Menettely : 2010/0277(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0184/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0184/2011

Keskustelut :

PV 22/06/2011 - 16
PV 22/06/2011 - 18
CRE 22/06/2011 - 15

Äänestykset :

PV 23/06/2011 - 12.13
PV 23/06/2011 - 12.15
CRE 23/06/2011 - 12.13
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
PV 28/09/2011 - 4.13
CRE 28/09/2011 - 4.13
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0426

MIETINTÖ     *
PDF 339kWORD 313k
6. toukokuuta 2011
PE 454.691v02-00 A7-0184/2011

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista

(KOM(2010)0523 – C7-0397/2010 – 2010/0277(NLE))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Vicky Ford

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista

(KOM(2010)0523 – C7-0397/2010 – 2010/0277(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2010)0523),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 14 kohdan kolmannen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0397/2010),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0184/2011),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

PARLAMENTIN TARKISTUKSET*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

NEUVOSTON DIREKTIIVI

jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 14 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

sekä katsoo seuraavaa:

(-1 a)  Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saadut kokemukset osoittavat, että unionissa tarvitaan kiireesti parempaa talouden ohjausjärjestelmää, jonka olisi perustuttava jäsenvaltioiden voimakkaampaan sitoutumiseen yhdessä sovittuihin sääntöihin ja toimintalinjoihin sekä vankempiin unionin tason valvontajärjestelyihin jäsenvaltioiden talouspolitiikalle.

(1)      Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä. Talouden viimeaikaiset tapahtumat ovat tuoneet uusia haasteita finanssipolitiikalle koko unionissa. Eritoten on korostunut se, että niihin sääntöihin ja menettelyihin, jotka muodostavat julkisen talouden kehykset jäsenvaltioissa, olisi sovellettava yhtenäisiä vaatimuksia. Erityisesti on tarpeen tarkentaa, mitä kansallisten viranomaisten olisi tehtävä noudattaakseen perussopimuksiin liitetyn, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) ja varsinkin sen 3 artiklan määräyksiä sekä Eurooppa-neuvoston vahvistamien strategioiden ja poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevia sitoumuksiaan.

(1 a)   Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) määrätään, että unionin olisi otettava politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

(1 b)   Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2010 pitämässään kokouksessa uuden työllisyyttä ja kasvua koskevan strategian eli Eurooppa 2020 -strategian, jotta unioni voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua yhdistettynä työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkeaan tasoon. Eurooppa-neuvosto päätti myös käynnistää 1 päivänä tammikuuta 2011 politiikan koordinointia koskevan eurooppalaisen ohjausjakson, jotta jäsenvaltiot hyötyisivät varhaisesta koordinoinnista unionin tasolla ja jotta mahdollistettaisiin tehostettu valvonta ja talousarviotoimenpiteiden sekä kasvua ja työllisyyttä edistävien rakenteellisten uudistusten samanaikainen arviointi.

(1 c)    Tämä direktiivi on osa talouden ohjausjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä, jolla pyritään vakauttamaan unionin taloutta pitkällä aikavälillä.

(1 d)   Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä talouden ohjausjärjestelmän valmiin kehyksen olisi täydennettävä ja vastattava unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa.

(1 e)    Dynaamisten sisämarkkinoiden saavuttamista ja ylläpitämistä olisi pidettävä yhtenä talous- ja rahaliiton asianmukaisen ja häiriöttömän toiminnan edellytyksistä.

(1 f)    Talouden ohjausta ja hallintaa koskevan parannetun kehyksen olisi nojauduttava useisiin toisiinsa liittyviin ja keskenään johdonmukaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimintalinjoihin, joihin kuuluvat erityisesti unionin kasvu- ja työllisyysstrategia, monenkeskinen valvontakehys (eurooppalainen ohjausjakso), tehokas kehys julkisen talouden liian epävakaan rahoitusaseman estämiseksi ja korjaamiseksi (kasvu- ja vakaussopimus), vankka kehys makrotaloudellisen epätasapainon estämiseksi ja korjaamiseksi, tehostettu rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta.

(1 g)   Euroalueen velkakriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kattavia ja yhdennettyjä toimia, sillä osaratkaisuihin perustuva lähestymistapa ei ole tähän mennessä osoittautunut toimivaksi.

(1 h)   Talouden ohjausjärjestelmän lujittamisen yhteydessä on vahvistettava myös unionin talouden ohjausjärjestelmän demokraattista legitimiteettiä, johon päästäisiin Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien entistä tiiviimmällä ja oikea-aikaisemmalla osallistumisella talous- ja budjettipolitiikkojen koordinointimenettelyjen kaikkiin vaiheisiin.

(1 i)    Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson (jäljempänä "ohjausjakso") olisi oltava keskeisessä asemassa toteutettaessa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 1 kohdan mukaista vaatimusta siitä, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä yhteen. Avoimuus, vastuullisuus ja riippumaton valvonta ovat erottamaton osa parannettua talouden ohjausjärjestelmää. Neuvoston ja komission olisi julkistettava ja perusteltava kantansa ja päätöksensä talouspolitiikkojen koordinointimenettelyjen asianmukaisissa vaiheissa.

(1 j)    Jäsenvaltioiden poliittinen vastaus arviointeihin, päätöksiin, suosituksiin ja varoituksiin, joita komission tai neuvosto antaa niille ohjausjakson yhteydessä, on otettava huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevien ja korjaavien osien toteutuksessa ja euroalueen makrotaloudellisen epätasapainon korjaamiseen tähtäävien toimien toteutuksessa.

(2)      Jäsenvaltioissa julkisyhteisöt ja julkisyhteisöjen alasektorit harjoittavat julkista tilinpitoa, johon sisältyy senkaltaisia osatekijöitä kuin kirjanpito, sisäinen tarkastus, tilinpäätökset ja tilintarkastukset. Näiden osalta olisi tehtävä ero tilastotietoihin, jotka liittyvät julkisen talouden toteutumiin ja perustuvat tilastointimenetelmiin, sekä ennusteisiin tai talousarviotoimiin, jotka koskevat julkisen talouden tulevaa kehitystä.

(3)      Täydelliset ja luotettavat julkisen tilinpidon käytänteet kaikilla julkisyhteisöjen sektoreilla ovat ennakkoedellytys korkealaatuisten ja eri jäsenvaltioiden kesken verrattavissa olevien tilastojen tuottamiseksi.

(4)      Julkista taloutta koskevien tietojen saatavuus on olennaisen tärkeää julkista taloutta koskevan unionin valvontakehyksen asianmukaisen toiminnan kannalta. Ajantasaisten ja luotettavien julkisen talouden tietojen säännöllinen saatavuus on avaintekijä asianmukaisessa ja hyvin ajoitetussa seurannassa, joka puolestaan mahdollistaa pikaiset toimet, jos julkisen talouden kehitys tai yleinen taloudellinen tilanne muuttuu epäsuotuisaksi. Ratkaisevan tärkeää julkisen talouden tietojen laadun varmistamisessa on avoimuus, jonka on merkittävä tällaisten tietojen säännöllistä julkista saatavuutta.

(5)      Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009(2) vahvistetaan oikeudellinen kehys Euroopan tilastojen tuottamiseksi tavoitteena unionin politiikkojen muotoileminen, soveltaminen, seuraaminen ja arvioiminen. Mainitussa asetuksessa säädetään lisäksi periaatteista, jotka kattavat Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja jakelemisen. Näitä ovat ammatillinen riippumattomuus, puolueettomuus, objektiivisuus, luotettavuus, tilastosalaisuus ja kustannustehokkuus. Kustakin periaatteesta esitetään tarkka määritelmä. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 479/2009(3), sellaisena kuin se on muutettuna, lujitetaan komission toimivaltaa tarkastaa liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä käytetyt tilastotiedot.

(5 a)   Jotta lisätään luottamusta Euroopan tilastoihin ja varmistetaan kansallisten tilastoviranomaisten ammatillinen riippumattomuus, jäsenvaltioiden olisi edelleen sitouduttava täysimääräisesti soveltamaan Euroopan tilastoista annettua asetusta (EY) N:o 223/2009 ja erityisesti tilastollisia periaatteita, jotka on vahvistettu Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä, jotka komissio on hyväksynyt kansallisten ja yhteisön tilastoviranomaisten riippumattomuudesta, koskemattomuudesta ja vastuuvelvollisuudesta 25 päivänä toukokuuta 2005 antamassaan suosituksessa. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että kansallisille tilastoviranomaisille annetaan tarvittava riippumattomuus talousarviomäärärahojen ja tilastotietojen julkaisemisen suhteen sekä avoin menettely ylemmän johdon nimittämistä ja irtisanomista varten. Lisäksi kansallisten valtiontalouden tarkastusvirastojen olisi oltava ammatillisesti yhtä riippumattomia, jotta varmistetaan täysi luottamus raportointiin Euroopan tasolla.

(6)      Liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa määritellään ilmaisut 'julkinen', 'alijäämä' ja 'sijoitus' viittaamalla Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT), joka on korvattu Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmällä yhteisössä (hyväksytty Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2223/96(4), jäljempänä 'EKT 95').

