kilpailukykyisistä digitaalisista sisämarkkinoista – kärjessä sähköiset viranomaispalvelut

(2011/2178(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon sisämarkkinoita ja tietoyhteiskuntaa koskevan yhteisön säännöstön,

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "EUROOPPA 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan digitaalistrategia" (COM(2010)0245),

–    ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu(1),

–    ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden täydentämisestä sähköistä kaupankäyntiä ajatellen(2),

–    ottaa huomioon 31. toukokuuta 2010 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät aiheesta "Euroopan digitaalistrategia",

–    ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät Eurooppa 2020 -strategiasta ja digitaalistrategiasta (7 kohta),

–    ottaa huomioon 23. joulukuuta 2011 julkaistun komission oppaan standardipohjaisen tieto- ja viestintätekniikan hankinnasta – hyvien käytäntöjen osa-alueet,

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa" (COM(2010)0712),

–    ottaa huomioon yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) 16. syyskuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 922/2009/EY(3),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015: tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa" (COM(2010)0743),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus – Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS) eurooppalaisia julkisia palveluja varten (liite 1) ja Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF) eurooppalaisia julkisia palveluja varten (liite 2)" (COM(2010)0744),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "i2010-aloitteeseen kuuluva sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma: vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi" (COM(2006)0173),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – 'Yhdessä uuteen kasvuun'" (COM(2011)0206),

–    ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaamisesta 'Saavutukset ja seuraavat vaiheet: kohti maailmanlaajuista verkkoturvallisuutta'" (COM(2011)0163),

–    ottaa huomioon 30. maaliskuuta 2009 annetun komission tiedonannon "elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaamisesta 'Euroopan suojaaminen laajoilta tietoverkkohyökkäyksiltä ja häiriöiltä: valmiuden, turvallisuuden ja sietokyvyn parantaminen'" (COM(2009)0149),

–    ottaa huomioon joulukuussa 2011 julkaistun komission avointa dataa koskevan paketin, joka koostuu seuraavista asiakirjoista: komission tiedonanto "Avoin data – Innovoinnin, kasvun ja läpinäkyvän hallinnon moottori", komission ehdotus direktiiviksi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta (COM(2011)0877) ja 12. joulukuuta 2011 annettu komission päätös 2011/833/EU komission asiakirjojen uudelleenkäytöstä,

–    ottaa huomioon Euroopan komission vuonna 2011 suorittaman tutkimuksen julkisen sektorin tietojen taloudellisista vaikutuksista (Vickeryn tutkimus),

–    ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista (COM(2011)0635),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhtenäinen kehys luottamuksen rakentamiseksi digitaalisilla sisämarkkinoilla sähköistä kaupankäyntiä ja verkkopalveluja varten" (COM(2011)0942),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Vihreä kirja – Yhdentyneet eurooppalaiset markkinat kortti-, verkko- ja mobiilimaksuille" (COM(2011)0941),

–    ottaa huomioon 22. joulukuuta 2011 julkaistun Euroopan digitaalistrategiaa koskevan vuotuisen edistymiskertomuksen vuodelta 2011,

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Raportti EU:n digitaalisesta kilpailukyvystä – i2010-strategian tärkeimmät saavutukset vuosina 2005−2009" (COM(2009)0390),

–    ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Laajakaista Euroopassa: investointi digitaalivetoiseen kasvuun"(4),

–    ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2010 julkaistun tutkimuksen tieto- ja viestintätekniikan sosiaalisista vaikutuksista (SMART 2007/0068),

–    ottaa huomioon tammikuussa 2010 julkaistun raportin tieto- ja viestintätekniikan taloudellisista vaikutuksista (SMART 2007/0020),

–    ottaa huomioon marraskuussa 2009 julkaistun komissiota varten laaditun raportin "i2010-aloitteeseen kuuluva sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma – edistymisraportti (SMART 2008/0042)",

–    ottaa huomioon Visbyn kokouksessa 10. marraskuuta 2009 annetut puheenjohtajavaltio Ruotsin päätelmät vaikuttavuuden lisäämisestä sähköisessä EU:ssa 2015,

–    ottaa huomioon syyskuussa 2009 julkaistun puheenjohtajavaltio Ruotsin raportin "Vihreä tietoyhteiskunta – TVT-politiikan toimintaohjelma vuoteen 2015 Euroopan tulevaa tietoyhteiskuntaa varten",

–    ottaa huomioon 5. joulukuuta 2011 julkaistun komission raportin "Etäresurssipalvelut: raportti julkisesta kuulemisesta",

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Sähköisiä allekirjoituksia ja sähköistä tunnistusta koskeva toimintasuunnitelma rajatylittävien julkisten palveluiden tarjonnan helpottamiseksi yhtenäismarkkinoilla" (COM(2008)0798),

–    ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY(5),

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–    ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0083/2012),

A.  ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikalla (TVT) on voimakkaita suoria ja epäsuoria vaikutuksia EU:n kansalaisten poliittiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja päivittäiseen elämään; katsoo, että rajatylittävien sähköisten palvelujen kaikki esteet poistavat ja kilpailuun liittyviä häiriöitä sisältämättömät kilpailukykyiset digitaaliset sisämarkkinat tarjoaisivat EU:n kansalaisille huomattavia etuja;

B.   ottaa huomioon, että sähköiset viranomaispalvelut sisältävät kaikki tekniikat ja käyttötavat, jotka liittyvät reaaliaikaiseen tiedottamiseen, ohjeistukseen ja hallinnollisiin menettelyihin;

C.  ottaa huomioon, että TVT-ala tuottaa suoraan 5 prosenttia EU:n BKT:stä ja että TVT-alan markkinoiden arvo on 660 miljardia euroa vuodessa, mutta sen vaikutus tuottavuuden kokonaiskasvuun on kuitenkin huomattavasti suurempi (TVT-alan osuus 20 prosenttia ja TVT-alan investointien 30 prosenttia);

D.  ottaa huomioon, että sähköisellä laskutuksella ei ole yhteisiä sääntöjä eikä sen etuja ole juurikaan hyödynnetty;

E.   katsoo, että TVT:n avulla voidaan edistää huomattavasti Eurooppa 2020 -strategian toteutumista erityisesti työllisyyden, kestävän talouskasvun ja tuottavuuden kasvun, kansalaisten vaikutusvallan lisäämisen, tutkimus- ja kehitystyön, energian, innovoinnin ja ympäristön osalta sekä vastattaessa suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin;

F.   katsoo, että pk-yrityksillä on erityisen tärkeä tehtävä digitaalimarkkinoilla;

G.  ottaa huomioon, että etäresurssipalvelut ovat taloudellinen ja ekologinen väline julkisten ja yksityisten yritysten tietoteknisen suorituskyvyn parantamiseen ja käsittely- ja varastointikulujen pienentämiseen, joten niistä on paljon hyötyä, mutta toisaalta niistä voi koitua tietoturvaongelmia kuluttajan ja palvelimen välille sekä kuluttajan jonkinasteinen hallinnan menettäminen;

H.  ottaa huomioon, että digitaalistrategian tulostaulu vuodelta 2011 osoittaa, että kehitystä on tapahtunut, mutta 26 prosenttia EU:n kansalaisista ei ole koskaan käyttänyt internetiä ja vain 48 prosenttia heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvista henkilöistä käytti internetiä;

I.    toteaa, että digitaalinen jako – viitattiinpa sillä sitten jakoon internetiin pääsyn yhteydessä tai tietoteknisiä taitoja / digitaalista lukutaitoa koskevaan jakoon – vaikuttaa välittömästi sähköisten viranomaispalvelujen hyväksymiseen ja haittaa kansalaisten osallistumista julkiseen toimintaan ja demokratiaan;

J.    katsoo, että kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumiseksi on varmistettava, että otetaan tuloksekkaasti käyttöön ultranopea laajakaista ja tietoliikenneverkot kaikille EU:n alueille ja poistetaan infrastruktuurin kehitystasojen väliset erot EU:n jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa harvaanasuttujen alueiden demografinen kestävyys;

1.   on tietoinen siitä, että TVT-ala edistää merkittävästi EU:n teollisuuspolitiikkaa, innovointia, kasvua, kilpailukykyä ja kauppatasetta;

2.   korostaa, että käyttäjät ovat digitaalistrategian kannalta avainasemassa ja että EU:n on vahvistettava käyttäjien tietoisuutta, asemaa, osallistumista ja näkökulmaa sekä luottamusta varmuuteen, turvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan tietoyhteiskunnassa ja kehitettävä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää inhimillistä pääomaa;

3.   vahvistaa, että sähköiset viranomaispalvelut parantavat EU:n kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja auttavat uudistamaan ja nykyaikaistamaan julkishallintoa lisäämällä sen avoimuutta ja vastuullisuutta ja alentamalla julkisten palvelujen kustannuksia;

4.   korostaa, että sähköisten viranomaispalvelujen käytön esteet eivät välttämättä ole pelkästään teknisiä vaan myös organisatorisia, poliittisia, oikeudellisia ja kulttuurisia ja että onnistuneet ratkaisut ja käytännöt ovat yleensä hyvin riippuvaisia paikallisista oloista;

5.  korostaa, että eurooppalaisen sähköisten viranomaispalvelujen alueen perustaminen voi olla olennainen osa Horisontti 2020 -ohjelmaa, koska se tukee taloudellisen ja sosiaalisen kasvun edistämistä, kannustaa innovointia ja inhimillisen pääoman kehittämistä ja auttaa vastaamaan EU:n kohtaamiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin haasteisiin;

6.   korostaa, että on tarpeen ottaa digitaalinen jako huomioon ja torjua sitä;

