MIETINTÖ hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla

23.3.2011 - (2010/2289(INI))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Sandra Kalniete

Menettely : 2010/2289(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0083/2011

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla

(2010/2289(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta: 50 ehdotusta yhteistyön, yritystoiminnan ja vuorovaikutuksen parantamiseksi" (KOM(2010)0608),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (KOM(2010)2020),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat" (KOM(2007)0724) ja siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan "The single market: review of achievements" (SEC(2007)1521),

–   ottaa huomioon 4. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman yhtenäismarkkinoita koskevasta katsauksesta[1] sekä komission valmisteluasiakirjan "The Single Market review: one year on" (SEC(2008)3064),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon järkevästä sääntelystä Euroopan unionissa (KOM(2010)0543),

–   ottaa huomioon komission 27. vuosikertomuksen Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta ja siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan "Situation in the different sectors" (SEC(2010)1143),

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2009 annetun komission suosituksen sisämarkkinoiden toiminnan parannustoimista (C(2009)4728),

–   ottaa huomioon neuvoston 10. joulukuuta 2010 esittämät päätelmät sisämarkkinoiden toimenpidepaketista,

–   ottaa huomioon professori Mario Montin komissiolle laatiman raportin yhtenäismarkkinoiden elvyttämisestä,

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta[2],

–   ottaa huomioon sisämarkkinoiden tulostaulun nro 21 (2010) sekä sisämarkkinoiden tulostaulusta 9. maaliskuuta[3] 2010 ja 23. syyskuuta[4] 2008 antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Tulosten Eurooppa – yhteisön lainsäädännön soveltaminen" (KOM(2007)0502),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258–260 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 7, 10 ja 15 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7‑0083/2011),

A. katsoo, että sisämarkkinoiden käynnistäminen uudelleen edellyttää kaikkien kansalaisten, EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien aktiivista tukea,

B.  katsoo, että kaikkien sidosryhmien aktiivisen tuen saamiseksi on tärkeää, että sekä komission kanssa toteutettavissa kuulemisissa ja vuoropuhelussa että asiantuntijaryhmissä huolehditaan kansalaisyhteiskunnan ja pk-yritysten asianmukaisesta edustuksesta;

C. katsoo, että EU:n eri toimielinten asiakirjojen ja kertomusten (Eurooppa 2010 ‑strategia, kertomus unionin kansalaisuudesta 2010, yhdennetty teollisuuspolitiikka, eurooppalainen digitaalistrategia, Montin raportti, parlamentin päätöslauselma kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta, Gonzalesin ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnöt jne.) asianmukainen levittäminen, yhteensovittaminen ja hallinnointi ovat erityisen merkittäviä sisämarkkinoiden menestyksekkäälle uudelleen käynnistämiselle;

D. ottaa huomioon, että sisämarkkinasääntöjen ja sisämarkkinoiden kansalaisille ja yrityksille käytännössä tarjoaman hyödyn välillä on edelleen huomattava kuilu,

E.  ottaa huomioon, että EU:n sisämarkkinalainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä vallitseva vaje on keskimäärin 1,7 prosenttia, kun otetaan huomioon tapaukset, joissa direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on venynyt yli määräajan ja joissa komissio on aloittanut määräysten rikkomisesta johtuvat menettelyt,

I.  Johdanto

1.  panee kiinnostuneena merkille komission tiedonannon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista ja etenkin sen kolmannen luvun sekä siihen sisältyvän kokonaisvaltaisen menettelytavan sisämarkkinoiden tasapainottamiseksi yritysten ja kansalaisten välillä sekä päätöksenteon demokraattisuuden ja avoimuuden parantamiseksi; korostaa, että tällä menettelytavalla pyritään varmistamaan paras mahdollinen tasapaino tiedonannon kolmeen osaan sisältyvien ehdotusten välillä;

2.  katsoo, että tiedonannon kolme lukua ovat kaikki yhtä tärkeitä ja liittyvät toisiinsa ja että niitä pitäisi lähestyä johdonmukaisesti eristämättä erilaisia käsiteltävänä olevia kysymyksiä toisistaan;

3.  kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa sisämarkkinoiden käynnistämiseksi uudelleen ja ottamaan sisämarkkinoita koskevat prioriteetit osaksi kaikkia niitä politiikanaloja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä hyödyttävien sisämarkkinoiden saavuttamiseksi;

4.  katsoo, että Euroopan talouden hallinnan kohentaminen, Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpano ja sisämarkkinoiden käynnistäminen uudelleen ovat kaikki tärkeitä Euroopan talouden elvyttämiseksi ja että niitä olisi tarkasteltava yhdessä;

5.  katsoo, että esteettömät ja kilpailukykyiset sisämarkkinat olisi saatettava valmiiksi, jotta ne tuottaisivat päivittäisessä elämässä konkreettisia etuja työntekijöille, opiskelijoille, eläkkeensaajille ja yleensä kansalaisille sekä yrityksille ja etenkin pk-yrityksille;

6.  kehottaa komissiota ilmoittamaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketin täytäntöönpanoaikataulun ja tiedottamaan säännöllisesti asian konkreettisesta edistymisestä, jotta unionin kansalaiset saavat tietoa sen täytäntöönpanosta ja jotta sen hyödyt tulevat esiin;

II. Yleisarvio

Poliittisen johtajuuden ja kumppanuuden lujittaminen

7.  on vakuuttunut siitä, että yksi sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisen keskeisistä haasteista on poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistaminen; katsoo, että laaja-alainen huipputason poliittinen ohjaus on keskeisen tärkeää sisämarkkinoiden käynnistämisessä uudelleen;

8.  ehdottaa, että komission puheenjohtajalle olisi annettava valtuudet koordinoida ja valvoa sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämistä kiinteässä yhteistyössä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa; kehottaa komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajia koordinoimaan tiiviisti toimiaan, joilla pyritään vauhdittamaan talouskasvua, lisäämään kilpailukykyä sekä tukemaan sosiaalista markkinataloutta ja kestävää kehitystä unionissa;

9.  korostaa, että Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asema vahvistui Lissabonin sopimuksen myötä; kehottaa vahvistamaan parlamentin asemaa sisämarkkinoita koskevassa lainsäädäntöprosessissa; kannustaa kansallisia parlamentteja osallistumaan sisämarkkinasääntöjä koskevaan työhön kaikissa lainsäädäntävaiheissa ja osallistumaan yhteisiin toimiin Euroopan parlamentin kanssa, mikä parantaa synergiaa näiden kahden parlamentaarisen tason välillä;

10. panee tyytyväisenä merkille komission tavan asettaa vuoropuhelu ja kumppanuus uudistuneiden sisämarkkinoiden ytimeen ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä lisäämään ponnisteluja sen varmistamiseksi, että tämä pannaan käytännössä täytäntöön, jotta sisämarkkinat voivat toimia täysimääräisesti kasvun ja erittäin kilpailukykyisen markkinatalouden hyväksi;

