassa ohjekirjan avulla tasapuoliset toimintaedellytykset ja riittävä vakuutuksenottajien, muiden edunsaajien ja kuluttajien suoja koko Euroopassa. Koska vakuutus- ja työeläkeviranomainen on elin, jolla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, on tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia yhteisön oikeudessa määritellyillä aloilla luonnokset teknisiksi standardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset teknisten standardien luonnokset yhteisön oikeuden mukaisesti, jotta standardeilla olisi sitovia oikeusvaikutuksia. Teknisten standardien luonnoksille on saatava komission hyväksyntä. Niitä muutettaisiin esimerkiksi silloin, kun ne eivät ole yhteisön oikeuden mukaisia, niissä ei kunnioiteta suhteellisuusperiaatetta tai ne ovat ristiriidassa finanssipalvelujen sisämarkkinoiden perusperiaatteiden kanssa sellaisina kuin kyseiset periaatteet ilmenevät finanssipalveluja koskevasta yhteisön säännöstöstä. Sen varmistamiseksi, että standardit hyväksytään sujuvalla ja ripeällä menettelyllä, komissiolle olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa sen olisi tehtävä standardin hyväksymistä koskeva päätöksensä.	(13) On tarpeen ottaa käyttöön tehokas väline yhdenmukaisten teknisten standardien laatimiseksi finanssipalvelujen alalla, jotta varmistetaan muun muassa ohjekirjan avulla tasapuoliset toimintaedellytykset ja riittävä vakuutuksenottajien, muiden edunsaajien ja kuluttajien suoja koko unionissa. Koska vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on elin, jolla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, on tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia unionin oikeudessa määritellyillä aloilla luonnokset teknisiksi standardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja. Komissio olisi valtuutettava antamaan delegoituja säädöksiä finanssipalvelujen teknisistä standardeista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Tässä asetuksessa säädetty teknisten standardien kehittämismenettely ei rajoita komission toimivaltaa hyväksyä omasta aloitteestaan täytäntöönpanotoimenpiteitä komiteamenettelyillä Lamfalussy-rakenteen 2. tasolla asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Teknisissä standardeissa käsiteltäviin asioihin ei liity poliittisia päätöksiä, ja niiden sisältöä rajaavat 1. tasolla annetut yhteisön säädökset. Antamalla standardiluonnosten laatiminen vakuutus- ja työeläkeviranomaisen tehtäväksi varmistetaan, että standardeissa hyödynnetään kansallisten valvontaviranomaisten erityisasiantuntemusta täysimittaisesti.	(14) Komission olisi hyväksyttävä kyseiset teknisten standardien luonnokset, jotta standardeilla olisi sitovia oikeusvaikutuksia. Niitä muutetaan esimerkiksi silloin, kun ne eivät ole unionin oikeuden mukaisia, niissä ei kunnioiteta suhteellisuusperiaatetta tai ne ovat ristiriidassa finanssipalvelujen sisämarkkinoiden perusperiaatteiden kanssa, sellaisina kuin nämä periaatteet ilmenevät finanssipalveluja koskevasta unionin säännöstöstä. Sen varmistamiseksi, että standardit hyväksytään sujuvalla ja ripeällä menettelyllä, komissiolle olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa sen olisi tehtävä standardin hyväksymistä koskeva päätöksensä.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Aloilla, jotka eivät kuulu teknisten standardien soveltamisalaan, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi oltava toimivalta antaa yhteisön lainsäädännön soveltamista koskevia ohjeita ja suosituksia, jotka eivät ole sitovia. Avoimuuden varmistamiseksi ja kansallisten valvontaviranomaisten kannustamiseksi noudattamaan ohjeita ja suosituksia kansalliset viranomaiset olisi velvoitettava ilmoittamaan perusteensa, jos ne eivät noudata kyseisiä ohjeita ja suosituksia.	(15) Aloilla, jotka eivät kuulu teknisten standardien soveltamisalaan, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi oltava toimivalta antaa unionin lainsäädännön soveltamista koskevia ohjeita ja suosituksia. Avoimuuden varmistamiseksi ja kansallisten valvontaviranomaisten kannustamiseksi noudattamaan ohjeita ja suosituksia kansalliset viranomaiset olisi velvoitettava ilmoittamaan perusteensa, jos ne eivät noudata kyseisiä ohjeita ja suosituksia, jotta ne toimisivat täysin avoimesti markkinatoimijoihin nähden. Teknisten standardien piiriin kuulumattomilla aloilla vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi vakiinnutettava ja edistettävä parhaita käytäntöjä.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Jos kansallinen viranomainen ei noudata suositusta, komissiolla olisi oltava yhteisön oikeuden noudattamisen varmistamiseksi valtuudet osoittaa kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle päätös, jolla olisi välittömiä oikeusvaikutuksia, joihin voitaisiin vedota kansallisissa tuomioistuimissa ja kansallisten viranomaisten edessä ja jotka voitaisiin panna täytäntöön perustamissopimuksen 226 artiklan nojalla.	(18) Jos kansallinen viranomainen ei noudata suositusta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asettamassa määräajassa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi unionin oikeuden noudattamisen varmistamiseksi viipymättä osoitettava kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle päätös, jolla olisi välittömiä oikeusvaikutuksia, joihin voitaisiin vedota kansallisissa tuomioistuimissa ja kansallisten viranomaisten edessä ja jotka voitaisiin panna täytäntöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan nojalla.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Vakavat uhat, jotka kohdistuvat finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai rahoitusjärjestelmän vakauteen yhteisössä, vaativat yhteisön tasolla nopeaa, yhteistä toimintaa. Sen vuoksi vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi oltava mahdollisuus vaatia kansallisia valvontaviranomaisia toteuttamaan erityistoimia kriisitilanteen korjaamiseksi. Koska kriisitilanteen määrittämiseen liittyy huomattavan paljon harkinnanvaraisuutta, komissiolle olisi annettava toimivalta sen määrittämiseen. Jotta varmistettaisiin tehokas reagoiminen kriisitilanteeseen silloin, kun toimivaltaiset kansalliset valvontaviranomaiset eivät ryhdy toimiin, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi oltava valtuudet tehdä viimeisenä keinonaan päätöksiä, jotka osoitetaan suoraan finanssilaitoksille sellaisilla yhteisön oikeuden aloilla, jotka ovat niihin suoraan sovellettavissa, kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi markkinoille.	(20) Vakavat uhat, jotka kohdistuvat finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai rahoitusjärjestelmän vakauteen unionissa, vaativat unionin tasolla nopeaa, yhteistä toimintaa. Sen vuoksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi oltava mahdollisuus vaatia kansallisia valvontaviranomaisia toteuttamaan erityistoimia kriisitilanteen korjaamiseksi. EJRK:n olisi määriteltävä, milloin on kyse kriisitilanteesta. Jotta varmistettaisiin tehokas reagoiminen kriisitilanteeseen silloin, kun toimivaltaiset kansalliset valvontaviranomaiset eivät ryhdy toimiin, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi oltava valtuudet tehdä viimeisenä keinonaan päätöksiä, jotka osoitetaan suoraan finanssilaitoksille sellaisilla unionin oikeuden aloilla, jotka ovat niihin suoraan sovellettavissa, kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi markkinoille.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Sen varmistamiseksi, että valvonta on tehokasta ja toimivaa ja eri jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten kannat otetaan tasapainoisesti huomioon, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi oltava mahdollisuus ratkaista kyseisten viranomaisten väliset erimielisyydet sitovasti, valvontakollegioissa ilmenevät erimielisyydet mukaan luettuina. Olisi säädettävä sovitteluvaiheesta, jonka aikana kansalliset valvontaviranomaiset voivat päästää keskinäiseen sopimukseen. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen toimivaltaan olisi kuuluttava sellaisten erimielisyyksien ratkaiseminen, jotka koskevat yhteistyöhön liittyviä menettelyllisiä velvoitteita ja yhteisön oikeuden tulkintaa ja soveltamista valvontapäätöksissä. Olemassa olevia sovittelumekanismeja, joista säädetään alakohtaisessa lainsäädännössä, on kunnioitettava. Jos asianomaiset kansalliset valvontaviranomaiset eivät ryhdy toimiin, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella olisi oltava valtuudet tehdä viimeisenä keinonaan päätöksiä, jotka osoitetaan suoraan finanssilaitoksille sellaisilla yhteisön oikeuden aloilla, jotka ovat niihin suoraan sovellettavissa.	(21) Sen varmistamiseksi, että valvonta on tehokasta ja toimivaa ja eri jäsenvaltioiden kansallisten valvontaviranomaisten kannat otetaan tasapainoisesti huomioon, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi oltava mahdollisuus ratkaista kyseisten viranomaisten väliset erimielisyydet sitovasti, valvontakollegioissa ilmenevät erimielisyydet mukaan luettuina. Olisi säädettävä sovitteluvaiheesta, jonka aikana kansalliset valvontaviranomaiset voivat päästää keskinäiseen sopimukseen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivaltaan olisi kuuluttava sellaisten erimielisyyksien ratkaiseminen, jotka koskevat yhteistyöhön liittyviä menettelyllisiä velvoitteita ja unionin oikeuden tulkintaa ja soveltamista valvontapäätöksissä. Olemassa olevia sovittelumekanismeja, joista säädetään alakohtaisessa lainsäädännössä, on kunnioitettava. Jos asianomaiset kansalliset valvontaviranomaiset eivät ryhdy toimiin, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi oltava valtuudet tehdä viimeisenä keinonaan päätöksiä, jotka osoitetaan suoraan finanssilaitoksille sellaisilla unionin oikeuden aloilla, jotka ovat niihin suoraan sovellettavissa. Tämä koskee myös valvontakollegion sisäisiä erimielisyyksiä.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 a) Kriisin myötä rajatylittävää toimintaa harjoittavien finanssilaitosten nykyisessä valvonnassa on paljastunut pahoja puutteita, etenkin kun kyseessä ovat suurimmat ja monimutkaisimmat laitokset, joiden konkurssi voi aiheuttaa vahinkoa koko järjestelmälle. Nämä puutteet johtuvat finanssilaitosten vaihtelevista toiminta-aloista ja valvontaviranomaisista. Ensin mainitut toimivat rajattomilla markkinoilla, kun taas viimeksi mainitut tarkistavat päivittäin, ulottuuko niiden toimivalta yli kansallisten rajojen.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 b) Tämä epäsuhtaisuus on pyritty ratkaisemaan yhteistyömekanismeilla, joiden on selkeästi osoitettu olevan riittämättömiä. Kuten maaliskuussa 2009 ilmestyneessä The Turner Review ‑julkaisussa todetaan, nykyiset järjestelyt, joissa yhdistetään oikeudet avata sivuliikkeitä, kotivaltion valvonta ja yksinomaan kansalliset talletusvakuutukset, eivät muodosta riittävää perustaa tulevalle eurooppalaisten rajatylittävää toimintaa harjoittavien vähittäispankkien sääntelylle ja valvonnalle.1
	_____________ 1 Sivulla 101.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 c) Tämä kysymys voidaan ratkaista vain kahdella tavalla: annetaan isäntämaan valvontaviranomaisille enemmän toimivaltaa tai luodaan todellinen vaihtoehtoinen eurooppalainen viranomainen. The Turner Review ‑julkaisussa todetaan myös, että toimivammat järjestelyt edellyttävät joko kansallisen toimivallan lisäämistä, mikä merkitsee yhtenäismarkkinoiden avoimuuden vähenemistä, tai pidemmälle menevää Euroopan integraatiota.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 d) Kansallinen ratkaisu merkitsee, että isäntämaa voisi kieltää paikallisilta sivuliikkeiltä toimintaoikeudet, velvoittaa ulkomaiset laitokset toimimaan ainoastaan tytäryhtiöiden eikä sivuliikkeiden kautta ja valvoa maassaan toimivien pankkien pääomaa ja likviditeettiä, mikä lisäisi protektionismia.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 e kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 e) Eurooppalainen ratkaisu edellyttää, että vahvistetaan valvontakollegioiden roolia rajatylittävää toimintaa harjoittavien finanssilaitosten valvonnassa ja että eurooppalaiselle viranomaiselle siirretään asteittain toimivaltaa valvoa laitoksia, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus. Finanssilaitoksia, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus, ovat muun muassa rajojen yli toimivat laitokset sekä sellaiset jäsenvaltioiden alueella toimivat laitokset, joiden vararikko voisi uhata unionin finanssialan sisämarkkinoiden vakautta.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 f kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 f) Valvontakollegioilla olisi oltava toimivalta määritellä valvontasäännöt unionin oikeuden yhdenmukaisen soveltamisen edistämiseksi. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi oltava täydet oikeudet osallistua valvontakollegioihin, jotta voitaisiin sujuvoittaa tietojenvaihtoa sekä edistää kollegioiden lähentymistä ja yhdenmukaisuutta unionin oikeuden soveltamisessa. Vakuutus- ja lisäeläkevalvontaviranomaisen olisi oltava johtavassa asemassa unionissa yli rajojen toimivien finanssilaitosten valvonnassa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi myös oltava oikeudellisesti sitova välittäjän rooli kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 g kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 g) Valvontakollegioilla olisi oltava tärkeä rooli sellaisten rajatylittävää toimintaa harjoittavien finanssilaitosten tehokkaassa, toimivassa ja yhdenmukaisessa valvonnassa, joiden toiminnalla ei ole unionin tason ulottuvuutta, vaikka useimmissa tapauksissa kansallisten standardien ja käytäntöjen välillä on eroja. Finanssialan perusasetusten yhdenmukaistaminen ei ole mielekästä, jos valvontakäytännöt jäävät epäyhtenäisiksi. Kuten de Larosièren raportissa todetaan, on ehkäistävä valvontakäytäntöjen eroista aiheutuva kilpailun vääristyminen ja sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, koska nämä saattavat horjuttaa rahoitusvakautta – muun muassa kannustamalla finanssialan toiminnan siirtämistä maihin, joissa valvonta on leväperäistä. Valvontajärjestelmän on näyttäydyttävä oikeudenmukaisena ja tasapuolisena.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(22 a) Sellaisten finanssilaitosten toiminnan vakauden valvonta, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus, olisi annettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Kansallisten valvontaviranomaisten olisi toimittava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen edustajina ja noudatettava sen ohjeita valvoessaan sellaisia rajatylittävää toimintaa harjoittavia finanssilaitoksia, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(22 b) Olisi tunnistettava sellaiset finanssilaitokset, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus, ja otettava tässä huomioon kansainväliset standardit.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Tehtävien ja velvollisuuksien delegoiminen voi olla valvontaviranomaisten verkoston toiminnassa hyödyllinen keino vähentää valvontatehtävien päällekkäisyyttä, edistää yhteistyötä ja sujuvoittaa siten valvontaprosessia sekä keventää finanssilaitoksille koituvia rasitteita. Sen vuoksi asetuksen olisi tarjottava selkeä oikeusperusta tällaiselle delegoinnille. Tehtävien delegointi merkitsee sitä, että tehtävät suorittaa jokin toinen valvontaviranomainen niistä vastaavan viranomaisen sijasta, mutta vastuu valvontapäätöksistä säilyy delegoivalla viranomaisella. Velvollisuuksia delegoitaessa kansallisella valvontaviranomaisella, jolle velvollisuuksia delegoidaan, on mahdollisuus päättää tietystä valvonta-asiasta omissa nimissään toisen kansallisen valvontaviranomaisen puolesta. Delegoinneissa olisi noudatettava sitä periaatetta, että valvontavaltaa jaetaan valvontaviranomaiselle, jolla on hyvät edellytykset toimia asiassa. Velvollisuuksia voi olla asianmukaista jakaa uudelleen esimerkiksi sen vuoksi, että sillä voidaan saavuttaa mittakaavaan tai moninaisuuteen liittyviä etuja, valvoa ryhmittymiä yhdenmukaisesti tai hyödyntää kansallisten valvontaviranomaisten teknistä asiantuntemusta optimaalisesti. Asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä voidaan määritellä tarkemmin periaatteet, joiden mukaan velvollisuuksia voidaan sopimuksesta jakaa uudelleen. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi kaikin asianmukaisin keinoin helpotettava kansallisten valvontaviranomaisten välisiä delegointisopimuksia. Sille olisi ilmoitettava suunnitelluissa delegointisopimuksista etukäteen, jotta se voisi tarpeen mukaan ottaa niihin kantaa. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi huolehdittava siitä, että tällaiset sopimukset julkistetaan keskitetysti, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi mahdollisuus saada niistä helposti selkeää ja ajankohtaista tietoa.	(23) Tehtävien ja velvollisuuksien delegoiminen voi olla valvontaviranomaisten verkoston toiminnassa hyödyllinen keino vähentää valvontatehtävien päällekkäisyyttä, edistää yhteistyötä ja sujuvoittaa siten valvontaprosessia sekä keventää finanssilaitoksille koituvia rasitteita. Sen vuoksi asetuksen olisi tarjottava selkeä oikeusperusta tällaiselle delegoinnille. Tehtävien delegointi merkitsee sitä, että tehtävät suorittaa jokin toinen valvontaviranomainen niistä vastaavan viranomaisen sijasta, mutta vastuu valvontapäätöksistä säilyy delegoivalla viranomaisella. Velvollisuuksia delegoitaessa kansallisella valvontaviranomaisella, jolle velvollisuuksia delegoidaan, on mahdollisuus päättää tietystä valvonta-asiasta omissa nimissään vakuutus- ja eläkeviranomaisen tai toisen kansallisen valvontaviranomaisen puolesta. Delegoinneissa olisi noudatettava sitä periaatetta, että valvontavaltaa jaetaan valvontaviranomaiselle, jolla on hyvät edellytykset toimia asiassa. Velvollisuuksia voi olla asianmukaista jakaa uudelleen esimerkiksi sen vuoksi, että sillä voidaan saavuttaa mittakaavaan tai moninaisuuteen liittyviä etuja, valvoa ryhmittymiä yhdenmukaisesti tai hyödyntää kansallisten valvontaviranomaisten teknistä asiantuntemusta optimaalisesti. Asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä voidaan määritellä tarkemmin periaatteet, joiden mukaan velvollisuuksia voidaan sopimuksesta jakaa uudelleen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi kaikin asianmukaisin keinoin helpotettava ja valvottava kansallisten valvontaviranomaisten välisiä delegointisopimuksia. Sille olisi ilmoitettava suunnitelluissa delegointisopimuksista etukäteen, jotta se voisi tarpeen mukaan ottaa niihin kantaa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi huolehdittava siitä, että tällaiset sopimukset julkistetaan keskitetysti, jotta kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi mahdollisuus saada niistä helposti selkeää ja ajankohtaista tietoa. Sen olisi yksilöitävä delegointia ja delegointisopimuksia koskevat parhaat käytänteet ja edistettävä niiden käyttöä.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Vertaisarvioinnit ovat tehokas ja toimiva keino edistää yhdenmukaisuutta finanssivalvojien verkostossa. Sen vuoksi vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi luotava metodologinen perusta tällaisille arvioinneille ja tehtävä niitä säännöllisesti. Arvioinneissa ei saisi keskittyä pelkästään valvontakäytäntöjen lähentymiseen vaan myös valvontaviranomaisten kykyyn saavuttaa laadukkaita valvontatuloksia sekä kansallisten valvontaviranomaisten riippumattomuuteen.	(25) Vertaisarvioinnit ovat tehokas ja toimiva keino edistää yhdenmukaisuutta finanssivalvojien verkostossa. Sen vuoksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi luotava metodologinen perusta tällaisille arvioinneille ja tehtävä niitä säännöllisesti. Arvioinneissa ei saisi keskittyä pelkästään valvontakäytäntöjen lähentymiseen vaan myös valvontaviranomaisten kykyyn saavuttaa laadukkaita valvontatuloksia sekä kansallisten valvontaviranomaisten riippumattomuuteen. Vertaisarviointien tulokset olisi julkistettava ja parhaat käytänteet olisi yksilöitävä ja julkistettava.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28) Finanssipalvelujen maailmanlaajuistumisen ja kansainvälisten standardien kasvavan merkityksen vuoksi vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi edistettävä vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisön ulkopuolisten valvontaviranomaisten kanssa. Sen olisi kunnioitettava Euroopan unionin toimielinten nykyisiä tehtäviä ja toimivaltoja suhteissa yhteisön ulkopuolisiin viranomaisiin sekä kansainvälisillä foorumeilla.	(28) Finanssipalvelujen maailmanlaajuistumisen ja kansainvälisten standardien kasvavan merkityksen vuoksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi edustettava unionia vuoropuhelussa ja yhteistyössä unionin ulkopuolisten valvontaviranomaisten kanssa.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(32) Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen olisi tarvittaessa kuultava asianomaisia osapuolia teknisistä standardeista, ohjeista ja suosituksista ja annettava niille kohtuullinen mahdollisuus esittää huomautuksia ehdotetuista toimenpiteistä. Tätä varten olisi tehokkuussyistä perustettava vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmä, joka edustaisi tasasuhtaisesti yhteisön vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä ja työeläkerahastoja (tarvittaessa myös yhteisösijoittajia ja muita finanssilaitoksia, jotka käyttävät itse finanssipalveluja), niiden työntekijöitä sekä kuluttajia ja muita vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkepalvelujen pienkäyttäjiä, pk-yritykset mukaan luettuina. Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja työeläkealan osallisryhmän olisi toimittava aktiivisessa vuorovaikutuksessa finanssipalvelualan muiden käyttäjäryhmien kanssa, jotka on perustettu komission tai yhteisön lainsäädännöllä.	(32) Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi kuultava asianomaisia osapuolia teknisistä standardeista, ohjeista ja suosituksista ja annettava niille kohtuullinen mahdollisuus esittää huomautuksia ehdotetuista toimenpiteistä. Ennen tällaisten teknisten standardien luonnosten, ohjeiden ja suositusten esittämistä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi suoritettava vaikutusten arviointi. Tätä varten olisi tehokkuussyistä perustettava vakuutus-, jälleenvakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmä, joka edustaisi tasasuhtaisesti unionin vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä ja lisäeläkerahastoja (tarvittaessa myös yhteisösijoittajia ja muita finanssilaitoksia, jotka käyttävät itse finanssipalveluja), niiden työntekijöitä, tiedeyhteisöä sekä kuluttajia ja muita vakuutus-, jälleenvakuutus- ja lisäeläkepalvelujen pienkäyttäjiä, pk-yritykset mukaan luettuina. Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmän olisi toimittava aktiivisessa vuorovaikutuksessa finanssipalvelualan muiden käyttäjäryhmien kanssa, jotka on perustettu komission tai unionin lainsäädännöllä.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(33 a) On ilmeistä, että jos jäsenvaltio päättää vedota suojalausekkeeseen, Euroopan parlamentille olisi ilmoitettava samanaikaisesti kuin vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, neuvostolle ja komissiolle, sanotun rajoittamatta jäsenvaltioiden erityistä vastuuta kriisitilanteissa. Lisäksi jäsenvaltion olisi esitettävä suojalausekkeeseen vetoamisen perustelut. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi määriteltävä toteutettavat toimenpiteet yhteistyössä komission kanssa.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(37) Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen edustajana olisi oltava kokopäivätoiminen puheenjohtaja, jonka hallintoneuvosto valitsee avoimella kilpailulla. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen johtaminen olisi uskottava toimitusjohtajalle, jolla tulisi olla oikeus osallistua hallintoneuvoston ja johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.	(37) Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen edustajana olisi oltava kokopäivätoiminen puheenjohtaja, jonka Euroopan parlamentti valitsee komission järjestämän avoimen kilpailun jälkeen komission laatiman ehdokasluettelon pohjalta. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen johtaminen olisi uskottava toimitusjohtajalle, jolla tulisi olla oikeus osallistua hallintoneuvoston ja johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(38) Jotta varmistettaisiin eri alojen keskinäinen johdonmukaisuus Euroopan valvontaviranomaisten toiminnassa, kyseisten viranomaisten olisi harjoitettava tiivistä koordinointia Euroopan valvontaviranomaisten sekakomiteassa ja sovittava tarvittaessa yhteisistä kannoista. Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean olisi otettava suoritettavakseen kaikki rahoitusalan ryhmittymiä käsittelevän sekakomitean tehtävät. Kun on kyse säädöksistä, jotka kuuluvat myös Euroopan pankkiviranomaisen tai Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivaltaan, asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten olisi tarvittaessa annettava kyseiset säädökset samanaikaisesti.	(38) Jotta varmistettaisiin eri alojen keskinäinen johdonmukaisuus Euroopan valvontaviranomaisten toiminnassa, kyseisten viranomaisten olisi koordinoitava toimintansa tiiviisti Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean avulla ja sovittava tarvittaessa yhteisistä kannoista. Sekakomitean olisi koordinoitava Euroopan kolmen valvontaviranomaisen toimintoja suhteessa finanssiryhmittymiin. Kun on kyse säädöksistä, jotka kuuluvat myös Euroopan valvontaviranomaisen (pankkiala) tai Euroopan valvontaviranomaisen (arvopaperimarkkinat) toimivaltaan, asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten olisi tarvittaessa annettava kyseiset säädökset samanaikaisesti. Euroopan kolmen valvontaviranomaisen puheenjohtajien olisi vuoroteltava sekakomitean puheenjohtajana 12 kuukauden toimijaksoissa. Sekakomitean puheenjohtajan olisi oltava Euroopan järjestelmäriskikomitean varapuheenjohtaja. Sekakomitealla olisi oltava pysyvä sihteeristö, johon siirretään väliaikaisesti henkilöstöä Euroopan kolmesta valvontaviranomaisesta, jotta mahdollistetaan epävirallinen tietojen jakaminen ja Euroopan kolmen valvontaviranomaisen yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen toimii direktiivin 64/225/ETY, direktiivin 73/239/ETY, direktiivin 73/240/ETY, direktiivin 76/580/ETY, direktiivin 78/473/ETY, direktiivin 84/641/ETY, direktiivin 87/344/ETY, direktiivin 88/357/ETY, direktiivin 92/49/ETY, direktiivin 98/78/EY, direktiivin 2001/17/EY, direktiivin 2002/83/EY, direktiivin 2002/92/EY, direktiivin 2003/41/EY, direktiivin 2002/87/EY, direktiivin 2005/68/EY, direktiivin 2007/44/EY, direktiivin 2005/60/EY ja direktiivin 2002/65/EY soveltamisalalla, mukaan luettuina näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset ja mahdolliset muut yhteisön säädökset, joissa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle annetaan tehtäviä.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii tämän asetuksen sekä direktiivin 64/225/ETY, direktiivin 73/239/ETY, direktiivin 73/240/ETY, direktiivin 76/580/ETY, direktiivin 78/473/ETY, direktiivin 84/641/ETY, direktiivin 87/344/ETY, direktiivin 88/357/ETY, direktiivin 92/49/ETY, direktiivin 98/78/EY, direktiivin 2001/17/EY, direktiivin 2002/83/EY, direktiivin 2002/92/EY, direktiivin 2003/41/EY, direktiivin 2002/87/EY, direktiivin 2005/68/EY, direktiivin 2007/44/EY, direktiivin 2005/60/EY ja direktiivin 2002/65/EY soveltamisalalla, mukaan luettuina näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset ja mahdolliset muut unionin säädökset, joissa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle annetaan tehtäviä.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen on osa Euroopan finanssivalvontajärjestelmää, jäljempänä "EFVJ", joka toimii valvontaviranomaisten verkostona 39 artiklassa tarkemmin määritellyllä tavalla.	Poistetaan.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen tekee yhteistyötä Euroopan järjestelmäriskikomitean, jäljempänä "EJRK", kanssa tämän asetuksen 21 artiklan mukaisesti.	Poistetaan.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 1 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	Euroopan finanssivalvontajärjestelmä
	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kuuluu osana Euroopan finanssivalvontajärjestelmään (EFVJ), joka toimii integroituna valvojien verkkona, johon kuuluvat kaikki unionin ja jäsenvaltioiden viranomaiset, joilla on toimivaltaa finanssivalvonnan alalla sellaisena kuin se on määriteltynä tässä asetuksessa ja siihen liittyvässä unionin lainsäädännössä. EFVJ:n päätavoitteena on turvata finanssilaitosten vahva ja johdonmukainen valvonta unionin tasolla siten, että varmistetaan luottamus finanssijärjestelmää kohtaan, tuetaan unionin kestävää kasvua ja palvellaan yritysten ja kansalaisten tarpeita.
	2. EFVJ koostuu seuraavista:
	a) asetuksella (EU) N:o .../... perustettu Euroopan järjestelmäriskikomitea [EJRK];
	b) asetuksella (EU) N:o .../... perustettu Euroopan valvontaviranomainen (arvopaperimarkkinat) [EAMV];
	c) asetuksella (EU) N:o .../... perustettu Euroopan valvontaviranomainen (pankkiala) [EPV];
	d) vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen;
	e) jäljempänä 40 artiklassa säädetty Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitea;
	f) asetuksen (EU) N:o .../... [EAMV], asetuksen (EU) N:o …/2009 [EVTEV] ja asetuksen (EU) N:o …/… [EPV] 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden viranomaiset;
	g) komissio, kun kyseessä on 7 ja 9 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittaminen.
	3. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti EFVJ:n osapuolten on tehtävä luottamukseen ja täysimääräiseen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa tiivistä yhteistyötä.
	4. Kaikki finanssilaitokset ovat unionin oikeuden nojalla oikeudellisesti sitovien säädösten ja EFVJ:ään kuuluvien toimivaltaisten viranomaisten valvonnan alaisia.
	5. EFVJ ei saa estää toimivaltaisia viranomaisia harjoittamasta kansallista valvontavaltaa unionin säädösten ja pankkitoiminnan vakavaraisuusvalvontaa koskevien kansainvälisten periaatteiden mukaisesti.
	6. Ainoastaan EFVJ:ään osallistuvilla valvontaviranomaisilla on oikeus valvoa unionissa toimivia finanssilaitoksia.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) myötävaikuttaa yhteisön lainsäädännön yhdenmukaiseen soveltamiseen erityisesti edistämällä yhteistä valvontakulttuuria, varmistamalla 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön yhdenmukainen, tehokas ja tosiasiallinen soveltaminen, estämällä sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, sovittelemalla ja ratkaisemalla kansallisten valvontaviranomaisten välisiä erimielisyyksiä, edistämällä valvontakollegioiden yhdenmukaista toimintaa ja toteuttamalla toimia kriisitilanteissa;	b) myötävaikuttaa standardien ja lainsäädännön yhdenmukaiseen soveltamiseen erityisesti edistämällä yhteistä valvontakulttuuria, varmistamalla tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön yhdenmukainen, tehokas ja tosiasiallinen soveltaminen, estämällä sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, sovittelemalla ja ratkaisemalla kansallisten valvontaviranomaisten välisiä erimielisyyksiä, varmistamalla sellaisten finanssilaitosten tehokas ja yhdenmukainen valvonta, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus, ja valvontakollegioiden yhdenmukainen toiminta toteuttamalla toimia muun muassa kriisitilanteissa;
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi kehittää teknisiä standardeja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä erityisesti määritellyillä aloilla. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen antaa standardien luonnokset komission hyväksyttäviksi.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kehittää teknisiä standardeja täydentämään, päivittämään ja muuttamaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten muita kuin keskeisiä osia. Tekniset standardit eivät koske strategisia päätöksiä, ja niiden sisältöä rajoitetaan säädöksillä, joihin ne perustuvat.
