Menettely : 2010/0279(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0182/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0182/2011

Keskustelut :

PV 22/06/2011 - 16
PV 22/06/2011 - 18
CRE 22/06/2011 - 15

Äänestykset :

PV 23/06/2011 - 12.13
PV 23/06/2011 - 12.18
CRE 23/06/2011 - 12.13
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
PV 28/09/2011 - 4.10
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0423

MIETINTÖ     ***I
PDF 356kWORD 264k
29. huhtikuuta 2011
PE 454.574v02-00 A7-0182/2011

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella

(KOM(2010)0525 – C7-0299/2010 – 2010/0279(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Carl Haglund

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella

(KOM(2010)0525 – C7-0299/2010 – 2010/0279(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0525),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 121 artiklan 6 kohdan ja 136 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0299/2010),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 16. helmikuuta 2011 antaman lausunnon(1),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0182/2011),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

ENSIMMÄISESSÄ KÄSITTELYSSÄ(2)*

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä sen 121 artiklan 6 kohdan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(-1)     Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset ja tehdyt virheet osoittavat, että unionissa tarvitaan parempaa talouden ohjausjärjestelmää, jonka olisi perustuttava jäsenvaltioiden entistä voimakkaampaan sitoutumiseen yhdessä sovittuihin sääntöihin ja toimintalinjoihin sekä jäsenvaltioiden talouspolitiikan entistä vankempaan unionin tason valvontakehykseen.

(-1 a)  Talouden ohjausta ja hallintaa koskevan parannetun kehyksen olisi nojauduttava useisiin toisiinsa liittyviin ja keskenään johdonmukaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimintalinjoihin, joihin kuuluvat erityisesti unionin kasvu- ja työllisyysstrategia, jossa olisi keskityttävä erityisesti sisämarkkinoiden kehittämiseen ja vahvistamiseen ja kansainvälisen kaupan ja kilpailukyvyn edistämiseen, tehokas kehys julkisen talouden liian epävakaan rahoitusaseman estämiseksi ja korjaamiseksi (kasvu- ja vakaussopimus), vankka kehys makrotalouden epätasapainon estämiseksi ja korjaamiseksi, kansallisten julkisen talouden kehysten vähimmäisvaatimukset, tehostettu rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta, myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suorittama makrotason vakauden valvonta, ja uskottava pysyvä kriisinratkaisujärjestelmä.

(-1 b)  Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä talouden ohjausjärjestelmän valmiin kehyksen olisi täydennettävä ja vastattava unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa.

(-1 c)  Talouden ohjauksen ja hallinnan lujittamisen yhteydessä olisi vahvistettava myös unionin talouden ohjauksen ja hallinnan demokraattista legitimiteettiä, johon päästäisiin Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien entistä tiiviimmällä ja oikea-aikaisemmalla osallistumisella talouspolitiikkojen koordinointimenettelyjen kaikkiin vaiheisiin.

(-1 d)  Neuvoston ja komission olisi julkistettava kantansa ja päätöksensä menettelyn asianmukaisissa vaiheissa, jotta varmistettaisiin tehokas vertaispaine, ja kyseistä jäsenvaltiota voidaan pyytää selittämään päätöksiään ja toimintalinjojaan Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle.

(-1 e)  Jäsenvaltioilla, joiden rahayksikkö ei ole euro, olisi oltava oikeus soveltaa talouden ohjausjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

(-1 f)   Tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian sen antamisen jälkeen. Tehdessään ehdotuksia näiden uusien sääntöjen täytäntöönpanotoimenpiteiksi komission olisi kuitenkin otettava huomioon kyseisten jäsenvaltioiden nykyinen taloudellinen tilanne ja tässä mielessä kaikki tässä säädöksessä olevat asiaankuuluvat määräykset.

(-1 g)  Komissiolla olisi oltava vahvempi ja itsenäisempi rooli tehostetussa valvontamenettelyssä jäsenvaltiokohtaisten arviointien, seurannan, valvontakäyntien, suositusten ja varoitusten suhteen. Lisäksi neuvoston rooli olisi rajattava mahdollisiin seuraamuksiin johtavissa vaiheissa ja neuvoston äänestyksissä olisi käytettävä käänteistä määräenemmistöäänestystä SEUT-sopimuksen mukaisesti aina kun mahdollista.

(-1 h)  Jotta lisätään luottamusta Euroopan unionin tilastoihin ja varmistetaan kansallisten tilastoviranomaisten ammatillinen riippumattomuus, jäsenvaltioiden olisi edelleen sitouduttava täysimääräisesti soveltamaan Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 223/2009(4) ja erityisesti tilastollisia periaatteita, jotka on vahvistettu Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä, jotka komissio on hyväksynyt kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta 25 päivänä toukokuuta 2005 antamassaan suosituksessa. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että kansallisille tilastoviranomaisille annetaan tarvittava riippumattomuus talousarviomäärärahojen ja tilastotietojen julkaisemisen suhteen sekä avoin menettely ylemmän johdon nimittämistä ja irtisanomista varten. Lisäksi kansallisten valtiontalouden tarkastusvirastojen olisi oltava ammatillisesti yhtä riippumattomia, jotta varmistetaan täysi luottamus raportointiin Euroopan tasolla.

(1)      ▌Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen sovittamista yhteen unionissa olisi kehitettävä talous- ja työllisyyspolitiikan laajat suuntaviivat huomioon ottaen, jotta edesautetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen unionin tavoitteiden saavuttamista sekä SEUT-sopimuksen 9 artiklassa asetettujen vaatimusten täyttämistä, ja sen olisi merkittävä seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve ja kestävä julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.mort

(1 a)   Yhteensovitetun työllisyysstrategian kehittämiseksi SEUT-sopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden ja unionin olisi noudatettava niitä johtavia periaatteita, jotka koskevat ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden edistämistä.

(1 b)   SEUT-sopimuksessa määrätään, että unionin olisi otettava politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

(1 c)    Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2010 pitämässään kokouksessa uuden työllisyyttä ja kasvua koskevan strategian, jotta unioni voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua yhdistettynä työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkeaan tasoon. Eurooppa-neuvosto päätti myös käynnistää 1 päivänä tammikuuta 2011 politiikan koordinointia koskevan eurooppalaisen ohjausjakson, jotta jäsenvaltiot hyötyisivät varhaisesta koordinoinnista unionin tasolla ja jotta mahdollistettaisiin tehostettu valvonta ja talousarviotoimenpiteiden sekä kasvua ja työllisyyttä edistävien rakenteellisten uudistusten samanaikainen arviointi.

(1 d)   Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson (jäljempänä "ohjausjakso") olisi oltava keskeisessä asemassa toteutettaessa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 1 kohdan mukaista vaatimusta siitä, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä yhteen, ja SEUT-sopimuksen 146 artiklan 2 kohdan mukaista vaatimusta siitä, että jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevan toimintansa neuvostossa yhteen. Avoimuus ja riippumaton valvonta ovat erottamaton osa tehostettua talouden ohjausta ja hallintaa. Neuvoston ja komission olisi julkistettava ja perusteltava kantansa ja päätöksensä talouspolitiikkojen koordinointimenettelyjen asianmukaisissa vaiheissa.

(2)      Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä.

(2 a)   Dynaamisten sisämarkkinoiden saavuttaminen ja ylläpito on yksi talous- ja rahaliiton asianmukaisen ja häiriöttömän toiminnan edellytyksistä.

(3)      Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen valvontaa olisi erityisesti laajennettava niin, että se kattaa muutakin kuin julkisen talouden, jotta ehkäistäisiin ennalta liiallista makrotalouden epätasapainoa ja autettaisiin asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan korjaussuunnitelmat ennen kuin erot juurtuvat syvälle ja ennen kuin taloudelliset ja rahoitukselliset prosessit kääntyvät pysyvästi kohtuuttoman huonoon suuntaan. Tämän laajentamisen olisi kuljettava käsi kädessä julkisen talouden valvonnan syventämisen kanssa.