11. kehottaa komissiota järjestämään yhdessä puheenjohtajavaltion kanssa vuosittain sisämarkkinafoorumin, jossa olisivat edustettuina EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, kansalaisyhteiskunta ja liike-elämä ja jossa arvioitaisiin edistymistä sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisessä, vaihdettaisiin parhaita käytäntöjä ja paneuduttaisiin Euroopan kansalaisten tärkeimpiin huolenaiheisiin; kannustaa komissiota jatkamaan toimiaan, joiden tarkoituksena on yksilöidä 20 keskeisintä sisämarkkinoihin liittyvää seikkaa, joihin kansalaiset ovat tyytymättömiä ja turhautuneita; ehdottaa, että komissio voisi esitellä nämä ongelmat ja niitä koskevat ratkaisut sisämarkkinafoorumissa;

12. kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ottamaan oman vastuunsa sisämarkkinoiden käynnistämisestä uudelleen; panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden aloitteet sen optimoimiseksi, miten ne toimivat sisämarkkinadirektiivien suhteen, esimerkiksi parantavat koordinointia, luovat kannustinrakenteita ja nostavat poliittista painoarvoa, joka annetaan säännösten saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä; katsoo, että keskusteltaessa uuden lainsäädännön ensisijaisista tavoitteista on ratkaisevan tärkeää vahvistaa keskittymistä ja kannustimia sisämarkkinalainsäädännön oikea-aikaiseen ja asianmukaiseen täytäntöönpanoon, asianmukaiseen soveltamiseen ja entistä parempaan täytäntöönpanon valvontaan;

13. panee merkille, että sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanosta vastaavat usein paikalliset ja alueelliset viranomaiset; painottaa tarvetta lisätä alue- ja paikallisviranomaisten osallistumista sisämarkkinoiden luomiseen toissijaisuus- ja kumppanuusperiaatteita noudattaen kaikissa päätöksenteon vaiheissa; ehdottaa tämän hajautetun toimintamallin tehostamiseksi, että jokaisessa jäsenvaltiossa tehdään "Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva alue- ja paikallisviranomaisten alueellinen sopimus", jolla lujitetaan sitoutumista Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoon;

14. katsoo, että sisämarkkinoiden "hyvässä hallintotavassa" on kunnioitettava Euroopan tason neuvoa-antavien elinten, eli Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean, roolia sekä työmarkkinaosapuolten roolia;

15. korostaa, että vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on ratkaisevaa, jotta luottamus sisämarkkinoihin palautuu; odottaa komissiolta uusia ja rohkeita ajatuksia siitä, kuinka tätä vuoropuhelua tosiasiallisesti voidaan parantaa; vaatii, että työmarkkinaosapuolet ovat mukana ja niitä kuullaan kaiken työmarkkinoita koskevan olennaisen sisämarkkinalainsäädännön osalta;

16. panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen edistää avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa;

17. kehottaa komissiota julkaisemaan vihreän kirjan EU:n toimielinten sekä etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välisten kuulemisten suuntaviivoista ja varmistamaan, että nämä kuulemiset ovat laajoja, interaktiivisia ja tuovat lisäarvoa ehdotettuihin toimintalinjoihin;

18. kehottaa komissiota mukauttamaan vuoropuhelun ja viestinnän tavallisen kansalaisen tarpeisiin mahdollisimman kattavasti esimerkiksi asettamalla kaikki komission julkiset kuulemiset saataville kaikilla EU:n virallisilla kielillä tai käyttämällä kieltä niin, että tavalliset kansalaiset ymmärtävät sitä;

19. kehottaa komissiota käynnistämään tiedotus- ja valistuskampanjan sisämarkkinoiden olennaisesta sisällöstä ja asetetuista tavoitteista vahvistaakseen niiden dynamiikkaa ottaen huomioon sosiaalisen ja alueellisen koheesion; korostaa, että tiedotuskampanjalla on tärkeää edistää jokaisen kansalaisen, työntekijän ja kuluttajan osallistumista – ja mahdollisuuksia osallistua – entistä aktiivisemmin kilpailukykyisten, oikeudenmukaisten ja tasapainoisten markkinoiden toteutukseen;

20. katsoo, että Web 2.0 -teknologian uusien yhteistoiminnallisuuteen perustuvien välineiden ja lähestymistapojen käyttö tarjoaa mahdollisuuden saada aikaan entistä avoimemman, vastuullisemman, herkemmin reagoivan ja tehokkaamman sisämarkkinoiden hallinnan;

Sisämarkkinoiden sääntely

21. katsoo, etteivät yksittäisten jäsenvaltioiden aloitteet voi olla tehokkaita ilman EU:n tasolla koordinoituja toimia, minkä vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että Euroopan unioni puhuu yhdellä vahvalla äänellä ja toteuttaa yhteisiä toimia; katsoo, että yhteisvastuu, johon Euroopan sosiaalinen talousmalli perustuu, ja kansallisten toimien koordinointi ovat auttaneet ratkaisevalla tavalla välttämään yksittäisten jäsenvaltioiden lyhytkestoisia protektionistisia toimia; ilmaisee huolensa siitä, että paluu taloudelliseen protektionismiin jäsenvaltioissa johtaisi mitä todennäköisimmin sisämarkkinoiden pirstoutumiseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen, minkä vuoksi sitä on vältettävä; on huolissaan siitä, että nykyistä talous- ja rahoituskriisiä voitaisiin käyttää perusteena protektionististen toimien elvyttämiselle eri jäsenvaltioissa, vaikka taantuman ratkaisemiseksi olisi syytä turvautua yhteisiin suojamekanismeihin;

22. katsoo, ettei edistymisen sisämarkkinoilla pitäisi perustua pienimpään yhteiseen nimittäjään; kannustaa siksi komissiota ottamaan johdon ja esittämään rohkeita ehdotuksia; kannustaa jäsenvaltioita käyttämään tiiviimmän yhteistyön menetelmää aloilla, joilla kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion kesken ei päästä yhteisymmärrykseen; toteaa, että muut maat voisivat liittyä näihin johtaviin aloitteisiin myöhemmässä vaiheessa;

23. katsoo, että sisämarkkinoiden yleinen tehokkuus ja legitiimiys kärsii sisämarkkinahallinnon monimutkaisuuden takia;

24. korostaa, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota EU:n lainsäädännön laatuun ja selkeyteen, jotta jäsenvaltioiden olisi helpompi panna sisämarkkinasäännöt täytäntöön;

25. katsoo, että asetusten käyttö direktiivien sijaan silloin, kun se on asianmukaista, myötävaikuttaisi selkeämmän sääntely-ympäristön syntyyn ja vähentäisi täytäntöönpanoon liittyviä kustannuksia; kehottaa komissiota kehittämään lainsäädäntävälineiden valintaa siten, että ne valitaan kohdennetummin täytäntöönpantavien säännösten oikeudellisten ja asiasisältöön liittyvien ominaispiirteiden mukaan, ja noudattamaan samalla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta;

26. kannustaa komissiota ja neuvostoa tehostamaan pyrkimyksiään panna järkevän sääntelyn strategia täytäntöön, jotta parannettaisiin edelleen sääntelyn laatua, sekä noudattamaan tässä yhteydessä täysimääräisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta;