(7)      Puolueelliset ja epärealistiset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää julkisen talouden suunnittelun tehokkuutta ja näin ollen haitata sitoutumista budjettikuriin. Avoimuus ja ennustusmenetelmien validointi parantaisivat puolestaan merkittävästi makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laatua julkisen talouden suunnittelussa.

(8)      Komission ja jäsenvaltioiden kannalta ratkaisevan tärkeää sen varmistamisessa, että finanssipolitiikassa turvaudutaan realistisiin ennusteisiin, on avoimuus, jonka on merkittävä paitsi virallista makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien virallisten ennusteiden niin myös näiden ennusteiden perustan muodostavien menetelmien, oletusten ja parametrien julkaisemista ja julkista saatavuutta.

(9)      Vaihtoehtoiset skenaariot ja niiden vastaava vaikutus julkisen talouden ennusteisiin täydentävät makrotalouden keskiskenaariota ja antavat mahdollisuuden analysoida, miten julkisen talouden muuttujat kehittyisivät toisenlaisissa talouden oletuksissa, ja siten pienentävät huomattavasti riskiä, että virheelliset ennusteet vaarantavat budjettikurin.

(10)    Komission ennusteet ja tieto malleista, joihin ne perustuvat, tarjoavat jäsenvaltiolle hyödyllisen vertailuarvon keskiskenaariota varten ja antavat niille mahdollisuuden arvioida julkisen talouden suunnittelussa käytettyjä ennusteita, vaikka laajuus, jossa jäsenvaltioiden voidaan olettaa ottavan komission ennusteet huomioon, vaihtelee ennusteen laatimisajankohdan sekä ennustusmenetelmien ja -oletusten verrattavuuden mukaan. Muiden riippumattomien kansainvälisten tai kansallisten elinten ennusteet voivat myös tarjota hyödyllisiä vertailuarvoja.

(10 a) Jos komission ennusteet tarjoavat niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, ennusteita huomattavasti tarkemman kuvan nykyisestä taloudellisesta tilanteesta, näitä jäsenvaltioita olisi vaadittava käyttämään komission ennusteita julkisen taloutensa suunnittelun perustana.

(10 b) Merkittävät poikkeamat jäsenvaltioiden ja komission ennusteiden välillä olisi selvitettävä tarkkaan vakaus- ja lähentymisohjelmissa, jotka laaditaan vakaus- ja julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti(5).

(10 c)  Koska jäsenvaltioiden talousarviot, tulot ja maksut ja unionin talousarvio ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa, erityisesti hankkeiden yhteisrahoituksen osalta unionin talousarvion ennusteiden laatimiselta olisi vaadittava samaa avoimuutta kuin jäsenvaltioilta. Tässä yhteydessä unionin talousarviota olisi analysoitava rinnan jäsenvaltioiden talousarvioiden kanssa ohjausjakson aikana.

(10 d) Jäsenvaltion ennusteiden avoimuus ja selkeys voitaisiin varmistaa komission ja kyseisen jäsenvaltion välisellä sopimuksella ennustusmenetelmistä ja julkisen talouden ennusteiden laadinnassa käytettyjen oletusten tyypistä ja valikoimasta. Näin vältettäisiin makrotalouden skenaarioiden konfliktit ja lisättäisiin julkisen talouden suunnittelussa käytettyjen ennusteiden paikkansapitävyyttä.

(11)    Makrotalouden ja julkisen talouden virallisten ennusteiden laatu paranisi, jos riippumaton julkinen elin tarkastaisi ennusteet suunnitteluvaiheessa. Perusteelliseen tarkistukseen sisältyy taloudellisten oletusten tarkastelu, vertailu muiden toimielinten laatimiin ennusteisiin ja arvio siitä, miten aiemmat ennusteet ovat onnistuneet.

(12)    Kun otetaan huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa on havaittu sääntöperusteisten julkisen talouden kehysten edistävän tehokkaasti budjettikuria, julkista taloutta koskevan lujitetun unionin valvontakehyksen kulmakivenä on oltava vahvat kansalliset finanssipoliittiset säännöt, jotka ovat yhdenmukaisia unionin finanssipoliittisten tavoitteiden kanssa. Finanssipoliittiset säännöt ovat todennäköisemmin tehokkaita, jos ne asetetaan kansallisella tasolla kansallisten näkökohtien huomioon ottamiseksi ja sitoutumisen varmistamiseksi. Parhaiden käytäntöjen mukaan finanssipoliittisissa säännöissä olisi vältettävä menneisyyteen keskittyvää näkökulmaa, joka ei ehkä anna todellista selitystä kertaluonteisille korvauksille tai tuloille eikä siksi välttämättä anna tarkkaa kuvaa tulevasta käyttäytymisestä. Vahvoihin finanssipoliittisiin sääntöihin olisi sisällytettävä hyvin täsmennetyt tavoitemääritelmät sekä mekanismit tehokasta ja oikein ajoitettua seurantaa varten. Lisäksi toimintapolitiikasta saatu kokemus on osoittanut, että sääntöjen noudattamatta jättämiseen on liitettävä seuraamuksia, joiden ei välttämättä tarvitse verottaa muuta kuin mainetta, jotta numeeriset säännöt toimisivat tehokkaasti.

(12 a) Finanssipolitiikan alalla toimivilla riippumattomilla elimillä tai instituutioilla voi olla arvokas rooli finanssipolitiikan harjoittamisessa siten, että ne tarjoavat asiantuntemusta ja varmistavat avoimuuden ja uskottavuuden. Tällaiset riippumattomat julkiset elimet voivat muun muassa antaa ja tarkastaa makrotalouteen ja julkiseen talouteen liittyviä ennusteita, arvioida jäsenvaltioiden hallitusten finanssipolitiikan suuntaa sekä ilmoitettujen finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamista, myös seuraamalla kansallisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista.

(12 b) Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, olisi varmistettava, että niillä on käytössään finanssielin, joka muun muassa valvoo kansallisten finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista, mukaan luettuna poikkeuksen mahdollistavan lausekkeen käyttöönottoa.

(12 c)             Niiden erityistilanteiden määrää, joissa numeerisia finanssipoliittisia sääntöjä voidaan jättää väliaikaisesti noudattamatta, olisi rajoitettava.

(12 d) Poikkeuksen mahdollistavat lausekkeet, jotka sallivat väliaikaisen poikkeamisen kansallisista finanssipoliittisista säännöistä, koskevat vakavia ja poikkeuksellisia taloudellisia tilanteita ja lieventäviä tekijöitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o .../... säädetyin edellytyksin.

(13)    Euroopan unionin jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa, ja julkista taloutta olisi pyrittävä vakauttamaan pääasiassa hyvinä aikoina. Hyvin täsmennetyt numeeriset finanssipoliittiset säännöt edistävät näitä tavoitteita. Näihin numeerisiin finanssipoliittisiin sääntöihin olisi sisällytettävä julkisten menojen valvonnan vahvistamista koskeva tavoite.

(14)    Finanssipolitiikan kansallisessa suunnittelussa päästään sopusointuun vakaus- ja kasvusopimuksen molempien osien eli ennalta ehkäisevän ja korjaavan osion kanssa ainoastaan, jos omaksutaan monivuotinen näkökulma ja erityisesti pyritään saavuttamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteet. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykset ovat ehdottoman tärkeät sen varmistamisessa, että jäsenvaltioiden julkisen talouden kehykset ovat unionin lainsäädännön mukaisia. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97(6) hengen mukaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää ja korjaavaa osiota ei tulisi tarkastella toisistaan erillään

(14 a) Eurooppa-neuvosto hyväksyi maalis- ja kesäkuussa 2010 älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 -strategian, jonka se toivoi perustuvan talouspolitiikkojen koordinoinnin vahvistamiseen. Koska talouden ohjausjärjestelmässä julkinen velka on yhdenvertaisessa asemassa alijäämän kanssa, julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksellä olisi myös lievitettävä tulevien sukupolvien taakkaa.

(15)    Vaikka vuotuisen talousarviolainsäädännön hyväksyminen on keskeinen osa budjettimenettelyä, jossa jäsenvaltiot hyväksyvät tärkeitä julkista taloutta koskevia päätöksiä, useimmilla finanssipoliittisilla toimenpiteillä on julkiseen talouteen kohdistuvia vaikutuksia, jotka menevät paljon vuotuista budjettikierrosta pidemmälle. Yksivuotinen näkökulma on sen vuoksi riittämätön perusta finanssipolitiikalle. Jotta kansallisella tasolla voidaan ottaa huomioon, että näkökulma julkista taloutta koskevassa unionin valvontakehyksessä on monivuotinen, vuotuisen talousarviolainsäädännön suunnittelun olisi rakennuttava monivuotiselle perustalle, joka pohjautuu julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykseen, edellyttäen, että noudatetaan aikataulua, johon jäsenvaltioiden parlamentit pystyvät sitoutumaan.