(3 a)   Koska jäsenvaltioiden välillä on läheiset kaupalliset ja rahoitukselliset kytkökset riippumatta siitä, kuuluvatko ne euroalueeseen, ja kansallisella talouspolitiikalla on heijastusvaikutuksia koko unioniin ja euroalueeseen, tätä asetusta olisi sovellettava myös niihin jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta niitä kannustettaisiin sisäistämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, miten merkittävästi niiden kansallinen talouspolitiikka voi vaikuttaa yhteen tai useampaan jäsenvaltioon.

(4)      Tällaiseen epätasapainoon puuttumiseksi tarvitaan lainsäädännössä vahvistettua menettelyä.

(5)      SEUT-sopimuksen 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa on tarkoituksenmukaista täydentää erityisillä säännöillä, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista. On välttämätöntä sisällyttää menettely vuotuiseen monenväliseen valvontajaksoon.

(5 a)   Unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission sekä jäsenvaltioiden parlamenttien ja hallitusten ja lainsäädäntövaltaa käyttävien ja julkisen talouden alalla toimivaltaisten alueellisten parlamenttien vuoropuhelun tehostamiseksi ja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia neuvoston ja komission harjoittamasta makrotalouden ja julkisen talouden valvonnasta.

(6)      Asetuksen (EU) N:o …/2011, jossa vahvistetaan makrotalouden epätasapainon ehkäisemistä ja korjaamista koskeva kehys ja jonka perustana on tulostaulu, jonka avulla kehittyvä epätasapaino voidaan havaita varhaisessa vaiheessa ja tehdään talousanalyyseja ja perusteellisia tarkasteluja, täytäntöönpanoa olisi lujitettava määräämällä korollisia talletuksia tai asettamalla sakko niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, jos ne jättävät ▌noudattamatta suosituksia tai velvoitetta laatia asianmukainen korjaussuunnitelma liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi.

(6 a)   Valtionvelka vaikuttaa valuuttaunionissa eri tavoin kuin itsenäisiin valuuttoihin. Euroalueen valtionvelkaa koskevan etuuskohtelun säilyttämistä olisi näin ollen harkittava uudelleen ja, jos kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1466/97 ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 mukaisen vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättäminen, sitä olisi rajoitettava tai se olisi kumottava kurinpitoseuraamuksena makrotalouden liiallisen epätasapainon korjaamiseksi ja vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseksi. Tämä mekanismi sopii tulevien kriisien ennaltaehkäisyyn sen sijaan, että sitä sovellettaisiin välittömästi olosuhteissa, joissa vaikutus olisi myötäsyklinen.

(7)      Makrotalouden epätasapaino aiheuttaa todennäköisesti julkisten tulojen ja menojen heilahteluja koko taloudellisen suhdanteen ajan. Siten se vaikuttaa julkisen sektorin lukuihin ja vääristää julkisen talouden suunnittelun ja päätöksenteon kokonaiskuvan. Vääristyneisiin suuntauksiin perustuvat epätarkoituksenmukaiset finanssipoliittiset valinnat voivat heikentää ja mahdollisesti vaarantaa julkisen talouden kestävyyden. Julkisen talouden epätasapaino ja muu makrotalouden epätasapaino saattavat vahvistaa toisiaan, jos niitä ei valvota, ja kenties vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan. Makrotalouden epätasapainon korjausjärjestelmän pitäisi näistä syistä auttaa välttämään epäsymmetristen häiriöiden ilmaantuminen sekä edistää kestävää kasvua ja sekä lyhyen että pitkän aikavälin finanssi- ja budjettikuria niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro.

(8)      Jos jäsenvaltio ▌jättää noudattamatta asetuksen (EU) N:o …/2011 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi annettuja neuvoston suosituksia, sille olisi pääsääntöisesti määrättävä korollinen talletus, joka muunnetaan vuotuiseksi sakoksi, jos jäsenvaltio ei toteuta korjaavia toimia ja neuvosto hyväksyy samassa epätasapainoa koskevassa menettelyssä toisen suosituksen, siihen saakka, kun neuvosto katsoo, että jäsenvaltio on toteuttanut korjaavat toimet sen suositusten noudattamiseksi.

(9)      Jos jäsenvaltio ▌jättää laatimatta korjaussuunnitelman kyseisen asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen neuvoston suositusten mukaisesti ja jos suosituksissa todetaan, että jäsenvaltion jättämä korjaussuunnitelma on epätäydellinen, vaikka korjaussuunnitelman tarkistamista suositeltiin jo neuvoston ensimmäisessä suosituksessa, sen olisi samoin pääsääntöisesti maksettava vuotuinen sakko siihen saakka, kun neuvosto katsoo, että jäsenvaltio on esittänyt korjaussuunnitelman, jossa sen suositukset otetaan riittävällä tavoin huomioon.

(9 a)   Jos jäsenvaltio manipuloi taloustietoja, väärentää tilastoja tai antaa tarkoituksella harhaanjohtavaa tietoa väärinkäytösten seurauksena, sille olisi määrättävä kertaluonteinen sakko. Jäsenvaltiota ei saisi sakottaa kahta kertaa samasta tahallisesta rikkeestä.

(10)    Jotta jäsenvaltioita varmasti kohdeltaisiin yhdenvertaisella tavalla, korollisen talletuksen ja sakon olisi oltava sama kaikille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro. Sen olisi oltava 0,1 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden bruttokansantuotteeseen (BKT). Jos neuvoston tai komission suosituksia laiminlyödään tahallisesti ja vakavasti, sakon määrä voidaan korottaa 0,3 prosenttiin BKT:sta.

(11)    Menettely seuraamuksen asettamiseksi niille jäsenvaltioille, jotka eivät toteuta tehokkaita toimenpiteitä liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi, olisi rakennettava siten, että seuraamuksen asettaminen näille jäsenvaltioille olisi sääntö eikä poikkeus.

(11 a) Sakon olisi perustuttava siihen, että suosituksia ei ole noudatettu, korjaavat toimet on jätetty toteuttamatta annettuihin määräaikoihin mennessä tai asianmukaiset korjaussuunnitelmat on jätetty esittämättä. Sakkoa ei siis saisi määrätä pelkästään sen vuoksi, että liiallista makrotalouden epätasapainoa on olemassa, tai sen vuoksi, että makrotalouden liiallinen epätasapaino ei ole suositeltujen toimenpiteiden johdosta käytännössä vähentynyt.

(12)    Kerätyistä sakoista saatava tulo olisi kohdennettava niiden jäsenvaltioiden vakausmekanismiin, joiden rahayksikkö on euro ▌. Tämän mekanismin perustamiseen asti korko ja sakot kohdennetaan takuina Euroopan investointipankin rahoittamiin EU:n kannalta relevantteihin hankkeisiin perussopimusten liitteenä olevan Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 määräysten mukaisesti.

(13)    Toimivalta hyväksyä tässä asetuksessa säädetyn seuraamuksen asettamista koskevia yksittäisiä päätöksiä olisi annettava neuvostolle. Osana SEUT-sopimuksen 121 artiklan 1 kohdassa määriteltyä neuvostossa harjoitettua jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamista kyseiset yksittäiset päätökset ovat olennainen osa niiden toimenpiteiden seurantaa, jotka neuvosto on hyväksynyt SEUT-sopimuksen 121 artiklan ja asetuksen (EU) N:o […/…] mukaisesti.

(14)    Koska tämä asetus sisältää yleiset säännöt asetuksen (EU) N:o […/…] tehokkaaksi täytäntöönpanemiseksi, se olisi hyväksyttävä SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

(15)    Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tavoitetta eli makrotalouden epätasapainon havaitsemista ja ennalta ehkäisemistä koskevan kehyksen laatimista, sillä jäsenvaltioiden välillä on läheiset kaupalliset ja rahoitukselliset kytkökset ja kansallisella talouspolitiikalla on heijastusvaikutuksia koko unioniin ja euroalueeseen. Koska tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(15 a) Tämän asetuksen säännökset ovat täysin sopusoinnussa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen horisontaalisten määräysten, toisin sanoen sen 7, 8, 9, 10 ja 11 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan sekä perussopimuksiin liitetyn yleistä etua koskevista palveluista tehdyn pöytäkirjan (N:o 26) määräysten ja SEUT-sopimuksen 153 artiklan 5 kohdan kanssa.