27. kehottaa komissiota lainsäädännön tehostamiseksi jatkamaan lainsäädännön riippumatonta ennakko- ja jälkiarviointia, johon osallistuvat myös sidosryhmät;

28. ehdottaa, että komissio ottaa järjestelmällisesti käyttöön pk-yritystestin ja kehittää sitä edelleen ottaen huomioon yritysten erilaiset tilanteet, jotta se voisi arvioida lainsäädäntöehdotusten seurauksia näiden yritysten kannalta;

29. katsoo, että vastaavuustaulukot osaltaan tehostavat säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja helpottavat huomattavasti sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan vastaavuustaulukot kaikesta sisämarkkinalainsäädännöstä ja julkistamaan ne; toteaa, että parlamentti ei tulevaisuudessa mahdollisesti ota istuntojaksojen esityslistalle neuvoston kanssa sovittuja kompromissitekstejä koskevia mietintöjä, mikäli vastaavuustaulukkoja ei ole toimitettu;

Hallinnollinen koordinointi, ongelmanratkaisumekanismit ja tiedotus

30. tukee sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa tehtyjä ehdotuksia, joilla pyritään kehittämään jäsenvaltioiden välille enemmän hallinnollista yhteistyötä, mukaan luettuna sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) laajentaminen muille asiaan liittyville lainsäädännön alueille ottaen huomioon järjestelmän turvallisuuden ja käytettävyyden; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita tarjoamalla koulutusta ja ohjausta;

31. katsoo, että alue- ja paikallisviranomaiset voitaisiin ottaa mukaan sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän kehitys- ja laajennustyöhön, kun on ensin arvioitu huolellisesti, mitä etuja ja ongelmia tällainen järjestelmän laajennus saattaa saada aikaan;

32. korostaa paremman viestinnän ja sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän laajentamisen merkitystä, sillä erityisesti pk-yrityksille on olennaisen tärkeätä saada selkeää tietoa sisämarkkinoista;

33. on tyytyväinen komission aikeeseen tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa epävirallisten ongelmanratkaisuvälineiden, kuten SOLVITin, EU Pilot -hankkeen ja EU‑kuluttajaneuvontakeskusten lujittamiseksi ja vahvistamiseksi; pyytää komissiota laatimaan etenemissuunnitelman eri ongelmanratkaisuvälineiden kehittämiselle ja yhteenliittämiselle tehokkuuden ja käyttäjäystävällisyyden varmistamiseksi ja tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan näille ongelmanratkaisuvälineille asianmukaiset resurssit;

34. kehottaa komissiota kehittämään edelleen ja edistämään Sinun Eurooppasi ‑verkkosivustoa, jotta se tarjoaisi yhtenäisen pääsyn kaikkiin tietoihin ja tukipalveluihin, joita kansalaiset ja yritykset tarvitsevat voidakseen hyödyntää oikeuksiaan sisämarkkinoilla;

35. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään palveludirektiivin mukaisista keskitetyistä yhteyspisteistä käyttäjäystävällisiä ja helppokäyttöisiä sähköisen hallinnon keskuksia, joista yritykset voivat saada kaikki tarvittavat tiedot asiaankuuluvilla EU:n kielillä ja joiden kautta ne voivat hoitaa kaikki muodollisuudet ja toteuttaa tarvittavat vaiheet sähköisesti pystyäkseen tarjoamaan palveluita kyseisessä jäsenvaltiossa;

36. tunnustaa Euresin tärkeän aseman pyrittäessä helpottamaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta unionin sisällä ja varmistamaan tiivis yhteistyö kansallisten työvoimapalvelujen välillä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yleistä tietoisuutta näistä hyödyllisistä palveluista, jotta useammat unionin kansalaiset voivat täysipainoisesti hyödyntää työllistymismahdollisuuksia kaikkialla EU:ssa;

37. kehottaa kansallisia parlamentteja, alue- ja paikallisviranomaisia sekä työmarkkinaosapuolia osallistumaan aktiivisesti sisämarkkinoiden eduista tiedottamiseen;

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanon valvonta

38. kehottaa komissiota käyttämään kaikkea perussopimuksissa sille annettua toimivaltaa parantaakseen sisämarkkinasääntöjen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä niiden soveltamista ja täytäntöönpanon valvontaa siten, että Euroopan kansalaiset, kuluttajat ja yritykset hyötyvät siitä; kehottaa jäsenvaltioita vauhdittamaan toimiaan, joilla huolehditaan sisämarkkinasääntöjen täysimääräisestä ja asianmukaisesta täytäntöönpanosta;

39. katsoo, että määräysten rikkomisesta johtuva menettely pysyy keskeisenä välineenä sisämarkkinoiden toiminnan varmistamisessa, mutta korostaa, että sen lisäksi on harkittava muita välineitä, jotka ovat vähemmän aikaavieviä ja monimutkaisia;

40. kehottaa komissiota vastustamaan kaikkea poliittista sekaantumista ja aloittamaan rikkomismenettelyn välittömästi, jos ongelmanratkaisumekanismit epäonnistuvat menettelyn aloittamista edeltävässä vaiheessa;

41. panee merkille, että tuomioistuimen viimeaikainen oikeuskäytäntö avaa komissiolle uusia mahdollisuuksia hoitaa asia, jos jäsenvaltiot rikkovat sisämarkkinasääntöjä yleisesti tai rakenteellisesti;

42. kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti kaikki SEUT:n 260 artiklan mukanaan tuomat muutokset, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa taloudellisten seuraamusten määräämistä rikkomismenettelyn yhteydessä;

43. uskoo, että komission olisi otettava aktiivisempi rooli sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvonnassa toteuttamalla entistä järjestelmällisempää ja riippumatonta seurantaa rikkomismenettelyjen nopeuttamiseksi;

44. pitää valitettavana, että liiat monet rikkomismenettelyt kestävät pitkään ennen kuin ne saadaan päätökseen tai ennen kuin ne saatetaan tuomioistuimeen; kehottaa komissiota asettamaan tavoitteeksi 12 kuukautta, kun ajatellaan keskimääräistä enimmäisaikaa rikkomistapausten oikeuskäsittelylle aina tapauksen aloittamisesta asian saattamiseen tuomioistuimeen; pitää hyvin valitettavana, ettei menettely vaikuta suoraan EU:n kansalaisiin ja asukkaisiin, jotka ovat saattaneet kärsiä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon puutteellisesta valvonnasta;

45. pyytää komissiota tiedottamaan paremmin ja avoimesti meneillään olevista rikkomismenettelyistä;

46. kehottaa komissiota ehdottamaan tiettyä määräaikatavoitetta sille, että jäsenvaltiot noudattavat tuomioistuimen päätöksiä;

