Menettely : 2011/2288(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0190/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0190/2012

Keskustelut :

PV 02/07/2012 - 25
CRE 02/07/2012 - 25

Äänestykset :

PV 03/07/2012 - 6.10
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0275

MIETINTÖ     
PDF 315kWORD 187k
5. kesäkuuta 2012
PE 483.696v03-00 A7-0190/2012

Eurooppaan tehtävien investointien houkuttavuudesta

(2011/2288(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Rodi Kratsa-Tsagaropoulou

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Eurooppaan tehtävien investointien houkuttavuudesta

(2011/2288(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 3, 4, 49, 50, 119, 219 ja 282 artiklan,

–    ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) (COM(2011)0121 lopullinen),

–    ottaa huomioon OECD:n julistuksen kansainvälisestä sijoitustoiminnasta ja monikansallisista yrityksistä sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille (päivitetty 25. toukokuuta 2011),

–    ottaa huomioon Montin raportin "A new Strategy for the Single Market", joka julkaistiin 9. toukokuuta 2010,

–    ottaa huomioon UNCTADin laatiman investointiraportin "World Investment Report 2011",

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Tavoitteena kattava kansainvälisiä sijoituksia koskeva eurooppalainen politiikka" (COM(2010)0343),

–    ottaa huomioon komission työohjelman vuodeksi 2012 (COM(2011)0777),

–    ottaa huomioon neuvoston 3133. istunnon päätelmät sisämarkkinafoorumin tuloksista,

–    ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011 julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella(1),

–    ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011 täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella(2),

–    ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011 julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta(3),

–    ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta(4),

–    ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011 liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta(5),

–    ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1311/2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2005 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta(6),

–    ottaa huomioon neuvoston direktiivin 2011/85/EU jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista(7),

–    ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista riskipääomarahastoista (COM(2011)0860),

–    ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta (COM(2011)0453),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys 2012" (COM(2011)0815),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – 'Yhdessä uuteen kasvuun'" (COM(2011)0206),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi" (COM(2011)0870),

–    ottaa huomioon komission Eurooppa-neuvostolle antaman kertomuksen "Vuoden 2011 raportti kaupan ja investointien esteistä – EU:n strategisten talouskumppanien kannustaminen markkinoillepääsyn helpottamiseen: toiminnan painopisteet kaupan esteiden poistamiseksi" (COM(2011)0114),

–    ottaa huomioon 13. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman kaupan ja investointien esteistä(8),

–    ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä finanssitransaktioverojärjestelmästä ja direktiivin 2008/7/EY muuttamisesta (CΟΜ(2011)0594),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta (COM(2011)0818),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" (COM(2011)0500, osat I ja II),

–    ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan "The effects of temporary State aid rules adopted in the context of the financial and economic crisis" (SEC(2011)1126),

–    ottaa huomioon komission talouden ja rahoituksen pääosaston laatiman raportin "Labour Market Developments in Europe, 2011",

–    ottaa huomioon OECD:n, WTO:n ja UNCTADin raportit G20-maiden kauppaa ja investointeja koskevista toimenpiteistä (lokakuun 2010 puolivälistä huhtikuuhun 2011),

–    ottaa huomioon Euroopan keskuspankin tammikuussa 2012 toteuttaman pankkien luotonantoa koskevan kyselyn,

–    ottaa huomioon Euroopan keskuspankin euroaluetta koskevan makrotaloudellisen ennusteen (joulukuu 2011),

–    ottaa huomioon Euroopan keskuspankin raportin rahoitusalan yhdentymisestä Euroopassa (toukokuu 2011),

–    ottaa huomioon OECD:n laatiman sijoitustoimintaa koskevan poliittisen kehyksen (Policy Framework for Investment, PFI),

–    ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020) (COM(2011)0834 lopullinen),

–    ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)(9),

–    ottaa huomioon komission raportin "Business Dynamics: Start-ups, Business Transfers and Bankrupcy" (tammikuu 2011),

–    ottaa huomioon Maailmanpankin raportin "Doing Business 2012: Doing Business in a More Transparent World",

–    ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Yhteinen Erasmus: EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma" (COM(2011)0787),

–    ottaa huomioon komission kertomuksen "Interim evaluation of the Erasmus for Young Entrepreneurs Pilot project / Preparatory action (2011)",

–    ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisista hankinnoista (COM(2011)0896),

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–    ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0190/2012),

A.  ottaa huomioon, että EU:ta ravisteleva talous-, rahoitus- ja finanssialan kriisi on lisännyt merkittävästi jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja, mikä on johtanut siihen, että sisäiset ja ulkoiset investoinnit jakautuvat Euroopan unionissa epätasaisesti;

B.    ottaa huomioon, että raha-, finanssi- ja kauppapolitiikkaa varten on luotava johdonmukainen vakauskehys suorien investointien virran helpottamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa ja EU:n alueilla ja siten edistettävä EU:n makrotaloudellisen epätasapainon korjaamista;

C.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston 23. toukokuuta 2012 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa painotettiin, että EU:n politiikkoja on käytettävä täysimääräisesti kasvun tukemiseen, talouden rahoittamiseen investointien avulla ja nopeampaan työpaikkojen luomiseen;

D.  ottaa huomioon, että komission viimeisimmän väliennusteen mukaan EU kärsii heikosta kasvusta ja kasvuodotukset vaihtelevat merkittävästi eri puolilla unionia, mikä johtuu jatkuvasta epävarmuudesta sekä luottamuksen puutteesta kuluttajien ja markkinoiden keskuudessa;

E.   ottaa huomioon, että unionin olisi hyödynnettävä entistä paremmin vahvuuksiaan, muun muassa korkeaa kulutusstandardia, koulutusta ja elämänlaatua, unionin tutkimus- ja innovaatiovalmiuksia, työvoiman tehokkuutta ja korkeaa tuotantokykyä sekä myönteistä ja motivoivaa liiketoimintaympäristöä, finanssikriisin voittamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi;

F.   ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden julkisen velan rahoittaminen syö investointien, kasvun ja työllisyyden edistämiseen tarkoitettuja voimavaroja ja että pääomapako tietyistä jäsenvaltioista joihinkin muihin jäsenvaltioihin ja tiettyihin kolmansiin maihin saattaa heikentää EU:n maksutasetta entisestään;

G.  ottaa huomioon, että viimeaikainen kehitys on vaikuttanut merkittävästi pankkien luotonantoon; toteaa, että pankit ovat euroalueen tärkeimpiä rahoituslähteitä ja niiden osuus rahoittajina on euroalueella suurempi kuin omaan pääomaan ja joukkovelkakirjoihin perustuva rahoitus yhteensä, kun taas Yhdysvalloissa ja muilla maailman alueilla pankkien luotonantoon perustuva osuus kokonaisrahoituksesta on pienempi;

H.  ottaa huomioon, että eri alojen, kuten vihreän teknologian, terveys- ja hoitoalan, koulutuksen ja sosiaalitalouden, kasvupotentiaali voi kannustaa ja vauhdittaa investointeja vastavuoroisen kysynnän lisääntyessä näillä aloilla, mikä näin ollen edistää investoimista;

I.    ottaa huomioon, että on tarpeen valvoa ja arvioida EU:n rahoitusalan sääntelyn vaikutuksia ja täytäntöönpanoa, jotta varmistetaan, että sääntely ei aiheuta tarpeettomia hallinnollisia rasituksia eikä tukahduta suoria ulkomaisia investointeja EU:ssa;

J.    ottaa huomioon, että UNCTADin viimeisimmän raportin mukaan EU:lla on edelleen hyvät mahdollisuudet houkutella suoria ulkomaisia investointeja;

K.  ottaa huomioon, että unionin sisäiset investoinnit voivat merkittävästi laajentaa suorien ulkomaisten investointien markkinoita kestävään liiketoimintainfrastruktuuriin, koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen tehtävien parannusten ansiosta;

L.   ottaa huomioon, että investoinnit koostuvat kahdesta pilarista – julkisista investoinneista ja yksityisistä investoinneista – ja että yksityinen pilari jakautuu kotimaisiin ja ulkomaisiin investointeihin;

M.  ottaa huomioon, että uusiutuvaan energiaan sekä energia- ja resurssitehokkuuteen on investoitava huomattavasti, jos halutaan torjua liiallista riippuvuutta öljyn, kaasun ja muun uusiutumattomista energialähteistä saatavan energian tuonnista;

N.  ottaa huomioon, että unionin jäsenvaltioiden julkisia velkoja ja velkojen uusimista koskevat riskit, kauppaa ja sisämarkkinoiden täysimääräistä täytäntöönpanoa hidastavat puutteet ja esteet sekä muut kuin tulliin liittyvät esteet ja tiedonsaannin rajoitukset saattavat heikentää EU:n alueen mahdollisuuksia houkutella eurooppalaisia ja kansainvälisiä sijoittajia;

O.  ottaa huomioon, että kilpailukyvyn ja yrittäjyyden osalta unionin yritysten tärkeimpiä haasteita ovat edelleen ongelmat pk-yritysten mahdollisuuksissa saada rahoitusta, heikko yrittäjyyshenki (vain 45 prosenttia Euroopan kansalaisista haluaa ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi kun vastaava osuus esimerkiksi Yhdysvalloissa on 55 prosenttia), liiketoimintaympäristö, joka ei kannusta yritysten perustamiseen ja kasvuun ja jolle on ominaista sääntelyn hajanaisuus ja liiallinen byrokratia ja pk-yritysten heikko kapasiteetti mukautua energia- ja resurssitehokkaaseen talouteen sekä laajentua markkinoille kotimaansa rajojen yli sekä sisämarkkinoilla että niiden ulkopuolella;

P.   ottaa huomioon, että Maailmanpankin uusimman "Doing Business" -indeksin mukaan maailmanlaajuisella tasolla yrittäjyyden huippumaiksi laskettavista 35 maasta EU:n jäsenvaltioiden osuus on vain 40 prosenttia (ja euroalueen jäsenvaltioiden vain 26 prosenttia);

Q.  ottaa huomioon, kuten komission varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa (COM(2012)0068) tuodaan esiin, että kansallisten talousarvioiden rajoitukset sekä korkea työttömyysaste osoittavat tarpeen toteuttaa tehokkaita rakenneuudistuksia erityisesti vaihtotaseen tasapainon, viennin markkinaosuuksien sekä yksityisen ja julkisen velan alalla, jotta voitaisiin parantaa liiketoimintaympäristöä sekä vähentää samanaikaisesti byrokratiaa ja tuottaa mahdollisimman suurta lisäarvoa rakennerahastojen ja Euroopan investointipankin toiminnalle myös Euroopan naapuruuspolitiikan edunsaajamaissa;

R.   ottaa huomioon, että hyvin kohdennetut sosiaaliset investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä korkean työllisyystason turvaamisessa pitkällä aikavälillä, talouden vakauttamisessa, inhimillisen pääoman kehittämisessä ja EU:n kilpailukyvyn parantamisessa;

S.   ottaa huomioon, että suorien ulkomaisten investointien kehitys on yksi tärkeimmistä indikaattoreista, joita komissio käyttää makrotalouden epätasapainon valvontaa koskevassa tulostaulussa;

T.   ottaa huomioon, että UNEPin ja ILOn tutkimukset osoittavat, että inhimillisen pääoman muodostamiseen tehdyt investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä investointien houkuttelemiseksi vihreän talouden aloilla ja niiden suuren kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi;