7.   huomauttaa, että etäresurssipalvelujen avulla voidaan käyttää yhteisiä tietotekniikkaresursseja, joita voidaan jakaa nopeasti siten, että kuormitetaan mahdollisimman vähän hallintoa ja palveluntarjoajaa, ja että etäresurssipalvelun tehokkuus syntyy sen joustavuudesta, tuottavuuden kasvusta ja ympäristöystävällisyydestä, mutta sen täytyy olla ennen kaikkea teknisesti luotettava ja kestävä;

Sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma

8.   suhtautuu myönteisesti Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaan 2011–2015, Euroopan yhteentoimivuusstrategiaan (EIS) ja eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin (EIF) eurooppalaisia julkisia palveluja varten; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan pikaisesti toimia kansallisten strategioiden sovittamiseksi yhteen näiden yleisten toimintaperiaatteiden kanssa;

9.   kannattaa yleistavoitetta sähköisten viranomaispalvelujen käytön lisäämiseksi 50 prosenttiin kansalaisista (nykyisin 41 prosenttia) ja 80 prosenttiin yrityksistä (nykyisin 75 prosenttia) vuoteen 2015 mennessä, mutta pyytää komissiota ja jäsenvaltioita suhtautumaan näihin tavoitteisiin vähimmäismäärinä;

10. kehottaa kehittämään erityisiä ohjelmia ja sähköisten viranomaispalvelujen järjestelmiä, joiden tavoitteena on suojata ja edistää paikallista, alueellista, etnistä ja kielellistä monimuotoisuutta;

11. pitää valitettavana, että digitaalistrategian tulostaulu vuodelta 2011 osoittaa, että vain 50 prosenttia sähköisten viranomaispalvelujen käyttäjistä täytti lomakkeita verkossa;

12. panee merkille BKT:n ja sähköisten viranomaispalvelujen saatavuuden välisen yhteyden ja peräänkuuluttaa asianmukaisen rahoituksen osoittamista sähköisten viranomaispalvelujen kehittämiseen sekä kansallisella että EU:n tasolla;

13. korostaa, että sekä kansalaiset että yritykset käyttävät internetiä yhä enenevässä määrin mobiililaitteilla, ja kehottaa varmistamaan, että sähköiset viranomaispalvelut ovat saatavilla mukautettuina useiden eri toimituskanavien välityksellä, mukaan lukien puhelinpalvelukeskukset ja mobiililaitteilla käytettävä internet (mobiilikäyttöiset sähköiset viranomaispalvelut);

14. huomauttaa, että toimivat sähköiset viranomaispalvelut edellyttävät hallintomenettelyjen kattavaa integrointia ja optimoimista ja sitä, että otetaan huomioon oikeus paikalliseen itsehallintoon kaikilla hallinnollisilla ja poikkihallinnollisilla tasoilla;

15. korostaa, että sähköinen hallinto hyödyttää erityisesti EU:n kansalaisia ja yrittäjiä, erityisesti pk-yrityksiä, jotka kohtaavat usein EU:ssa ylitsepääsemättömiä esteitä rajatylittävän toiminnan yhteydessä, koska sähköinen hallinto vähentää hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista rasitusta, lisää tuottavuutta, tehokkuutta, kilpailukykyä, avoimuutta, politiikan tehokkuutta, saavutettavuutta ja menettelyjen järkeistämistä ja koska sen avulla olisi autettava luomaan synergioita ja jakamaan resursseja ja valmiuksia yritysten välillä, mikä mahdollistaa yhteistyöhenkisemmän toimintaympäristön pk-yrityksille;

16. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota julkaisemaan julkisesti rahoitettavia tietoja sellaisessa muodossa, että niitä voidaan lukea koneellisesti (ja tosiaikaisesti) avoimien lähdekoodien avulla, jotta mahdollistetaan julkisen sektorin tietojen innovatiivinen uudelleenkäyttö yliopistoissa, opiskelijat mukaan luettuina, ja tutkimuksessa ja yritysten kehittämisen yhteydessä sekä suuren yleisön toimesta lisäten näin myös avoimuutta;

17. huomauttaa, ettei vieläkään ole selvää määritelmää termille "julkiset hallinnolliset tiedot" ja että sen tarkan merkityksen selventämiseksi on pikaisesti päästävä yhteisymmärrykseen julkisen keskustelun kautta;

18. kehottaa komissiota tekemään kaikkensa, jotta voidaan varmistaa, että koulutus- ja kulttuurilaitokset pysyvät direktiivin 2003/98/EY soveltamisalan ulkopuolella;

19. panee merkille, että suurimmat julkishallinnon sähköisten palvelujen rajatylittävää käytettävyyttä koskevat esteet liittyvät sähköisen tunnistamisen ja sähköisten allekirjoitusten käyttöön ja että yhteentoimivuus on puutteellista EU:n tasolla;

20. katsoo, että sellaisten tehokkaiden EU:n laajuisten rajatylittävien sähköisten viranomaispalvelujen varmistaminen, jotka mahdollistavat kaksisuuntaisen ja/tai automatisoidun viranomaisten ja kansalaisten ja/tai yritysten välisen vuorovaikutuksen, edellyttää selkeää ja johdonmukaista EU:n oikeudellista kehystä sähköisen todentamisen, sähköisen tunnistamisen ja sähköisten allekirjoitusten vastavuoroista tunnustamista varten;

21. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan kansalaisille jatkuvasti olemassa olevista EU:n portaaleista, jollaisia ovat esimerkiksi SOLVIT ja Sinun Eurooppasi, sillä nykyinen tiedonpuute hidastaa edelleen liiketoimintaympäristön ja kuluttajansuojajärjestelmien kehittämistä erityisesti rajatylittävissä asioissa;

22. kehottaa komissiota seuraamaan kaikkia komission ja jäsenvaltioiden nykyisiä verkossa olevia ongelmanratkaisuvälineitä ja tietoportaaleja ja linkittämään tai yhdistämään ne toisiinsa mahdollisuuksien mukaan; suosittaa kehittämään uusia verkkoportaaleja vain siinä tapauksessa, että välineiden sisällyttäminen olemassa oleviin ratkaisuihin ei ole mahdollista;

23. suhtautuu myönteisesti sähköisiä allekirjoituksia ja sähköistä tunnistamista koskevan toimintasuunnitelman ja sähköistä henkilökorttia koskevan STORK-kokeiluhankkeen hyväksymiseen ja niiden vaikutukseen rajatylittävien julkisten palvelujen yhteentoimivuudelle; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen sähköisistä allekirjoituksista annettua direktiiviä ja edellyttää päätöstä, jolla varmistetaan sähköisen tunnistamisen ja sähköisen todentamisen vastavuoroinen tunnustaminen;

24. korostaa, että koulutus- ja kulttuurilaitosten tietojenkäsittelyjärjestelmissä henkilötietoihin on liitettävä henkilökohtaiset käyttöoikeudet, jotta niitä voidaan suojata luvattomalta käytöltä;

25. katsoo, että sähköisten allekirjoitusten yhteentoimivuuteen liittyy sähköisten viranomaispalvelujen kannalta oikeudellisia näkökohtia (sähköisten allekirjoitusten käyttö julkisella sektorilla – sähköisiä allekirjoituksia koskevan direktiivin 3 artiklan 7 kohta, allekirjoituksen ja todentamisen välinen suhde, valvontaan ja hyväksyntään liittyvä ongelma, kansallinen näkökulma, turvallisuustasot ja allekirjoituksen pätevyys) sekä teknisiä näkökohtia (todistuksissa käytettävät tunnisteet, allekirjoituksen tyyppi, muoto ja validointi); katsoo, että kehitettäessä sovelluksia, joilla pyritään täysin yhteentoimivaan eurooppalaiseen sähköisten allekirjoitusten palveluun allekirjoitusten validointia varten, olisi tärkeimpänä suosituksena oltava sellaisen validointiviranomaisten liiton perustaminen, joka sovittaa yhteen jäsenvaltioiden kansallisten validointiviranomaisten toiminnan(6);

26. panee merkille, että komissio on valtuuttanut CEN:n, Cenelecin ja ETSI:n saattamaan ajan tasalle ja järkeistämään sähköisiä allekirjoituksia koskevan eurooppalaisen standardointikehyksen; kehottaa komissiota toimittamaan Euroopan parlamentille vuosittain edistymiskertomuksen Euroopan standardointielinten kaksi kertaa vuodessa toimittamien raporttien perusteella;

27. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään unionin koulutuslaitoksissa avoimia opetusohjelmistoja, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja kehittää verkkoalustoja opetusmateriaaliin ja -resursseihin liittyvän yhteistyön tekemiseksi niin, että järjestelmä on avoin opiskelijoille ja että siinä otetaan asianmukaisesti huomioon tietosuojaa ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt;

28. korostaa, että sähköisen hallinnon sovellukset olisi arvioitava uudelleen ja että niitä olisi tarvittaessa muokattava sen varmistamiseksi, että ne ovat avoimia myös ulkomailla asuville käyttäjille; painottaa, että yhteentoimivuutta tarvitaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella sekä EU:n tasolla;

29. katsoo, että sähköisen hallinnon sovellusten yhteentoimivuus edellyttää kansallisten PKI-menetelmien yhteentoimivuutta Euroopan validointipalvelun (eurooppalainen silta) kanssa.