(15 a) Ottaen huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisesti unionin toimivaltaa rajoittaa annetun toimivallan periaate, vastavalituilla hallituksilla on julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen vahvistamisesta ja finanssipolitiikan monivuotisen suunnittelun käyttöönotosta huolimatta mahdollisuus muuttaa suunnitelmien voimassaolon aikana aiempia poliittisia valintoja omien painopisteidensä mukaisesti. Nämä painopisteet on kuitenkin asetettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 126 artiklan asettamissa rajoissa.

(16)    Perussopimuksessa ja eritoten vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistettuja julkisen talouden valvontakehyksen määräyksiä ja säännöksiä sovelletaan koko julkishallintoon, joka kattaa asetuksen (EY) N:o 2223/96 mukaisesti seuraavat alasektorit: valtionhallinto, osavaltiohallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot. julkisen talouden valvontakehystä koskevia jäsenvaltioiden määräyksiä, jotka on vahvistettu SEUT-sopimuksessa ja eritoten vakaus- ja kasvusopimuksessa, olisi päivitettävä kansainvälisten julkisen sektorin tilinpäätösstandardien (IPSAS) perusteella.

(17)    Hyvin monissa jäsenvaltioissa julkista taloutta on hajautettu huomattavasti ja budjettivaltaa on siirretty valtiotasoa alemmille hallinnon tasoille. Valtiotasoa alempien hallinnon tasojen merkitys sen varmistamisessa, että vakaus- ja kasvusopimusta noudatetaan, on näin ollen lisääntynyt huomattavasti, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että julkista taloutta koskevissa kansallisissa kehyksissä vahvistetut velvollisuudet ja menettelyt varmasti kattavat kaikki julkisyhteisöjen alasektorit. Erityisesti, muttei yksinomaan, tämä koskee jäsenvaltioita, joissa on hajautetumpi hallinnollinen rakenne.

(18)    Jotta julkisen talouden kehyksillä edistettäisiin tehokkaasti budjettikuria ja julkisen talouden kestävyyttä, niiden olisi katettava julkinen talous laajalti. Tästä syystä sellaisten talousarvion ulkopuolisten rahastojen ja elinten toiminnasta, joilla on viipymätön tai keskipitkän aikavälin vaikutus jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasemaan, olisi raportoitava avoimesti. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksissä olisi nimenomaisesti puututtava niiden odotettavissa olevaan tai mahdolliseen vaikutukseen julkisen talouden rahoitusasemiin ja velkaan.

(18 a) Komission olisi arvioitava jatkuvasti tämän direktiivin täytäntöönpanoa. Parhaita käytäntöjä olisi kartoitettava ja jaettava erityisesti riippumattomien finanssielinten rakenteen ja roolin osalta.

(18 b) Tämän direktiivin tarkoitus ja sen ominaispiirteet edellyttävät, että se pannaan jäsenvaltioissa täytäntöön tavalla, joka vastaa mahdollisimman tarkkaan direktiivin tekstiä. Tämä koskee tietenkin kaikkia jäsenvaltioita, mutta erityisesti osallistuvia jäsenvaltioita.

(18 c)  Euroalueen jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä kansallisiin julkisen talouden kehyksiinsä useita ominaisuuksia niiden ominaisuuksien lisäksi, jotka tämän direktiivin mukaisesti koskevat kaikkia jäsenvaltioita. Euroalueen jäsenvaltioille asetettuja erityismääräyksiä koskevassa luvussa vahvistetaan kaksi tällaista ominaisuutta: budjettiprosessien olisi suuntauduttava ylhäältä alaspäin ja riippumattomien laitosten, joilla on finanssipoliittista asiantuntemusta, olisi toteutettava riippumatonta seurantaa, analyyseja, arviointeja ja ennusteita. Euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot voivat sisällyttää vapaaehtoisesti osan tai kaikki näistä lisäominaisuuksista kansallisiin julkisen talouden kehyksiinsä.

(18 d) Jäsenvaltioilla, joiden rahayksikkö ei ole euro, olisi oltava oikeus soveltaa talouden ohjausjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden SEUT-sopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

(19)    Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa toteutettavan toimen tavoitetta eli perussopimuksessa vaadittua budjettikurin yhdenmukaista noudattamista, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

Kohde ja määritelmät

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten ominaispiirteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka ovat tarpeen varmistettaessa, että jäsenvaltiot noudattavat julkistalouden liiallisia alijäämiä koskevaa velvoitettaan perussopimuksen 126 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon asiaankuuluvat pöytäkirjat, mukaan luettuna pöytäkirja N:o 15.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 12) määriteltyjä ilmaisuja 'julkinen', 'alijäämä' ja 'sijoitus'.

Lisäksi sovelletaan seuraavaa määritelmää:

a) 'osallistuvat jäsenvaltiot' tarkoittaa jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro;

b) 'jäsenvaltiot, joita koskee poikkeus' tarkoittaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole osallistuvia jäsenvaltioita.

c) 'julkisen talouden kehys' tarkoittaa järjestelyjä, menettelyjä ja instituutioita, jotka ovat julkisyhteisöjen finanssipolitiikan perustana, ja erityisesti seuraavia:

i)           julkisen talouden tilinpitoa ja tilastotietojen raportointia koskevat järjestelmät;

ii)           ennusteiden laatimista julkisen talouden suunnittelua varten koskevat säännöt ja menettelyt;

iii)          kansalliset numeeriset finanssipoliittiset säännöt, joissa mukautetaan finanssipolitiikan harjoittaminen jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen mukaisiin velvoitteisiin ilmaistuna julkisen talouden kehitystä kuvaavana yleisindikaattorina, kuten julkisyhteisöjen alijäämä, varainhankinta, velka tai jokin niiden keskeinen osatekijä;

iv)          budjettimenettelyt, jotka sisältävät budjettiprosessin kaikkien vaiheiden perustana olevat menettelysäännöt;

v)          julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykset tarkennettuna kansallisten budjettimenettelyjen kokonaisuutena, jolla finanssipolitiikan aikajänne ulotetaan vuotuista talousarvioaikataulua pidemmälle, mukaan lukien toimintapolitiikan painopisteiden ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen;

vi)          budjettimenettelyn osatekijöiden avoimuuden lisäämiseen pyrkivät riippumatonta seurantaa, analysointia, arviointia ja validointia koskevat järjestelyt, mukaan lukien riippumattomien finanssipoliittisten asiantuntijalaitosten tai finanssipolitiikan alalla toimivien instituutioiden toimivaltuudet;

vii)         mekanismit ja säännöt, joilla säännellään julkisen talouden suhteita viranomaisten välillä julkisyhteisöjen eri alasektoreilla.

2 a artikla

Jäsenvaltiot, joita koskee poikkeus

Jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, voi soveltaa tässä direktiivissä säädettyjä, osallistuviin jäsenvaltioihin sovellettavia sääntöjä, ja jos se niin tekee, sen on ilmoitettava tästä komissiolle. Ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kyseisen jäsenvaltion katsotaan olevan tässä asetuksessa tarkoitettu osallistuva jäsenvaltio ilmoituksen julkaisupäivämäärää seuraavasta päivästä alkaen.

II LUKU

Tilinpito ja tilastot

3 artikla

1.          Jotta varmistettaisiin oikea-aikainen ja täsmällinen raportointi EKT:n tietojen lähettämisohjelman edellyttämästä vuotuisesta ja neljännesvuosittaisesta EKT-perusteisesta julkista taloutta koskevasta tietoaineistosta, jäsenvaltioilla on oltava käytössään julkisen tilinpidon kansalliset, suoriteperusteiset järjestelmät, jotka laajalti ja johdonmukaisesti kattavat kaikki asetuksessa (EY) N:o 2223/96 (EKT 95) määritellyt julkisyhteisöjen alasektorit ▌. Näiden järjestelmien on oltava riippumattoman valvonnan ja tarkastuksen alaisia.

1 a.     Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten lisäksi osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden julkiset tilinpitojärjestelmät ovat riippumattoman valvonnan ja tarkastuksen alaisia.

1 b.     Jäsenvaltioiden on toteutettava toimia hyväksyäkseen kansainvälisen julkisen sektorin tilinpäätösstandardit kolmen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

1 c.     Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisten tilastoviranomaisten ammatillinen riippumattomuus asetuksella (EY) N:o 223/2009 vahvistettujen Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen mukaisesti, sekä kansallisten valtiontalouden tarkastusvirastojen tilastotietojen laatu asetuksen (EY) N:o 479/2009 mukaisesti liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä. Vähimmäistapauksessa tämä edellyttää:

a)        poliittisten vaalien tuloksesta riippumatonta avointa menettelyä ylemmän johdon nimittämistä ja irtisanomista varten;

b)        vuosittain myönnettäviä talousarviomäärärahoja;

c)        tilastotietojen julkaisemisen ajankohdan nimeämistä vähintään yksi vuosi etukäteen.

