MIETINTÖ mainonnan vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen
23.11.2010 - (2010/2052(INI))
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Philippe Juvin
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
mainonnan vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla 11. toukokuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY[1],
– ottaa huomioon harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/114/EY[2],
– ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi)[3],
– ottaa huomioon kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä 27. lokakuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 (asetus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä)[4],
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan[5] ja erityisesti sen 7 artiklan (yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen) ja 8 artiklan (henkilötietojen suoja),
– ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY[6],
– ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY[7],
– ottaa huomioon tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY[8],
– ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kuluttajien suojelusta[9],
– ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden tulostaulusta[10],
– ottaa huomioon 13. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2005/29/EY sekä harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annetun direktiivin 2006/114/EY saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanosta ja voimaansaattamisesta[11],
– ottaa huomioon 18. marraskuuta 2008 antamansa päätöslauselman kuluttajamarkkinoiden tulostaulusta[12],
– ottaa huomioon 3. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvoon vaikuttavasta markkinoinnista ja mainonnasta[13],
– ottaa huomioon 28. tammikuuta 2009 annetun komission tiedonannon "Yhtenäismarkkinoiden seuranta kuluttajan kannalta: toinen kuluttajamarkkinoiden tulostaulu" (KOM(2009)0025) ja siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan "Toinen kuluttajamarkkinoiden tulostaulu" (SEC(2009)0076),
– ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2010 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan "Kuluttajamarkkinoiden tulostaulu – kuluttajat kotonaan sisämarkkinoilla: Vähittäiskaupan sisämarkkinoiden yhdentymisen seuranta ja jäsenvaltioiden kuluttajaympäristön vertailu" (SEC(2010)0385),
– ottaa huomioon komission lokakuussa 2008 Eurobarometrin erikoisnumerossa (Special Eurobarometer 298) julkaiseman kertomuksen kuluttajien suojelusta sisämarkkinoilla,
– ottaa huomioon komission maaliskuussa 2010 Eurobarometrissä (Flash Eurobarometer 282) julkaiseman analyyttisen selonteon rajatylittävää kaupankäyntiä ja kuluttajien suojelua koskevista asenteista,
– ottaa huomioon medialukutaitoa digitaalisessa ympäristössä koskevan eurooppalaisen toimintamallin (KOM(2007)0833),
– ottaa huomioon komission suuntaviivat sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin soveltamisesta (SEC(2009)1666),
– ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän 22. kesäkuuta 2010 antaman lausunnon 2/2010 käyttötottumuksia seuraavasta Internet-mainonnasta,
– ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän 12. kesäkuuta 2009 antaman lausunnon 5/2009 sähköisistä sosiaalisista verkostoista,
– ottaa huomioon Ranskan tietosuojaviranomaisen (Commission nationale de l'informatique et des libertés, CNIL) 5. helmikuuta 2009 antaman tiedonannon "La publicité ciblée en ligne" ("Kohdennettu Internet-mainonta"),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A7-0338/2010),
A. katsoo, että mainonnalla edistetään kilpailua ja parannetaan kilpailukykyä, todennäköisesti vähennetään määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ja kannustetaan innovaatioihin sisämarkkinoilla, joten kuluttajat hyötyvät siitä etenkin siten, että valinnanmahdollisuudet lisääntyvät, hinnat laskevat ja he saavat tietoa uusista tuotteista,
B. ottaa huomioon, että mainonta on tärkeä ja usein ratkaiseva rahoituksen lähde dynaamiselle ja kilpailukykyiselle viestintäympäristölle ja edistää aktiivisesti monimuotoisen ja riippumattoman lehdistön säilymistä Euroopassa,
C. katsoo, että joillakin mainonnan käytänteillä voi kuitenkin olla kielteinen vaikutus sisämarkkinoihin ja kuluttajiin ja että syynä tähän ovat sopimattomat menettelyt, julkiseen tai yksityiseen tilaan tunkeutuminen, henkilöihin kohdennettu mainonta, sisämarkkinoille pääsyn estäminen ja sisämarkkinoiden vääristyminen,
D. katsoo, että mainonnassa on edelleen torjuttava sopimattomia kaupallisia menettelyjä, jotka ovat Eurobarometrin erikoisnumeron 29 mukaan yhä yleisiä,
E. ottaa huomioon viestimien kehittymisen huomattavan vaikutuksen mainontaan etenkin Internetin, sosiaalisten verkostojen, foorumien ja blogien kehityksen, käyttäjien lisääntyvän liikkuvuuden ja digitaalisten tuotteiden runsastumisen myötä,
F. ottaa huomioon, että kuluttajat ovat melko väsyneitä mainosten runsauteen ja että nykyisin onkin houkutuksena levittää uusien viestintävälineiden kautta kaupallisia viestejä, joita ei ole selvästi merkitty kaupallisiksi ja jotka siksi saattavat johtaa kuluttajaa harhaan,
G. katsoo, että uusien Internetissä ja matkaviestimissä käytettävien mainontakäytäntöjen kehitys luo erilaisia ongelmia, joihin on puututtava, jotta taataan käyttäjien korkeatasoinen suoja,
H. ottaa huomioon, että verkkomainonnalla on suuri taloudellinen merkitys etenkin siksi, että sillä rahoitetaan ilmaispalveluja, ja että se on kasvanut eksponentiaalisesti,
I. ottaa huomioon, että (asiayhteyden, henkilöstä saatujen tietojen tai käyttötottumusten perusteella) kohdennettu mainonta, joka on räätälöity Internetin käyttäjien tarpeisiin, loukkaa vakavasti yksityiselämää, kun se perustuu yksittäisten henkilöiden seurantaan (evästeet, käyttäjäprofiilin ja asuinpaikkakunnan määrittely) eikä kuluttaja ole antanut siihen etukäteen vapaaehtoista ja nimenomaista suostumustaan,
J. katsoo, ettei mainosviestien räätälöinti saa johtaa tunkeilevaan mainontaan, joka rikkoo tietosuojasta ja yksityiselämän suojasta annettua lainsäädäntöä,
K. katsoo, että erityisesti on suojeltava henkilöitä, jotka ovat psyykkisen tai fyysisen vamman, iän tai herkkäuskoisuuden takia muita haavoittuvampia, kuten lapsia, nuoria, ikääntyneitä henkilöitä tai henkilöitä, jotka ovat muita heikommassa asemassa sosio-ekonomisen tilanteensa vuoksi (esimerkiksi ylivelkaantuneet),
L. toteaa, että edelleenkään ei ole tarpeeksi tietoa uusien, läpitunkevampien ja laajemmalle levinneiden mainonnan muotojen tarkoista sosio-psykologisista vaikutuksista etenkin sellaisten ihmisten tilanteeseen, joilla ei ole varaa ostaa tällaisissa mainoksissa mainostettuja tavaroita ja palveluita,
M. ottaa huomioon, että tiettyjen tuotteiden, kuten tupakan, alkoholin, lääkkeiden ja online-rahapelien, Internet-mainontaa on niiden erityisluonteen vuoksi säänneltävä asianmukaisesti, jotta vältetään väärinkäyttö, riippuvuus ja väärentäminen,
N. pitää mielessä, että mainonta voi olla tehokas keino torjua rasismiin, seksismiin ja muukalaisvihaan perustuvia stereotypioita ja ennakkoluuloja,
O. pitää mielessä, että mainosten sanoma on usein yksipuolinen ja/tai halventava ja kasvattaa sukupuoleen liittyviä stereotyyppisiä ennakkoluuloja, mikä heikentää eriarvoisuuden poistamiseen tähtäävien tasa-arvostrategioiden vaikutusta,
Arvio nykyisestä sääntelykehyksestä
1. katsoo, että sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annettu direktiivi tarjoaa riittävät oikeudelliset puitteet harhaanjohtavan ja aggressiivisen mainonnan torjuntaan yritysten ja kuluttajien välisissä suhteissa; toteaa, että vaikka ei voida vielä arvioida kattavasti sen toimivuutta, sen täytäntöönpanossa ja tulkinnassa on jo ilmennyt useita vaikeuksia (erityisesti mainonnan uusien, läpitunkevampien muotojen osalta), josta osoituksena ovat Euroopan unionin tuomioistuimen nykyiset kansalliset toimet tuomitsevat päätökset, koska nämä toimet menevät sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin säännöksiä pidemmälle, mikä saattaa kyseenalaistaa direktiivin tehokkuuden;
2. korostaa, että direktiivin tulkinnassa ja täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa ilmenneiden erojen vuoksi ei ole saavutettu toivottua yhdenmukaisuutta, mikä luo oikeudellista epävarmuutta ja haittaa rajatylittävää kaupankäyntiä sisämarkkinoilla;
3. kehottaa komissiota säännöllisesti ajantasaistamaan, selventämään ja vahvistamaan sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin täytäntöönpanoa koskevia suuntaviivojaan sekä käännättämään ne EU:n virallisille kielille; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan nämä suuntaviivat mahdollisimman hyvin huomioon;
4. suhtautuu myönteisesti komission aikeeseen saada valmiiksi ja julkistaa marraskuussa 2010 tietokanta sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutetuista kansallisista toimenpiteistä, niihin liittyvästä oikeuskäytännöstä ja muista asiaan liittyvistä asiakirjoista;
5. muistuttaa, että sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin soveltamisala rajoittuu yritysten ja kuluttajien välisiin suhteisiin, kun taas harhaanjohtavasta ja vertailevasta mainonnasta annettu direktiivi käsittelee yritysten välisiä suhteita; korostaa, että tietyt yhteisöt, kuten kansalaisjärjestöt tai eturyhmät, eivät kuulu kummankaan direktiivin soveltamisalaan; kehottaa siksi komissiota suorittamaan harhaanjohtavien mainontakäytäntöjen vaikutuksista erillisen arvioinnin, jossa käsitellään ryhmiä, jotka eivät vaikuta kuuluvan kummankaan direktiivin piiriin; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan keskinäistä koordinointiaan ja tarjoamaan asianmukaisia ratkaisuja ryhmille, joihin on kohdistettu EU:n sisäisiä rajatylittäviä harhaanjohtavia mainontakäytäntöjä;
6. pitää myönteisinä jäsenvaltioiden toteuttamia koordinoituja valvontatoimia ("Sweep"); kehottaa toteuttamaan uudelleen tämäntyyppisiä toimia ja laajentamaan niiden soveltamisalaa; kehottaa komissiota ilmoittamaan valvontatoimien tulokset parlamentille ja valmistelemaan tarvittaessa lisätoimia sisämarkkinoiden parantamiseksi kuluttajien kannalta;
7. kehottaa jäsenvaltioita antamaan toimivaltaisille viranomaisilleen näiden toimien tehokkaaseen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja tekniset resurssit ja välineet sekä henkilöstöresurssit; kehottaa komissiota helpottamaan kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkostosta saadun kokemuksen pohjalta edelleen kansallisten viranomaisten yhteistyötä ja parantamaan niiden valvonnan tehokkuutta;
8. pyytää komissiota laatimaan analyysin kansallisten kuluttajaviranomaisten velvoitteista ja valvontatehtävistä ja jakamaan hyviä käytäntöjä, jotta niiden työtä voitaisiin tehostaa;
9. pyytää komissiota ulottamaan asetuksen (EY) N:o 2006/2004 soveltamisalan koskemaan väärentämistä ja laittomia tuotteita sekä sujuvoittamaan jäsenvaltioiden asetuksen nojalla toteuttamaa tiedonvaihtoa, jotta laittomaan mainontaan liittyviä petoksia voitaisiin torjua paremmin;
10. katsoo, että itsesääntelyllä voidaan dynaamisesti, joustavasti ja vastuullisesti täydentää olemassa olevaa lainsäädäntöä; ehdottaa, että ne jäsenvaltiot, joilla ei vielä ole itsesääntelyelimiä, helpottavat niiden perustamista muiden jäsenvaltioiden hyvien käytäntöjen pohjalta ja/tai niiden virallista tunnustamista;
11. painottaa kuitenkin itsesääntelyn rajoja ja sitä, että se ei missään tapauksessa voi korvata lainsäädäntöä, erityisesti kun on kyse kuluttajien henkilötietojen suojaa koskevien normien laatimisesta ja sanktioista, joita sovelletaan, mikäli näitä normeja ei noudateta;
12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan viestimiin ja uusiin tieto- ja viestintätekniikoihin liittyvien kansallisten käytännesääntöjen täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan kansallisten itsesääntelyelinten tehokkuutta;
13. korostaa laajamittaisen ja läpitunkevan mainonnan vaikutuksesta ja vaikutusalasta johtuvaa yhteiskuntavastuuta ja painottaa mainostoimistojen roolia yritysten tietoisuuden ja vastuun kehittämisessä;
14. kannustaa lainsäädännön kehittämiseen osallistuvien eri sidosryhmien kuulemiseen;
15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisesti, että viestinnän ja mainonnan ammattilaiset kunnioittavat ihmisarvoa ja vastustavat suoraan tai välillisesti syrjiviä tai stereotypioihin perustuvia kuvia tai kiihottamista vihaan sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, iän, uskonnon tai muun vakaumuksen, sukupuolisen suuntautumisen, vammaisuuden tai sosiaalisen aseman perusteella;
16. kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole panneet audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä täytäntöön, tekemään sen viipymättä; odottaa kiinnostuneena audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevan komission kertomuksen julkaisemista ja korostaa, että on otettava huomioon uuden tekniikan käyttö (esim. Internet-televisio);
Internetin ja uuden tekniikan kehitykseen liittyvät ongelmat
17. pitää valitettavana Internetissä lisääntyvää piilomainontaa, joka ei kuulu sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin soveltamisalaan (kuluttajien välinen kaupankäynti) ja joka ilmenee sosiaalisissa verkostoissa, foorumeilla ja blogeissa esitettyinä kommentteina, joita on vaikea erottaa tavallisista mielipiteistä; katsoo näin ollen vaarana olevan, että kuluttajat tekevät vääriä päätöksiä siinä uskossa, että tieto, jonka perusteella päätökset tehdään, on peräisin objektiivisesta lähteestä; tuomitsee tapaukset, joissa tietyt yritysten edustajat rahoittavat suoraan tai välillisesti toimia edistääkseen sitä, että lähetetään viestejä tai kommentteja, jotka vaikuttavat tulevan kuluttajilta itseltään, vaikka todellisuudessa kyse on mainoksista tai kaupallisista viesteistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annettu direktiivi pannaan tältä osini asianmukaisesti täytäntöön;
18. kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan ottamaan käyttöön tarkkailijoita/välittäjiä, jotka on koulutettu tunnistamaan piilomainontaan liittyvät riskit, ja laatimaan tiedotuskampanjoita, joiden avulla kuluttajia varoitetaan tällaisista piilomainonnan muodoista;
19. muistuttaa, että piilomainonnan torjunta unionin tasolla on erittäin tärkeää markkinoiden tervehdyttämiseksi ja kuluttajien luottamuksen vahvistamiseksi, sillä tietyille elinkeinonharjoittajille kyseessä voi olla keino vääristää kilpailun pelisääntöjä nostamalla keinotekoisesti ja ilman kustannuksia oman yrityksensä arvostusta tai panettelemalla epäoikeudenmukaisesti kilpailijaa;
20. on huolestunut käyttötottumuksiin perustuvan mainonnan arkistumisesta ja kuluttajien yksityisyyttä loukkaavien tunkeilevien mainontakäytäntöjen kehittymisestä (sähköpostien lukeminen, sosiaalisten verkostojen ja maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen, toistuva kohdennettu mainonta);
21. korostaa riskiä, joka liittyy yrityksiin, jotka ovat sekä sisällön tuottajia että mainostajia (näissä toiminnoissa kerättyjen tietojen mahdollinen yhteiskäyttö); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan eri toiminnoissa kerättyjen tietojen pitämisen erillään;
22. korostaa, että kuluttajille on tiedotettava selkeästi, ymmärrettävästi ja perusteellisesti siitä, miten heitä koskevia tietoja kerätään, käsitellään ja käytetään, ja kehottaa mainostajia pyrkimään siihen, että tavanomaiseksi käytännöksi tulee kuluttajaystävällinen opt-in-periaate; toteaa, että näitä henkilötietoja saisi säilyttää ja käyttää ainoastaan kuluttajan nimenomaisella suostumuksella;
23. korostaa, että kuluttajalle on annettava riittävästi tietoa, kun hän suostuu vastaanottamaan mainoksia käyttötottumuksiin perustuvan markkinoinnin perusteella annettujen hinnanalennusten vastineeksi;
24. korostaa tarvetta sisällyttää yksityisyyskysymykset oletusarvoisesti tuleviin teknisiin ratkaisuihin, joihin liittyy henkilötietojen käsittelyä; katsoo, että uuden tekniikan kehittäjien on heti kehitysprosessin alusta alkaen otettava huomioon tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät tiukimmat mahdolliset vaatimukset ja viitattava sisäänrakennettuun yksityisyyden suojaan;
25. pyytää komissiota tarkastelemaan erilaisia lainsäädännöllisiä ja muita keinoja sekä tutkimaan teknisiä mahdollisuuksia varmistaa, että Euroopan unionissa pannaan tehokkaasti täytäntöön seuraavat toimet:
– teetetään perusteellinen tutkimus uusista Internetissä ja kannettavissa laitteissa käytettävistä mainontakäytännöistä; raportoidaan tutkimuksen tuloksista parlamentille;
– kielletään pikaisesti järjestelmällinen ja valikoimaton, kaikille Bluetooth-tekniikan avulla saavutettavalla alueella oleville matkapuhelimen käyttäjille ilman heidän suostumustaan suunnattu mainonta;
– varmistetaan, että mainontakäytännöissä kunnioitetaan yksityisen viestinnän luottamuksellisuutta ja noudatetaan alalla sovellettavaa lainsäädäntöä; kielletään niin pian kuin mahdollista se, että kolmas osapuoli lukee yksityisiä sähköpostiviestejä etenkin mainontatarkoituksessa tai kaupallisissa tarkoituksissa;
– vaaditaan ensi tilassa, että sähköpostitse lähetetyissä mainoksissa on aina oltava linkki, jonka avulla voi kieltäytyä vastaanottamasta lisää mainoksia;
– varmistetaan ensi tilassa sellaisen tekniikan käyttö, jolla on mahdollista erottaa muista evästeistä mainontaan tarkoitetut evästeet, joiden käyttöön vaaditaan etukäteen annettu vapaaehtoinen ja nimenomainen suostumus;
– varmistetaan, että suurelle yleisölle myytävissä tietokonejärjestelmissä ja sosiaalisissa verkostoissa käytetään järjestelmällisesti tietosuojaa koskevien tiukimpien määräysten mukaisia vakioasetuksia (sisäänrakennettu yksityisyyden suoja);
– kehitetään European Privacy Seal ‑hankkeen mallin mukainen Internet-sivujen merkintään tarkoitettu yhteisön järjestelmä, jonka avulla ilmoitetaan, kuinka hyvin tiedot on suojattu tietyllä sivustolla; järjestelmään pitää sisältyä perusteellinen vaikutustenarviointi, ja siinä on vältettävä päällekkäisyyttä olemassa olevien merkintäjärjestelmien kanssa;
– kiinnitetään yhteistyössä mainontaa valvovien kansallisten viranomaisten ja/tai itsesääntelyelinten kanssa erityistä huomiota harhaanjohtavaan mainontaan, myös Internet-mainontaan, tietyillä aloilla, joita ovat elintarvikkeiden ja lääkkeiden myynti ja sairaanhoito, jotka todennäköisesti vaikuttavat kuluttajien taloudellisten etujen lisäksi heidän terveyteensä ja joilla voi olla vakavia vaikutuksia;
– tarkistetaan tietoyhteiskunnan palveluihin sovellettavaa rajoitettua vastuuta, jotta varmistetaan, että rekisteröityjen merkkituotteiden käyttöön avainsanoina hakukoneissa kaupallisiin tarkoituksiin on saatava etukäteen merkin oikeuksien omistajan lupa;
Haavoittuvien ryhmien suojelu
26. kehottaa komissiota teettämään vuoteen 2012 mennessä yksityiskohtaisen tutkimuksen harhaanjohtavan ja aggressiivisen mainonnan vaikutuksista haavoittuviin kuluttajaryhmiin, erityisesti lapsiin ja nuoriin, sekä takaamaan lasten ja nuorten suojelemiseksi annettujen säännösten asianmukaisen soveltamisen;
27. kehottaa komissiota toteuttamaan ensisijaisena hankkeena perusteellisen tutkimuksen mainonnan tarkoista sosio-psykologisista vaikutuksista ottaen huomioon uudet, pidemmälle kehitetyt tekniikat, joita ollaan ottamassa käyttöön;
28. korostaa, että lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvia ryhmiä, koska he ovat hyvin vastaanottavaisia ja uteliaita ja koska heidän arvostelukykynsä ei ole vielä kehittynyt, heillä on rajallisesti omaa tahtoa ja heihin on helppo vaikuttaa etenkin viestinnän ja tekniikan uusien välineiden avulla;
29. kehottaa jäsenvaltioita edistämään muita heikommassa asemassa olevien kuluttajien, kuten lasten, suojelun parantamista ja kannustamaan viestimiä rajoittamaan pääasiassa lasten ja nuorten katsomien ohjelmien (kuten lasten opetusohjelmien ja piirrettyjen) aikana esitettävää lapsiin kohdistuvaa tv-mainontaa pitäen mielessä, että samanlaisia toimenpiteitä on jo käytössä joissakin jäsenvaltioissa;
30. vaatii, ettei kehenkään lapseen kohdisteta hänen keskeisiin kiinnostuksenkohteisiinsa perustuvaa mainontaa;
31. kiinnittää huomiota siihen, että jäljittely on tyypillistä kuluttajille, mikä saattaa johtaa epäsopiviin käyttäytymismalleihin, väkivaltaan, jännitteisiin, pettymyksiin, ahdistukseen, vahingolliseen riippuvuuteen (tupakointi ja huumeet), syömishäiriöihin, kuten anoreksia nervosaan ja bulimiaan, ja henkisen tasapainon järkkymiseen; kehottaa kaikkia mainostoimistoja ja viestinnän ammattilaisia harkitsemaan uudelleen äärimmäisen laihojen mallien (sekä miesten että naisten) käyttämistä, jotta voitaisiin välttää levittämästä vahingollisia viestejä ulkonäöstä, kehon epätäydellisyydestä, iästä ja painosta ottaen huomioon mainonnan vaikutukset lapsiin ja nuoriin;
Sukupuolten tasa-arvon ja ihmisarvon kunnioittaminen mainonnassa
32. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisin keinoin, että markkinoinnissa ja mainonnassa taataan ihmisarvon kunnioittaminen eikä niissä esiinny sukupuoleen, uskontoon, vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää;
33. katsoo, että mainonta voi olla tehokas väline stereotypioiden haastamiseksi ja vastustamiseksi ja nykyajan monikulttuurisissa yhteiskunnissa tarpeellinen keino rasismia, seksismiä ja syrjintää vastaan; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja mainonnan ammattilaisia parantamaan valistus- ja koulutustoimiaan, jotta päästäisiin eroon stereotypioista, torjuttaisiin syrjintää ja edistettäisiin sukupuolten tasa-arvoa erityisesti nuorten keskuudessa; kehottaa jäsenvaltioita erityisesti ryhtymään läheiseen yhteistyöhön nykyisten markkinoinnin, viestinnän ja mainonnan alan oppilaitosten kanssa ja lujittamaan yhteistyötä edistääkseen alan tulevan työvoiman asianmukaista koulutusta;
34. vaatii komissiota edistämään jäsenvaltioissa vertailevaa tutkimusta ja dokumentointia siitä, miten nainen esitetään mainonnassa ja markkinoinnissa, jotta voidaan määrittää tehokkaan ja sukupuolinäkökulmat huomioon ottavan mainonnan hyvät käytännöt;
35. vaatii komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan sellaisten käyttäjä- ja/tai kuluttajajärjestöjen roolia, jotka arvioivat mainonnan vaikutusta esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon, ja edistämään niiden kuulemista;
36. painottaa, että mainonnassa välitetään usein erilaisiin sukupuolistereotypioihin perustuvia syrjiviä ja/tai halventavia viestejä, jotka haittaavat sukupuolten tasa-arvoon pyrkiviä strategioita; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansalaisyhteiskuntaa sekä mainonnan alan itsesääntelyelimiä tekemään tiivistä yhteistyötä tällaisten käytäntöjen torjumiseksi eritoten käyttämällä tehokkaita välineitä, joilla varmistetaan, että markkinoinnissa ja mainonnassa kunnioitetaan ihmisarvoa ja nuhteettomuutta;
37. painottaa, että koska kulutustuotteiden mainonta liittyy suoraan lehdistöön, radioon ja televisioon, joiden erottamaton osa se on, sekä välillisesti elokuvateollisuuteen ja televisiosarjoihin tuotesijoittelun kautta, turvallisella mainonnalla ja terveiden roolimallien edistämisellä voi olla myönteinen vaikutus yhteiskunnassa vallitseviin ajatusmalleihin esimerkiksi sukupuolirooleista, ihmisruumiin ulkonäöstä tai normaaliudesta; kannustaa mainostajia kehittämään mainoksiaan rakentavammiksi, jotta voidaan edistää naisten ja miesten myönteistä roolia yhteiskunnassa, työelämässä, perheessä ja julkisessa elämässä;
Eri sidosryhmien koulutus ja heille tiedottaminen
38. painottaa, että avoimuus ja kuluttajille tiedottaminen ovat ratkaisevia tekijöitä mainonnan alalla ja että on kehitettävä kuluttajien kykyä arvioida kriittisesti median sisällön laatua;
39. kehottaa komissiota
– sisällyttämään kuluttajamarkkinoiden tulostauluun mainontaa koskevia täydentäviä indikaattoreita (niissä jo olevien vilpillistä tai virheellistä mainontaa koskevien tietojen lisäksi); muistuttaa kuitenkin 9. maaliskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa[14] asettamastaan ehdosta, että indikaattorien määrää voidaan lisätä, kun viiden pääindikaattorin ja niihin liittyvien metodien kehittäminen on edennyt riittävän pitkälle;
– laatimaan mainontaan liittyviä kuluttajan oikeuksia ja erityisesti henkilötietojen käyttöä koskevia tiedotuskampanjoita ja kehittämään koulutusmateriaalia, jonka avulla kuluttajia opetetaan suojaamaan yksityisyyttään Internetissä sekä selitetään, mitä he voivat tehdä lopettaakseen heidän yksityisyyttään tai ihmisarvoaan loukkaavan tilanteen;
– kehittämään unionin laajuisen ohjelman, jolla opetetaan lapsia lukemaan mainoksia brittiläisen Media Smart ‑aloitteen mallin mukaisesti;
– lisäämään niin pian kuin mahdollista Internetissä tapahtuvaan käyttötottumuksiin perustuvaan mainontaan selvästi luettavissa olevan merkinnän "käyttötottumuksia seuraava mainonta" sekä tiedoteikkunan, jossa annetaan tietoa tästä käytännöstä;
40. kehottaa komissiota laatimaan yhteiset suuntaviivat pk-yrityksille sekä jäsenvaltioita kannustamaan kansallisia viranomaisia ja/tai itsesääntelyelimiä tarjoamaan neuvontapalveluja pk-yrityksille sekä järjestämään tiedotuskampanjoita, joissa tiedotetaan pk-yrityksille niiden oikeudellisista mainontaan liittyvistä velvoitteista;
41. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22.
- [2] EUVL L 376, 27.12.2006, s. 21.
- [3] EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.
- [4] EUVL L 364, 9.12.2004, s. 1.
- [5] EUVL C 83, 30.3.2010, s. 389.
- [6] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
- [7] EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
- [8] EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.
- [9] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0046.
- [10] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0051.
- [11] EUVL C 46 E, 24.2.2010, s. 26.
- [12] EUVL C 16 E, 22.2.2010, s. 5.
- [13] EUVL C 295 E, 4.12.2009, s. 43.
- [14] P7_TA-PROV(2010)0051.
PERUSTELUT
Tässä mietinnössä käsitellään mainonnan alalla käytettäviä sopimattomia kaupallisia menettelyjä, siten kuin ne määritellään sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä, ja keskitytään uusiin mainontakäytäntöihin ja -tekniikoihin liittyviin ongelmiin. Siinä ei käsitellä yritysten välisiä suhteita, joihin sovelletaan direktiiviä 2006/114/EY.
Esittelijä haluaa välttää aiheen sosio-filosofista käsittelyä ja käsittelee sitä siksi spesifisesti ja kohdennetusti.
Mainonta on väline, joka hyödyttää sekä sisämarkkinoita (taloudellisen toiminnan voiteluöljynä, joka edistää kilpailua ja kilpailukykyä, innovointia ja luovuutta) sekä kuluttajia (tarjoten näille lisää valinnanvapautta ja halvempia hintoja), Mainonta on tärkeä talouselämän ala; pelkästään Internetissä tapahtuvan mainonnan arvo Euroopan markkinoilla on yli 14 miljardia euroa.
Mainontaa ei kuitenkaan pidä idealisoida, sillä sopimattomat menettelyt, julkiseen (esim. suuret tienvarsimainokset) tai yksityiseen (esim. ei-toivotut sähköpostit) tilaan tunkeutuminen, haavoittuviin henkilöihin (esim. lapset, ylivelkaantuneet) kohdennettu mainonta, mahdolliset sisämarkkinoille pääsyn esteet (vaadittu maksu on liian korkea) ja sisämarkkinoiden vääristyminen (sellaisten tavaroiden/palvelujen hankkiminen, joita kuluttajat eivät normaalisti olisi ostaneet) ovat myös osa sitä.
Arvio nykyisestä lainsäädännöstä
Esittelijä painottaa sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia ja kehottaa
– jäsenvaltioita antamaan kansallisten viranomaisten käyttöön näiden tarvitsemat inhimilliset, taloudelliset ja tekniset voimavarat
– komissiota säännöllisesti ajantasaistamaan sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin täytäntöönpanoa koskevia suuntaviivojaan.
On tärkeää tehostaa eurooppalaista yhteistyötä Internet-mainonnassa ilmenevien sopimattomien menettelyjen torjumiseksi, kuten "Sweep"-hankkeen (jäsenvaltioiden toteuttamien järjestelmällisten ja samanaikaisten Internetsivujen tarkastusten) onnistuminen osoittaa. Nämä tarkastukset on toistaiseksi rajattu kolmeen alaan (lentoliput, matkapuhelinten soittoäänet ja sähkölaitteet). Esittelijä ehdottaa, että tarkastusten soveltamisalaa laajennetaan ja että niitä tehdään säännöllisemmin.
Esittelijä kannattaa myös yhteissääntelyä, johon otetaan mukaan lainsäädännön kehittämiseen osallistuvia eri osapuolia ja joka siten lisää toimien tehokkuutta ja helpottaa niiden soveltamista.
Audiovisualisen alan osalta esittelijä korostaa, että 12 jäsenvaltiota ei ole vieläkään pannut täytäntöön audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä. Tämän direktiivin soveltamista koskevaan kertomukseen olisi sisällytettävä arvio uuden tekniikan (esim. Internet-TV:n) vaikutuksista.
Itsesääntely
Itsesääntely on hyvin yleistä mainonnan alalla, vaikkakin sen merkitys vaihtelee jäsenvaltioittain. Itsesääntely on dynaamista ja joustavaa, ja sen avulla voidaan nopeasti reagoida mainonnan kehitykseen. Se perustuu vastuun siirtämiseen toimijoille ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Kansainvälinen kauppakamari on laatinut kansainväliset menettelysäännöt, joissa vahvistetaan perusperiaatteet (esim. säädyllisyys), joita on täydennetty erityissäännöillä (esim. alkoholi). Kansalliset itsesääntelyelimet soveltavat näitä sääntöjä jäsenvaltioissa oman harkintansa mukaan.
Esittelijä kannattaa itsesääntelyä itsekurin ja vastuullisen viestinnän edistämiseksi. Hän on kuitenkin samalla tietoinen siihen liittyvistä rajoituksista (esim. mahdollisuudet määrätä sanktioita). Itsesääntely täydentää lainsäädäntöä, mutta ei korvaa sitä.