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ennen kuin vakuutus- ja työeläkeviranomainen toimittaa tekniset standardit komissiolle, se järjestää tarvittaessa niitä koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen järjestää teknisten standardien luonnoksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä ennen niiden hyväksymistä. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää myös vakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmältä lausunnon tai neuvoa.
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen esittää teknisten standardien luonnokset komission hyväksyttäväksi ja toimittaa ne samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus  35 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa standardiluonnosten vastaanottamisesta, hyväksyykö se kyseiset luonnokset. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella. Se voi hyväksyä standardiluonnokset osittain tai muutettuina, jos yhteisön etu sitä vaatii.	Komissio päättää kolmen kuukauden kuluessa teknisten standardien luonnosten vastaanottamisesta, hyväksyykö vai hylkääkö se ne vai muuttaako se niitä. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle päätöksestään ja sen perusteluista.
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos komissio ei hyväksy standardeja tai hyväksyy ne osittain tai muutettuina, se ilmoittaa perusteensa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle.	Poistetaan.
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio hyväksyy standardit asetuksilla tai päätöksillä, ja ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.	2. Komissio hyväksyy tekniset standardit 7 a–7 d artiklan mukaisesti asetuksilla tai päätöksillä.
Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi 7 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 a artikla
	Teknisten standardien hyväksymistä koskevan siirretyn säädösvallan käyttäminen
	1. Siirretään komissiolle valta hyväksyä 7 artiklassa tarkoitettuja teknisiä standardeja delegoitujen säädösten muodossa määräämättömäksi ajaksi.
	2. Heti kun komissio on hyväksynyt teknisen standardin, se toimittaa sen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
	3. Komissiolle siirrettyyn valtaan hyväksyä teknisiä standardeja sovelletaan 7 b – 7 d artiklassa asetettuja ehtoja.
	4. Edellä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa puheenjohtajan kertomuksessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja teknisistä standardeista, jotka on hyväksytty, ja ilmoittaa, mitkä kansalliset viranomaiset eivät ole noudattaneet niitä.
Tarkistus  39 Ehdotus asetukseksi 7 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 b artikla
	Teknisten standardien hyväksymistä koskevan siirretyn säädösvallan peruuttaminen
	1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 7 artiklassa tarkoitetun teknisten standardien hyväksymistä koskevan säädösvallan siirron.
	2. Se toimielin, joka on käynnistänyt sisäisen menettelyn päättääkseen säädösvallan siirron peruuttamisesta, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisen ajoissa ennen lopullisen päätöksen tekemistä ja selvittää samalla, mitä teknistä standardia mahdollinen peruuttaminen koskee ja mitkä ovat peruuttamisen mahdolliset syyt.
	3. Peruuttamispäätöksessä on ilmoitettava peruuttamisen syyt, ja sillä lopetetaan siinä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan välittömästi tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin hyväksyttyjen teknisten standardien voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi 7 c artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 c artikla
	Teknisten standardien vastustaminen
	1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa teknistä standardia neljän kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella.
	2. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole määräajan umpeutuessa vastustaneet teknistä standardia, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.
	Ennen kyseisen määräajan umpeutumista ja poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kumpikin ilmoittaa komissiolle, että ne eivät aio vastustaa teknistä standardia. Siinä tapauksessa tekninen standardi julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.
	3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa teknistä standardia, se ei tule voimaan. Vastustava toimielin ilmoittaa syyt säädösvallan siirron nojalla annettavan teknisen standardin vastustamiseen.
Tarkistus  41 Ehdotus asetukseksi 7 d artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 d artikla
	Teknisten standardien luonnosten hyväksymättä jättäminen tai muuttaminen
	1. Jos komissio ei hyväksy teknistä standardia tai muuttaa sitä, sen on ilmoitettava siitä viranomaiselle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja esitettävä perustelut.
	2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi kutsua asiasta vastaavan komission jäsenen ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajan kuukauden kuluessa ad hoc -kokoukseen selittämään näkemyseronsa.
Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen järjestää ohjeita ja suosituksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi niistä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää myös vakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmältä lausunnon tai neuvoa.
Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kansallisten valvontaviranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan kyseisiä ohjeita ja suosituksia.	Kahden kuukauden kuluessa ohjeen tai suosituksen antamisesta kunkin kansallisen valvontaviranomaisen on päätettävä, aikooko se noudattaa kyseistä suuntaviivaa tai suositusta. Jos se ei aio noudattaa sitä, sen on ilmoitettava asiasta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ja esitettävä perustelut. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa nämä perustelut.
Tarkistus  44 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jäljempänä 32 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa toimintaansa koskevassa kertomuksessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle, mitkä ohjeet ja suositukset se on antanut, ja kertoo, mitkä kansalliset viranomaiset eivät ole noudattaneet niitä ja miten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen aikoo varmistaa, että nämä viranomaiset vastedes noudattavat sen suosituksia ja ohjeita.
Tarkistus  45 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata kyseisiä ohjeita tai suosituksia, sen on ilmoitettava perusteensa vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle.	Poistetaan.
Tarkistus  46 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lainsäädäntöä asianmukaisesti ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että finanssilaitos täyttää kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset, vakuutus- ja työeläkeviranomaisella on tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädetyt valtuudet.	1. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei ole soveltanut 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua lainsäädäntöä, mukaan luettuna 7 artiklan mukaisesti laaditut tekniset standardit, asianmukaisesti ja on erityisesti jättänyt varmistamatta, että finanssilaitos täyttää kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella on tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädetyt valtuudet.
Tarkistus  47 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi tutkia virheelliseksi väitettyä yhteisön oikeuden soveltamista yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen tai komission pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tutkia virheelliseksi väitettyä unionin oikeuden soveltamista yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston, komission tai vakuutus-, jälleenvakuutus- ja lisäeläkealan osallisryhmän pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan ilmoitettuaan asiasta kyseiselle kansalliselle valvontaviranomaiselle.
Tarkistus  48 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei ole noudattanut yhteisön oikeutta yhden kuukauden kuluessa vakuutus- ja työeläkeviranomaisen suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi vakuutus- ja työeläkeviranomaisen ilmoitettua asiasta tai omasta aloitteestaan tehdä päätöksen, jossa kansallista valvontaviranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita yhteisön oikeuden noudattaminen edellyttää.	4. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei ole noudattanut unionin oikeutta 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun kymmenen työpäivän kuluessa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee päätöksen, jossa kansallista valvontaviranomaista vaaditaan toteuttamaan toimet, joita unionin oikeuden noudattaminen edellyttää.
Tarkistus  49 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio tekee päätöksen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua suosituksen antamisesta. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa yhdellä kuukaudella.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee päätöksen viimeistään kuukauden kuluttua suosituksen antamisesta.
Tarkistus  50 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio varmistaa, että ne, joille päätös on osoitettu, voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluiksi.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen varmistaa, että ne, joille päätös on osoitettu, voivat käyttää oikeuttaan tulla kuulluiksi.
Tarkistus  51 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen ja kansalliset valvontaviranomaiset toimittavat komissiolle kaikki tarvittavat tiedot.	Kansalliset valvontaviranomaiset toimittavat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle kaikki tarvittavat tiedot.
Tarkistus  52 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Kansallisen valvontaviranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle toimista, joita se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa komission päätöksen täytäntöönpanemiseksi.	5. Kansallisen valvontaviranomaisen on kymmenen työpäivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen vastaanottamisesta ilmoitettava komissiolle ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle toimista, joita se on toteuttanut tai aikoo toteuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen täytäntöönpanemiseksi.
