järjestelyistä eurooppalaisen demokratiarahaston mahdollista perustamista varten

(2011/2245(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Alexander Graf Lambsdorffin ALDE-ryhmän puolesta esittämän ehdotuksen suositukseksi neuvostolle järjestelyistä eurooppalaisen demokratiarahaston mahdollista perustamista varten (B7-0391/2011),

–   ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman demokratiakehitystä edistävästä EU:n ulkopolitiikasta(1),

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6, 8 ja 21 artiklan,

–   ottaa huomioon 14. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta(2) ja erityisesti sen 10 kohdan,

–   ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta – itäinen ulottuvuus(3) ja päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta – eteläinen ulottuvuus(4),

–   ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2009 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta(5),

–   ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa (COM(2001)0252)(6),

–   ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006(7),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin ja kolmansien maiden väliset sopimukset ja niihin sisältyvät ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet,

–   ottaa huomioon neuvoston 18. toukokuuta 2009 esittämät päätelmät demokraattisen hallintotavan tukemisesta – kohti EU:n toimintakehyksen vahvistamista,

–   ottaa huomioon neuvoston 22. lokakuuta 2009 esittämät päätelmät demokratiakehityksestä EU:n ulkosuhteissa, 13. joulukuuta 2010 esittämät päätelmät, jotka sisältävät vuoden 2010 tilanneselvityksen ja pilottimaiden luettelon, sekä 20. kesäkuuta 2011 esittämät päätelmät Euroopan naapuruuspolitiikasta,

–   ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission 25. toukokuuta 2011 antaman yhteisen tiedonannon "Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten" (COM(2011)0303),

–   ottaa huomioon komission yhteisen tiedonannon "Demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtäävä kumppanuus eteläisen Välimeren maiden kanssa" (COM(2011)0200),

–   ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 3101. kokouksessaan 20. kesäkuuta 2011 hyväksymät Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevat päätelmät,

–   ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 3130. kokouksessaan 1. joulukuuta 2011 hyväksymät eurooppalaista demokratiarahastoa koskevat neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon demokratiakehitystä ja ihmisoikeuksia koskevat aihealuekohtaiset ja maantieteelliset komission rahoitusvälineet, joita ovat esimerkiksi demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline ja eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI),

–   ottaa huomioon eurooppalaisen demokratiarahaston perustamista tukevan 25. marraskuuta 2011 päivätyn kirjeen Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzekille ja komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle Catherine Ashtonille,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan 3 kohdan ja 97 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0061/2012),

A. ottaa huomioon, että yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja demokratia on kirjattu EU:n perussopimuksiin unionin perustavanlaatuisina arvoina ja sen ulkoisen toiminnan periaatteina ja tavoitteina;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa määritellään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatteet ja todetaan, että "unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa";

C. toteaa, että neuvosto ilmaisi demokratian tukemista EU:n ulkosuhteissa koskevassa toimintaohjelmassaan halunsa lisätä antamansa tuen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta, mutta että tältä osin on edistytty vain vähän;

D. toteaa suhtautuneensa myönteisesti aloitteeseen eurooppalaisen demokratiarahaston perustamisesta 7. heinäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa demokratiakehitystä edistävästä EU:n ulkopolitiikasta(8);

E.  toteaa, että useat korkean profiilin ihmisoikeuksien puolustajat, muun muassa Saharov-palkinnon saajat Aung San Suu Kyi ja Aleksander Milinkevich, tukivat kirjeessään Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzekille ja komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle Catherine Ashtonille eurooppalaisen demokratiarahaston perustamista;

F.  ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot eivät ole vielä ryhtyneet noudattamaan käytännössä sellaista aidosti johdonmukaista ja strategista lähestymistapaa demokratiakehitystä koskeviin kysymyksiin, jossa demokratiatuki otettaisiin huomioon itsenäisenä kysymyksenä;

G. toteaa, että naisilla on keskeinen asema demokratisoitumisprosesseissa ja yhteiskunnallisten liikkeiden menestymisessä;

H. toteaa, että niin kutsutun arabikevään tapahtumat ja itäinen naapuruuspolitiikka osoittivat, että EU tarvitsee suhteissaan autoritaarisiin maihin ja demokraattisia uudistuksia tavoitteleviin maihin strategisen sitoumuksen, joka perustuu uuteen ja erilaiseen lähestymistapaan, jotta voidaan palauttaa uskottavuus ja antaa oikea-aikaista apua demokratiaan siirryttäessä; katsoo, että eurooppalaisen demokratiarahaston perustaminen voisi olla yksi EU:n konkreettisimmista vastauksista demokratisoitumisen haasteisiin naapurustossamme ja muuallakin;