30. suhtautuu myönteisesti TVT:n standardoinnin ja julkisten hankintojen yhteyksiä koskevien suuntaviivojen luonnoksesta käynnistettyyn julkiseen kuulemiseen ja edellyttää ehdotusta asiasta;

31. pyytää jäsenvaltioita kehittämään kansallisia sähköisen hallinnon strategioita sähköistä hallintoa koskevan toimintasuunnitelman ja digitaalistrategian tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden ja eurooppalaisen sähköisen hallintoalueen kehittämiseen tähtäävänä keinona;

32. kiinnittää huomiota siihen, että kehitettäessä Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa, infrastruktuuria ja palveluja kaikilla tasoilla on välttämätöntä noudattaa turvallisuusvaatimuksia ja taattava paras mahdollinen yksityisyyden ja henkilötietojen ja rahoitustietojen suojelun taso sekä yrittää kaikissa tapauksissa estää näiden tietojen tarkistaminen ilman asianmukaisia oikeuksia;

33. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään TVT-työkaluja avoimuuden, vastuullisuuden ja kansalaisten osallistumisen lisäämiseksi, tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi, hallinnollisen rasituksen ja kustannusten pienentämiseksi sekä ajankäytön tehostamiseksi, hallinnollisten menettelyiden kehittämiseksi, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, julkisten varojen säästämiseksi ja osallistuvamman demokratian kehittämiseksi luottamuksen rakentamisen avulla;

34. kannustaa jäsenvaltioita velvoittamaan julkiset elimet asettamaan tiedot saataville julkisten tietojen tallennuspaikkoihin ja luetteloihin sekä laatimaan säännöt tietojen ilmaisemisesta ja uudelleenkäytöstä ottaen asianmukaisesti huomioon tekijänoikeussäädökset ja säädökset tietokantojen suojaamisesta;

35. kehottaa jäsenvaltioita perustamaan keskitettyjä asiointipisteitä ja nimittämään välittäjiä, jotka tarjoavat saumattoman, integroidun ja helposti käytettävissä olevan yhteyspistejärjestelmän sekä kotimaisten että rajat ylittävien sähköisten viranomaispalvelujen käyttäjille;

36.     korostaa, että sähköiset viranomaispalvelut tarjoavat tilaisuuden parantaa demokratiamme laatua ja että ne saattavat lisätä tärkeällä tavalla kansalaisten ja etenkin nuorempien sukupolvien ja yritysten aktiivista osallistumista julkiseen ja poliittiseen toimintaan ja demokratian prosesseihin; toteaa tässä yhteydessä, että olisi kannustettava kokeiluluonteisten kuulemisten tai kansanäänestysten järjestämiseen erityisesti paikallisella tasolla;

37. pitää myönteisenä, että komission ISA-ohjelman yhteydessä kehittämä tuenilmauksien sähköistä keruuta koskeva OCS-aloite on käynnistetty ja että sen on määrä mahdollistaa 1. huhtikuuta 2012 alkaen ehdotettuja kansalaisaloitteita kannattavien allekirjoitusten reaaliaikainen toimittaminen, ja vetoomuksen organisoijat voivat käyttää sitä allekirjoitusten keräämisen, taltioinnin ja toimittamisen hallinnointiin; toivoo siksi, että sähköisiä viranomaispalveluja koskevat strategiat pantaisiin täytäntöön mahdollisimman pian;

38. korostaa, että yhteentoimivien ja rajat ylittävien sähköisten viranomaispalvelujen olisi hyödyttävä innovatiivisesta arkkitehtuurista ja tekniikasta (julkisia palveluja koskevat etäresurssipalvelut ja palvelusuuntautunut arkkitehtuuri), ja kehottaa saattamaan ajan tasalle IPv6-protokollaan liittyvän sähköisen hallintoinfrastruktuurin ja yleishyödylliset verkkopalvelut;

39. toteaa, että etäresurssipalvelut voivat olla erittäin merkittäviä sekä yrityksille että yksityisille kansalaisille; korostaa kuitenkin, että etäresurssipalvelujen käytön lisääntyessä on seurattava tietotekniikkaresurssien uudelleen sijoittamista ja valvottava tiukasti palvelimiin ja tietoihin pääsemistä, jotta voidaan muun muassa estää muita osapuolia käyttämästä niitä luvattomasti kaupallisiin tarkoituksiin, ja että siksi näitä kysymyksiä olisi käsiteltävä uudistettaessa EU:n tietosuojasäännöksiä, kuten komissio on ehdottanut asiakirjoissaan (COM(2012)0011 ja COM(2012)0010));

40. painottaa, että turvallinen rajatylittävä sähköinen hallintojärjestelmä on olennainen osa Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamisohjelmaa; kehottaa ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin tieto- ja yksityisyyden suojan varmistamiseksi ja verkkohyökkäyksiä koskevan haavoittuvaisuuden minimoimiseksi; tunnustaa Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) tärkeän roolin EU:n ja jäsenvaltioiden avustamisessa niiden pyrkiessä tarjoamaan turvallisia ja vakaita sähköisiä viranomaispalveluja; kehottaa kehittämään tietojen käyttöä ja sovellustapoja koskevia aidosti demokraattisia valvontatapoja;

41. suhtautuu myönteisesti HVT-, IDABCD- ja ISA-ohjelmien ja CIP-ohjelman laajamittaisten kokeiluhankkeiden1 ja ePractice-foorumin panokseen yhteentoimivien rajatylittävien ratkaisujen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan näiden toimien pitkän aikavälin kestävyyden;

42. suhtautuu myönteisesti Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevaan ehdotukseen ja kannattaa tätä välinettä, jonka myötä osoitetaan lähes 9,2 miljardia euroa tukemaan investointeja nopeisiin ja ultranopeisiin laajakaistaverkkoihin ja Euroopan laajuisiin digitaalipalveluihin; toteaa, että Verkkojen Eurooppa -väline tarjoaa tukia sähköisen henkilökortin, sähköisen tunnistamisen, sähköisten viranomaispalvelujen, sähköisten hankintamenettelyjen, sähköisten terveydenhuoltopalvelujen, sähköisen oikeudenkäytön ja tulliin liittyvien palvelujen käyttöönottoa varten tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseksi ja että sen tehtävänä on varmistaa yhteentoimivuus ja vastata kustannuksista, jotka syntyvät jäsenvaltioiden infrastruktuurit yhdistävän infrastruktuurin käytöstä EU:n tasolla;

43. katsoo, että Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskeva aloite kannustaa osoittamaan yksityistä rahoitusta kohdennettuihin investointeihin, jotka tehdään EU:n tuleviin keskeisiin infrastruktuureihin, kuten teihin, rautateihin, energiaverkkoihin sekä öljy- ja kaasuputkiin ja laajakaistaverkkoihin;

44. toistaa, että tulevat nopeat palvelut ovat tärkeitä, koska ne tuovat EU:lle energiatehokkuutta, täyttävät turvallisuustavoitteita ja mahdollistavat muita viestintävalmiuksia (esimerkiksi tehokkaat ja älykkäät liikennejärjestelmät sekä ihmisten ja laitteiden väliset viestintäjärjestelmät);

45. suhtautuu myönteisesti avointa dataa koskevan paketin hyväksymiseen ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan julkisen sektorin tietojen (muiden kuin henkilötietojen) uudelleenkäyttöä innovatiivisin tavoin; kehottaa lisäämään paikallis- ja alueviranomaisten osallistamista julkisen sektorin tietojen saannin osalta, jotta voidaan parantaa tietojen tarjoamista yleisölle, yrityksille ja toimielimille ja helpottaa uusien työpaikkojen luomista ja elvyttää kehitystä paikallis- ja aluetasolla;

46. korostaa, että SMART-tavoitteisiin(7) perustuvat sähköisen hallinnon ja demokratian tehokkuutta ja vaikuttavuutta mittaavat (laadulliset ja määrälliset) menetelmät ovat tärkeitä ja että niitä on käytettävä aktiivisesti eri hallinnoissa;

47. pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole vielä päässeet sopuun kaikkia sellaisia tärkeimpiä rajat ylittäviä julkisia palveluja koskevasta luettelosta, joiden on tarkoitus olla käytettävissä verkossa vuoteen 2015 mennessä; kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

48. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja toteuttamaan erityisiä tieto- ja viestintäteknisiä välineitä, joilla voidaan helpottaa sähköistä osallistumista, esimerkiksi sähköistä vetoomusten esittämistä, jotta EU-kansalaisille ja yhdistyksille annettaisiin käytännössä mahdollisuus käyttää oikeuksiaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta koskevien määräysten mukaisesti.

49. muistuttaa, että on erittäin tärkeää sitoutua puolittamaan digitaalista lukutaitoa ja muita digitaalisia taitoja koskevat kuilut vuoteen 2015 mennessä, ja suhtautuu myönteisesti tällaisiin ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on parantaa digitaalista lukutaitoa, taitoja ja osallisuutta tietoyhteiskuntaan, ja erityisesti ehdotukseen, jonka mukaan digitaalinen lukutaito ja siihen liittyvät osa-alueet asetetaan etusijalle Euroopan sosiaalirahastoa koskevassa asetuksessa (2014–2020); toistaa, että suunnittelussa on sovellettava periaatetta, että ketään ei jätetä jälkeen, ja korostaa, että sähköisten viranomaispalvelujen suunnittelussa on painotuttava käyttäjiin ja kansalaisiin;

50. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan digitaalialan koulutusohjelmia, jotta voidaan edistää sähköisten viranomaispalvelujen täysipainoista käyttöä, vahvistaa digitaalista lukutaitoa ja poistaa sähköisten palvelujen käytön esteet, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin ja epäsuotuisassa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin ihmisiin, vähemmistöihin, maahanmuuttajiin, työttömiin ja unionin syrjäisillä alueilla asuviin; katsoo, että tätä varten verkko-oppiminen olisi sisällytettävä kansallisiin opetus- ja koulutusohjelmiin myös ohjelmien määrittelyn, koulutustulosten arvioinnin ja opettajien ja kouluttajien ammatillisen kehittämisen yhteydessä;

51. pitää valitettavana, että lainsäädäntöehdotus julkisen sektorin verkkosivustojen täyden käytettävyyden varmistamiseksi vuoteen 2015 mennessä on viivästynyt; suhtautuu myönteisesti digitaalista osallisuutta koskevaan etenemissuunnitelmaan ja kehottaa panemaan täytäntöön verkon sisällön saavutettavuutta koskevan aloitteen (WAI) ja verkon sisällön saavutettavuutta koskevat suuntaviivat (WCAG) sähköisen hallinnon portaalien sekä vammaisille räätälöityjen päätteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden osalta;

