vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti

(COM(2011)0473 – C7-0257/2011 – 2011/2202(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2010(1),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2010 (COM(2011)0473 – C7-0257/2011)(2),

–   ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuonna 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti(3),

–   ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2010,

–   ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2010 ja toimielinten vastaukset(4),

–   ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman, varainhoitovuotta 2010 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(5),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan sekä Euratomin perustamissopimuksen 106 a artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6) ja erityisesti sen 145, 146 ja 147 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen(7) 13 artiklan,

–   ottaa huomioon varainhoitoasetuksen 147 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti,

–   ottaa huomioon vuoden 2010 talousarviomenettelyn suuntaviivoista – pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII ja IX 10. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman(8),

–   ottaa huomioon ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2010 5. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman(9),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan, 80 artiklan 3 kohdan ja liitteen VI,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0120/2012),

A. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa todettiin varainhoitovuoden 2010 hallintomenoista, että kaikki toimielimet käyttivät tyydyttävällä tavalla varainhoitoasetuksen edellyttämiä valvontajärjestelmiä ja että 93 prosentissa tarkastetuista 58 maksusta virhetaso ei ollut olennainen;

B.  huomauttaa, että pääsihteeri vakuutti 16. kesäkuuta 2011 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvio on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otettu valvontajärjestelmä antaa riittävät takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta;

1.  myöntää puhemiehelle vastuuvapauden Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2010;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti

(COM(2011)0473 – C7-0257/2011 – 2011/2202(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2010(10),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2010 (COM(2011)0473 – C7-0257/2011)(11),

–   ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuonna 2010, pääluokka I – Euroopan parlamentti(12),

–   ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2010,

–   ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2010 ja toimielinten vastaukset(13),

–   ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman, varainhoitovuotta 2010 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(14),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan sekä Euratomin perustamissopimuksen 106 a artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(15) ja erityisesti sen 145, 146 ja 147 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen(16) 13 artiklan,

–   ottaa huomioon varainhoitoasetuksen 147 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti,

–   ottaa huomioon vuoden 2010 talousarviomenettelyn suuntaviivoista – pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII ja IX 10. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman(17),

–   ottaa huomioon ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2010 5. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman(18),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan, 80 artiklan 3 kohdan ja liitteen VI,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0120/2012),

A. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa todettiin varainhoitovuoden 2010 hallintomenoista, että kaikki toimielimet käyttivät tyydyttävällä tavalla varainhoitoasetuksen edellyttämiä valvontajärjestelmiä ja että 93 prosentissa tarkastetuista 58 maksusta virhetaso ei ollut olennainen;

B.  huomauttaa, että pääsihteeri vakuutti 16. kesäkuuta 2011 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvio on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otettu valvontajärjestelmä antaa riittävät takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta;

C. toteaa, että talousarvion valvontavaliokunnassa vuoden 2010 vastuuvapaudesta käydyissä keskusteluissa tuotiin esiin muitakin kuin nimenomaan vuotta 2010 koskevia aiheita ja nämä aiheet sisällytettiin valiokunnan laaja-alaisiin kysymyksiin, mutta tässä mietinnössä keskitytään pääasiassa talousarvion toteuttamiseen varainhoitovuonna 2010 ja vastuuvapauden myöntämiseen kyseiseltä varainhoitovuodelta ja talousarvioasioita koskevista menettelytavoista voidaan keskustella laajemmin muussa yhteydessä;

Talousarvion toteuttamisen haasteet vuonna 2010

1.      huomauttaa, että vuoden 2010 talousarvion toteuttaminen oli haasteellista, sillä kyseessä oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi Euroopan parlamentin vuoden 2009 vaalien jälkeen ja unionissa oli kyseisenä vuonna jatkuvia taloudellisia ongelmia;

2.      toteaa, että parlamentin talousarvion lopulliset määrärahat olivat yhteensä 1 616 760 399 euroa, kun ne vuonna 2009 olivat 1 529 970 930 euroa, eli sen osuus oli hieman alle viidennes (19,99 prosenttia; 19,67 prosenttia vuonna 2009, siis alle tavanomaisen 20 prosentin osuuden) Euroopan unionin vuoden 2010 yleisen talousarvion otsakkeesta 5 (Hallintomenot);

3.      panee merkille parlamentin pääsihteeristön antaman vastauksen, jonka mukaan parlamentille aiheutui vuonna 2010 tarkalleen 51 500 000 euron vuosikustannukset siitä, että sen kotipaikka on Strasbourgissa, ja että määrä koostuu 33 500 000 euron infrastruktuurikustannuksista ja 18 000 000 euron toimintakustannuksista 12 kuukausittaisen istuntojakson ajalta; huomauttaa, että nämä viralliset luvut ovat paljon alhaisemmat kuin aikaisemmin esitetyt arviot, jotka vaihtelivat 169 000 000 eurosta 203 000 000 euroon;

4.      toteaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo lisäsi parlamentin toimivaltaa, toimintaa ja lainsäädäntötyötä ja edellytti huomattavia muutoksia sen organisaatioon ja työmenetelmiin, jotta se pystyisi takaamaan toimivan lainsäädännön ja jatkamaan Kroatian unioniin liittymisen valmisteluja; toteaa lisäksi, että uusiin haasteisiin vastaamiseksi hyväksyttiin toimenpiteitä kustannustehokkuuden parantamiseksi lisäämällä tuottavuutta, toteuttamalla henkilöstön uudelleenjärjestelyjä ja parantamalla työmenetelmiä;

5.      toteaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulosta suoraan johtuvien lisämenojen rahoittaminen edellytti 9 397 164 euron lisätalousarvion hyväksymistä (19. toukokuuta 2010 hyväksytty lisätalousarvio nro 1/2010); toteaa lisäksi, että lisätalousarviossa otettiin lisämäärärahoja etenkin kahteen budjettikohtaan (alamomentti 1 2 0 0 "Palkat ja palkanlisät" ja alamomentti 4 2 2 0/01 "Parlamentin jäsenten avustaminen: paikalliset avustajat"), jotta jäseniä voitaisiin avustaa tehokkaammin heidän lisääntyneiden lainsäädäntötehtäviensä hoitamisessa;

6.      panee merkille, että kyseisenä vuonna hallintoa vakautettiin ja sen nykyaikaistamista jatkettiin ja samalla keskityttiin voimakkaammin ydintoimintoihin, yksiköiden uudelleenjärjestelyihin, modernin teknologian parempaan käyttöön ja toimielinten välisen yhteistyön lisäämiseen;

7.      huomauttaa, että vuosi 2010 oli ensimmäinen vuosi, jolloin uudet jäsenten asemaa koskevat säännöt ja avustajia koskevat säännöt (joista molemmat tulivat voimaan 14. heinäkuuta 2009) pantiin kokonaisuudessaan täytäntöön, kun väliaikaisen arviointiryhmän ehdottamat molempien sääntöjen soveltamisohjeiden muutokset olivat tulleet voimaan, ja toteaa tämän tuoneen huomattavan määrän lisätehtäviä parlamentin hallinnolle;

8.      panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 24. maaliskuuta 2010 keskipitkän aikavälin TVT-strategian (ja etenkin siihen sisältyvän tiedonhallintajärjestelmän) sekä keskipitkän aikavälin kiinteistöpolitiikan, joista molemmilla on huomattavia rahoitusvaikutuksia;

Selvitys talousarvio- ja varainhallinnosta

9.      toteaa, että Euroopan parlamentin tulot varainhoitovuonna 2010 olivat määrältään 243 094 204 euroa (141 250 059 euroa vuonna 2009) ja että määrään sisältyy 110 298 523 euroa käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja;

Euroopan parlamentin tilinpäätös

10.    panee merkille seuraavat rahamäärät, joiden perusteella parlamentin tilit varainhoitovuodelta 2010 on päätetty:

11.    panee merkille, että vuonna 2010 lopullisista määrärahoista sidottiin 96 prosenttia (93 prosenttia vuonna 2009), joten peruuntumisaste oli 4 prosenttia (6,7 prosenttia vuonna 2009), ja että talousarvion toteutumisaste oli edellisvuosien tapaan erittäin korkea;

12.    panee kuitenkin merkille, että vuodelle 2010 oli siirretty merkittävästi määrärahoja (190 365 823 euroa(19)) johtuen suurelta osin vaalivuoden 2009 erityisluonteesta, ja kehottaa parantamaan menojen suunnittelua tämä huomioon ottaen ennen tulevia Euroopan parlamentin vaaleja;