(15 b) Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioissa ja unionin oikeudessa tunnustettujen perusoikeuksien käyttämiseen. Se ei vaikuta myöskään oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia eikä oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin unionin oikeuden mukaista kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöjä noudattaen.

(15 c)  Jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuuden ja sitoutumisen lisäämiseksi neuvoston kokousten ja päätösten olisi oltava julkisia, kun se käsittelee ja hyväksyy päätelmiä ja suosituksia näistä Euroopan unionin ja sen kansalaisten etuja koskevista tärkeistä kysymyksistä.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan seuraamusjärjestelmä makrotalouden liiallisen epätasapainon tehokkaaksi korjaamiseksi euroalueella.

2. Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro.

2 a. Tätä asetusta sovelletaan myös jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö ei ole euro ja jotka ovat ilmoittaneet komissiolle halukkuudestaan soveltaa tätä asetusta. Ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tätä asetusta sovelletaan näihin jäsenvaltioihin ilmoituksen julkaisemista seuraavasta päivästä alkaen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o […/…] 2 artiklan määritelmiä.

Lisäksi sovelletaan seuraavaa määritelmää:

–  ’poikkeuksellinen taloudellinen tilanne’ tarkoittaa tilannetta, jossa viitearvon ylittävää julkisen talouden alijäämää pidetään SEUT-sopimuksen 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97(5) mukaisesti poikkeuksellisena.  

3 artikla

Seuraamukset

1. Neuvosto määrää komission ehdotuksesta korollisen talletuksen, jos neuvoston suositus korjaavaksi toimeksi hyväksytään asetuksen (EU) N:o …/2011 ▌10 artiklan 4 kohdan mukaisesti, kun neuvosto katsoo, ettei asianomainen jäsenvaltio ▌ole toteuttanut suosituksessa suositeltuja korjaavia toimia.

1 a. Neuvosto määrää komission ehdotuksesta vuotuisen sakon, jos

a)        neuvosto hyväksyy samassa epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o …/2011 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti toisen suosituksen, jossa se toteaa, että jäsenvaltion jättämä korjaussuunnitelma on epätäydellinen, vaikka neuvosto on antanut ensimmäisen suosituksensa korjaussuunnitelman tarkistamisesta, tai jos

b)        neuvosto hyväksyy samassa epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o …/2011 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti toisen suosituksen, jossa se toteaa, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia, vaikka neuvosto on antanut ensimmäisen suosituksensa korjaavista toimista. Sakko määrätään muuntamalla määrätty korollinen talletus vuotuiseksi sakoksi 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Päätös katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä sen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen. Neuvosto voi muuttaa ehdotusta SEUT-sopimuksen 293 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kyseinen jäsenvaltio voi pyytää, että neuvosto kokoontuisi ylimääräiseen kokoukseen päätöksestä äänestääkseen.

2. Komission ehdottama korollinen talletus tai vuotuinen sakko on 0,1 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen. Jos neuvoston tai komission suosituksia laiminlyödään tahallisesti ja vakavasti, sakon määrä voidaan korottaa 0,3 prosenttiin BKT:sta.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa sakon pienentämistä ▌ poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi tai jos asianomainen jäsenvaltio osoittaa komissiolle perustellun pyynnön taikka ottaakseen huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EU) N:o.../2011 ja julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella annetun asetuksen (EU) N:o.../2011 mukaisesti asetettujen seuraamusten kasaantuvat vaikutukset kymmenen päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen neuvoston päätelmien hyväksymisestä.

4. Jos jäsenvaltio on tehnyt tiettynä kalenterivuonna korollisen talletuksen tai maksanut vuotuisen sakon ja neuvosto katsoo sen jälkeen asetuksen (EU) N:o …/2011 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltio on toteuttanut suositellut korjaavat toimet kyseisen vuoden aikana, kyseisenä vuonna tehty talletus ja sille kertynyt korko tai kyseiseltä vuodelta maksettu sakko palautetaan jäsenvaltiolle suhteessa kuluneeseen aikaan.

4 a. Jos jäsenvaltio manipuloi taloustietoja, väärentää tilastoja tai antaa tarkoituksella harhaanjohtavaa tietoa – erityisesti jos tämä johtaa Euroopan unionin tilastosääntöjen rikkomiseen – jolle [makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta annetussa] asetuksessa (EU) N:o …/2011 tarkoitetut päätökset perustuvat, neuvosto voi tehdä komission ehdotuksesta päätöksen, jonka mukaan jäsenvaltion on maksettava sakkoa. Kyseessä on kertamaksu, joka on 0,5 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:sta. Päätös katsotaan neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä ehdotuksen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen. Neuvosto voi muuttaa komission ehdotusta SEUT-sopimuksen 293 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4 b. Jäsenvaltiolle määrättyjen kumulatiivisten sakkojen vuotuinen kokonaismäärä, lukuun ottamatta 4 a kohdassa tarkoitettua sakkoa, saa olla enintään 0,5 prosenttia jäsenvaltion BKT:sta.

4 artikla

Sakoista saatujen tulojen kohdentaminen

Tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti kerätyt sakot ovat SEUT-sopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne kohdennetaan niiden jäsenvaltioiden vakausmekanismiin, joiden rahayksikkö on euro ▌. Tämän mekanismin perustamiseen asti korko ja sakot kohdennetaan takuina Euroopan investointipankin rahoittamiin EU:n kannalta relevantteihin hankkeisiin perussopimusten liitteenä olevan Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 määräysten mukaisesti.

5 artikla

Neuvoston äänestys

Edellä 3 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä äänestävät ainoastaan ne neuvoston jäsenet, joiden edustaman jäsenvaltion rahayksikkö on euro ja joiden edustama jäsenvaltio soveltaa tätä asetusta vapaaehtoisesti. Neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun sitä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä, jota asia koskee.

Ensimmäisessä kohdassa mainittu neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy SEUT-sopimuksen 238 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Julkisen valvonnan, vastuuvelvollisuuden ja jäsenvaltioiden sitoutumisen lisäämiseksi 3 artiklassa tarkoitetuista asioista keskustellaan ja päätetään neuvostossa julkisesti neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta 15 päivänä syyskuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/683/EY, Euratom 83 artiklan mukaisesti.

5 a artikla

Taloudellinen vuoropuhelu

Unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission sekä jäsenvaltioiden parlamenttien ja hallitusten ja muiden asiaankuuluvien elinten vuoropuhelun tehostamiseksi ja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi järjestää kuulemistilaisuuksia ja julkisia keskustelutilaisuuksia neuvoston ja komission harjoittamasta makrotalouden ja julkisen talouden valvonnasta.

5 b artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio julkaisee viimeistään...(6)* ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa arvioidaan muun muassa

a) onko täytäntöönpanon valvontajärjestelmä auttanut jäsenvaltiota noudattamaan seuraavia johtavia periaatteita: vakaa hintataso, terve julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase unionissa;

b) ovatko sakot tehokkaita, asianmukaisia ja oikeasuhteisia;

c) onko sakkojärjestelmää muutettava.

2. Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3. Jos kertomuksessa havaitaan esteitä talous- ja rahaliittoa koskevien perussopimusten määräysten ja erityisesti täytäntöönpanotoimiin liittyvien määräysten moitteettomalle toiminnalle, komissio antaa Eurooppa-neuvostolle tarvittavat suositukset.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta                       Neuvoston puolesta

Puhemies                                                                    Puheenjohtaja

(1)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)

* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(3)

EUVL C , , s. .

(4)

EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.

(5)

EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(6)

* Virallinen lehti: lisätään päivämäärä, joka on xxx vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.


PERUSTELUT

Talouden ohjausjärjestelmän parantamista koskevat komission ehdotukset ovat erittäin tärkeitä EU:n tulevaisuudelle ja tulevalle talouskasvulle, erityisesti euroalueella. Euroopan parlamentin esittelijät ovatkin päättäneet käsitellä komission ehdotuksia tiukasti yhtenä pakettina ja parantaa niitä, jotta seuraavien vuosikymmenten kehyksestä tulisi vahva ja yhtenäinen. Esittelijät pitävät lähtökohtanaan komission ehdotuksia. Parlamentti päättää unionin makrotalouden kehityksestä nyt ensimmäisen kerran yhteispäätöksellä neuvoston kanssa. Esittelijät ovat tietoisia siitä, että Lissabonin sopimuksen myötä saadut uudet toimivaltuudet tuovat mukanaan myös uusia vastuita. Neuvosto ei voi tehdä lopullista päätöstä saamatta Euroopan parlamentin suostumusta koko pakettiin. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa yhtenäisyys ja se, että paketin kaikki osat hyväksytään sopivaan aikaan.

Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset osoittavat, että unionissa selkeästi tarvitaan talouden parannettua ohjausjärjestelmää, jonka olisi perustuttava jäsenvaltioiden entistä voimakkaampaan sitoutumiseen yhdessä sovittuihin sääntöihin ja toimintalinjoihin sekä jäsenvaltioiden talouspolitiikan entistä vankempaan unionin tason valvontajärjestelyyn. Esittelijät puoltavat siksi ohjausjärjestelmän laajaa uudistusta, joka perustuu yhteisömenetelmään (unionimenetelmään) ja vahvaan ja riippumattomaan komissioon, joka valvoo ja antaa ohjeita uudessa syvemmälle menevässä ja laajemmassa talouspolitiikan valvontakehyksessä.

Menneisyyden virheistä on otettava oppia. Sen vuoksi on erityisen tärkeää laajentaa makrotalouden haitallisen epätasapainon estämistä koskevaa valvontaa. On varmistettava kiireellisesti, että tulevaisuudessa valvonta ulottuu finanssipolitiikkaa pidemmälle, koska makrotalouden epätasapainon kehittyminen on osoittautunut haitalliseksi ja on lisännyt haavoittuvuutta. Makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista koskevassa kehyksessä on korostettava, että on tärkeää havaita ja ennalta ehkäistä mahdollisesti haitallinen makrotalouden epätasapaino varhaisessa vaiheessa. Makrotalouden valvonta ei voi perustua staattiseen ja liian pelkistettyyn kehykseen. On ratkaisevaa varmistaa, että menettely perustuu perusteelliseen taloudelliseen analyysiin ja perusteellisiin tarkasteluihin, joissa tutkitaan laajalti taloudellisia tekijöitä ottaen samalla asianmukaisesti huomioon maakohtaiset erityispiirteet.

Jos valvontakehyksestä halutaan uskottava ja tehokas, sitä on vahvistettava määräämällä vuotuisista sakoista, jos suosituksia tai velvoitetta laatia riittävä korjaussuunnitelma ei noudateta. Tätä täytäntöönpanon valvontamekanismia sovelletaan vain, jos ennaltaehkäisevät toimenpiteet epäonnistuvat, koska jäsenvaltio ei kykene toteuttamaan tarvittavia suosituksiin liittyviä toimia tai toimittamaan riittävää korjaussuunnitelmaa. Jäsenvaltiolle ei voida määrätä sakkoja pelkästään makrotalouden epätasapainon olemassaolon vuoksi. Mahdolliset sakot perustuvat toteutettuihin toimiin.

Sakot voivat toimia todellisina pelotteina vain, jos sakkojärjestelyä sovelletaan säännönmukaisesti, ei poikkeuksellisesti. Automatiikkaa on siksi lisättävä, jotta poliittisille kaupanhieronnalle ei jää tilaa. Sakkojen määräämistä koskevat päätökset katsotaan siten neuvoston hyväksymäksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä ehdotuksen hylkäämisestä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt sen. Asianomaisella jäsenvaltiolla olisi oltava oikeus pyytää neuvostoa kokoontumaan tämän päätöksen tekoa varten. Tämä takaa jäsenvaltioiden yhtäläisen kohtelun. Makrotalouden valvonnan tavoitteena on toteuttaa ennalta ehkäiseviä ja korjaavia toimia useissa vaiheissa, joten jos jäsenvaltio, johon sovelletaan liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä, ei pysty toteuttamaan tarvittavia toimia tai toimittamaan riittävää korjaussuunnitelmaa, tämän pitäisi jo sinällään olla riittävä peruste sakkojen määräämiselle.

Vuotuisen sakon olisi oltava vähintään 0,1 prosenttia ja enintään 0,5 prosenttia suhteessa asianomaisen jäsenvaltion edellisvuoden BKT:hen sen mukaan, kuinka vakavasti komission tai neuvoston suositukset on lyöty laimin. Näin sakot ovat tehokas pelote. Erityisesti on tehtävä selväksi, että minkäänlaisia petoksia ei suvaita. Niinpä jäsenvaltiolle, joka manipuloi taloustietoja, väärentää tilastoja tai antaa harhaanjohtavaa tietoa, määrättävän sakon olisi oltava 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuotuisista sakoista poiketen tämä sakko määrätään ainoastaan kerran seuraamuksena väärinkäytöksestä.

Kun seuraamuksista päätetään, on otettava huomioon monenvälisen valvonnan tarpeiden muihin osiin liittyvien seuraamusten yleinen taso. Vuotuisille sakoille on asetettava enimmäismäärä, jotta niillä ei olisi myötäsyklisiä vaikutuksia. Poikkeuksena tähän sääntöön sakkojen kokonaismäärässä ei pitäisi ottaa huomioon petosten takia määrättyjä sakkoja.

Tulevaisuudessa sakot olisi kohdennettava pysyvään kriisinratkaisumekanismiin, jolloin ne toimisivat tarvittavana kriisipuskurina. Odotettaessa rahaston perustamista sakot olisi kohdennettava Euroopan rahoitusvakausvälineeseen.

Makrotalouden epätasapainon valvonnan soveltamisalan laajentaminen on välttämätöntä. Koska kyse on uudesta kehyksestä ja mekanismista, on varmistettava, että järjestelmän toimintaa tarkastellaan uudelleen perusteellisesti kolmen vuoden jälkeen. Erityisesti on arvioitava, voitaisiinko ennalta ehkäisevien ja korjaavien toimien monivaiheista päätöksentekoa jollain tavoin automatisoida.

Mitä tulee paketin muihin ehdotuksiin, esittelijät korostavat, että talouspolitiikan uuden eurooppalaisen ohjausjakson kehys on sisällytettävä säädöksiin (eikä ainoastaan neuvoston vahvistamiin menettelysääntöihin). Eurooppalaisen ohjausjakson kautta toteutuvien entistä vahvemman sitoutumisen, avoimuuden, vertaisarvioinnin ja maineeseen kohdistuvien seuraamusten (noudata tai selitä) sekä näiden yhdistävien menettelyjen kannustimien ja seuraamusten pitäisi varmistaa se, että jäsenvaltiot mukautuvat EU:n sääntöihin ja noudattavat niitä entistä paremmin.

Talouden ohjausjärjestelmän ja kansallisen talouspolitiikan olisi oltava suuremmassa määrin kaikkien osapuolten yhteistä etua koskeva asia. Jäsenvaltioiden sitoutumista ja vastuuta on siksi vahvistettava. Kansallisten parlamenttien voimakkaampi osallistuminen sekä kansallisella että EU:n tasolla on välttämätöntä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kansallisia sääntöjä ja toimielimiä, jotka ovat vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteiden mukaisia.

Komission ehdotukset antavat hyvän lähtökohdan, mutta niitä on vielä vahvistettava erityisesti seuraavilla alueilla:

–   Voimakkaampi keskittyminen kestämättömän finanssi- ja makrotalouspolitiikan estämiseen. Olisi myös otettava käyttöön uusia kannustimia, joita sovelletaan yhdessä yhteisten sääntöjen kanssa.

–   Talous- ja finanssipolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana kansallisia uudistus- sekä vakaus- ja lähentymisohjelmia olisi käsiteltävä asianmukaisesti kansallisella tasolla ennen niiden asettamista EU-tason valvontaan. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi liitettävä vakaus- ja kasvusopimuksen säännöt kansallisiin talousarviomenettelyihinsä.

–   Komissiolla pitäisi olla vahvempi ja itsenäisempi asema valvontamenettelyssä. Tämä koskee maakohtaisia arvioita, seurantaa, tarkastuskäyntejä, suosituksia, varoituksia ja seuraamuksia. Komission olisi tehtävä EU:n sääntöjen noudattamista koskevia päätöksiä riippumattomammin suhteessa neuvostoon.