52. suosittelee edellä mainittujen palvelujen tarjontaa koskevan laadun varmistamiseksi, että palvelut mukautetaan kansainvälisiin standardeihin, normeihin ja hyviä käytäntöjä koskeviin oppaisiin, kuten tietoturvaa koskevaan ISO 27001 -standardiin tai tietoteknisten palvelujen hallinnointiprosessien laatua koskevaan ISO 20000 -standardiin;

Sähköiset julkiset hankinnat

53. korostaa, että sähköiset julkiset hankinnat mahdollistavat EU:n julkiset hankinnat ja tarjoavat mahdollisimman suuren valinnanvaran viranomaisille, minkä seurauksena on tehokas rahankäyttö, avoimuus, vastuullisuus, kansalaisten luottamus ja sisämarkkinoiden ja kilpailun vahvistuminen;

54. korostaa, että EU:n 27 jäsenvaltion julkiset menot muodostavat 16 prosenttia BKT:sta, ja kehottaa siirtymään sähköisiin julkisiin hankintoihin kaikkien julkisten hankintojen osalta vuoteen 2015 mennessä; kehottaa käyttämään sähköisiä julkisia hankintoja myös käyttöoikeussopimuksia varten;

55. pitää valitettavana, että vuonna 2010 ainoastaan 13 prosenttia EU:n yrityksistä käytti internetiä tarjousten jättämiseksi viranomaisille julkisen sähköisen tarjouskilpailujärjestelmän avulla; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan pk-yrityksiä osallistumaan sähköisiin julkisiin hankintoihin;

56. painottaa, että sähköiset julkiset hankinnat koostuvat kahdesta vaiheesta, jotka ovat sopimuksen tekoa edeltävä vaihe(8) ja sopimuksen teon jälkeinen vaihe(9); kehottaa jäsenvaltioita panemaan molemmat vaiheet kokonaan täytäntöön ja sisällyttämään ne osaksi sähköisiä julkisia hankintoja koskevia portaalejaan vuoteen 2015 mennessä;

57. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien hankkeiden laadun tasoa julkishallinnoissa niin, että voidaan varmistaa hallinnon strategisten innovaatiotavoitteiden edistäminen sekä tarjouskilpailujen laatuun, määräaikoihin ja kustannuksiin liittyvien yleisten vaatimusten tiukentaminen;

58. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään keskus- ja paikallishallinnoissa esikaupallisen hankinnan mallia (PCP), jonka ansiosta julkiset toimeksiantajat voivat jakaa tuottajien kanssa uusien tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun, prototyypin kehittämiseen ja kokeiluun liittyvät riskit ja edut; kehottaa lisäksi kokoamaan yhteen useamman toimeksiantajan resurssit, luomaan ihanteelliset olot tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten laaja-alaista markkinointia ja levitystä varten sekä auttamaan näiden hankkeiden pitämisessä toimintabudjettiensa rajoissa;

59. korostaa PEPPOL-hankkeen ja e-CERTIS-aloitteeseen liittyvien julkisia sähköisiä hankintoja koskevien laajamittaisten kokeiluhankkeiden onnistuneita toimintoja;

60. korostaa, että kansallisia sähköisiä julkisia hankintoja koskevia järjestelmiä on kehitettävä, jotta rajatylittäviä palveluja voidaan edistää ja jotta palveludirektiivi voidaan panna kokonaan täytäntöön;

61. kehottaa komissiota esittelemään valkoisen kirjan aiheesta "Sähköisiä julkisia hankintoja koskevien valmiuksien yhteenliittäminen EU:ssa – 'Sähköisiä julkisia hankintoja koskeva strategia'";

62. kehottaa komissiota kehittämään ja ottamaan käyttöön mekanismin sähköisten julkisten hankintojen etenemisen sekä siihen liittyvien esteiden ja korjaustoimien seurannalle, kun jäsenvaltioissa otetaan käyttöön sähköisiä julkisten hankintojen järjestelmiä;

63. katsoo, että komission tulisi johtajana näyttää kaikille esimerkkiä ja ottaa käyttöön sähköinen julkisten hankintojen järjestelmä kaikissa elimissään;

Sähköinen laskutus

64. suhtautuu myönteisesti sähköistä laskutusta koskevaan aloitteeseen, jonka tavoitteena on tehdä sähköisestä laskutuksesta vallitseva laskutustapa EU:ssa vuoteen 2020 mennessä, ja komission päätökseen sähköistä laskusta koskevan EU:n sidosryhmäfoorumin (EMSFEI) perustamisesta;

65. korostaa sähköisen laskutuksen tarjoamia huomattavia etuja välineenä, jolla voidaan tehostaa ja keventää kaikkien asiakkaan ja toimittajan välisten suhteiden hallintaa sekä julkisissa että yksityisissä yhteyksissä, sillä se mahdollistaa lyhyemmät maksuajat, vähentää virheitä, tehostaa arvonlisäverojen keruuta, vähentää tulostus- ja postituskustannuksia ja liiketoimintaan liittyvää käsittelyä; panee lisäksi merkille, että kyseinen väline lisää laskun määräytymiseen johtavan tiedonsiirron ja tietojenvaihdon avoimuutta;

66. on tietoinen markkinoiden pirstoutumisesta kansallisten sähköistä laskutusta koskevien sääntöjen vuoksi; pitää valitettavana, että ainoastaan 22 prosenttia pk-yrityksistä ottaa vastaan tai lähettää sähköisiä laskuja;

67. suhtautuu myönteisesti uusiin sähköistä laskutusta koskeviin arvonlisäverosääntöihin(10), joiden myötä paperilaskuja ja sähköisiä laskuja käsitellään yhdenvertaisesti;

68. korostaa "keskitettyjen asiointipisteiden" merkitystä arvonlisäveron yhteydessä, jotta helpotetaan pk-yritysten rajat ylittävää verkkokaupankäyntiä ja edistetään sähköistä laskutusta;

69. painottaa oikeusvarmuuden, selkeän teknisen ympäristön ja yhteisiin oikeudellisiin vaatimuksiin, liiketoimintamenettelyihin ja teknisiin standardeihin perustuvien avointen ja yhteentoimivien sähköistä laskutusta koskevien ratkaisujen merkitystä laajan käyttöönoton edistämiseksi;

70. kehottaa teollisia toimijoita ja Euroopan standardointijärjestöjä jatkamaan ponnistelujaan sähköistä laskutusta koskevan yhteisen tietomallin kehittämiseen liittyvän lähentymisen edistämiseksi;

71. arvostaa Tanskan, Suomen, Italian, Espanjan ja Ruotsin aloitteita, joiden tavoitteena on säätää sähköisen laskutuksen käyttö pakolliseksi viranomaisille, ja kehottaa säätämään sähköisen laskutuksen käytön pakolliseksi kaikissa julkisissa hankinnoissa vuoteen 2016 mennessä;

72. toteaa, että sähköisiin allekirjoituksiin liittyvät rajatylittävää yhteentoimivuutta koskevat ongelmat hidastavat rajatylittävien sähköistä laskutusta koskevien ratkaisujen käyttöönottoa;

73. kehottaa komissiota hyödyntämään sähköistä laskutusta koskevaa EU:n sidosryhmäfoorumia oikeudellisten seikkojen tarkastelemista ja kansallisten aloitteiden koordinointia varten; kehottaa komissiota raportoimaan vuosittain ja pyytämään Euroopan parlamentin jäseniä osallistumaan sähköistä laskutusta koskevan EU:n sidosryhmäfoorumin kokouksiin;

74. kannustaa jäsenvaltioita perustamaan kansalliset sähköistä laskutusta koskevat foorumit, joissa on tasapainoinen sidosryhmien edustus;

75. katsoo, että kuluttajia, joilla on rajoitettu pääsy tai joilla ei ole lainkaan pääsyä internetiin, ei saa unohtaa, ja että kuluttajilla on oltava aina mahdollisuus saada paperilaskuja;

Yleisiä huomioita

76. tunnustaa tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman strategisiin painopistealueisiin (CIP, ICT, PSP) kuuluvan 132 hankkeen tuoman lisäarvon ja korostaa tutkimus- ja kehitystyön ja innovoinnin merkitystä rajat ylittävien palvelujen kehittämisessä ja parantamisessa; kehottaa tukemaan "kevyttä ja nopeaa" EU:n tutkimus- ja kehitystyön varojen saantia tieto- ja viestintätekniikkaa varten sekä lisäämään rajat ylittäville sähköisille viranomaispalveluille ja infrastruktuurille myönnettävää rahoitusta vuosina 2014–2020;

77. tunnustaa ISA-ohjelman vaikutuksen ja yleisen aseman määriteltäessä, edistettäessä ja tuettaessa eurooppalaisten julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisujen ja -puitteiden toteuttamista, luotaessa synergioita ja edistettäessä infrastruktuurin, digitaalisten palvelujen ja ohjelmistoratkaisujen uudelleenkäyttöä ja siirrettäessä julkishallintojen yhteentoimivuuden edellytykset eritelmiksi ja digitaalisten palvelujen normeiksi, ja kehottaa osoittamaan lisää rahoitusta EU:n julkishallintojen yhteentoimivuusratkaisuille (ISA-ohjelma) vuosina 2014–2020;

78. korostaa, että Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015 tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden nykyaikaistaa ja vähentää EU:n ja jäsenvaltioiden julkishallintojen kustannuksia ja antaa niille siten mahdollisuuden hyödyntää täysimääräisesti Euroopan yhdentymisen jatkumisen luomia mahdollisuuksia ja edistää kasvua, innovointia, kansalaisten liikkuvuutta ja yritysten ja etenkin pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia sekä kansalaisten osallistumista päätöksentekoon; painottaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien merkitystä ja yksityisen sektorin asemaa innovatiivisten ratkaisujen, sovellusten ja palvelujen tarjoamisessa EU:n yhteentoimivan sähköisen hallinnon infrastruktuurin kehittämiseksi ja tarjolla olevien varojen lisäämiseksi;