I.   toteaa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän viimeaikaisten tapahtumien osoittaneen, että naiset ovat ratkaisevia demokraattista muutosta edistäviä toimijoita ja että naisten oikeuksia rikotaan usein, naisiin kohdistuu suurempi köyhyysriski ja heidät syrjäytetään valtion poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta elämästä;

J.   katsoo, että kansannousut Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä vahvistavat kiireellisen tarpeen tarkastella EU:n naapurialueiden epävakautta ja epädemokraattisia hallintojärjestelmiä Euroopan oman turvallisuuden ja vakauden kannalta;

K. ottaa huomioon, että EU:n naapuruuspolitiikan ja EU:n muutossuunnitelman puitteissa kehitetyn demokratiatukea ja ihmisoikeuksien tukemista koskevan tehostetun lähestymistavan lisäksi on lujitettava valmiuksia reagoida nopeasti ja johdonmukaisesti demokratiaa ja oikeusvaltion periaatteita koskevaan kehitykseen;

L.  ottaa huomioon, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa eurooppalaisessa rahoitusvälineessä keskitytään vaarassa olevia ihmisoikeuksien puolustajia, myös toimittajia ja opposition edustajia, koskeviin kiireellisiin toimenpiteisiin ja pitkän aikavälin toimiin, joilla täydennetään EU:n nykyisiä maantieteellisiä välineitä;

M. ottaa huomioon, että poliittisilla puolueilla, merkittävillä poliittisilla henkilöillä (kuten toisinajattelijoilla, opposition edustajilla ja nuorisojärjestöjen johtajilla), yhteiskunnallisilla liikkeillä, kansalaisyhteiskunnan, kulttuurin ja tiedotusvälineiden edustajilla (esimerkiksi toimittajilla, bloginpitäjillä, sosiaalisen median aktivisteilla ja taiteilijoilla), jotka selkeästi pyrkivät parantamaan demokratiaa, on yhä keskeinen rooli kaikissa demokratioissa ja demokratiakehityksessä; toteaa, että näille toimijoille annettu tuki on aiemmin ollut vähäistä resurssien puutteen sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen tiukasti rajatun tehtävänannon ja menettelyjen keston vuoksi;

N. toteaa, että ulkoasiainneuvosto on tukenut aloitetta eurooppalaisen demokratiarahaston perustamisesta; katsoo, että työt sen perustamiseksi etenevät nopeasti ja on pikaisesti päästävä sopimukseen yksityiskohtaisista operatiivisista näkökohdista;

1.  esittää neuvostolle seuraavat suositukset ja kehottaa sitä

a)  varmistamaan, että eurooppalaisen demokratiarahaston avulla luodaan EU:lle strategisempi ja poliittisempi lähestymistapa demokratiatukeen siten, että se tarjoaisi tilanteeseen sopivaa, joustavaa, oikea-aikaista ja alhaalta ylös suuntautuvaa tukea ja että sitä voitaisiin tarvittaessa muuttaa nopeasti, jotta voidaan helpottaa kumppanimaiden siirtymistä demokratiaan;

b)  osoittamaan, että uuden rahaston luominen on sopivampi ja tehokkaampi tapa edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi kuin olemassa olevien välineiden, erityisesti ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen, tarkistaminen;

c)  täsmentämään eurooppalaisen demokratiarahaston tehtävät ja arvot, jotta edunsaajien valinnalle ja erityisesti valintamenettelylle voidaan asettaa selkeät kriteerit;

d)  korostamaan EU:n demokratiatuen johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta sellaisena kuin se vahvistetaan toimintasuunnitelmassa demokratian tukemiseksi EU:n ulkosuhteissa sekä valtuuttamaan ja organisoimaan eurooppalaisen demokratiarahaston tämän mukaisesti;

e)  pyytämään, että eurooppalaisella demokratiarahastolla taataan demokraattisten prosessien omavastuullisuusperiaate kansallisella tasolla ja että demokraattinen kehittäminen toteutetaan lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnan perustasta aina korkeisiin hallintoelimiin;