Tarkistus  53 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka rahoitusjärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että kansallinen valvontaviranomainen ei noudata kyseistä päätöstä, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin, tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet yhteisön oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa.	6. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa ja jos on tarpeen tasapuolisten kilpailuolosuhteiden säilyttämiseksi markkinoilla tai palauttamiseksi markkinoille taikka rahoitusjärjestelmän moitteettoman toiminnan ja eheyden varmistamiseksi saada viipymättä muutos siihen, että kansallinen valvontaviranomainen ei noudata kyseistä päätöstä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.
Tarkistus  54 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 6 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöksen on oltava komission 4 kohdan nojalla tekemän päätöksen mukainen.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen on oltava 4 kohdan nojalla tehdyn päätöksen mukainen.
Tarkistus  55 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 7 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa 32 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa, mitkä kansalliset viranomaiset ja finanssilaitokset eivät ole noudattaneet 4 ja 6 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä.
Tarkistus  56 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Kun on kyse epäsuotuisista muutoksista, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden yhteisössä, komissio voi omasta aloitteestaan tai vakuutus- ja työeläkeviranomaisen, neuvoston taikka EJRK:n pyynnöstä tehdä vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle osoitetun päätöksen, jossa todetaan kriisitilanteen olemassaolo tämän asetuksen soveltamiseksi.	1. Kun on kyse epäsuotuisista muutoksista, jotka voivat vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden unionissa, EJRK voi omasta aloitteestaan tai vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, neuvoston, Euroopan parlamentin taikka komission pyynnöstä antaa varoituksen kriisitilanteen olemassaolosta, jotta vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi ilman lisävaatimuksia hyväksyä 3 kohdassa tarkoitetut yksittäiset päätökset.
Tarkistus  57 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Kun EJRK antaa varoituksen, se antaa sen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle.
Tarkistus  58 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komission tehtyä 1 kohdan mukaisen päätöksen vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi tehdä yksittäisiä päätöksiä, joissa kansallisia valvontaviranomaisia vaaditaan toteuttamaan tarvittavat toimet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti sellaisten riskien torjumiseksi, jotka voivat vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden, varmistamalla, että finanssilaitokset ja kansalliset valvontaviranomaiset täyttävät kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset.	2. Kun kriisitilanteen olemassaolosta on ilmoitettu 1 kohdan mukaisesti, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee tarvittavia yksittäisiä päätöksiä sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti sellaisten riskien torjumiseksi, jotka voivat vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän taikka sen osan vakauden, varmistamalla, että finanssilaitokset ja kansalliset valvontaviranomaiset täyttävät kyseisessä lainsäädännössä asetetut vaatimukset.
Tarkistus  59 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata 2 kohdassa tarkoitettua vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi silloin, kun 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön asiaankuuluvat vaatimukset ovat suoraan sovellettavissa finanssilaitoksiin, tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet kyseisen lainsäädännön mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa.	3. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata 2 kohdassa tarkoitettua vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöstä kyseisessä kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä vahvistettujen asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet kyseisen lainsäädännön mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.
Tarkistus  60 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. EJRK tarkistaa 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä omasta aloitteestaan tai vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä.
Tarkistus  61 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 4 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 b. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen esittää 32 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa kansallisille viranomaisille ja finanssilaitoksille 3 ja 4 kohdan mukaisesti osoitetut yksittäiset päätökset.
Tarkistus  62 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jos kansallinen valvontaviranomainen on eri mieltä toisen kansallisen valvontaviranomaisen toimeen liittyvästä menettelystä, toimen sisällöstä tai toimien puutteesta sellaisilla aloilla, joilla useamman kuin yhden jäsenvaltion kansallisten valvontaviranomaisten on 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaan tehtävä yhteistyötä, koordinoitava toimintaansa tai tehtävä yhteisiä päätöksiä, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi yhden tai useamman asianomaisen kansallisen valvontaviranomaisen pyynnöstä auttaa viranomaisia pääsemään sopimukseen 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklassa vahvistettuja valtuuksia.	1. Jos kansallinen valvontaviranomainen on eri mieltä toisen kansallisen valvontaviranomaisen toimeen liittyvästä menettelystä, toimen sisällöstä tai toimien puutteesta sellaisilla aloilla, joilla useamman kuin yhden jäsenvaltion kansallisten valvontaviranomaisten on 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaan tehtävä yhteistyötä, koordinoitava toimintaansa tai tehtävä yhteisiä päätöksiä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ryhtyy omasta aloitteestaan tai yhden tai useamman asianomaisen kansallisen valvontaviranomaisen pyynnöstä johtamaan toimia, joiden tarkoituksena on auttaa viranomaisia pääsemään sopimukseen 2 ja 4 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklassa vahvistettuja valtuuksia.
Tarkistus  63 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen asettaa määräajan kansallisten valvontaviranomaisten väliselle sovittelulle ottaen huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä mahdollisesti asetetut määräajat sekä asian monimutkaisuuden ja kiireellisyyden.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen asettaa määräajan kansallisten valvontaviranomaisten väliselle sovittelulle ottaen huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainsäädännössä mahdollisesti asetetut määräajat sekä asian monimutkaisuuden ja kiireellisyyden. Tässä vaiheessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii välittäjänä.
Tarkistus  64 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos kansalliset valvontaviranomaiset eivät sovitteluvaiheen päättyessä ole päässeet keskinäiseen sopimukseen, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi yhteisön oikeuden mukaisesti tehdä päätöksen, jossa kyseisiä viranomaisia vaaditaan toteuttamaan tietty toimi tai pidättymään toimista asian ratkaisemiseksi.	3. Jos kansalliset valvontaviranomaiset eivät sovitteluvaiheen päättyessä ole päässeet keskinäiseen sopimukseen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee 29 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päätöksen erimielisyyden ratkaisemiseksi ja vaatii kyseisiä viranomaisia toteuttamaan tietyn toimen unionin lainsäädännön mukaisesti ja kyseisiä kansallisia valvontaviranomaisia sitovasti.
Tarkistus  65 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata vakuutus- ja työeläkeviranomaisen päätöstä ja jättää näin ollen varmistamatta, että finanssilaitos noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön nojalla suoraan sovellettavissa, vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet yhteisön oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa.	4. Jos kansallinen valvontaviranomainen ei noudata vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöstä ja jättää näin ollen varmistamatta, että finanssilaitos noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön nojalla suoraan sovellettavissa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa kyseistä laitosta vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna mahdollisesta käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.
Tarkistus  66 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Päätökset, jotka tehdään 4 kohdan nojalla, ovat ensisijaisia kansallisten valvontaviranomaisten samasta asiasta mahdollisesti aiemmin tekemiin päätöksiin nähden.
	Kun kansalliset valvontaviranomaiset toteuttavat toimia asioissa, joihin 3 tai 4 kohdan nojalla tehdyt päätökset vaikuttavat, toimien on oltava kyseisten päätösten mukaisia.
Tarkistus  67 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 4 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 b. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen esittää 32 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa kansallisten valvontaviranomaisten väliset erimielisyydet, aikaansaadut sopimukset ja erimielisyyksien ratkaisemiseksi tehdyt päätökset.
Tarkistus  68 Ehdotus asetukseksi 11 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	11 a artikla
	Eri alojen kansallisten valvontaviranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaiseminen
	Sekakomitea ratkaisee 42 artiklan nojalla toimivien kansallisten valvontaviranomaisten välille mahdollisesti syntyvät erimielisyydet 11 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus  69 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen myötävaikuttaa valvontakollegioiden tehokkaaseen ja yhdenmukaisen toimintaan ja edistää yhteisön lainsäädännön johdonmukaista soveltamista kollegioissa.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen myötävaikuttaa valvontakollegioiden tehokkaaseen, vaikuttavaan ja yhdenmukaiseen toimintaan, seuraa sitä ja edistää unionin oikeuden johdonmukaista soveltamista kollegioissa.