–   Käänteiseen määräenemmistöön perustuva päätöksentekomenettely olisi otettava käyttöön kehyksen sekä ennalta ehkäisevissä että korjaavissa osioissa. Neuvostossa tapahtuvalle tai jäsenvaltioiden ja komission väliselle poliittiselle kaupanhieronnalle pitäisi jättää niin vähän tilaa kuin mahdollista, mikäli halutaan taata järjestelmän uskottavuus. Komission ja neuvoston olisi kuitenkin perustettava kaikki päätökset sekä määrällisille että laadullisille analyyseille ja arvioinneille.

–   Vertaistuen ja -paineen vahvistamiseksi tapahtuvan avoimuuden ja tilivelvollisuuden lisäämisen olisi oltava erottamaton osa talouden ohjausjärjestelmän kehystä: komission ja neuvoston odotetaan perustelevan ja julkistavan kantansa ja päätöksensä kaikissa asianmukaisissa menettelyn vaiheissa. Talous- ja rahaliiton ensimmäisen vuosikymmenen aikana euroryhmässä ja neuvostossa on keskusteltu ja tehty päätöksiä suljetuin ovin.

–   Komission itsenäisempään rooliin päätöksentekomenettelyssä on yhdistettävä komission suurempi tilivelvollisuus sen varmistamiseksi, että perussopimusta ja asetuksia sovelletaan oikein.

–   Parlamentilla pitäisi olla vahvempi rooli valvontamenettelyssä mutta ei toimeenpanotehtävää. Tähän uuteen rooliin pitäisi kuulua julkisten keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen säännöllisesti ja järjestelmällisesti EP:ssa erityisesti asioista, joilla on merkitystä yli rajojen.


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA

Sharon Bowles

Puheenjohtaja

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Bryssel

Asia:               Lausunto seuraavan ehdotuksen oikeusperustasta: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella (KOM(2010)0525 – C7-0299/2010 – 2010/0279(COD))

Arvoisa puheenjohtaja

Pyysitte 4. maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellänne työjärjestyksen 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausunnon sellaisten erilaisten lainsäädäntöehdotusten oikeusperustasta, joiden oikeusperustan muuttamista koskevia tarkistuksia on esitetty asiasta vastaavassa valiokunnassanne ja/tai työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.

Valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 12. huhtikuuta 2011.

Talouden ohjauspaketilla pyritään vastaamaan tarpeeseen harjoittaa talouspolitiikan yhä tiiviimpää koordinointia ja tiukempaa valvontaa talous- ja rahaliitossa.

Paketti käsittää kuusi lainsäädäntöehdotusta.

Ehdotuksia tarkastellaan erikseen liitteessä. Käytännöllisyyden vuoksi seuraavassa on yhteenveto valiokunnan päätelmistä, jotka koskevat asianmukaista oikeusperustaa kussakin tapauksessa:

– Ehdotus parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta ((KOM (2010) 527, 2010/0281 (COD))

Asetusehdotuksen ainoa tarkoitus on laajentaa talouden valvontaa, minkä mahdollistaa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta. Siksi tämä oikeusperusta vaikuttaa asianmukaiselta.

– Ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (KOM (2010) 523 lopullinen, 2010/ 0277 (NLE))

Ehdotuksen päätarkoituksena on kannustaa finanssipoliittiseen vastuullisuuteen asettamalla kansallisille julkisen talouden kehyksille vähimmäisvaatimukset ja varmistaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkuus. Siksi komission ehdottama oikeusperusta, SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohdan kolmas alakohta, vaikuttaa asianmukaiselta.

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta (KOM(2010) 526, 2010/0280(COD))

Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltioiden talouspolitiikan koordinointia tehostetaan. Siksi vaikuttaa, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta on asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle.

– Ehdotus neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta (KOM (2010) 522 lopullinen, 2010/0276 (CNS))

Kun otetaan huomioon, että ehdotuksen päätavoitteena on määrittää yksityiskohtaiset säännöt liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamiselle, ainoa asianmukainen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohta.

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella (KOM (2010)524, 2010/0278(COD))

Katsotaan, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta yhdessä 136 artiklan kanssa muodostaa asianmukaisen oikeusperustan.

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella (KOM(2010) 525, 2010/0279(COD))

Kun otetaan huomioon ehdotuksen päätarkoitus, makrotalouden epätasapainon tehokas korjaaminen euroalueella, SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta yhdessä 136 artiklan kanssa muodostaa asianmukaisen oikeusperustan.

Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti kokouksessaan 12. huhtikuuta 2011 yksimielisesti(1) esittää edellä mainitut suositukset.

Kunnioittavasti

Klaus-Heiner Lehne

Liite                 

Asia: Oikeusperusta ehdotukselle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella (KOM (2010)525, 2010/0279(COD))

Talouden ohjauspaketti koostuu kuudesta ehdotuksesta, joilla pyritään vahvistamaan talouspolitiikan koordinointia ja seurantaa talous- ja rahaliitossa Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Jälkimmäinen näistä on uusi valvontajakso, jossa yhdistetään vakaus- ja kasvusopimukseen(2) kuuluvat prosessit ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat.

Ehdotukset ovat vastaus nykyisen järjestelmän heikkouksiin, jotka globaali talous- ja rahoituskriisi on tuonut esiin. Kaksi ehdotusta käsittelee liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, ja niistä kumpikin perustuu SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohtaan. Muut neljä koskevat monenvälistä valvontamenettelyä, ja ne perustuvat 121 artiklan 6 kohtaan. Kaksi näistä ehdotuksista perustuu 121 artiklan 6 kohtaan yhdessä SEUT-sopimuksen 136 artiklan kanssa.

Ehdotukset seuraavat kahta komission tiedonantoa(3) ja Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 tekemää sopimusta tarpeesta vahvistaa jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamista. Talouden ohjauspaketti esitettiin 29. syyskuuta 2010.

Ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella (jäljempänä ehdotus) laajennetaan talouden valvontaprosessia, joka on vahvistettu osittain vakaus- ja kasvusopimuksessa. Näin ollen julkisen talouden valvontaa ja finanssipolitiikan valvontaa täydennetään mekanismilla, joka sopii makrotalouden epätasapainon havaitsemiseen, ennalta ehkäisemiseen ja korjaamiseen. Tätä ehdotusta olisi analysoitava asetuksen liiallista epätasapainoa koskevasta menettelystä(4) ohella.

Lainsäädäntömenettely on käynnissä ensimmäisessä käsittelyssä talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, jonka esittelijä on Carl Haglund. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta antaa asiasta lausunnon (valmistelijana Pervenche Berès).

Asiasta vastaavan talous- ja raha-asioiden valiokunnan esittämillä tarkistuksilla pyritään muuttamaan 136 artiklan ja 121 artiklan 6 kohdan muodostama kahden osatekijän oikeusperusta monen osatekijän oikeusperustaksi, jonka muodostavat SEUT-sopimuksen 136 artikla yhdessä 121 artiklan 6 kohdan, 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 2 kohdan kanssa.

Taustaa

Kuten komissio korostaa perusteluissaan(5), EU tarvitsee entistä vahvempaa talouden valvontaa, jonka pitäisi kattaa kaikki asiaan liittyvät taloudenalat. Makrotaloudellista epätasapainoa olisi siten tarkasteltava yhdessä finanssipolitiikan ja kasvua lisäävien rakenneuudistusten kanssa.

Makrotaloudellisen epätasapainon estämis- ja korjausmekanismi koostuu kahdesta ehdotusluonnosten ryhmästä.

Ensimmäinen toimenpidepaketti määritellään ehdotuksessa asetukseksi liiallista epätasapainoa koskevasta menettelystä, joka toimii kehyksenä makrotaloudellisten epätasapainotilojen tunnistamiselle ja käsittelemiselle. Toisessa ehdotusluonnoksessa keskitytään liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi toteutettavien toimien valvontaan. Se koskee vain euroalueen jäsenvaltioita ja kannustaa jäsenvaltioita käsittelemään makrotaloudellista epätasapainoa varhaisessa vaiheessa ja takaamaan tarvittaessa asianmukaiset korjaavat toimet.