U.  ottaa huomioon, että EU:hun kohdistuvat suorat ulkomaiset investoinnit vaikuttavat myönteisesti reaalitalouteen, maksutaseeseen, kilpailukykyyn, työllisyyteen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja edistävät lisäksi myönteisellä tavalla teknologista kehitystä, innovointia, osaamista ja työvoiman liikkumista, erityisesti silloin, kun ne on suunnattu jäsenvaltioiden välisten erojen vähentämiseen;

V.  ottaa huomioon, että kansallisten vuotuisten välitavoitteiden asettaminen OECD:n käyttämien parametrien mukaisesti erityisesti sellaisilla aloilla, jotka tukevat houkuttelevan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista kansainvälisiä sijoittajia varten, auttaa määrittämään kansalliset heikkoudet ja vahvuudet sekä mahdollisuudet kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi;

W. ottaa huomioon, että euroalue ja EKP:n tavoite euroalueen inflaatiotason pitämisestä kahden prosentin alapuolella edesauttavat investointeja houkuttelevan vakaan toimintaympäristön muodostumista;

X.  ottaa huomioon, että Euroopan laajuisten joukkolainamarkkinoiden kehitys riippuu mitä suurimmassa määrin investointiperustan laajentumisesta;

Y.  ottaa huomioon, että ehdotuksessaan yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) komissio ei laajentanut yhdenmukaistamista koskemaan yhtiöveroastetta, jonka on tarkoitus kuulua jatkossakin jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja että lisätoimenpiteitä tarvitaan unionin verojärjestelmän kehittämiseksi avoimemmaksi ja yksinkertaisemmaksi ulkomaisille investoijille, samalla kun koordinoidaan verojärjestelmiä kaikkialla Euroopassa;

Z.   ottaa huomioon, että protektionismi saa jatkuvasti enemmän jalansijaa eri puolilla maailmaa; katsoo sen vuoksi, että ulkomailta saapuvien investointien markkinajohtajana EU:n olisi kauppaan liittyviä kilpailuetujaan suojellessaan jatkettava neuvotteluja sellaisten vapaakauppasopimusten tekemiseksi, joilla edistetään avointa ja oikeudenmukaista kauppaa sekä kansainvälisiä normeja sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun aloilla;

AA. ottaa huomioon, että Euroopan unionissa rajat ylittävien palveluiden tarjoamisessa on vielä merkittäviä esteitä, mikä haittaa vapaiden markkinoiden toimintaa;

AB. ottaa huomioon, että EU:n perussopimusten mukaan yhteinen kauppapolitiikka, suorat ulkomaiset investoinnit mukaan luettuina, kuuluu EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin ja että Euroopan parlamentti ja neuvosto toimivat tällä alalla tasavertaisina, sillä alaan sovelletaan tavanomaista lainsäätämisjärjestystä;

1.   korostaa, että EU on yhä maailmanlaajuisesti katsottuna suorien ulkomaisten investointien ensisijainen kohde ja että sen olisi siten jatkossakin vastattava investoija- ja edunsaajamaiden odotuksiin, samalla kun se pyrkii täyttämään EU:n laajat taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet, ja varjeltava näin johtoasemaansa niin unionin tasolla kuin kansallisesti;

2.   katsoo, että makrotaloudelliseen ja alueelliseen epätasapainoon voidaan parhaiten puuttua koheesiopolitiikan avulla ja että koheesiopolitiikan pitäisi siten olla keskeinen tekijä sisämarkkinapolitiikassa kilpailukyvyn, tuottavuuden ja kasvun edistämiseksi sekä uusien työpaikkojen luomiseksi, jolloin voitaisiin puolestaan mahdollisesti lisätä EU:n houkuttavuutta sijoittajien silmissä; korostaa, että suuntaamalla koheesiopolitiikan avulla investointeja infrastruktuureihin ja työmarkkinoiden edellyttämiin taitoihin houkuttavuutta voidaan merkittävästi lisätä mahdollisten sijoittajien näkökulmasta;

3.   kehottaa komissiota parantamaan kansainvälistä sääntely-yhteistyötä muun muassa monenvälisillä foorumeilla ja tehostamaan sääntelyvaatimusten lähentämistä kansainvälisten standardien pohjalta sekä mahdollisuuksien mukaan osallistumaan sääntelyä koskevaan vuoropuheluun, jossa käsitellään nykyisiä tai mahdollisia tulevia kaupan esteitä, kiistojen ja niihin liittyvien kaupan kustannusten rajoittamiseksi;

4.   katsoo, että julkisen talouden tervehdyttäminen ja vakauttaminen sekä sisämarkkinoiden toteuttaminen olisi toteutettava huolehtien siitä, että arvioidaan niiden mahdollisesti tuoma lisäarvo; katsoo, että talousalan elinten vahvan yhteistyön ja EU-talouksien välisen paremman keskinäisen täydentävyyden avulla olisi vähennettävä suoriin ulkomaisiin investointeihin liittyviä alueellisia eroja, jotta voidaan vahvistaa Euroopan teollisuuspohjaa ja edistää kestävää pitkäaikaista talouskehitystä, joka on olennainen perusedellytys julkisen talouden onnistuneelle ja tehokkaalle vakauttamiselle;

5.   korostaa, että strategisten eurooppalaisten sijoittajien halu harjoittaa toimintaansa EU:ssa on ehdottomasti turvattava, sillä laajemman globaalin rahoitus- ja talouskriisin yhteydessä velkakriisin aiheuttamat kielteiset tunteet ja epävarmuus sekä kyvyttömyys reagoida tilanteeseen nopeasti saavat sijoittajat vähentämään sijoittamista EU:n alueelle; korostaa, että koordinoitujen pitkäaikaisten investointien puute vahingoittaa tulevaisuudessa merkittävästi EU:hun suuntautuvien investointien houkuttavuutta tämäntyyppisten sijoittajien silmissä; myöntää, että hallinnointia koskeva monitasoinen lähestymistapa, jossa paikallisyhteisöt ovat mukana sopivissa vaiheissa, on välttämätön, jotta varmistetaan, että investoinnit kohdennetaan kunkin alueen ja kunkin jäsenvaltion erityistarpeisiin;

6.   kehottaa komissiota laatimaan tiedonannon, jossa arvioidaan Eurooppaan tehtävien investointien houkuttavuutta Euroopan tärkeimpiin kumppaneihin ja kilpailijoihin verrattuna ja määritetään unionin suurimmat vahvuudet ja heikkoudet sijoitusympäristönä, sekä laatimaan kokonaisvaltaisen strategian, joka sisältää erityisiä politiikkoja ja suosituksia ja tarvittaessa myös säädösehdotuksia EU:n sijoitusympäristön kehittämiseksi;

7.   katsoo, että EU:n pitäisi hyödyntää täysimääräisesti asemansa maailman suurimpana yhteismarkkina-alueena (mihin liittyy unionin korkea elintaso, työvoiman korkea tuotantokyky, oikeusvarmuus sekä tutkimus- ja innovointikapasiteetti), ulkomaisena sijoittajana ja kauppakumppanina finanssikriisin torjunnassa; korostaa tarvetta kehittää tehokkaampia välineitä ja menetelmiä, uusia rahoitusmekanismeja ja sijoitusjärjestelmiä, kuten unionin hankejoukkolainat, joiden avulla voitaisiin hyödyntää unionin kilpailuedut ja saavuttaa Eurooppa 2020 -kasvustrategian tavoitteet, jotta voidaan torjua taantumaa ja vastata hitaan kasvun haasteeseen;

8.   kehottaa EU:ta sisällyttämään investoinnit tärkeimpänä tekijänä kaikkiin Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeisiin, jotta ratkaisevan tärkeät kasvu- ja työllisyystavoitteet voitaisiin saavuttaa ja hankkeiden merkittävä osuus finanssikriisin ratkaisemisessa hyödyntää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita erityisesti laatimaan kunnianhimoisen, ekotehokkaan ja kestävän EU:n teollisuusstrategian tuotantokapasiteetin elävöittämiseksi kaikkialla EU:ssa ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi EU:ssa;

9.   painottaa erityisesti mittavia mahdollisuuksia houkutella suoria ulkomaisia investointeja edistämällä koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä sekä työpaikkojen luomista aloilla, jotka koskevat kasvihuonekaasujen vähentämistä, uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja energiatehokkuuden lisäämistä, jotta saavutetaan vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ja nostetaan EU vihreän teknologian alalla johtavaan asemaan maailmassa;

10. palauttaa mieliin, että jos julkisia investointeja ei lisätä kestävän rahoituksen avulla tai jos niitä jopa leikataan finanssikriisin takia tärkeillä aloilla, kuten terveydenhuollon, koulutuksen, tutkimuksen ja infrastruktuurin alalla, saatetaan heikentää kilpailukykyä ja houkuttavuutta sijoittajien näkökulmasta, erityisesti jos toimintamalli jää pitkäaikaiseksi; tästä syystä julkisia investointeja olisi lisättävä kestävällä tavalla;

11. kannattaa hiljattain ehdotettua Yhteinen Erasmus -ohjelmaa, jolla voidaan merkittävästi lisätä liikkuvuudelle sekä tietämyksen, koulutuksen ja taitojen kehittämiselle myönnettyä rahoitusta nuorten henkilökohtaisen kehityksen ja työmahdollisuuksien edistämiseksi ja jolla siten edistetään inhimillisten voimavarojen kehittämistä ja puututaan korkean nuorisotyöttömyyden ongelmaan Euroopassa; kannattaa yrityksille suunnattua Erasmus-ohjelmaa ("Erasmus for Enterprises") ja erityisesti Erasmus nuorille yrittäjille -vaihto-ohjelmaa, jolla kannustetaan yritysten perustamista, tietämyksen siirtoa yli rajojen, pienten yritysten välistä yhteistyötä, innovaatiota ja työpaikkojen luomista;

12. kehottaa parantamaan ja laajentamaan suoria investointeja koskevaa tilastotietopohjaa OECD:n ja Maailmanpankin kansainvälisten standardien mukaisesti ja ottamaan käyttöön lisäinvestointeja kansallisen tason tavoitteita ja indikaattoreita (kaupunkiympäristö, sosiaalinen infrastruktuuri) varten, jotta voidaan osoittaa edistyminen houkuttelevan sijoitusympäristön alalla sekä arvioida sijoituspolitiikkaa ja sen myönteisiä vaikutuksia reaalitalouteen ja työllisyyteen eri maissa ja alueilla;

13. katsoo, että kaikki ulkomaisten ja paikallisten investointien houkuttelemiseksi laaditut strategiat pitäisi liittää sisämarkkinoiden toteuttamiseen, rajatylittäviin investointeihin ja rahavirtoihin, avoimiin markkinoihin sekä parannettuun markkinoille pääsyyn ja oikeudenmukaiseen kilpailuun vapaiden ammattien alalla ottaen huomioon uusien mahdollisuuksien määrä ja monipuolisuus; katsoo tässä yhteydessä, että EU:n pitäisi edistää Euroopan laajuisia verkkoja ja työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta sekä lisätä unionin talouksien välistä yhteistyötä ja täydentävyyttä;

14. painottaa, että kansalaisten liikkuvuuden helpottamiseksi ja rajat ylittävien investointien edistämiseksi verotuksellisia esteitä tulisi kiireesti pienentää sellaisten työntekijöiden ja työnantajien kohdalla, jotka haluavat työskennellä ja rekrytoida rajat ylittävästi;