47. tukee komission aloitteita parantaa edelleen vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien (ADR) käyttöä, jotta kuluttajilla ja yrityksillä olisi nopea ja tehokas pääsy yksinkertaiseen ja edulliseen tuomioistuinten ulkopuoliseen riidanratkaisuun, kun on kyse sekä verkkokauppaan että muuhun kauppaan liittyvistä niin kansallisista kuin rajat ylittävistä riidoista; pitää myönteisenä komission käynnistämää kuulemismenettelyä; korostaa kansalaisten tarvetta saada paremmin tietoa tällaisten mekanismien olemassaolosta;

48. kehottaa komissiota keskittymään myös riitojen ehkäisyyn esimerkiksi voimakkaammilla toimenpiteillä, jotka ehkäisevät sopimattomia kaupallisia menettelyjä;

49. pitää myönteisenä komission aikomusta käynnistää julkinen kuuleminen eurooppalaisesta lähestymistavasta ryhmäkanteeseen ja suhtautuu kielteisesti ajatukseen ottaa käyttöön Yhdysvaltojen mallin mukaisia ryhmäkannemenettelyitä, joihin sisältyy voimakkaita taloudellisia kannustimia panna vireille perusteettomia kanteita;

50. panee merkille, että kaikissa ehdotuksissa kilpailuoikeuden rikkomisen kollektiivisesta muutoksenhausta on noudatettava parlamentin kantaa, jonka se esitti yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvista vahingonkorvauskanteista 26. maaliskuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa; vaatii, että parlamentti on otettava mukaan tällaisten säädösten hyväksymiseen käyttämällä tavallista lainsäätämisjärjestystä, ja kehottaa komissiota harkitsemaan vahingonkorvausoikeutta koskevia vähimmäisnormeja tapauksissa, joissa vahinko on aiheutunut unionin lainsäädännön rikkomisesta yleisemmin;

Seuranta, arviointi ja modernisointi

51. tukee kohdennettua ja näyttöön perustuvaa lähestymistapaa markkinoiden seurantaan ja arviointiin; kehottaa komissiota jatkamaan markkinoiden seurantavälineiden, kuten palveludirektiiviin sisältyvän varoitusjärjestelmän, kehittämistä parantamalla metodologiaa, indikaattoreita ja tietojen keräämistä noudattaen samalla käytännöllisyyden ja kustannustehokkuuden periaatteita;

52. huomauttaa, että sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanon tilannetta jäsenvaltioissa on arvioitava nopeammin ja selkeämmin;

53. korostaa, että palveludirektiivin mukanaan tuoma keskinäinen arviointi on innovatiivinen tapa käyttää vertaispainetta täytäntöönpanon laadun parantamiseksi; tukee keskinäisen arvioinnin käyttöä asianmukaisissa tapauksissa muilla aloilla, kuten tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla;

54. kannustaa jäsenvaltioita tarkistamaan säännöllisesti kansalliset säännöt ja menettelyt, joilla on vaikutusta palveluiden ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen, jotta kansallisia sääntöjä voidaan yksinkertaistaa ja modernisoida sekä päällekkäisyyksiä voidaan poistaa; katsoo, että palveludirektiivin täytäntöönpanossa käytetty kansallisen lainsäädännön tarkastelumenettely voisi olla tehokas väline muillakin aloilla päällekkäisyyksien ja vapaan liikkuvuuden perusteettomien kansallisten esteiden poistamiseksi;

55. kehottaa komissiota tukemaan julkisen sektorin pyrkimyksiä ottaa käyttöön innovatiivisia lähestymistapoja, joissa hyödynnetään uusia teknologioita ja menettelyjä sekä levitetään julkishallinnossa parhaita käytäntöjä, jotka vähentävät byrokratiaa ja tukevat kansalaislähtöisiä toimintalinjoja;

III. Keskeiset tavoitteet

56. pyytää, että kussakin Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa käsitellään ainoastaan sisämarkkinoiden tilan arviointia, johon liitetään seurantaprosessi;

57. kehottaa komissiota julkaisemaan vihreän kirjan EU:n toimielinten sekä etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välisten kuulemisten suuntaviivoista ja varmistamaan, että nämä kuulemiset ovat laajoja, interaktiivisia, avoimia ja tuovat lisäarvoa ehdotettuihin toimintalinjoihin;

58. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan vastaavuustaulukot kaikesta sisämarkkinalainsäädännöstä ja julkistamaan ne;

59. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota supistamaan sisämarkkinadirektiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä vallitsevan vajeen 0,5 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä sekä niiden säännösten osalta, joita ei ole vielä lainkaan saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, että niiden, joiden osalta se on tehty virheellisesti;

60. kehottaa komissiota esittämään vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä EU:ssa koskevan lainsäädäntöehdotuksen vuoden 2011 loppuun mennessä ja korostaa, että on tärkeää hyväksyä se nopeasti;

61. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

  • [1]  EUVL C 187 E, 27.7.2008, s. 80.
  • [2]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0186.
  • [3]  EUVL C 349 E, 22.12.2010, s. 25.
  • [4]  EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 7.

PERUSTELUT

Poliittisen johtajuuden ja kumppanuuden lujittaminen

Esittelijä katsoo, että yksi sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisen keskeisistä haasteista on poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistaminen. Annetut 50 ehdotusta sisämarkkinoiden käynnistämiseksi uudelleen kattavat monia aiheita, jotka ratkaisevasti sisältävät monien komission jäsenten toimivaltuuksia ja koskettavat monien Euroopan parlamentin valiokuntien toimivaltaa. Neuvostossa sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on lisäksi jaettu neuvoston eri kokoonpanoille, joiden rooli ja tehokkuus vaihtelevat huomattavasti. Kansalliset elimet ovat myös erilaisia, kun ajatellaan miten ne on konfiguroitu ja millainen organisatorinen kulttuuri niiden taustalla on.

Esittelijä katsoo, että kilpailukykyneuvoston roolin vahvistaminen, kuten neuvoston 10. joulukuuta 2010 antamissa sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevissa päätelmissä ehdotettiin, on tarpeen muttei kuitenkaan riittävä edellytys poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistamiseksi.

Esittelijä katsoo, että huipputason poliittinen ohjaus on keskeisen tärkeää sisämarkkinoiden käynnistämisessä uudelleen. Hän ehdottaakin, että neuvoston puheenjohtajalle olisi annettava valtuudet koordinoida ja valvoa sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämistä kiinteässä yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa. Eurooppa-neuvoston kevätkokous olisi omistettava sisämarkkinoiden tilan arviointiin, johon liitetään seurantaprosessi, jonka avulla väliaikatavoitteiden täyttymistä voidaan arvioida. Esittelijä panee tässä yhteydessä merkille, että puheenjohtajavaltio Unkari on jo suunnitellut alakohtaisen Eurooppa-neuvoston pitämistä helmikuussa 2011[1].

Esittelijä on vakuuttunut siitä, että myös jäsenvaltioiden tuki ja sitoutuminen on keskeisen tärkeää sisämarkkinoiden käynnistämisessä uudelleen. Hän antaa tunnustusta jäsenvaltioille ponnisteluista parantaa sisämarkkinasääntöjen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa. Tällaisia parhaita käytäntöjä ovat muun muassa täytäntöönpanojärjestelmien määräajoittain tehtävät arvioinnit, yhteyspistejärjestelmän luominen eri ministeriöihin sekä varoitusjärjestelmien luominen täytäntöönpanon määräajan lähestymisen merkiksi.