Ehdotetut oikeusperustat

121 artiklan 6 kohta

6. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla antaa yksityiskohtaiset säännöt 3 ja 4 kohdassa(6) tarkoitetusta monenvälisestä valvontamenettelystä.

136 artikla

1.        Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti neuvosto hyväksyy 121 ja 126 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä asian kannalta sopivaa menettelyä noudattaen, viimeksi mainitun artiklan 14 kohdassa tarkoitettua menettelyä lukuun ottamatta, niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, koskevia toimenpiteitä, joilla

(a)    tehostetaan näiden jäsenvaltioiden talousarvioita koskevan kurinalaisuuden yhteensovittamista ja sen valvontaa;

(b)    laaditaan näitä jäsenvaltioita koskevat talouspolitiikan laajat suuntaviivat huolehtien samalla niiden yhteensopivuudesta koko unionin osalta hyväksyttyjen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa sekä niiden valvonnasta.

2.        Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin äänestyksiin osallistuvat vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro.

Kyseisten neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 238 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

148 artiklan 2 kohta

2. Neuvosto, joka tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta Euroopan parlamenttia, talous- ja sosiaalikomiteaa, alueiden komiteaa sekä 150 artiklassa tarkoitettua työllisyyskomiteaa kuultuaan, vahvistaa Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella vuosittain suuntaviivat, jotka jäsenvaltiot ottavat huomioon työllisyyspolitiikassaan. Näiden suuntaviivojen on oltava 121 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen laajojen suuntaviivojen mukaisia.

121 artiklan 2 kohta

Neuvosto laatii komission suosituksesta ehdotuksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi ja antaa niistä kertomuksen Eurooppa-neuvostolle.

Eurooppa-neuvosto keskustelee neuvoston kertomuksen pohjalta jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista tehtävästä päätelmästä.

Tämän päätelmän perusteella neuvosto antaa suosituksen, jossa vahvistetaan nämä laajat suuntaviivat. Neuvosto antaa suosituksestaan tiedon Euroopan parlamentille.

Unionin tuomioistuimen lähestymistapa

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimenpiteellä on oltava periaatteessa vain yksi oikeusperusta. Jos unionin toimenpidettä tarkasteltaessa ilmenee, että sillä on kaksi eri tarkoitusta tai kaksi eri tekijää, jotka kuuluvat eri oikeusperustojen soveltamisalaan, ja jos toinen näistä on yksilöitävissä pääasialliseksi tai määrääväksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen tekijä, säädöksellä on oltava yksi ainoa oikeusperusta, toisin sanoen se, jota pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää(7).

Vain jos poikkeustapauksessa näytetään, että toimenpiteellä on useampi samanaikainen tarkoitus tai jos siinä on useita osatekijöitä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen, tällaista toimenpidettä annettaessa voidaan käyttää useaa eri oikeusperustaa(8).

Ehdotettujen oikeusperustojen tarkastelu

Ehdotuksella täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi vahvistetaan toimenpiteet, joilla varmistetaan tehokas ja luotettava valvontakehys.

Tätä varten siinä vahvistetaan sakko- ja kannustinjärjestelmä makrotalouden epätasapainon tehokkaaksi korjaamiseksi euroalueella (ehdotuksen 1 artikla). Tämä mekanismi tulee voimaan, jos ennaltaehkäisevät toimenpiteet epäonnistuvat, koska jäsenvaltio ei kykene toteuttamaan tarvittavia suosituksiin liittyviä toimia tai toimittamaan riittävää korjaussuunnitelmaa (ehdotuksen 3 artikla). Sakko on 0,1 prosenttia jäsenvaltion edellisvuoden bruttokansantuotteesta. Lisäksi 4 artiklassa vahvistetaan, että kerätyt sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne jaetaan niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro ja joita ei koske liiallista epätasapainoa koskeva menettely.

Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista koskevan asetuksen täytäntöönpanoa.

Ehdotuksen päätavoitteiden tultua yksilöityä on määritettävä, mikä ehdotetuista oikeusperustoista on asianmukainen.

SEUT-sopimuksen 121 artiklassa keskitytään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointiin. Se antaa neuvostolle mahdollisuuden määrittää jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja toteuttaa monenvälisen valvontamenettelyn komission kertomusten perusteella (3 ja 4 kohta). 6 kohta mahdollistaa toimien toteuttamisen tavallisella lainsäädäntömenettelyllä yksityiskohtaisten säännösten hyväksymiseksi monenvälisen valvontamenettelyn toteuttamista varten.

Voidaan katsoa, että 3–5 artiklassa säädetty sakkojärjestelmä muodostaa yksityiskohtaiset säännöt 121 artiklan 6 kohdan mahdollistamaa monenvälistä valvontamenettelyä varten. SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta vaikuttaa siksi olevan asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle.

SEUT-sopimuksen 136 artikla on osa VIII osaston 4 lukua — Niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, koskevat erityismääräykset. Tämä määräys mahdollistaa, että neuvosto hyväksyy 121 ja 126 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti toimenpiteitä, joilla vahvistetaan jäsenvaltioiden talousarvioita koskevaa kurinalaisuutta.

Tämä artikla vaikuttaa olevan asianmukainen oikeusperusta tarkasteltavana olevalle ehdotukselle, jos ehdotuksessa vahvistettu sakkojärjestelmä katsotaan toimenpiteiksi, joilla vahvistetaan makrotalouden valvontajärjestelmää.

148 artikla on osa työllisyyttä koskevaa IX osastoa. Kyseisen määräyksen ansiosta neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä suuntaviivoja, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon työllisyyspolitiikassaan. 148 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaan neuvosto voi tarkastella "jäsenvaltioiden toteuttamaa työllisyyspolitiikkaa ottaen huomioon työllisyyttä koskevat suuntaviivat" ja esittää ehdotuksia jäsenvaltioille. Nämä määräykset eivät ole perusta lainsäädännön hyväksymiselle stricto sensu.

SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan menettely, jota EU:n toimielimet noudattavat talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja laatiessaan. Tämä artikla ei ole asianmukainen oikeusperusta lainsäädännölle.

Päätelmä ja suositus

Edellä esitetyn tarkastelun perusteella vaikuttaa, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta yhdessä 136 artiklan kassa on ehdotuksen asianmukainen oikeusperusta.

(1)

Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Klaus-Heiner Lehne (puheenjohtaja), Evelyn Regner (varapuheenjohtaja), Piotr Borys, Sergio Gaetano Cofferati, Christian Engström, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Kurt Lechner, Eva Lichtenberger, Antonio López-Istúriz White, Arlene McCarthy, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Angelika Niebler, Bernhard Rapkay, Alexandra Thein, Diana Wallis, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen muodostavat alun perin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 ja vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu Eurooppa-neuvoston päätöslauselma.

(3)

Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen, 12. toukokuuta 2010; Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen vakautta, kasvua ja työpaikkoja varten – välineet vahvempaan EU:n talouden ohjausjärjestelmään, 30. kesäkuuta 2010.

(4)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (KOM (2010) 527, 2010/0281).

(5)

Perustelut.

(6)

121 artikla 3. Turvatakseen jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen neuvosto valvoo komission antamien kertomusten perusteella jokaisen jäsenvaltion sekä unionin taloudellista kehitystä sekä sitä, onko niiden talouspolitiikka 2 kohdassa tarkoitettujen laajojen suuntaviivojen mukaista, ja suorittaa säännöllisesti kokonaisarvion. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tiedot toteuttamistaan tärkeistä talouspoliittisista toimenpiteistä sekä muut tarpeellisina pitämänsä tiedot tätä monenvälistä valvontaa varten.

4. Jos 3 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä todetaan, että jäsenvaltion talouspolitiikka ei ole 2 kohdassa tarkoitettujen laajojen suuntaviivojen mukaista tai että se voi vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, komissio voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle varoituksen. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset. Neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää julkistaa suosituksensa.

Tätä kohtaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun kyseistä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä.