15. kehottaa EU:ta turvaamaan kilpailukykynsä ja varmistamaan unionin yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden noudattaminen neuvottelemalla WTO:n, G20-ryhmän ja G8-ryhmän kautta ja harkitsemalla yhteisiä kansainvälisiä sääntöjä, joiden avulla voitaisiin taata oikeudenmukainen kilpailu ja tasapuoliset toimintaedellytykset ottaen huomioon rahoitusalan sääntelyyn ja verotukseen liittyvä makrotalouden kansainvälinen epätasapaino; kehottaa unionia olemaan neuvotteluissa päättäväinen ja tekemään keskeisten kumppanien kanssa kattavia vapaakauppasopimuksia uusien markkinoiden avaamiseksi tavaroille ja palveluille, investointimahdollisuuksien lisäämiseksi, avoimen ja oikeudenmukaisen kaupan helpottamiseksi sekä helpommin ennakoitavan poliittisen ympäristön edistämiseksi; pitää erittäin tärkeänä, että maailmanlaajuista finanssitransaktioveroa koskevat neuvottelut etenevät;

16. katsoo, että suorien ulkomaisten investointien eurooppalaisen seurantakeskuksen perustaminen Euroopan komission yhteyteen voisi osaltaan vahvistaa jäsenvaltioiden politiikkojen yhteensovittamista tällä alalla ja samalla varmistaa, että toteutettuja politiikkoja ja niiden makrotaloudellisia vaikutuksia seurataan tiiviimmin Euroopan edistämiseksi investointikohteena;

17. kehottaa komissiota vauhdittamaan jäsenvaltioiden talous-, vero- ja sosiaalipolitiikkojen yhteensovittamista ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi unioniin unohtamatta kuitenkaan euroalueen maiden välillä ja unionin kaikkien jäsenvaltioiden välillä havaittuja taloudellisia ja yhteiskunnallisia eroja;

18. katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia, joilla tehostetaan erityisesti rakennerahastojen ja koheesiorahaston käyttöä lisärahoituksen houkuttelemiseksi EIP:ltä, EBRD:ltä, muilta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja yksityiseltä sektorilta sekä tuetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksiin perustuvia aloitteita, kuten unionin hankejoukkolainoja; tuo esiin, että etenkin pk-yritykset voivat hyötyä investoinneista, joilla vahvistetaan osaamista, infrastruktuuria ja inhimillistä pääomaa; tunnustaa mahdollisuuden laajentaa innovatiivisten rahoitusvälineiden soveltamisalaa niin, että niitä käytetään tehokkaammin rahoituksen saamiseen perinteisten rahoitusmenetelmien täydentämiseksi; korostaa, että kehittämällä rahoitusvälineiden luonnetta ja soveltamalla joustavaa lähestymistapaa tällaisten välineiden käyttöönotossa alueellisella tasolla voitaisiin tuottaa EU:n talousarviolle kerrannaisvaikutuksia, edistää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, luoda vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ja tarjota uusi tärkeä rahoitusvirta strategisille investoinneille tukemalla pitkäaikaisia kestäviä investointeja finanssipoliittisten rajoitteiden aikana;

19. panee tyytyväisenä merkille EKP:n pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot; kehottaa EKP:tä jatkamaan määrätietoisia toimia euroaluetta ravistelevan velkakriisin ratkaisemiseksi ylläpitämällä hintavakautta ja minimoimalla samalla reaalitalouteen ja investointeihin kohdistuvat kielteiset heijastusvaikutukset, joita pankkialan maksuvalmiusongelmat saattavat aiheuttaa; katsoo, että pankkialan on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin alalla esiintyvien, pidemmän aikavälin maksuvalmiusriskeihin liittyvien rakenteellisten heikkouksien korjaamiseksi, jotta sijoittajien luottamus voidaan palauttaa niin, että EKP ei tulevaisuudessa joudu puuttumaan asiaan yhtä mittavin toimin; katsoo, että pankkien toimintakehystä olisi muokattava niin, että tietty osuus määrärahoista osoitetaan kehitystavoitteisiin ja pk-yritysten tukemiseen;

20. katsoo, että vakavaraisuusdirektiivin tulevan uudistuksen yhteydessä olisi varmistettava, että vararahastojen kasvattaminen, jolla pyritään edistämään pankkialan pitkän aikavälin vakautta, ei estä pankkeja lisäämästä talouden likviditeettiä, mikä on investointien kannalta ratkaisevan tärkeä asia;

21. korostaa, että Euroopan pääomamarkkinoita on syvennettävä, jotta taataan rahoituksen saaminen muista lähteistä kuin pankeista;

22. panee merkille komission uudet ehdotukset, joilla parannetaan luottoluokituslaitosten markkinoiden sääntelyä ja torjutaan liiallista turvautumista luottoluokituslaitoksiin, kuten luottoluokituksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttaminen ja siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (UCITS) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittaminen sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettu direktiivi 2011/61/EU; korostaa, että terveen liiketoimintaympäristön ja oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseen tarvitaan myös muita toimenpiteitä;

23. kehottaa komissiota arvioimaan useita jäljelle jääviä esteitä, jotka haittaavat rajat ylittävien palveluiden tarjoamista ja vastaanottamista yksittäisissä jäsenvaltioissa;

24. panee merkille Euroopan julkisten hankintojen markkinoiden uudistamista koskevien komission ehdotusten merkityksen; korostaa, että dynaamiset Euroopan laajuiset hankintamarkkinat voivat tarjota eurooppalaisille yrityksille huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää merkittävästi kilpailukykyisen eurooppalaisen teollisuuden kannustamista sekä investointien houkuttelemista ja talouskasvun edistämistä;

25. toteaa olevansa huolissaan siitä, että euroalueella toimivat yhteisösijoittajat pyrkivät yhä useammin siirtämään sijoituksensa euroalueella liikkeeseen lasketuista osakkeista muualla maailmassa liikkeeseen laskettuihin osakkeisiin, koska (i) jälkimmäisten merkitys euroalueen rahoitusmarkkinoilla kasvaa jatkuvasti ja (ii) koska sijoitusrahastojen kokonaisosuus euroalueella sijaitsevien toimijoiden liikkeeseen laskemista osakkeista ja muusta pääomasta laski 23 prosenttiin vuonna 2010, kun se oli 26 prosenttia vuonna 2009;

26. korostaa kolmansien maiden valtiollisten sijoitusrahastojen merkitystä ja painottaa avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteiden vahvistamista EU:n rahastojen ja valtiollisten sijoitusrahastojen välisten synergiaetujen edistämiseksi;

27. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteisösijoittajien osallistumista eurooppalaisiin pääomasijoitusrahastoihin ja eurooppalaisiin sosiaalisen yrittäjyyden rahastoihin sekä poistamaan pienten ja keskisuurten yritysten riskipääomarahoittamista koskevat rajoitukset;

28. uskoo, että rajat ylittävä yrittäjyys tarjoaa merkittäviä etuja sekä EU:n alueille edistämällä niiden talouskehitystä että yksittäisille yrityksille, joille se tarjoaa mahdollisuuden päästä uusille ja laajemmille markkinoille ja hyödyntää hankintalähteitä sekä pääomaa, työvoimaa ja teknologiaa;

29. toteaa olevansa huolissaan joidenkin jäsenvaltioiden korkeasta nuorisotyöttömyydestä ja huonoista työllisyysnäkymistä; panee huolestuneena merkille, että Euroopan unionin mahdollisuudet saada alueelle laadukasta inhimillistä pääomaa ovat rajalliset ja että inhimillistä pääomaa virtaa myös merkittävästi kolmansiin maihin; tunnustaa, että Euroopan unionilla on mittavia, laadukkaaseen inhimilliseen pääomaan liittyviä mahdollisuuksia, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ohjelmilla ja konkreettisilla toimilla unionin ja jäsenvaltioiden tasolla; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Eurooppa-neuvoston lausumaa, jossa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön nuorisotakuun kaltaisia kansallisia järjestelmiä, sekä pyytää jäsenvaltioita tukemaan tätä kehotusta nopeilla ja konkreettisilla kansallisilla toimilla, jotta varmistetaan, että nuorilla on joko kunnollinen työpaikka tai koulutus- tai uudelleenkoulutuspaikka; katsoo, että Euroopan unionin olisi nopeutettava toimiaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan EU 2020 -strategian työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa alentamalla työn verotusta investointien houkuttamiseksi talouden työvoimavaltaisille aloille;

30. kiinnittää huomiota väestön ikääntymisestä johtuvaan haasteeseen, joka koskee sekä unionia kokonaisuudessaan että yksittäisiä jäsenvaltioita; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään johdonmukaisia strategioita väestörakenteelliseen haasteeseen vastaamiseksi mahdollisten kielteisten seurausten tasoittamiseksi;

31. tukee innovaatiounioni-hankkeen tavoitteita; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin, koska siten voidaan vaikuttaa hyvin myönteisesti kasvuun ja kehitykseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; tukee älykästä erikoistumista tärkeänä poliittisena periaatteena ja innovaatiopolitiikan käsitteenä sekä kannattaa tutkimuksen ja yrittäjyyden välisen suhteen tiivistämistä sellaisilla aloilla kuin vihreä teknologia;

32. korostaa, että veropetosten torjunnan olisi kuuluttava Euroopan unionin tärkeimpiin tavoitteisiin erityisesti nykyisessä kriisitilanteessa, jossa veropetokset merkitsevät kansallisissa talousarvioissa merkittäviä tappioita ja jossa ylimääräiset tulot voitaisiin käyttää julkisten investointien lisäämiseen; korostaa, että on tarpeen varmistaa kitkaton yhteistyö ja koordinointi komission ja jäsenvaltioiden välillä kaksinkertaisen verotuksen, kaksinkertaisen verottamatta jättämisen, veropetosten, veronkierron ja polkumyynnin estämiseksi sekä veroparatiisien käytön vähentämiseksi laittomissa tarkoituksissa; kehottaa yleisemmällä tasolla lisäämään finanssipolitiikan yhteensovittamista niin tulojen kuin menojen alalla, mukaan luettuna kitkaton yhteistyö ja koordinointi jäsenvaltioiden verojärjestelmien välillä, sekä keventämään eurooppalaisiin yrityksiin kohdistuvaa raskasta hallinnollista taakkaa ja tiukoista verosäädöksistä aiheutuvia kustannuksia, jotka hidastavat halua tehdä investointeja Euroopan unionin alueella; pitää myönteisenä parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaa yhteisestä yhtenäistetystä veropohjasta (CCCTB) ja odottaa samalla direktiivin hyväksymistä neuvostossa;

33. huomauttaa, että vaikeudet rahoituksen saamisessa ovat edelleen yksi pk-yritysten suurimmista huolenaiheista; on erityisen huolissaan siitä, etteivät toimintakykyiset yritykset saa tarvitsemaansa rahoitusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan pikaisesti sääntelytoimenpiteitä ja muita toimia pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamiseksi, kuten ehdotetaan EU:n toimintasuunnitelmassa pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi; korostaa, että pk-yritykset ja sosiaaliset yritykset ylläpitävät usein paikallista kasvua ja että koheesiopoliittisella rahoituksella, joka perustuu vahvaan ja monitasoiseen hallinnointitapaan, voidaan varmistaa, että pk-yritykset ja sosiaaliset yritykset antavat täyden panoksensa ja edistävät edelleen arvokkaalla tavalla EU:n kilpailukykyä;