Esittelijä panee merkille, että jäsenvaltioissa voidaan toteuttaa erilaisia toimia ennen direktiivin julkaisemista, jotta helpotetaan saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä täytäntöönpanoa. Näitä ovat muun muassa täytäntöönpanosuunnitelman laatiminen heti, kun aiheesta on poliittinen sopimus, toimivaltuuksia yksilöinti ennaltaehkäisevästi ja/tai lainsäädännöllisen vaikutuksen arviointi, säännöllinen tietojen antaminen neuvotteluista vastaavien osastojen sekä täytäntöönpanoon osallistuvien välillä, sekä parlamentaarinen osallistuminen uutta EU-lainsäädäntöä koskevien neuvottelujen varhaisessa vaiheessa, mikä vaikuttaisi helpottavan täytäntöönpanoa, kun lainsäädäntö on hyväksytty.

Esittelijä katsoo myös, että jäsenvaltioiden olisi vahvistettava omat prioriteettinsa ja laadittava oma asialistansa sisämarkkinoiden prioriteettien mukaisesti, jotta ne voivat todella ottaa oman vastuunsa sisämarkkinoista.

Esittelijä katsoo, että komission ehdottamaa kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa on vahvistettava kahdella tavalla.

Ensinnäkin hän katsoo, että kumppanuutta paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa on laajennettava koheesiopolitiikasta sisämarkkinapolitiikkoihin. Usein juuri alueellisen tai paikallisen tason viranomaiset panevat sisämarkkinasäännöt täytäntöön jäsenvaltioissa. Palveludirektiivin täytäntöönpanosta saadut kokemukset ovat selvästi osoittaneet, että alueellisten ja paikallisten viranomaisten mukanaolo voi olla erittäin tärkeää sen varmistamiseksi, että sisämarkkinalainsäädäntö on täytäntöönpantu ja sitä sovelletaan asianmukaisesti.

Esittelijä panee merkille, että eräät jäsenvaltiot ovat jo ryhtyneet erityistoimiin kehittääkseen kumppanuutta paikallis- ja aluetason toimijoiden kanssa muun muassa luomalla erityisiä verkostoja, esimerkiksi julkisten hankintojen tai markkinaseurannan aloilla, joissa on mukana alueellisia ja paikallisia viranomaisia.

Toisekseen esittelijä katsoo, että sisämarkkinoiden hallintotavassa olisi lisättävä vuoropuhelua ja kumppanuutta ottamalla kansalliset parlamentit enemmän mukaan. Lissabonin sopimuksen voimaantulo on avannut kansallisille parlamenteille uusia mahdollisuuksia osallistua sisämarkkinasääntöjä koskevaan työhön kaikissa lainsäädäntävaiheissa ja osallistua yhteisiin toimiin Euroopan parlamentin kanssa. Esittelijä panee merkille, että kansallisten parlamenttien mukanaolo aikaisessa vaiheessa keskusteltaessa direktiiviehdotuksista EU-tasolla voisi nopeuttaa myöhempien täytäntöönpanotoimien hyväksymistä jäsenvaltioissa. Jatkuva tietojen vaihto kansallisten parlamenttien kanssa osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevissa asioissa voisi myös helpottaa täytäntöönpanoprosessia.

Sisämarkkinoiden sääntely

Esittelijä katsoo, että sisämarkkinoiden hallintotaparakenteet ja -menettelyt ovat liian monimutkaisia. Tämä vaikeuttaa vastuukysymyksiä ja heikentää sisämarkkinoiden yleistä tehokkuutta ja legitiimiyttä. Esittelijä katsoo, että sisämarkkinoiden hallintotavan jatkokehittelyssä olisi pantava enemmän painoa avoimuuden ja vastuullisuuden periaatteille.

Esittelijä katsoo, että lainsäädäntävälineiden valitseminen kohdennetummin täytäntöönpantavien säännösten oikeudellisten ja asiasisältöön liittyvien ominaispiirteiden mukaan myötävaikuttaisi sääntely-ympäristön selkeyteen ja vähentäisi täytäntöönpanoon liittyviä kuluja.

Esittelijä korostaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot ovat velvollisia auttamaan komissiota sen tehtävän täyttämisessä eli sen varmistamisessa, että perussopimusten määräyksiä ja toimielinten niiden nojalla toteuttamia toimenpiteitä noudatetaan. Näin ollen jäsenvaltioiden pitäisi toimittaa komissiolle selkeitä ja tarkkoja tietoja direktiivien täytäntöönpanosta.

Esittelijä katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi esittää kaikkien sisämarkkinadirektiivien osalta vastaavuustaulukot, joissa luetellaan ne jäsenvaltioiden säännökset, joilla direktiivien velvoitteet saatetaan osaksi kansallista oikeusjärjestelmää, ja saattaa ne kansalaisten saataville (sisämarkkinoiden toimenpide-ehdotus nro 47).

Hallinnollinen koordinointi ja ongelmanratkaisumekanismit

Esittelijä tukee sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa tehtyä ehdotusta nro 45, jolla pyritään kehittämään jäsenvaltioiden välille enemmän hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän kautta, jota voitaisiin laajentaa muille lainsäädännön alueille, mukaan lukien sähköinen kaupankäynti ja julkiset hankinnat.

Esittelijä katsoo, että sisämarkkina-asioista vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten lisääntynyt yhteistoiminta auttaisi ratkaisemaan tiettyjen direktiivien täytäntöönpanoon liittyvät kiireelliset ongelmat mutta se myötävaikuttaisi myös jäsenvaltioiden viranomaisten keskinäisen luottamuksen rakentumiseen ja sisämarkkinoiden pitkän aikavälin toimintakykyyn (jäsenvaltioiden julkishallinnon eurooppalainen ulottuvuus).

Esittelijä panee merkille, että on jo olemassa joitakin tiedotus- ja ongelmanratkaisumekanismeja kansalaisten ja yritysten auttamiseksi. Hän ehdottaa, että komissio ja jäsenvaltiot koordinoivat tiedotukseen ja ongelmanratkaisuun tarkoitettuja keskitettyjä palvelupisteitä ja tarpeen mukaan yhdistävät ne (ehdotukset 49 ja 50).

Esittelijä ehdottaa, että epävirallisia ongelmanratkaisuvälineitä ja etenkin SOLVIT-verkostoa vahvistetaan. Esittelijä katsoo, että komission pitäisi vahvistaa SOLVIT-verkostoa parlamentin aiheesta 2. maaliskuuta 2010 antaman mietinnön mukaisesti (2009/2138(INI)).

Esittelijä ehdottaa myös, että jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä kehittämään todellisia yhden luukun palvelupisteitä, josta tietty kohderyhmä saa kaikki tarvittavat tiedot esimerkiksi tietyn toiminnan harjoittamiseksi. Hän ehdottaa tässä yhteydessä, että palveludirektiivin nojalla käyttöönotettujen keskitettyjen yhteyspisteiden olisi annettava tietoja myös sovellettavasta verojärjestelmästä.