f)   varmistamaan, että samalla kun eurooppalaisella demokratiarahastolla kannustetaan kestävää "syvädemokratiaa" siirtymävaiheen maissa sekä maissa, jotka ovat siirtymävaihetta edeltävässä tai sitä seuraavassa vaiheessa – keskittyen lähinnä, mutta ei pelkästään Euroopan naapuruuspolitiikkaan – rahastolle osoitetaan selkeät toimivaltuudet, jotta se voi täydentää muiden välineiden demokratiaa tukevia toimenpiteitä ja jotta korostetaan uuden yksikön lisäarvoa;

g)  hankkimaan arvokkaita kokemuksia keskittymällä aluksi mutta ei yksinomaan Euroopan naapurialueisiin;

h)  huolehtimaan siitä, että eurooppalaisella demokratiarahastolla on asema, joka luo yhteisvaikutuksia EU:n toimielinten, myös Euroopan parlamentin, EU:n jäsenvaltioiden, niiden virastojen ja niiden rahoittamien säätiöiden tekemän työn kanssa ja täydentää sitä, ja että rahasto toimii tiiviisti yhdessä niiden kanssa ja että sen avulla luodaan kumppanuuksia ja vältetään päällekkäisyyksiä; pyrkimään demokratian edistämiseksi erityisesti Välimeren alueella siihen, että rahasto täydentää eurooppalaista Anna Lindh -säätiötä ja että sitä koordinoidaan läheisesti sen kanssa;

i)   varmistamaan, että eurooppalainen demokratiarahasto tuottaa lisäarvoa täydentämällä toiminnallaan nykyisiä rahoitusvälineitä, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä ja vakautusvälinettä, sen sijaan, että se aiheuttaisi päällekkäisyyksiä tai haittoja; panemaan merkille, että eurooppalaisen demokratiarahaston avulla voitaisiin käynnistää hankkeita, joita voidaan myöhemmin jatkaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalla eurooppalaisella rahoitusvälineellä tai maantieteellisillä välineillä, jolloin rahaston ja rahoitusvälineen välille syntyy ohjelmasuunnittelun kosketuspinta, jolla voidaan varmistaa johdonmukaisuus ja kestävyys pitkällä aikavälillä;

j)   määrittelemään ennen hankkeen aloittamista tarkan menettelyn, jonka perusteella voidaan välttää päällekkäisyydet rahoitusvälineiden, erilaisiin ihmisoikeuksiin liittyvien yhteisön ja parlamentaaristen rakenteiden (kuten parlamentaarista demokratiaa edistävä toimisto, vaalikoordinointiryhmä) ja eurooppalaisen demokratiarahaston välillä;

k)  varmistamaan strategiasuunnittelun tasolla, että eurooppalainen demokratiarahasto toimii yhteistyössä muiden ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen toimintaan liittyvien EU:n välineiden ja rakenteiden kanssa ja etenkin demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen, vakautusvälineen, yhteisön tukikehyksen ja maantieteellisten välineiden kanssa; varmistamaan moitteettoman ja avoimen varainhoidon ja alhaiset hallinto- ja transaktiokulut; pitämään mielessä yhteisömenetelmän tärkeyden ja pyytämään komissiota selvittämään mahdollisimman pian, kuinka EU:n välineitä voitaisiin jatkossa käyttää nopeampaan reagointiin ja kuinka ja milloin EU:n erityisrahasto voitaisiin perustaa, jos tarvittavana oikeusperustana sovelletaan uutta varainhoitoasetusta; varmistamaan, että jos eurooppalainen demokratiarahasto saa varoja yhteisön talousarviosta, sen rahoittamisen vuoksi ei saa vähentää demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen jo nyt rajallisia varoja;

l)   mahdollistamaan sen, että eurooppalainen demokratiarahasto voi toimia kolmessa vaiheessa (siirtymistä edeltävä vaihe, siirtymävaihe ja siirtymistä seuraava vaihe), ja käynnistää ruohonjuuritasolla hankkeita, innovoivia ratkaisuja ja ajatuksia, joita EU ei ole toistaiseksi voinut tukea menettelyrajoitteiden tai riskien vähentämisen vuoksi; tekemään rahastosta vähemmän riskialttiin noudattaen samalla EU:n varainhoitoasetusta;

m)  huolehtimaan EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien puolueettomuudesta, joten niiden ei pitäisi sisältyä eurooppalaisen demokratiarahaston demokratiaa edistäviin toimiin;