34. korostaa, että EU:n rahoitusalan sääntelyn taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti, jotta varmistetaan, että sääntely toteutetaan oikeassa suhteessa ja ettei se tukahduta investointeja;

35. pitää myönteisenä komission vuosille 2014–2020 esittämää yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaa ohjelmaa (COSME), jolla kannustetaan yrittäjyyskulttuuria ja edistetään pk-yritysten perustamista lähinnä uusilla aloilla, kuten sosiaalisen median palveluja koskevalla alalla sekä vihreän talouden ja matkailun aloilla;

36. vaatii uusia, tehokkaita konkurssilakeja, joihin sisältyy varhaisvaroitusvälineitä, sellaisen politiikan kannustamiseksi, jolla yrittäjille taataan toinen tilaisuus, ja kannustetaan näin yrittäjyyttä ja yritysten uudelleen käynnistämistä ottaen huomioon, että uuden tilaisuuden antamista ei riittävästi tunnusteta kansallisissa lainsäädännöissä; korostaa yrittäjien ja yritystoimintaa uudelleen aloittavien lisääntyvän verkostoitumisen tärkeyttä, jotta edistetään toisen tilaisuuden antamista, sekä tarvetta puuttua yritystoimintaa uudelleen aloittavien rahoitusvaikeuksiin;

37. kehottaa unionia hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaan ja makroalueellisiin strategioihin perustuvia investointimahdollisuuksia EU:ssa ja sen ulkopuolella;

38. kehottaa komissiota sisällyttämään tulostauluun kaikki asiaankuuluvat indikaattorit makrotalouden epätasapainon ja niiden EU:n alueisiin kohdistuvien vaikutusten mittaamiseksi;

39. palauttaa mieliin, että on tärkeää jatkaa ympäristöalan kumppanuuksien kehittämistä, koska ne kiinnostavat sijoittajia koko ajan enemmän EU:sta löytyvien voimavarojen ja osaamisen ansiosta;

40. pitää myönteisenä, että yritysten, jotka suunnittelivat sijoittavansa Euroopan unioniin, lukumäärä nousi viidellä prosentilla vuonna 2011; pitää kuitenkin valitettavana, että sijoitushankkeita kohden keskimäärin luotujen uusien työpaikkojen määrä on pysynyt ennallaan;

41. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa, jonka myötä ne voivat tarjota sähköisiä hallintopalveluja nykyistä tehokkaammin ja edullisemmin myös yrityksille sekä paikallisella että rajat ylittävällä tasolla;

42. vaatii uusien investointien houkuttelemiseksi, että EU ja sen jäsenvaltiot:

a)   hyödyntävät Euroopan historiallista perintöä ja vaalivat kulttuurialoja, urheilua ja matkailua kasvavina ja houkuttelevina markkinoina,

b)   edistävät transatlanttista taloutta nykyisenä tärkeimpänä kaupan ja ulkomaisten suorien investointien kumppanina ja ottavat paremmin huomioon ammattitaitoisen työvoiman liikkuvuuden kahden mantereen välillä ja kehittävät edelleen innovaatiotalouden vahvistamisen potentiaalia;

43. pitää myönteisenä komission ehdotusta ohjelmasta, joka keskittyy yritysten ja pk-yritysten kilpailukykyyn; pitää myönteisenä pääomasijoitus- ja enkelisijoittajatoiminnan viimeaikaista kasvua monissa EU:n jäsenvaltioissa, mutta toistaa, että EU:n pitäisi yksinkertaistaa sääntelyä ja pk-yritysten ja talouden muiden toimijoiden rahoituksen saantia rohkaisemalla tehokkaita pääomasijoitus- ja enkelisijoittajajärjestelmiä eri puolilla EU:ta ja tehostamalla yksityisten ja julkisten pääomasijoitusten roolia pitkän aikavälin yrityskasvun rahoittamisessa; kehottaa komissiota toimimaan aktiivisemmin yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa siten, että kehitetään luovia innovatiivisia rahoituskeinoja pk-yritysten rahoitukseen;

44. korostaa standardien edistämisen merkitystä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen kannalta, sisämarkkinoiden toteutuksen ja EU:hun tehtävien investointien houkuttelevuuden kannalta sekä unionin standardien ja kansainvälisten standardien yhdenmukaistamisen kannalta.

45. toistaa ehdotuksensa siitä, että komissio pohtisi investointien rahoittamisstrategiaa yhteistyössä EIP:n kanssa (ottaen huomioon sen henkilöstöresurssien laadun ja kokemukset suurien infrastruktuurien rahoittamisessa) unohtamatta mitään seuraavista välineistä: tuet, jäsenvaltioiden EIP:n pääomaan merkitsemien summien vapauttaminen, Euroopan unionin merkinnät EIP:n pääomaan, lainat, innovatiiviset välineet, hitaasti tuottaviin pitkän aikavälin hankkeisiin mukautetut rahoitusjärjestelyt, takausjärjestelmien kehittäminen, investointeja koskevan osaston lisääminen EU:n talousarvioon, unionin, kansallisten ja paikallisten viranomaisten väliset rahoitusyhteenliittymät, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet;

46. pitää myönteisinä Eurooppa 2020 -strategian symbolisia aloitteita "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka", "Innovaatiounioni" ja "Resurssitehokas Eurooppa" ja panee merkille, että Eurooppa 2020 -strategia edistää EU:n alueelle tehtävien investointien houkuttelevuutta, luo työpaikkoja EU:n alueella ja ylläpitää EU:n kansainvälistä kilpailukykyä;

47. korostaa, että nykyisen hitaan kasvun ja korkean työttömyyden vuoksi unionin koheesiopolitiikka vaikuttaa merkittävästi Euroopan talouteen ja myös eurooppalaiseen tutkimukseen ja innovointiin, ja katsoo, että koheesiopolitiikka on reaalitalouden investointeihin kohdennettujen unionin talousarviomäärärahojen suurin menoluokka ja vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta vähentämällä alueellisia eroja ja toteuttamalla unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiaa, jonka vipuvaikutus julkisiin ja yksityisiin investointeihin on merkittävä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla ja alueellisella ja paikallisella tasolla;

48. korostaa, että syrjivä suhtautuminen suuriin yrityksiin saattaa haitata innovointia ja heikentää muiden EU:ssa toimivien yritysten – erityisesti pk-yritysten – kilpailukykyä ja eristää ne tärkeistä maailmanlaajuisista innovointiyhteistyön kumppanuuksista sekä heikentää niiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä kehittynyttä teknologiaa;

49. pitää taloudellisesti perusteltuna paikallista tai alueellista paikkakohtaista kehittämispolitiikkaa, joka pohjimmiltaan perustuu ajatukseen, että unionin heikommin kehittyneiden alueiden kiinnostavuus todennäköisesti kasvaa, jos ne voivat tarjota suhteellisia kilpailuetuja (asianmukainen infrastruktuuri, ammattitaitoiset työntekijät jne.) selkeiden kannustimien lisäksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tukemaan jäsenvaltioita ja alueita, kun ne toteuttavat erityisesti pitkäkestoisten inventointien edistämistoimiaan etenkin rajat ylittävässä toiminnassa ja infrastruktuurihankkeiden yhteydessä; pitää valitettavana, että EU:n vähemmän kehittyneet alueet menettävät yhä enemmän houkuttavuuttaan kolmansien maiden hyväksi; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia ottamaan viipymättä käyttöön toimia, joilla pyritään säilyttämään nykyiset investoinnit ja houkuttelemaan uusia;

50. painottaa, että EU:lla on valtavia voimavaroja kaupungeissaan, ja että suuret kaupunki-infrastruktuurihankkeet ja innovatiiviset liikeyrityspuistot houkuttelevat vahvimmin investointeja; kannustaa jäsenvaltioita tekemään suuria investointeja infrastruktuuriin, uuteen tekniikkaan sekä tutkimukseen ja kehittämiseen, mukaan luettuina multimodaaliliikenteen järjestelmät, Euroopan kaupunkien asuinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tukeutumalla niiden perinteisiin vahvuuksiin ja varmistamaan samalla, että näitä investointeja ei tehdä todellisen alueellisen koheesion ja tasapainoisen maaseudun kehittämisen kustannuksella.

51. korostaa, että tutkimuksen ja koulutuksen paikallisen levittämisen ja soveltamisen lisäksi niihin on investoitava paikallisesti, mikä merkitsee, että käytettävissä olevaa inhimillistä potentiaalia – paikallistason tutkijoita ja tiedesäätiöitä – on käytettävä mahdollisimman kattavasti, jotta voidaan houkutella sekä kotimaisia että suoria ulkomaisia investointeja; katsoo, että on myös tärkeää ottaa huomioon eri ryhmien eli opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuus;

52. katsoo, että vähemmän kehittyneiden alueiden olisi saatava edelleen merkittävästi unionin rahoitusta, jotta investoijille voidaan tarjota alempien työvoimakustannusten lisäksi muita paikallisia kilpailuetuja;

53. katsoo, että infrastruktuurin vahvistaminen on tarpeellista alueellisen yhteenkuuluvuuden ja alueellisen kilpailukyvyn parantamiseksi; pitää tärkeinä Euroopan laajuisia verkkoja ja katsoo, että on hyödynnettävä täydentäviä rahoitusvälineitä, kuten hankejoukkovelkakirjoja sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

54. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.

(2)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.

(3)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.

(4)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(5)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.

(6)

EUVL L 337, 20.12.2011, s. 5.

(7)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.

(8)

Hyväksytyt tekstit P7_TA-PROV(2011)0565

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0135.


PERUSTELUT

Johdanto

Maailmantalouden elpyminen on alkanut, mutta toimintamahdollisuudet ovat yhä rajalliset. Talouden vakaan elpymisen varmistaminen edellyttää siksi varovaista politiikkaa niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin EU:n tasolla. Euroalueella ja Yhdysvalloissa on jo nähtävissä merkkejä tilanteen vakautumisesta, mutta kehittyvien markkinoiden korkea velkaantuneisuusaste ja öljyn hinnan nousu muodostavat yhä merkittävän uhan jatkoa ajatellen. Kansainvälistä talousympäristöä ovat hallinneet epätasainen talouskehitys, kehittyneiden talouksien heikko kasvu sekä toiminnan voimakas, joskin jo hidastumassa oleva laajeneminen kehittyvien talouksien markkinoille. Rakenteelliset ongelmat, maailmantalouden epätasapaino, jatkuva kehitysvaje, työttömyyden kasvu, julkisen ja yksityisen velan suuri määrä sekä epävarmuus heikentävät edelleen yleisiä kasvunäkymiä. Vaikka kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden heilahtelut ovat vähentyneet, markkinatilanne on edelleen hyvin epävakaa. Tarvitaankin toimenpiteitä, joilla voidaan lieventää kasvun hidastumisen riskiä.

Esittelijän mielestä unionin on reagoitava asianmukaisesti kansainvälisen taloustilanteen vakauttamiseen liittyviin haasteisiin, jotta maailmanlaajuiset mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. EU:n on puututtava heikkouksiinsa ja vahvistettava kaikkien unionin maiden ja alueiden hyviä puolia houkutellakseen sellaisia paikallisia ja kansainvälisiä investointeja, jotka edistäisivät tasapainoista kasvua ja yhteenkuuluvuutta unionin alueella. EU on maailman suurin kaupparyhmittymä. Tähän asti ulkomaankauppa on ollut dynaamisessa asemassa ja tukenut kasvua etenkin palvelualalla.