13.    toteaa, että tämä yleisesti korkea toteutusaste johtuu osittain ennen varainhoitovuoden 2010 päättymistä tehdyistä kahdesta kohdennetusta siirrosta (9 240 000 euroa Sofian Eurooppa-talon hankintaan ja 10 923 000 euroa neljään suureen tietotekniikkahankkeeseen); panee tyytyväisenä merkille, että vuosien 2010 ja 2011 välillä ei tehty kokonaismäärärahasiirtoja ja että kyseessä on toinen kerta, kun niitä ei tehty; kehottaa kuitenkin hallintoaan pyrkimään jatkossakin paremman ja selkeämmän talousarviosuunnittelun ja kurinalaisuuden tavoitteeseen ja toteaa, että kiinteistö- ja tietotekniikkamenojen sekä muiden merkittävien menojen ottaminen talousarvioon tekisi varainhoidosta selkeää; katsoo, että kaikki suuret menot olisi otettava kokonaisuudessaan talousarvioon eivätkä ne saisi olla tulosta käyttämättä jääneiden määrärahojen kokonaismäärärahasiirroista;

Pääsihteerin tarkastuslausuma

14.    pitää myönteisenä pääsihteerin johtavan valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän ominaisuudessa 16. kesäkuuta 2011 antamaa lausumaa, joka koski tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuisia toimintakertomuksia vuodelta 2010 ja jossa hän vakuutti saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvio on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otettu valvontajärjestelmä antaa tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta;

Vuosikertomus tehdyistä hankintasopimuksista

15.    panee merkille, että keskusyksiköt laativat tuloja ja menoja hyväksyvien yksiköiden antamien tietojen perusteella budjettivallan käyttäjälle vuosikertomuksen vuonna 2010 tehdyistä hankintasopimuksista(20), ja panee lisäksi merkille seuraavan eritelmän kaikista vuosina 2009 ja 2010 tehdyistä hankintasopimuksista:

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista 2010, s. 5)

16.    panee merkille seuraavan eritelmän, jossa vuosina 2010 ja 2009 tehdyt hankintasopimukset esitetään menettelytyypin mukaan:

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista 2010, s. 6–7)

Poikkeuksellinen neuvottelumenettely

17.    on tyytyväinen siihen, että vuodesta 2012 alkaen kaikki pääosastot antavat vuotuisten toimintakertomustensa liitteessä yksityiskohtaiset tiedot poikkeuksellista neuvottelumenettelyä käyttäen tehdyistä sopimuksista, perustelut menettelyn käytölle sekä muut vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2008, pääluokka I – Euroopan parlamentti 5. toukokuuta 2010 annetun päätöslauselman(21) 50 kohdassa vaaditut tiedot;

18.    pitää myönteisenä, että poikkeuksellisten neuvottelumenettelyjen määrä kääntyi vuonna 2010 laskuun (vuoteen 2009 ja aiempiin vuosin verrattuna) kaikkien yli 25 000 euron arvoisten sopimusten osalta(22), kuten seuraavasta erittelystä käy ilmi:

(Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista, 2010, s. 11)

19.    kehottaa niitä pääosastoja, joissa tällaisten menettelyjen määrä on vielä korkea, ja varsinkin infrastruktuurin ja logistiikan pääosastoa vähentämään edelleen niiden määrää/osuutta; kehottaa hallintoaan valvomaan edelleen tiukasti näitä menettelyjä, erityisesti mahdollisten eturistiriitojen suhteen, ja asettamaan tehostettuja ja varoittavia seuraamuksia, jos havaitaan sääntöjenvastaisuuksia;

20.    on tyytyväinen siihen, että henkilöstöasioiden pääosasto on perustanut suunnittelu-, talousarviohallinto- ja sopimusyksikköön hankinnoista vastaavan yksikön, koska näin lisätään julkisiin hankintoihin liittyvien menettelyjen avoimuutta;

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuodelta 2010

Yleisluontoiset havainnot

21.    pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin, että maksuissa ei kaiken kaikkiaan ilmennyt olennaisia virheitä, eikä tilintarkastustuomioistuin havainnut olennaisia puutteita arvioidessaan, ovatko valvontajärjestelmät varainhoitoasetuksen mukaisia;

Vierailijaryhmiä koskevan tukijärjestelmän hallinnointi

22.    panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että vuonna 2010 käytössä olleissa menettelyissä, joissa ei vaadittu näyttöä tosiasiallisista matkakuluista ja joissa ryhmien johtajille suoritettiin käteismaksuja, oli vaarana, että maksettu korvaus oli liian suuri, ja että tämä rajoitti sisäisen valvonnan menettelyjen soveltamista tällaisiin maksuihin, ja panee merkille järjestelmään äskettäin tehdyt muutokset; huomauttaa kuitenkin, että jäsenillä on yhä mahdollisuus pyytää käteismaksua vierailijaryhmille; kehottaa pääsihteeriä pyytämään tilintarkastustuomioistuimelta lausuntoa tarkistetuista säännöistä;

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseenotto

23.    panee pettyneenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että neljässä tapauksessa viidestä tarkastetusta tapauksesta eli jopa 80 prosentissa tapauksista hakemusten käsittelyyn, haastattelujen tekemiseen ja sopimussuhteisen henkilöstön valintaa koskeviin päätöksiin liittyvä asiakirja-aineisto oli epätäydellinen ja että asiaan liittyvälle henkilöstölle ei aiheutunut kielteisiä seurauksia, joten heillä ei ole kannustimia tilanteen parantamiseksi; yhtyy tilintarkastustuomioistuimen suositukseen, jonka mukaan tästä lähtien olisi varmistettava, että kaikki dokumentaatio on saatavilla sisäisen valvonnan tarpeisiin;

Hankinnat

24.    pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi virheitä, epäjohdonmukaisuuksia ja muita puutteita tarkastamissaan parlamentin hankintamenettelyissä; kiinnittää huomion menettelyjen parantamiseksi viime aikoina toteutettuihin toimenpiteisiin ja kannustaa hallintoaan lisäparannuksiin tällä alalla; pitää myönteisenä, että sopimuksia varten on kehitetty Webcontracts-väline, joka otettiin käyttöön vuonna 2010 ja joka mahdollistaa sopimusten työstämisen verkossa;

25.    pyytää puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen kaikkia julkisten hankintojen valvontamekanismeja, jota voidaan taata tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen mahdollisimman kilpailukykyiseen hintaan;

Poliittisten ryhmien organisaatio ja toiminta

26.    panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon poliittisten ryhmien käyttämättömien määrärahojen siirtämisestä seuraavalle varainhoitovuodelle ja vaalivuosien jakamisesta kahteen osaan sallittujen siirtojen laskentaa varten; katsoo, että vuoden 2010 alussa ilmenneiden vaikeuksien toistumisen välttämiseksi siirrot olisi vaalien jälkeen toimintaansa jatkavien ryhmien tapauksessa laskettava tulevina vaalivuosina koko vuoden pohjalta;

Pääsihteerin vuotta 2009 koskevan vastuuvapauspäätöslauselman perusteella toteuttamat jatkotoimet

27.    panee tyytyväisenä merkille, että talousarvion valvontavaliokunnalle toimitettiin hyvissä ajoin 6. lokakuuta 2011 laajat kirjalliset vastaukset vuoden 2009 vastuuvapauspäätöslauselmaan ja että pääsihteerin ja talousarvion valvontavaliokunnan välillä käytiin vuoden 2009 vastuuvapausmenettelyn johdosta toteutettuihin jatkotoimiin liittyen 11. lokakuuta 2011 tasokas keskustelu;

28.    panee tyytyväisenä merkille joihinkin edellä mainitussa päätöslauselmassa tehtyihin pyyntöihin saadut vastaukset ja jää odottamaan seuraavien päätöslauselmassa esitettyjen pyyntöjen jatkotoimien loppuun saattamista:

i)           on laadittava kattava arviointi henkilöstömuutoksista ja menojen kehityksestä kaikissa yksiköissä, joita (jäsenten asemaa ja avustajia koskevien) uusien sääntöjen täytäntöönpano koskee, ja toimitettava asiasta vastaaville valiokunnille tämä arviointi sekä toimintasuunnitelma ja arvio parlamentin talousarvioon kohdistuvista suorista ja välillisistä rahoitusvaikutuksista seuraavien viiden vuoden aikana, mahdollista lisätoimistotilaa koskevat järjestelyt, muutot ja kunnostustöistä tai tilojen muuntamisesta aiheutuvat kustannukset mukaan luettuina (7 kohta);

ii)           on toimitettava tietoja tietokonekeskusten ulkoistamisen kustannuksista verrattuina pääosaston tulevassa toimintakertomuksessa ilmoitettuihin aikaisempiin kustannuksiin (37 kohta);

iii)           on tehtävä muodollinen päätös journalismipalkinnon poistamisesta (93 kohta);

iv)           on raportoitava muun muassa kolmen työskentelypaikkakunnan välisten virkamatkojen järkeistämisen jatkamisen tuloksena saavutettujen säästöjen kokonaismäärästä (102 kohta);