2.          Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista julkisyhteisöjen alasektoreista on oikeaan aikaan ja säännöllisesti julkisesti saatavilla julkista taloutta koskevat tiedot. Jäsenvaltioiden on etenkin julkaistava

a)     julkista taloutta koskevat kassaperusteiset tiedot (tai vastaavat luvut julkisesta tilinpidosta, jos kassaperusteisia tietoja ei ole saatavilla) seuraavin aikavälein:

–  valtionhallinnon, osavaltiohallinnon ja sosiaaliturvarahastojen osalta kuukausittain kaikista alasektoreista, ennen seuraavan relevantin kuun loppua ja

  paikallishallinnon ja muiden talousarvion ulkopuolisten varojen osalta neljännesvuosittain kuukauden kuluessa relevantista neljännesvuodesta;

b)     yksityiskohtainen täsmäytystaulukko, josta ilmenee kassaperusteisten ja EKT 95 -perusteisten tietoaineistojen välisen siirtymän osatekijät.

III LUKU

Ennusteet

4 artikla

1.        Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen talouden suunnittelu perustuu realistisiin makrotalouden ja julkisen talouden ennusteisiin, joissa käytetään kaikkein ajantasaisimpia tietoja, myös kansallisia ennusteita silloin, kun ne ovat komission ennusteita ajantasaisempia. Finanssipolitiikan suunnittelun on perustuttava makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimpään skenaarioon tai varovaisempaan skenaarioon, jossa yksityiskohtaisesti osoitetaan poikkeamat makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimmästä skenaariosta. Makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat ennusteet on laadittava ottaen tarvittaessa huomioon komission ja muiden asiaa käsittelevien riippumattomien elinten ennusteet. Makrotaloudessa ja finanssipolitiikassa valitun skenaarion ja komission ennusteen välisiä merkittäviä poikkeamia on vertailtava ja ne on selitettävä, erityisesti jos rajatylittäviltä makrotaloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävien ulkoisten muuttujien taso tai kasvu on poikkeaa merkittävästi komission ennusteissa ilmoitetuista arvoista.

1 a.     Komissio julkistaa menetelmät, oletukset ja parametrit, joille sen tekemät makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet perustuvat.

1 b.     Komissio auttaa jäsenvaltiota valmistelemaan talousarvioennusteitaan antamalla ennusteita EU:n menoista ja tuloista vastaavana ajanjaksona.

2.        Finanssipolitiikan suunnittelussa käytettyjen makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden on sisällettävä vaihtoehtoiset makrotalouden skenaariot, jotta voitaisiin tarkastella, miten julkisen talouden muuttujat kehittyisivät erilaisessa taloudellisessa tilanteessa. Makrotalouden ja julkisen talouden ennusteissa käytetyissä vaihtoehtoisissa skenaarioissa on käytettävä opasteena sitä, miten ennusteissa on aiemmin onnistuttu, ja pyrittävä ottamaan huomioon makrotalouden epätasapainon vaikutukset silloin, kun epätasapainoa on ilmennyt makrotalouden epätasapainon ehkäisemistä ja korjaamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2011 mukaisesti.

3.        Ennen makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden tekemistä kukin jäsenvaltio ja komissio voivat tehdä sopimuksen ennustusmenetelmistä ja makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laadinnassa käytettyjen oletusten tyypistä ja valikoimasta. Jäsenvaltioiden on täsmennettävä mikä instituutio on vastuussa ennusteen tekemisestä ja julkistettava viralliset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet, jotka on laadittu finanssipolitiikan suunnittelua varten, myös ennusteiden perustana olevat menetelmät, oletukset ja parametrit.

4.        Jäsenvaltioiden on säännöllisesti annettava riippumattomien laitosten tarkastettavaksi finanssipolitiikan suunnittelussa käytetyt makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet ja lisäksi jälkikäteen arvioitava omat ennusteensa. Tarkastuksen tulokset on julkistettava ja otettava asianmukaisesti huomioon tulevissa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteissa.

Edellä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden lisäksi osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden aiempien ennusteidensa tarkastus hoidetaan riippumattomasti esimerkiksi riippumattoman julkisen laitoksen toimesta. Tarkastus tehdään kerran vuodessa. Riippumattoman tarkastuksen tulokset on julkistettava.

4 a.     Eurostat julkistaa jäsenvaltioiden velan ja alijäämän tason sekä niiden kehityksen vähintään joka kolmas kuukausi.

4 b.     Jos komission ennusteet tarjoavat kolmen peräkkäisen vuoden aikana osallistuvien jäsenvaltioiden ennusteita huomattavasti tarkemman kuvan nykyisestä taloudellisesta toiminnasta, näitä jäsenvaltioita vaaditaan käyttämään komission ennusteita tai kansainvälisten riippumattomien elinten ennusteita julkisen taloutensa suunnittelun perustana edellyttäen, että neuvosto tekee tällaisen päätöksen.

             Neuvosto seuraa tilannetta ja kumoaa ensimmäisen alakohdan nojalla tehdyn päätöksen, kun se katsoo, että jäsenvaltio esittää ennusteita, jotka täyttävät riittävästi tämän artiklan vaatimukset.

IV LUKU

Jäsenvaltioiden sitoutuminen – kansalliset numeeriset finanssipoliittiset säännöt

5 artikla

Jäsenvaltioilla on oltava käytössään kansallisesti sitovat numeeriset finanssipoliittiset säännöt, joilla monivuotisen rahoituskehyksen ajan tehokkaasti edistetään SEUT-sopimukseen, siihen liitetyt pöytäkirjat mukaan luettuina, pohjautuvien velvoitteiden noudattamista finanssipolitiikan alalla. Tällaisten sääntöjen on erityisesti katettava

a)        SEUT-sopimuksen mukaisesti määriteltyjen alijäämän ja velan periaatteiden noudattaminen;

b)        monivuotisen aikajänteen omaksuminen finanssipolitiikan suunnittelussa, mukaan lukien eriytettyjen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden noudattaminen.

6 artikla

Rajoittamatta perussopimuksen määräyksiä, jotka koskevat julkista taloutta koskevaa unionin valvontakehystä, niiden jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, kansallisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen on sisällettävä tiedot, joissa huomioidaan seuraavat osatekijät:

a)        tavoitemääritelmä ja sääntöjen soveltamisala;

b)        sääntöjen noudattamisen tehokas ja oikea-aikainen seuranta, jota voivat esimerkiksi harjoittaa finanssipolitiikan alalla toimivat riippumattomat laitokset, kansalliset budjettivirastot tai -instituutiot;

c)        sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraukset, joista koituu noudattamatta jättämisestä vastuussa oleville viranomaisille selviä poliittisia ja taloudellisia kustannuksia, kuten tehtäviä hoitaville viranomaisille lankeavat sakot;

6 a artikla

Rajoittamatta SEUT-sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat julkista taloutta koskevaa unionin valvontakehystä, osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen on sisällettävä tiedot, joissa huomioidaan seuraavat osatekijät:

a)        tavoitemääritelmä ja sääntöjen soveltamisala;

b)        sääntöjen noudattamisen tehokas ja oikea-aikainen seuranta, jota harjoittavat finanssipolitiikan alalla toimivat riippumattomat elimet tai instituutiot;

c)        sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraukset, joista koituu noudattamatta jättämisestä vastuussa oleville viranomaisille selviä poliittisia ja taloudellisia kustannuksia, kuten tehtäviä hoitaville viranomaisille lankeavat sakot;

7 artikla

Voimassa olevien kansallisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen asettamien rajoitteiden on näyttävä jäsenvaltioiden vuotuisessa talousarviolainsäädännössä.

V LUKU

Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykset

8 artikla

1.        Jäsenvaltioiden on laadittava arvovaltaisesti tarkastettu, tehokas julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys, joka mahdollistaa julkisen talouden suunnittelun vähintään neljän vuoden aikajänteellä sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikan kansallisessa suunnittelussa lähtökohdaksi otetaan monivuotisuus.

2.        Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksiin on sisällyttävä seuraavien seikkojen vahvistamista koskevat menettelyt:

a)        kattavat ja avoimet monivuotiset julkisen talouden tavoitteet, jotka koskevat julkisyhteisöjen alijäämää, velkaa, menoja ja muita mahdollisia julkisen talouden yleisindikaattoreita, varmistaen samalla, että tavoitteet ovat IV luvussa säädettyjen voimassa olevien finanssipoliittisten sääntöjen mukaisia;

b)        kutakin keskeistä meno- ja tuloerää koskevat yksityiskohtaiset ennusteet eroteltuna kunkin julkisyhteisöjen alasektorin mukaan kyseisenä budjettivuonna ja sitä pidemmällä ajanjaksolla politiikan joko säilyessä muuttumattomana tai muuttuessa;

c)        lausunto julkisen talouden keskipitkän aikavälin painopisteistä eroteltuna keskeisten tulo- ja menoerien sekä kunkin julkisyhteisöjen alasektorin mukaan ja osoittaen, miten sopeuttaminen kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta saavutetaan verrattuna ennusteisiin politiikan joko säilyessä muuttumattomana tai muuttuessa.

c a)     lausunto siitä, miten ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen.