Tarkistus  70 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen osallistuu tarkkailijana valvontakollegioiden kokouksiin katsoessaan sen aiheelliseksi. Vakuutus- ja työeläkeviranomaisen osallistuessa kokouksiin sitä pidetään asiaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna "kansallisena valvontaviranomaisena", ja sille on annettava kaikki olennaiset tiedot, jotka jaetaan kollegion jäsenille, jos se niitä pyytää.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen osallistuu valvontakollegioiden kokouksiin katsoessaan sen aiheelliseksi. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen osallistuessa kokouksiin sitä pidetään asiaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna "kansallisena valvontaviranomaisena", ja sille on annettava kaikki olennaiset tiedot, jotka jaetaan kollegion jäsenille, jos se niitä pyytää.
Tarkistus  71 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuja teknisiä standardeja, ohjeita ja suosituksia valvonnan ja valvontakollegioiden omaksumien parhaiden käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi.
Tarkistus  72 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 3 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Oikeudellisesti sitovalla välittäjän roolilla on tarkoitus antaa uusille Euroopan valvontaviranomaisille mahdollisuus ratkaista kansallisten valvontaviranomaisten välisiä kiistoja 11 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jos rajatylittävää toimintaa harjoittavan laitoksen valvontaviranomaiset eivät pääse keskinäiseen sopimukseen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella olisi oltava valtuudet tehdä suoraan kyseistä laitosta koskevia valvontapäätöksiä.
Tarkistus  73 Ehdotus asetukseksi 12 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Sellaisten finanssilaitosten valvonta, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus
	1. Kansallisten viranomaisten on valvottava sellaisten finanssilaitosten vakautta, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus, toimimalla vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen edustajana ja noudattamalla sen antamia ohjeita, jotta varmistetaan samojen valvontasääntöjen soveltaminen koko Euroopan unionissa.
	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa valvontasääntöluonnoksensa komissiolle ja samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio hyväksyy valvontasääntöluonnoksen 7 tai 8 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
	3. Jäljempänä 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehtävässä hallintoneuvoston päätöksessä yksilöidään merkittävät vakuutuslaitokset, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus. Tällaisten finanssilaitosten yksilöintiperusteissa on otettava huomioon finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Kansainvälisen järjestelypankin määrittelemät perusteet.
	4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää yhdessä EJRK:n kanssa merkittäville vakuutuslaitoksille tarkoitetun mallitietolomakkeen, jotta varmistetaan kyseisten laitosten järjestelmäriskien moitteeton hallinta.
	5. Jotta voidaan varmistaa toimintansa yhteisön tasolle ulottavien vakuutuslaitosten yhteinen vastuu, suojella unionin vakuutuksenottajien ja edunsaajien etuja sekä alentaa veronmaksajille systeemisen rahoituskriisin johdosta aiheutuvia kustannuksia, luodaan yhteisön vakuutustakuujärjestelmä (jäljempänä "järjestelmä"). Järjestelmän avulla unionin finanssilaitoksia autetaan ratkaisemaan ongelmia, kun ne uhkaavat todennäköisesti unionin yhtenäisten rahoitusmarkkinoiden rahoitusvakautta. Järjestelmä rahoitetaan kyseisten finanssilaitosten maksuilla. Maksut korvaavat vastaaviin kansallisiin vakuutustakuujärjestelmiin suoritetut maksut.
	6. Jos vakuutusyhtiöiden maksuista kertyneet varat eivät riitä kriisin ratkaisemiseen, järjestelmän varoja voidaan lisätä laskemalla liikkeeseen joukkolaina. Jäsenvaltiot voivat poikkeusoloissa helpottaa järjestelmän joukkolainan liikkeeseenlaskua takuilla ja sellaista maksua vastaan, joka ilmentää asianmukaisesti riskiä. Takuut jaetaan jäsenvaltioiden kesken 7 kohdassa vahvistetuin perustein.
	7. Jos yksi tai useampi laitos ei äärimmäisissä poikkeusoloissa selviydy järjestelmäriskitilanteesta ja jos käytettävissä resurssit ovat riittämättömät, asianomainen jäsenvaltio puuttuu ongelmatilanteeseen muutetussa yhteistoimintapöytäkirjassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
	8. Järjestelmän jäsenyys korvaa siihen osallistuvien unionin finanssilaitosten jäsenyyden olemassa olevissa kansallisissa vakuutustakuujärjestelmissä Järjestelmää johtaa johtokunta, jonka vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen nimittää viiden vuoden toimikaudeksi. Johtokunnan jäsenet valitaan kansallisten viranomaisten henkilöstön keskuudesta. Perustetaan neuvoa-antava komitea, johon kuuluvat järjestelmän toimintaan osallistuvat vakuutuslaitokset.
Tarkistus  74 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen delegoi 12 a artiklassa tarkoitettujen unionin tasolle ulottuvien finanssilaitosten vakausvalvontaan liittyvät tehtävät ja vastuut jäsenvaltioiden valvontaviranomaisille.
Tarkistus  75 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – -1 kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen edustaa Euroopan unionia kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, joilla käsitellään 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön piiriin kuuluvien laitosten sääntelyä ja valvontaa.
Tarkistus  76 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Vakuutus- ja työeläkeviranomainen voi kehittää yhteyksiä kolmansien maiden valvontaviranomaisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön toimielinten toimivaltaa. Se voi tehdä hallinnollisia järjestelyjä kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden hallintojen kanssa.	Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää yhteyksiä kolmansien maiden valvontaviranomaisiin. Se voi tehdä hallinnollisia järjestelyjä kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden hallintojen kanssa.
Tarkistus  77 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä EJRK:n kanssa. Se toimittaa EJRK:lle säännöllisesti ajantasaisia tietoja, joita EJRK tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen. EJRK:n tehtäviensä suorittamiseen tarvitsemat tiedot, jotka eivät ole tiivistelmän tai koosteen muodossa, on toimitettava sille perustellusta pyynnöstä viipymättä asetuksen (EY) N:o …./… [EJRK] [15] artiklan mukaisesti.	2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee tiivistä yhteistyötä EJRK:n kanssa. Se toimittaa EJRK:lle säännöllisesti ajantasaisia tietoja, joita EJRK tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen. EJRK:n tehtäviensä suorittamiseen tarvitsemat tiedot, jotka eivät ole tiivistelmän tai koosteen muodossa, on toimitettava sille perustellusta pyynnöstä viipymättä asetuksen (EY) N:o …./… [EJRK] [15] artiklan mukaisesti. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen luo tarvittavat menettelyt yksittäisiä finanssilaitoksia koskevien luottamuksellisten tietojen esittämistä varten.
Tarkistus  78 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen varmistaa, että 10 tai 11 artiklan nojalla tehdyt päätökset eivät millään tavalla vaikuta jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.	1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen varmistaa, että 10 tai 11 artiklan nojalla tehdyt päätökset eivät suoranaisesti vaikuta merkittävästi jäsenvaltioiden finanssipoliittiseen vastuuseen.
Tarkistus  79 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ilmoituksessaan jäsenvaltion on perusteltava, minkä vuoksi päätös vaikuttaa sen finanssipoliittiseen vastuuseen, ja osoitettava selvästi, miten se siihen vaikuttaa.	Ilmoituksessaan jäsenvaltion on perusteltava, minkä vuoksi päätös vaikuttaa sen finanssipoliittiseen vastuuseen, ja esitettävä arviointi siitä, missä määrin se siihen vaikuttaa.
Tarkistus  80 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Hallintoneuvosto nimittää puheenjohtajan avoimen valintamenettelyn jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella.	2. Hallintoneuvosto nimittää puheenjohtajan komission järjestämän ja hallinnoiman avoimen valintamenettelyn jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella.
Tarkistus  81 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Komissio esittää Euroopan parlamentille kolmen ehdokkaan luettelon. Ehdokkaita kuultuaan Euroopan parlamentti valitsee heistä yhden. Hallintoneuvosto nimittää näin valitun ehdokkaan.