29.    pyytää pääsihteeriä raportoimaan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle 31. lokakuuta 2012 mennessä toimista, joita on toteutettu tai aiotaan toteuttaa;

Sisäisen tarkastajan vuosikertomus

30.    panee tyytyväisenä merkille, että ulkopuolinen arvioijayritys on antanut todistuksen siitä, että sisäisen tarkastuksen yksikkö noudattaa erittäin tarkkaan sisäisen tarkastuksen ammattikäytäntöön sovellettavia kansainvälisiä standardeja;

31.    toteaa, että sisäinen tarkastaja esitteli asiasta vastaavan valiokunnan kokouksessa 24. tammikuuta 2012 vuosikertomuksensa, joka on allekirjoitettu 15. heinäkuuta 2011, ja kertoi tehneensä vuonna 2010 seuraavat parlamentin hallintoa koskevat tarkastukset:

–       henkilöstön henkilökohtaisia etuuksia koskevien tarkastusten seuranta;

–       vierailijaryhmiä koskeva tarkastus;

–       henkilöstön virkamatkakuluja koskevan tarkastuksen seuranta;

–       pitkäaikaisten sopimusten sisäisen valvonnan tarkastelun seuranta;

–       tietotekniikkahallinnon – suunnittelu ja organisointi – tarkastelun seuranta;

–       palkanlaskentasovelluksen käyttöönottoa koskeva tarkastus;

–       innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston hankintaprosessia ja sopimusten täytäntöönpanoa koskeva tarkastus;

–       parlamentin jäsenten avustajakorvausta koskevan tarkastuksen seuranta;

32. panee merkille sisäisen tarkastajan esittämät näkemykset seuraavista seikoista ja kannattaa niitä:

–       kaikki myöhässä olevat ja varsinkin kriittiset toimet on saatettava loppuun mahdollisimman pian, jotta voidaan parantaa henkilöstön henkilökohtaisiin etuuksiin liittyviä hallintomenettelyjä, valvontaympäristöä ja valvontatoimia henkilöstöasioiden pääosastossa, ja alkuperäisen vuoden 2008 tarkastuksen seurannasta 6. toukokuuta 2011 annetussa sisäisessä tarkastuskertomuksessa nro 10/04 mainitut henkilöstön virkamatkakuluihin liittyvät neljä kesken olevaa toimea on saatettava loppuun;

-       vierailijaryhmien vastaanottoa koskevien sisäisten sääntöjen varainhoitosääntöjä on muutettava, jotta rahoitus vastaa tarkemmin vierailijoiden tosiasiallisia kustannuksia;

–       tietotekniikkahallinnon 20 myöhässä olevaa tointa on saatettava loppuun;

Sisäisten tarkastuskertomusten luonne ja tarkoitus

33. viittaa aiempiin vastuuvapauspäätöslauselmiinsa sisältyviin huomautuksiinsa sisäisistä tarkastuskertomuksista; toteaa, että sisäisten tarkastuskertomusten avulla voidaan parantaa järjestelmiä ja toimintaa ja niitä voidaan tulkita asianmukaisesti vain, kun niiden suositusten mukaiset muutokset on saatettu loppuun ja tulokset on saavutettu; huomauttaa kuitenkin, että käynnissä olevassa varainhoitoasetuksen tarkistuksessa käsitellään näiden kertomusten saatavuutta pyynnöstä Euroopan unionin tuomioistuimen asiasta antaman tuomion mukaisesti;

JOHTAMINEN EUROOPAN PARLAMENTIN HALLINNOSSA

Pääjohtajien toimintakertomukset

34. panee tyytyväisenä merkille, että kaikki pääjohtajat pystyivät antamaan varauksettoman tarkastuslausuman talousarvion toteutuksesta yksiköissään vuonna 2010; on tietoinen siitä, että toimintakertomukset ovat sisäinen hallinnointiväline, jonka päätarkoituksena on antaa pääsihteerille selkeä yleiskuva hallinnon toiminnasta ja erityisesti mahdollisista puutteista;

Riskinhallintajohtaja

35. panee tyytyväisenä merkille, että riskinhallintajohtaja aloitti tehtävässään 1. kesäkuuta 2010 ja raportoi suoraan pääsihteerille; panee tyytyväisenä merkille 16. joulukuuta 2011 julkaistun riskinhallintakäsikirjan ja toistaa pyyntönsä, että sen asiasta vastaavalle valiokunnalle toimitetaan riskinhallintajohtajan vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2010 ja sille tiedotetaan parlamentin uuden riskinhallintapolitiikan täytäntöönpanon vaiheista;

36. pyytää, että sen asiasta vastaavalle valiokunnalle ilmoitetaan syyskuun 2012 loppuun mennessä arkaluonteisiin tehtäviin liittyvästä strategiasta ja toimista niiden kartoittamiseksi ja hallinnoimiseksi;

Johdon pääosasto

Turvallisuus

37. panee merkille, että turvallisuuteen varatut määrärahat laskivat vuodesta 2009 vuoteen 2010 hieman eli 45 980 000 eurosta 45 590 000 euroon; pitää myönteisenä, että budjettimenot jatkoivat vuonna 2011 laskuaan vuodesta 2010 (lopulliset määrärahat 42 830 000 euroa), ja panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi heinäkuussa 2011 yleisen turvallisuusstrategian, joka tarjoaa parlamentille nykyaikaisemman ja tehokkaamman turvallisuusmallin;

38. toistaa pääsihteerille esittämänsä pyynnön tehdä kulkuluvan esittämisestä pakollista jäsenille, kun he tulevat parlamentin tiloihin ja poistuvat niistä; ehdottaa, että myös jäsenten kulkuluvat otettaisiin sähköisen kulunvalvonnan piiriin;

39. panee merkille, että hallinnolle esitettyä kehotusta siirtää turvallisuudesta vastaava johtaja toisiin tehtäviin ei ole noudatettu, koska vuosina 2009 ja 2010 tapahtuneiden varkauksien aikaan johtajana ollut henkilö on yhä virassaan;

40. korostaa, että varkauksien tapahtuessa jäsenten työhuoneet olivat lukittuina, mikä on osoitus työhuoneiden alhaisesta turvallisuustasosta; kehottaa pääsihteeriä ryhtymään kiireesti toimiin nykyisen tilanteen parantamiseksi;

41. on huolissaan parlamentin pysäköintitilojen alhaisesta turvallisuustasosta; toteaa, että Brysselin pysäköintitiloissa useita autoja on vahingoitettu tahallisesti; kehottaa puhemiehistöä ryhtymään asianmukaisiin toimiin tilanteen parantamiseksi;

42. pyytää jälleen pääsihteeriä antamaan 30. kesäkuuta 2012 mennessä ehdotuksia tehokkaammasta, turvallisemmasta ja petoksilta paremmin suojatusta allekirjoitusjärjestelmästä (ja tarkastelemaan myös aikoja, jolloin allekirjoittaminen on mahdollista) ja varsinkin mahdollisesta tulevasta sähköisestä allekirjoitusjärjestelmästä, jota jäsenet käyttäisivät sekä asiakirjojen (esimerkiksi tarkistusten) allekirjoittamiseen että läsnäolonsa kirjaamiseen digitaalisella allekirjoituksella, vaikka onkin tietoinen siitä, että odotettavissa olevat kustannusvaikutukset ja säästöt ovat hyvin pienet;

43. panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistön 5. heinäkuuta 2010 tekemän päätöksen jälkeen akkreditointipalvelujen siirtämistä parlamentin oman henkilöstön hoidettaviksi ollaan nyt saattamassa loppuun; odottaa uuden akkreditointijärjestelmän tarjoavan parempaa ja tehokkaampaa palvelua; katsoo, että parlamentin turvallisuutta on edelleen parannettava ja nykyaikaistettava ja että tätä varten turvallisuusalan toimintaa on asianmukaisesti ammattimaistettava ensisijaisesti erityisten valinta- ja palvelukseenottomenettelyjen sekä tarvittavan jatko-, täydennys- ja kertauskoulutuksen avulla; odottaa mielenkiinnolla uuden yleisen turvallisuusstrategian kehittämistä ja erityisesti vyöhykejakoa, joka tuo huomattavia parannuksia varsinkin jäsenten työhuoneiden turvallisuusongelmien suhteen;

Rakenneuudistus

44. toteaa, että johdon pääosastossa tapahtui vuonna 2010 laaja rakenneuudistus; pitää myönteisenä varainhoitotehtävien, hankintojen suunnittelun ja hallinnoinnin sekä turvallisuuden keskittämistä maaliskuussa 2010 perustettuun resurssiosastoon;

Sisäasioiden pääosasto ja ulkoasioiden pääosasto

45. palauttaa mieleen valtuuskuntien poliittisen merkityksen parlamentin työssä unionissa ja sen ulkopuolella; panee kuitenkin merkille, että jäsen- ja päiväkohtaisissa kustannuksissa vaikuttaa olevan suuria eroja eri valtuuskunnissa (kustannukset vaihtelevat 1 400 eurosta 5 300 euroon) ja etenkin unionin ulkopuolella toimivissa valtuuskunnissa; kehottaa puhemiehistöä laatimaan yhteistyössä kaikkien asianomaisten pääosastojen kanssa periaatteita, joiden avulla valtuuskuntavierailujen kustannusrakenteesta saataisiin taloudellisempi ja yhtenäisempi ja joissa otetaan huomioon erityisesti niiden poliittinen merkitys ja kesto sekä jäsenten ja henkilöstön optimaalinen suhde; kehottaa luomaan määrärahojen vakauttamiseksi tietoteknisen järjestelmän, josta saadaan yksityiskohtaiset tiedot kunkin valtuuskunnan määrärahoista ja jonka avulla parannetaan menojen hallinnointia;

Viestinnän pääosasto

46. on huolissaan siitä, että lainsäädäntötyön seurantatietokannan kustannuksia lukuun ottamatta budjettikohdan 3 2 4 2 (Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin) määrärahojen käyttöä ei voida seurata riittävän hyvin; katsoo, että etenkin alamomentin 3 2 4 2/01 menot olisi eriteltävä seurattavuuden parantamiseksi tulevina tilikausina;

Vierailukeskus (Parlamentarium)

47. panee merkille, että alamomenttiin 3 2 4 3 "Vierailukeskus" otetut sitoumukset kasvoivat merkittävästi (+227 prosenttia) 12 725 985 euroon, vaikka vuonna 2009 määrärahoja jäi käyttämättä; kiinnittää huomiota välikattojen turvallisuuteen liittyvään merkittävään ongelmaan, joka viivästytti hanketta vuonna 2010 ja pakotti hallinnon peruuttamaan 1 000 000 euroa, jotka oli siirretty ilman eri toimenpiteitä vuodelta 2009 vuodelle 2010; toteaa, että arvioidut kokonaiskustannukset ovat 20 530 000 euroa, missä on lisäystä 15,3 prosenttia vuoteen 2007; pyytää turvatakuita, jotta muissa monen miljoonan euron arvoisissa suunnitelmissa ei tapahdu vastaavaa nousua;

48. panee tyytyväisenä merkille vierailukeskuksen avaamisen 14. lokakuuta 2011 (joka alun perin oli suunniteltu Euroopan parlamentin vuoden 2009 vaalien yhteyteen); pahoittelee kuitenkin hankkeen huomattavaa viivästymistä ja kustannusten ylittymistä; kehottaa suorittamaan vierailukeskusta koskevan arvioinnin, kun se on ollut vuoden toiminnassa, jotta voidaan arvioida yleisön reaktiot, keskuksen vahvuudet ja heikkoudet sekä kustannukset ja hyödyt ja siten varmistaa, että se tuottaa rahalle vastinetta;

Euroopan historian talo

49. panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 5. heinäkuuta 2010 päivitetyn viestintästrategian, johon oli otettu mukaan Euroopan historian talo -hanke, ja että kansainvälinen tuomaristo tarkasteli hanketta syyskuussa 2010; panee lisäksi merkille, että hankkeeseen ei käytetty talousarvion lukua 1 0 6 "Varaus kehitteillä olevia ensisijaisia hankkeita varten", sillä luvun kaikki määrärahat (5 000 000 euroa) siirrettiin lukuun 2 1 0 "Tietojenkäsittely ja televiestintä"; vaatii julkistamaan hankkeen kokonaisrahoitusvaikutukset varsinkin, kun rakennuksen perustusten alla virtaava maanalainen Maalbeek-joki on aiheuttanut vaikeuksia; toistaa edellyttävänsä, että liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvää kustannussuunnitelmaa noudatetaan tarkasti;

50. pitää valitettavana, että puhemiehistön ja muiden elinten Euroopan historian taloa koskevat päätökset eivät perustuneet täysin toimintavalmiin hankkeen lopullisiin "arvioituihin" kokonaiskustannuksiin; neuvoo puhemiehistöä ja kvestoreita olemaan tulevaisuudessa hyväksymättä yhtään hanketta tai aloitetta, jonka suorista ja välillisistä kustannuksista ei ole esitetty kokonaisrahoitusarviota;

Vierailijaryhmät

51. tunnustaa vierailijaohjelman merkityksen parlamentin ja sen lainsäädäntötyön tunnetuksi tekemisen kannalta; panee merkille vuonna 2010 käyttöön otettuun vierailijaryhmien maksujärjestelmään äskettäin tehdyt muutokset ja kehottaa suorittamaan uuden maksu- ja korvausjärjestelmän arvioinnin, jotta saadaan selville kustannuskehitys ja se, missä määrin maksut vastaavat ryhmien tosiasiallisia kustannuksia; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan asiaa ja jää mielenkiinnolla odottamaan sisäisen tarkastajan huomautuksia uuden järjestelmän täytäntöönpanosta;

52. kehottaa hallintoaan raportoimaan parlamentille virallisten vierailijaryhmien kokoa koskevien sääntöjen muutoksista saaduista kokemuksista yleisesti ja varsinkin sääntöjen vaikutuksista vierailujen organisointiin ja kapasiteetin käyttöön;

53. ottaa huomioon ilmeiset turvallisuuteen liittyvät syyt ja tarpeen huolehtia parlamentin julkisuuskuvasta ja ilmaisee niiden vuoksi huolensa siitä, että vierailijaryhmien johtajille annetaan suuria käteissummia;

Web TV

54. pahoittelee, ettei EuroparlTV:tä voi pitää onnistuneena hankkeena, koska sen suorien yksittäisten käyttäjien määrä on hyvin pieni(23) (pois lukien katsojat, joilla on kumppanuussopimus alueellisten televisiokanavien kanssa), vaikka se sai vuonna 2010 huomattavasti määrärahoja, yhteensä noin 9 000 000 euroa (alamomentti 3 2 4 6); panee tyytyväisenä merkille toimet, joita on toteutettu EuroparlTV:n talousarvion pienentämiseksi 14 prosentilla (8 000 000 euroon) vuonna 2011 ja sitä seuraavina vuosina; toteaa kuitenkin pahoitellen, että uusia avustuksia ei voida perustella, ja kehottaa pääsihteeriä antamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle ehdotuksia toimen lopettamiseksi;

Palkinnot

55. panee merkille, että vuonna 2010 LUX-palkinnon kustannukset olivat 380 666,18 euroa; on huolissaan siitä, että vuonna 2011 tapahtuman kustannukset nousivat 573 722,08 euroon (yli 50 prosentilla), ja toivoo suuntauksen kääntyvän jyrkästi vuodesta 2012 alkaen; vaatii erityisesti seuraavien toimien supistamista kustannusten kurissa pitämiseksi:

–   kallis sisäinen tiedotustoiminta parlamentin rakennuksissa

–   tiedotustoimet kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla

–   suuret kustannukset, jotka liittyvät jäsenvaltioissa järjestettäviin niin kutsuttuihin mini-LUX-tapahtumiin;

56. panee merkille palkintojen kustannukset ajanjaksolla 2009–2011:

57. ottaa huomioon, että palkintojen kustannukset nousivat 89 prosentilla vuodesta 2009 vuoteen 2011, ja katsoo, että varat olisi voitu käyttää paremmin muualla; kehottaa laskemaan palkintojen tulevat kustannukset vuoden 2009 kustannusten tasolle;

58. panee merkille, että vuonna 2010 journalismipalkinnon kustannukset olivat 118 059 euroa eli ne olivat nousseet 18 prosenttia vuodesta 2009; on huolissaan siitä, että tapahtuman kustannukset nousivat vuonna 2011 yli neljänneksen, ja pyytää toteuttamaan täydellisen kustannus-hyötyanalyysin, ennen kuin lehdistösuhteiden alalla tai millään muulla alalla kehitellään aloitteita, nyt kun palkinto on lakkautettu;

59. katsoo, että palkinnot eivät kuulu parlamentin ydintoimintaan, ja vaatii toteuttamaan kustannus-hyötyanalyysin ennen uusien palkintoaloitteiden laatimista, jotta voidaan ottaa huomioon kaikissa jäsenvaltioissa jatkuva heikkenevä talous- ja rahoitustilanne;

Tiedotustoimistot/Eurooppa-talot

60. panee merkille, että pääosastoon perustettiin vuonna 2010 resurssiosasto hoitamaan muun muassa julkisten hankintojen keskitettyä koordinointia, minkä ansiosta avainhenkilöstön siirtäminen arkaluonteisista tehtävistä vaikuttaisi vähemmän hajautettuihin tiedotustoimistoihin;

61. panee merkille, että parlamentin 32 tiedostustoimistosta Brysseliin ja Strasbourgiin tehdyt 978 virkamatkaa maksoivat yhteensä 944 330 euroa, eli virkamatka Brysseliin maksoi keskimäärin 701 euroa ja Strasbourgiin 1 064 euroa; toteaa, että virkamatka Luxemburgista Brysseliin maksoi keskimäärin 250 euroa ja Luxemburgista Strasbourgiin keskimäärin 630 euroa; vaatii saada vastaisuudessa tietää myös keskimääräiset virkamatkakohtaiset kustannukset (kyselylomakkeeseen annetut vastaukset, s. 68);

Washingtonin yhteystoimisto

62. panee merkille parlamentin yhteystoimiston avaamisen Washingtoniin huhtikuussa 2010 sekä lokakuussa 2010 käyttöön otetun neljän virkamiehen vuoden pituisten virkamatkojen järjestelmän; huomauttaa, että vaikka Washingtonin toimiston perustamiseen ei ole liittynyt uusien toimien perustamista, muita kustannuksia on väistämättä aiheutunut; toivoo saavansa tietoa kustannusten määrästä vuosina 2011 ja 2012; kehottaa tarkastelemaan toimiston rakennetta, toimintoja ja kustannuksia ja esittämään tulokset puhemiehistölle sekä kopiot valiokunnille, joita asia koskee;

Henkilöstöasioiden pääosasto

63. panee tyytyväisenä merkille, että pääosasto on onnistunut parantamaan toimintakykyään ulkoistamalla tiettyjä tehtäviä (kuten seimen hallinnoinnin) ja lisäämällä tietotekniikan käyttöä henkilöstöasiakirjojen hallinnoinnissa; pitää Streamline-tietotekniikkasovelluksen käyttöönottoa myönteisenä;

64. toteaa, että neuvoston syyskuussa 2009 tekemä päätös hyväksyä ainoastaan 1,85 prosentin vuosittainen mukautus palkkoihin komission ilmoittaman ja ehdottaman 3,7 prosentin mukautuksen sijaan vaikutti talousarvioon siten, että alamomenttiin 1 2 0 0 "Palkat ja palkanlisät" jäi maksattamatta olevia sitoumuksia (hieman alle 6 000 000 euroa eli 1,4 prosenttia);

65. panee merkille, että parlamentin henkilöstötaulukossa oli yhteensä 6 285 tointa – 5 348 (eli 85,1 prosenttia) parlamentin pääsihteeristössä ja 937 (eli 14,9 prosenttia) poliittisissa ryhmissä – eli lisäystä vuodesta 2009 vuoteen 2010 oli 3,35 prosenttia (+204 tointa), mikä johtui suurelta osin parlamentin tehtävien lisääntymisestä Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1. joulukuuta 2009;

66. panee merkille pääsihteeristön rakenteen muutokset, jotka puhemiehistö hyväksyi vuonna 2009 ja jotka tulivat voimaan vuoden 2010 alussa uutta vaalikautta varten ja erityisesti jäsenten palvelujen parantamiseksi; toteaa, että muutokset johtivat erityisesti johdon, henkilöstöasioiden sekä infrastruktuurin ja logistiikan pääosastojen rakennemuutoksiin ja niiden yhteydessä myös perustettiin resurssiosasto henkilöstöasioiden, sisäasioiden, ulkoasioiden ja viestinnän pääosastoihin eli pääosastoihin, joiden tehtävät ovat perimmältään poliittisia;

67. panee merkille, että 31. joulukuuta 2010 valtaosa pääsihteeristön henkilöstöstä (58,4 prosenttia) ja hallintovirkamiesten tehtäväryhmään kuuluvasta henkilöstöstä (51,7 prosenttia) oli naisia; panee tyytyväisenä merkille, että ylemmän ja keskijohdon tasolla naispuolisten pääjohtajien osuus kasvoi vuonna 2010 (36,4 prosenttiin eli neljä yhdestätoista pääjohtajasta oli naisia) samoin kuin naispuolisten yksikönpäälliköiden osuus (26,2 prosenttiin);

68. panee merkille, että tietyistä jäsenvaltioista, kuten Saksasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Itävallasta ja Alankomaista, on vaikea saada palvelukseen virkamiehiä tai toimihenkilöitä ja että näistä maista tulevan henkilöstön osuus parlamentin pääsihteeristössä on merkittävästä pienempi kuin kyseisten maiden osuus unionin väestöstä(24), ja toteaa, että suhteellisen suurella osalla henkilöstöstä on Belgian kansalaisuus (13,6 prosenttia) tai Luxemburgin kansalaisuus (2,3 prosenttia) parlamentin työskentelypaikkakuntien vuoksi; pyytää puhemiehistöä tarkastelemaan uudelleen palvelukseenottomenettelyjä ja -vaatimuksia, jotta voidaan arvioida, missä määrin ne ehkä vaikeuttavat henkilöstön palvelukseenottoa;

Virkamatkat kolmelle työskentelypaikkakunnalle ja virkamatkakulut

69. panee merkille, että vuonna 2010 tehtiin 33 200 virkamatkaa (virallista matkaa), joihin sisältyi yhteensä 98 629 virkamatkapäivää, ja että suurin osa virkamatkoista tehtiin parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välillä; toistaa, että tarpeettomia virkamatkoja kolmen työskentelypaikkakunnan välillä on vältettävä ja että niihin liittyvät kustannukset on perusteltava järjestelmällisemmin ja todennettava asiakirjoin ja niitä on seurattava paremmin; pyytää pääsihteeriä raportoimaan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä järkeistämisen jatkamisen avulla mahdollisesti saavutetuista säästöistä ja muista jo tehdyistä tai valmisteilla olevista aloitteista, joiden avulla virkamatkoja vähennetään; katsoo myös, että yleisesti ottaen valiokuntien kokouksia ei pitäisi järjestää Strasbourgissa lukuun ottamatta valiokuntia, joiden esityslista liittyy suoraan kyseisen viikon istuntojakson esityslistalla oleviin mietintöihin tai keskusteluihin; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta analysoimaan edelleen nykyisiä virkamatkamenettelyjä ja antamaan suosituksia niiden tehokkuuden lisäämiseksi; pyytää pääsihteeriä tarkastelemaan erityisesti Brysselin ulkopuolella olevia toimia ja varsinkin sellaisten henkilöstön jäsenten toimia, jotka tekevät toistuvasti virkamatkoja Brysseliin, jotta voidaan arvioida, olisiko toimet syytä siirtää; arvelee, että Luxemburgin viranomaisten kanssa tehtyä sopimusta, jossa vahvistetaan parlamentin Luxemburgiin sijoitetun henkilöstön määrä ottamatta huomioon parlamentin muuttuvia tarpeita, on ehkä syytä tarkistaa;

Jäsenten asemaa koskevat säännöt ja avustajia koskevat säännöt

70. panee tyytyväisenä merkille, että siirtyminen tähän uuteen palkkausjärjestelmään ei yleisesti ole vaikuttanut talousarvioon ja että noin 1 400 avustajan työsuhteita hallinnoi noin 15 henkilöstön jäsentä; odottaa mielenkiinnolla kopiota uuden palkkausjärjestelmän täytäntöönpanoa ja sen välillisiä ja suoria kustannuksia, komission maksamat työttömyysetuisuudet mukaan luettuina, koskevasta raportista;

71. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen esittämiä avustajien omaa autoa käyttäen suoritettujen virkamatkojen kustannusten dokumentointiin ja jäljitettävyyteen liittyviä puutteita ei vielä ole korjattu; kehottaa hallintoaan löytämään asiaan pikaisesti avoimen ja jäljitettävyyden mahdollistavan ratkaisun;

Infrastruktuurin ja logistiikan pääosasto

Rakennus- ja kiinteistöpolitiikka

72.    panee merkille puhemiehistön 24. maaliskuuta 2010 hyväksymän keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöpolitiikan (kiinteistöstrategian) ja sen tärkeimmät osa-alueet:

i)       ostaminen vuokraamisen sijaan tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti;

ii)      kiinteistöpolitiikkaan liittyvien kustannusten aikaistettu maksaminen (eli lainojen mahdollisimman nopea takaisinmaksu);

iii)     rakennusten maantieteellinen keskittäminen kolmella työskentelypaikkakunnalla;

iv)     kiinteistöjen kunnossapito ja kunnostaminen erityisenä painopisteenä;

v)      parlamentin integroiminen mahdollisimman tiiviisti kaupunkiympäristöön;

vi)     vammaisten henkilöiden mahdollisimman esteetön pääsy parlamenttiin sekä henkilöiden turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia koskevien mahdollisimman korkeiden vaatimusten käyttöönotto;

vii)    parlamentin saaminen mahdollisimman ympäristöystävälliseksi;

73.    panee merkille, että kiinteistöjen kunnossapito-, ylläpito-, toiminta- ja siivousmenot kaikilla kolmella työskentelypaikkakunnalla olivat vuonna 2009 yhteensä 33 700 000 euroa ja nousivat vuonna 2010 kaikkiaan 38 700 000 euroon ja että ennusteiden mukaan menot nousevat edelleen vuosina 2011–2013 lukuun ottamatta pientä laskua Luxemburgin kustannuksissa vuonna 2013; panee lisäksi merkille energiankulutuksen ja muiden peruspalvelujen käytön vähemmän jyrkän mutta yhtäpitävän nousun samana ajanjaksona;

74.    panee merkille pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvien maksujen merkittävän laskun vuonna 2010 (5 700 000 euroa verrattuna 58 600 000 euroon vuonna 2008, joka oli viime vuosien korkein summa); panee myös merkille, että vuokrakulujen vaihtelut olivat vähemmän voimakkaita (kulut olivat 25 300 000 euroa vuonna 2010, kun ne korkeimmillaan vuonna 2006 olivat 31 200 000 euroa ja matalimmillaan vuonna 2007 19 900 000 euroa) ja kiinteistöihin käytettiin vaihtelevia rahasummia: menot laskivat vuoden 2006 huipustaan (165 900 000 euroa) nollaan euroon vuonna 2009 ja olivat 20 200 000 euroa vuonna 2010;

75.    panee tyytyväisenä merkille, että vastuuvapauskyselyyn saatujen vastausten mukaan voidaan arvioida, että jos toimielin olisi vuokrannut kaikki kiinteistönsä, sen olisi pitänyt varautua vuoden 2010 talousarviossaan 163 000 000 euron lisäkustannuksiin, jotka vastaavat 10:tä prosenttia sen koko talousarviosta; tukeekin ostamista vuokraamisen sijaan, jota tilintarkastustuomioistuin on voimakkaasti suositellut useiden vuosien ajan ja viimeksi erityiskertomuksessaan nro 2/2007 kiinteistömenoista;

76.    panee merkille, että Strasbourgin kaupungin suorittama 2 015 000 euron korvaus kattoi suuren osan Strasbourgin kolmessa kiinteistössä vuonna 2010 tehdyistä asbestinpoistotöistä, jotka maksoivat 2 464 701 euroa;

77.    panee merkille, että Belgian valtio korvasi 27. tammikuuta 2010 parlamentille sitoumuksensa mukaisesti Willy Brandt- ja József Antall -rakennusten tonttiin ja Brysselin–Luxemburgin rautatieaseman kattamiseen liittyviä kustannuksia 85 987 000 euroa; huomauttaa, että tämä summa on otettu kirjanpitoon "käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina" varainhoitoasetuksen mukaisesti ja sitä on käytetty kiinteistöhankkeiden rahoittamiseen;

78.    panee merkille Brysselin Remard-rakennuksen hankinnan vuonna 2010 (11 000 000 euroa) ja päätöksen ostaa Sofian Eurooppa-talo (9 240 000 euroa); pitää valitettavana, että pienien markkinoiden takia kunnossapito-, kunnostus- ja hankintakustannukset ovat tarpeettoman korkeat ja neuvotteluja on vaikea pitää luottamuksellisina; katsoo, että tarkistetussa varainhoitoasetuksessa ehdotettu vaatimus, että toimielinten on julkaistava rakennushankkeensa useita vuosia etukäteen, aiheuttaisi huomattavia kustannuksia toimielimille ja veronmaksajille;

79.    toteaa, että tarkistettu varainhoitoasetus sallisi rakennusten suoran rahoittamisen, millä olisi myönteinen vaikutus, sillä se antaisi parlamentille mahdollisuuden käyttää lainoja turvautumatta kolmansiin osapuoliin ja vähentää näin samalla kustannuksia ja lisätä avoimuutta; huomauttaa, että näin on jo menetelty Luxemburgin KAD-rakennuksen rahoituksen suhteen, jota varten on sovittu Euroopan investointipankin kanssa kumppanuudesta siten, että EIP tarjoaa 50 prosenttia varoista;

80.    vaatii tässä yhteydessä yksityiskohtaista rahoitusselvitystä Luxemburgin KAD-hankkeesta jo syntyneistä ja seuraavien 20 vuoden ajalle suunnitelluista kustannuksista ja katsoo ehdottomasti, että rakentamisen odotettavissa olevat kokonaiskustannukset, arvioidut toimintakustannukset ja muut kyseisen rakennuksen rakentamisen ja toiminnan yhteydessä syntyvät kustannukset on julkistettava yksityiskohtaisesti;

81.    panee tyytyväisenä merkille pääsihteerin antaman vahvistuksen, että edunvalvojille ja säätiöille ei enää osoiteta työhuoneita, mutta toteaa, että Pegasus-säätiöllä ja Kangaroo Group -työryhmällä oli käytössään työhuoneet parlamentin rakennuksissa 31. joulukuuta 2011 asti;

82.    pitää valitettavana, että vuonna 2010 akkreditoidut edunvalvojat käyttivät toimistotiloja, jolloin kyseisille organisaatioille tarjottiin suosituimmuuskohtelua EU:n veronmaksajien varoin;

Ruokalapalvelut

83.    kehottaa jälleen monipuolistamaan ruokalapalveluja parlamentin tiloissa siten, että yhdelle ainoalle ruokalapalvelujen tarjoajalle ei enää anneta monopoliasemaa, kun nykyiset sopimukset päättyvät;

Käännöstoiminnan pääosasto ja tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosasto

84.    panee merkille, että vuonna 2010 käännettiin yhteensä 1 721 191 sivua (1 033 176 niistä – eli 60 prosenttia – talon sisällä), ja pitää myönteisenä, että käännöstoiminnan pääosasto toimitti kaikki äänestykseen tarvittavat asiakirjat ajoissa ja yleisesti 90 prosenttia kaikista käännöksistä toimitettiin asetetuissa aikarajoissa huolimatta siitä, että 65 prosenttia käännöstoimeksiannoista tehtiin myöhässä (toisin sanoen aikaa ei jäänyt monikielisyyttä koskevien menettelysääntöjen mukaisia kymmentä työpäivää);

85.    panee tyytyväisenä merkille, että käännöstoiminnan pääosasto on parantamassa tuottavuutta ja tehostamassa talousarvionsa käyttöä huolehtien kuitenkin monikielisyyden turvaamisesta; tähdentää tässä yhteydessä, että sisäinen tuottavuus on noussut 1 500 sivusta vuodessa 1 800 sivuun; toivoo, että kunkin kieliyksikön tuottavuusluvut julkaistaisiin;

86.    panee kuitenkin merkille, että monikielisyyttä koskevien menettelysääntöjen noudattaminen parani yli 10 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2009 (sääntöjen ensimmäinen täytäntöönpanovuosi) mutta vuodesta 2009 vuoteen 2010 noudattaminen on vähentynyt(25); kehottaa valiokuntia, valtuuskuntia ja poliittisia ryhmiä noudattamaan tarkasti menettelysäännöissä asetettuja määräaikoja;