79. kehottaa komissiota arvioimaan vuosittain digitaalistrategian tavoitteet ja erityisesti sähköistä hallintoa koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvät tavoitteet sekä raportoimaan Euroopan parlamentille vuosittain;

80. suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiot Ruotsi, Espanja, Puola ja Tanska ovat asettaneet etusijalle sähköistä hallintoa ja digitaalisia markkinoita käsittelevät kysymykset, ja korostaa Malmössä, Poznanissa ja Madridissa pidettyjen sähköisen hallinnon konferenssien myönteistä merkitystä; pitää vuosia 2012–2013 sähköisten viranomaispalvelujen rajat ylittävän yhteentoimivuuden ratkaisevana vaiheena ja odottaa siksi mielenkiinnolla Kööpenhaminassa maaliskuussa 2012 järjestettävän sähköisen hallinnon konferenssin ohjelmaa ja päätelmiä;

81. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 81E, 15.3.2011, s. 45. (2) EUVL C 50E, 21.2.2012, s. 1. (3) EUVL L 260, 3.10.2009, s. 20. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0322. (5) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36. (6) HVTYK ­– vuoden 2007 alustava selvitys sähköisten viranomaispalvelujen sovelluksissa käytettävien sähköisten allekirjoitusten vastavuoroisesta tunnustamisesta. (7) SMART: täsmällinen, mitattava, saavutettava, realistinen ja aikasidonnainen. (8) Sähköinen ilmoitus, sähköinen tarjouskilpailu, sähköinen toimittaminen ja sähköisten allekirjoitusten hyväksyminen. (9) Sähköinen tilaus, sähköinen laskutus, sähköiset maksut ja sähköisten allekirjoitusten käyttö. (10) Direktiivi 2010/45/EU.

Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2010 Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja taloushallinnon kehittäminen. Yksi EU:n kasvustrategian seitsemästä lippulaivahankkeesta on Euroopan digitaalistrategia, jonka tarkoituksena on hyödyntää digitaaliteknologian nopean kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia.

Erittäin tärkeän osan digitaalistrategiasta muodostaa TVT:n valjastaminen älykkään, turvallisen, kestävän ja innovatiivisen sähköisen hallinnon edistämiseksi. Sähköiseen hallintoon liittyviä toimia ovat muun muassa saumattomien rajatylittävien sähköisten viranomaispalvelujen tukeminen sisämarkkinoilla (84), sähköisten viranomaispalvelujen täyden yhteentoimivuuden varmistaminen (89), jäsenvaltioiden tehtävä varmistaa, että keskitetyt asiointipisteet toimivat täysin toimintakykyisinä sähköisen hallinnon keskuksina (90), jäsenvaltioiden tehtävä laatia yhteisesti sovittu luettelo keskeisistä rajat ylittävistä julkisista palveluista (91), sähköisten terveydenhuoltopalvelujen EU:n laajuisen standardoinnin, yhteentoimivuuden testauksen ja sertifioinnin edistäminen (77), suosituksen ehdottaminen yhteisistä vähimmäispotilastiedoista (76), Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekeminen sähköisen tunnistamisen vastavuoroisesta tunnustamisesta (83), rajatylittävien ympäristöalan verkkopalvelujen täytäntöönpano (86), konkreettisten toimenpiteiden määrittäminen valkoisessa kirjassa julkisiin hankintoihin liittyvien sähköisten toimintojen yhteenliittämiseksi EU:ssa (87), TVT:n yhteentoimivuutta koskevien säädösten ehdottaminen (21) ja TVT:n standardointia ja julkisia hankintoja koskevien suuntaviivojen antaminen (23).

Digitaalistrategian tulostaulu vuodelta 2011 osoittaa, että kehitystä on tapahtunut seuraavalla tavalla: 65 prosenttia väestöstä käyttää internetiä säännöllisesti, kiinteiden laajakaistaverkkojen peitto nousi 95,3 prosenttiin (maaseudun laajakaistapeitto nousi ainoastaan 82,4 prosenttiin maaseudun väestöstä), yli 10 megabitin yhteyksien tilaajien määrä nousi lähes 30 prosenttiin, yhteensä 28,7 prosentilla kotitalouksista olisi halutessaan mahdollisuus käyttää yli 30 megabitin yhteyksiä, 40 prosenttia väestöstä käytti internetiä tavaroiden ja palvelujen tilaamiseen, 57 prosenttia internetin käyttäjistä teki ostoksia verkossa, rajatylittäviä verkko-ostoksia tekevien henkilöiden osuus nousi 8,8 prosenttiin, 28 prosenttia pk-yrityksistä teki ostoksia verkossa ja 12,9 prosenttia osallistui verkkomyyntiin.

Sähköinen hallinto tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan (TVT) mahdollistamien työkalujen ja järjestelmien hyödyntämistä parempien julkisten palvelujen tarjoamiseksi kansalaisille ja yrityksille. Sähköisen hallinnon kehittämisen katsotaan perustuvan suurimmassa osassa jäsenvaltioita toisaalta toimistojen automaation ja julkishallinnon verkkojen yhteenkytkettävyyden lisäämiseen ja toisaalta oikeanlaisen digitaalisen sisällön ja digitaalisten sovellusten kehittämiseen.

EU:n tasolla on seurattu 20 julkista peruspalvelua vuodesta 2001 alkaen. Näistä 12 on tarkoitettu kansalaisille (tuloverot, työnhaku, sosiaaliturvaedut, henkilökohtaiset asiakirjat, auton rekisteröinti, rakennusluvat, ilmoitukset poliisille, julkiset kirjastot, siviilisäätytodistukset, osoitteenmuutokset, sähköiset terveyspalvelut, korkea-asteen koulutukseen ilmoittautuminen) ja kahdeksan yrityksille (työntekijöiden sosiaaliturvamaksut, yhtiövero, arvonlisävero, yrityksen rekisteröinti, tietojen toimittaminen tilastokeskukselle, tulli-ilmoitukset, ympäristöluvat, sähköiset julkiset hankinnat). Edistystä näiden palveluiden tarjoamiseksi verkossa mitataan seuraavan nelivaiheisen kehyksen avulla: tietojen ilmoittaminen verkossa, yksisuuntainen vuorovaikutus (lomakkeiden lataaminen), kaksisuuntainen vuorovaikutus (lomakkeiden lataaminen, lomakkeiden täyttäminen verkossa) ja täydelliset verkkotoiminnot, jotka sisältävät toimituksen ja maksun.

Sähköinen hallinto muodosti tärkeän osan eEurope-, eEurope+- ja eEurope 2005 -toimintasuunnitelmista ja poliittisesta kehyksestä "i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta".

Yhdeksännen vertailuanalyysiraportin mukaan julkisten palvelujen saatavuus verkossa oli EU:ssa 82 prosenttia vuonna 2010. Parhaiten suoriutuivat Itävalta, Irlanti, Italia, Malta, Portugali ja Ruotsi. Raportissa osoitetaan, että edistystä on tapahtunut enemmän yrityspalvelujen kuin kansalaisille suunnattujen palvelujen osalta.

Kilpailukykyiset digitaaliset markkinat edellyttävät byrokratian vähentämistä ja yrityksen perustamista varten tarvittavien palvelujen yksinkertaista saatavuutta. 55 prosenttia yrityksen perustamista varten tarvittavista palveluista on tarjolla tätä tarkoitusta varten luotujen portaalien avulla tai automaattisesti Itävallassa, Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vain 46 prosenttia työttömille hyödyllisistä palveluista on tällä hetkellä tarjolla tätä tarkoitusta varten luotujen portaalien välityksellä. Kyseessä olevan 20 verkkoperuspalvelun kehittyneisyyden osalta kärjessä ovat Malta, Portugali, Ruotsi, Itävalta, Slovenia ja Viro.

Vuodelta 2010 peräisin olevien viimeisimpien Eurostatin tilastotietojen mukaan 66 prosenttia pienistä, 85 prosenttia keskisuurista ja 90 prosenttia suurista yrityksistä toimitti viranomaisille verkossa täytettyjä lomakkeita. Yleisin yritysten ja viranomaisten välinen vuorovaikutuksen muoto EU:n 27 jäsenvaltiossa oli internetin käyttö sähköisten lomakkeiden lataamiseen (76 prosenttia), tietojen hankkiminen (74 prosenttia) ja täytettyjen lomakkeiden toimittaminen (69 prosenttia). EU:n 27 jäsenvaltion osalta yli 70 prosenttia sähköisessä muodossa täytettyjä lomakkeita toimittaneista yrityksistä käytti internetiä arvonlisäveroilmoituksien (76 prosenttia) tai työntekijöidensä sosiaaliturvamaksuilmoituksien (72 prosenttia) toimittamiseen asiaankuuluville kansallisille viranomaisille. 54 prosenttia käytti internetiä yhtiöveroilmoitusten tekemiseen ja vain 31 prosenttia käytti internetiä tulli- tai valmisteveroilmoituksia varten.

Vuonna 2010 palvelujen saatavuus verkossa oli puolet pienempi pienissä kunnissa suuriin kuntiin verrattuna. Jäsenvaltioiden olisi tuettava erityisesti pieniä paikallishallintoja, joilla on vähemmän resursseja (strategia, rahoitus ja valmiudet) verkkopalvelujen tarjoamiseen.

Keskeiset mahdollistajat

Keskeiset mahdollistajat – erityisesti eIDM, yhteentoimivuus ja avoimet standardit – ovat tärkeimpiä toimivan sähköisen hallinnon edellytyksiä.