Tarkistus  82 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 2 kohta – 1 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jos Euroopan parlamentti katsoo, että yksikään sille esitetyistä ehdokkaista ei täytä ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä vaatimuksia, avoin valintamenettely käynnistetään uudelleen.
Tarkistus  83 Ehdotus asetukseksi 33 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ennen kuin hallintoneuvoston valitsema ehdokas nimitetään, nimitykseen on saatava Euroopan parlamentin vahvistus.	Poistetaan.
Tarkistus  84 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Euroopan parlamentti voi kutsua puheenjohtajan tai hänen varahenkilönsä antamaan säännöllisesti lausuntoja parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin kunnioittaen kuitenkin täysin puheenjohtajan riippumattomuutta.	1. Puheenjohtaja tai hänen varahenkilönsä kutsutaan vähintään neljännesvuosittain antamaan lausuntoja Euroopan parlamentille ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.
Tarkistus  85 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Euroopan parlamentti voi myös pyytää puheenjohtajaa antamaan kertomuksen tehtäviensä suorittamisesta.	2. Puheenjohtajan on annettava kertomus tehtäviensä suorittamisesta Euroopan parlamentille pyydettäessä ja vähintään 15 päivää ennen 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon antamista.
Tarkistus  86 Ehdotus asetukseksi 36 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan avoimen valintamenettelyn jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella.	2. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan komission järjestämän ja hallinnoiman avoimen valintamenettelyn jälkeen ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella.
Tarkistus  87 Ehdotus asetukseksi 39 artikla
Komission teksti	Tarkistus
39 artikla	Poistetaan.
Kokoonpano
1. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen on osa EFVJ:ää, joka toimii valvontaviranomaisten verkostona.
2. EFVJ koostuu seuraavista:
a) jäsenvaltioiden viranomaiset, jotka on yksilöity tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa, asetuksen (EY) N:o …/… [EPV] 1 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o …/… [EAMV] 1 artiklan 2 kohdassa;
b) vakuutus- ja työeläkeviranomainen;
c) Euroopan pankkiviranomainen, joka perustetaan asetuksen (EY) N:o …/… [EPV] 1 artiklalla;
d) Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, joka perustetaan asetuksen (EY) N:o …/… [EAMV] 1 artiklalla;
e) 40 artiklassa säädetty Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitea;
f) komissio, kun kyseessä on 7, 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittaminen.
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä, varmistaa toimien johdonmukaisuuden eri alojen välillä ja laatii yhteisiä kantoja finanssiryhmittymien valvonnan ja muiden eri alojen välisten kysymysten osalta Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa 40 artiklassa perustetun Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean välityksellä.
Tarkistus  88 Ehdotus asetukseksi IV luku – 2 jakso – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
EUROOPAN VALVONTAVIRANOMAISTEN SEKAKOMITEA	SEKAKOMITEA
Tarkistus  89 Ehdotus asetukseksi 40 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Sekakomitea toimii foorumina, jolla vakuutus- ja työeläkeviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä ja varmistaa eri alojen välisen työn johdonmukaisuuden Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa.	2. Sekakomitea toimii foorumina, jolla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee säännöllistä ja tiivistä yhteistyötä ja varmistaa eri alojen välisen työn johdonmukaisuuden ja oppimisen Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa erityisesti seuraavilla aloilla:
	– finanssiryhmittymät,
	– kirjanpito ja tilintarkastus,
	– mikrotason vakauden valvontaa koskevat analyysit rahoitusalan vakautta silmällä pitäen,
	– vähittäismarkkinoille tarkoitetut sijoitustuotteet,
	– rahanpesun vastaiset toimenpiteet sekä
	– tietojen vaihto EJRK:n kanssa sekä EJRK:n ja Euroopan valvontaviranomaisten välisen suhteen kehittäminen.
Tarkistus  90 Ehdotus asetukseksi 40 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Vakuutus- ja työeläkeviranomainen osoittaa omalta osaltaan riittävät resurssit Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean hallinnolliseen tukeen. Tähän sisältyvät henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenot.	3. Sekakomitealla on pysyvä sihteeristö, johon siirretään väliaikaisesti henkilöstöä Euroopan kolmesta valvontaviranomaisesta. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen vastaa kohtuullisesta osuudesta hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenoja.
Tarkistus  91 Ehdotus asetukseksi 40 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Ainoastaan EFVJ:ään osallistuvilla valvontaviranomaisilla on oikeus valvoa Euroopan unionissa toimivia finanssilaitoksia.
Tarkistus  92 Ehdotus asetukseksi 40 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	40 a artikla
	Valvonta
	Jos merkittävän rajatylittävän finanssilaitoksen toiminta käsittää useampia aloja, sekakomitea päättää, mikä Euroopan valvontaviranomainen toimii johtavana toimivaltaisena viranomaisena ja/tai tekee sitovia päätöksiä Euroopan valvontaviranomaisten välisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Tarkistus  93 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, vakuutus- ja työeläkeviranomaisen on jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti korvattava itsensä tai henkilöstönsä tehtäviensä yhteydessä aiheuttamat vahingot. Yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät riita-asiat.	1. Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen on jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti korvattava itsensä tai henkilöstönsä tehtäviensä yhteydessä aiheuttamat perusteettomat vahingot. Yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät riita-asiat.
Tarkistus  94 Ehdotus asetukseksi 66 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Komission kertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavaa: kansallisten viranomaisten valvontakäytännöissä saavutettu lähentyminen; valvontakollegioiden toiminta; useammassa maassa toimintaa harjoittavien laitosten ja erityisesti sellaisten laitosten valvontamekanismi, joiden toiminnalla on unionin tason ulottuvuus; 23 artiklan toiminta suhteessa suojatoimenpiteisiin ja valvojiin; valvonnan lähentyminen unionissa ilmenevien kriisien hallinnan ja ratkaisemisen alalla sekä kysymys siitä, olisiko vakauden valvonta ja liiketoiminnan harjoittaminen yhdistettävä vai erotettava. Sen tulee sisältää ehdotuksia siitä, miten vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja EFVJ:n roolia voidaan edelleen kehittää integroidun eurooppalaisen valvonta-arkkitehtuurin luomiseksi.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomainen
Viiteasiakirjat	KOM(2009)0502 – C7-0168/2009 – 2009/0143(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ECON
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFCO 7.10.2009
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Íñigo Méndez de Vigo 24.11.2009
Valiokuntakäsittely	25.1.2010		6.4.2010
Hyväksytty (pvä)	7.4.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Carlo Casini, Andrew Duff, Ashley Fox, Matthias Groote, Roberto Gualtieri, Gerald Häfner, Ramón Jáuregui Atondo, Constance Le Grip, David Martin, Jaime Mayor Oreja, Morten Messerschmidt, Paulo Rangel, Algirdas Saudargas, György Schöpflin, Guy Verhofstadt
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean-Luc Dehaene, Enrique Guerrero Salom, Anneli Jäätteenmäki, Íñigo Méndez de Vigo, Tadeusz Zwiefka

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen
Viiteasiakirjat	KOM(2009)0502 – C7-0168/2009 – 2009/0143(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	23.9.2009
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 7.10.2009
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 7.10.2009		EMPL 7.10.2009		JURI 7.10.2009		AFCO 7.10.2009
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa  Päätös tehty (pvä)	EMPL 22.10.2009
Esittelijä(t)  Nimitetty (pvä)	Peter Skinner 20.10.2009
Valiokuntakäsittely	23.11.2009		23.2.2010		23.3.2010		27.4.2010
Hyväksytty (pvä)	10.5.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	29 0 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Burkhard Balz, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Pascal Canfin, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Vicky Ford, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Othmar Karas, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Astrid Lulling, Arlene McCarthy, Sławomir Witold Nitras, Ivari Padar, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Ramon Tremosa i Balcells
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pervenche Berès, Carl Haglund, Syed Kamall, Philippe Lamberts, Catherine Stihler, Pablo Zalba Bidegain
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	26.5.2010