Täytäntöönpanon valvonta

Esittelijä katsoo, että rikkomismenettelyn olisi pysyttävä keskeisenä välineenä sisämarkkinoiden toiminnan varmistamisessa. Hän kannustaa komissiota käyttämään rikkomismenettelyä aina, kun ongelmanratkaisumekanismit eivät tuota tulosta, ja hyödyntämään täysimääräisesti kaikki SEUT:n 260 artiklan mukanaan tuomat muutokset, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa taloudellisten seuraamusten määräämistä rikkomismenettelyn yhteydessä.

Esittelijä katsoo myös, että tuomioistuimen viimeaikainen oikeuskäytäntö avaa komissiolle uusia mahdollisuuksia hoitaa asia, jos jäsenvaltiot rikkovat sisämarkkinasääntöjä yleisesti tai rakenteellisesti. Perinteisesti komissio on keskittynyt yksittäisten tapausten pohjalta toteutettaviin täytäntöönpanon valvontatoimiin. Tapauksessa komissio v. Irlanti[2] tuomioistuin kuitenkin hyväksyi, että sen lisäksi, että komissio voi nostaa jäsenvaltiota vastaan kanteen tietyn EU-lainsäädännön noudattamatta jättämisestä, se voi nostaa kanteen myös, jos jäsenvaltio on yleisesti ja rakenteellisesti jättänyt noudattamatta EU-oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan. Sen sijaan, että komissio olisi keskittynyt tiettyihin tapauksiin, se pyrki osoittamaan järjestelmällisesti puutteellisia hallintokäytäntöjä ja esitti, että Irlanti on järjestelmällisesti jättänyt noudattamatta jätedirektiiviä.

Käsitteellä 'yleinen ja rakenteellinen noudattamatta jättäminen' on kaksi merkittävää seurausta. Ensinnäkin komissio voi esittää uusia esimerkkejä tietyn jäsenyysvelvoitteen noudattamatta jättämisestä tuomioistuinkäsittelyn aikana. Toisekseen velvoitteita noudattamatta jättänyt jäsenvaltio joutuu tekemään muutakin kuin vain korjaamaan noudattamatta jätetyt asiat – se joutuu muuttamaan hallintokäytäntöjään perusteellisesti.

Esittelijä katsoo, että käsite 'yleinen ja rakenteellinen noudattamatta jättäminen' voisi avata mahdollisuuksia oikeudellisten sisämarkkinavelvoitteiden tehokkaampaan täytäntöönpanoon esimerkiksi julkisten hankintojen alalla.

Esittelijä ehdottaa, että alalla on tehtävä enemmän työtä – eikä ainoastaan ajoissa toteutettavan täytäntöönpanon vuoksi vaan myös, jotta sen moitteettomuuden varmistamista voidaan parantaa. Hän ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi pyrittävä supistamaan sisämarkkinadirektiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä vallitseva vaje keskimäärin 0,5 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä, mukaan lukien sekä ne sisämarkkinadirektiivit, joita ei ole vielä lainkaan saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, että ne, joiden osalta se on tehty virheellisesti.

Esittelijä panee merkille, että virallinen rikkomismenettely kestää yleensä pitkään [keskimäärin 28 kuukaudesta (EU 15) 16 kuukauteen (EU 12)]. Esittelijä kehottaa komissiota asettamaan tavoitteeksi 12 kuukautta, kun ajatellaan rikkomismenettelyn keskimääräistä enimmäisaikaa.

Esittelijä panee merkille, että kansallisilta viranomaisilta menee keskimäärin 17,7 kuukautta sellaisten tuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanoon, joissa niiden oli todettu jättäneen velvoitteensa noudattamatta. Esittelijä pyytää komissiota ehdottamaan tiettyä määräaikatavoitetta sille, että jäsenvaltiot noudattavat tuomioistuimen päätöksiä.

Seuranta, arviointi ja modernisointi

Esittelijä katsoo, että sisämarkkinoiden hyvä hallintotapa voi perustua vain sisämarkkinoiden toimintaa koskevien tietojen korkealaatuisuuteen. Sisämarkkinapolitiikan seurannan ja arvioinnin asianmukaisia välineitä olisi käytettävä eri vaiheiden liittämiseksi yhteen suunnittelusta aina täytäntöönpanoon.

Esittelijä kannustaa komissiota jatkamaan markkinoiden seurantavälineidensä kehittämistä, kasvattamaan menestyviä välineitä koskevaa kokemuspohjaansa, SWEEP-tutkimukset mukaan lukien. Hän katsoo, että ensisijaisesti olisi parannettava metodologiaa, indikaattoreita ja tiedon keräämistä noudattaen samalla käytännöllisyyden ja kustannustehokkuuden periaatteita.

Esittelijä katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi osallistua sisämarkkinasääntöjen arviointiin ja seurantaan enemmän. Hän kannustaa jäsenvaltioita erityisesti toteuttamaan säännöllisesti sisämarkkinalainsäädännön arviointeja ja tarkistamaan kansalliset säännöt ja menettelyt, joilla on vaikutusta palveluiden ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen, jotta kansallisia sääntöjä voidaan yksinkertaistaa ja modernisoida ja päällekkäisyyksiä voidaan poistaa.

  • [1]  Puheenjohtajavaltio Unkari aikoo järjestää Eurooppa-neuvoston kokouksen EU:n energiapolitiikasta.
  • [2]  Asia C-494/01, komissio v. Irlanti, Kok. 2005, s. I-3331.

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.2.2011)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla
(2010/2289(INI))

Valmistelija: Jürgen Creutzmann

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että sisämarkkinat tarvitsevat kaikkien tukea, sillä ne ovat Euroopan yhdentymishankkeen selkäranka ja kestävän vaurauden luomisen perusta EU:ssa;

2.  panee tyytyväisenä merkille komission tavan asettaa vuoropuhelu ja kumppanuus uudistuneiden sisämarkkinoiden ytimeen ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä lisäämään ponnisteluja sen varmistamiseksi, että tämä pannaan käytännössä täytäntöön, jotta sisämarkkinat voivat toimia täysimääräisesti kasvun ja erittäin kilpailukykyisen markkinatalouden hyväksi;

3.  katsoo, ettei edistymisen sisämarkkinoilla pitäisi perustua pienimpään yhteiseen nimittäjään; kannustaa siksi komissiota ottamaan johdon ja esittämään rohkeita ehdotuksia; kannustaa jäsenvaltioita käyttämään tiiviimmän yhteistyön menetelmää aloilla, joilla kaikkien jäsenvaltioiden kesken ei päästä yhteisymmärrykseen, kuten tällä hetkellä tehdään patenttien suhteen – muut maat voisivat liittyä näihin johtaviin aloitteisiin myöhemmässä vaiheessa;