Tehokas sähköinen hallintojärjestelmä, joka tarjoaa kaksisuuntaisen ja/tai automatisoidun vuorovaikutuksen hallinnon ja kansalaisten ja/tai yritysten välille, edellyttää vastavuoroista tunnustamista, sähköisen yksilöinnin, sähköisen tunnistuksen, sähköisen allekirjoituksen ja yksityisen avaimen infrastruktuurien yhteentoimivuutta.

EU:n tasolla yhteentoimivuus tarkoittaa, että kyseessä olevan maan sähköiseen hallintoon liittyvässä hakemuksessa olisi hyväksyttävä toisen maan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön lähettämä sähköinen allekirjoitus, vaikka allekirjoitus olisi luotu valtuuksin, jotka ovat peräisin muulta kuin kansalliselta varmennepalvelujen tarjoajalta. Koska monet hakemukset perustuvat ainoastaan kansallisen akkreditointielimen hyväksymiin varmennepalvelujen tarjoajiin, täydellinen yhteentoimivuus edellyttäisi, että kansallisen akkreditointielimen on voitava hyväksyä ulkomaalaisia varmennepalvelujen tarjoajia tai eri maiden akkreditointielinten on tehtävä keskenään monenkeskisiä sopimuksia.

Jäsenvaltiot käyttävät erilaisia malleja sähköisiä allekirjoituksia hyödyntäviä sähköisen hallinnon hakemuksia varten, ja suurin osa EU:n jäsenvaltioista on ottanut käyttöön sähköiset allekirjoitukset omissa sähköisen hallinnon hakemuksissaan ottamatta huomioon muiden maiden yritysten ja henkilöiden luomia sähköisiä allekirjoituksia. Sääntelyllinen, tekninen ja organisatorinen kehys perustuu aina täysin kansalliseen näkökulmaan. Monet hakemukset perustuvat ainoastaan kansallisen akkreditointielimen hyväksymiin varmennepalvelujen tarjoajiin. Tämän seurauksena ulkomaalaisten on rekisteröidyttävä fyysisesti maassa, jossa hakemus jätetään. Ainoastaan harvat kansalliset sähköisen hallinnon hakemukset ovat ulkomaalaisten käytettävissä. Näitä ovat Suomessa julkisen sektorin verkkolomakepalvelu lomake.fi, Irlannissa verohallinnon verkkopalvelu ROS, Alankomaissa Elektronische aangifte, Sloveniassa keskitetty valtion yritysportaali ja Ruotsissa yritysten rekisteröintiä varten tarkoitettu sähköinen palvelu.

Suurin este sähköisten allekirjoitusten rajatylittävälle käytölle on vieraista valtioista peräisin oleviin sähköisiin allekirjoituksiin liittyvä luottamuksen puute ja vaikeudet näiden allekirjoitusten hyväksymisessä. Eri maat eivät välttämättä edellytä samanlaista sähköistä allekirjoitusta samantyyppisiä hakemuksia varten. On mahdollista, että samantyyppinen hakemus perustuu yhdessä maassa ainoastaan suojeluun käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla, kun taas toisessa valtiossa samanlaisen toimen yhteydessä edellytetään hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon rajatylittävä yhteentoimivuus, kun ne tekevät päätöksiä sähköisen hallinnon allekirjoitusten turvallisuustasosta.

Jäsenvaltioiden olisi myös arvioitava uudelleen sähköisiä allekirjoituksia koskevan kehyksensä vaatimukset, jotta rajatylittäviä palveluja koskevat esteet voidaan poistaa. Rajatylittävien ja yhteentoimivien sähköisen hallinnon hakemusten olisi perustututtava sellaisiin varmennepalvelujen tarjoajiin, jotka eivät edellytä erityisten standardoimattomien käyttöliittymien käyttöä.

Huomattavaa edistystä yhteentoimivien ja rajatylittävien (hyväksyttyjen) sähköisten allekirjoitusten käytössä on saavutettu tekemällä päätös 2009/767/EY yhteisön perusvaatimuksista valvottuja/akkreditoituja varmennepalvelujen tarjoajia koskevien luotettujen luetteloiden laatimiseksi erityisesti hyväksyttyjä varmenteita antavien varmennepalvelujen tarjoajien osalta.

Euroopan komissio aikoo ehdottaa sähköisiä allekirjoituksia koskevan direktiivin tarkistamista, jotta voidaan varmistaa turvallisten sähköistä todentamista koskevien järjestelmien rajatylittävä tunnustaminen ja yhteentoimivuus. Lisäksi komissio aikoo tehdä päätöksen sähköisen tunnistamisen ja sähköisen todentamisen vastavuoroisesta tunnustamisesta koko EU:ssa.

Euroopan laajuisessa yhteentoimivassa sähköisessä hallinnossa on hyödynnettävä täysimääräisesti innovatiivisia teknisiä lähestymistapoja, kuten esimerkiksi etäresurssipalveluja ja palvelusuuntautunutta arkkitehtuuria. Palvelusuuntautunut arkkitehtuuri parantaa sähköisten hallintojärjestelmien rajatylittävää yhteentoimivuutta pitkälti moduuleihin perustuvan arkkitehtuurin avulla. Palvelujen uudelleenkäytettävyyden ja tietojen jakamisen sekä palvelujen erottamisen niitä koskevista käyttöliittymistä mahdollistava palvelusuuntautunut arkkitehtuuri parantaa sähköisen hallinnon yhteentoimivuutta ja lisää monien eri palveluntarjoajien osallisuutta. Esimerkiksi sähköisen hallinnon turvajärjestelmien on oltava skaalautuvia ja sovelluksista riippumattomia. Innovatiivinen sähköinen hallinto edellyttää myös IPv6-protokollaan liittyvän sähköisen hallinnon infrastruktuurin (portaalit, verkkosivustot, sovellukset jne.) päivittämistä.

Vahvan vaikutuksen palvelut

Vahvan vaikutuksen sähköisten viranomaispalvelujen täytäntöönpano edistää TVT:n hyödyntämistä älykkään, kestävän ja innovatiivisen hallinnon lisäämiseksi. Vahvan vaikutuksen palvelut ovat tärkeitä kustannussäästöjä, rajatylittävää yhteentoimivuutta ja sisämarkkinoiden toteutumista varten.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä sähköisiä julkisia hankintoja koskevien järjestelmien rajatylittävään yhteentoimivuuteen ja sähköisen laskutuksen laaja-alaiseen käyttöönottoon, kun otetaan huomioon, että julkisia hankintoja koskevat markkinat muodostavat 16 prosenttia EU:n BKT:sta ja että pk-yritykset muodostavat 99 prosenttia EU:n yrityksistä. Vaikka 70 prosenttia viranomaisista on aloittanut sähköisten julkisten hankintojen käytön, sen alhainen kokonaiskäyttöaste (5 prosenttia kaikista hankinnoista) ei mahdollista vielä suuria etuja. Jos sähköiset julkiset hankinnat olisivat täysin käytettävissä ja laajemmin käytössä, niiden avulla voitaisiin saavuttaa jopa 30 prosentit kustannussäästöt julkisissa hankinnoissa. Sopimuksen tekoa edeltävä vaihe ja sopimuksen teon jälkeinen vaihe on kuitenkin jo täytäntöönpanovaiheessa 14 ja 12 jäsenvaltiossa.

EU on osoittanut kaudella 2007–2013 koheesiopolitiikan yhteydessä 15,2 miljardia euroa tieto- ja viestintätekniikkaa varten ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman yhteydessä 1,02 miljardia laajakaistainfrastruktuuria koskeviin investointeihin, jotta EU:ssa voidaan saavuttaa täydellinen laajakaistapeitto vuoden 2010 loppuun mennessä. Kyseisen tavoitteen määräajaksi on lykätty myöhemmin vuosi 2013. Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa ehdotuksessa on säädetty lähes 9,2 miljardin euron tuki investoinneille nopeisiin ja erittäin nopeisiin laajakaistaverkkoihin ja Euroopan laajuisiin digitaalipalveluihin. Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä myönnetään avustuksia sellaisen infrastruktuurin rakentamiseksi, jota tarvitaan sähköistä henkilökorttia, sähköistä yksilöintiä, sähköistä hallintoa, sähköisiä julkisia hankintoja, sähköisiä terveyspalveluja, sähköistä oikeudenkäyttöä ja tulliin liittyviä palveluja varten. Kyseisen välineen avulla varmistetaan yhteentoimivuus ja katetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden infrastruktuurien yhdistämiseen liittyvän infrastruktuurin käytöstä EU:n tasolla.

Käyttäjien tarpeiden perusteella suunnitellut sähköiset viranomaispalvelut parantavat kansalaisten ja yritysten vaikutusmahdollisuuksia. Sähköisten viranomaispalvelujen täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla. Sähköisten viranomaispalvelujen EU:n laajuista yhteentoimivuutta tukevan EU:n rahaston lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava tarvittavat rahoitukseen, tekniikkaan ja henkilöstöön liittyvät resurssit vahvan vaikutuksen sähköisten viranomaispalvelujen täytäntöönpanoa varten. Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön paras yhdistelmä uusia tekniikoita, avoimia eritelmiä ja innovatiivisia arkkitehtuureja tehokkaiden, vaikuttavien, turvallisten ja rajatylittävien yhteentoimivien sähköisten viranomaispalvelujen tarjoamiseksi kaikilla tasoilla.

Sähköisen hallinnon kehittämisen on perustuttava EU:ssa ja kansallisella tasolla yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Kehittämistyössä on kunnioitettava täysin EU:n julkisia palveluja koskevia periaatteita, joita ovat toissijaisuus, suhteellisuus, käyttäjäkeskeisyys, yksityisyyden suoja, monikanavainen tarjonta, osallisuus, käytettävyys, turvallisuus, monikielisyys, hallinnon yksinkertaisuus, avoimuus, tietojen säilyttäminen, avoimuus, uudelleenkäytettävyys, teknologian neutraalius ja mukautettavuus ja tehokkuus sekä vaikuttavuus.