Esittelijä toteaa, että EU on edelleen tärkein suorien ulkomaisten investointien kohde. Neljännes maailman kokonaiskulutuksesta ja investoinneista tapahtuu unionin laajenevalla alueella, olkoonkin, että unionin osuus on pienentynyt. Suorat ulkomaiset investoinnit kohdistuvat yhä pääasiassa kehittyneiden maiden talouksiin. EU:n rahavirrat kohdistuvat suurelta osin Yhdysvaltoihin, jonka osuus EU:sta lähtevistä suorista ulkomaisista investoinneista oli kolmannes vuonna 2008; Kiinan osuus oli 25 kertaa pienempi. Myös Sveitsin ja Kanadan osuus EU:n suorista ulkomaisista investoinneista (sekä lähtevistä että tulevista) oli huomattava. Euroopan unionin on kuitenkin puututtava heikkouksiinsa ja hyödynnettävä kilpailuetunsa pärjätäkseen kiihtyvässä kilpailussa kehitysmaiden kanssa. Tätä on korostettava kaikissa investointeja koskevissa uudistuksissa ja strategioissa, joita EU:ssa toteutetaan joko unionin tasolla tai kansallisesti. EU:n pitäisi myös jatkaa kansainvälisissä yhteyksissä pyrkimyksiään solmia kahden- ja monenvälisiä vapaakauppasopimuksia sekä osallistua aktiivisesti maailmantalouden hallintaan.

EU:n markkinat houkuttavat sijoittajia pääasiassa laadukkaan ja monipuolisen inhimillisen pääoman, yritysten yhteiskuntavastuun painottamisen, suhteellisen hyvin ennustettavissa olevan liiketoimintaympäristön sekä suuren tutkimus- ja innovointipotentiaalin ansiosta. Unionin hidas talouskasvu, korkea verotus sekä julkisen velan kasautuminen huolestuttavat kuitenkin sijoittajia, ja kansainvälinen kilpailu erityisesti kehittyvien talouksien kanssa sekä vaikeus hyödyntää unionin mahdollisuuksia täysimääräisesti saattavat voimistaa tätä huolta entisestään. Näin ollen esittelijä kehottaa komissiota laatimaan tiedonannon, jossa arvioidaan ja edistetään unioniin kohdistuvien investointien houkuttavuutta sekä annetaan jäsenvaltioille toimintapoliittisia suosituksia EU:n sijoitusympäristön parantamisesta.

Investointien houkutteleminen unioniin edellyttää toimenpiteitä ja uudistuksia sekä unionin tasolla että kansallisesti. On ratkaisevan tärkeää varmistaa, että yritysten välinen kilpailu on avointa ja oikeudenmukaista, jotta unionista tulisi houkutteleva paikka investoida ja työskennellä. Sisämarkkinat on yksi unionin tärkeimmistä painopistealueista, kun tavoitteena on kehittää suotuisa ja motivoiva toimintaympäristö yrityksiä ja kuluttajia varten. Sisämarkkinoiden merkitys on erityisen suuri globalisoituvassa maailmassa, jossa yritykset voivat jotakuinkin vapaasti valita toimipaikkansa. Sääntely-ympäristöä on yhä kehitettävä, jotta eurooppalaiset yritykset olisivat kilpailukykyisempiä ja voisivat kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja. Vuotta 2010 voidaan pitää tuottavuuden ja työvoimakustannusten näkökulmasta elpymisen vuotena, koska työvoiman tuottavuus kasvoi ja työvoimakustannukset laskivat EU:ssa ja euroalueella tuolloin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996.

EU on edelleen yksi tärkeimmistä toimijoista kansainvälisten rahoituspalvelujen alalla. Yhdysvaltain ja EU:n rahoitusmarkkinat tuottavat yhä yhdessä noin kolme neljäsosaa maailman rahoituspalveluista, vaikka niiden toiminnan osuus on yleisesti laskenut kovassa kilpailussa kehittyvien talouksien, kuten Kiinan ja Intian, kanssa. Vaikka euroalueen osakemarkkinat kärsivät kriisistä muita vähemmän, pankeilla on vaikeuksia saada rahoitusta epävarmuuden ja luottamuspulan takia. Reaalitalouteen vaikuttavat myös julkisen talouden vakauttamistoimet sekä se, että pankit ovat haluttomia antamaan luottoa pyrkiessään uudistamaan taserakennettaan. Unionin alueella vallitseva kehitys osoittaa lisäksi, etteivät yritykset enää tukeudu yhtä usein pankkeihin tärkeimpänä rahoituslähteenään. Siksi tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä unionin rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ja yhdentämiseksi.

Kriisi on maailmanlaajuinen ja vaatii kansainvälisiä ratkaisuja. Näin ollen esittelijä katsoo, että G20-ryhmän pitäisi olla pääasiallinen foorumi, jolla toteutetaan yhtenäistä kansainvälistä lähestymistapaa rahoitusmarkkinoiden kansainvälisen valvonnan, kriisinhallinnan sekä poliittisen yhteensovittamisen parantamiseksi verotuksen ja makrotalouden epätasapainon alalla. Unioni on aina ollut keskeisessä roolissa edistettäessä kansainvälistä toimintaohjelmaa, ja unionin pitäisi sitoutua toteuttamaan sitä jatkossakin turvatakseen samalla oman kilpailukykynsä. Lisäksi esittelijä kannattaa sääntelyä koskevaa vuoropuhelua EU:n tärkeimpien kauppakumppaneiden, Yhdysvaltojen ja Japanin, ohella myös kehittyvien rahoituspalvelumarkkinoiden, eli Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilian kanssa. Rahoituspalveluja koskevan sääntelyn yhdenmukaistamista EU:n ja muun maailman välillä pitäisi edistää myös neuvoteltaessa uusista pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppasopimuksista kolmansien maiden kanssa ja torjuttaessa kauppapoliittista protektionismia.

Esittelijä korostaa, että investointien houkuttelemisessa on kaksi tasoa: (i) Unionista on tehtävä houkutteleva kohde kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. (ii) Yrittäjyydestä on tehtävä houkuttelevaa paikallisten yrittäjien silmissä. Uudistuksia tarvitaan sekä kansallisella että unionin tasolla, jotta yhtenäismarkkinat saataisiin toimimaan paremmin ja rakennerahastojen varat saataisiin hyödynnettyä täysimääräisesti.

Esittelijä korostaa, että yhteinen valuutta tuo mukanaan sekä taloudellisia että poliittisia hyötyjä ja mahdollisuuksia. Yhteinen valuutta euro on suuri etu ajatellen unionin vakautta ja vaikutusvaltaa sekä houkuttavuutta investointien kannalta. Euroalueen velkakriisin huomioon ottaen esittelijä korostaa vakauden ja yhteensovittamisen merkitystä euroalueeseen kuuluvien ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden välillä, jotta voitaisiin ehkäistä ja kaventaa taloudellisia ja yhteiskunnallisia eroja sekä vahvistaa alueellista yhteenkuuluvuutta.

Unionin markkinoiden houkuttavuuden lisääminen investointien kohteena edellyttää, että makrotaloudelliseen ja sosiaaliseen epätasapainoon puututaan tehokkaammin. EU tarvitsee politiikan, talouden ja sääntelyn alalla johdonmukaisen kehyksen, joka perustuu kestävän kasvun tavoitteisiin ja yhteisömenetelmään. Siten voitaisiin vahvistaa Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuja unionin päämääriä.

(i) Koheesiopolitiikalla saavutetun hyödyn maksimointi

Koheesiopolitiikka on unionin tärkein rahoituslähde reaalitalouteen kohdistuvissa investoinneissa, joten sen asema Euroopassa on ratkaiseva. Koheesiopolitiikalla tuetaan merkittävästi niin kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisesti tehtäviä julkisia investointeja. Koska EU:n mekanismit talouspolitiikan yhteensovittamisen, tasapainoisen kasvun sekä yhteisvastuun alalla ovat rajalliset, rakennerahastojen ja muiden toimien kautta toteutettava koheesiopolitiikka on ensiarvoisen tärkeää. Koheesiopolitiikan vahvistaminen auttaa tuomaan esiin alueiden suhteelliset edut ja innovointimahdollisuudet sekä niiden merkityksen kasvun, investointien ja työllisyyden kannalta.

Koheesiopolitiikan avulla voidaan ottaa käyttöön uusia yksityisiä ja julkisia rahoituslähteitä investointien tueksi. Esittelijä tukee voimakkaasti asianmukaisen rahoituksen varmistamista koheesiopolitiikalle, kunhan siinä taataan tietty joustavuus, jotta varat voidaan jakaa tehokkaasti ja unioni voi reagoida nopeasti yllättäviin tilanteisiin. Rakenteellisia uudistuksia on toteutettava myös jäsenvaltioissa, jotta EU:n politiikka ja kansalliset politiikat voidaan sovittaa paremmin yhteen. Tällöin ne täydentäisivät toisiaan ja niitä voitaisiin arvioida. Esittelijä on sitä mieltä, että asianmukainen rahoitus ja EU:n rahastojen käyttö voi edistää lisärahoituksen saamista Euroopan investointipankilta, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta sekä muilta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja yksityissektorilta.

(ii) Inhimillistä pääomaa koskevien tarpeiden huomioiminen

EU:n inhimillisten voimavarojen turvaaminen sekä työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmien nykyaikaistaminen ovat avainasemassa houkuttavuuden varmistamisessa ja lisäarvon tuottamisessa. Näin ollen jäsenvaltioiden pitäisi ottaa käyttöön joustavuusstrategioita ja pyrkiä parantamaan järjestelmällisesti työntekijöiden koulutustasoa. Lisäksi esittelijä katsoo, että syrjintään on puututtava monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, jotta työvoiman liittyvät mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Korkeasti koulutettujen naisten osallisuus työmarkkinoilla ei vastaa määrän tai aseman osalta heidän osaamistaan, mikä heikentää yritysten kannattavuutta. Eurooppalaisten yliopistojen kansainvälistä uskottavuutta ja houkuttavuutta voidaan lisätä edistämällä korkealaatuista koulutusta ja uudistuksia, jolloin opiskelijat saataisiin myös jäämään unionin alueelle. Peruskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen on näyttävä entistä enemmän myös yhtenäismarkkinoilla siten, että edistetään opiskelijoiden, tutkijoiden, opettajien ja työntekijöiden liikkuvuutta.

(iii) Vakauden varmistaminen ja rahoituksen saannin parantaminen

Rahoitusjärjestelmään kohdistuvien valtavien riskien kasautuminen sekä euroalueen vakautta ja kestävyyttä uhkaavat tekijät ovat tärkeimmät syyt luottokriisille, joka alkoi rahoitusmarkkinoiden romahdettua syksyllä 2008. Euroopan keskuspankki on siitä lähtien osallistunut merkittävästi kriisiin liittyvien riskien torjumiseen ostamalla sellaisten jäsenvaltioiden valtion joukkovelkakirjoja, joilla on ongelmia talouden ja budjetin alalla. EKP on lisännyt toimillaan myös rahoitusalan maksuvalmiutta. Nyt on kuitenkin käynyt varsin selväksi, että EU:n talouden kannalta on tarpeen, että rahoitusala kykenee palvelemaan reaalitaloutta varmistamalla vakauden ja vastaamalla kotitalouksien ja yritysten rahoitustarpeisiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että sisämarkkinoilla taataan tasavertaiset toimintaedellytykset. Lisäksi on parannettava EU:n rahoitussektorin kilpailukykyä muuhun maailmaan verrattuna ottaen huomioon uudet kauppapaikat ja toiminnot. Esittelijä kehottaa unionia toimimaan aktiivisemmin ja sitoutumaan sääntelyn kansainväliseen yhteensovittamiseen ja tiiviimpään rajat ylittävään yhteistyöhön, jotta unioni selviytyisi kaikista rahoitusalan kansainvälistymisen mukanaan tuomista haasteista. EKP:lle pitäisi taata myös jatkossa suurempi rooli – vaarantamatta kuitenkaan sen riippumattomuutta tai sitoumusta hintavakauden ylläpitämisestä.