Uuden tekniikan käyttöön liittyvät ongelmat
Uuden tekniikan ja uusien mainontakäytäntöjen kehittymisestä on ollut seurauksena kauaskantoisia muutoksia (Internet, sosiaaliset verkostot, foorumit, blogit, käyttäjien lisääntynyt liikkuvuus, digitaalisten tuotteiden nopea kehitys).
Internet poikkeaa radikaalisti muista viestimistä (anonyymiys, tiedonvaihdon nopeus, käytön laajuus, tekstien, videoiden ja musiikin jne. yhdistäminen sekä se tosiasia, että kansallisten viranomaisten on vaikea valvoa sitä), ja siitä on tullut tärkeä mainonnan väline.
Esittelijä katsoo, että Internetin ja kannettavien laitteiden välityksellä tapahtuvaa mainontaa on pohdittava ja pyytää komissiota tutkimaan näitä uusia käytäntöjä.
Esittelijä painottaa kohdennettua mainontaa, joka voi olla monenlaista:
– asiayhteyteen liittyvä mainontaa, joka liittyy välittömästi Internetin käyttäjän käyttöön annettuun sisältöön ja käytettyihin salasanoihin
– henkilökohtaisesti suunnattua mainontaa, joka perustuu Internetin käyttäjästä saatuihin tietoihin, joita ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja asuinpaikkakunta
– käyttötottumuksia seuraavaa mainontaa, joka perustuu Internetin käyttäjän käyttötottumusten seurantaan (sivut, joilla käyttäjä on vieraillut, online-ostokset jne.).
Vaikka henkilökohtaisesti suunnattu mainonta (esim. kuluttajan maun mukaisten tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen) ei sinänsä ole ongelma, se ei saa johtaa kuluttajan käyttötottumuksia seuraavaan tunkeilevaan mainontaan, joka loukkaa tietosuojan ja yksityisyyden suojelun periaatteita.
Esittelijä ehdottaa siksi seuraavia toimenpiteitä kuluttajien suojelemiseksi:
– kielletään ei-toivottujen mainosten mielivaltainen lähettäminen matkapuhelimiin Bluetooth-tekniikan avulla ilman käyttäjän etukäteen antamaa suostumusta;
– tiedotetaan kuluttajille selkeästi, ymmärrettävästi ja perusteellisesti siitä, miten heitä koskevia tietoja kerätään, käsitellään ja käytetään;
– helpotetaan sähköpostitse lähetettyihin mainoksiin liittyvien lisämainosten vastaanottamisesta kieltäytymistä vaatimalla, että tällaisissa mainoksissa on oltava suora ja toimiva linkki tähän tarkoitukseen;
– kielletään yksityisten sähköpostien lukeminen mainontatarkoituksiin (vaikka tämä käytäntö perustuu samantapaiseen tekniikkaan, jota käytetään roskapostin suodattamiseen, se palvelee kuitenkin eri tarkoitusta);
– taataan palvelun tarjoamisen (esim. sähköposti) yhteydessä kerättyjen tietojen ja mainonnan yhteydessä kerättyjen tietojen pitäminen erillään;
– taataan, että kuluttajalle tiedotetaan käyttötottumuksia seuraavaan mainontaan toisinaan liittyvistä syrjivistä käytännöistä (esim. hinnan muuttaminen Internetin käyttäjän profiilin perusteella); tällaisten käytäntöjen on oltava avoimia, ja kuluttajalle on ilmoitettava todellinen hinta ennen muutoksia jne.;
– erotetaan mainontaan käytetyt evästeet, joiden käyttöön on saatava kuluttajalta etukäteen suostumus, muista evästeistä;
– kannustetaan käyttämään tietokonejärjestelmissä tietosuojaa koskevien tiukimpien määräysten mukaisia standardiasetuksia yksityisyyden suojelemiseksi Internetissä ("privacy by design");
– otetaan käyttöön yhteisön merkki, joka annetaan Internet-sivuille, joilla noudatetaan tietosuojaa koskevia EU:n säädöksiä, ja tehdään tämä European Privacy Seal ‑hankkeen mallin mukaisesti (Euroopan laajuinen vapaaehtoisesti käytettävä merkki, joka takaa, että kyseiset software-tuotteet tai palvelut ovat EU:n tietosuojalainsäädännön mukaisia ja jota monet kansalliset ja alueelliset elimet tukevat eri jäsenvaltioissa);
– rajoitetaan alkoholin mainontaa Internetissä;
– tarkistetaan tietoyhteiskunnan palveluihin sovellettavaa rajoitettua vastuuta, jotta taataan, että rekisteröityjen merkkituotteiden käyttöön avainsanoina hakukoneissa kaupallisiin tarkoituksiin on saatava etukäteen merkin oikeuksien omistajan lupa (esim. sivuilla, joilla salasana johtaa kuluttajat väärennetyille sivuille).
Internet-mainontaan sisältyy myös vain kuluttajiin vaikuttavaa "piilomainontaa", jossa tuotteita tai palveluja (esim. Trip Advisor) kommentoidaan eri foorumeilla. Tällaiset kommentit voivat yhdellä klikkauksella pilata yrityksen maineen ja johtaa kuluttajia harhaan.
Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annettu direktiivi kattaa yritysten ja kuluttajien välisen Internet-mainonnan (riippumatta siitä, ilmoittavatko yritykset olevansa yrityksiä vai yrittävätkö ne antaa vaikutelman, että ne ovat kuluttajia). Kuluttajien väliset suhteet eivät kuulu yllä mainitun direktiivin soveltamisalaan. Vaikka on vaikea erottaa henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvaa kommenttia mainoksesta ja vaikka anonyymiä mielipiteiden vaihtoa on vaikea valvoa, tällainen harhaanjohtava mainonta vaikuttaa sekä kuluttajiin että niihin yrityksiin, joihin se kohdistuu. Internetiin perustetut huutokauppasivustot ovat lisäksi uudenlainen kuluttajien välinen mainonnan muoto, joka ei sisälly sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin soveltamisalaan eikä mainonnan tavanomaiseen määritelmään.
Esittelijä ehdottaa siksi, että otetaan käyttöön tarkkailijoita/välittäjiä, jotka on koulutettu tunnistamaan piilomainontaan liittyvät riskit ja jotka voivat puuttua asiaan välittömästi, jos jokin kommentti vaikuttaa epäilyttävältä. On kuitenkin tärkeää säilyttää online-kuluttajansuojan ja ilmaisunvapauden välinen tasapaino.