87.    pitää myönteisenä tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosaston jäsenille tarjoamaa uutta henkilökohtaista tulkkauspalvelua, joka on otettu käyttöön vuonna 2010 aloitetun pilottihankkeen jälkeen;

Varainhoidon pääosasto

88.    panee tyytyväisenä merkille, että laskujen maksuaika lyhentyi keskimäärin 21 päivään vuonna 2010;

Kuljetuskustannukset

89.    panee merkille, että jäsenten ja henkilöstön matkustuskulut olivat vuonna 2010 noin 107 000 000 euroa(26) (eli 6,6 prosenttia yhteenlasketuista lopullisista määrärahoista) ja että nyt on voimassa 5 prosentin vähennys; katsoo, että olisi tutkittava lentomailien yhdistämisellä mahdollisesti saavutettavia lisävähennyksiä;

Matkatoimisto

90.    toteaa, että matkatoimiston lopulliset määrärahat vuonna 2010 olivat 1 438 000 euroa ja sitomisaste oli korkea (94 prosenttia); toteaa lisäksi, että se on sopinut hinnoista lentoyhtiöiden kanssa, minkä vuoksi parhaasta palvelusta maksetaan keskimääräinen hinta; tähdentää kuitenkin, ettei tämä merkitse sitä, etteikö tiettynä päivänä tai tietylle matkalle olisi mahdollista saada parempia hintoja varaamalla suoraan matkanjärjestäjien kautta; pyytää suorittamaan riippumattoman tutkimuksen avulla tilintarkastuksen matkatoimistossa ja tarkastamaan sen rakenteen ja toiminnan; kehottaa nykyistä matkatoimistopalvelujen tarjoajaa tehostamaan toimiaan voidakseen varmistaa, että jäsenille ja henkilöstölle ehdotetaan aina halvinta vaihtoehtoa; kehottaa myös asiasta vastaavaa osastoa seuraamaan matkatoimiston tarjoamia palveluja ja sitä, saadaanko niillä rahalle vastinetta, sekä raportoimaan vuoden 2012 loppuun mennessä valiokunnalle, jota asia koskee;

91.    pitää valitettavana, että kaikissa tapauksissa matkatoimisto ei tarjoa parasta hintaa verrattuna internetissä toimiviin ja muihin matkatoimistoihin; kehottaa varainhoidon pääosastoa kehittämään sopivan valvontamekanismin, jolla varmistetaan paras hinta-laatusuhde;

92.    katsoo, että lentohintoja koskevien vertailukelpoisten tietojen on oltava saatavilla, jotta jokaiselle lennolle voidaan määritellä paras hinta;

93.    katsoo, että parlamentin pitäisi mahdollisuuksien mukaan lopettaa sopimusten tekeminen yhden ainoan palveluntarjoajan kanssa, koska jos käytettävissä olisi useampi kuin yksi matkatoimisto, jäsenet ja henkilöstö hyötyisivät alemmista kustannuksista ja saisivat parempaa palvelua;

Kokonaismäärärahasiirrot

94.    pitää myönteisenä, että varainhoitovuoden 2010 lopussa ei käytetty kokonaismäärärahasiirtomenettelyä, kuten talousarvion valvontavaliokunta on viime vuosina pyytänyt, joten vuodelle suunnitellun talousarvion ja sen toteutuksen välillä ei ollut merkittävää eroa, kuten edellisinä vuosina, ja katsoo, että kaikki unionin toimielimet voisivat helpottaa valvontaa ja talousarviota koskevaa vastuuvapautta tulevina vuosina, jos ne suunnittelisivat kiinteistömenot avoimesti talousarviomenettelyn kautta;

Eläkerahastot

95.    toteaa, että vaikka vapaaehtoisen eläkerahaston varojen arvo vuonna 2010 nousi 13,3 prosentilla, kun sijoitusmarkkinat jatkoivat elpymistään vuoden 2008 maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä, vapaaehtoisella eläkerahastolla oli 178 960 000 euron vaje 31. joulukuuta 2010, mikä herättää huolta rahaston mahdollisesta kaatumisesta; palauttaa mieliin, että parlamentti takaa eläkeoikeuksien maksamisen vapaaehtoisesta eläkerahastosta kaikille entisille ja joillekin nykyisille jäsenille, jos tai kun rahasto ei kykene huolehtimaan velvoitteistaan; toivoo saavansa tietoja sitä, kuinka ja mistä budjettikohdasta parlamentti rahoittaa velvoitteensa tällaisessa tapauksessa;

96.    panee merkille, että parlamentti on yksittäisten jäsenten sijaan suorittanut suoraan kaksi kolmasosaa rahastoon tehdyistä maksuista; muistuttaa rahaston jäsenille, että maksut olivat vapaaehtoisia, ja katsoo ehdottomasti, että parlamentin ei pitäisi enää osallistua maksujen rahoittamiseen tai rahaston vajeen pienentämiseen, koska rahaston rakenne on saattanut olla epätyydyttävä alusta alkaen;

97.    panee lisäksi merkille, että jäsenten kuluja ja korvauksia koskevista säännöistä johtuvat velvoitteet, jotka liittyvät leskeneläkkeisiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin (liite II), ovat yhteensä 28 950 000 euroa; toteaa, että määrärahoja on käytetty 195 640 000 euroa tapauksissa, jotka koskevat lähinnä italialaisia ja ranskalaisia jäseniä ja joissa kansalliset ja Euroopan parlamentin eläkemääräykset ovat poikenneet toisistaan (liite III), sekä 152 210 000 euroa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisen uuden järjestelmän mukaisesti (viimeksi mainittu summa nousee vuosittain); kiinnittää huomiota siihen, että tällaisten menojen kattamiseksi ei ole varoja;

Innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto

98.    panee merkille puhemiehistön 17. kesäkuuta 2009 ja 18. lokakuuta 2010 tekemät päätökset, joilla laajennetaan langattoman verkon (Wi-Fi) käyttöaluetta parlamentissa siten, että se kattaa istuntosalin, valiokuntien kokoushuoneet, jäsenten työhuoneet ja julkiset tilat sekä Brysselissä että Strasbourgissa (hankkeen ensimmäinen vaihe: 7 878 000 euroa); kehottaa innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoa antamaan jäsenille mahdollisuuden pyytää, että heille ei enää toimiteta asiakirjojen paperiversioita valiokuntien kokouksissa, joiden asiakirjat ovat saatavilla eCommittee-sivustolla; uskoo, että näin voitaisiin nopeuttaa hankkeen onnistumista;

99.    panee tyytyväisenä merkille käynnissä olevan parlamentin verkkosivuston graafisen ilmeen uudistuksen, joka pohjautuu 22. marraskuuta 2010 tehtyyn puhemiehistön päätökseen Euroopan parlamentin tulevaa verkkoläsnäoloa koskevasta strategiasta ja parlamentin verkkosivuston uudistuksesta; kehottaa parantamaan verkkosivuston tukea varsinkin tekemällä säännöllisiä testejä;

100.  on tyytyväinen vuonna 2010 käyttöön otettuun AT4AM-järjestelmään, jonka avulla jäsenten on helpompi tarkistaa lainsäädäntöehdotuksia ja tekstejä, jotka eivät liity lainsäädäntöön;

101.  panee tyytyväisenä merkille vuodesta 2010 alkaen toteutetut tietotekniikkaan liittyvät parannukset, joiden ansiosta on saatu lisäkapasiteettia hallinnoida keskeisiä tehtäviä talon sisällä ja on voitu ryhtyä siirtämään toimintoja oman henkilöstön hoidettaviksi sekä perustaa keskeisiä hallinnointi- ja ohjauselimiä (tieto- ja viestintätekniikan innovointistrategiaa käsittelevä komitea ja tieto- ja viestintätekniikan innovoinnin ohjauskomitea) sekä tietotekniikan suunnittelutoiminto ja tietotekniikan kehityshankkeiden tilanteen raportointijärjestelmä ja kehittää avoin lyhyen aikavälin suunnittelumenetelmä; on tyytyväinen tulosindikaattoreiden laajaan käyttöön kyseisessä pääosastossa; on huolestunut siitä, että laiton pääsy parlamentin tieto- ja viestintäteknisiin järjestelmiin ja niiden manipulointi muodostaa yhä suuremman riskin, ja katsoo, että on syytä laatia järjestelmien suojaamiseksi äärimmäisen kiireesti tehokas pitkän aikavälin strategia; pyytää pääsihteeriä tiedottamaan asiassa toteutetuista toimista;

Innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston julkiset hankinnat

102.  kannustaa innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoa pyrkimään siihen, että hankintamenettelyt valmistellaan paremmin, etenkin kun on kyse usein mutkikkaista puitesopimuksista, asettamalla suoritteita ja tuloksia koskevia sitovia velvoitteita pelkkien tuotoksia koskevien velvoitteiden sijaan sekä määrittelemällä paremmin parlamentin tarpeet ja tavoitteet; esittää, että sopimussakkoja koskevien lausekkeiden käyttämisen sijaan parlamentin pitäisi hakea korvausta toimittajalta tai palveluntarjoajalta, joka ei ole toimittanut tavaraa tai suorittanut palvelua, tai käyttää uhkana tulevien urakoiden menettämistä, kun on kyse puitesopimuksista;

Uudet äänestyslaitteet ja tulkkauslaitteistot

103.  panee merkille, että istuntosalien uudet äänestyslaitteet maksoivat 2 135 623 euroa ja ne rahoitettiin kokonaan vuoden 2010 määrärahoista; toteaa myös, että äänestyslaitteiden kunnossapidon ja teknisen tuen kustannukset olivat 147 149 euroa vuonna 2010;

Poliittiset ryhmät (alamomentti 4 0 0 0)

104.  toteaa, että vuonna 2010 alamomentin 4 0 0 0 määrärahat käytettiin seuraavalla tavalla:

* Kaikki määrät tuhansia euroja

** Vuosi 2009 koostui kesäkuun 2009 parlamenttivaalien vuoksi kahdesta varainhoitovuodesta. Taulukossa olevat vuoden 2009 luvut ovat varainhoitovuosien 2009_1 ja 2009_2 yhteenlaskettuja summia.

Vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen lakkautettiin UEN- ja IND/DEM-ryhmät ja perustettiin ECR- ja EDF-ryhmät.

105.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan parlamentin hallinto on sitoutunut käyttämään kokonaista kalenterivuotta kahden erillisen puolivuotisjakson sijaan laskettaessa poliittisten ryhmien määrärahasiirtoja vaalivuosien lopussa; toteaa tyytyväisenä, että rahoitusennusteet vaikuttavat parantuneen päätellen siitä, että poliittiset ryhmät eivät palauttaneet lainkaan käyttämättä jääneitä määrärahoja vuodelta 2010;

Euroopan tason poliittiset puolueet ja poliittiset säätiöt

106.  toteaa, että vuonna 2010 alamomenttien 4 0 2 0 ja 4 0 3 0 määrärahat käytettiin seuraavalla tavalla(27):

(*) Kaikki määrät tuhansia euroja

(*) Kaikki määrät tuhansia euroja

107.  panee merkille muutokset vuodesta 2010, muun muassa hallinnointikäynnit, joissa tarkastetaan otosten perusteella talousarvio-, palvelukseenotto-, hankinta- ja muita järjestelmiä;

Ympäristöystävällinen parlamentti

108.  panee merkille puhemiehistön vuonna 2010 hyväksymän hiilidioksidipäästöjä koskevan toimintasuunnitelman; panee tyytyväisenä merkille energian kulutuksen huomattavan laskun parlamentin Strasbourgin toimipaikassa, jossa kulutus laski 74 prosentilla vuosien 2006 ja 2010 välisenä aikana; pitää kuitenkin valitettavana, että Strasbourgin toimipaikan hiilijalanjälki, joka kuvastaa vuonna 2010 kulutetun energian määrää, oli 1 533 hiilidioksiditonnia;

109.  katsoo, että olisi harkittava mahdollisuutta tehdä parlamentin talousarviossa sekä ekologisia parannuksia että säästöjä käyttämällä erilaisia, vihreämpiä ja edullisempia työmenetelmiä, jotka eivät kuitenkaan haittaa parlamentin työtä, teleneuvottelujen käyttö mukaan luettuna;

110.  panee tyytyväisenä merkille, että joulukuussa 2010 otettiin käyttöön NMBS/SNCB:n(28) kanssa tehty sopimus järjestelmästä, jossa maksajana on kolmas osapuoli ja jonka mukaisesti parlamentti maksaa henkilöstölleen 50 prosenttia Brysselin joukkoliikenteen vuosilipun hinnasta; kannustaa hallintoaan ryhtymään tarvittaviin järjestelyihin, jotta voidaan korvata myös niiden henkilöstöön kuuluvien kuluja, joiden on yhdistettävä juna ja kaupunkiliikenne; katsoo, että näin voitaisiin edelleen kannustaa julkisen liikenteen käyttöön ja pienentää parlamentin hiilijalanjälkeä;

111.  pitää myönteisinä logistiikan alan pilottihankkeita (esimerkiksi Euro 5 -standardin mukaisten vähäpäästöisten ajoneuvojen ostaminen, ympäristövastuullisen ajamisen kurssien järjestäminen kuljettajille ja muuttohenkilöstölle ja työasiakirjojen kuljetusarkkujen jakaminen, mikä vähentää tästä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä noin 33 prosentilla), joita toteutettiin vuonna 2010 osana EMAS-toimintasuunnitelmaa;

112.  panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi 10. marraskuuta 2010 rakennuksista, kuljetuksista ja vihreästä parlamentista vastaavan työryhmän ehdotuksen jäsenten virka-autojen käyttöä koskevien sääntöjen tarkistamisesta siten, että parlamentilla on mahdollisuus vaihtaa ajoneuvokalustonsa vähäpäästöisempiin autoihin ja järjestää ryhmäkuljetuksia VIP-minibusseilla Brysselin ja Strasbourgin lentoasemille;

Erillinen täysistuntokeskustelu parlamentin vastuuvapaudesta

113.  kehottaa puheenjohtajakokousta suunnittelemaan parlamentin vastuuvapautta koskevan keskustelun ajoituksen siten, että se käydään eri aikaan kuin keskustelu muista vastuuvapausmietinnöistä, jotta jäsenillä on mahdollisuus kiinnittää koko huomionsa oman toimielimensä vastuuvapauspäätökseen;

114.  ehdottaa, että puhemiehistö ottaisi esityslistalleen keskustelun vastuuvapautta koskevasta päätöslauselmasta, kun se on hyväksytty täysistunnossa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

(1) EUVL L 64, 12.3.2010. (2) EUVL C 332, 14.11.2011, s. 1. (3) EUVL C 167, 7.6.2011, s. 1. (4) EUVL C 326, 10.11.2011, s. 1. (5) EUVL C 332, 14.11.2011, s. 134. (6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (7) PE 349.540/Bur/ann/def. (8) EUVL C 87 E, 1.4.2010, s. 327. (9) EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 244. (10) EUVL L 64, 12.3.2010. (11) EUVL C 332, 14.11.2011, s. 1. (12) EUVL C 167, 7.6.2011, s. 1. (13) EUVL C 326, 10.11.2011, s. 1. (14) EUVL C 332, 14.11.2011, s. 134. (15) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. (16) PE 349.540/Bur/ann/def. (17) EUVL C 87 E, 1.4.2010, s. 327. (18) EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 244. (19) Siirrot ilman eri toimenpiteitä 180 265 823 euroa ja erikseen esitetyt siirrot 10 100 000 euroa. (20) Luettavissa osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/document/activities/cont/201109/20110913ATT26546/20110913ATT26546EN.pdf (21) EUVL L 252, 25.9.2010, s. 3. (22) Vuosikertomus Euroopan parlamentin tekemistä hankintasopimuksista 2010, 38 ja 39 kohta. (23) Vuonna 2010 vierailuja oli kuukaudessa 11 000–66 000 (keskimäärin alle 30 000). (24) Osuus henkilöstöstä / osuus väestöstä: Saksa: 6,4 % / 16,3 %, Yhdistynyt kuningaskunta: 4,4 % / 12,4 %, Itävalta: 1 % / 1,67 %, Alankomaat: 2,7 % / 3,3 %, lähteet: EP:n sosiaalikatsaus 2010 joulukuulta 2011 ja Eurostat. (25) Käännöstoiminnan pääosaston vuotuinen toimintakertomus, s. 8. (26) Alamomenttien 1 0 0 4 (Tavanomaiset matkakulut) ja 1 0 0 5 (Muut matkakulut) sekä momentin 3 0 0 (Kulut henkilöstön virkamatkoista ja matkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä) lopullisten määrärahojen summa: 106 718 500 euroa. (27) Lähde: puhemiehistön pöytäkirja 12. syyskuuta 2011, 12 kohta (pääsihteerin muistio D(2011)32179, PE469.487/BUR). (28) Belgian kansallinen rautatieyhtiö.