4.  suosittelee, että komissio tekee riippumattoman selvityksen ehdotuksesta nro 48 yksilöidäkseen 20 sellaista keskeisintä sisämarkkinoihin liittyvää tyytymättömyyden ja turhautumisen aiheuttajaa, joita kansalaiset kohtaavat päivittäin erityisesti sähköisen kaupankäynnin, rajatylittävän sairaanhoidon ja ammattipätevyyksien vastavuoroisen tunnustamisen aloilla;

5.  katsoo, että esteettömät ja kilpailukykyiset sisämarkkinat olisi saatettava valmiiksi, jotta ne tuottaisivat päivittäisessä elämässä konkreettisia etuja työntekijöille, opiskelijoille, eläkkeensaajille tai yleensä kansalaisille sekä yrityksille ja etenkin pk-yrityksille;

6.  katsoo, että hyvä hallintotapa ja oikeusvarmuus ovat keskeisen tärkeitä pyrittäessä sisämarkkinoiden taloudellisiin tai sosiaalisiin tavoitteisiin, mukaan luettuna työntekijöiden vapaa liikkuvuus, korkean työllisyystason edistäminen, riittävän sosiaaliturvan takaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen sekä korkean opetus- ja koulutustason ja eläkkeiden siirrettävyyden takaaminen;

7.  korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että pannaan asianmukaisesti täytäntöön terveyttä ja turvallisuutta koskeva lainsäädäntö ja muu sosiaalisen vastuun piiriin kuuluva lainsäädäntö, kuten työaikasäädökset;

8.  tunnustaa Euresin tärkeän aseman helpotettaessa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta unionin sisällä ja varmistettaessa tiivis yhteistyö kansallisten työvoimapalvelujen välillä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yleistä tietoisuutta näistä hyödyllisistä palveluista, jotta useammat unionin kansalaiset voivat täysipainoisesti hyödyntää työllistymismahdollisuuksia kaikkialla EU:ssa;

9.  korostaa tukiverkostojen (esimerkiksi Solvit ja Euroopan kuluttajakeskukset) merkitystä siinä, että sisämarkkinat saadaan toimimaan Euroopan kansalaisten ja yritysten hyväksi; katsoo, että erityisesti pk-yritykset tarvitsevat eniten Solvit-verkostoa; pitää valitettavana, että monet sidosryhmät eivät tiedä Solvitista eikä sillä ole ansaitsemaansa asemaa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin ja korjaamaan puutteet;

10. panee erittäin tyytyväisenä merkille komission ilmoituksen, jonka mukaan se aikoo jatkaa keskitettyjen palvelupisteiden lisäämistä; toteaa että keskitetyissä palvelupisteissä yhdistetään kaikki palvelut yhteen ainoaan asiointipisteeseen ja tarjotaan kansalaisille ja yrityksille tietoa ja tukea oikeuksista sisämarkkinoilla sekä käytännön tietoa kansallisista säännöistä ja menettelyistä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yleistä tietoisuutta keskitetyistä palvelupisteistä ja niiden palveluista;

11. on tyytyväinen komission ehdotukseen kehittää strategia sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) soveltamiseksi laajemmin ja integroida se muihin verkostoihin tehokkaamman hallinnollisen yhteistyön saavuttamiseksi ja sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseksi;

12. on ilahtunut komission aloitteesta, joka koskee vaihtoehtoisen riitojenratkaisumenettelyn (ADR) käyttämistä EU:ssa; pahoittelee työmarkkinasuhteiden alalla kasvavaa riita-asioiden kulttuuria, joka uhkaa vakavasti työmarkkinaosapuolten välistä tasapainoa kaikkialla Euroopassa ja joka, jos sen sallitaan yhä kehittyvän, todennäköisesti aiheuttaa epävakautta ja jopa yhteiskunnallista levottomuutta; kehottaa komissiota laajentamaan vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenettelyjen soveltamisalaa, siten että katetaan työvoima-asioita koskevat rajatylittävät riidat;

13. korostaa, että on tärkeää, että sidosryhmät ovat enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa mukana suunnittelemassa, hyväksymässä, täytäntöönpanemassa ja valvomassa toimenpiteitä, joilla edistetään kasvua ja kansalaisten oikeuksia sisämarkkinoilla; toteaa, että monet sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa ehdotetuista toimista kuuluvat kansallisten tai alueellisten viranomaisten vastuulle ja siten edellyttäisivät näiden viranomaisten aktiivista mukanaoloa kaikissa vaiheissa; korostaa myös, että vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on ratkaisevaa luottamuksen palauttamiseksi sisämarkkinoilla; odottaa komissiolta uusia ja rohkeita ajatuksia siitä, kuinka tätä vuoropuhelua tosiasiallisesti voidaan parantaa; vaatii, että työmarkkinaosapuolet ovat mukana ja niitä kuullaan kaiken työmarkkinoita koskevan olennaisen sisämarkkinalainsäädännön osalta;

14. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään kiinteästi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa etenkin sisämarkkinoiden taustalla olevan lainsäädännön täytäntöönpanossa; pyytää komissiota ehdottamaan konkreettisia toimia työmarkkinaosapuolten ottamiseksi mukaan aktiivisesti ja tehokkaalla tavalla sekä tukemaan ja kannustamaan niitä jakamaan tietoja, kokemuksia ja parhaita käytäntöjä näillä aloilla;

15. pahoittelee, että sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevassa komission tiedonannossa ei pidetä tärkeämpinä paikallisviranomaisia, joilla on olennainen tehtävä sisämarkkinoilla taloudellisesti ja sosiaalisesti; muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 26 taataan laaja harkintavalta järjestää, hallinnoida ja rahoittaa yleistä taloudellista etua koskevia palveluja; pyytää komissiota tekemään aloitteita tämän pöytäkirjan soveltamisen takaamiseksi;

16. katsoo, että komission on kytkettävä perusoikeudet kaikkeen sisämarkkinoihin liittyvään lainsäädäntöön; katsoo, että näin varmistettaisiin, että sisämarkkinoihin liittyvien taloudellisten perusoikeuksien toteutuminen ei haittaisi työehtosopimusneuvottelu- ja lakko-oikeuksia sellaisina kuin ne on määritelty kansallisessa lainsäädännössä;

17. korostaa pienten ja keskisuurten yritysten merkittävää panosta työpaikkojen ja kasvun luomisessa ja pyytää siksi komissiota poistamaan esteet uusien pk-yritysten perustamiselta ja kannustamaan yrittäjyyteen;

18. katsoo, että sisämarkkinoiden "hyvässä hallintotavassa" on kunnioitettava ja vahvistettava Euroopan tason neuvoa-antavia toimielimiä, kuten Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa sekä alakohtaista vuoropuhelua koskevia ja työntekijöiden ja kuluttajien edustajien neuvostoja;

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

14.2.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

5

13

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Jean-Luc Bennahmias, Pervenche Berès, Mara Bizzotto, Philippe Boulland, Milan Cabrnoch, David Casa, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Sergio Gaetano Cofferati, Marije Cornelissen, Tadeusz Cymański, Karima Delli, Proinsias De Rossa, Frank Engel, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Thomas Händel, Marian Harkin, Roger Helmer, Liisa Jaakonsaari, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Siiri Oviir, Rovana Plumb, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Raffaele Baldassarre, Françoise Castex, Jelko Kacin, Ria Oomen-Ruijten, Evelyn Regner, Emilie Turunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Catherine Bearder