n)  ottamaan tietyn valtion saaman rahoituksen varhaisissa vaiheissa tuen kohteeksi laajan joukon mahdollisia avunsaajia, joihin kuuluu demokratiaa tukevia keskeisiä poliittisia toimijoita (kuten uudet poliittiset toimijat, ruohonjuuritason liikkeet ja rekisteröitymättömät kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot), valvontaryhmiä, ilmiantajia, yksittäisiä poliittisia aktivisteja, kulttuurialan toimijoita ja uusien tiedotusvälineiden toimijoita (kuten bloginpitäjiä), vähemmistöjen oikeuksia ajavia järjestöjä ja ajatushautomoita, jotta eurooppalaisesta demokratiarahastosta voidaan tukea lukuisia erilaisia demokraattisiin uudistuksiin pyrkiviä toimijoita; tarjoamaan edellä mainituille poliittisille toimijoille ja liikkeille tukea moniarvoisella tavalla;

o)  varmistamaan, että eurooppalaisen demokratiarahaston avulla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että lisätään naisten osallistumista demokraattisiin uudistusprosesseihin ja tuetaan naisjärjestöjä ja hankkeita sukupuolisensitiivisillä aloilla, kuten väkivallan torjunnassa, työllisyyden luomisessa ja poliittisessa osallistumisessa, taataan naisille ja tytöille yhdenvertaisen oikeussuojan ja koulutuksen saaminen sekä ehkäistään tai lopetetaan naisten oikeuksien nykyinen rikkominen;

p)  huolehtimaan, että eurooppalainen demokratiarahasto myöntää tukea siirtymävaiheessa olevien maiden eri puolueille, jotka ovat demokratian avaintoimijoita, jotta ne auttaisivat saamaan aikaan yksimielisyyttä kansallisella tasolla;

q)  antamaan eurooppalaiselle demokratiarahastolle mahdollisuuden myöntää avustuksia suoraan edunsaajille syrjimättömästi ja kuullen paikalla toimivia EU:n edustustoja, sekä mahdollisesti sellaisten poliittisten säätiöiden ja kansalaisjärjestöjen kautta, jotka voivat osoittaa tukeneensa demokratiaa menestyksekkäästi; varmistamaan etenkin alussa, että uudelleen jakaminen on tehokas keino, jonka ansiosta rahasto voi toimia paikan päällä sellaisten kumppaneiden kanssa, joilla on tarvittavaa tietämystä ja paikallista infrastruktuuria ja johon paikallinen väestö luottaa; panemaan merkille, että uudelleen jakaminen keventää rahaston hallinnollista rasitusta ja vähentää mahdollisia riskejä edellyttäen, että tällöin EU:n tasolla noudatetaan poliittista moniarvoisuutta ja toimitaan edunsaajien ydinjoukon kanssa;

r)   varmistamaan, että EU:lla on sen rahoitusosuutta vastaavaa poliittista vaikutusvaltaa; luomaan kevyen, avoimen ja poliittisesti edustavan hallintorakenteen, joka mahdollistaa jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten, myös parlamentin, edustajien sekä riippumattomien asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden tasapainoisen ja kustannustehokkaan edustuksen; tasapainottamaan eurooppalaisen demokratiarahaston itsenäisyyden ja riippumattomuuden ja sen rahoittajia kohtaan tarvittavan tilivelvollisuuden, varmistamaan varainhoidon mahdollisimman hyvän moitteettomuuden ja huolehtimaan erityisesti, etteivät varat päädy korruptioon ja että varoja ei makseta henkilöille tai tahoille, joilla on yhteyksiä rikollis- tai terroristijärjestöihin;

s)  luomaan eurooppalaiseen demokratiarahastoon asianmukaiset kanavat rakenteellista yhteistyötä ja koordinointia varten Brysselissä ja paikan päällä olevia toimijoita varten; huolehtimaan tiiviistä koordinoinnista eurooppalaisen demokratiarahaston tulevan täytäntöönpanoelimen ja henkilöstön, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH), komission ja parlamentin kesken ja huolehtimaan siitä, että ne kuulevat toisiaan EU:n välineiden strategioista, tavoitteista ja aloitteista, sekä huolehtimaan rakenteellisesta vuoropuhelusta paikalla toimivien EU:n edustustojen ja jäsenvaltioiden lähetystöjen kesken;

t)   varmistamaan, että eurooppalaisella demokratiarahastolla on lujat yhteydet edunsaajaryhmiin ja se kuulee niitä säännöllisesti siten, että sillä ei ole alueellisia toimistoja vaan että se käyttää EU:n edustustoja, paikallisia organisaatioita tai riippumattomia asiantuntijoita ja toimijoita, jotka on seulottu perusteellisesti sen varmistamiseksi, ettei niillä ole mitään yhteyksiä rikollis- tai terroristijärjestöihin;

u)  kehittämään eurooppalaiselle demokratiarahastolle hallinnollisesti kevyen, joustavan ja tehokkaan Brysselissä toimivan rakenteen, jolla on yksinkertaiset mekanismit avustusten myöntämistä varten siten, että hakijoita ei pitäisi vaatia osallistumaan monimutkaisiin tarjousmenettelyihin, edunsaajien osallistuminen rahoitukseen ei saisi olla rahoituksen edellytys, avustuksien myöntämisen ehtona pitäisi kuitenkin olla selkeiden ja tiukkojen ehtojen noudattaminen, ja olisi julkistettava luettelo edunsaajista ellei se vaaranna heidän turvallisuuttaan sekä olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimia petosten ja varojen väärinkäytösten välttämiseksi;

v)  varmistamaan, että luodaan asianmukainen seurantajärjestelmä, jolla arvioidaan annetun rahoituksen vaikuttavuutta;

w) harkitsemaan kuitenkin, että etusijalle asetetaan eurooppalaisen demokratiarahaston perustaminen EU:n ulkoisena rahoitusvälineenä EU:n toimielinkehyksessä, jotta taataan se, että parlamentilla on asianmukainen lainsäädäntö- ja talousarviovalta EU:n maksuosuuksien ja toiminnan suunnittelun osalta;

x)  huolehtimaan siitä, että EU:n maksuosuus eurooppalaisen demokratiarahaston talousarvioon toimitetaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti, että maksuosuutta hallinnoiva henkilöstö on saanut EU:n talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta koskevaa koulutusta ja että parlamentti voi valvoa talousarviota ja lainsäädäntöä täysipainoisesti, mukaan luettuna se, että budjettivallan käyttäjä voi seurata, miten rahoitusta käytetään;

y)  takaamaan parlamentille laajan poliittisen valvontaroolin eurooppalaisen demokratiarahaston toiminnassa ja suunnittelussa ja varmistamaan, että riippumaton kolmas osapuoli seuraa ja arvioi sen toimien toteuttamista muun muassa varmistamalla, että parlamentti saa rahaston vuosikertomukset; antamaan parlamentille riittävästi liikkumavaraa, jotta se voi antaa panoksensa ohjelmasuunnittelussa sekä painopisteitä ja strategisia linjoja määriteltäessä ja jakaa luomisvoimaansa ja kokemuksia jäsenvaltioiden siirtymävaiheista demokratisoitumisprosessien tukemiseksi Euroopan rajojen ulkopuolella;

z)  varmistamaan parlamentin mahdollisuudet osallistua eurooppalaisen demokratiarahaston aktivointiin ja toteuttamiseen ja tulla kuulluksi muun muassa ottamalla parlamentin jäseniä rahaston hallintoneuvostoon ja täytäntöönpanoelimeen, jotta voidaan turvata poliittinen tasapaino; tarkastelemaan uudelleen hallintoneuvoston kokoonpanoa ja varmistamaan jäsenvaltioiden edustuksen neuvoston kautta sekä lisäämään Euroopan parlamentin osallistumista välineen hallintoneuvostoon asianmukaisen vaikutusvallan takaamiseksi parlamentille EU:n toisen talousarviovallan käyttäjän vastuun mukaisesti; antamaan parlamentille mahdollisuuden osallistua merkityksellisellä tavalla ja järjestelmällisesti rahaston toimintojen perustana olevien poliittisten ja strategisten suuntaviivojen, painopisteiden, odotettujen tuloksien sekä avustuksien kokonaismäärän määrittelyyn;

aa) tarkastelemaan jatkuvasti eurooppalaisen demokratiarahaston toiminnan vaikutuksia, tuloksia ja lisäarvoa verrattuna EU:n välineisiin ja rahoitettujen toimien kestävyyteen; tekemään asianmukaiset päätelmät ja mukauttamaan tarvittaessa sen kokoa, rahoitusmekanismia ja päätöksentekovastuuta tämän mukaisesti; varmistamaan, että tällaisten arviointien tulokset toimitetaan parlamentille;

2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle sekä jäsenvaltioille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0334. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0576. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0153. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0154. (5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0489. (6) EUVL C 131 E, 5.6.2003, s. 147. (7) EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1. (8) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0334.