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että Euroopan mahdollisuuksia kehittää verkkopalveluita kansalaisille ja yrityksille olisi hyödynnettävä täysimääräisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan ja kehittämään sähköisesti käytettävissä olevia tiedotus- ja hallintomenettelyitä;

2.  kehottaa komissiota laatimaan kattavan strategian sellaisen aidosti digitaalisen Euroopan luomiseksi, jonka yhtenä kulmakivenä ovat sähköiset viranomaispalvelut; korostaa, että Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015 on ainutlaatuinen tilaisuus uudistaa unionin ja jäsenvaltioiden julkishallintoa ja alentaa julkishallinnon kustannuksia, koska näin voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti Euroopan syvemmän yhdentymisen potentiaalia ja edistää kasvua, innovointia, kansalaisten ja ammatti-ihmisten liikkuvuutta, yritysten ja varsinkin pk-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja yleisön osallistumista päätöksentekoon;

3.  kiinnittää huomiota sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman tavoitteiden ja EU:n digitaalistrategian tehokkaan toteutuksen väliseen yhteyteen; korostaa, että sähköinen hallinto on riippuvainen teknisistä valmiuksista, kuten rajatylittävästä yhteentoimivuudesta, avoimista eritelmistä ja tietojenvaihdosta sekä perusedellytyksistä, kuten sähköisistä tunnistus- ja maksujärjestelmistä;

4.  katsoo, että sähköisiä viranomaispalveluja olisi pidettävä askeleena kohti avointa hallintotapaa, joka on läpinäkyvä, osallistava ja yhteistyöhön perustuva; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita edistämään julkisen tiedon avointa saatavuutta ja Web 2.0:n käyttöä, jotta voidaan lisätä kansalaisten osallistumista; katsoo, että avoimen hallinnon periaate olisi toteutettava prosessina, johon sisältyvät seuraavat peräkkäiset vaiheet: avoimuuden lisääminen, osallistumisen mahdollistaminen, yhteistyön helpottaminen ja yksikköjen välisten hallintomenettelyjen toteuttaminen;

5.  korostaa, että unionin on digitaalisten sisämarkkinoiden puitteissa hyödynnettävä täysimääräisesti uuden teknologian, tieto- ja viestintätekniikan ja internetin mahdollisuuksia kehitettäessä Eurooppaan entistä edullisempia, tehokkaampia ja avoimempia sähköisten viranomaispalvelujen ja sähköisen hallinnon järjestelmiä, joista on suurta hyötyä EU-kansalaisille, kuluttajille, paikallisviranomaisille ja pk-yrityksille;

6.  kehottaa komissiota osallistumaan tiiviimmin sähköisen hallinnon palvelujen kehittämiseen antamalla tukea ja ohjeistusta, kokoamalla yhteen parhaita käytäntöjä ja helpottamalla jäsenvaltioiden keskinäistä tietojenvaihtoa;

7.  korostaa, että on tärkeää helpottaa liikkuvuutta sisämarkkinoilla ja vähentää kansalaisten hallinnollisia rasitteita heidän jokapäiväisessä elämässään luomalla heille mahdollisuus viestiä, tehdä rahasiirtoja ja lähettää ja vastaanottaa sähköisiä viranomaisasiakirjoja ja sähköistä viranomaistietoa kaikkialla EU:ssa ja varmistamalla esimerkiksi sosiaaliturvaoikeuksien todellinen siirrettävyys; korostaa, että sähköisten menettelyjen ja tietojen saatavuus voisi vähentää byrokratiaa ja alentaa kustannuksia, lisätä hallinnon tehokkuutta ja parantaa huomattavasti ihmisten suhteita kaikkiin hallinnon tasoihin sekä EU:n liiketoimintaympäristöä;

8.  korostaa, että jäsenvaltioiden julkisen sektorin digitalisoinnissa ja uudistamisessa on otettava huomioon tavallisten kansalaisten keskeiset tarpeet ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien, kuten nuorten, kouluttamattomien, vammaisten ja ilman internetyhteyksiä elävien ihmisten tarpeet, jotta voidaan taata kaikkien EU-kansalaisien mahdollisuudet saada tasapuolisesti laadukkaita julkisia palveluita;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan kansalaisille jatkuvasti olemassa olevista EU:n portaaleista, jollaisia ovat esimerkiksi SOLVIT ja Sinun Eurooppasi, sillä nykyinen tiedonpuute hidastaa edelleen liiketoimintaympäristön ja kuluttajansuojajärjestelmien kehittämistä erityisesti rajatylittävissä asioissa;

10. kehottaa komissiota seuraamaan kaikkia komission ja jäsenvaltioiden nykyisiä verkossa olevia ongelmanratkaisuvälineitä ja tietoportaaleja ja linkittämään tai yhdistämään ne toisiinsa mahdollisuuksien mukaan; suosittaa kehittämään uusia verkkoportaaleja vain siinä tapauksessa, että välineiden sisällyttäminen olemassa oleviin ratkaisuihin ei ole mahdollista;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yrityksiä varten kattavia sähköisiä viranomaispalvelujen portaaleja yritysten perustamisen ja rajat ylittävän toiminnan helpottamiseksi; on sitä mieltä, että palveludirektiivin mukaiset keskitetyt asiointipisteet voisivat luoda pohjan tällaisille palveluille; toteaa, että eri jäsenvaltioiden yhteyspisteiden käyttäjäystävällisyydessä, saavutettavuudessa ja palveluissa on paljon eroja; kehottaa komissiota seuraamaan tilannetta jatkuvasti ja antamaan jäsenvaltioille tarvittaessa neuvontaa ja tukea;

12. vaatii pitämään sähköisen hallinnon edistämistä ja pk-yrityksille tarkoitettujen suojattujen sähköisten palvelujen kehittämistä ensisijaisina asioina kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen ja "pienet ensin" -periaatteen mukaisesti;

13. korostaa, että sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman mukaisia infrastruktuureja ja palveluita kehitettäessä on varmistettava mahdollisimman hyvä henkilötietojen suoja ja asiaa koskevat säännöt ja niiden yhdenmukainen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa, jotta estetään kaikentyyppisten henkilökohtaisten tietojen kuten ostoskäyttäytymistä ja terveydentilaa koskevien tietojen tai potilasrekistereiden luvaton jäljittäminen ja varmistetaan, että tietoja käytetään ainoastaan luvallisiin tarkoituksiin, kuten veronkierron estämiseen, ja että kerättyjä tietoja vaihdetaan vain siinä määrin kuin se on ehdottomasti tarpeen;

14. pitää tärkeänä, että edistetään ja käytetään tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaa edistyksellisintä tekniikkaa, jotta voidaan varmistaa tietosuoja ja verkkoturvallisuus;

15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään paikallisten ja alueellisten viranomaisten mahdollisuuksia käyttää julkisen sektorin tietoja ilman että syntyy päällekkäisyyksiä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason tietojen toimittamisessa, jotta voidaan parantaa tietojen toimittamista yleisölle, yrityksille ja laitoksille ja helpottaa uusien työpaikkojen luomista paikallisella ja alueellisella tasolla;

16. kannustaa jäsenvaltioita velvoittamaan julkiset elimet asettamaan tiedot saataville julkisten tietojen tallennuspaikkoihin ja luetteloihin sekä laatimaan säännöt tietojen ilmaisemisesta ja uudelleenkäytöstä ottaen asianmukaisesti huomioon tekijänoikeussäädökset ja säädökset tietokantojen suojaamisesta;

17. vaatii kehittämään edelleen sisämarkkinoille tarkoitettuja suojattuja ja toimivia sähköisiä palveluja, kuten sähköistä tunnistusta ja varmennusta, sekä sähköisen liiketoiminnan sovelluksia, kuten sähköistä laskutusta; pitää tervetulleena komission aloitetta, jolla on tarkoitus varmistaa sähköisen varmennuksen ja sähköisen tunnistuksen vastavuoroinen tunnustaminen kaikkialla EU:ssa, sekä sähköisistä allekirjoituksista annetun direktiivin tarkistamista sisämarkkinoiden toimenpidepaketista annetun komission tiedonannon mukaisesti; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen sähköisen laskutuksen yhdenmukaistamisesta EU:ssa;

18. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään jäsenvaltioissa jo olemassa olevien useiden sähköisten hankintojen foorumien yhteentoimivuutta; kannattaa resurssien lisäämistä sellaisille hankkeille kuin PEPPOL ja e-CERTIS; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että kaikki sähköisten hankintojen käyttäjät ja erityisesti pk-yritykset saavat tarvittavaa koulutusta ja opastusta järjestelmän toiminnoista ja niiden entistä tehokkaammasta käytöstä;

19. muistuttaa, että on tärkeää antaa asianmukaisia säännöksiä sähköisistä allekirjoituksista ja sähköisestä varmennuksesta, jotta voidaan varmistaa turvalliset, tehokkaat ja yhteenliitetyt Euroopan sähköiset tarjouskilpailumarkkinat, joilla edistetään kilpailukykyä, innovointia ja pk-yritysten osallistumista;

20. pitää valitettavana, että komission toimintasuunnitelmassa ei kiinnitetä enemmän huomiota sellaisiin seikkoihin kuin hallinnon osallistumiseen julkisten keskustelujen virittämiseen; korostaa tarvetta edistää yleisön osallistumista poliittisiin prosesseihin; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön sähköistä äänestysjärjestelmää, toteuttamaan sellaisen, jotta voidaan edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista politiikkaan; korostaa, että on tärkeää tukea kaikenlaisia toimia, joiden tarkoituksena on parantaa tieto- ja viestintäteknisiä perustaitoja; korostaa tarvetta antaa kansalaisille ja yrityksille tarkoituksenmukaista ja selkeää tietoa sähköisistä palveluista;