3.        Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehysten osana laadittujen ennusteiden on perustuttava III luvun mukaisiin realistisiin makrotalouden ja julkisen talouden ennusteisiin.

9 artikla

Vuotuisen talousarviolainsäädännön on noudatettava julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykseen perustuvia säännöksiä. Vuotuisen talousarvion valmistelun perustana on erityisesti käytettävä 8 artiklan 2 kohdassa tarkennettuja tulo- ja menoennusteita ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykseen perustuvia painopisteitä. Kaikki poikkeamat näistä säännöksistä on perusteltava asianmukaisesti.

9 a artikla

Tämä direktiivi ei estä vastavalittuja hallituksia ajantasaistamasta julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehystä uusien poliittisten painopisteidensä mukaisesti edellyttäen, että:

a)           julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) pienenee riittävästi ja lähestyy riittävän nopeasti viitearvoa;

b)          sen rahoitusasema vastaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteita asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on korostettava eroja aiempaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykseen.

VI LUKU

Julkisen talouden avoimuus ja julkisen talouden kehysten kattavuus

10 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki II, III ja IV luvun noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet ovat johdonmukaisia kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla ja kattavat ne laajalti. Tämän on erityisesti merkittävä tilinpitosääntöjen ja -menettelyjen johdonmukaisuutta, tietojen julkistamisen aikatauluja sekä perusteena olevien tietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmien koskemattomuutta.

11 artikla

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset mekanismit kaikkien julkisyhteisöjen alasektoreiden koordinoimiseksi, jotta kaikki julkisyhteisöjen alasektorit katetaan johdonmukaisesti finanssipolitiikan suunnittelussa ja erityisesti julkista taloutta koskevien ennusteiden laatimisessa ja monivuotisen suunnittelun valmistelussa, kuten julkisen talouden monivuotisessa kehyksessä erityisesti säädetään.

12 artikla

1.          Numeeriset finanssipoliittiset säännöt on suunniteltu sellaisiksi, että niillä varmistetaan, että finanssipoliittiset tavoitteet kattavat kaikki julkisyhteisöjen alasektorit ja vastaavat vakaus- ja kasvusopimuksesta jäsenvaltioille aiheutuvia velvoitteita.

2.          Finanssipoliittisen vastuuvelvollisuuden edistämiseksi on selkeästi määriteltävä viranomaisten budjettivastuu julkisyhteisöjen eri alasektoreilla.

13 artikla

1.          Kaikki talousarvion ulkopuolisten rahastojen ja elinten toiminnot on sisällytettävä tavanomaiseen budjettiprosessiin. Tähän on sisällyttävä näitä rahastoja ja toimintoja koskevien yksityiskohtaisten tietojen antaminen vakiomuotoisissa budjettiasiakirjoissa, jotka esitetään julkisen talouden suunnittelua varten, eritoten julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksestä ja vuotuisesta talousarviolainsäädännöstä käytäviä keskusteluja varten.

2.          Jäsenvaltioiden on julkaistava yksityiskohtaiset tiedot verotuen vaikutuksesta tuloihin.

3.          Jäsenvaltioiden on kaikkien julkisyhteisöjen alasektoreiden osalta julkaistava tiedot varoista ja vastuusitoumuksista, joilla on potentiaalinen tuntuva vaikutus julkisiin talousarvioihin, mukaan lukien valtion takaukset, pääomaosuudet, valtion omistukset kiinteistöala mukaan luettuna, järjestetyt ja järjestämättömät lainat sekä varat ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvat vastuut, myös niiden laajuus ▌.

VI a LUKU

Osallistuvia jäsenvaltioita koskevat erityismääräykset

13 a artikla

1.        Tästä direktiivistä johtuvien velvoitteiden lisäksi ja niitä rajoittamatta osallistuvien jäsenvaltioiden on sisällytettävä julkisen talouden kehyksiinsä:

a)      konsolidoitu toimintatapa, joka tarkoittaa, että budjettisuunnittelussa lähdetään liikkeelle kokonaisnettokulutustasoa koskevasta sopimuksesta, minkä jälkeen varat kohdennetaan määräosuuksina eri ministeriöille, hallintoelimille, rahastoille, paikallis- tai aluehallinnoille; näin tuetaan nettokulutustasojen konsolidoitua noudattamista;

b)      finanssipolitiikan alalla toimiva riippumaton hallintoelin tai instituutio, jonka tehtäviin kuuluu riippumaton seuranta, analysointi, arviointi ja ennusteiden laatiminen kaikilla sellaisilla kansallisen finanssipolitiikan aloilla, jotka saattavat vaikuttaa siihen, noudattaako euroalueeseen kuuluva jäsenvaltio SEUT-sopimuksen 121 ja 126 artiklasta ja näihin artikloihin sekä SEUT-sopimuksen 136 artiklaan perustuvista säännöksistä tai toimenpiteistä johtuvia velvoitteitaan.

2.           Tästä direktiivistä johtuvien velvoitteiden lisäksi ja niitä rajoittamatta muut kuin euroalueen jäsenvaltiot, joihin sovelletaan poikkeusta, voivat sisällyttää osan tai kaikki näistä ominaisuuksista omiin julkisen talouden kehyksiinsä vapaaehtoisesti 2 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

VII LUKU

Loppusäännökset

14 artikla

1.          Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012. Osallistuvien jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin vaatimukset voimaan ottamalla käyttöön tai muuttamalla asiaankuuluvaa kansallista lainsäädäntöä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Kaikkien jäsenvaltioiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisena nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

1 a.     Jäsenvaltioille SEUT-sopimuksesta ja pöytäkirjoista aiheutuvien velvoitteiden selventämiseksi tämän direktiivin 5, 6 ja 7 artiklaa sovelletaan niihin jäsenvaltioihin, jotka ovat ottaneet käyttöön euron tai suunnittelevat sen käyttöönottoa osallistumalla ERM II:een. Muut jäsenvaltiot voivat valita, ottavatko ne määräykset käyttöön, ilmoittamalla asiasta komissiolle kolme kuukautta ennen tämän direktiivin voimaantuloa tai sen jälkeen annettuaan asiasta ilmoituksen kolme kuukautta aikaisemmin.

2.          Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset säännökset kirjallisina komissiolle.

14 a artikla

Komissio julkaisee kolme vuotta 14 artiklassa tarkoitetun voimaansaattamispäivän jälkeen kertomuksen, jossa arvioidaan tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavien säännösten täytäntöönpanoa.

Kertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavien seikkojen täytäntöönpanoa:

a)        kaikkia julkishallinnon alasektoreita koskeva vaatimus julkista taloutta koskevien kassaperusteisten tietojen toimittamisesta;

b)        makrotalouden ennusteiden tarkkuus jälkikäteen tehtävän arvioinnin jälkeen;

c)        numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen laadinta ja tehokkuus;

d)        finanssilaitosten rakenne ja tehokkuus;

e)        julkisen talouden avoimuuden yleinen taso.

15 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

16 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty

Neuvoston puolesta Puheenjohtaja

(1)

EUVL C , , s. .

(2)

EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.

(3)

EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1.

(4)

EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1.

(5)

EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(6)

EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.


OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA

Sharon Bowles

Puheenjohtaja

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Bryssel

Asia:               Lausunto seuraavan lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustasta: ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (KOM(2010)0523, lopullinen – C7 0397/2010 – 2010/0277(NLE))

Arvoisa puheenjohtaja

Pyysitte 4. maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä oikeudellisten asioiden valiokuntaa antamaan työjärjestyksen 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti lausunnon sellaisten erilaisten lainsäädäntöehdotusten oikeusperustasta, joita koskevia oikeusperustan muuttamista koskevia tarkistuksia on esitetty asiasta vastaavassa valiokunnassanne ja/tai työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.

Valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 12. huhtikuuta 2011.

Talouden ohjauspaketilla pyritään vastaamaan tarpeeseen harjoittaa talouspolitiikan yhä tiiviimpää koordinointia ja tiukempaa valvontaa talous- ja rahaliitossa.

Paketti käsittää kuusi lainsäädäntöehdotusta.

Ehdotuksia analysoidaan erikseen liitteessä. Käytännöllisyyden vuoksi seuraavassa on yhteenveto valiokunnan päätelmistä, jotka koskevat asianmukaista oikeusperustaa kussakin tapauksessa:

  Ehdotus parlamentin ja neuvoston asetukseksi makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (KOM(2010)0527, 2010/0281(COD)).

Asetusehdotuksen ainoa tarkoitus on laajentaa talouden valvontaa, minkä mahdollistaa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta. Siksi tämä oikeusperusta vaikuttaa asianmukaiselta.

  Ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (KOM(2010)0523 lopullinen, 2010/ 0277(NLE))

Tämän ehdotuksen päätarkoituksena on lisätä finanssipoliittista vastuullisuutta niin, että asetetaan kansallisia kehyksiä koskevat vähimmäisvaatimukset ja taataan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkuus. Siksi komission ehdottama oikeusperusta, SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohta, vaikuttaa asianmukaiselta.

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta (KOM(2010)0526, 2010/0280(COD))

Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltioiden talouspolitiikan koordinointia tehostetaan. Siksi vaikuttaa, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta on asianmukainen oikeusperusta ehdotukselle.

  Ehdotus neuvoston asetukseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta (KOM(2010)0522 lopullinen, 2010/0276(CNS))

Kun otetaan huomioon, että ehdotuksen päätavoitteena on määrittää yksityiskohtaiset säännöt liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamiselle, ainoa asianmukainen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohta.

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella (KOM(2010)0524, 2010/0278(COD))

Katsotaan, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta yhdessä 136 artiklan kanssa muodostaa asianmukaisen oikeusperustan.

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella (KOM(2010)0525, 2010/0279(COD))

Kun otetaan huomioon ehdotuksen päätarkoitus, makrotalouden epätasapainon tehokas korjaaminen euroalueella, SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohta yhdessä 136 artiklan kanssa muodostaa asianmukaisen oikeusperustan.

Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti kokouksessaan 12. huhtikuuta 2011 hyväksyä edellä mainitut suositukset yksimielisesti(1).

Kunnioittavasti

Klaus-Heiner Lehne

Liite

Asia: Oikeusperusta ehdotukselle neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista (KOM (2010) 523 lopullinen, 2010/ 0277 (NLE))

Talouden ohjauspaketti sisältää kuusi ehdotusta, joilla pyritään vahvistamaan talouspolitiikan koordinointia ja seurantaa talous- ja rahaliitossa Eurooppa 2020 -strategian ja eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Jälkimmäinen näistä on uusi valvontajakso, jossa yhdistetään vakaus- ja kasvusopimukseen kuuluvat prosessit ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat.

Kaksi ehdotusta käsittelee liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, ja niistä kumpikin perustuu SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohtaan. Neljässä ehdotuksessa käsitellään monenvälistä valvontamenettelyä, ja ne perustuvat 121 artiklan 6 kohtaan. Kaksi näistä ehdotuksista perustuu 121 artiklan 6 kohtaan yhdessä SEUT-sopimuksen 136 artiklan kanssa.

Ehdotukset ovat vastaus nykyisen järjestelmän heikkouksiin, jotka globaali talous- ja rahoituskriisi on tuonut esiin. Kuten komissio korostaa perusteluissaan, ollaan laajalti yhtä mieltä siitä, että EMU-kehystä olisi kiireesti tiukennettava, jotta julkisen talouden kiintopisteeksi saataisiin makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, jotka ovat ennakkoedellytys tuottavuuden ja työllisyyden pysyvälle kasvulle(2).

Ehdotukset seuraavat kahta komission tiedonantoa(3) ja Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 tekemää sopimusta tarpeesta vahvistaa jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamista. Talouden ohjauspaketti esitettiin 29. syyskuuta 2010.

Ehdotusta neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista käsitellään parhaillaan talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, jossa esittelijänä on Vicky Ford. Lausunnon antaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta (valmistelija: David Casa). Euroopan parlamentti noudattaa kuulemismenettelyä.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan esittämillä tarkistuksilla pyritään muuttamaan oikeusperusta yhdestä, 126 artiklan 14 kohdan kolmannen alakohdan muodostamasta perustasta kahden osatekijän oikeusperustaksi – 126 artiklan 14 kohdan kolmas alakohta yhdessä SEUT-sopimuksen 121 artiklan kanssa.

Oikeudellinen yksikkö on pyytänyt oikeudellista lausuntoa budjettikehystä koskevan direktiivin oikeusperustasta. Tutkittuaan komission esittämää oikeusperustaa ja ottaen huomioon ehdotuksen päämäärät (sen takaaminen, että talous- ja rahaliiton budjettikoordinaatiokehys otetaan huomioon kansallisessa budjettikehyksessä) oikeudellinen yksikkö toteaa, että oikeusperusta vaikuttaa periaatteessa asianmukaiselta.(4)

Taustaa

Perusteluissa esitellään komission uusissa ehdotuksissa kaavailtuja toimia:

(1) parannetaan vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä kokemusten valossa ja erityisesti kriisi huomioon ottaen;

(2) sisällytetään siihen tehokkaammat täytäntöönpanon valvontavälineet

(3) täydennetään sen määräyksiä kansallisten finanssipolitiikan kehysten osalta.

Kuten perusteluissa todetaan, ehdotetun direktiivin tarkoituksena on tarkentaa kansallisten viranomaisten velvoitteet noudattaa pöytäkirjassa N:o 12 (liiallisia alijäämiä koskeva menettely) olevan 3 artiklan määräyksiä. Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot harjoittavat varovaista finanssipolitiikkaa. Samaa tavoitetta korostetaan johdanto-osan ensimmäisessä kappaleessa, kun taas johdanto-osan 12 kappaleessa painotetaan, että budjettitavoitteita unionin tasolla vastaavien vahvojen kansallisten sääntöjen on oltava keskeisellä sijalla unionin vahvistetussa budjettivalvontakehyksessä.

Siksi ehdotuksessa esitetään julkista taloutta koskevien tietojen avoimuutta ja valvontaa koskevia säännöksiä (tilinpitoa ja tilastoja koskevan II luvun 3 artikla), suunnittelua keskipitkän aikavälin tavoitteiden kannalta (V luvun 8 artikla) ja julkisen talouden avoimuutta (VI luvun 10–13 artikla).

Ehdotetut oikeusperustat

Direktiiviehdotuksen oikeusperustat ovat seuraavat:

SEUT-sopimuksen 126 artiklan 14 kohdan kolmas alakohta

Jollei tämän kohdan muista määräyksistä muuta johdu, neuvosto vahvistaa komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät mainitun pöytäkirjan määräysten soveltamisesta.

SEUT-sopimuksen 121 artikla

1. Jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat talouspolitiikkansa yhteen neuvostossa 120 artiklan mukaisesti.

2. Neuvosto laatii komission suosituksesta ehdotuksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi ja antaa niistä kertomuksen Eurooppa-neuvostolle.

Eurooppa-neuvosto keskustelee neuvoston kertomuksen pohjalta jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista tehtävästä päätelmästä. Tämän päätelmän perusteella neuvosto antaa suosituksen, jossa vahvistetaan nämä laajat suuntaviivat. Neuvosto antaa suosituksestaan tiedon Euroopan parlamentille.

3. Turvatakseen jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen neuvosto valvoo komission antamien kertomusten perusteella jokaisen jäsenvaltion sekä unionin taloudellista kehitystä sekä sitä, onko niiden talouspolitiikka 2 kohdassa tarkoitettujen laajojen suuntaviivojen mukaista, ja suorittaa säännöllisesti kokonaisarvion.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tiedot toteuttamistaan tärkeistä talouspoliittisista toimenpiteistä sekä muut tarpeellisina pitämänsä tiedot tätä monenvälistä valvontaa varten.

4. Jos 3 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä todetaan, että jäsenvaltion talouspolitiikka ei ole 2 kohdassa tarkoitettujen laajojen suuntaviivojen mukaista tai että se voi vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, komissio voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle varoituksen. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset. Neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää julkistaa suosituksensa.

Tätä kohtaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun kyseistä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä.

Muiden neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 238 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

5. Neuvoston puheenjohtaja ja komissio antavat Euroopan parlamentille kertomuksen monenvälisen valvonnan tuloksista. Neuvoston puheenjohtaja voidaan kutsua kuultavaksi Euroopan parlamentin toimivaltaiseen valiokuntaan, jos neuvosto on julkistanut suosituksensa.

6. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla antaa yksityiskohtaiset säännöt 3 ja 4 kohdassa tarkoitetusta monenvälisestä valvontamenettelystä.

Unionin tuomioistuimen lähestymistapa

Periaatteessa toimenpiteellä on oltava vain yksi oikeusperusta. Jos unionin toimenpidettä tarkasteltaessa ilmenee, että sillä on kaksi eri tarkoitusta tai kaksi eri tekijää, jotka kuuluvat eri oikeusperustojen soveltamisalaan, ja jos toinen näistä on yksilöitävissä pääasialliseksi tai määrääväksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen tekijä, säädöksellä on oltava yksi ainoa oikeusperusta, toisin sanoen se, jota pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää(5).

Vain jos poikkeustapauksessa näytetään, että toimenpiteellä on useampi samanaikainen tarkoitus tai jos siinä on useita osatekijöitä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen, tällaista toimenpidettä annettaessa voidaan käyttää useaa eri oikeusperustaa(6).

Ehdotettujen oikeusperustojen tarkastelu

126 artikla kuuluu SEUT-sopimuksen VIII osaston 1 lukuun. Artiklassa määritellään toimenpiteet, joita komissio ja neuvosto noudattavat, kun sovelletaan liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä. Tässä menettelyssä neuvosto ja komissio valvovat kansallisia alijäämiä ja antavat suosituksia. 126 artiklan 14 kohta antaa neuvostolle mahdollisuuden hyväksyä liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä täydentäviä toimia. Jollei tämän säännöksen kolmannesta alakohdasta muuta johdu, neuvosto vahvistaa komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät pöytäkirjan N:o 12 määräysten soveltamisesta.

SEUT-sopimuksen 121 artiklassa keskitytään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointiin. Se antaa neuvostolle mahdollisuuden määrittää jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja toteuttaa monenvälisen valvontamenettelyn komission kertomusten perusteella. 121 artiklan 4 kohdan mukaan tilanteessa, jossa jäsenvaltio ei noudata neuvoston suositusta 3 kohdan mukaisesti, sille voidaan antaa varoitus. 6 kohta mahdollistaa toimien toteuttamisen tavallisella lainsäädäntömenettelyllä yksityiskohtaisten säännösten hyväksymiseksi monenvälisen valvontamenettelyn toteuttamista varten.

Samalla, kun 126 artiklan 14 kohdassa keskitytään selvästi liiallista alijäämää koskevan menettelyn soveltamisessa noudatettavien sääntöjen määrittämiseen, 121 artikla käsittää laajemman toimivallan "talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen" alla.

Kuten edellä on todettu, tuomioistuin myöntää, että silloin, kun toimenpiteellä on useampi kuin yksi mahdollinen oikeusperusta, olisi yleensä käytettävä oikeusperustaa, joka vastaa toimenpiteen pääasiallista tavoitetta, paitsi jos toimenpiteen tarkoituksia ei voida poikkeuksellisesti erottaa toisistaan eikä kumpikaan tarkoituksista ole toisarvoinen toiseen nähden.

Tässä tapauksessa kysymys on sen määrittämisestä, onko ehdotuksella neuvoston direktiiviksi budjettikehyksiä koskevista vaatimuksista useampia tavoitteita. Siinä tapauksessa on harkittava, voidaanko tarkoitusten katsoa olevan erottamattomasti yhteydessä toisiinsa ilman, että jokin niistä on toisarvoinen toisiin verrattuna. Tämä on ainoa tilanne, jossa voidaan käyttää useasta tekijästä koostuvaa oikeusperustaa.

Perustelun mukaan ehdotetun direktiivin tarkoituksena on erityisesti tarkentaa kansallisten viranomaisten velvoitteita noudattaa perussopimusten pöytäkirjassa N:o 12 (liiallisia alijäämiä koskeva menettely) olevan 3 artiklan määräyksiä. Ehdotuksen 1 artiklan mukaan direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten ominaispiirteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka ovat tarpeen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkuuden varmistamiseksi.

Tämä osoittaa, että ehdotuksen mukaisesti päätarkoituksena on lisätä finanssipoliittista vastuullisuutta niin, että asetetaan kansallisia kehyksiä koskevat vähimmäisvaatimukset ja taataan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkuus. Siksi komission ehdottama oikeusperusta, 126 artiklan 4 kohta, vaikuttaa asianmukaiselta.

Ehdotuksen säännösten läheisempi tarkastelu tukee tätä päätelmää. 3 artiklassa esitetään julkista taloutta koskevien tietojen avoimuutta ja valvontaa koskevat säännöt ja 4 artiklassa sekä 8–9 artiklassa esitetään sääntöjä, jotka koskevat keskipitkän aikavälin budjettitavoitteiden suunnittelua. Kaikilla näillä säännöksillä voidaan katsoa määritettävän sääntöjä liiallista alijäämää koskevaa menettelyä käsittelevän pöytäkirjan N:o 12 panemiseksi täytäntöön.

Päätelmä ja suositus

Näiden seikkojen valossa vaikuttaa siltä, että asianmukaisen oikeusperustan ehdotukselle neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista pitäisi olla pelkästään SEUT-sopimuksen 126 artiklan 4 kohta.

(1)

Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Klaus-Heiner Lehne (puheenjohtaja), Evelyn Regner (varapuheenjohtaja), Piotr Borys, Sergio Gaetano Cofferati, Christian Engström, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sajjad Karim, Kurt Lechner, Eva Lichtenberger, Antonio López-Istúriz White, Arlene McCarthy, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Angelika Niebler, Bernhard Rapkay, Alexandra Thein, Diana Wallis, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka.

(2)

Ehdotus neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista, perustelu.

(3)

Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen, 12.5.2010); Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen vakautta, kasvua ja työpaikkoja varten – välineet vahvempaan EU:n talouden ohjausjärjestelmään, 30.6.2010.

(4)

Oikeudellisen yksikön 15.12.2010 päivätyssä kirjeessä esittämä oikeudellinen lausunto.

(5)

Asia C-91/05, komissio v. neuvosto, Kok. 2008, s. I-3651.

(6)

Asia C-338/01, komissio v. neuvosto, Kok. 2004, s. I-4829.


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.3.2011)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista

(KOM(2010)0523 – C7-0397/2010 – 2010/0277(NLE))

Valmistelija: David Casa

LYHYET PERUSTELUT

Tausta

Komissio esitteli 29. syyskuuta 2010 lainsäädäntöpaketin, joka koskee talouden ohjausjärjestelmän tehostamista EU:ssa ja euroalueella. Paketti koostuu kuudesta ehdotuksesta, joista neljä käsittelee finanssiasioita, muun muassa vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamista, kun taas kahdella uudella asetuksella pyritään tunnistamaan orastavat makrotalouden epätasapainotilat EU:ssa ja euroalueella sekä puuttumaan niihin.

Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi noudatettava tarkemmin vakaus- ja kasvusopimusta ja että finanssipolitiikan koordinointia olisi tiivistettävä. Vakaus- ja kasvusopimuksen niin kutsutun ennalta ehkäisevän osion puitteissa julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annettua nykyistä asetusta (EY) N:o 1466/97 tarkistetaan sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot harjoittavat hyvinä aikoina "varovaista" finanssipolitiikkaa tarvittavan puskurin kasvattamiseksi huonoja aikoja varten. Lisäksi niin kutsutun korjaavan osion puitteissa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanoa koskevaan asetukseen (EY) N:o 1467/97 ehdotetaan tarkistuksia sen varmistamiseksi, että velkakehitystä seurataan tarkemmin ja että se asetetaan yhdenvertaiseen asemaan alijäämän kehittymisen kanssa.

Ehdotukseen sisältyy myös sellaisen direktiivin laatiminen, jolla otetaan käyttöön jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevia vaatimuksia jäsenvaltioiden kannustamiseksi finanssipoliittiseen vastuullisuuteen siten, että vahvistetaan kansallisia finanssipolitiikan kehyksiä koskevia vähimmäisvaatimuksia ja varmistetaan, että ne ovat sopusoinnussa perussopimusten velvoitteiden kanssa. Vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevään ja korjaavaan osioon tehtävien muutosten tukemiseksi komissio ehdottaa myös täytäntöönpanon valvontamekanismien tehostamista euroalueen jäsenvaltioiden tapauksessa.

Huomioita

Tässä lausuntoluonnoksessa käsitellään komission ehdotusta direktiiviksi, joka koskee jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten vaatimuksia. Valmistelija pitää yleensä ottaen myönteisinä ehdotuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa kansallisen finanssipolitiikan parantaminen ja rohkaista jäsenvaltioita vastaisuudessa parantamaan finanssipoliittisia päätöksiä. Tässä yhteydessä tarvitaan erityisesti julkista taloutta koskevien tilastotietojen parantamista, jotta voidaan välttää tiettyjen jäsenvaltioiden äskettäisten kokemusten toistuminen. On todennäköistä, että myös riippumattomia talousarvion valvontavirastoja, kansallisia finanssipoliittisia sääntöjä ja pakollista monivuotista talousarviosuunnittelua koskevat ehdotukset edistävät julkisen talouden vakautta.

Valmistelija katsoo kuitenkin, että tietyt selvennykset ja muutokset ovat välttämättömiä, ja näin ollen hän ehdottaa seuraavia tärkeimpiä näkökohtia koskevia tarkistuksia:

– Tämän ehdotuksen yleinen tarkoitus olisi kytkettävä selvästi EU:n yleisiin tavoitteisiin ja erityisesti SEUT:n 9 artiklan vaatimukseen, joka koskee työllisyyden korkean tason edistämistä, riittävän sosiaaliturvan takaamista ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Yhtä tärkeää on se, että kansallisen finanssipolitiikan parantamista koskevat säännöt vahvistetaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa.

– Kansallisia julkisen talouden kehyksiä koskevilla vaatimuksilla olisi varmistettava, että jäsenvaltioiden julkisen talouden suunnittelu perustuu todellisuuspohjaisiin ennusteisiin, ja sen lisäksi on varmistettava, että jäsenvaltioiden sosiaalisen suojelun järjestelmien, kuten eläke- ja terveydenhoitojärjestelmien, kestävyyteen kiinnitetään asianmukaista huomiota.

– Kansallisia julkisen talouden kehyksiä koskevat vaatimukset olisi myös suunniteltava siten, että ne rohkaisevat jäsenvaltioita ja antavat jäsenvaltioille liikkumavaraa tehdä kehitystä edistäviä julkisia investointeja esimerkiksi koulutukseen, mikä edistää talouskasvua ja työpaikkojen lisäämistä koskevien EU:n tavoitteiden toteuttamista.

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä. Talouden viimeaikaiset tapahtumat ovat tuoneet uusia haasteita finanssipolitiikalle koko unionissa. Eritoten on korostunut se, että niihin sääntöihin ja menettelyihin, jotka muodostavat julkisen talouden kehykset jäsenvaltioissa, olisi sovellettava yhtenäisiä vaatimuksia. Erityisesti on tarpeen tarkentaa, mitä kansallisten viranomaisten olisi tehtävä noudattaakseen perussopimuksiin liitetyn, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) ja varsinkin sen 3 artiklan määräyksiä.

(1) Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä. Talouden viimeaikaiset tapahtumat ovat tuoneet uusia haasteita finanssipolitiikalle koko unionissa. Eritoten on korostunut se, että niihin sääntöihin ja menettelyihin, jotka muodostavat julkisen talouden kehykset jäsenvaltioissa, olisi sovellettava yhtenäisiä vaatimuksia. Erityisesti on tarpeen tarkentaa, mitä kansallisten viranomaisten olisi tehtävä noudattaakseen perussopimuksiin liitetyn, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) ja varsinkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artiklan määräyksiä sekä Eurooppa-neuvoston vahvistamien strategioiden ja poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevia sitoumuksiaan.

Tarkistus  2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) määrätään, että unionin olisi otettava politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

Tarkistus  3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 b) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17 päivänä kesäkuuta 2010 pitämässään kokouksessa uuden työllisyyttä ja kasvua koskevan strategian eli Eurooppa 2020 -strategian, jotta unioni voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua yhdistettynä työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkeaan tasoon. Eurooppa-neuvosto päätti myös käynnistää 1 päivänä tammikuuta 2011 politiikan koordinointia koskevan eurooppalaisen ohjausjakson, jotta jäsenvaltiot hyötyisivät varhaisesta koordinoinnista unionin tasolla ja jotta mahdollistettaisiin tehostettu valvonta ja talousarviotoimenpiteiden sekä kasvua ja työllisyyttä edistävien rakenneuudistusten samanaikainen arviointi.

Tarkistus  4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa, ja julkista taloutta olisi pyrittävä vakauttamaan enemmän hyvinä aikoina. Hyvin täsmennetyt numeeriset finanssipoliittiset säännöt edistävät näitä tavoitteita.

(13) Jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa, ja julkista taloutta olisi pyrittävä vakauttamaan enemmän hyvinä aikoina. Julkisen talouden vakauttamispyrkimyksien yhteydessä olisi jätettävä liikkumavaraa myös erityisesti kasvua ja työpaikkojen luomista koskevia unionin tavoitteita edistäville julkisille investoinneille. Hyvin täsmennetyt numeeriset finanssipoliittiset säännöt edistävät näitä tavoitteita.

Tarkistus  5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Vahvempien yhteyksien luominen vakaus- ja kasvupaketin, makrotaloudellisten välineiden, yhdennettyjen suuntaviivojen ja kansallisten uudistusohjelmien välille näiden johdonmukaisen esitystavan avulla edellyttää jäsenvaltioiden talousarvioiden eri menoluokkien parempaa vertailtavuutta komission laatiman mallin avulla.

Tarkistus  6

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tässä direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten ominaispiirteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka ovat tarpeen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkuuden varmistamiseksi.

Tässä direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten ominaispiirteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden talousarvioiden vertailtavuuden ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehokkuuden varmistamiseksi ja jotta voidaan asianmukaisesti valvoa jäsenvaltioiden toteuttamia toimia niiden asettamien finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus  7

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 3 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f) budjettimenettelyn osatekijöiden avoimuuden lisäämiseen pyrkivät arviointijärjestelyt, mukaan lukien finanssipolitiikan alalla toimivien riippumattomien kansallisten budjettivirastojen tai -instituutioiden toimivaltuudet;

f) talousarvion kokoonpanon ja budjettimenettelyn osatekijöiden avoimuuden ja vertailtavuuden lisäämiseen pyrkivät arviointijärjestelyt, mukaan lukien finanssipolitiikan alalla toimivien riippumattomien kansallisten budjettivirastojen tai -instituutioiden toimivaltuudet;

Tarkistus  8

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen talouden suunnittelu perustuu realistisiin makrotalouden ja julkisen talouden ennusteisiin, joissa käytetään kaikkein ajantasaisimpia tietoja. Finanssipolitiikan suunnittelun on perustuttava makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimpään skenaarioon tai varovaisempaan skenaarioon, jossa yksityiskohtaisesti osoitetaan poikkeamat makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimmästä skenaariosta. Makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat ennusteet on laadittava ottaen tarvittaessa huomioon komission ennusteet. Erot makrotaloudessa ja finanssipolitiikassa valitun skenaarion ja komission ennusteen välillä on selitettävä.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen talouden suunnittelu perustuu realistisiin makrotalouden ja julkisen talouden ennusteisiin, joissa käytetään kaikkein ajantasaisimpia tietoja ja otetaan asianmukaisesti huomioon niiden sosiaalisen suojelun järjestelmien kestävyys, niiden eläkejärjestelmät ja terveydenhoitojärjestelmät mukaan luettuina. Finanssipolitiikan suunnittelun on perustuttava makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimpään skenaarioon tai varovaisempaan skenaarioon, jossa yksityiskohtaisesti osoitetaan poikkeamat makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimmästä skenaariosta. Makrotaloutta ja julkista taloutta koskevat ennusteet on laadittava ottaen tarvittaessa huomioon komission ennusteet. Erot makrotaloudessa ja finanssipolitiikassa valitun skenaarion ja komission ennusteen välillä on selitettävä.

Tarkistus  9

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) monivuotisen aikajänteen omaksuminen finanssipolitiikan suunnittelussa, mukaan lukien julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden noudattaminen.

b) monivuotisen aikajänteen omaksuminen finanssipolitiikan suunnittelussa, mukaan lukien julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden noudattaminen ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 9 artikla, jossa määrätään etenkin korkean työllisyystason edistämisestä, riittävän sosiaalisen suojelun takaamisesta ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisesta, sekä unionin kasvuun ja työpaikkoihin liittyvät tavoitteet.

Tarkistus       10

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – -1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-1. Komissio laatii jäsenvaltioiden talousarvioille mallin, jonka avulla eri menoluokkia voidaan vertailla.

Tarkistus  11

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on laadittava tehokas julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys, joka mahdollistaa julkisen talouden suunnittelun vähintään kolmen vuoden aikajänteellä sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikan kansallisessa suunnittelussa lähtökohdaksi otetaan monivuotisuus.

1. Jäsenvaltioiden on laadittava komission malli huomioon ottaen tehokas julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys, joka mahdollistaa julkisen talouden suunnittelun vähintään kolmen vuoden aikajänteellä sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikan kansallisessa suunnittelussa lähtökohdaksi otetaan monivuotisuus.

Tarkistus       12

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) lausunto julkisen talouden keskipitkän aikavälin painopisteistä eroteltuna keskeisten tulo- ja menoerien sekä kunkin julkisyhteisöjen alasektorin mukaan ja osoittaen, miten sopeuttaminen kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta saavutetaan verrattuna ennusteisiin, joissa oletetaan, että politiikka säilyy muuttumattomana.

c) lausunto julkisen talouden keskipitkän aikavälin painopisteistä eroteltuna keskeisten tulo- ja menoerien sekä kunkin julkisyhteisöjen alasektorin mukaan ja osoittaen, miten sopeuttaminen kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta saavutetaan verrattuna ennusteisiin, joissa oletetaan, että politiikka säilyy muuttumattomana, ja miten Eurooppa-neuvoston asettamat finanssipoliittiset tavoitteet saavutetaan.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

16.3.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

4

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Jean-Luc Bennahmias, Pervenche Berès, Mara Bizzotto, Philippe Boulland, David Casa, Alejandro Cercas, Marije Cornelissen, Frédéric Daerden, Karima Delli, Proinsias De Rossa, Frank Engel, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Thomas Händel, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Liisa Jaakonsaari, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Rovana Plumb, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Raffaele Baldassarre, Sven Giegold, Gesine Meissner, Antigoni Papadopoulou, Evelyn Regner

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Liam Aylward, Fiona Hall, Jacek Włosowicz


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

19.4.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

14

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Slavi Binev, Godfrey Bloom, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Philippe Lamberts, Hans-Peter Martin, Ivari Padar, Rolandas Paksas, Alfredo Pallone, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marta Andreasen, Elena Băsescu, Saïd El Khadraoui, Carl Haglund, Krišjānis Kariņš, Olle Ludvigsson, Claudio Morganti, Andreas Schwab

Päivitetty viimeksi: 26. toukokuuta 2011Oikeudellinen huomautus