Ajatus eurooppalaisesta demokratiarahastosta on noussut esiin EU:ssa käytävässä yleisessä keskustelussa, joka koskee demokratiaa edistävien unionin toimintalinjojen ja toimien uudelleentarkastelua, Välimeren eteläpuolisten maiden tapahtumien vuoksi. Tarkoituksena on perustaa osittain riippumaton yksikkö, josta voitaisiin tukea demokratiaa puolustavia aktivisteja ja demokraattista kehitystä koko maailmassa epäbyrokraattisesti ja joka ei liittyisi suoraan EU:n tai komission diplomatiaan.

Ajatuksen esittivät unionin korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja Ashton ja komission jäsen Füle, kun he esittivät tämän vuoden toukokuussa Euroopan naapuruuspolitiikan uuden version, ja kesäkuussa kokoontunut neuvosto hyväksyi sen päätelmissään. Puheenjohtajavaltio Puola on ottanut eurooppalaisen demokratiarahaston yhdeksi puheenjohtajakautensa painopisteistä ja tehnyt yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa ajatuksen edistämiseksi. Nyt on parlamentin aika antaa rakentava panoksensa viime viikkoina nopeasti edenneeseen keskusteluun ja varmistaa, että parlamentti voi osallistua mahdollisen rahaston perustamiseen, hallintorakenteeseen ja valvontaan.

työjärjestyksen 121 artiklan 1 kohdan mukaisesti (antanut Alexander Graf Lambsdorff ALDE-ryhmän puolesta)

järjestelyistä eurooppalaisen demokratiarahaston mahdollista perustamista varten

Alexander Graf Lambsdorff

ALDE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon kahdet neuvoston antamat päätelmät demokratiakehityksestä EU:n ulkosuhteissa: 17. marraskuuta 2009 annetut päätelmät ja 13. joulukuuta 2010 annetut päätelmät, jotka sisältävät vuoden 2010 tilanneselvityksen ja luettelon pilottimaista,

–   ottaa huomioon neuvoston 18. toukokuuta 2009 esittämät päätelmät demokraattisen hallintotavan tukemisesta – kohti EU:n toimintakehyksen vahvistamista,

–   ottaa huomioon 22. lokakuuta 2009 antamansa päätöslauselman demokratiakehityksestä EU:n ulkosuhteissa(1),

–   ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa (COM(2001)0252)(2),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan 1 kohdan,

A. ottaa huomioon, että poliittiset puolueet ja vapailla ja oikeudenmukaisilla vaaleilla valitut parlamentit ovat keskeisen tärkeitä kaikille demokratioille ja demokratiakehitykselle ja että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa eurooppalaisessa rahoitusvälineessä ei ole vielä otettu huomioon näiden tekijöiden merkitystä niiden tukemiselle ja toteuttamiselle,

B.  katsoo, että demokraattisten poliittisten puolueiden ja erityisesti demokraattisia arvoja edistävien puolueiden järjestäytymistä on lujitettava ottamatta kantaa puoleen tai toiseen,

C. katsoo, että on äärimmäisen tärkeää tukea vapailla ja oikeudenmukaisilla vaaleilla valittuja uusia parlamentteja eritoten maissa, jotka ovat siirtymävaiheessa ja joihin unioni on lähettänyt vaalitarkkailuvaltuuskunnan,

1.  suosittaa neuvostolle, että

(a) se ottaa huomioon, että Euroopan unioni tarvitsee joustavamman ja vähemmän byrokraattisen välineen auttamaan poliittisia toimijoita, jotka pyrkivät demokraattiseen muutokseen maissaan;

(b) se tarkastelee sellaisen eurooppalaisen demokratiarahaston perustamista, joka on voittoa tavoittelematon ja avustuksia myöntävä organisaatio ja joka perustetaan demokraattisten instituutioiden lujittamiseksi kaikkialla maailmassa;

(c) se esittää tulevan eurooppalaisen demokratiarahaston selkeät toimivaltarajat, jotka EUH, komissio ja puheenjohtajavaltio Puola laativat;

(d) se kunnioittaa Euroopan parlamentin oikeutta valvoa mahdollisen tulevan eurooppalaisen demokratiarahaston perustamisprosessia sekä sen vuosittaisten tavoitteiden, painopisteiden, odotettavissa olevien tulosten ja määrärahojen määrittämistä laajassa mielessä;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle.