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2011)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla
(2010/2289(INI))

Valmistelija: Klaus-Heiner Lehne

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee kiinnostuneena merkille komission tiedonannon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista sekä siihen sisältyvän kokonaisvaltaisen menettelytavan sisämarkkinoiden tasapainottamiseksi yritysten ja kansalaisten välillä sekä demokratian ja päätöksenteon avoimuuden parantamiseksi; korostaa, että tällä menettelytavalla pyritään varmistamaan paras mahdollinen tasapaino tiedonannon kolmen osan välillä;

2.  toteaa, että vaihtoehtoisella riidanratkaisumenettelyllä olisi tarjottava oikeudenmukaisia ja nopeita ratkaisuja tuomioistuinten ulkopuolella ja pitää vaihtoehtoista riidanratkaisua tarkoituksenmukaisena keinona saada oikeutta ja tehokkaana vaihtoehtona ryhmäkanteille;

3.  kehottaa komissiota varmistamaan, että sekä kuluttajat että yritykset voivat oikeuksiensa puolustamiseksi turvautua vaihtoehtoisiin riidanratkaisukeinoihin esimerkiksi osana kaikkia Euroopan sopimusoikeuden alalla annettavia tulevia ehdotuksia;

4.  pitää myönteisenä komission aikomusta käynnistää julkinen kuuleminen eurooppalaisesta lähestymistavasta ryhmäkanteeseen ja suhtautuu kielteisesti ajatukseen ottaa käyttöön Yhdysvaltojen mallin mukaisia ryhmäkannemenettelyitä, joihin sisältyy voimakkaita taloudellisia kannustimia panna vireille perusteettomia kanteita;

5.  toistaa, että unionissa mahdollisesti noudatettavassa linjauksessa on otettava huomioon parlamentin kanta, sellaisena kuin se on esitetty yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvia vahingonkorvauskanteita koskevasta valkoisesta kirjasta 26. maaliskuuta 2009 annetussa päätöslauselmassa, ja vaatii, että parlamentin on oltava mukana tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti kaikissa kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevissa lainsäädäntöaloitteissa;

6.  vaatii, että sisämarkkinasääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa arvioitaessa on käytettävä vastaavuustaulukkoja, ja toteaa, että parlamentti ei tulevaisuudessa mahdollisesti ota istuntojaksojen esityslistalle neuvoston kanssa sovittuja kompromissitekstejä koskevia mietintöjä, mikäli vastaavuustaulukkoja ei ole toimitettu;

7.  kehottaa jäsenvaltioita lopultakin hyväksymään lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevat vastaavuustaulukot, jotta lainsäädännön puutteista voidaan tehdä näkyvämpiä;

8.  korostaa, että EU:n lainsäädännön asianmukainen soveltaminen, saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja noudattamisen valvonta koituu niin kuluttajien kuin yritystenkin eduksi, ja rohkaisee komissiota käyttämään kaikkia perussopimusten mukaisia toimivaltuuksiaan varmistaakseen, että sisämarkkinasääntöjä noudatetaan;

9.  katsoo, etteivät yksittäisten jäsenvaltioiden aloitteet voi olla tehokkaita ilman EU:n koordinoituja toimia, minkä vuoksi on hyvin tärkeää, että Euroopan unioni puhuu yhdellä vahvalla äänellä ja toteuttaa yhteisiä toimia; toteaa, että yhteisvastuu, johon Euroopan sosiaalinen talousmalli perustuu, ja kansallisten toimien koordinointi ovat auttaneet ratkaisevalla tavalla välttämään yksittäisten jäsenvaltioiden lyhytkestoisia protektionistisia toimia; ilmaisee huolensa siitä, että paluu taloudelliseen protektionismiin jäsenvaltioissa johtaisi mitä todennäköisimmin sisämarkkinoiden pirstaloitumiseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen, minkä vuoksi sitä on vältettävä; on huolissaan siitä, että parhaillaan käynnissä olevaa talous- ja rahoituskriisiä voitaisiin käyttää perusteena protektionististen toimien elvyttämiselle eri jäsenvaltioissa, vaikka taantuman ratkaisemiseksi olisi syytä turvautua yhteisiin suojamekanismeihin;

10. katsoo, ettei sisämarkkinoiden edistymisen pitäisi perustua pienimpään yhteiseen nimittäjään; kannustaa sen vuoksi komissiota ottamaan johtoaseman ja tekemään rohkeita ehdotuksia; kannustaa jäsenvaltioita käyttämään tiiviimmän yhteistyön menetelmää aloilla, joilla kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion kesken ei päästä yhteisymmärrykseen; katsoo, että muut maat voisivat liittyä näihin johtaviin aloitteisiin myöhemmässä vaiheessa;

11. muistuttaa, että SEUT:n 14 artiklassa kehotetaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa määrittelemään asetuksissa yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen periaatteet ja edellytykset, jotta tällaiset palvelut voivat täyttää julkisen tehtävänsä; pitää valitettavana sitä, että sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevassa komission tiedonannossa ei kiinnitetä enempää huomiota paikallisviranomaisiin, joilla on olennainen taloudellinen ja sosiaalinen tehtävä sisämarkkinoilla; muistuttaa, että SEUT:n liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 26 taataan laaja harkintavalta järjestää, hallinnoida ja rahoittaa yleistä taloudellista etua koskevia palveluja, ja kehottaa komissiota varmistamaan näiden SEUT:n määräysten täytäntöönpano;

12. panee merkille komission halukkuuden tukea tehokkaammin työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua ja parantaa päätösten avoimuutta ja demokraattisuutta; korostaa tarvetta tukea komission halukkuutta yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa laadituilla aloitteilla, jotta voidaan luoda teollisuuden rakennemuutosten ennakoimista koskeva eurooppalainen kehys;

13. katsoo, että sisämarkkinoiden "hyvässä hallintotavassa" on kunnioitettava Euroopan tason neuvoa-antavien elinten, nimittäin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean, roolia sekä työmarkkinaosapuolten roolia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.2.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Raffaele Baldassarre, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Klaus-Heiner Lehne, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Alexandra Thein, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Piotr Borys, Sergio Gaetano Cofferati, Sajjad Karim, Eva Lichtenberger, Toine Manders

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

16.3.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

1

12

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pablo Arias Echeverría, Cristian Silviu Buşoi, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia De Campos, Jürgen Creutzmann, Evelyne Gebhardt, Louis Grech, Małgorzata Handzlik, Iliana Ivanova, Philippe Juvin, Sandra Kalniete, Eija-Riitta Korhola, Kurt Lechner, Hans-Peter Mayer, Mitro Repo, Robert Rochefort, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Matteo Salvini, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Eva-Britt Svensson, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Kyriacos Triantaphyllides, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pascal Canfin, Ashley Fox, María Irigoyen Pérez, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Konstantinos Poupakis, Olga Sehnalová

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Luís Paulo Alves, Ivo Strejček