On selvää, että valtion joukkovelkakirjoihin kohdistuvat paineet ovat osaltaan estäneet markkinatilanteen vakauttamisen. Esittelijä onkin tyytyväinen luottoluokituslaitoksista annettuun asetukseen (EY) N:o 1060/2009 sekä sen tarkistettuun versioon, joka hyväksyttiin hiljattain. Tulevien tarkistusten yhteydessä on varmistettava, että EU:n jäsenvaltioiden julkista velkaa koskevat luokitukset vastaavat tarkasti riskiä, jonka valtion joukkovelkakirjojen omistaminen muodostaa verrattuna siihen, että ne jätetään pörssimarkkinoiden armoille.

Esittelijä on huolissaan siitä, että pk-yritysten on koko ajan vaikeampi saada rahoitusta. Pankkien maksuvalmius on kuivumassa kasaan, minkä takia esittelijä korostaa tarvetta löytää pikaisesti uusia maksuvalmiuden ja pääoman lähteitä.

Esittelijä toteaa tässä yhteydessä olevansa tyytyväinen Euroopan komission ehdotukseen eurooppalaisista riskipääomarahastoista. Esittelijä korostaa myös tarvetta lisätä yhteisösijoittajien osallistumista eurooppalaisiin riskipääomakumppanuuksiin ottaen huomioon, että riskipääomasijoittajat ovat keskenään hyvin erilaisia esimerkiksi kooltaan ja kehitystasoltaan. Esittelijä tukee myös järeämpiä toimia yhteisen kehyksen määrittämiseksi valtiollisia sijoitusrahastoja varten, koska näiden rahastojen merkityksen odotetaan kasvavan markkinoilla. Samalla pitäisi kuitenkin varmistaa riittävä avoimuus ja vastuuvelvollisuus. Esittelijä korostaa myös sitä, että kannustinohjelmia olisi yhdenmukaistettava, koska kansallisesti saatetaan alkaa toteuttaa hyvin erilaisia politiikkoja ja toimenpiteitä, jos EU:n tasolla ei ole sovittu yleisestä linjasta. Esittelijä muistuttaa myös, että kolmansien maiden pääsy Euroopan markkinoille riippuu kansallisista järjestelmistä, minkä takia kilpailu ei ole tasa-arvoista ja tuotot jakaantuvat sijoittajille epätasaisesti.

(iv) Liikenne-, infrastruktuuri- ja energia-alan hankkeiden välisen synergian lisääminen – hankejoukkolainat

EU:n ja sen naapurialueiden välistä yhteenkuuluvuutta edistävät infrastruktuurit ja verkostot ovat edellytys sille, että unioniin saadaan houkutettua sijoittajia ja että sijoitukset tuottavat lisäarvoa. Keskittymällä erityisesti uusiutuviin energialähteisiin ja kestävään liikenteeseen voidaan luoda uusia mahdollisuuksia ja parantaa kilpailukykyä. Esittelijä huomauttaa, että sijoittajat ovat hyvin kiinnostuneita puhtaan ja vihreän teknologian aloista, ja korostaa, että kehitysmaat investoivat valtavasti uusiutuvan energian teknologioihin. Energialähteiden monipuolisuuteen ja saatavuuteen sekä hintojen vakauteen olisikin kiinnitettävä erityistä huomiota.

Synergian tehostaminen edellyttää myös kannustimia, joiden avulla saadaan houkutettua ulkomaisia sijoittajia unionin alueelle. Niiden pitäisi perustua julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksiin, joissa Euroopan investointipankin pitäisi olla mukana aina kuin mahdollista. Esittelijä korostaa sitä, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttö voi moninkertaistaa EU:n talousarvion vaikutukset. Esittelijä tukee hankejoukkolainoja koskevaa aloitetta, jolla voidaan elvyttää hankejoukkolainojen markkinoita sekä edistää yksittäisiä infrastruktuurihankkeita yksityisen rahoituksen houkuttamiseksi pitkäaikaisia lainoja varten. Kyseisen aloitteen avulla voitaisiin alentaa riskiä sellaisten kolmansien sijoittajaosapuolten osalta, jotka etsivät pitkän aikavälin sijoitusmahdollisuuksia. Aloite voi vauhdittaa myös sitä, että vieraan pääoman markkinoista tulee uudelleen merkittävä rahoituslähde infrastruktuurialalla.

(v) Tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen

Investoimalla tutkimukseen ja kehitykseen voidaan edesauttaa niin kutsutun osaamistalouden kasvua. Tutkimukseen ja innovointiin tehtävät investoinnit tukevat merkittävästi osaamista, infrastruktuuria ja inhimillistä pääomaa erityisesti silloin, kun ne kohdistetaan pk-yrityksiin ja aloitteleviin yrityksiin aloilla, joiden kasvunäkymät ja kilpailukyky ovat hyvät. Suurin haaste Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kannalta lienee se, onnistuvatko ne omaksumaan innovoinnin alalla aiempaa strategisemman lähestymistavan. Esittelijä tukee tältä osin innovaatiounionia koskevassa aloitteessa määriteltyä lähestymistapaa. Euroopan unionista löytyy selvästikin potentiaalia, joten olisi tärkeää vahvistaa tutkimus- ja yritysmaailman sekä sisämarkkinoiden välisiä yhteyksiä. Unionin on hyödynnettävä vahvuutensa mutta puututtava ennen kaikkea heikkouksiinsa, joita ovat alimitoitetut investoinnit tietämysperustaan muihin maihin, kuten Yhdysvaltoihin tai Japaniin, verrattuna, epätyydyttävät toimintapuitteet, muun muassa heikko rahoituksen saatavuus, immateriaalioikeuksien korkeat kustannukset ja julkisten hankintojen tehoton käyttö, sekä liika pirstaleisuus ja kalliiksi käyvä päällekkäisyys. Esittelijän mielestä sopimus yhtenäisestä EU:n patentista on merkittävä kehitysaskel. Sen ansiosta teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja täytäntöönpano lisää oleellisesti EU:n mahdollisuuksia kilpailla maailmantaloudessa.

(vi) Alueellisen yhteistyön vahvistaminen

On erityisen rohkaisevaa, että Eurooppa 2020 -strategian keskeisissä tavoitteissa korostetaan tarvetta hyödyntää uusia kasvun lähteitä. Niiden avulla voidaan turvata EU:n sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus sekä parantaa samalla sääntelykehystä alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. On syytä huomata, että alueellinen yhteenkuuluvuus tuo lisäarvoa eri toimialojen ja alueiden kilpailukyvyn sekä pk-yritysten kasvun ja kilpailuetujen näkökulmasta. Esittelijä uskoo, että makroalueellisilla strategioilla voidaan luoda lukuisia investointimahdollisuuksia ja etuja, aivan kuten Euroopan naapuruuspolitiikan avulla.

(vii) Makrotaloudellisen epätasapainon poistaminen

Investointien edistämiseksi on oleellista torjua epävakautta, joka liittyy keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteelliseen kehitykseen. Se on seurausta siitä, että erot unionin (erityisesti euroalueen) sisällä kasvavat jatkuvasti ja eri alueiden välillä vallitsee sosiaalinen ja taloudellinen epätasapaino. Uuden talouspolitiikan ohjauspaketin yhteydessä on jo toteutettu joitakin toimenpiteitä, joista mainittakoon asetus makrotaloudellisen epätasapainon torjumiseksi ja korjaamiseksi. Esittelijä kehottaa lisäämään tulostauluun uusia muuttujia, jotta jäsenvaltioiden sijoitusympäristöä voitaisiin arvioida asianmukaisesti ottamalla huomioon esimerkiksi kauppaan sekä sijoitusvirtoihin ja -siirtoihin liittyvä ulkoinen epätasapaino.

Esittelijä tukee myös investointien sisällyttämistä keskeisenä laaja-alaisena tekijänä kaikkiin Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeisiin. Siten voitaisiin edistää tärkeitä kasvu- ja työllisyystavoitteita sekä korostaa investointien asemaa finanssikriisin ratkaisemisessa. Lisäksi esittelijä kehottaa parantamaan ja laajentamaan suoria investointeja koskevaa tilastotietokantaa OECD:n ja YK:n soveltamien mallien mukaisesti sekä määrittämään investointien alalla kansallisia välitavoitteita ja indikaattoreita. Näin voitaisiin osoittaa houkuttelevan sijoitusympäristön alalla tapahtunut edistys sekä arvioida investointipolitiikkaa ja sen myönteistä vaikutusta reaalitalouteen ja työllisyyteen.

Esittelijä ehdottaa tässä yhteydessä suoria ulkomaisia investointeja käsittelevän eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista komission alaisuuteen. Sen kautta voitaisiin valvoa paremmin sisämarkkinoilla tehtävien investointien jakautumista, niihin sovellettuja politiikkoja ja näkymiä sekä edistää Euroopan houkuttavuutta investointien kohteena.

(viii) Yhtenäismarkkinoiden vahvistaminen

Eurooppalaiset kohtaavat rajat ylittävissä tilanteissa verotukseen liittyviä ongelmia, joista vakavimpia ovat verosyrjintä, kaksinkertainen verotus, veronpalautusten vaatimisen hankaluus sekä ulkomaisia verosääntöjä koskevan tiedon saanti. Esittelijän mielestä verotuksen yhteensovittaminen pitäisi sisällyttää olennaisena osana kasvustrategiaan. Esittelijän mukaan Euro Plus -sopimuksessa painotetaan myös aivan oikein verouudistusten merkitystä. Yhtiöverotuksesta esittelijä on sitä mieltä, että yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan (CCCTB) avulla voidaan ratkaista joitakin vakavia verotukseen liittyviä ongelmia, jotka hidastavat kasvua sisämarkkinoilla ja ehkäisevät sitä kautta investointien kohdentamista EU:n alueelle. Näin ollen kaikkien strategioiden, joilla lisätään EU:n houkuttavuutta ulkomaisten sijoittajien silmissä, pitäisi perustua arvioon sisämarkkinoiden täytäntöönpanoa koskevista saavutuksista ja puutteista.


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.3.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Eurooppaan tehtävien investointien houkuttelevuudesta

(2011/2288(INI))

Valmistelija: Jürgen Creutzmann

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä, että yritysten, jotka suunnittelivat sijoittavansa Euroopan unioniin, lukumäärä nousi viidellä prosentilla vuonna 2011; pitää kuitenkin valitettavana, että sijoitushankkeita kohden keskimäärin luotujen uusien työpaikkojen määrä on pysynyt ennallaan;

2.  korostaa, että vahvistetut reunaehdot loisivat tärkeitä investointikannustimia tuotantoa harjoittaville yrityksille Euroopan unionissa;

3.  korostaa, että 500 miljoonan kuluttajan muodostamat EU:n sisämarkkinat tarjoavat sijoittajille sijaintinsa kannalta huomattavan edun, jota on edelleen kehitettävä; vaatii tässä yhteydessä sisämarkkinoiden syventämistä, yhdenmukaistamista silloin kun sen on asianmukaista, tuotteita ja palveluja koskevien säädösten koordinointia ja kansainvälisesti toimivia yrityksiä koskevan tarpeettoman byrokratian purkamista; vaatii komissiota varmistamaan vapaan ja oikeudenmukaisen kilpailun kilpailusäännösten ja EU:n perussopimuksessa vahvistettujen perusvapauksien johdonmukaisen täytäntöönpanon avulla; kannattaa sellaisia vero- ja finanssijärjestelmiä, jotka yksinkertaistavat ja rohkaisevat erityisesti pitkällä aikavälillä infrastruktuurihankkeisiin tehtäviä investointeja EU:n markkinoilla, sekä tutkimusta ja kehittämistä koskevia verohuojennuksia;

4.  katsoo, että vakuutusrahastojen ja eläkerahastojen kaltaisille sijoittajille, jotka toimivat luonnostaan pitkällä aikajänteellä, olisi annettava mahdollisuus ja edellä mainittuja olisi rohkaistava tekemään pitkäkestoisempia investointeja kriittiseen infrastruktuuriin erityisesti energian, tietoliikenteen ja liikenteen aloilla, on huolissaan siitä, että maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta koskevat EU:n sääntelyvaatimukset saattavat vähentää pitkän aikavälin investointeja; ehdottaa, että kyseisiä sijoittajia koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa olisi valvottava tarkoin ja tarvittaessa muutettava;

5.  katsoo, että EU voi pitää pitkän aikavälin investoinnit houkuttelevina ainoastaan siten, että kilpailukykyä kehitetään kaikilla EU:n alueilla investoimalla osaamiseen, innovaatiovalmiuksiin ja parantamalla sopeutumiskykyä;

6.  kunnioittaa jäsenvaltioiden toimivaltaa veroasioissa, mutta suosittaa, että jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava, kannustavatko niiden verojärjestelmät asianmukaisesti pitkän aikavälin investointeihin; panee myös merkille, että vakaus ja poliittisten päätösten varmuus ovat keskeisiä seikkoja edistettäessä investointeja erityisesti pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeisiin;

7.  katsoo, että tulevaisuudessa EU:n houkuttelevuus investointikohteena on riippuvainen myös:

–    sen kyvystä ylläpitää mainetta, joka liittyy laadun, kestävyyden, erikoistumisen, innovointikyvyn ja pätevän ja erikoistuneen henkilöstön maineen ylläpitämisestä;

–    sen kyvystä säilyttää koulutusmäärärajat ja muokata koulutusjärjestelmät varmistaen, että ne lisäävät tuottavuutta;

–    sen kyvystä varmistaa joustava liiketoimintaympäristö ja yritysten hallinnollisen rasitteen vähentäminen, jotta yritykset voivat lisätä tehokkuuttaan ja kilpailukykyään;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa, jonka myötä ne voivat tarjota sähköisiä hallintopalveluja nykyistä tehokkaammin ja edullisemmin myös yrityksille sekä paikallisella että rajat ylittävällä tasolla;

9.  korostaa sääntelyn yksinkertaistamisen ja yhdenmukaistamisen tarvetta ja taloudellisten ja verokannustimien tarjoamisen tarvetta, jotta voidaan luoda sellainen eurooppalaisen riskipääoma-alue, joka houkuttelee investointeja ja edistää huipputekniikan alan uusien yritysten perustamista;

10. korostaa tarvetta kohdella tasapuolisesti Kiinan kaltaisia kauppakumppaneita, jotta voidaan lopettaa tiedon ja tuotantokapasiteetin yksisuuntainen virta ja tehostaa rakentavaa yhteistyötä;

11. korostaa, että jatkuvat investoinnit inhimilliseen pääomaan ja ammattihenkilöiden liikkuvuuteen ovat koulutetun työvoiman kehittämisen ennakkoehtoja;

12. korostaa järkevän sääntelyn merkitystä erityisesti pk-yritysten hallinnollisten kustannusten ja liiketoimintakustannusten merkittävän yksinkertaistamisen ja vähentämisen kannalta;

13. painottaa korkeatasoisen tutkimusinfrastruktuurin merkitystä EU:ssa, jotta EU säilyisi houkuttelevana keskeisillä aloilla myös tulevina vuosina;

14. vaatii uusien investointien houkuttelemiseksi, että EU ja sen jäsenvaltiot:

a)  tarjoavat paremmat reunaehdot tutkimukselle ja innovoinnille erityisesti sellaisilla aloilla, kuten keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat, vihreä teknologia ja tietotekniikka, digitaalinen infrastruktuuri ja energiatehokkuus, ja vahvistavat keskittymistä johtajuuteen aloilla, joilla suuret yhteiskunnalliset haasteet tarjoavat kasvun mahdollisuuksia tulevilla globaaleilla markkinoilla;

b)  tarjoavat edullisen ja tehokkaan immateriaalioikeuksien suojan, jotta EU voi enenevässä määrin houkutella innovatiivisia yrityksiä erityisesti pk-yrityksiä suosivan EU-patentin nopean käyttöönoton avulla;

c)  tekevät investointeja, joilla eurooppalaisen tutkimuksen ja kehityksen tulokset muutetaan menestyviksi innovatiivisiksi tuotteiksi ja liiketoimintamalleiksi, jotka ovat hyödyksi eurooppalaisille kansantalouksille ja yhteiskunnille;

d)  rohkaisevat ja edistävät investointeja ja tarvittaessa osallistuvat investointeihin, joiden myötä innovatiiviset yritykset voivat menestyä kaupallisesti, esimerkiksi tukemalla innovatiivisia liikeyrityspuistoja haudontayksikköineen siten, että nopeutetaan teknologian ja tiedon siirtoa ja välineiden ja taitojen jakamista erityisesti pk-yrityksille sekä tarvittaessa kaikille yrittäjille, jotka toimivat yhteistyössä teollisuuden ja talouden muiden kumppanien kanssa siten, että edistetään tutkimuksen, koulutuksen ja innovaation välistä synergiaa;

e)  ehdottavat kannustimia ja tukimekanismeja yrityksille, jotka haluavat siirtyä ja laajentua ulkoisille markkinoille;

f)   edistävät edelleen infrastruktuurien koordinoitua kehittämistä liikenteen, energian ja televiestinnän alalla kaikilla EU:n alueilla, Euroopan laajuiset verkot ja Verkkojen Eurooppa -väline mukaan luettuina ja erityisesti siten, että kehitetään aloja, joiden infrastruktuuri on puutteellinen;

g)  turvaavat luotettavan, kestävän ja edullisen energian ja energiaan liittymättömien raaka-aineiden saannin, mukaan luettuna se, että etusijalle asetetaan uudelleenkäyttö, kierrätys ja vaihtoehtojen tutkiminen, jotta voidaan edistää EU:n asemaa vetovoimaisena tuotantoteollisuuden perustana;

h)  jatkavat jäljellä olevien sisämarkkinoiden esteiden poistamista edistämällä pääoman, työvoiman, tuotteiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, siten, että tukeudutaan 500 miljoonan eurooppalaisen muodostamien markkinoiden houkuttelevuuteen ja lisätään yritysten kilpailukykyä;

i)   panevat kaikilta osin täytäntöön kolmannen energiapaketin, jotta energiamarkkinoille osallistumista toivovat yritykset ja kotitaloudet voisivat päästä EU:n energiamarkkinoille;

j)   korostavat tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien lisäämisen tarvetta myös nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, koska investoinnit muodostavat taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen perustan;

k)  edistävät yritysten ja finanssisijoittajien yritysinvestointeja ja tekevät ne mahdollisiksi;

l)   toteuttavat toimenpiteitä, joiden avulla lisätään työmarkkinoiden joustavuutta ja avoimuutta uusille investoinneille;

m) jatkavat vahvan julkisen tutkimuspohjan rakentamista tiiviissä yhteistyössä teollisuuden ja koko yhteiskunnan kanssa, jotta voidaan tukea teknologista innovointia sekä yksityisiä T&K-investointeja;

n)  uudelleenorganisoivat innovatiivista teollista kehitystä koskevan valtiontuen puitteet ja tukevat avointa innovointia ja huipputuotantoa EU:n alueilla;

o)  asettavat etusijalle vahvan tuotantopohjan säilyttämisen EU:ssa aloilla, joilla Eurooppa on perinteisesti säilyttänyt vahvan aseman, sekä uusilla huipputekniikan aloilla, joilla vahva teollisuuspohja tukee tuote-, prosessi- ja palveluinnovointia sekä työpaikkojen luomista;

p)  elvyttävät kotimaista kysyntää talouden ydinaloilla, jotta investoinneista sekä ydin- että reuna-aloille tehtäisiin houkuttelevampia ulkomaisille sijoittajille;

q)  tunnustavat, että pitkät aikataulut ja suunnittelun ja kehittämispäätösten epävarmuus saattavat aiheuttaa investoinneista luopumista;

r)   hyödyntävät Euroopan historiallista perintöä ja vaalivat kulttuurialoja, urheilua ja matkailua kasvavina ja houkuttelevina markkinoina;

s)  edistävät transatlanttista taloutta nykyisenä tärkeimpänä kaupan ja ulkomaisten suorien investointien kumppanina ja ottavat paremmin huomioon ammattitaitoisen työvoiman liikkuvuuden kahden mantereen välillä ja kehittävät edelleen innovaatiotalouden vahvistamisen potentiaalia;

t)   edistävät uutta konkurssilainsäädäntöä, jotta voidaan edistää uuden mahdollisuuden tarjoavaa politiikkaa yrittäjyyden lisäämiseksi ja yritysten käynnistämiseksi uudelleen, sekä käyttää hyväksi konkurssin tehneiden yrittäjien hankkimaa kokemuspääomaa;

15. pitää myönteisenä komission ehdotusta ohjelmasta, joka keskittyy yritysten ja pk-yritysten kilpailukykyyn; pitää myönteisenä pääomasijoitus- ja enkelisijoittajatoiminnan viimeaikaista kasvua monissa EU:n jäsenvaltioissa, mutta toistaa, että EU:n pitäisi yksinkertaistaa sääntelyä ja pk-yritysten ja talouden muiden toimijoiden rahoituksen saantia rohkaisemalla tehokkaita pääomasijoitus- ja enkelisijoittajajärjestelmiä eri puolilla EU:ta ja tehostamalla yksityisten ja julkisten pääomasijoitusten roolia pitkän aikavälin yrityskasvun rahoittamisessa; kehottaa komissiota toimimaan aktiivisemmin yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa siten, että kehitetään luovia innovatiivisia rahoituskeinoja pk-yritysten rahoitukseen;

16. tunnustaa, että monet sijoittajat saattavat harkita sijoituksia EU:n ulkopuolelle vaihtoehtona EU:n jäsenvaltioihin tehtäville sijoituksille; suosittaa, että kun EU:n uuden lainsäädännön ja voimassa olevan EU:n lainsäädännön tarkistamisen yhteydessä laaditaan vaikutustenarviointi, jossa kyseisiä ehdotuksia verrataan merkittävien kolmansien maiden lainsäädäntöön ja arvioidaan, miten edellä mainittu vaikuttaa EU:n jäsenvaltioihin tehtäviin investointeihin;

17. korostaa standardien edistämisen merkitystä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen kannalta, sisämarkkinoiden toteutuksen ja EU:hun tehtävien investointien houkuttelevuuden kannalta sekä unionin standardien ja kansainvälisten standardien yhdenmukaistamisen kannalta;

18. toistaa ehdotuksensa siitä, että komissio pohtisi investointien rahoittamisstrategiaa yhteistyössä EIP:n kanssa (ottaen huomioon sen henkilöstöresurssien laadun ja kokemukset suurien infrastruktuurien rahoittamisessa) unohtamatta mitään seuraavista välineistä: tuet, jäsenvaltioiden EIP:n pääomaan merkitsemien summien vapauttaminen, Euroopan unionin merkinnät EIP:n pääomaan, lainat, innovatiiviset välineet, hitaasti tuottaviin pitkän aikavälin hankkeisiin mukautetut rahoitusjärjestelyt, takausjärjestelmien kehittäminen, investointeja koskevan osaston lisääminen EU:n talousarvioon, unionin, kansallisten ja paikallisten viranomaisten väliset rahoitusyhteenliittymät, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet;

19. pitää myönteisinä Eurooppa 2020 -strategian symbolisia aloitteita "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka", "Innovaatiounioni" ja "Resurssitehokas Eurooppa" ja panee merkille, että Eurooppa 2020 -strategia edistää EU:n alueelle tehtävien investointien houkuttelevuutta, luo työpaikkoja EU:n alueella ja ylläpitää EU:n kansainvälistä kilpailukykyä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

21.3.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Jan Březina, Reinhard Bütikofer, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Jürgen Creutzmann, Christian Ehler, Vicky Ford, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, Jacky Hénin, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Béla Kovács, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Michèle Rivasi, Jens Rohde, Paul Rübig, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras, Henri Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

António Fernando Correia de Campos, Jolanta Emilia Hibner, Yannick Jadot, Seán Kelly, Bernd Lange, Werner Langen, Alajos Mészáros, Mario Pirillo, Alyn Smith, Hannu Takkula, Silvia-Adriana Ţicău


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.5.2012)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Eurooppaan tehtävien investointien houkuttavuudesta

(2011/2288(INI))

Esittelijä: Oldřich Vlasák

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että nykyisen hitaan kasvun ja korkean työttömyyden vuoksi unionin koheesiopolitiikka vaikuttaa merkittävästi Euroopan talouteen ja myös eurooppalaiseen tutkimukseen ja innovointiin, ja katsoo, että koheesiopolitiikka on reaalitalouden investointeihin kohdennettujen unionin talousarviomäärärahojen suurin menoluokka ja vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta vähentämällä alueellisia eroja ja toteuttamalla unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiaa, jonka vipuvaikutus julkisiin ja yksityisiin investointeihin on merkittävä sekä unionin tasolla että jäsenvaltioissa ja alueilla;

2.  korostaa, että unionissa ne pk-yritykset ja yhteiskunnalliset yritykset, mukaan lukien suuret yritykset, jotka vastaavat yli 50 prosentista kokonaisvientiä, tuottavat merkittävän osan yrityssektorin lisäarvosta; katsoo, että yrityksen koko ei saisi olla tärkein kriteeri myönnettäessä maantieteellisesti määräytyvää tukea vaan etusijalle olisi asetettava hankkeen laatu ja vaadittava kestävyys sekä hankkeen mahdollisuudet luoda työpaikkoja ja vaikuttaa näin talouden elpymiseen ja kilpailukyvyn lujittamiseen;

3.  korostaa, että maantieteellisesti kohdennettu tuki on tärkeää alueellisten kehittämisstrategioiden menestykselle ja että kaikenlaisten yritysten olisi voitava hyötyä tuesta; muistuttaa kuitenkin, että koheesiopolitiikan pääasiallisena kohteena ovat pk-yritykset, koska ne ovat tunnustettu voimavara paikallistalouden tasapainoisessa alueellisessa suunnittelussa ja monipuolistamisessa;

4.  korostaa, että syrjivä suhtautuminen suuriin yrityksiin saattaa haitata innovointia ja heikentää muiden EU:ssa toimivien yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja eristää ne tärkeistä maailmanlaajuisista innovointiyhteistyön kumppanuuksista sekä heikentää niiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä kehittynyttä teknologiaa;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön erityistoimia kaikkien sellaisten yritysten tukemiseksi, jotka luovat työpaikkoja Eurooppa 2020 -strategian sekä kansallisten ja alueellisten kehittämisstrategioiden mukaisesti, ja varmistamaan, että rahoituspäätökset perustuvat kunkin hankkeen laatuun ja arvoon, joka hankkeella on unionin sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten strategioiden kannalta;

6.  katsoo, että maailmanlaajuisen kilpailun oloissa mahdollisuus saada koheesiopoliittista tukea on merkittävä ulkomaisia investointeja houkutteleva tekijä, koska se tarjoaa lisäarvoa yrityksille, kun niissä päätetään, millä maailman alueilla ne kehittävät toimintakapasiteettiaan ja mihin ne siirtävät taitotietonsa; toteaa, että kolmansista maista peräisin olevilla investoinneilla voidaan myötävaikuttaa talouskriisin vaikutusten vähentämiseen ja koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen; korostaa näiden investointien merkitystä vaikeuksissa oleville alueille, koska niillä luodaan työpaikkoja ja houkutellaan ulkomaisia investointeja; huomauttaa, että yritystukipalvelujen, rahoitusjärjestelyjen ja teknologian siirron tarjoaminen lisää niin ikään Eurooppaan tehtävien investointien houkuttavuutta;

7.  pitää taloudellisesti perusteltuna paikallista tai alueellista paikkakohtaista kehittämispolitiikkaa, joka pohjimmiltaan perustuu ajatukseen, että unionin heikommin kehittyneiden alueiden kiinnostavuus todennäköisesti kasvaa, jos ne voivat tarjota suhteellisia kilpailuetuja (asianmukainen infrastruktuuri, ammattitaitoiset työntekijät jne.) selkeiden kannustimien lisäksi; pyytää komissiota tukemaan jäsenvaltioita ja alueita, kun ne toteuttavat erityisesti pitkäkestoisten inventointien edistämistoimiaan etenkin rajat ylittävässä toiminnassa ja infrastruktuurihankkeiden yhteydessä; pitää valitettavana, että EU:n vähemmän kehittyneet alueet menettävät yhä enemmän houkuttavuuttaan kolmansien maiden hyväksi; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia ottamaan viipymättä käyttöön toimia, joilla pyritään säilyttämään nykyiset investoinnit ja houkuttelemaan uusia;

8.  korostaa, että korkeat verot ja julkinen velka ovat tärkeimpiä Eurooppaan investoivien yritysten mainitsemia huolenaiheita;

9.  katsoo, että investoijien houkuttelemisen edellytyksenä on, että saatavilla on infrastruktuureja, jotka ovat kilpailukykyisiä tuleviin uusiin haasteisiin vastaamisessa; korostaa, että nykyisiä infrastruktuureja on jatkuvasti uudistettava, jotta voidaan turvata investointien kasvu ja epäsuorasti Euroopan talouskasvu, ja että koheesiopolitiikalla on tässä asiassa erittäin tärkeä tehtävä erityisesti uusissa jäsenvaltioissa;

10. katsoo, että alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman varmistaminen edellyttää hyvän infrastruktuurin lisäksi, että toteutetaan määrätietoisia toimia tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian kehittämisen edistämiseksi ja huolehditaan tarvittavien laadukkaiden ammatillisten koulutusohjelmien saatavuudesta Euroopan alueilla;

11. painottaa, että EU:lla on valtavia voimavaroja kaupungeissaan ja että suuret kaupunki-infrastruktuurihankkeet ja innovatiiviset yrityspuistot houkuttelevat parhaiten investointeja; kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan laajoista investoinneista infrastruktuuriin, uuteen teknologiaan sekä tutkimukseen ja kehittämiseen, mukaan lukien multimodaaliset liikennejärjestelmät, jotta voidaan parantaa Euroopan kaupunkien asuinkelpoisuutta ja kilpailukykyä, ja hyödyntämään tässä kaupunkien perinteisiä vahvuuksia sekä varmistamaan, että investoinnit eivät haittaa todellista alueellista yhteenkuuluvuutta ja tasapainoista maaseudun kehittämistä;

12. katsoo, että liikenne-, energia- ja laajakaistainfrastruktuuriin sekä inhimillisen pääoman kehittämiseen tehtävät investoinnit ovat välttämättömiä ympäristöystävällisempien kasvua edistävien investointien houkuttelemiseksi, jotta turvataan kestävä kehitys Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti;

13. korostaa, että tutkimuksen ja koulutuksen paikallisen levittämisen ja soveltamisen lisäksi niitä on tuotettava paikallisesti, mikä merkitsee, että käytettävissä olevaa inhimillistä potentiaalia – paikallistason tutkijoita ja tiedesäätiöitä – on käytettävä mahdollisimman kattavasti, jotta voidaan houkutella sekä kotimaisia että suoria ulkomaisia investointeja; katsoo, että on myös tärkeää ottaa huomioon eri ryhmien eli opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuus;

14. korostaa sellaisen horisontaalisen ja vertikaalisen koordinoinnin tarvetta, jonka avulla kaupungit voivat tehdä yhteistyötä muiden hallintotasojen kanssa ja vahvistaa yhteistyötään verkottumalla muiden kaupunkien kanssa;

15. katsoo, että jäsenvaltioiden ja alueiden olisi asetettava tulevalla kaudella tavoitteensa niin, että etusijalla ovat investoijien tarpeet ja että samalla taataan riittävän rahoituksen saatavuus ja rakennerahastojen keskeinen rooli tässä;

16. pitää tarpeellisena kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin, kaikkien asiaankuuluvien kumppanien osallistumiseen ja osakepääoman innovatiiviseen käyttöön perustuvaa hallinnointia;

17. katsoo, että vähemmän kehittyneiden alueiden olisi saatava edelleen merkittävästi unionin rahoitusta, jotta investoijille voidaan tarjota alempien työvoimakustannusten lisäksi muita paikallisia kilpailuetuja;

18. katsoo, että infrastruktuurin vahvistaminen on tarpeen alueellisen yhteenkuuluvuuden ja alueiden kilpailukyvyn parantamiseksi; pitää tärkeinä Euroopan laajuisia liikenneverkkoja ja katsoo, että on hyödynnettävä täydentäviä rahoitusvälineitä, kuten hankejoukkovelkakirjoja sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

26.4.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Jean-Paul Besset, Victor Boştinaru, John Bufton, Alain Cadec, Nikos Chrysogelos, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Ramona Nicole Mănescu, Vladimír Maňka, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Ana Miranda, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Monika Smolková, Ewald Stadler, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jens Geier, Ivars Godmanis, Karin Kadenbach, Maurice Ponga, Patrice Tirolien, Giommaria Uggias

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Julie Girling


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

31.5.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

3

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Elena Băsescu, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Rachida Dati, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Othmar Karas, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Philippe Lamberts, Werner Langen, Astrid Lulling, Arlene McCarthy, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Pablo Zalba Bidegain

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sophie Auconie, Thijs Berman, Roberto Gualtieri, Danuta Maria Hübner, Olle Ludvigsson, Mario Mauro, Theodoros Skylakakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Margrete Auken

Päivitetty viimeksi: 22. kesäkuuta 2012Oikeudellinen huomautus