(1) EUVL C 265E, 30.9.2010, s. 3. (2) EUVL C 131E, 5.6.2003, s. 147.

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. toteaa, että demokratian edistäminen kaikkialla maailmassa on moraalinen velvoite ja sen on myös selkeästi todettu olevan yksi EU:n ulkoisen toiminnan perusperiaatteista(1);

1.  on huolissaan siitä, että useissa kehitysmaissa kehitystä tapahtuu nykyisin vain taloudessa eikä niiden kansalaisilla ole vapautta eikä demokratiaa;

2.  korostaa, että kaikista uusista demokratian kehittämiseen tähtäävistä aloitteista tai elimistä on saatava selkeää lisäarvoa nykyisiin EU:n välineisiin ja organisaatioihin (kuten Euroopan tason poliittisiin säätiöihin) nähden; korostaa, että demokratian kehittämistä koskevissa välineissä ja toimissa on ratkaisevan tärkeää välttää päällekkäisyyttä; painottaa, että avoimuuden, tulosvastuun ja resurssien tehokkaan käytön olisi oltava ohjaavia periaatteita eurooppalaisessa demokratiarahastossa; katsoo, että rahaston tehtävien tehokkaan hoitamisen varmistamiseksi olisi pikaisesti sovittava yksityiskohtaisista operationaalisista kysymyksistä;

3.  painottaa, että uudistetun demokratiatuen mallia ei saisi rajoittaa koskemaan vain maita, joiden kanssa EU:lla on erityissuhde Euroopan naapuruuspolitiikan kautta; katsoo, että eurooppalaisen demokratiarahaston olisi omaksuttava eriytetty lähestymistapa, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon edunsaajamaiden demokratiakehityksen taso;

4.  huomauttaa, että äkillinen tai nopea poliittinen muutos kehitysmaassa voi edellyttää EU:lta välittömiä toimia, jotta voidaan varmistaa eteneminen kohti demokraattisia rakenteita ja arvoja; suosittaa sen vuoksi, että osa demokratiarahastosta räätälöitäisiin erikseen niin, että sitä voidaan joustavasti ja nopeasti käyttää tällaisissa tilanteissa; pyytää myös nopean toiminnan ja pitkän aikavälin toiminnan asianmukaista vaikutustenarviointia;

5.  korostaa, että rahastosta rahoitettujen aloitteiden olisi oltava sopusoinnussa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan sitoumusten kanssa (kehityspoliittinen johdonmukaisuus ja avun tuloksellisuus); korostaa, että on tärkeää varmistaa, että EU:n demokratialle antama tuki tämän rahaston kautta perustuu alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan, jossa kuvastuu demokratian "omaksi tuntemisen" periaate ja jossa käsitellään kokonaisvaltaisella tavalla demokratiaan, turvallisuuteen ja kehitykseen liittyviä huolenaiheita;

6.  korostaa, että EU:n eurooppalaiselle demokratiarahastolle myöntämän rahoituksen olisi oltava täysin avointa ja siinä olisi noudatettava kaikilta osin EU:n varainhoidon sääntöjä sekä kunnioitettava Euroopan parlamentin oikeutta valvoa rahastoa koskevan ohjelman täytäntöönpanoa;

7.  painottaa, että avoimuuden lisäämiseksi on tärkeää ottaa käyttöön vastuuvelvollisuusmekanismi, jotta EU:n toimielimille ja myös Euroopan parlamentille voidaan tiedottaa rahastosta myönnetystä rahoituksesta;

8. korostaa, että Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaltaa on kunnioitettava annettaessa valtuutus eurooppalaiselle demokratiarahastolle; vaatii, että parlamentin on oltava asianmukaisesti edustettuna rahaston hallintoelimissä ja mukana sen tehtävän määrittelemisessä, poliittista strategiaa koskevissa päätöksissä ja johtavan henkilöstön nimittämisessä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

(1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (2010/C 83/01) 1 luvun 21 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan b alakohta.