Muiden neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 238 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(7)

Asia C-91/05, komissio v. neuvosto, Kok. 2008, s. I-3651.

(8)

Asia C-338/01, komissio v. neuvosto, Kok. 2004, s. I-4829.


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.3.2011)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella

(KOM(2010)0525 – C7-0299/2010 – 2010/0279(COD))

Valmistelija: Pervenche Berès

LYHYET PERUSTELUT

Taustaa

Komissio esitteli 29. syyskuuta 2010 lainsäädäntöpaketin, joka koskee talouden ohjausjärjestelmän tehostamista EU:ssa ja euroalueella. Paketti muodostuu kuudesta ehdotuksesta, joista neljä käsittelee finanssiasioita, mukaan luettuna vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen, kun taas kahdella uudella asetuksella pyritään tunnistamaan orastavat makrotalouden epätasapainotilat EU:ssa ja euroalueella sekä puuttumaan niihin.

Tarkoituksenaan laajentaa EU:n taloudellista valvontaa finanssialan ulkopuolelle komissio ehdottaa kahdessa jälkimmäisessä ehdotuksessaan uusia osatekijöitä, jotka liittyvät makrotalouden epätasapainon valvontaan ja korjaamiseen. Näiden osatekijöiden niin sanottuun ehkäisevään osioon sisältyy epätasapainon uhkien säännöllinen arviointi indikaattoritulostauluun perustuen ja perusteellisten maakohtaisten tarkastelujen tekeminen. Neuvosto voi tarvittaessa antaa maakohtaisia suosituksia jäsenvaltiolle, joka on vakavassa epätasapainotilassa tai jonka epätasapainotila asettaa vaaraan EMUn toiminnan. Lisäksi niin sanotussa korjaavassa osiossa – sellaisena kuin se on esitetty ehdotuksessa täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi – vahvistetaan, että euroalueen jäsenvaltiot, jotka eivät noudata riittävästi suosituksia, voivat joutua liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteeksi ja saada viime kädessä seuraamuksia vuosittaisen sakon muodossa.

Huomioita

Komission ehdotuksiin sisältyy monia järkeviä ideoita. Yleisesti ottaen esittelijä on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että on kehitettävä uusi jäsennelty menettely haitallisen makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Esittelijä muistuttaa, että aiheesta EMU@10 antamassaan tiedonannossa komissio viittasi jo jäsenvaltioiden erojen lisääntymiseen ennen kriisiä ja että Euroopan parlamentin aiheesta EMU@10 antamassa päätöslauselmassa puututtiin perusteellisesti tähän asiaan. Näiden erojen ja epätasapainon seuraamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi tarkoitettu mekanismi on siten enemmän kuin tervetullut. Esittelijä kuitenkin katsoo, että tarvitaan joitakin muutoksia sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden väliset erot ja epätasapaino havaitaan, ennaltaehkäistään tai lopulta korjataan tehokkaalla tavalla. Siksi esittelijä esittää tarkistuksia komission ehdotuksiin, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon ennaltaehkäisemistä ja korjaamista ja täytäntöönpanotoimia liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi. Tarkistukset koskevat seuraavia päänäkökohtia:

– EU:n valvontakehykseen olisi sisällytettävä yleisten taloutta ja rahoitusta koskevien näkökohtien lisäksi työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 148 artikla olisi siksi lisättävä oikeusperustana valvontatyön ennalta ehkäisevään osioon ja asianomaisessa asetuksessa olisi käsiteltävä makrotaloudellisen epätasapainon sekä sosiaalisen epätasapainon ennaltaehkäisemistä ja korjaamista tasavertaisesti. Tällä tavoin varmistetaan entistä yhtenäisempi taloudellinen ja sosiaalinen lähestymistapa.

– Edellä esitettyyn liittyen SEUT-sopimuksen 148 artiklaan perustuvat välineet, erityisesti jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, olisi otettava huomioon epätasapainoa arvioitaessa ja niitä olisi tuettava erityisin välinein sosiaalisen epätasapainon havaitsemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Työllisyyskomitean (EMCO) ja sosiaalisen suojelun komitea (SPC) olisi otettava siksi aktiivisesti mukaan kaikkiin olennaisiin valvontamenettelyihin.

– Olisi laadittava indikaattoritulostaulu, joka toimisi epätasapainon havaitsemista ja valvontaa koskevana välineenä, ja komission olisi säännöllisesti päivitettävä sitä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä. Pääasiallisiin indikaattoreihin olisi sisällytettävä tärkeimmän työllisyyttä, työttömyyttä, köyhyyttä ja verotusta koskevat näkökohdat.

– Epätasapainon korjaamista koskevalla järjestelmällä ei olisi pelkästään edistettävä euroalueen jäsenvaltioiden talousarvioihin liittyvää kurinalaisuutta. Yhtä tärkeää on sen suunnitteleminen niin, että vältetään epäsymmetristen häiriöiden muodostuminen ja edistetään myös kestävää kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Järjestelmällä olisi siis tuettava sitä, että saavutetaan esimerkiksi Eurooppa 2020 -strategian puitteissa hyväksytyt EU:n kasvu- ja työllisyystavoitteet.

– Lisäksi korjausjärjestelmä ei saisi koostua ainoastaan sakoista (seuraamukset) vaan myös kannustimista myös silloin, kun kyseessä on liiallisen epätasapainon korjaaminen. Kaikista päätöksistä, joilla jäsenvaltioille määrätään seuraamus tai sakko, olisi tehtävä sosiaalisten vaikutusten arviointi.

– Niiltä jäsenvaltioilta, jotka eivät ole noudattaneet annettuja suosituksia, kerätyt sakot olisi käytettävä investointeja ja työpaikkoja koskevien EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden tukemiseen, eikä niitä pitäisi jakaa vain jäsenvaltioille, joihin ei sovelleta liiallista alijäämää tai epätasapainoa koskevaa menettelyä, kuten komissio ehdottaa.

Esittelijä pitää äärimmäisen tärkeänä, että Euroopan parlamentin roolia vahvistetaan koko valvontaprosessissa. Lisäksi työmarkkinaosapuolten säännöllinen kuuleminen ja kansallisten parlamenttien osallistuminen lisääminen ovat uskottavan ja avoimen valvontakehyksen välttämättömiä edellytyksiä.

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Yhteensovitetun työllisyysstrategian kehittämiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaisesti jäsenvaltioiden ja unionin olisi noudatettava niitä johtavia periaatteita, jotka koskevat ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden edistämistä.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 b) SEUT-sopimuksessa määrätään, että unionin olisi otettava politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyysasteen edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 c) Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä talouden ohjausjärjestelmän valmiin kehyksen olisi täydennettävä ja vastattava unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa, jolla pyritään edistämään unionin kilpailukykyä, lähentymistä ja solidaarisuutta.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 d) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2010 pitämässään kokouksessa uuden työllisyyttä ja kasvua koskevan strategian, jotta unioni voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua yhdistettynä työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkeaan tasoon. Eurooppa-neuvosto päätti myös käynnistää 1 päivänä tammikuuta 2011 politiikan koordinointia koskevan eurooppalaisen ohjausjakson, jotta jäsenvaltiot hyötyisivät varhaisesta koordinoinnista unionin tasolla ja jotta mahdollistettaisiin tehostettu valvonta ja talousarviotoimenpiteiden sekä kasvua ja työllisyyttä edistävien rakenteellisten uudistusten samanaikainen arviointi.

Tarkistus   5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 e) Talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaisella ohjausjaksolla olisi oltava keskeinen asema SEUT-sopimuksen 121 artiklan 1 kohdan ja 146 artiklan 2 kohdan toteuttamisessa. Avoimuus ja riippumaton valvonta ovat olennainen osa tehostettua talouspolitiikan ohjausta. Neuvoston ja komission olisi julkaistava ja ilmoitettava kantojensa ja päätöstensä perusteet talouspolitiikan yhteen sovittamista koskevan menettelyn soveltuvissa vaiheissa.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä.

(2) Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saatuja makrotalouden ja yhteiskunnan epätasapainoa koskevia kokemuksia olisi hyödynnettävä.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen valvontaa olisi erityisesti laajennettava niin, että se kattaa muutakin kuin julkisen talouden, jotta ehkäistäisiin ennalta liiallista makrotalouden epätasapainoa ja autettaisiin asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan korjaussuunnitelmat ennen kuin erot juurtuvat syvälle. Tämän laajentamisen olisi kuljettava käsi kädessä julkisen talouden valvonnan syventämisen kanssa.

(3) Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen valvontaa olisi erityisesti laajennettava niin, että se kattaa muutakin kuin julkisen talouden, jotta ehkäistäisiin ennalta liiallista makrotalouden ja sosiaalista epätasapainoa ja autettaisiin asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan korjaussuunnitelmat ennen kuin erot juurtuvat syvälle, edistettäisiin vastavuoroisesti vahvistavia kehitysstrategioita ja helpotettaisiin unionin kasvu- ja työllisyystavoitteiden etenemisen seurantaa. Tämän laajentamisen olisi kuljettava käsi kädessä julkisen talouden valvonnan syventämisen kanssa.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Tällaiseen epätasapainoon puuttumiseksi tarvitaan lainsäädännössä vahvistettua menettelyä.

(4) Tällaiseen epätasapainoon puuttumiseksi tarvitaan yhdennetympää taloudellista ja sosiaalista lähestymistapaa ja lainsäädännössä vahvistettua menettelyä.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Perussopimuksen 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa on tarkoituksenmukaista täydentää erityisillä säännöillä, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista. Menettely olisi sisällytettävä vuotuiseen monenväliseen valvontajaksoon.

(5) SEUT-sopimuksen 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa on tarkoituksenmukaista täydentää erityisillä säännöillä, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista ja joihin sisältyy sekä kannustimia että sakkoja. Menettely olisi sisällytettävä vuotuiseen monenväliseen valvontajaksoon.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Asetuksen (EU) N:o […/…] täytäntöönpanoa olisi lujitettava asettamalla sakko niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, jos ne toistuvasti jättävät noudattamatta suosituksia, jotka on annettu liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi.

(6) Asetuksen (EU) N:o […/…] täytäntöönpanoa olisi lujitettava määrittämällä kannustimia ja asettamalla sakko niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, jos ne toistuvasti jättävät noudattamatta suosituksia, jotka on annettu liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a) Tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava täysin SEUT-sopimuksen horisontaalisten säännösten ja erityisesti sen 7–11 artiklan ja 153 artiklan 5 kohdan sekä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn yleishyödyllisiä palveluita koskevan pöytäkirjan nro 26 mukaisia.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Menettely sakon asettamiseksi niille jäsenvaltioille, jotka eivät toteuta tehokkaita toimenpiteitä liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi, olisi rakennettava siten, että sakon asettaminen näille jäsenvaltioille olisi sääntö eikä poikkeus.

(11) Menettely sakon asettamiseksi niille jäsenvaltioille, jotka eivät toteuta tehokkaita toimenpiteitä liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi, olisi rakennettava siten, että sakon asettaminen näille jäsenvaltioille olisi oikeudenmukaista ja tehokasta.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Kerätyistä sakoista saatava tulo olisi jaettava niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro ja joihin ei sovelleta liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä ja joilla ei ole liiallista alijäämää.

(12) Kerätyistä sakoista saatava tulo olisi käytettävä unionin rahoitusvakausmekanismin kautta unionin pitkän aikavälin investointi- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi, jotta jäsenvaltioiden mukautumisprosessia voidaan tukea tarjoamalla rahoitusta, joka kytketään tiukasti taloudellisesti toteuttamiskelpoisiin sekä yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestäviin sijoituksiin.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Toimivalta hyväksyä tässä asetuksessa säädetyn sakon asettamista koskevia yksittäisiä päätöksiä olisi annettava neuvostolle. Osana perussopimuksen 121 artiklan 1 kohdassa määriteltyä neuvostossa harjoitettua jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamista kyseiset yksittäiset päätökset ovat olennainen osa niiden toimenpiteiden seurantaa, jotka neuvosto on hyväksynyt perussopimuksen 121 artiklan ja asetuksen (EU) N:o […/…] mukaisesti.

(13) Toimivalta hyväksyä tässä asetuksessa säädetyn sakon asettamista koskevia yksittäisiä päätöksiä olisi annettava neuvostolle Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen. Osana SEUT-sopimuksen121 artiklan 1 kohdassa määriteltyä neuvostossa harjoitettua jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamista kyseiset yksittäiset päätökset ovat olennainen osa niiden toimenpiteiden seurantaa, jotka neuvosto on hyväksynyt SEUT-sopimuksen 121 artiklan ja asetuksen (EU) N:o […/…] mukaisesti.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan sakkojärjestelmä makrotalouden epätasapainon tehokkaaksi korjaamiseksi euroalueella.

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan kannustin- ja sakkojärjestelmä makrotalouden epätasapainon tehokkaaksi korjaamiseksi euroalueella.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Sakot

Kannustimet ja sakot

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa sakon pienentämistä tai sen peruuttamista poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi tai jos asianomainen jäsenvaltio osoittaa komissiolle perustellun pyynnön kymmenen päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen neuvoston päätelmien hyväksymisestä.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, komissio voi ehdottaa sakon pienentämistä tai sen peruuttamista poikkeuksellisen taloudellisen tai yhteiskunnallisen tilanteen tai mittavan luonnonkatastrofin vuoksi tai jos asianomainen jäsenvaltio osoittaa komissiolle perustellun pyynnön kymmenen päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen neuvoston päätelmien hyväksymisestä.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti kerätyt sakot ovat perussopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne jaetaan niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro ja joita ei koske asetuksen (EU) N:o […/…] mukainen liiallista epätasapainoa koskeva menettely ja joilla ei myöskään ole perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti vahvistettua liiallista alijäämää, sen mukaan, mikä niiden osuus on asianomaisten jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL).

Tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti kerätyt sakot ovat SEUT-sopimuksen 311 artiklassa tarkoitettuja muita tuloja, ja ne on käytettävä unionin rahoitusvakausmekanismin kautta unionin pitkän aikavälin investointi- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi, jotta jäsenvaltioiden mukautumisprosessia voidaan tukea tarjoamalla rahoitusta, joka kytketään tiukasti taloudellisesti toteuttamiskelpoisiin sekä yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestäviin sijoituksiin.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Täytäntöönpanotoimet liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella

Viiteasiakirjat

KOM(2010)0525 – C7-0299/2010 – 2010/0279(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ECON

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

21.10.2010

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Pervenche Berès

21.10.2010

 

 

Valiokuntakäsittely

1.12.2010

25.1.2011

 

 

Hyväksytty (pvä)

16.3.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

4

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Jean-Luc Bennahmias, Pervenche Berès, Mara Bizzotto, Philippe Boulland, David Casa, Alejandro Cercas, Marije Cornelissen, Frédéric Daerden, Karima Delli, Proinsias De Rossa, Frank Engel, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Thomas Händel, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Liisa Jaakonsaari, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Rovana Plumb, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Sven Giegold, Julie Girling, Gesine Meissner, Ria Oomen-Ruijten, Antigoni Papadopoulou, Evelyn Regner

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Liam Aylward, Fiona Hall, Jacek Włosowicz


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Täytäntöönpanotoimet liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella

Viiteasiakirjat

KOM(2010)0525 – C7-0299/2010 – 2010/0279(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

29.9.2010

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

21.10.2010

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

21.10.2010

EMPL

21.10.2010

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

BUDG

20.10.2010

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Carl Haglund

21.9.2010

 

 

Oikeusperustan kyseenalaistaminen

       JURI-lausunto annettu (pvä)

JURI

12.4.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

26.10.2010

24.1.2011

22.3.2011

 

Hyväksytty (pvä)

19.4.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Philippe Lamberts, Astrid Lulling, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marta Andreasen, Elena Băsescu, Herbert Dorfmann, Robert Goebbels, Carl Haglund, Claudio Morganti, Andreas Schwab

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Karima Delli, Monika Hohlmeier, Ria Oomen-Ruijten, Marc Tarabella, Axel Voss

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

29.4.2011

Päivitetty viimeksi: 26. toukokuuta 2011Oikeudellinen huomautus