Lopuksi esittelijä ottaa esiin kysymyksen sosiaalisissa verkostoissa käytettävistä mainontatekniikoista. Sosiaalisista verkostoista on tullut yhä tärkeämpiä erityisesti nuorten keskuudessa: yhteydenpito (Facebook), työpaikan haku (LinkedIn). Näillä sivuilla "ystävien" kesken vaihdettua suurta tietomäärää hyödynnetään usein mainostarkoituksiin (esim. Facebookin "Like"-toiminto, jolla käyttäjät voivat ilmoittaa "ystävilleen" tuotteesta tai merkistä klikkaamalla Facebookin kaupallisten yhteistyökumppanien sivuilla olevaa linkkiä).
Haavoittuvien ryhmien suojelu
Haavoittuvimpia ryhmiä (lapset, nuoret, ikääntyneet jne.) on suojeltava erityisesti. Esittelijä pyytää siksi komissiota teettämään tutkimuksen petollisen ja aggressiivisen mainonnan vaikutuksesta haavoittuviin kuluttajiin ja muistuttaa, että lapsiin ei saa kohdistaa erityismainontaa, koska he ovat hyvin vastaanottavaisia ja uteliaita ja koska heidän arvostelukykynsä ei ole vielä kehittynyt ja heihin on helppo vaikuttaa.
Eri osapuolten koulutus ja heille tiedottaminen
Esittelijä toteaa, että mainontaa koskevista kuluttajan oikeuksista ei tiedoteta tarpeeksi, ja hän ehdottaa siksi, että tietojen saamista helpotetaan ja avoimuutta lisätään (esim. lisätään maininta "käyttötottumuksia seuraava mainonta" asianomaisiin mainoksiin ja selvennetään oikeudellisia ehtoja koskevia mainintoja).
Suuri yleisö ei useinkaan tiedä henkilötietojen käyttöön liittyvistä ongelmista eikä myöskään niistä keinoista, joita sillä on käytettävissään niihin puuttumiseksi. Esittelijä ehdottaa siksi, että järjestetään tiedotuskampanjoita, joissa tiedotetaan mainontaan liittyvistä kuluttajien oikeuksista ja erityisesti henkilötietojen käytöstä, riippumatta siitä, onko ne annettu vapaaehtoisesti vai kerätty automaattisesti. Lisäksi esittelijä ehdottaa, että laaditaan oppimateriaalia, jolla Internetin käyttäjiä opetetaan huolehtimaan Internetiin jättämistään jäljistä ja suojaamaan yksityisyyttään.
Lisäksi on kehitettävä kykyä suhtautua kriittisesti median sisältämän tiedon laatuun. Kuluttajalla, joka on saanut riittävästi tietoa, on paremmassa asemassa kuin kuluttaja, joka ei ole saanut tietoa. Mainontatekniikoiden tuntemuksen puutteen poistamiseksi esittelijä ehdottaa, että kehitetään unionin laajuinen opetusohjelma ja että tämä tehdään käyttäen mallina brittiläistä Media Smart ‑aloitetta, jota alettiin toteuttaa vuonna 2002 ja jota on ryhdytty soveltamaan joissakin jäsenvaltioissa. Kyse on 6–11-vuotiaille lapsille tarkoitetusta ei-kaupallisesta opetusohjelmasta, joka on kehitetty kouluissa yhdessä perheiden kanssa ja jolla pyritään auttamaan lapsia ymmärtämään paremmin mainontaa ja siten suhtautumaan siihen oikein.
Esittelijä toteaa, että Internetin ja digitaalitekniikan kehittyminen on helpottanut ja demokratisoinut mahdollisuuksia mainontatekniikoiden (esim. Ad Sense) käyttöön, mutta että näitä tekniikoita käytetään usein tuntematta riittävästi tätä alaa koskevaa lainsäädäntöä. Esittelijä vaatii siksi, että on taattava, että pk-yrityksille, jotka mainostavat yhä enemmän Internetissä, annetaan mediaa koskevaa koulutusta, ja kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan kansallisia viranomaisia ja/tai itsesääntelyelimiä järjestämään tiedotuskampanjoita, joissa tiedotetaan pk-yrityksille näistä kysymyksistä.
naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunto (1.10.2010)
sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
mainonnan vaikutuksesta kuluttajakäyttäytymiseen
(2010/2052(INI))
Valmistelija: Antigoni Papadopoulou
EHDOTUKSET
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
– ottaa huomioon naisten ja miesten tasa-arvoon vaikuttavasta markkinoinnista ja mainonnasta 3. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman,
1. painottaa, että mainonnassa välitetään usein erilaisiin sukupuolistereotypioihin perustuvia syrjiviä ja/tai halventavia viestejä, jotka haittaavat sukupuolten tasa-arvoon pyrkiviä strategioita; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansalaisyhteiskuntaa sekä mainonnan alan itsesääntelyelimiä tekemään tiivistä yhteistyötä tällaisten käytäntöjen torjumiseksi eritoten käyttämällä tehokkaita välineitä, jotka takaavat, että markkinoinnissa ja mainonnassa kunnioitetaan ihmisarvoa ja nuhteettomuutta; katsoo, että kaikkien jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä niin tehneet, pitäisi perustaa mainontaa valvova elin varmistaakseen, että viestejä välitetään vastuullisesti ja EU:n periaatteita noudattaen;
2. korostaa, että jotkut mainokset esittävät erilaisia väkivallan muotoja tai stereotypioita naisista objekteina, muuttavat naisellisuuden kulutustavaraksi, nöyryyttävät ja halventavat naisia ja alentavat heidän tärkeän yhteiskunnallisen roolinsa arvoa; vaatii komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään erityisesti teini-ikäisille ja nuorille tarkoitettuja eurooppalaisia tiedotuskampanjoita naisen ja miehen vartalon hyväksikäyttöä ja seksististen viestien levittämistä vastaan ja takaamaan, että naisiin kohdistuvan väkivallan oikeuttavaa, sitä vähättelevää tai siihen kiihottavaa materiaalia ei levitetä; kehottaa jäsenvaltioita edistämään tätä tavoitetta palkitsemalla mainostoimistoja ja mainostajia, jotka noudattavat täysin näitä ohjeita, esimerkiksi tilaamalla niiltä kansallisia ja Euroopan laajuisia tiedotuskampanjoita;
3. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisesti, että viestinnän ja mainonnan ammattilaiset kunnioittavat ihmisarvoa ja että he vastustavat suoraan tai välillisesti syrjiviä tai stereotypioihin perustuvia kuvia tai kiihottamista vihaan sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, iän, uskonnon tai muun vakaumuksen, sukupuolisen suuntautumisen, vammaisuuden tai sosiaalisen aseman perusteella;
4. panee pahoitellen merkille sen tosiseikan, että mainonnalla ja markkinoinnilla on taipumusta lähettää viettelevien ja valheellisten kuvien avulla harhaanjohtavia viestejä, jotka levittävät ajatusta täydellisyydestä, joka painostaa samanlaisuuteen, kylvävät kilpailun siemeniä naisten välille, tuovat esiin roolimalleja, joilla ei ole mitään yhteyttä todellisuuteen, ja vaikuttavat kielteisesti naisten, miesten ja nuorten itsetuntoon ja itsekunnioitukseen; kiinnittää huomiota siihen, että jäljittely on tyypillistä kuluttajille, mikä saattaa johtaa epäsopiviin käyttäytymismalleihin, väkivaltaan, jännitteisiin, pettymyksiin, ahdistukseen, vahingolliseen riippuvuuteen (tupakointi ja huumeet), syömishäiriöihin, kuten anoreksia nervosaan ja bulimiaan, ja henkisen tasapainon järkkymiseen; kehottaa kaikkia mainostoimistoja ja viestinnän ammattilaisia harkitsemaan uudelleen äärimmäisen laihojen mallien (sekä miesten että naisten) käyttämistä, jotta voitaisiin välttää levittämästä vahingollisia viestejä ulkonäöstä, kehon epätäydellisyydestä, iästä ja painosta ottaen huomioon mainonnan vaikutukset lapsiin ja nuoriin;
5. kehottaa viestimiä olemaan käyttämättä ohjelmissaan seksististä kieltä ja varmistamaan, että naiset osallistuvat aktiivisesti ja ovat tasapuolisesti edustettuina ja että molemmista sukupuolista on monipuolisia kuvia, jotka eivät juutu yleisiin kauneuskäsityksiin ja seksistisiin stereotypioihin rooleista elämän eri alueilla erityisesti, kun kohdeyleisönä ovat lapset ja nuoret;
6. painottaa, että koska kulutustuotteiden mainonta liittyy suoraan lehdistöön, radioon ja televisioon, joiden erottamaton osa se on, sekä välillisesti elokuvateollisuuteen ja televisiosarjoihin tuotesijoittelun kautta, turvallisella mainonnalla ja terveiden roolimallien edistämisellä voi olla myönteinen vaikutus yhteiskunnassa vallitseviin ajatusmalleihin esimerkiksi sukupuolirooleista, ihmisruumiin ulkonäöstä tai normaaliudesta; kannustaa mainostajia kehittämään mainoksiaan rakentavammiksi, jotta edistettäisiin naisten ja miesten myönteistä roolia yhteiskunnassa, työelämässä, perheessä ja julkisessa elämässä;
7. painottaa yhtälailla, että naisille tarkoitettua tai naisia kannustavaa poliittista, sosiaalista ja kulttuurista toimintaa sekä naisten vaikutusvaltaa lisäävää toimintaa pitäisi levittää yhdenvertaisesti;
8. katsoo, että mainonta voi olla tehokas väline stereotypioiden haastamiseksi ja vastustamiseksi ja nykyajan monikulttuurisissa yhteiskunnissa tarpeellinen keino rasismia, seksismiä ja syrjintää vastaan; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja mainonnan ammattilaisia parantamaan valistus- ja koulutustoimiaan, jotta päästäisiin eroon stereotypioista, torjuttaisiin syrjintää ja edistettäisiin sukupuolten tasa-arvoa erityisesti nuorten keskuudessa; kehottaa jäsenvaltioita erityisesti ryhtymään läheiseen yhteistyöhön nykyisten markkinoinnin, viestinnän ja mainonnan alan oppilaitosten kanssa ja kehittämään sitä edistääkseen alan tulevan työvoiman asianmukaista koulutusta;
9. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kiintiöt tai toteuttamaan muuta positiivista syrjintää julkisissa viestimissä sekä asettamaan tavoitteeksi naisten osallistumisen ja edustuksen lisäämisen;
10. painottaa, että on tärkeää kannustaa jatkuvaa vuoropuhelua Euroopan komission, Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, sääntelyelinten ja mainonnan ammattilaisten välillä;
11. vaatii komissiota edistämään jäsenvaltioissa vertailututkimusta ja dokumentointia siitä, miten nainen esitetään mainonnassa ja markkinoinnissa, jotta voidaan määrittää tehokkaan ja sukupuolinäkökulmat huomioon ottavan mainonnan hyvät käytännöt;
12. vaatii komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan sellaisten käyttäjä- ja/tai kuluttajajärjestöjen roolia, jotka arvioivat mainonnan vaikutusta esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon, ja edistämään niiden kuulemista;
13. vaatii komissiota ottamaan käyttöön vuosittaisen laatupalkinnon mainoksille, jotka esitystavallaan edistävät tehokkaimmin naisten arvon, roolin ja kuvan kunnioittamista;
14. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan kansallisten viestimiin ja uusiin tieto- ja viestintätekniikoihin liittyvien käytännesääntöjen täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan kansallisten itsesääntelyelinten tehokkuutta.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
29.9.2010 |
|
|
|
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
20 3 0 |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Edit Bauer, Emine Bozkurt, Andrea Češková, Marije Cornelissen, Silvia Costa, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Iratxe García Pérez, Jolanta Emilia Hibner, Mary Honeyball, Sophia in ‘t Veld, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Philippe Juvin, Nicole Kiil-Nielsen, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Barbara Matera, Antonyia Parvanova, Frédérique Ries, Raül Romeva i Rueda, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Eva-Britt Svensson, Marc Tarabella, Britta Thomsen, Anna Záborská |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Christa Klaß, Elisabeth Morin-Chartier, Mariya Nedelcheva, Chrysoula Paliadeli |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Julie Girling, Gesine Meissner |
|||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
8.11.2010 |
|
|
|
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
30 1 2 |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia De Campos, Jürgen Creutzmann, Christian Engström, Evelyne Gebhardt, Malcolm Harbour, Iliana Ivanova, Philippe Juvin, Hans-Peter Mayer, Robert Rochefort, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Laurence J.A.J. Stassen, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Kyriacos Triantaphyllides, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Simon Busuttil, Cornelis de Jong, Frank Engel, Constance Le Grip, Claude Moraes, Pier Antonio Panzeri, Sylvana Rapti, Olle Schmidt, Marc Tarabella, Anja Weisgerber |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Margrete Auken, Jan Březina, Mariya Nedelcheva, Norica Nicolai |
|||||