21. korostaa, että kaikkien kansalaisten mahdollisuudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa voivat toteutua vain siten, että tuetaan tehostetusti tieto- ja viestintäteknisten perustaitojen opetusta ja poistetaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen liittyvä kuilu ja kansalaisten käytettävissä olevista teknisistä laitteistoista johtuvat erot;

22. katsoo, että sähköisen hallinnon tavoitteeksi olisi asetettava demokraattisen osallistumisen tehostaminen siten, että kansalaisia ja asianomaisia sidosryhmiä sekä paikallisviranomaisia kuullaan avoimesti ja otetaan mukaan päätöksentekoon; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yhteiskunnallisen kuulemisen avoimen järjestelmän pysyväksi osaksi päätöksentekoa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi lisäksi luotava hallintoonsa innovatiivisia tekniikoita ja kansalaisten osallistumisen mahdollistavia välineitä ja seurattava yhteiskunnallisten kuulemisten laatua yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa;

23. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja toteuttamaan erityisiä tieto- ja viestintäteknisiä välineitä, joilla voidaan helpottaa sähköistä osallistumista, esimerkiksi sähköistä vetoomusten esittämistä, jotta EU-kansalaisille ja yhdistyksille annettaisiin käytännössä mahdollisuus käyttää oikeuksiaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta koskevien määräysten mukaisesti.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa sitä tosiseikkaa, että Euroopan laajuiset sähköisen hallinnon järjestelmät voisivat helpottaa julkisia palveluita koskevan tiedon saantia, politiikkaa, hallitusten ja julkisten viranomaisten viestintää, kulttuuria ja koulutusta, edistää hallinnon tehokkuutta ja avoimuutta sekä liikkuvuutta sisämarkkinoilla sekä samalla tehostaa demokratisoitumista antamalla kansalaisille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon;

2.  korostaa, että on tarpeen ottaa digitaalinen jako huomioon ja torjua sitä;

3.  korostaa, että osallistavien ja helposti saatavana olevien sähköisten viranomaispalvelujen aikaansaamiseksi olisi edistettävä digitaalista lukutaitoa ja luottamusta niin, että kansalaisten on helpompaa osallistua; pitää tässä yhteydessä keskeisen tärkeänä, että poistetaan esteet, joiden vuoksi kaikki eivät pysty käyttämään verkkoa; korostaa, että digitaalista lukutaitoa on parannettava etenkin niiden ihmisten keskuudessa, joilla tietoteknisten perustaitojen puuttuminen on yleistä;

4.  kehottaa kehittämään erityisiä ohjelmia ja sähköisten viranomaispalvelujen järjestelmiä, joiden tavoitteena on suojata ja edistää paikallista, alueellista, etnistä ja kielellistä monimuotoisuutta;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kansalaiset, yritykset, paikallisviranomaiset ja koulutuslaitokset aktiivisesti mukaan sähköisen hallinnon käyttäjälähtöisten järjestelmien kehittämiseen niin, että mahdollisuuksien mukaan käytetään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja yhteentoimivia normeja edistäen täten osallistuvaa demokratiaa ja rakentaen luottamusta demokraattisiin hallintomuotoihin;

6.  huomauttaa, että toimivat sähköiset viranomaispalvelut edellyttävät hallintomenettelyjen kattavaa integrointia ja optimoimista niin, että otetaan huomioon oikeus paikalliseen itsehallintoon kaikilla hallinnollisilla ja poikkihallinnollisilla tasoilla;

7.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota julkaisemaan julkisesti rahoitettavia tietoja sellaisessa muodossa, että niitä voidaan lukea koneellisesti (ja tosiaikaisesti) avoimien lähdekoodien avulla, jotta mahdollistetaan julkisen sektorin tietojen innovatiivinen uudelleenkäyttö yliopistoissa, opiskelijat mukaan luettuina, ja tutkimuksessa ja yritysten kehittämisen yhteydessä sekä suuren yleisön toimesta lisäten näin myös avoimuutta;

8.  huomauttaa, ettei vieläkään ole selvää määritelmää termille "julkiset hallinnolliset tiedot" ja että sen tarkan merkityksen selventämiseksi on pikaisesti päästävä yhteisymmärrykseen julkisen keskustelun kautta;

9.  kehottaa komissiota tekemään kaikkensa, jotta voidaan varmistaa, että koulutus- ja kulttuurilaitokset pysyvät direktiivin 2003/98/EY soveltamisalan ulkopuolella;

10. korostaa, että koulutus- ja kulttuurilaitosten tietojenkäsittelyjärjestelmissä henkilötietoihin on liitettävä henkilökohtaiset käyttöoikeudet, jotta niitä voidaan suojata luvattomalta käytöltä;

11. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään unionin koulutuslaitoksissa avoimia opetusohjelmistoja, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja kehittää verkkoalustoja koulujen opetusmateriaaliin ja -resursseihin liittyvän yhteistyön tekemiseksi niin, että järjestelmä on avoin opiskelijoille ja että siinä otetaan asianmukaisesti huomioon tietosuojaa ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt;

12. kannustaa jäsenvaltioita, joissa sähköisiä palveluja on kehitetty vain vähän tai ei lainkaan, ottamaan käyttöön ja kehittämään sähköisiä viranomaispalveluja, koska se on tehokas keino julkisen sektorin hallinnollisten kustannusten karsimiseksi;

13. ilmaisee huolensa digitaalisen lukutaidottomuuden jatkuvasti korkeasta tasosta Euroopassa, mikä rajoittaa huomattavasti digitaalisesta teknologiasta saatavia hyötyjä, ja kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään koulutusjärjestelmiinsä digitaalisen lukutaidon sekä siihen liittyviä laaja-alaisia taitoja sekä investoimaan siihen, että kansalaisille voidaan tarjota digitaalista koulutusta iästä riippumatta;

14. panee merkille, että sähköisiä viranomaispalveluja koskevat hankkeet usein ylittävät niille varatun budjetin, ja kehottaa komissiota pitämään mielessä, että nämä hankkeet on tärkeää pitää toimintabudjettiensa rajoissa;

15. korostaa, että on tärkeää tarjota sähköisiä viranomaispalveluja, jotka mahdollistavat sen, että EU:n kansalaiset voivat toimia yrittäjinä, opiskella ja työskennellä kaikissa jäsenvaltioissa, ja huomauttaa, että näiden palvelujen olisi myötävaikutettava julkisten menojen vähentämiseen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että sähköiset viranomaispalvelut sisältävät kaikki tekniikat ja käyttötavat, jotka liittyvät verkossa käytettävään tietotekniikkaan, siellä tehtävään tiedonhakuun ja hallinnollisiin menetelmiin;

B.  ottaa huomioon, että sähköisellä laskutuksella ei ole yhteisiä sääntöjä eikä sen etuja ole juurikaan hyödynnetty;

C. ottaa huomioon, että Euroopan unioni hyötyisi toimenpiteistä, jotka vahvistaisivat sisämarkkinoiden toimivuutta ja toisivat konkreettisia etuja viranomaispalveluille, yrityksille ja kansalaisille;

D. ottaa huomioon, että etäresurssipalvelut ovat taloudellinen ja ekologinen väline julkisten ja yksityisten yritysten tietoteknisen suorituskyvyn parantamiseen ja käsittely- ja varastointikulujen pienentämiseen, joten niistä on paljon hyötyä, mutta toisaalta niistä voi koitua tietoturvaongelmia kuluttajan ja palvelimen välille sekä kuluttajan jonkinasteinen hallinnan menettäminen;

1.  muistuttaa, että nyt on välttämätöntä määritellä hyvät käytännöt ja hyödylliset toimintatavat sähköisten viranomaispalvelujen kehittämiseksi sopimalla yhteentoimivuuden yksityiskohtaisista säännöistä sekä turvallisuus- ja saatavuussäännöistä kaikkien asianosaisten kesken;

2.  huomauttaa, että etäresurssipalvelujen avulla voidaan käyttää yhteisiä tietotekniikkaresursseja, joita voidaan jakaa nopeasti siten, että kuormitetaan mahdollisimman vähän hallintoa ja palveluntarjoajaa, ja että etäresurssipalvelun tehokkuus syntyy sen joustavuudesta, tuottavuudesta ja ympäristöystävällisyydestä, mutta sen täytyy olla ennen kaikkea teknisesti luotettava ja kestävä;

3.  vaatii, että etäresurssipalvelujen käytön kasvaessa ohjelmistojen turvallisuus on varmistettava, tietotekniikkaresurssien hajauttaminen on rajattava ja palvelimiin ja tiedostoihin käsiksi pääsemistä on kontrolloitava tiukemmin, ja tämän seurauksena on välttämätöntä laatia yhteiset säännöt sen varmistamiseksi, että etäresurssipalvelujen henkilökunta ei pääse tietoihin käsiksi eikä niitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin ja että niissä on vähintään tietty määrä tallennuspisteitä tietojen menettämisen estämiseksi;

4.  muistuttaa, että etäresurssipalvelut täytyy varustaa vastuujärjestelmällä ja teknisillä standardeilla (esimerkiksi sähköinen allekirjoitus), joihin sisältyvät valtuutus- ja sertifiointijärjestelmät, ja että kuluttajalle täytyy tiedottaa, missä tiedot sijaitsevat ja minkä tuomioistuimen tuomiovallan alueelle ne on varastoitu;

5.  muistuttaa, että teknisten laitteiden ja sähköisten viranomaispalvelujen tuotteiden ja palvelujen moitteeton toimivuus on ensisijaisen tärkeää, jotta Euroopan unioni voisi omaksua toimintalinjoja ja näkemyksiä, jotka auttavat sitä säilyttämään kilpailukykynsä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS