Menettely : 2010/0281(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0183/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0183/2011

Keskustelut :

PV 22/06/2011 - 16
PV 22/06/2011 - 18
CRE 22/06/2011 - 15

Äänestykset :

PV 23/06/2011 - 12.13
CRE 23/06/2011 - 12.13
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
PV 28/09/2011 - 4.11
CRE 28/09/2011 - 4.11
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0424

MIETINTÖ     ***I
PDF 456kWORD 463k
6. toukokuuta 2011
PE 454.699v04-00 A7-0183/2011

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta

(KOM(2010)0527 – C7-0301/2010 – 2010/0281(COD))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Elisa Ferreira

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta

(KOM(2010)0527 – C7-0301/2010 – 2010/0281(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0527),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 121 artiklan 6 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0301/2010),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 16. helmikuuta 2011 antaman lausunnon(1),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0183/2011),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

ENSIMMÄISESSÄ KÄSITTELYSSÄ(2)*

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 3 kohdan ja 121 artiklan 6 kohdan yhdessä sen 148 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 136 artiklan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)      ▌Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen sovittamista yhteen unionissa olisi kehitettävä talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat huomioon ottaen, jotta edesautetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen unionin tavoitteiden saavuttamista sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä "SEUT-sopimus") 9 artiklassa asetettujen vaatimusten täyttämistä, ja tämän olisi merkittävä seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve ja kestävä julkistalous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.

(1 a)   Vahvalla taloudellisella koordinoinnilla on pyrittävä luomaan vakaa taloudellinen ja sosiaalinen unioni, joka perustuu yhteisömenettelyn periaatteisiin.

(1 b)   SEUT-sopimuksen mukaisten sisämarkkinoiden olisi edistettävä unionin kestävää kehitystä, joka perustuu tasapainoiseen talouskasvuun ja hintavakauteen, erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen, jolla pyritään täystyöllisyyteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, sekä ympäristön laadun korkeatasoiseen suojeluun ja parantamiseen.

(1 c)    Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2010 uuden työllisyyttä ja kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, jotta unioni voisi selviytyä kriisistä entistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua yhdistettynä työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkeaan tasoon. Eurooppa-neuvosto päätti myös käynnistää 1 päivänä tammikuuta 2011 politiikan koordinointia koskevan eurooppalaisen ohjausjakson, jotta jäsenvaltiot hyötyisivät varhaisesta koordinoinnista unionin tasolla ja jotta mahdollistettaisiin tehostettu valvonta ja talousarviotoimenpiteiden sekä kasvua ja työllisyyttä edistävien rakenteellisten uudistusten samanaikainen arviointi.

(1 d)   SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa määrätään talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen vahvistamisesta ja sopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa työllisyyspolitiikan suuntaviivojen vahvistamisesta.

(1 e)    Yhteensovitetun työllisyysstrategian kehittämiseksi SEUT-sopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden ja unionin olisi noudatettava niitä johtavia periaatteita, jotka koskevat ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden edistämistä.

(2)      Talous- ja rahaliiton toiminnasta ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana olisi otettava oppia ja unionissa olisi eritoten parannettava talouden ohjausta ja hallintaa, jonka on perustuttava jäsenvaltioiden voimakkaampaan sitoutumiseen.

(2 a)   Dynaamisten sisämarkkinoiden saavuttamista ja ylläpitämistä olisi pidettävä yhtenä talous- ja rahaliiton asianmukaisen ja moitteettoman toiminnan edellytyksistä.

(2 b)   Talouden ohjausta ja hallintaa koskevan parannetun kehyksen olisi nojauduttava useisiin toisiinsa liittyviin ja keskenään johdonmukaisiin kestävää kasvua edistäviin toimintalinjoihin, joihin kuuluvat erityisesti unionin kasvu- ja työllisyysstrategia, eurooppalainen ohjausjakso talous- ja budjettipolitiikan yhteensovittamisen tehostamiseksi, tehokas kehys julkisen talouden liian epävakaan rahoitusaseman estämiseksi ja korjaamiseksi (kasvu- ja vakaussopimus), vankka kehys makrotalouden epätasapainon estämiseksi ja korjaamiseksi sekä tehostettu rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta.

(2 c)    Euroalueen velkakriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kattavia ja yhdennettyjä toimia, sillä osaratkaisuihin perustuva lähestymistapa ei ole tähän mennessä osoittautunut toimivaksi.

(2 d)   Talouskasvun edistämiseksi ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden tukemiseksi käyttämättömät maksumäärärahat olisi osoitettava uudelleen kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistäviin yhteisiin ohjelmiin, Euroopan investointipankin luotonantokykyä sekä hankkeiden rahoitukseen tarkoitettujen obligaatiolainojen markkinoiden luomista olisi hyödynnettävä, jotta unionin hankkeisiin saataisiin rahoitusta muista rahoituslaitoksista ja pääomamarkkinoilla toimivilta yksityisiltä sijoittajilta, kuten eläkerahastoilta ja vakuutusyhtiöiltä.

(2 e)    Talouden ohjauksen ja hallinnan lujittamisen yhteydessä on vahvistettava myös unionin talouden ohjauksen ja hallinnan demokraattista legitimiteettiä, johon päästäisiin Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien entistä tiiviimmällä ja oikea-aikaisemmalla osallistumisella talous- ja budjettipolitiikkojen koordinointimenettelyjen kaikkiin vaiheisiin.

(2 f)    Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson (jäljempänä "ohjausjakso") olisi oltava keskeisessä asemassa toteutettaessa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 1 kohdan mukaista vaatimusta siitä, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä yhteen. Avoimuus, vastuullisuus ja riippumaton valvonta ovat erottamaton osa tehostettua talouden ohjausta ja hallintaa. Neuvoston ja komission olisi julkistettava ja perusteltava kantansa ja päätöksensä talous- ja budjettipolitiikkojen koordinointimenettelyjen asianmukaisissa vaiheissa.

(2 g)   Komissiolla olisi oltava vahvempi ja itsenäisempi rooli tehostetussa valvontamenettelyssä jäsenvaltiokohtaisten arviointien, seurannan, valvontakäyntien, suositusten ja varoitusten suhteen. Lisäksi neuvoston roolia olisi rajoitettava mahdollisiin seuraamuksiin johtavissa vaiheissa ja neuvoston äänestyksissä olisi käytettävä käänteistä määräenemmistöäänestystä SEUT-sopimuksen mukaisesti aina kun mahdollista. Äänestykseen eivät voisi osallistua neuvostossa asianomaista jäsenvaltiota edustava jäsen eivätkä sellaisia jäsenvaltioita edustavat jäsenet, jotka eivät noudata neuvoston suosituksia vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisista korjaavista toimista tai liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamisesta.

(3)      Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen valvontaa olisi erityisesti laajennettava niin, että se kattaa muutakin kuin julkisen talouden, jotta ehkäistäisiin ennalta liiallista makrotalouden epätasapainoa ja heikkouksia unionissa. ▌

(3 a)   Makrotalouden epätasapainoa käsittelevässä tutkimuksessa olisi käsiteltävä sisäistä epätasapainoa samoin kuin yksityistä ja julkista velkaa, sen kehitystä ja alkuperää (kotimaan velka tai ulkomainen velka) sekä maan maksuviivästyksiä erityisesti julkisella sektorilla ja suurissa monikansallisissa yrityksissä mutta myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

(3 b)   Huomioon olisi otettava myös sisämarkkinoiden kehitys, mukaan luettuina palkkojen ja tuottavuuden yhteys työmarkkinoilla sekä sellaisten oikeudellisten esteiden olemassaolo, jotka estävät yritysten ja työntekijöiden välisen suoran ja vapaan yhteistyön.

(4)      Tällaiseen epätasapainoon ja heikkouksiin puuttumiseksi tarvitaan yhdennetympää taloudellista ja sosiaalista lähestymistapaa ja lainsäädännössä vahvistettua yksityiskohtaista menettelyä.

(4 a)   Tässä asetuksessa ei käsitellä nykytilannetta lyhyellä aikavälillä vaan osana keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellista toimintamallia.

(4 b)   Makrotalouden epätasapainon estävän ja sitä korjaavan kehyksen sekä talouden ohjauksen ja hallinnan koko kehyksen olisi täydennettävä ja vastattava unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa, jolla pyritään edistämään unionin kilpailukykyä ja sosiaalista vakautta. Nämä kytkökset eivät saisi kuitenkaan merkitä sitä, että tämän asetuksen säännöksistä tai vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksistä poiketaan.

(4 c)    Pysyvä kriisinhallintamekanismi olisi hyväksyttävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, ja niin kutsutun unionimenetelmän olisi oltava siinä keskeisessä asemassa, jotta yhtäältä voidaan vahvistaa Euroopan parlamentin osallistumista ja lisätä demokraattista vastuuta ja toisaalta hyödyntää komission asiantuntemusta, riippumattomuutta ja puolueettomuutta.

(4 d)   Markkinoiden epävakaus ja eräiden euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden velkakirjojen korkoero suhteessa verrokkikorkoon edellyttävät päättäväisiä toimia euron vakauden puolustamiseksi.

(4 e)    Tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimenpiteiden olisi oltava täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen horisontaalisten määräysten, toisin sanoen sen 7, 8, 9, 10 ja 11 artiklan, SEUT-sopimuksen 153 artiklan 5 kohdan sekä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn yleistä etua koskevista palveluista tehdyn pöytäkirjan (N:o 26) kanssa.

(5)      SEUT-sopimuksen 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa on tarkoituksenmukaista täydentää erityisillä säännöillä, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon ja heikkouksien havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista, ja tämä menettely on ehdottomasti sisällytettävä vuotuiseen monenväliseen valvontajaksoon. Makrotalouden epätasapaino määritetään tilanteeksi, jossa jäsenvaltiolla on suuri vaihtotaseen vaje, merkittävää kilpailukyvyn heikkenemistä, suurta ja epätavallista omaisuuserien hintojen nousua, ulkoisen, julkisen tai yksityisen velkaantumisen korkea aste taikka velkaantumisen merkittävä lisääntyminen tai sen merkittävä riski.

(6)      Tässä menettelyssä olisi perustettava varoitusmekanismi, jotta syntymässä oleva makrotalouden epätasapaino ja heikkoudet havaittaisiin varhaisessa vaiheessa. Menettelyn olisi perustuttava ohjeellisia kynnysarvoja sisältävän ohjeellisen ja avoimen tulostaulun käyttöön yhdistettynä talousteoreettiseen arviointiin.

(7)      Jotta tulostaulu voisi muodostaa toimivan perustan makrotalouden tehostetulle valvonnalle, sen olisi sisällettävä rajallinen määrä reaalisia ja nimellisiä talous- ja rahoitustilannetta kuvaavia sekä rakenteellisia indikaattoreita, jotka ovat makrotalouden epätasapainon havaitsemisen kannalta merkityksellisiä, sekä niitä vastaavat ohjeelliset kynnysarvot. Symmetria numeeristen kynnysarvojen tulkinnassa merkitsee sitä, että liian suuret positiiviset tai negatiiviset arvot sekä samanlaisten indikaattorien erilainen kehitys jäsenvaltioissa käynnistävät tarkemman tutkimuksen. Tulostaulun koostumusta olisi kehitettävä ajan myötä, jotta voidaan mukautua makrotalouden epätasapainon muuttuvaan luonteeseen ja muun muassa siihen, miten makrotalouden vakauteen kohdistuvat uhkakuvat muuttuvat tai asianmukaisten tilastojen saatavuus paranee. Indikaattoreita ei tule pitää talouspolitiikan päämäärinä vaan välineinä, joiden avulla otetaan huomioon makrotalouden epätasapainon muuttuva luonne Euroopan unionissa.

(7 a)   Perusteellisessa tarkastelussa, joka on osa unionin työllisyys- ja kasvustrategiassa esitettyä makrotaloudellista ja rakenteellista valvontaa, makrotalouden epätasapainon indikaattoreiden lisäksi olisi käytettävä pääindikaattoreita, ja tarkastelussa olisi keskityttävä erityisesti strategian päätavoitteisiin (työllisyys, innovointi, koulutus, sosiaalinen osallisuus, ilmastonmuutos ja energia).

(7 b)   Symmetrisiä perusteita ei oteta huomioon määrättäessä sakkoja kauppataseen ylijäämistä ja kauppataseen alijäämistä.

(8)      Yhden tai useamman ohjeellisen kynnysarvon ylittyminen ei välttämättä merkitse sitä, että on syntymässä makrotalouden epätasapaino, sillä talouspoliittisessa päätöksenteossa olisi otettava huomioon makrotalouden eri muuttujien väliset kytkökset. Tulostaulusta ei pidä tehdä mekaanisia päätelmiä: talousteoreettisessa arvioinnissa olisi varmistettava, että kaikki tiedot – riippumatta siitä, perustuvatko ne tulostauluun – otetaan huomioon ja sisällytetään kattavaan analyysiin, ja näin ollen epätasapainon analyysiin olisi erityisesti sisällytettävä myös jäsenvaltion senhetkisen suhdannevaiheen määrittäminen sekä epätasapainon mahdolliset heijastusvaikutukset toiseen jäsenvaltioon, euroalueeseen ja koko Euroopan unioniin.

(9)      Komissio tunnistaa monenvälisen valvontamenettelyn ja varoitusmekanismin avulla alustavassa arvioinnissa jäsenvaltiot, joita on tarkasteltava perusteellisesti. Perusteellisen tarkastelun ei pidä merkitä, että liiallista makrotalouden epätasapainoa oletetaan esiintyvän. Perusteellisessa tarkastelussa olisi analysoitava yksityiskohtaisesti epätasapainon syitä ja tarkastelun kohteena olevan jäsenvaltion kykyä poistaa ne. Perusteellista tarkastelua olisi pidettävä analyysivaiheen vakiomenettelynä.

(10)    Haitallisen makrotalouden epätasapainon ja heikkouksien seurannassa ja korjaamisessa noudatettava menettely, jossa on sekä ennalta ehkäiseviä että korjaavia osatekijöitä, edellyttää tehokkaampien valvontavälineiden kehittämistä monenvälisessä valvontamenettelyssä käytettyjen välineiden perusteella. Tähän olisi sisällyttävä komission jäsenvaltioihin tekemien valvontakäyntien lisääminen ja tilastotietojen valvonnan tehostaminen yhteistyössä Euroopan keskuspankin kanssa, kun valvontakäynnit koskevat osallistuvia jäsenvaltioita tai jäsenvaltioita, jotka osallistuvat ERM II -valuuttakurssimekanismiin, ja jäsenvaltioiden raportoinnin lisääminen, jos jäsenvaltio joutuu vakavaan epätasapainoon, mukaan lukien epätasapaino ja heikkoudet, jotka vaarantavat talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan. Koska valvontakäyntien tarkoituksena on saada kattava ja monipuolinen kuva makrotalouden tilanteesta, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansallisten sidosryhmien kanssa olisi käytävä aktiivista vuoropuhelua.

(11)    Epätasapainoa arvioitaessa olisi otettava huomioon sen vakavuus, se kuinka kestämättömänä sitä voidaan pitää ja sen mahdolliset kielteiset taloudelliset ja rahoitusmarkkinoiden heijastusvaikutukset muihin jäsenvaltioihin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä jäsenvaltioihin, joilla on suuri vaihtotaseen vaje ja heikko kilpailukyky. Arvioinnissa olisi myös tarkasteltava asianomaisen jäsenvaltion taloudellista sopeutumiskykyä ja edistymistä tämän asetuksen mukaisesti annettujen aiempien suositusten ja osana monenvälistä valvontaa, erityisesti jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen yhteydessä, SEUT-sopimuksen 121 artiklan mukaisesti annettujen muiden suositusten noudattamisessa.

(11 a) Epätasapainon arvioinnissa olisi otettava huomioon unionin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteet sekä tarve käyttää strategiaa kestävän sisäisen koheesion luomiseen niin, että unionista tulee maailman kilpailukykyisin talous. Niin kutsuttujen kiinnikurojamaiden keskipitkän aikavälin kasvua ja perusjäämää koskevat tavoitteet olisi otettava huomioon.

(11 b) Lisäksi olisi otettava huomioon epätasapainon rakenteelliset syyt, jotka voivat heikentää jäsenvaltion rahoitusvakautta tai vaikuttaa unionin talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauteen.

(11 c)  Epätasapainon arvioinnissa olisi otettava huomioon tasapainoisen julkisen talouden tavoitteet keskipitkällä aikavälillä sekä tarve vähentää julkista velkaa ja tukea talouskasvua.

(11 d) Tietylle jäsenvaltiolle epätasapainon korjaamiseksi ehdotetuissa toimissa olisi otettava huomioon unionin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteet sekä tarve käyttää strategiaa kestävän sisäisen koheesion luomiseen niin, että unionista tulee maailman kilpailukykyisin talous. Niin kutsuttujen kiinnikurojamaiden keskipitkän aikavälin kasvua ja perusjäämää koskevat tavoitteet olisi otettava huomioon.

(12)    Jos tietyssä jäsenvaltiossa havaitaan makrotalouden epätasapainoa tai heikkouksia, sille olisi annettava suosituksia, joissa annetaan tarkoituksenmukaisia vastatoimia koskevaa ohjeistusta. Epätasapainoa ja heikkouksia koskevien kyseisen jäsenvaltion vastatoimien olisi oltava oikea-aikaisia, niihin olisi sisällyttävä kaikkia viranomaisten käytettävissä olevia poliittisia välineitä ja niihin olisi otettava mukaan kaikki asiaankuuluvat kansalliset sidosryhmät. Vastatoimet olisi räätälöitävä kyseisen jäsenvaltion erityisympäristöön ja -tilanteeseen, niiden olisi oltava yhteensopivia keskipitkän ja pitkän aikavälin lähentymisen ja unionin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteiden kanssa, ylläpidettävä sisämarkkinoita, edistettävä kansainvälisiä kauppayhteyksiä, parannettava kilpailukykyä ja katettava myös tärkeimmät talouspolitiikan alat, joihin voivat sisältyä muun muassa finanssi- ja palkkapolitiikka, työmarkkinat, tuote- ja palvelumarkkinat sekä finanssialan sääntely. Suosituksissa olisi otettava huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja, SEUT-sopimuksen 153 artikla ja työmarkkinaosapuolten väliset kollektiiviset neuvottelut kussakin jäsenvaltiossa.

(12 a) Tässä suhteessa neuvoston ja komission olisi kunnioitettava työmarkkinaosapuolten asemaa ja erityisesti oikeutta käydä kollektiivisia neuvotteluja, sekä kehotettava niitä edistämään osaltaan asianmukaisia toimia epätasapainon korjaamiseksi.

(13)    Euroopan järjestelmäriskikomitean jäsenvaltioille tai unionille antamat varoitukset ja suositukset koskevat makrotalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyviä riskejä. Niiden perusteella olisi voitava mukauttaa tulostaulua ja komission olisi voitava toteuttaa jatkotoimia epätasapainon ja heikkouksien seurannan yhteydessä. Euroopan järjestelmäriskikomitean riippumattomuutta ja luottamuksellista menettelyä olisi noudatettava tiukasti.

(14)    Jos saadaan viitteitä vakavasta makrotalouden epätasapainosta tai heikkouksista, mukaan lukien epätasapaino ja heikkoudet, jotka vaarantavat talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, olisi käynnistettävä liiallista epätasapainoa koskeva menettely, jonka yhteydessä voidaan antaa suosituksia jäsenvaltiolle, harjoittaa tiukempaa valvontaa ja seurantaa sekä turvautua mahdollisuuteen toteuttaa asetuksen (EU) N:o […/…] mukaisia täytäntöönpanotoimia niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro ja jotka jättävät korjaavat toimet toistuvasti toteuttamatta.

(15)    Jäsenvaltioiden, joihin sovelletaan liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä, olisi laadittava korjaussuunnitelma, jossa vahvistetaan neuvoston suositusten täytäntöönpanemiseksi suunnitellut toimet yksityiskohtaisesti. Korjaussuunnitelman olisi vastattava epätasapainon luonnetta, se olisi rajattava hallituksen viranomaisten legitiimissä valvonnassa oleviin politiikan näkökohtiin ja siihen olisi sisällyttävä aikataulu hahmoteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Neuvosto hyväksyy korjaussuunnitelman komission kertomuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.

(15 a) Tämän asetuksen säännökset ovat täysin sopusoinnussa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen horisontaalisten määräysten, toisin sanoen sen 7, 8, 9, 10 ja 11 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan sekä perussopimuksiin liitetyn yleistä etua koskevista palveluista tehdyn pöytäkirjan (N:o 26) määräysten ja SEUT-sopimuksen 153 artiklan 5 kohdan kanssa.

(15 b) Jäsenvaltioiden vastuuvelvollisuuden ja sitoutumisen lisäämiseksi neuvoston kokousten ja päätösten olisi oltava julkisia, kun se käsittelee ja hyväksyy päätelmiä ja suosituksia näistä unionin ja sen kansalaisten etuja koskevista tärkeistä kysymyksistä.

(15 c)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tulostaulun mukauttamiseksi. Erityisesti delegoiduilla säädöksillä voidaan vahvistaa luettelo tulostauluun sisällytettävistä indikaattoreista ja mukauttaa indikaattorien koostumusta, kynnysarvoja ja käytettyjä menetelmiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset myös asiantuntijatasolla.

(16)    Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tavoitetta eli makrotalouden epätasapainon ja heikkouksien havaitsemista ja ennalta ehkäisemistä koskevan kehyksen laatimista, sillä jäsenvaltioiden välillä on läheiset kaupalliset ja rahoitukselliset kytkökset ja kansallisella talouspolitiikalla on heijastusvaikutuksia koko unioniin ja euroalueeseen. Koska tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(16 a) Kun neuvosto ja komissio soveltavat tätä asetusta, niiden olisi täysin kunnioitettava kansallisten parlamenttien ja työmarkkinaosapuolten asemaa ja otettava huomioon kansallisten järjestelmien, esimerkiksi palkanmuodostusjärjestelmien erot. Erityisesti olisi otettava huomioon SEUT-sopimuksen 152 ja 153 artikla ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artikla. SEUT-sopimuksen 153 artiklan 5 kohdan mukaisesti 153 artiklan määräyksiä ei sovelleta palkkoihin, järjestäytymisoikeuteen, lakko-oikeuteen eikä oikeuteen määrätä työsulusta.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LukuKohde ja määritelmät

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista unionissa. Se ei vaikuta jäsenvaltioissa ja unionin oikeudessa tunnustettujen perusoikeuksien käyttämiseen. Se ei vaikuta myöskään oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia eikä oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin unionin oikeuden mukaista kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöjä noudattaen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)          'epätasapaino' tarkoittaa mitä tahansa sellaiseen makrotalouden kehitykseen johtavaa suuntausta, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltion talouden, talous- ja rahaliiton tai koko unionin moitteettomaan toimintaan;

b)          'liiallinen epätasapaino' tarkoittaa vakavaa epätasapainoa, mukaan luettuna epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan.

II luku

Epätasapainon ja heikkouksien havaitseminen

3 artikla

Tulostaulu

1. Komissio laatii jäsenvaltioita ja Euroopan parlamenttia kuultuaan ohjeellisen tulostaulun helpottamaan epätasapainon varhaista havaitsemista ja seurantaa.

2. Tulostaulu koostuu erilaisista merkityksellisistä ja tunnustetuista makrotaloutta ▌kuvaavista ja rakenteellisista tilastoindikaattoreista, sen avulla on voitava verrata jäsenvaltioita toisiinsa ja sen on kuvastettava lyhyen aikavälin suuntauksia, rakenteellisia suuntauksia sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin suuntauksia. Komissio ▌vahvistaa indikaattoreihin sovellettavien kynnysarvojen ohjeelliset ja tarvittaessa symmetriset varoittavat ala- ja ylärajat. Indikaattorit käsittävä tulostaulu ja erityisesti varoituskynnykset on eriytettävä sen mukaan, onko jäsenvaltion rahayksikkö euro vai ei, jos talous- ja rahaliiton erityispiirteet ja asiaankuuluvat taloudelliset olosuhteet antavat siihen aihetta. Indikaattorien ja kynnysarvojen on ilmennettävä jäsenvaltioiden lähentymisprosessia. Kynnysarvojen ala- tai ylärajan ylittyminen johtaa tarvittaessa ainoastaan tiukempaan valvontaan, joka toteutetaan perusteellisena tarkasteluna.

2 a. Euroopan järjestelmäriskikomitean työ on otettava asianmukaisella tavalla huomioon, kun laaditaan rahoitusmarkkinoiden vakauteen liittyviä indikaattoreita.

2 b. Euroopan järjestelmäriskikomiteaa kuullaan ehdotuksista rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta merkityksellisiksi indikaattoreiksi.

3 a. Sosiaalisen suojelun komiteaa on kuultava työmarkkinoihin ja sosiaaliasioihin liittyvistä indikaattoreista SEUT-sopimuksen 154 artiklan 2 kohdan ja 160 artiklan mukaisesti.

3 b. Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä -12 b artiklan mukaisesti luettelon tulostauluun sisällytettävistä indikaattoreista. Indikaattorien luetteloon sisällytetään vähintään seuraavat indikaattorit:

a) sisäinen epätasapaino, mukaan lukien yksityinen ja julkinen velka, palkkataso ja yksikkökohtaiset voittomarginaalit sekä työvoiman, resurssien ja pääoman tuottavuutta koskevat indikaattorit; julkiset ja yksityiset tutkimus- ja kehitysmenot; työttömyysaste ja sen kehitys, omaisuuserien hintakehitys (kiinteistöalalla ja rahoitusmarkkinoilla);

b) ulkoinen epätasapaino, mukaan lukien seuraavat: reaalisen bruttokansantuotteen kasvu, suhteellisen reaalikasvun liukuva keskiarvo viiden vuoden jaksolta; vaihtotase, erityisesti energiataloudessa; suorien ulkomaisten nettosijoitusten määrä; vientimarkkinaosuuksien kehitys unionin ja sen ulkopuolisilla markkinoilla.

4. Komissio arvioi säännöllisesti tulostaulun tarkoituksenmukaisuutta, mukaan luettuina indikaattorien koostumus, vahvistetut kynnysarvot ja käytetyt menetelmät, ja mukauttaa sitä tarvittaessa delegoiduilla säädöksillä -12 b artiklan mukaisesti säilyttääkseen sen kyvyn tai parantaakseen sen kykyä havaita syntymässä oleva epätasapaino ja seurata sen kehitystä. Sovellettuihin menetelmiin ja tulostaulun koostumukseen tehtävät muutokset julkistetaan.

4 artikla

Varoitusmekanismi

1. Komissio päivittää tulostauluun sisältyviä indikaattoreita koskevat arvot vähintään kerran vuodessa ennen kutakin julkisen talouden suunnittelujaksoa kunkin jäsenvaltion osalta. Päivitetty tulostaulu julkistetaan.

2. Tulostauluun sisältyviä indikaattoreita koskevien päivitettyjen arvojen julkistamisen yhteydessä komissio antaa kertomuksen, joka sisältää ▌talous- ja rahoitustilanteen perinpohjaisen arvioinnin ja arvioinnin unionin makrotalouden epätasapainon kehityksestä ja selkeyttää indikaattorien kehitystä. Siinä otetaan huomioon parhaat käytännöt. Kertomuksessa myös todetaan, tarkoittaako kynnysarvojen ala- tai ylärajan ylittyminen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sitä, että epätasapainoa on kenties syntymässä asianomaisessa jäsenvaltiossa, toisessa jäsenvaltiossa tai kaikkialla unionissa. Kaikki saatavilla olevat tiedot otetaan huomioon, eikä tulostaulusta tehdä päätelmiä yksinomaan indikaattorien perusteella.

3. Kertomuksessa on täsmennettävä jäsenvaltiot, joissa komission mukaan saattaa esiintyä makrotalouden epätasapainoa tai epätasapainon syntymisen uhka.

3 a. Kertomus toimitetaan hyvissä ajoin Euroopan parlamentille ja sen asiasta vastaaville valiokunnille sekä Euroopan työmarkkinaosapuolille.

4 a. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen on oltava erottamaton osa niitä menettelyjä, arvioita ja suosituksia, joita on suoritettu ja annettu asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 A jaksossa kuvatun talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä ja täysin yhdenmukainen niiden kanssa.

4 b. Hätätilanteessa 1–4 a kohdassa vahvistettua menettelyä mukautetaan tarpeen vaatimalla tavalla, ja sitä käsitellään asianmukaisesti 2 kohdassa tarkoitetussa myöhemmässä kertomuksessa.

5 artikla

Perusteellinen tarkastelu

1. Komissio tarkastelee edellä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut Euroopan parlamentin, neuvoston ja euroryhmän keskustelut huomioon ottaen perusteellisesti kutakin jäsenvaltiota, joissa komission mukaan saattaa esiintyä epätasapainoa tai epätasapainon syntymisen uhka. Tämä arviointi on vakiomenettely. Siinä on tarkasteltava, esiintyykö kyseisissä jäsenvaltioissa epätasapainoa, voidaanko epätasapainoa pitää liiallisena, miten vakavaa se on ja onko jäsenvaltioiden välillä yhteyksiä. Perusteellisen tarkastelun pohjana on käytettävä yksityiskohtaisia tutkimuksia jäsenvaltion erityistilanteesta ja eritoten jäsenvaltioiden erilaisesta alkuasemasta; siinä on tarkasteltava laajaa taloudellisten muuttujien valikoimaa ja otettava huomioon kansalliset työmarkkinasuhteisiin ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvät erityispiirteet. Tarkastelu suoritetaan samalla kuin valvontakäynnit, joita asianomaiseen jäsenvaltioon tehdään yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, kun jäsenvaltion rahayksikkö on euro tai kun se osallistuu ERM II -valuuttakurssimekanismiin -12 artiklan mukaisesti.

2. Perusteellinen tarkastelu julkistetaan. Siinä otetaan huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a)          tapauksen mukaan SEUT-sopimuksen 121, 126 ja 148 artiklan ja tämän asetuksen 6, 7, 8 ja 10 artiklan mukaiset suositukset tai kehotukset sekä kyseisten suositusten vaikutukset;

a a)       havaitun epätasapainon syy, mukaan lukien kaupan ja rahoitusalan vahvat kytkökset jäsenvaltioiden välillä, kansallisten talouspolitiikkojen heijastusvaikutukset sekä unionin ja euroalueen toimintalinjojen epäsymmetrinen vaikutus;

a b)       poikkeuksellinen taloudellinen tilanne, joka saattaa aiheuttaa epätasapainoa tai pahentaa sitä;

b)          tarkastelun kohteena olevan jäsenvaltion toimintapoliittiset tavoitteet, sellaisina kuin ne ilmenevät sen vakaus- tai lähentymisohjelmassa ja kansallisessa uudistusohjelmassa;

b a)        unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvät indikaattorit. Näissä indikaattoreissa keskitytään työllisyyteen (pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys mukaan lukien), innovointiin, koulutukseen, sosiaaliseen osallisuuteen, ilmastonmuutokseen ja energiaan;

c)          ▌Euroopan järjestelmäriskikomitean varoitukset tai suositukset järjestelmäriskeistä, jotka pyritään korjaamaan tai jotka koskevat tarkastelun kohteena olevaa jäsenvaltiota. Asiassa on noudatettava Euroopan järjestelmäriskikomitean luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä.

2 a. Tavanomaisissa olosuhteissa perusteellisen tarkastelun tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU-ohjausjakson yhteydessä.

6 artikla

Ennalta ehkäisevät toimet

1. Jos komissio katsoo tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetun perusteellisen tarkastelun tehtyään, että jäsenvaltiossa esiintyy epätasapainoa, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja jos epätasapaino liittyy toisen jäsenvaltion tilanteeseen, myös tälle toiselle jäsenvaltiolle. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission suosituksen, jollei se päätä määräenemmistöllä hylätä suositusta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on sen antanut.

2. Neuvosto antaa suosituksistaan tiedon Euroopan parlamentille. Neuvoston suositukset julkistetaan.

2 a. Neuvoston ja komission suosituksissa ei puututa palkanmuodostuksen kaltaisiin aloihin, jotka selkeästi eivät kuulu unionin toimivaltaan. Neuvosto ja komissio pitävät kansallisia työmarkkinakäytäntöjä ja -perinteitä erittäin tärkeinä, ja niiden olisi oltava ratkaisevassa asemassa laadittaessa kaikkia suosituksia, jotka vaikuttavat työmarkkinaosapuolten vastuuseen tai erityisasemaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa.

3. Neuvosto tarkastelee suosituksia komission ehdotuksesta vähintään vuosittain ennen kutakin julkisen talouden suunnittelujaksoa ja voi tarvittaessa muuttaa niitä 1 kohdan mukaisesti.

III LUKULiiallista epätasapainoa koskeva menettely

7 artikla

Liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn käynnistäminen

1. Jos komissio katsoo 5 artiklassa tarkoitetun perusteellisen tarkastelun tehtyään, että kyseisessä jäsenvaltiossa on liiallinen epätasapaino, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jos epätasapaino liittyy toisen jäsenvaltion talous- tai finanssipoliittisen tilanteen kehitykseen, se ilmoittaa asiasta myös tälle toiselle jäsenvaltiolle. Komissio ilmoittaa asiasta myös asiaankuuluville Euroopan valvontaviranomaisille ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle, jotka ryhtyvät tarvittaviin toimiin.

2. Neuvosto voi komission suosituksesta ja Euroopan parlamentissa käydyn julkisen keskustelun huomioon ottaen antaa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisia suosituksia, joissa todetaan liiallisen epätasapainon olemassaolo ja suositellaan kyseiselle jäsenvaltiolle, että se toteuttaisi korjaavia toimia. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission suosituksen, jollei se päätä määräenemmistöllä hylätä suositusta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on sen antanut. Kyseinen jäsenvaltio voi pyytää, että neuvosto kokoontuisi ylimääräiseen kokoukseen äänestämään päätöksestä.

Suosituksissa esitetään epätasapainon luonne ja määritetään joukko politiikkasuosituksia, joita on noudatettava, sekä määräaika, jonka kuluessa kyseisten jäsenvaltioiden on toimitettava suunnitelma korjaaviksi toimiksi. Neuvosto voi päättää julkistaa suosituksensa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

8 artikla

Korjaussuunnitelma

1. Jäsenvaltioiden, joiden osalta on käynnistetty liiallista epätasapainoa koskeva menettely, on toimitettava neuvostolle ja komissiolle korjaussuunnitelma, joka perustuu 7 artiklan mukaisiin suosituksiin, kyseisissä suosituksissa määritellyssä määräajassa, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa suosituksen hyväksymisestä. Korjaussuunnitelmassa on vahvistettava erityiset ja konkreettiset politiikkaan liittyvät toimet, jotka kyseinen jäsenvaltiot on toteuttanut tai jotka se aikoo toteuttaa, ja niiden toteuttamisen aikataulu. Korjaussuunnitelmassa on otettava huomioon kyseisten politiikkaan liittyvien toimien sosiaaliset vaikutukset, ja sen on oltava talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen mukainen.

1 a. Korjaussuunnitelman on oltava yhdenmukainen vakaus- ja kasvusopimuksen, vakaus- ja lähentymisohjelmien, kansallisten uudistusohjelmien sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden eli lähentymisen ja unionin kasvu- ja työllisyysstrategian kanssa.

2. Neuvosto arvioi korjaussuunnitelman kahden kuukauden kuluessa sen esittämisestä komission kertomuksen perusteella. Jos suunnitelmaa pidetään hyväksyttävänä, neuvosto vahvistaa sen komission ehdotuksesta antamalla suosituksen, jossa luetellaan vaaditut yksittäiset toimet ja määräajat niiden toteuttamiselle, sekä vahvistaa valvonta-aikataulun, ottaen asianmukaisesti huomioon välityskanavat sekä sen, että korjaavan toimen hyväksymisen ja epätasapainon varsinaisen korjaantumisen välillä saattaa kulua pitkä aika.

Jos kyseisessä suunnitelmassa mainittuja toteutettuja tai hahmoteltuja toimia tai niiden toteutusaikataulua pidetään riittämättöminä suositusten täytäntöönpanemiseksi, neuvosto antaa komission ehdotuksesta jäsenvaltiolle suosituksen toimittaa uusi korjaussuunnitelma yleensä kahden kuukauden kuluessa. Uutta korjaussuunnitelmaa tarkastellaan tässä kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission ehdotukset, jollei se päätä määräenemmistöllä hylätä niitä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on ne antanut. Kyseinen jäsenvaltio voi pyytää, että neuvosto kokoontuisi ylimääräiseen kokoukseen äänestämään päätöksestä.

3. Korjaussuunnitelma, komission kertomus ja 2 kohdassa tarkoitettu neuvosto kehotus julkistetaan.

9 artikla

Korjaavien toimien seuranta

1. Komissio seuraa ▌korjaussuunnitelman toteuttamista kyseisessä jäsenvaltiossa. Jäsenvaltion on tästä syystä esitettävä neuvostolle ja komissiolle säännöllisin väliajoin edistymistä koskeva selvitys, jonka esittämistiheys vahvistetaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa neuvoston suosituksessa.

Jäsenvaltion esitettyä edistymistä koskevan selvityksensä euroryhmän puheenjohtaja ja asiasta vastaava komissaari tekevät asiasta selkoa Euroopan parlamentille.

2. Neuvosto julkistaa jäsenvaltioiden edistymistä koskevat selvitykset.

3. Komissio tekee valvontakäyntejä kyseiseen jäsenvaltioon korjaussuunnitelman toteutuksen seuraamiseksi yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, kun valvontakäynti kohdistuu jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro tai joka osallistuu ERM II -valuuttakurssimekanismiin. Valvontakäyntien tarkoituksena on saada kattava ja monipuolinen kuva makrotalouden tilanteesta. Sen tähden on tarvittaessa käytävä aktiivista vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja muiden kansallisten sidosryhmien kanssa.

4. Jos taloudellinen tilanne muuttuu merkittävästi jäsenvaltiosta riippumattomista syistä, neuvosto voi komission suosituksesta muuttaa 7 artiklan mukaisia suosituksia samassa artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava tarkistettu korjaussuunnitelma, jota arvioidaan 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

10 artikla

Korjaavien toimien arviointi

1. Neuvosto arvioi komission kertomuksen perusteella ▌, onko asianomainen jäsenvaltio toteuttanut suositellut korjaavat toimet 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettua suositusta noudattaen.

1 a. Komissio laatii SEUT-sopimuksen 121 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäkertomuksen, jossa arvioidaan, onko unionissa esiintyvä makrotalouden epätasapaino vähentynyt vai ei, kun otetaan huomioon unionin laajuisia näkökohtia, kuten unionin kysyntä, markkinamahdollisuudet, luottoehdot, investoinnit mahdollistava julkisen talouden liikkumavara ja niin kutsuttujen kiinnikuroja-alueiden taloudellinen tukeminen. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission kertomuksen, jollei se päätä määräenemmistöllä hylätä kertomusta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on sen antanut.

2. Komission kertomus julkistetaan.

3. Neuvosto suorittaa arviointinsa määräajassa, jonka neuvosto vahvistaa 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetuissa suosituksissaan, jotka julkistetaan.

4. Jos neuvosto katsoo, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia, se antaa komission ehdotuksesta suosituksen, jossa todetaan, että suositeltuja korjaavia toimia ei ole toteutettu, ja asetetaan korjaavien toimien toteuttamiselle uusi määräaika ▌. Komissio antaa jäsenvaltiolle tilaisuuden antaa kymmenen päivän kuluessa selvitys toimien toteuttamatta jättämisen syistä. Komissio ottaa jäsenvaltion selvityksen huomioon antaessaan suosituksensa. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission suosituksen, jollei se päätä määräenemmistöllä hylätä suositusta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on sen antanut. Kyseinen jäsenvaltio voi pyytää, että neuvosto kokoontuisi ylimääräiseen kokoukseen äänestämään päätöksestä.

4 a. Jos komissio on antanut 4 kohdassa tarkoitetun suosituksen, neuvosto hyväksyy tarkistetut suositukset 7 artiklan mukaisesti ja asettaa uuden määräajan korjaaville toimille, joita on arvioitava uudelleen tämän artiklan mukaisesti.

5. Jos neuvosto katsoo komission antaman suosituksen perusteella, että jäsenvaltio on toteuttanut suositellut korjaavat toimet, liiallista epätasapainoa koskeva menettely jätetään lepäämään. Seurantaa jatketaan 8 artiklan 2 kohdan mukaisissa suosituksissa hyväksyttyä aikataulua noudattaen. Neuvosto julkistaa perustelunsa menettelyn jättämiselle lepäämään, millä tunnustetaan asianomaisen jäsenvaltion aloittamat korjaavat politiikkaan liittyvät toimet. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission suosituksen, jollei se päätä määräenemmistöllä hylätä suositusta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on sen antanut.

5 a. Jos neuvosto katsoo komission 10 artiklan 4 kohdan tai 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti antaman suosituksen perusteella, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia, neuvoston päätös on täytäntöönpanokelpoinen asetuksen (EU) N:o .../2011 mukaisesti.

6. Neuvosto tarkastelee säännöllisesti kyseistä jäsenvaltiota koskevan lepäämään jätetyn menettelyn tilannetta 1–5 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

11 artikla

Liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn päättäminen

Liiallista epätasapainoa koskeva menettely saatetaan päätökseen, kun neuvosto komission suosituksesta katsoo, ettei jäsenvaltiolla enää ole 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettua liiallista epätasapainoa.

11 a artikla

Parlamenttien väliset tapaamiset

Kun esitetään kutsu Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan ja jäsenvaltion väliseen tapaamiseen, jossa on tarkoitus selvittää kantaa, vaadittuja toimia tai tässä esitetyistä vaatimuksista poikkeamista, kokouksen koollekutsujana on

a) Euroopan parlamentti,

b) jäsenvaltion parlamentti tai

c) kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion parlamentti.

IV LUKULoppusäännökset

-12 artikla

Konsultointi- ja valvontakäynnit

1. Komissio varmistaa pysyvän vuoropuhelun jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä varten komissio tekee kaikkiin jäsenvaltioihin säännöllisiä konsultointikäyntejä ja tarvittaessa myös valvontakäyntejä.

2. Konsultointi- tai valvontakäyntejä järjestäessään komissio toimittaa tarvittaessa alustavat tuloksensa asianomaisille jäsenvaltioille huomautuksia varten.

3. Konsultointikäyntien yhteydessä komissio tarkastelee jäsenvaltion senhetkistä taloudellista tilannetta ja määrittää riskit tai mahdolliset vaikeudet noudattaa tämän asetuksen tavoitteita.

4. Valvontakäyntien yhteydessä komissio tarkkailee menettelyjä ja tarkistaa, että toimet on toteutettu neuvoston tai komission päätösten mukaisesti tämän asetuksen tavoitteita noudattaen.

Valvontakäyntejä tehdään aina, kun on annettu suosituksia. Komissio voi kutsua Euroopan keskuspankin tai muiden asiaankuuluvien toimielinten edustajia osallistumaan valvontakäynteihin.

5. Komissio tiedottaa talous- ja rahoituskomitealle säännöllisesti konsultointi- ja valvontakäyntien tuloksista.

6. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet konsultointi- ja valvontakäyntien sujumisen helpottamiseksi. Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä tarjottava tai ne voivat omasta aloitteestaan tarjota kaikkien asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten apua konsultointi- ja valvontakäyntien valmistelussa ja toteutuksessa.

-12 a artikla

Makrotalouden epätasapainoa ja julkisen talouden valvontaa koskeva vuoropuhelu

Unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission sekä jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien, hallitusten ja muiden asiaankuuluvien elinten vuoropuhelun tehostamiseksi ja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia neuvoston ja komission harjoittamasta makrotalouden ja julkisen talouden valvonnasta.

-12 b artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan tässä artiklassa säädettyjä ehtoja.

2. Edellä 3 artiklan 3 b ja 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle neljän vuoden ajaksi ...(4)* lukien. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen neljän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto ilmoita vastustavansa jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 3 b ja 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta mahdollisesti aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Säädösvallan siirron nojalla 3 artiklan 3 b ja 4 kohdan mukaisesti annettu säädös voi tulla voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole vastustanut sitä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen tämän määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kolmella kuukaudella.

-12 c artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio julkaisee viimeistään...(5)** ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Kertomuksessa arvioidaan muun muassa

a) onko tulostaulun indikaattorien ja kynnysarvojen avulla voitu havaita syntymässä oleva epätasapaino ja seurata sen kehitystä;

b) edistymistä talouspolitiikan tehokkaassa yhteensovittamisessa SEUT-sopimuksen mukaisesti.

2. Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

12 a artikla

Kertomus

1. Komissio julkaisee vuosittain kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja toimittaa sen Euroopan parlamentille.

2. Kertomus ja siihen mahdollisesti liittyvät ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU-ohjausjakson yhteydessä.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta                       Neuvoston puolesta

Puhemies                                                        Puheenjohtaja

(1)

Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)

* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

(3)

EUVL C, , s. .

(4)

* Virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä.

(5)

** Virallinen lehti: lisätään päivämäärä, joka on xxx vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.


PERUSTELUT

–    Komission 29. syyskuuta 2010 esittämää talouden ohjausta koskevaa kuutta lainsäädäntöehdotusta varten nimetyt kuusi esittelijää tiedostavat tehtävänsä vastuullisuuden ja pyrkivät varmistamaan säädöstekstien johdonmukaisuuden. Lainsäädäntöpaketti on EU:n ja etenkin euroalueen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä. Parlamentti hioo komission ehdotuksia, jotta tuleville vuosikymmenille saadaan luotua vankka ja yhtenäinen toimintakehys, joka takaa finanssipolitiikan kurinalaisuuden yhteensopivuuden unionin ja jäsenvaltioiden talouskasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden kanssa. Vain näin unionille ja euroalueelle voidaan turvata vakaus ja kestävyys.

–    Tämä haaste osuu unionille ja euroalueelle erityisen vaikeaan aikaan, jona kasvuun, työllisyyteen ja sisäisiin eroihin liittyviä jännitteitä kärjistää entisestään vakava kansainvälinen kriisi, mutta toisaalta nyt on myös oikea aika tarkistaa, täydentää ja oikaista nykymallia kokemusten ja tämänhetkisen näytön perusteella. Euroopan parlamentti on ensi kertaa päättämässä yhdessä neuvoston kanssa makrotalouden kehityksestä ja finanssipolitiikan kurinalaisuudesta unionissa. Esittelijät tiedostavat, että Lissabonin sopimuksessa määrättyjen uusien toimivaltuuksien mukaisesti neuvosto tarvitsee parlamentin hyväksynnän lopulliseen yhteisymmärrykseen pääsemiseksi.

    Talouden ohjauksen lujittamisen on kuljettava käsi kädessä tehtyjen päätösten demokraattisen legitiimiyden lisäämisen kanssa, mikä edellyttää tiiviimpää ja oikea-aikaisempaa osallistumista paitsi asiaankuuluvilta sidosryhmiltä myös kansallisilta parlamenteilta ja Euroopan parlamentilta prosessin alusta loppuun.

–    Esittelijät painottavat, että uuden talouspolitiikan EU-ohjausjakson tarjoama kehys on sisällytettävä säädösteksteihin, eikä sitä pidä jättää neuvoston vahvistamien käytännesääntöjen varaan; EU-ohjausjakson on oltava keskeinen väline, jolla varmistetaan yhdenmukaisuus vakaus- ja kasvusopimuksen, vakaus- ja lähentymisohjelmien ja kansallisten uudistusohjelmien kesken sekä toisaalta edellä mainittujen ja keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteiden eli lähentymisen ja unionin kasvu- ja työllisyysstrategian välillä. Vakaus- ja kasvusopimuksen ja koko talouden ohjauspuitteiden olisi oltava yhteensopivia ja tuettava EU:n kasvu- ja työllisyysstrategioita ja päämäärää parantaa kaikkien jäsenvaltioiden kilpailukykyä ja kaikkien unionin alueiden yhteiskunnallista vakautta.

–    Makrotalouden epätasapainon ehkäisemisellä ja korjaamisella voidaan tehokkaasti puuttua epävakautta lisääviin tekijöihin, jotka johtuvat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisista suuntauksista, unionin (ja etenkin euroalueen) sisäisten erojen syvenemisestä ja yksittäisten jäsenvaltioiden toimintalinjojen heijastusvaikutuksista. Koska toimintatapa on monisäikeinen ja uusi, tarvitaan tulostaulua, joka koostuu rajallisesta määrästä tarkoituksenmukaisia indikaattoreita (joista on sovittava neuvoston ja parlamentin kesken) ja jossa määritetään kynnysarvojen ylä- ja alarajat; tulostaulusta ei pidä tehdä mekaanisia päätelmiä, vaan sen lisäksi tarvitaan perusteellisia taloudellisia analyyseja sekä paikan päälle tehtäviä konsultointi- ja valvontakäyntejä.

–    Seuraamuksia määrätään petostapauksissa tai kun sovittuja suosituksia ei haluta noudattaa ilman hyväksyttäviä perusteita, ei silloin, kun ehdotettuihin tavoitteisiin ei ole päästy. Maalle määrättyjen seuraamusten todellista tehokkuutta arvioidaan samoin kuin niiden kumulatiivista ja suhdanteita vahvistavaa luonnetta, ja niiden kokonaismäärälle asetetaan yläraja. Sakkotulot ohjataan rahastoon, joka muodostaa pysyvän kriisinhallintamekanismin perustan. Seuraamusten rinnalle kehitetään kannustimia, ja molempien olisi oltava mainitun mekanismin sisäisiä.

    Tehostetut talouden ohjauspuitteet liittyvät erottamattomasti rahoitusmarkkinoiden valvonnan ja sääntelyn tehostamiseen (johon kuuluu Euroopan järjestelmäriskikomitean harjoittama makrotason vakauden valvonta).

–    Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset ovat tuoneet selvästi esiin tarpeen tehostaa talouden ohjauspuitteita ja tukevoittaa niiden perustaa lisäämällä kansallisen tason sitoutumista sovittuihin sääntöihin ja toimintalinjoihin ja lujittamalla kansallisen talouspolitiikan valvontaa unionin tasolla, jotka kaksi osatekijää olisi saatava osaksi koko unionin kestävän ja tasapainoisen kasvun kehystä. Tämän vuoksi esittelijät kannattavat yhteisömenetelmään (unionimenetelmään) perustuvien ohjauspuitteiden kattavaa uudistamista.


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA

Sharon Bowles

Puheenjohtaja

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Bryssel

Asia:               Lausunto oikeusperustasta ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (KOM(2010)0527 – C7-0301/2010 – 2010/0281(COD))

Arvoisa puheenjohtaja

Pyysitte 4. maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä oikeudellisten asioiden valiokuntaa antamaan työjärjestyksen 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti lausunnon sellaisten erilaisten lainsäädäntöehdotusten oikeusperustasta, joita koskevia oikeusperustan muuttamista koskevia tarkistuksia on esitetty asiasta vastaavassa valiokunnassanne ja/tai työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.

Valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 12. huhtikuuta 2011.

Talouden ohjauspaketilla pyritään vastaamaan tarpeeseen harjoittaa talouspolitiikan yhä tiiviimpää koordinointia ja tiukempaa valvontaa talous- ja rahaliitossa.

Paketti käsittää kuusi lainsäädäntöehdotusta.

Ehdotuksia analysoidaan erikseen liitteessä. Käytännöllisyyden vuoksi seuraavassa on yhteenveto valiokunnan päätelmistä, jotka koskevat asianmukaista oikeusperustaa kussakin tapauksessa:

  Ehdotus parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (KOM(2010)0527, 2010/0281(COD)).

Asetusehdotuksen ainoa tarkoitus on laajentaa talouden valvontaa, minkä mahdollistaa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta. Siksi tämä oikeusperusta vaikuttaa asianmukaiselta.

  Ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (KOM(2010)0523 lopullinen, 2010/0277(NLE))

Tämän ehdotuksen päätarkoituksena on lisätä finanssipoliittista vastuullisuutta niin, että asetetaan kansallisia kehyksiä koskevat vähimmäisvaatimukset ja taataan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkuus. Siksi komission ehdottama oikeusperusta, SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohta, vaikuttaa asianmukaiselta.

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta (KOM(2010)0526, 2010/0280(COD))

Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltioiden talouspolitiikan koordinointia tehostetaan. Siksi vaikuttaa, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta on asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle.

  Ehdotus neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta (KOM(2010)0522 lopullinen, 2010/0276(CNS))

Kun otetaan huomioon, että ehdotuksen päätavoitteena on määrittää yksityiskohtaiset säännöt liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamiselle, ainoa asianmukainen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohta.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella (KOM (2010)0524, 2010/0278(COD))

Katsotaan, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta yhdessä 136 artiklan kanssa muodostaa asianmukaisen oikeusperustan.

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella (KOM(2010)0525, 2010/0279(COD))

Kun otetaan huomioon ehdotuksen päätarkoitus, makrotalouden epätasapainon tehokas korjaaminen euroalueella, SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta yhdessä 136 artiklan kanssa muodostaa asianmukaisen oikeusperustan.

Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti kokouksessaan 12. huhtikuuta 2011 hyväksyä edellä mainitut suositukset yksimielisesti(1).

Kunnioittavasti

Klaus-Heiner Lehne

Liite

Liite

Asia: Oikeusperusta ehdotukselle parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta ((KOM (2010)0527, 2010/0281(COD)).

Talouden ohjauspaketti koostuu kuudesta ehdotuksesta, joilla pyritään vahvistamaan talouspolitiikan koordinointia ja seurantaa talous- ja rahaliitossa Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Jälkimmäinen näistä on uusi valvontajakso, jossa yhdistetään vakaus- ja kasvusopimukseen(2) kuuluvat prosessit ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat.

Ehdotukset ovat vastaus nykyisen järjestelmän heikkouksiin, jotka globaali talous- ja rahoituskriisi on tuonut esiin. Kaksi käsiteltävistä ehdotuksista käsittelee liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, ja niistä kumpikin perustuu SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohtaan. Muut neljä koskevat monenvälistä valvontamenettelyä, ja ne perustuvat 121 artiklan 6 kohtaan. Ehdotuksista kaksi (KOM(2010)0524 ja KOM(2010)0525) perustuu SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohtaan yhdessä 136 artiklan kanssa.

Ehdotukset seuraavat kahta komission tiedonantoa(3) ja Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 tekemää sopimusta tarpeesta vahvistaa jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamista. Talouden ohjauspaketti esitettiin 29. syyskuuta 2010.

Ehdotus parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (jäljempänä "ehdotus") täydentää Eurooppa 2020 -strategian mukaista monenvälistä valvontamenettelyä esittelemällä täysin uuden välineen, "liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn". Perustelujen mukaan ehdotuksella luodaan kehys maksutalouden epätasapainon havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi(4). Ehdotusta pitäisi arvioida yhdessä täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi annetun asetuksen kanssa; nämä kaksi säädöstä käsittävät täydellisen mekanismin makrotaloudellisenepätasapainon estämiseksi ja korjaamiseksi.

Asiasta vastaavan talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan esittämillä tarkistuksilla pyritään muuttamaan oikeusperusta yhdestä, 121 artiklan 6 kohdan muodostamasta perustasta monen osatekijän oikeusperustaksi – 121 artiklan 6 kohta ja 148 artiklan 3 ja 4 kohta tai 121 artiklan 6 kohta yhdessä 136 artiklan kanssa.

Taustaa

Kuten komissio korostaa perusteluissaan(5), EU tarvitsee entistä vahvempaa talouden valvontaa, jonka pitäisi kattaa kaikki asiaan liittyvät taloudenalat. Makrotaloudellista epätasapainoa olisi siten tarkasteltava yhdessä finanssipolitiikan ja kasvua lisäävien rakenneuudistusten kanssa. Voidaan panna merkille suuntaus, jota leimaa toisaalta talousvalvonnan laajeneminen talousarvion valvontaa pidemmälle ja jolla pyritään estämään makrotaloudellinen epätasapaino, ja toisaalta finanssipolitiikan valvonnan syveneminen.

Makrotaloudellisen epätasapainon estämis- ja korjausmekanismi koostuu kahdesta ehdotusluonnosten ryhmästä.

Ensimmäinen toimenpidepaketti sisältyy ehdotukseen asetukseksi liiallista epätasapainoa koskevasta menettelystä, joka toimii kehyksenä makrotaloudellisten epätasapainotilojen tunnistamiselle ja käsittelemiselle. Se käsittää epätasapainon riskien säännöllisen arvioinnin, jonka avulla voidaan käsitellä makrotaloudellista epätasapainoa, sekä korjaavat toimet mahdollistavia sääntöjä.

Toisessa ehdotusluonnoksessa keskitytään liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi toteutettavien toimien valvontaan. Se koskee vain euroalueen jäsenvaltioita ja kannustaa jäsenvaltioita käsittelemään makrotaloudellista epätasapainoa varhaisessa vaiheessa ja takaamaan tarvittaessa asianmukaiset korjaavat toimet.

Ehdotetut oikeusperustat

121 artiklan 6 kohta

6. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla antaa yksityiskohtaiset säännöt 3 ja 4 kohdassa(6) tarkoitetusta monenvälisestä valvontamenettelystä.

121 artiklan 3 kohta

Turvatakseen jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen neuvosto valvoo komission antamien kertomusten perusteella jokaisen jäsenvaltion sekä unionin taloudellista kehitystä sekä sitä, onko niiden talouspolitiikka 2 kohdassa tarkoitettujen laajojen suuntaviivojen mukaista, ja suorittaa säännöllisesti kokonaisarvion. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tiedot toteuttamistaan tärkeistä talouspoliittisista toimenpiteistä sekä muut tarpeellisina pitämänsä tiedot tätä monenvälistä valvontaa varten.

148 artiklan 3 ja 4 kohta

3. Jokainen jäsenvaltio antaa neuvostolle ja komissiolle vuosittain selvityksen tärkeimmistä 2 kohdassa tarkoitettujen työllisyyttä koskevien suuntaviivojen mukaisesti toteuttamistaan työllisyyspolitiikan toimenpiteistä.

4. Neuvosto tarkastelee 3 kohdassa tarkoitettujen selvitysten perusteella ja työllisyyskomitean lausunnon saatuaan vuosittain jäsenvaltioiden toteuttamaa työllisyyspolitiikkaa ottaen huomioon työllisyyttä koskevat suuntaviivat. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa suosituksia jäsenvaltioille, jos se tämän tarkastelun perusteella pitää sitä aiheellisena.

136 artikla

1. Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti neuvosto hyväksyy 121 ja 126 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä asian kannalta sopivaa menettelyä noudattaen, viimeksi mainitun artiklan 14 kohdassa tarkoitettua menettelyä lukuun ottamatta, niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, koskevia toimenpiteitä, joilla

a)     tehostetaan näiden jäsenvaltioiden talousarvioita koskevan kurinalaisuuden yhteensovittamista ja sen valvontaa;

b)     laaditaan näitä jäsenvaltioita koskevat talouspolitiikan laajat suuntaviivat huolehtien samalla niiden yhteensopivuudesta koko unionin osalta hyväksyttyjen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa sekä niiden valvonnasta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin äänestyksiin osallistuvat vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro.

Kyseisten neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 238 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Unionin tuomioistuimen lähestymistapa

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimenpiteellä on oltava periaatteessa vain yksi oikeusperusta. Jos unionin toimenpidettä tarkasteltaessa ilmenee, että sillä on kaksi eri tarkoitusta tai kaksi eri tekijää, jotka kuuluvat eri oikeusperustojen soveltamisalaan, ja jos toinen näistä on yksilöitävissä pääasialliseksi tai määrääväksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen tekijä, säädöksellä on oltava yksi ainoa oikeusperusta, toisin sanoen se, jota pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää(7).

Vain jos poikkeustapauksessa näytetään, että toimenpiteellä on useampi samanaikainen tarkoitus tai jos siinä on useita osatekijöitä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen, tällaista toimenpidettä annettaessa voidaan käyttää useaa eri oikeusperustaa(8).

Ehdotetun oikeusperustan tarkastelu

Johdanto-osan 3 kappaleen mukaan ehdotuksella pyritään laajentamaan jäsenvaltioiden harjoittamaa talouden valvontaa "jotta ehkäistäisiin ennalta liiallista makrotalouden epätasapainoa ja autettaisiin asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan korjaussuunnitelmat ennen kuin erot juurtuvat syvälle". Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotuksessa säädetään makrotaloudellisen epätasapainon havaitsemisesta (II luku, 3–5 artikla), estämisestä (II luku, 6 artikla) ja korjaamisesta (III luku, 7–11 artikla).

Asetusehdotukseen sisältyy epätasapainon uhkien säännöllinen arviointi indikaattoritulostauluun perustuen ja perusteellisten maakohtaisten tarkastelujen tekeminen. Tarvittaessa neuvosto voisi esittää maakohtaisia suosituksia jäsenvaltioille, jossa on epätasapainoa (tai sen riski). Lisäksi neuvosto voi panna merkille sellaisen vakavan epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton. Tällöin käynnistetään liiallista epätasapainoa koskeva menettely. Neuvosto voi suositella, että asianmukainen jäsenvaltio ryhtyy korjaaviin toimiin, joilla on tietty määräaika, ja esittää korjaavia toimia koskevan suunnitelman.

Edellä mainittujen seikkojen valossa vaikuttaa siltä, että asetusehdotuksen ainoa tarkoitus on laajentaa talouden valvontaa, minkä mahdollistaa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta. Asetuksen oikeusperusta vaikuttaa siksi oikealta.

Lisäksi vaikuttaa tarpeettomalta lisätä mitään lisäartikloista, joihin viitataan asiasta vastaavien valiokuntien esittämissä tarkistuksissa.

Ensinnäkin, koska 121 artiklan 6 kohdassa jo viitataan 3 kohtaan, on tarpeetonta lisätä 121 artiklan 3 kohtaa lisäoikeusperustaksi.

Toiseksi 148 artikla on osa työllisyyttä koskevaa IX osastoa. Kyseisen säännöksen ansiosta neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä suuntaviivoja, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon työllisyyspolitiikassaan. 148 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaan neuvosto voi tarkastella "jäsenvaltioiden toteuttamaa työllisyyspolitiikkaa ottaen huomioon työllisyyttä koskevat suuntaviivat" ja esittää ehdotuksia jäsenvaltioille. Nämä säännökset eivät ole perusta lainsäädännön hyväksymiselle stricto sensu.

Siksi 148 artiklan 3 ja 4 kohta eivät voi olla asianmukainen oikeusperusta ehdotetulle asetukselle, jonka tunnustettuna tarkoituksena on joka tapauksessa talouden valvonnan laajentaminen.

Kolmanneksi mikään ehdotetun säädöksen osa ei perustele 136 artiklan lisäämistä oikeusperustaksi.

Päätelmä

Edellä esitetyn tarkastelun perusteella vaikuttaa, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta on ehdotuksen asianmukainen oikeusperusta.

(1)

Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Klaus-Heiner Lehne (puheenjohtaja), Evelyn Regner (varapuheenjohtaja), Piotr Borys, Sergio Gaetano Cofferati, Christian Engström, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Kurt Lechner, Eva Lichtenberger, Antonio López-Istúriz White, Arlene McCarthy, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Angelika Niebler, Bernhard Rapkay, Alexandra Thein, Diana Wallis, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen muodostavat alun perin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97 ja vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annettu Eurooppa-neuvoston päätöslauselma.

(3)

Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen, 12.5.2010; Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen vakautta, kasvua ja työpaikkoja varten – välineet vahvempaan EU:n talouden ohjausjärjestelmään, 30.6.2010.

(4)

Perustelut. Ehdotus parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (KOM (2010)0527, 2010/0281(COD)).

(5)

Ks. ed. alaviite.

(6)

121 artiklan 4 kohta: "Jos 3 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä todetaan, että jäsenvaltion talouspolitiikka ei ole 2 kohdassa tarkoitettujen yleislinjojen mukaista tai että se voi vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, komissio voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle varoituksen. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset. Neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää julkistaa suosituksensa.

Tätä kohtaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun kyseistä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä.

Muiden neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 238 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti."

(7)

Asia C-91/05, komissio v. neuvosto, Kok. 2008, s. I-3651.

(8)

Asia C-338/01, komissio v. neuvosto, Kok. 2004, s. I-4829.


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.3.2011)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta

(KOM(2010)0527 – C7-0301/2010 – 2010/0281(COD))

Valmistelija: Pervenche Berès

LYHYET PERUSTELUT

Taustaa

Komissio esitteli 29. syyskuuta 2010 lainsäädäntöpaketin, joka koskee talouden ohjausjärjestelmän tehostamista EU:ssa ja euroalueella. Paketti muodostuu kuudesta ehdotuksesta, joista neljä käsittelee finanssiasioita, mukaan luettuna vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen, kun taas kahdella uudella asetuksella pyritään tunnistamaan orastavat makrotalouden epätasapainotilat EU:ssa ja euroalueella sekä puuttumaan niihin.

Tarkoituksenaan laajentaa EU:n taloudellista valvontaa finanssialan ulkopuolelle komissio ehdottaa kahdessa jälkimmäisessä ehdotuksessaan uusia osatekijöitä, jotka liittyvät makrotalouden epätasapainon valvontaan ja korjaamiseen. Näiden osatekijöiden niin sanottuun ehkäisevään osioon sisältyy epätasapainon uhkien säännöllinen arviointi indikaattoritulostauluun perustuen ja perusteellisten maakohtaisten tarkastelujen tekeminen. Neuvosto voi tarvittaessa antaa maakohtaisia suosituksia jäsenvaltiolle, joka on vakavassa epätasapainotilassa tai jonka epätasapainotila asettaa vaaraan EMUn toiminnan. Lisäksi niin sanotussa korjaavassa osiossa – sellaisena kuin se on esitetty ehdotuksessa täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi – vahvistetaan, että euroalueen jäsenvaltiot, jotka eivät noudata riittävästi suosituksia, voivat joutua liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteeksi ja saada viime kädessä seuraamuksia vuosittaisen sakon muodossa.

Huomioita

Komission ehdotuksiin sisältyy monia järkeviä ideoita. Yleisesti ottaen valmistelija on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että on kehitettävä uusi jäsennelty menettely haitallisen makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Valmistelija muistuttaa, että aiheesta EMU@10 antamassaan tiedonannossa komissio viittasi jo jäsenvaltioiden erojen lisääntymiseen ennen kriisiä ja että Euroopan parlamentin aiheesta EMU@10 antamassa päätöslauselmassa puututtiin perusteellisesti tähän asiaan. Näiden erojen ja epätasapainon seuraamiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi tarkoitettu mekanismi on siten enemmän kuin tervetullut. Valmistelija kuitenkin katsoo, että tarvitaan joitakin muutoksia sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden väliset erot ja epätasapaino havaitaan, ennalta ehkäistään tai lopulta korjataan tehokkaalla tavalla. Siksi valmistelija esittää tarkistuksia komission ehdotuksiin, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista ja täytäntöönpanotoimia liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi. Tarkistukset koskevat seuraavia päänäkökohtia:

– EU:n valvontakehyksen olisi käsitettävä työllisyys- ja sosiaaliasiat yleisten talous- ja finanssiasioiden lisäksi. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 148 artikla olisi siksi lisättävä oikeusperustana valvontatyön ennalta ehkäisevään osioon ja asianomaisessa asetuksessa olisi käsiteltävä makrotaloudellisen epätasapainon sekä sosiaalisen epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista tasavertaisesti. Tällä tavoin varmistetaan entistä yhtenäisempi taloudellinen ja sosiaalinen lähestymistapa.

– Edellä esitettyyn liittyen SEUT-sopimuksen 148 artiklaan perustuvat välineet, erityisesti jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, olisi otettava huomioon epätasapainoa arvioitaessa ja niitä olisi tuettava erityisin välinein sosiaalisen epätasapainon havaitsemiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi. Työllisyyskomitea (EMCO) ja sosiaalisen suojelun komitea (SPC) olisi otettava siksi aktiivisesti mukaan kaikkiin olennaisiin valvontamenettelyihin.

– Olisi laadittava indikaattoritulostaulu, joka toimisi epätasapainon havaitsemista ja valvontaa koskevana välineenä, ja komission olisi säännöllisesti päivitettävä sitä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä. Pääasiallisiin indikaattoreihin olisi sisällytettävä tärkeimmät työllisyyttä, työttömyyttä, köyhyyttä ja verotusta koskevat näkökohdat.

– Epätasapainon korjaamista koskevalla järjestelmällä ei olisi pelkästään edistettävä euroalueen jäsenvaltioiden talousarvioita koskevaa kurinalaisuutta. Yhtä tärkeää on sen suunnitteleminen niin, että vältetään epäsymmetristen häiriöiden muodostuminen ja edistetään myös kestävää kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Järjestelmällä olisi siis tuettava sitä, että saavutetaan esimerkiksi Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä hyväksytyt EU:n kasvu- ja työllisyystavoitteet.

– Lisäksi korjausjärjestelmä ei saisi koostua ainoastaan sakoista (seuraamukset) vaan myös kannustimista myös silloin, kun kyseessä on liiallisen epätasapainon korjaaminen. Kaikista päätöksistä, joilla jäsenvaltioille määrätään seuraamus tai sakko, olisi tehtävä sosiaalisten vaikutusten arviointi.

– Niiltä jäsenvaltioilta, jotka eivät ole noudattaneet annettuja suosituksia, kerätyt sakot olisi käytettävä investointeja ja työpaikkoja koskevien EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden tukemiseen, eikä niitä pitäisi jakaa vain jäsenvaltioille, joihin ei sovelleta liiallista alijäämää tai epätasapainoa koskevaa menettelyä, kuten komissio ehdottaa.

Valmistelija pitää äärimmäisen tärkeänä, että Euroopan parlamentin roolia vahvistetaan koko valvontaprosessissa. Lisäksi työmarkkinaosapuolten säännöllinen kuuleminen ja kansallisten parlamenttien osallistumisen lisääminen ovat uskottavan ja avoimen valvontakehyksen välttämättömiä edellytyksiä.

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden ja sosiaalisen epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta

Perustelu

EU:n valvontakehyksen on käsitettävä työllisyys- ja sosiaaliasiat yleisten talous- ja finanssiasioiden lisäksi. Ehdotetussa asetuksessa olisi siksi puututtava sekä makrotalouden että sosiaaliseen epätasapainoon EU:ssa.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 viite

Komission teksti

Tarkistus

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 6 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 6 kohdan yhdessä sen 148 artiklan 3 ja 4 kohdan kanssa,

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a) Yhteensovitetun työllisyysstrategian kehittämiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaisesti jäsenvaltioiden ja unionin olisi noudatettava niitä johtavia periaatteita, jotka koskevat ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden edistämistä.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 b) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisten sisämarkkinoiden pitäisi edistää unionin kestävää kehitystä ja perustua tasapainoiseen talouskasvuun ja hintavakauteen, erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen, jolla pyritään täystyöllisyyteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, sekä ympäristön laadun korkeatasoiseen suojeluun ja parantamiseen.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 c) SEUT-sopimuksessa määrätään, että unionin olisi otettava politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 d) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2010 uuden työllisyyttä ja kasvua koskevan strategian, jotta unioni voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua yhdistettynä työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkeaan tasoon. Eurooppa-neuvosto päätti myös käynnistää 1 päivänä tammikuuta 2011 politiikan koordinointia koskevan eurooppalaisen ohjausjakson, jotta jäsenvaltiot hyötyisivät varhaisesta koordinoinnista unionin tasolla ja jotta mahdollistettaisiin tehostettu valvonta ja talousarviotoimenpiteiden sekä kasvua ja työllisyyttä edistävien rakenteellisten uudistusten samanaikainen arviointi.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä.

(2) Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana makrotalouden ja sosiaalisesta epätasapainosta saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen valvontaa olisi erityisesti laajennettava niin, että se kattaa muutakin kuin julkisen talouden, jotta ehkäistäisiin ennalta liiallista makrotalouden epätasapainoa ja autettaisiin asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan korjaussuunnitelmat ennen kuin erot juurtuvat syvälle. Talouden valvontakehystä olisi laajennettava rinnakkain julkisen talouden valvonnan syventämisen kanssa.

(3) Jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen valvontaa olisi erityisesti laajennettava niin, että se kattaa muutakin kuin julkisen talouden, jotta ehkäistäisiin ennalta liiallista makrotalouden ja sosiaalista epätasapainoa, autettaisiin asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan korjaussuunnitelmat ennen kuin erot juurtuvat syvälle, edistettäisiin vastavuoroisesti vahvistavia kehitysstrategioita ja helpotettaisiin unionin kasvu- ja työllisyystavoitteiden etenemisen seurantaa. Talouden valvontakehystä olisi laajennettava rinnakkain julkisen talouden valvonnan syventämisen kanssa.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Tällaiseen epätasapainoon puuttumiseksi tarvitaan lainsäädännössä vahvistettua yksityiskohtaista menettelyä.

(4) Tällaiseen epätasapainoon puuttumiseksi tarvitaan yhdennetympää taloudellista ja sosiaalista lähestymistapaa ja lainsäädännössä vahvistettua yksityiskohtaista menettelyä.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimenpiteiden olisi oltava täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen horisontaalisten lausekkeiden eli SEUT-sopimuksen 7, 8, 9, 10 ja 11 artiklan, SEUT-sopimuksen 153 artiklan 5 kohdan sekä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan (N:o 26) yleistä etua koskevista palveluista kanssa.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Perussopimuksen 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa on tarkoituksenmukaista täydentää erityisillä säännöillä, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista.

(5) SEUT-sopimuksen 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua monenvälistä valvontaa on tarkoituksenmukaista täydentää erityisillä säännöillä, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista ja joihin sisältyy sekä kannustimia että sakkoja.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(5 a) SEUT-sopimuksen 148 artiklassa tarkoitettua yhteistä vuosittaista selvitystä on myös aiheellista täydentää erityisillä välineillä, joilla havaitaan sosiaalinen epätasapaino ja ehkäistään sitä ennalta.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Tämän menettelyn olisi nojattava varoitusmekanismiin, jotta syntymässä oleva makrotalouden epätasapaino havaittaisiin varhaisessa vaiheessa. Menettelyn olisi perustuttava ohjeellisen ja avoimen tulostaulun käyttöön yhdistettynä talousteoreettiseen arviointiin.

(6) Tämän menettelyn olisi nojattava varoitusmekanismiin, jotta syntymässä oleva makrotalouden ja sosiaalinen epätasapaino havaittaisiin varhaisessa vaiheessa. Menettelyn olisi perustuttava ohjeellisen ja avoimen tulostaulun käyttöön yhdistettynä etenkin kilpailukykyä, lähentymistä ja solidaarisuutta koskevaan talous- ja sosiaaliteoreettiseen arviointiin.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a) Jotta tulostaulua voidaan käyttää välineenä, jolla helpotetaan epätasapainon varhaista havaitsemista ja seurantaa, komissiolle olisi annettava valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä luettelon laatimiseksi tulostauluun sisällytettävistä merkityksellisistä indikaattoreista sekä indikaattorien koostumuksen, kynnysarvojen ja käytettyjen menetelmien mukauttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset myös asiantuntijatasolla ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Komission olisi varmistettava delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan tarvittavien asiakirjojen samanaikainen, täsmällinen ja asianmukainen toimittaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Tulostaulun olisi sisällettävä rajallinen määrä makrotalouden epätasapainon havaitsemiseen liittyviä talous- ja rahoitustilannetta kuvaavia indikaattoreita ja niitä vastaavat ohjeelliset kynnysarvot. Tulostaulun koostumus voi kehittyä ajan myötä muun muassa sen mukaan, miten makrotalouden vakauteen kohdistuvat uhkakuvat muuttuvat tai asianmukaisten tilastojen saatavuus paranee.

(7) Tulostaulun olisi sisällettävä rajallinen määrä kilpailukykyyn ja makrotalouden ja sosiaalisen epätasapainon havaitsemiseen liittyviä todellisia ja nimellisiä talous-, sosiaali- ja rahoitustilannetta kuvaavia indikaattoreita ja niitä vastaavat ohjeelliset kynnysarvot. Tulostaulun koostumusta olisi muutettava tarvittaessa delegoiduilla säädöksillä muun muassa sen mukaan, miten makrotalouden ja sosiaaliseen vakauteen kohdistuvat uhkakuvat muuttuvat tai asianmukaisten tilastojen saatavuus paranee.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Yhden tai useamman ohjeellisen kynnysarvon ylittyminen ei välttämättä merkitse sitä, että on syntymässä makrotalouden epätasapaino, sillä talouspoliittisessa päätöksenteossa olisi otettava huomioon makrotalouden eri muuttujien väliset kytkökset. Talousteoreettisessa arvioinnissa olisi varmistettava, että kaikki tiedot – riippumatta siitä, perustuvatko ne tulostauluun – otetaan huomioon ja sisällytetään kattavaan analyysiin.

(8) Yhden tai useamman ohjeellisen kynnysarvon ylittyminen ei välttämättä merkitse sitä, että on syntymässä makrotalouden tai sosiaalinen epätasapaino, sillä talouspoliittisessa päätöksenteossa olisi otettava huomioon makrotalouden eri muuttujien ja sosiaalisten muuttujien väliset kytkökset sekä se, missä vaiheessa talouden sykliä talous on. Talousteoreettisessa arvioinnissa olisi varmistettava, että kaikki tiedot – riippumatta siitä, perustuvatko ne tulostauluun – otetaan huomioon ja sisällytetään kattavaan analyysiin.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Komissio tunnistaa monenvälisen valvontamenettelyn ja varoitusmekanismin avulla jäsenvaltiot, joita on tarkasteltava perusteellisesti. Perusteellisessa tarkastelussa olisi analysoitava yksityiskohtaisesti epätasapainon lähteitä tarkastelun kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Tarkastelusta olisi keskusteltava neuvostossa ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, muodostamassa euroryhmässä.

(9) Komissio tunnistaa monenvälisen valvontamenettelyn ja varoitusmekanismin avulla jäsenvaltiot, joita on tarkasteltava perusteellisesti. Perusteellisessa tarkastelussa olisi analysoitava yksityiskohtaisesti sisäisen ja ulkoisen epätasapainon lähteitä tarkastelun kohteena olevassa jäsenvaltiossa ja euroalueella. Tarkastelun olisi perustuttava useiden taloudellisten muuttujien tarkkaan tutkimiseen ja siinä olisi otettava huomioon kansalliset työmarkkinasuhteisiin ja työmarkkinaosapuolien vuoropuheluun liittyvät erityispiirteet. Tarkastelusta olisi keskusteltava Euroopan parlamentissa, neuvostossa ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, muodostamassa euroryhmässä.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Haitallisen makrotalouden epätasapainon seurannassa ja korjaamisessa noudatettava menettely, jossa on sekä ennalta ehkäiseviä että korjaavia osatekijöitä, edellyttää tehokkaampien valvontavälineiden kehittämistä monenvälisessä valvontamenettelyssä käytettyjen välineiden perusteella. Tähän voi sisältyä komission jäsenvaltioihin tekemien valvontakäyntien ja jäsenvaltioiden raportoinnin lisääminen, jos jäsenvaltio joutuu vakavaan epätasapainoon, mukaan lukien epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan.

(10) Haitallisen makrotalouden ja sosiaalisen epätasapainon seurannassa ja korjaamisessa noudatettava menettely, jossa on sekä ennalta ehkäiseviä että korjaavia osatekijöitä, edellyttää tehokkaampien valvontavälineiden kehittämistä monenvälisessä valvontamenettelyssä käytettyjen välineiden perusteella ja arviointia työllisyyden vaikutuksesta makrotaloudelliseen tilanteeseen yhteisen arviointikehyksen sekä myös työllisyyskehityksen seurantavälineen pohjalta. Tähän voi sisältyä komission jäsenvaltioihin tekemien valvontakäyntien ja jäsenvaltioiden raportoinnin lisääminen, jos jäsenvaltio joutuu vakavaan epätasapainoon, mukaan lukien epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Epätasapainoa arvioitaessa olisi otettava huomioon sen vakavuus, se kuinka kestämättömänä sitä voidaan pitää ja sen mahdolliset kielteiset taloudelliset ja rahoitusmarkkinoiden heijastusvaikutukset muihin jäsenvaltioihin. Arvioinnissa olisi myös tarkasteltava asianomaisen jäsenvaltion taloudellista sopeutumiskykyä ja edistymistä tämän asetuksen mukaisesti annettujen aiempien suositusten ja osana monenvälistä valvontaa, erityisesti jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen yhteydessä, perussopimuksen 121 artiklan mukaisesti annettujen muiden suositusten noudattamisessa.

(11) Epätasapainoa arvioitaessa olisi otettava huomioon sen vakavuus, se kuinka kestämättömänä sitä voidaan pitää ja erityisesti sen mahdolliset kielteiset taloudelliset, sosiaaliset ja rahoitusmarkkinoiden heijastusvaikutukset muihin jäsenvaltioihin. Epätasapainon rakenteellinen tai lyhytaikainen luonne sekä sen kansalliset, unionin tasoiset tai ulkoiset syyt on ymmärrettävä. Eri jäsenvaltioiden poliittisten vaihtoehtojen väliset yhteydet sekä heijastusvaikutukset olisi otettava asianmukaisesti huomioon. Arvioinnissa olisi myös tarkasteltava asianomaisen jäsenvaltion edistymistä tämän asetuksen ja SEUT-sopimuksen 121 ja 148 artiklan mukaisesti ja osana monenvälistä valvontaa annettujen aiempien suositusten ja erityisesti jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen sekä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivojen yhteydessä annettujen muiden suositusten noudattamisessa sekä näiden suositusten seurauksia.

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Jos havaitaan makrotalouden epätasapainon olemassaolo, kyseiselle jäsenvaltiolle olisi annettava suosituksia, joissa annetaan tarkoituksenmukaisia vastatoimia koskevaa ohjeistusta. Epätasapainoa koskevien kyseisen jäsenvaltion vastatoimien olisi oltava oikea-aikaisia, ja niihin olisi sisällyttävä kaikkia viranomaisten käytettävissä olevia poliittisia välineitä. Vastatoimet olisi räätälöitävä kyseisen jäsenvaltion erityisympäristöön ja -tilanteeseen, ja niiden olisi katettava tärkeimmät talouspolitiikan alat, joihin voivat sisältyä muun muassa finanssi- ja palkkapolitiikka, työmarkkinat, tuote- ja palvelumarkkinat sekä finanssialan sääntely.

(12) Jos havaitaan makrotalouden ja sosiaalisen epätasapainon olemassaolo, kyseiselle jäsenvaltiolle olisi annettava suosituksia, joissa annetaan tarkoituksenmukaisia vastatoimia koskevaa ohjeistusta. Epätasapainoa koskevien kyseisen jäsenvaltion vastatoimien olisi oltava oikea-aikaisia, ja niihin olisi sisällyttävä kaikkia viranomaisten asianmukaisia poliittisia välineitä. Niiden pitäisi perustua työmarkkinaosapuolten ja muiden kansallisten sidosryhmien kanssa käytyyn tiiviiseen vuoropuheluun ja niissä pitäisi ottaa täysin huomioon rajoitukset, joita näiden toimijoiden perusoikeudet asettavat viranomaisten toimille. Vastatoimet olisi räätälöitävä kyseisen jäsenvaltion erityisympäristöön ja -tilanteeseen, ja niiden olisi katettava tärkeimmät talouspolitiikan alat, joihin voivat sisältyä muun muassa finanssi- ja veropolitiikka, työmarkkinat, tuote- ja palvelumarkkinat sekä finanssialan sääntely. Vastatoimet olisi toteutettava SEUT-sopimuksen 9 artiklaa noudattaen ja korkean työllisyystason edistämiseksi, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseksi ja sosiaalisen syrjinnän torjumiseksi.

Tarkistus  21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Euroopan järjestelmäriskikomitean jäsenvaltioille tai unionille antamat varoitukset ja suositukset koskevat makrotalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyviä riskejä. Myös niiden osalta voi olla perusteltua toteuttaa jatkotoimia epätasapainon seurannan yhteydessä.

(13) Euroopan järjestelmäriskikomitean jäsenvaltioille tai unionille antamat varoitukset ja suositukset koskevat vain makrotalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyviä riskejä. Myös niiden osalta voi olla perusteltua toteuttaa jatkotoimia epätasapainon seurannan yhteydessä.

Tarkistus  22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Jos saadaan viitteitä vakavasta epätasapainosta, mukaan lukien epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, olisi käynnistettävä liiallista epätasapainoa koskeva menettely, jonka yhteydessä voidaan antaa suosituksia jäsenvaltiolle, harjoittaa tiukempaa valvontaa ja seurantaa sekä turvautua mahdollisuuteen toteuttaa asetuksen (EU) N:o […/…] mukaisia täytäntöönpanotoimia niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro ja jotka jättävät korjaavat toimet toistuvasti toteuttamatta.

(14) Jos saadaan viitteitä vakavasta makrotalouden ja sosiaalisesta epätasapainosta, mukaan lukien epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, olisi käynnistettävä liiallista epätasapainoa koskeva menettely, jonka yhteydessä voidaan antaa suosituksia jäsenvaltiolle, harjoittaa tiukempaa valvontaa ja seurantaa sekä turvautua mahdollisuuteen toteuttaa asetuksen (EU) N:o […/…] mukaisia täytäntöönpanotoimia niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro ja jotka jättävät korjaavat toimet toistuvasti toteuttamatta.

Tarkistus  23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Jäsenvaltioiden, joihin sovelletaan liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä, olisi laadittava korjaussuunnitelma, jossa vahvistetaan neuvoston suositusten täytäntöönpanemiseksi suunnitellut toimet yksityiskohtaisesti. Korjaussuunnitelmaan olisi sisällyttävä aikataulu hahmoteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Neuvosto hyväksyy korjaussuunnitelman komission kertomuksen perusteella.

(15) Jäsenvaltioiden, joihin sovelletaan liiallista epätasapainoa koskevaa menettelyä, olisi laadittava korjaussuunnitelma, jossa vahvistetaan neuvoston suositusten täytäntöönpanemiseksi suunnitellut toimet yksityiskohtaisesti. Korjaussuunnitelman pitäisi vastata epätasapainon luonnetta, se pitäisi rajoittaa hallituksen viranomaisten legitiimissä valvonnassa oleviin politiikan näkökohtiin ja siihen olisi sisällyttävä aikataulu hahmoteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Neuvosto hyväksyy korjaussuunnitelman komission kertomuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Tarkistus  24

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tavoitetta eli makrotalouden epätasapainon havaitsemista ja ennalta ehkäisemistä koskevan kehyksen laatimista, sillä jäsenvaltioiden välillä on läheiset kaupalliset ja rahoitukselliset kytkökset ja kansallisella talouspolitiikalla on heijastusvaikutuksia koko unioniin ja euroalueeseen. Koska tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(16) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tavoitetta eli makrotalouden ja sosiaalisen epätasapainon havaitsemista ja ennalta ehkäisemistä koskevan kehyksen laatimista, sillä jäsenvaltioiden välillä on läheiset kaupalliset ja rahoitukselliset kytkökset ja kansallisella talouspolitiikalla on heijastusvaikutuksia koko unioniin ja euroalueeseen. Koska tämä tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

Tarkistus  25

Ehdotus asetukseksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat makrotalouden epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista unionissa.

Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat makrotalouden ja sosiaalisen epätasapainon havaitsemista, ennalta ehkäisemistä ja korjaamista unionissa.

Perustelu

EU:n valvontakehyksen on käsitettävä työllisyys- ja sosiaaliasiat yleisten talous- ja finanssiasioiden lisäksi. Ehdotetussa asetuksessa olisi siksi puututtava sekä makrotalouden että sosiaaliseen epätasapainoon EU:ssa.

Tarkistus  26

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) ’epätasapaino’ tarkoittaa makrotalouden kehitystä, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltion talouden, talous- ja rahaliiton tai koko unionin moitteettomaan toimintaan;

a) 'epätasapaino' tarkoittaa makrotalouden tai sosiaalista kehitystä, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltion, euroalueen tai koko unionin talouden moitteettomaan toimintaan, kilpailukykyyn, lähentymiseen tai sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen;

Tarkistus  27

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) ’liiallinen epätasapaino’ tarkoittaa vakavaa epätasapainoa, mukaan luettuna epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan.

b) 'liiallinen epätasapaino' tarkoittaa vakavaa epätasapainoa, mukaan luettuna epätasapaino, joka vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan tai sosiaalisen yhteenkuuluvuuden.

Tarkistus  28

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio laatii jäsenvaltioita kuultuaan ohjeellisen tulostaulun helpottamaan epätasapainon varhaista havaitsemista ja seurantaa.

1. Epätasapainon varhaisen havaitsemisen ja seurannan helpottamiseksi komissiolle siirretään työmarkkinaosapuolia kuultuaan valta hyväksyä -12 artiklan mukaisesti delegoituja säännöksiä sellaisen indikaattoriluettelon sisältävän tulostaulun laatimiseksi, jota voidaan muuttaa tarvittaessa uuden syntyvän epätasapainon huomioimiseksi ja kilpailuasemien tai liiallisen sisäisen ja ulkoisen epätasapainon arvioimiseksi paremmin.

 

1 a. Tulostauluun sisältyy luettelo liitteessä tarkoitetuista indikaattoreista.

Tarkistus  29

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tulostaulu koostuu erilaisista jäsenvaltioita koskevista makrotaloutta ja rahoitusmarkkinoita kuvaavista indikaattoreista. Komissio voi vahvistaa indikaattoreihin sovellettavien kynnysarvojen ohjeelliset varoittavat ala- tai ylärajat. Jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, voidaan soveltaa erilaisia kynnysarvoja kuin muihin jäsenvaltioihin.

2. Tulostaulu koostuu erilaisista indikaattoreista, jotka liittyvät makrotalouden, rahoitusmarkkinoiden ja sosiaalisen epätasapainon mahdollisen vaaran havaitsemiseen jäsenvaltioissa tai niiden keskuudessa. Komissio vahvistaa indikaattoreihin sovellettavien kynnysarvojen ohjeelliset varoittavat symmetriset ala- ja ylärajat ja ottaa huomioon jäsenvaltion alkutilanteen sekä unionin ja euroalueen keskimääräisen tilanteen ja sen kehityksen ajan mittaan. Jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, voidaan soveltaa erilaisia kynnysarvoja kuin muihin jäsenvaltioihin.

Tarkistus  30

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Komissio arvioi säännöllisesti tulostaulun tarkoituksenmukaisuutta, mukaan luettuina indikaattorien koostumus, vahvistetut kynnysarvot ja käytetyt menetelmät, ja mukauttaa sitä tarvittaessa säilyttääkseen sen kyvyn tai parantaakseen sen kykyä havaita syntymässä oleva epätasapaino ja seurata sen kehitystä. Sovellettuihin menetelmiin ja tulostaulun koostumukseen tehtävät muutokset julkistetaan.

4. Komissio arvioi säännöllisesti tulostaulun tarkoituksenmukaisuutta, mukaan luettuina indikaattorien koostumus, vahvistetut kynnysarvot ja käytetyt menetelmät, ja sille siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä -12 artiklan mukaisesti, jotta se voi mukauttaa sitä tarvittaessa ja säilytetään sen kyky tai parannetaan sen kykyä havaita syntymässä oleva epätasapaino ja seurata sen kehitystä.

Tarkistus  31

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Päivitetyn tulostaulun julkistamisen yhteydessä komissio antaa kertomuksen, joka sisältää indikaattorien kehitystä selkeyttävän talous- ja rahoitustilanteen arvioinnin ja jossa hyödynnetään tarvittaessa epätasapainon havaitsemiseen liittyviä muita talous- ja rahoitustilannetta kuvaavia indikaattoreita. Kertomuksessa myös todetaan, tarkoittaako kynnysarvojen ala- tai ylärajan ylittyminen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sitä, että epätasapainoa on kenties syntymässä.

2. Päivitetyn tulostaulun julkistamisen yhteydessä komissio antaa kertomuksen, joka sisältää indikaattorien kehitystä selkeyttävän moitteettoman talous-, sosiaali- ja rahoitustilanteen arvioinnin etenkin kilpailukyvyn ja lähentymisen osalta ja jossa hyödynnetään tarvittaessa epätasapainon havaitsemiseen liittyviä muita talous-, sosiaali- ja rahoitustilannetta kuvaavia tai rakenteellisia indikaattoreita. Kertomuksessa otetaan huomioon parhaat käytännöt. Kertomuksessa myös todetaan, tarkoittaako kynnysarvojen ala- tai ylärajan ylittyminen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sitä, että epätasapainoa on kenties syntymässä kyseisessä jäsenvaltiossa, jossain toisessa jäsenvaltiossa tai koko unionissa. Kaikki käytettävissä oleva tieto otetaan huomioon ja päätelmiä ei tehdä pelkästään indikaattoreihin perustuvasta tulostaulusta.

Tarkistus  32

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Osana perussopimuksen 121 artiklan 3 kohdan mukaista monenvälistä valvontamenettelyä neuvosto keskustelee komission kertomuksesta ja antaa sitä koskevat päätelmät. Euroryhmä keskustelee kertomuksesta siltä osin kuin se liittyy suoraan tai välillisesti jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro.

4. Osana SEUT-sopimuksen 121 artiklan 3 kohdan mukaista monenvälistä valvontamenettelyä ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaista työllisyyspolitiikan toteuttamista koskevaa tarkastelua neuvosto keskustelee komission kertomuksesta ja antaa sitä koskevat päätelmät työllisyyskomiteaa ja työmarkkinaosapuolia kuultuaan. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi järjestää komission kertomuksesta julkisia keskusteluja. Euroryhmä keskustelee kertomuksesta siltä osin kuin se liittyy suoraan tai välillisesti jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro.

Tarkistus  33

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissio tarkastelee edellä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut neuvoston ja euroryhmän keskustelut huomioon ottaen perusteellisesti kutakin jäsenvaltiota, joissa komission mukaan esiintyy epätasapainoa tai epätasapainon syntymisen uhka. Tässä arvioinnissa on tarkasteltava, esiintyykö kyseisessä jäsenvaltiossa epätasapainoa ja voidaanko epätasapainoa pitää liiallisena.

1. Komissio tarkastelee edellä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut neuvoston ja euroryhmän keskustelut huomioon ottaen perusteellisesti kutakin jäsenvaltiota, joissa komission mukaan esiintyy epätasapainoa tai epätasapainon syntymisen uhka. Tässä arvioinnissa on tarkasteltava, esiintyykö kyseisessä jäsenvaltiossa epätasapainoa ja voidaanko epätasapainoa pitää liiallisena. Perusteellisen tarkastelun on perustuttava useiden taloudellisten muuttujien tarkkaan tutkimiseen ja siinä on otettava huomioon kansalliset työmarkkinasuhteisiin ja työmarkkinaosapuolien vuoropuheluun liittyvät erityispiirteet.

Tarkistus  34

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) tapauksen mukaan se, onko tarkastelun kohteena oleva jäsenvaltio toteuttanut perussopimuksen 121 ja 126 artiklan ja tämän asetuksen 6, 7, 8 ja 10 artiklan mukaisia neuvoston suosituksia tai kehotuksia noudattavia aiheellisia toimia;

a) tapauksen mukaan se, onko tarkastelun kohteena oleva jäsenvaltio toteuttanut SEUT-sopimuksen 121, 126 ja 148 artiklan ja tämän asetuksen 6, 7, 8 ja 10 artiklan mukaisia neuvoston suosituksia tai kehotuksia noudattavia aiheellisia toimia, sekä tällaisten suositusten taloudelliset, sosiaaliset ja muut merkittävät seuraukset;

Tarkistus  35

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jos komissio katsoo tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetun perusteellisen tarkastelun tehtyään, että jäsenvaltiossa esiintyy epätasapainoa, se ilmoittaa asiasta neuvostolle. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen.

1. Jos komissio katsoo tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetun perusteellisen tarkastelun tehtyään, että jäsenvaltiossa esiintyy epätasapainoa, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Neuvosto voi komission suosituksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset SEUT-sopimuksen121 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen.

Tarkistus  36

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Tavanomaisissa olosuhteissa perusteellisen tarkastelun tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle politiikan koordinointia koskevan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

Tarkistus  37

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Neuvosto antaa suosituksistaan tiedon Euroopan parlamentille. Neuvoston suositukset julkistetaan.

2. Neuvosto antaa suosituksistaan tiedon kansallisille parlamenteille. Neuvoston suositukset julkistetaan.

Tarkistus  38

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Neuvoston ja komission suosituksissa ei saa puuttua palkanmuodostuksen kaltaisiin aloihin, jotka selkeästi eivät kuulu unionin toimivaltaan. Neuvoston ja komission on pidettävä kansallisia työmarkkinakäytäntöjä ja -perinteitä erittäin tärkeinä ja niiden on oltava ratkaisevassa asemassa laadittaessa kaikkia suosituksia, jotka vaikuttavat työmarkkinaosapuolten vastuuseen tai erityisasemaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa.

Tarkistus  39

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jos komissio katsoo 5 artiklassa tarkoitetun perusteellisen tarkastelun tehtyään, että kyseisessä jäsenvaltiossa on liiallinen epätasapaino, se ilmoittaa asiasta neuvostolle.

1. Jos komissio katsoo 5 artiklassa tarkoitetun perusteellisen tarkastelun tehtyään, että kyseisessä jäsenvaltiossa on liiallinen epätasapaino, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Tarkistus  40

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisia suosituksia, joissa todetaan liiallisen epätasapainon olemassaolo ja suositellaan kyseiselle jäsenvaltiolle, että se toteuttaisi korjaavia toimia. Suosituksissa esitetään epätasapainon luonne ja täsmennetään toteutettavat korjaavat toimet yksityiskohtaisesti sekä määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava nämä korjaavat toimet. Neuvosto voi päättää julkistaa suosituksensa perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2. Neuvosto voi komission suosituksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan antaa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisia suosituksia, joissa todetaan liiallisen epätasapainon olemassaolo ja suositellaan kyseiselle jäsenvaltiolle, että se toteuttaisi korjaavia toimia. Suosituksissa esitetään epätasapainon luonne ja täsmennetään toteutettavat korjaavat toimet yksityiskohtaisesti sekä määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava nämä korjaavat toimet. Neuvosto voi päättää julkistaa suosituksensa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Tarkistus  41

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden, joiden osalta on käynnistetty liiallista epätasapainoa koskeva menettely, on toimitettava neuvostolle ja komissiolle korjaussuunnitelma 7 artiklan mukaisissa suosituksissa määritellyssä määräajassa. Korjaussuunnitelmassa on vahvistettava erityiset ja konkreettiset politiikkaan liittyvät toimet, jotka kyseinen jäsenvaltiot on toteuttanut tai jotka se aikoo toteuttaa, ja niiden toteuttamisen aikataulu.

1. Jäsenvaltioiden, joiden osalta on käynnistetty liiallista epätasapainoa koskeva menettely, on toimitettava neuvostolle ja komissiolle korjaussuunnitelma SEUT-sopimuksen 7 artiklan mukaisissa suosituksissa määritellyssä määräajassa. Korjaussuunnitelmassa on hyödynnettävä kaikkia viranomaisten käytettävissä olevia poliittisia välineitä kansalaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansallisten sidosryhmien perusoikeuksia kunnioittaen. Korjaussuunnitelmassa on vahvistettava erityiset ja konkreettiset politiikkaan liittyvät toimet, jotka kyseinen jäsenvaltiot on toteuttanut tai jotka se aikoo toteuttaa, ja niiden toteuttamisen aikataulu.

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jos taloudellinen tilanne muuttuu, neuvosto voi komission suosituksesta muuttaa 7 artiklan mukaisia suosituksia samassa artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava tarkistettu korjaussuunnitelma, jota arvioidaan 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4. Jos taloudellinen tilanne muuttuu, neuvosto voi komission suosituksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan muuttaa 7 artiklan mukaisia suosituksia samassa artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Kyseisen jäsenvaltion on toimitettava tarkistettu korjaussuunnitelma, jota arvioidaan 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Tarkistus  43

Ehdotus asetukseksi

-12 artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

-12 artikla

 

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

 

1. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan tässä artiklassa säädettyjä ehtoja.

 

2. Siirretään komissiolle neljän vuoden ajaksi ...* lukien valta antaa 3 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen neljän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

 

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 1 ja 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon.

 

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

5. Säädösvallan siirron nojalla 3 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti annettu säädös voi tulla voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole vastustanut sitä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen tämän määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kolmella kuukaudella.

 

_____

* Tämän asetuksen voimaantulopäivä.

Tarkistus  44

Ehdotus asetukseksi

-12 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-12 a artikla

 

Uudelleenarviointi

 

1. Komissio julkaisee viimeistään ... * ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa arvioidaan muun muassa:

 

a) onko tulostaulun indikaattorien ja kynnysarvojen avulla onnistuttu havaitsemaan syntyvää epätasapainoa ja seuraamaan sen kehitystä

 

b) talouspolitiikan tehokkaan koordinoinnin edistymistä SEUT-sopimuksen mukaisesti.

 

2. Kertomus ja siihen liittyvät mahdolliset ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

______

* Virallinen lehti: lisätään päivämäärä, joka on xxx vuotta tämän asetuksen voimaantulosta.

Tarkistus  45

Ehdotus asetukseksi

Liite (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

LIITE

 

Edellä 3 artiklassa tarkoitettu tulostaulun indikaattoriluettelo voi sisältää seuraavia indikaattoreita:

 

(1) tavara- ja palvelumarkkinat (inflaatio, vaihtotase, julkisen ja yksityisen sektorin T&K-menot, asuminen, maatalous ja energian hintakehitys)

 

(2) pääomamarkkinat (luottojen kasvu, julkinen ja yksityinen velka, julkiset ja yksityiset investoinnit, suorat ulkomaiset sijoitukset – ulkomainen nettovarallisuusasema)

 

(3) työmarkkinat (työllisyys- ja työttömyysaste sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, palkka- ja palkkioasteikko, investoinnit koulutukseen, köyhyys

 

(4) verotus (työn ja pääoman verokannat)

 

(5) finanssipoliittinen, taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä kestävyys

 

(6) kokonaiskysyntä ja -tarjonta

 

(7) sisäiset tuloerot

 

(8) työtulojen osuus BKT:stä ja yksikkökohtaiset voittomarginaalit

 

(i) omaisuuserien ja energian hintakehitys

 

(j) vientimarkkinaosuuksien kehitys unionin ja kolmansien maiden markkinoilla sekä ulkomainen nettovarallisuusasema

 

(k) kolmansien maiden suorien ulkomaisten sijoitusten virrat.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen

Viiteasiakirjat

KOM(2010)0527 – C7-0301/2010 – 2010/0281(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ECON

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

21.10.2010

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Pervenche Berès

21.10.2010

 

 

Valiokuntakäsittely

1.12.2010

25.1.2011

 

 

Hyväksytty (pvä)

16.3.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

2

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Jean-Luc Bennahmias, Pervenche Berès, Mara Bizzotto, Philippe Boulland, David Casa, Alejandro Cercas, Marije Cornelissen, Frédéric Daerden, Karima Delli, Proinsias De Rossa, Frank Engel, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Thomas Händel, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Liisa Jaakonsaari, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Rovana Plumb, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Raffaele Baldassarre, Sven Giegold, Gesine Meissner, Antigoni Papadopoulou, Evelyn Regner

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Liam Aylward, Fiona Hall, Jacek Włosowicz


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen

Viiteasiakirjat

KOM(2010)0527 – C7-0301/2010 – 2010/0281(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

29.9.2010

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

21.10.2010

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

21.10.2010

EMPL

21.10.2010

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

BUDG

20.10.2010

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Elisa Ferreira

21.9.2010

 

 

Oikeusperustan kyseenalaistaminen

       JURI-lausunto annettu (pvä)

JURI

12.4.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

26.10.2010

24.1.2011

22.3.2011

 

Hyväksytty (pvä)

19.4.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Rachida Dati, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Philippe Lamberts, Astrid Lulling, Arlene McCarthy, Íñigo Méndez de Vigo, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marta Andreasen, Herbert Dorfmann, Robert Goebbels, Carl Haglund, Krišjānis Kariņš, Barry Madlener, Claudio Morganti, Andreas Schwab

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Karima Delli, Monika Hohlmeier

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

29.4.2011

Päivitetty viimeksi: 26. toukokuuta 2011Oikeudellinen huomautus