Menettely : 2011/2179(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0219/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0219/2012

Keskustelut :

PV 02/07/2012 - 27
CRE 02/07/2012 - 27

Äänestykset :

PV 03/07/2012 - 6.4
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0269

MIETINTÖ     
PDF 239kWORD 151k
27. kesäkuuta 2012
PE 488.006v02-00 A7-0219/2012

EU:n makroaluestrategioiden kehityksestä: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät erityisesti Välimeren alueella

(2011/2179(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: François Alfonsi

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n makroaluestrategioiden kehityksestä: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät erityisesti Välimeren alueella

(2011/2179(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon MED 2007–2013 -toimenpideohjelman, jonka komissio hyväksyi joulukuussa 2007,

–   ottaa huomioon komission 14. elokuuta 2008 hyväksymän rajat ylittävän yhteistyön ohjelman, jota toteutetaan Välimerellä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) kautta,

–   ottaa huomioon Arco Latinon vuosiksi 2010–2015 laatiman jäsenneltyä ja innovatiivista Välimeren aluetta koskevan strategisen suunnitelman,

–   ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin Itämeri-strategiasta ja makroalueiden roolista tulevaisuuden koheesiopolitiikassa(1),

–   ottaa huomioon 22. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla(2),

–   ottaa huomioon 9. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän viidennen kertomuksen päätelmät: koheesiopolitiikan tulevaisuus" (COM(2010)0642),

–   ottaa huomioon 8. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia" (COM(2010)0715) ja strategiaan liittyvän ohjeellisen toimintasuunnitelman (SEC(2009)0712/2),

–   ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta(3),

–   ottaa huomioon Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM) 29. tammikuuta 2011 esittelemän selvityksen Välimeren unionin alueellisesta ulottuvuudesta – suosituksia tulevaisuutta varten,

–   ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta – eteläinen ulottuvuus(4),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 22. kesäkuuta 2011 annetun komission kertomuksen Itämeren aluetta varten laaditun EU:n strategian täytäntöönpanosta (COM(2011)0381),

–   ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman tavoitteesta 3: alueellisen yhteistyön haaste – rajat ylittävän, valtioiden välisen ja alueiden välisen yhteistyön tuleva toimintaohjelma(5),

–   ottaa huomioon 23.–24. kesäkuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa Eurooppa-neuvosto hyväksyi Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian ja pyysi jäsenvaltioita kehittämään yhteistyössä komission kanssa mahdollisia tulevia makroaluestrategioita, erityisesti Adrian- ja Joonianmeren aluetta varten,

–   ottaa huomioon 6. lokakuuta 2011 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta (COM(2011)0611),

–   ottaa huomioon alueiden komitean täysistunnossa 11. lokakuuta 2011 yksimielisesti hyväksymän oma-aloitteisen lausunnon, joka koskee alueellista yhteistyötä Välimerellä sekä Adrian- ja Joonianmeren makroaluetta,

–   ottaa huomioon Cataniassa 10. joulukuuta 2011 pidetyn toimielintenvälisen foorumin puheenjohtajan päätösjulistuksen, jonka aiheena oli "vanhat ja uudet toimijat muuttuvan Välimeren alueella – kansojen, alueiden, paikallisten toimijoiden, hallitusten ja ylikansallisten instituutioiden rooli yhdennetyssä strategiassa yhteisen kehityksen edistämiseksi",

–   ottaa huomioon 14. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta(6),

–   ottaa huomioon 19. tammikuuta 2012 esittämänsä kannanoton saarisopimukseen EU:n virallisena aloitteena(7) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan nojalla,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 23. maaliskuuta 2012 annetun komission tiedonannon Itämeren aluetta varten laaditusta Euroopan unionin strategiasta (COM(2012)0128),

–   ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2012 pidetyssä Adrian- ja Joonianmeren alueita koskevan ministerineuvoston 14. kokouksessa annetun Belgradin julistuksen,

   ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle annetun komission tiedonannon "Meristrategian laadinta Atlantin valtameren alueelle" (COM(2011)0782),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A7-0219/2012),

A. ottaa huomioon, että Itämeren aluetta varten laadittu makroaluestrategia vahvistettiin vuonna 2009 ja että komissio korosti (22. kesäkuuta 2011 antamassaan kertomuksessa COM(2011)0381) uuden yhteistyömuodon tuomia etuja;

B.  ottaa huomioon, että neuvosto pyysi 13. huhtikuuta 2011 komissiota johtamaan Tonavan aluetta koskevan makroaluestrategian toteutusvaiheiden strategista koordinointia(8);

C. ottaa huomioon, että makroaluestrategialla pyritään luomaan uusia mahdollisuuksia koheesiopolitiikan toteuttamiselle Euroopassa, jotta kehitys tapahtuisi alueelliselta pohjalta;

D. ottaa huomioon, että budjettikohdan "tekninen apu Euroopan unionin Itämeren aluetta koskevalle strategialle jne." sisällyttäminen unionin vuoden 2011 talousarvioon Euroopan parlamentin aloitteesta on osoittanut, että tällaisten määrärahojen myöntäminen edesauttaa makroaluestrategioiden laadintaa;

E.  ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka mukaan alueellisen yhteistyön politiikassa olisi lisättävä rajat ylittävää toimintaa uuden makroaluepolitiikan tukemiseksi(9);

F.  ottaa huomioon, että monet makroalueelliset hankkeet ovat edenneet pitkälle ja että komission on koordinaattorina avustettava kestävän hallinnon perustamisessa sekä määritettävä yhteiset perusteet ja mitattavissa olevat tunnusluvut hankkeiden merkityksen arvioimiseksi;

G. ottaa huomioon Välimeren merkittävän geopoliittisen roolin Euroopan historiassa;

H. ottaa huomioon, että niin kutsuttu arabikevät on korostanut Välimeren alueen kummankin puolen maantieteellisten, poliittisten ja taloudellisten yhteyksien strategista merkitystä;

I.   ottaa huomioon, miten Barcelonan prosessissa ja Välimeren unionissa tehty yhteistyö sekä EU:n välineiden ja ohjelmien, kuten MED ja ENPI, mukaisesti Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa käynnistetyt kahden- ja monenväliset yhteistyöaloitteet ovat onnistuneet;

J     panee merkille Välimeren unionin nykyisen kehityksen ja ottaa huomioon, että sen mahdollisuudet toimia alueen katalysaattorina tulevat kasvamaan;

K. ottaa huomioon, että makroalueellinen lähestymistapa mahdollistaisi kokonaisvaltaisen hankkeen laatimisen tälle unionin tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeälle alueelle, minkä avulla voitaisiin päästä eteenpäin vallitsevasta kriisistä ja vastata kaikkien alueella elävien ja erityisesti Välimeren eteläpuolella asuvien naapureiden odotuksiin;

L.  ottaa huomioon, että Välimeren alue muodostaa kulttuurin ja ympäristön näkökulmasta ehjän kokonaisuuden, johon kuuluvissa maissa vallitsee "Välimeren ilmasto" ja joilla on näin ollen myös lukuisia yhteisiä piirteitä ja painopisteitä: ne tuottavat samoja maataloustuotteita, niiden saatavilla on runsaasti uusiutuvia energialähteitä, etenkin aurinkoenergiaa, matkailu on niille hyvin tärkeää ja niitä uhkaavat samat luonnonkatastrofit (tulipalot, tulvat ja maanjäristykset, vesivarojen niukkuus) sekä samat ihmisten toimiin liittyvät riskit, etenkin meren pilaantuminen;

M. ottaa huomioon, että Välimeren alue on hyvin suuri alue, jonka pituus itä–länsisuunnassa on lähes 4 000 kilometriä ja jolla sijaitsee useita saaristoalueita ja alueita, joilla on meri- ja maarajoja Pohjois-Afrikan maiden kanssa, ja että alueelle olisi kehitettävä laaja merireittien verkosto, mikä edistäisi kaupankäyntiä mutta vähentäisi samalla kaupankäynnin hiilidioksidipäästöjä;

N. toteaa, että poiketen siitä, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa määrätään, toimielimet eivät ole vielä hyväksyneet pysyvää strategiaa, jolla otetaan huomioon saarten erityistarpeet; katsoo, että pääsy Välimeren saarialueille ja niiden parempi integroiminen unionin sisämarkkinoihin kyettäisiin varmistamaan parhaiten kohdentamalla resursseja asianmukaisesti ja hyväksymällä saarikysymykseen sovellettava integroitu lähestymistapa, jossa otetaan huomioon saarten väestöjen rakenteelliset haitat liikenne- ja energia-alalla;

O. ottaa huomioon edistymisen Adrian- ja Joonianmeren makroaluestrategiasta esitetyssä hankkeessa, joka jatkaa pitkäaikaista yhteistyön ja yhteisvastuullisuuden käytäntöä Adrianmerta ja Joonianmerta ympäröivällä yhtenäisellä alueella ja joka on saanut kahdeksan Adrian- ja Joonianmeren aloitteeseen osallistuvan jäsenvaltion tuen, kuten kahdeksan aloitteessa mukana olevan jäsenvaltion ulkoministerit ovat useaan otteeseen ilmaisseet kokouksissa Anconassa (2010), Brysselissä (2011) ja Belgradissa (2012);

P.  ottaa huomioon, että tämän mietinnön laatimisen yhteydessä kuultiin useita asianomaisia alueita, Välimeren unionia sekä eri elimiä, jotka ovat mukana Euroopan unionin alueellisen yhteistyön politiikassa;

Yleiskatsaus makroaluestrategioihin

1.   tukee makroalueellista lähestymistapaa alueellisen yhteistyön politiikassa, kun on kyse yhteistyöstä samaan palvelu- ja työssäkäyntialueeseen kuuluvien alueiden välillä, kuten yhteisellä merialueella, vuoristoalueella tai jokilaaksossa; katsoo, että makroalueelliset strategiat avasivat uuden luvun Euroopan alueellisessa yhteistyössä, kun sovelletaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja laajennetaan yhteistyötä yhä useammille aloille hyödyntämällä entistä paremmin saatavilla olevia resursseja; suosittaa, että makroalueellisiin strategioihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota vuodesta 2013 alkaen vahvistettavan eurooppalaisen alueellisen yhteistyön puitteissa, kun otetaan huomioon niiden selkeä eurooppalainen lisäarvo;

2.   katsoo, että tällainen alueellisen yhteistyön strategia on hyödyllinen etenkin silloin, kun alueet on pirstottu historian saatossa osiin valtioiden välisillä rajoilla ja kun voidaan edistää uusien jäsenvaltioiden ja niiden alueiden integroitumista;

3.   katsoo, että alueelliset yhteistyöhankkeet ja eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien (EAYY) hyödyntäminen tuottaisivat enemmän lisäarvoa makroaluestrategian yhteydessä muodostuvan kokonaiskuvan ansiosta, mikä vahvistaisi synergiaa suurten strategioiden, kuten Euroopan laajuisia liikenneverkkoja ja yhdennettyä meripolitiikkaa koskevien strategioiden, kanssa; uskoo, että siten edistettäisiin myös muiden unionin poliittisten välineiden, esimerkiksi Euroopan investointipankin ehdottamien välineiden, hyödyntämistä; katsoo, että näillä toimilla parannettaisiin unionin politiikan koordinointia rajat ylittävällä ja alueiden välisellä tasolla;

4.   suosittelee, että makroaluestrategioissa tukeudutaan monitasoiseen hallintoon, millä varmistetaan alue- ja paikallisviranomaisten sekä mahdollisimman monien kumppaneiden ja sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan, yliopistojen ja tutkimuskeskusten edustajien, osallistuminen sekä makroaluestrategioiden laatimiseen että niiden toteuttamiseen, jotta voidaan vahvistaa omistajuutta alue- ja paikallistasolla;

5.   korostaa, että makroalueiden avulla voidaan edistää paikallisten poliittisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistamista, sillä makroalueet luovat tehokkaita koordinaatiojärjestelmiä, jotka suosivat alhaalta ylöspäin suuntautuvia lähestymistapoja, joilla varmistetaan, että kansalaisyhteiskunta voi todella osallistua poliittiseen päätöksentekoon, yhdistetään olemassa olevia aloitteita, jotta optimoidaan resursseja ja tuodaan yhteen toimintaan osallistuvat tahot;

6.   uskoo, että makroaluestrategian avulla Euroopan naapuruuspolitiikkaa ja/tai liittymistä valmistelevaa politiikkaa voidaan ohjata niin, että se/ne tehostuvat;

Nykyisiä makroaluestrategioita

7.   panee tyytyväisenä merkille, että Itämeren aluetta varten laadittu makroaluestrategia on erittäin hyödyllinen Euroopalle; toteaa, että sillä on käynnistetty selkeät ensisijaiset tavoitteet sisältävä toimintaohjelma, neuvosto on hyväksynyt strategian, komissio on tukenut sitä ja kaikki kansalliset, alueelliset ja paikalliset sidosryhmät ovat osallistuneet siihen;

8.   pyytää, että strategian painopistealueet arvioidaan kattavasti objektiivisten perusteiden ja mitattavissa olevien tunnuslukujen avulla;

9.   katsoo, että strategian kaikinpuolinen onnistuminen edellyttää hallintorakenteen säilyttämistä pitkällä aikavälillä, strategian laajentamista kattamaan alue- ja paikallisviranomaiset sekä strategian sisällyttämistä tulevalle ohjelmakaudelle 2014–2020;

10. kehottaa komissiota ja neuvostoa tukemaan täysimääräisesti Tonavan alueella käynnistettyä hanketta, jota olisi myös arvioitava ja seurattava säännöllisesti;

Tulevista makroaluestrategioista

11. ehdottaa, että komissio ryhtyy koordinoimaan tulevia makroaluestrategioita koskevia keskusteluja ja neuvotteluja; pitää tarpeellisena määrittää ne ensisijaiset alueet, jotka muodostuvat eri jäsenvaltioissa sijaitsevista mutta samaan elinalueeseen kuuluvista alueista, joiden välillä ei juuri ole yhteistyötä tai joiden kesken on vahvistettava nykyistä yhteistyötä; katsoo, että neuvottelujen tuloksena pitäisi laatia kyseisten valtioiden ja alueiden yhteistyöllä "eurooppalaisten makroalueiden muodostumista koskeva ennuste", joka ei ole sitova ja joka voi muuttua paikallisen dynamiikan mukaisesti;

12. katsoo, että makroaluestrategioiden rahoitusta on mukautettava paremmin ja että nykyisten resurssien hyödyntämistä ja välineiden koordinointia on tehostettava; katsoo, että vaikka näitä strategioita varten ei tarvita lisärahoitusta, uusia institutionaalisia välineitä tai uutta sääntelyä, niiden seurantaa on perusteltua rahoittaa teknisen tuen määrärahoilla, alustavaa arviointia ja tietojen keräämistä sekä mahdollista hankkeiden käynnistämistä koskevilla määrärahoilla ja että makroaluestrategiassa olisi edistettävä rakenteellisia hankkeita, kun otetaan huomioon vuosien 2014–2020 monivuotinen rahoituskehys;

13. kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan huomioon EU:n makroaluestrategiat, kun ne päättävät esimerkiksi koheesio- ja rakennerahastoille, tutkimukseen ja kehitykseen ja erityisesti alueelliseen yhteistyöhön myönnettävistä määrärahoista;

14. pyytää ottamaan käyttöön toimenpideohjelmien tiiviin sovittamisen niitä koskeviin makroaluestrategioiden painopistealoihin tavoitteiden ja keinojen mahdollisimman hyvän koordinoinnin takaamiseksi;

Välimeren alueen näkymät

15. kannattaa makroaluestrategian laatimista Välimeren alueelle, jotta voitaisiin tarjota toimintasuunnitelma Välimeren alueen maiden ja alueiden kohtaamien yhteisten haasteiden ja ongelmien käsittelemiseksi ja jotta toimintaa voitaisiin jäsentää tuolla unionin kehittymisen ja integraation kannalta tärkeällä alueella, ja pyytää neuvostoa ja komissiota toteuttamaan pikaisia toimenpiteitä asian suhteen;

16. katsoo, että Välimeren aluetta koskevan makroaluestrategian laatiminen Euroopan unionin, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, alueellisten järjestöjen, rahoituslaitosten sekä Välimeren alueella toimivien eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen ja Välimeren unionin yhteistyönä sekä strategian ulottaminen naapurimaihin ja/tai liittymistä valmisteleviin maihin voisi lisätä huomattavasti alueella tehtävää yhteistyötä niin poliittisesti kuin toiminnallisesti; korostaa, että on tärkeää hyödyntää kokemusta, olemassa olevia resursseja ja olemassa olevien aluejärjestöjen saavutuksia;

17. korostaa, että Välimeren makroalueella voitaisiin varmistaa Välimerta koskevien EU:n ohjelmien keskinäinen täydentävyys ja käytettävissä olevan rahoituksen mahdollisimman tehokas käyttö, saada aikaan todellista lisäarvoa Välimeren unionin konkreettisille hankkeille, osallistaa asiaankuuluvia kolmansia maita ja alueita strategian määrittelyä koskevassa vaiheessa käyttämällä naapuruus- ja kumppanuusvälinettä tähän tarkoitukseen aina tiukasti oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti ja ihmisoikeuksia, perusvapauksia ja demokratian periaatteita kunnioittaen ja tarvittaessa "enemmällä enemmän" -periaatetta edistäen;

18. korostaa, että on tärkeää, että Välimeren alueesta tulee hajautetun yhteistyön alue, joka ulottuu pelkkiä maantieteellisiä rajoja laajemmalle, jotta vahvistetaan rajat ylittävää päätöksentekoa ja hyvien käytäntöjen vaihtamista erityisesti demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, ympäristön, talouskehityksen, ekomatkailun sekä kulttuuri-, tutkimus-, koulutus-, nuoriso- ja urheilukumppanuuksien aloilla; korostaa koulutuksen suurta merkitystä, koska se voi vauhdittaa demokratiaan siirtymistä;

19. katsoo, että Välimeren makroaluetta kehitettäessä on noudatettava taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevia kansainvälisiä normeja ja erityisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja Unescon yleissopimusta kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä;

20. toivoo, että neuvosto seuraa 24. kesäkuuta 2011 tekemiään päätelmiä ja ottaa huomioon asianomaisten alueiden kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti ilmaisemat toiveet, jotka koskevat Adrian- ja Joonianmeren makroaluestrategiaa, sekä historialliset siteet, perinteet ja toteutetut aloitteet ja että neuvosto hyväksyy lähikuukausina Adrian- ja Joonianmerta koskevan makroaluestrategian, jotta voitaisiin ottaa ensimmäinen askel kohti todellista Välimeren alueen makroaluestrategiaa;

21. korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren makroaluestrategia on tärkeä Länsi-Balkanin alueiden sovintoa vahvistava tekijä, joka voi myös auttaa näitä maita niiden EU-jäsenyyspyrkimyksissä;

22. toivoo, että Välimeren alueen länsi- ja itäosia varten laaditaan myös sellaisia makroaluestrategioita, joissa kiinnitetään erityistä huomiota meripolitiikkaan sekä huomioidaan Välimeren lukuisten rannikko- ja saaristoalueiden erityispiirteet ja kehitystarpeet; katsoo, että tällaisissa tulevissa strategioissa olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ympäristön suojeluun, biologiseen monimuotoisuuteen ja kestävään matkailuun;

23. kehottaa komissiota huolehtimaan todella SEUT:n 174 artiklan täytäntöönpanosta strategisella suunnitelmalla, jolla pyritään ratkaisemaan saarialueiden rakenteelliset haitat ja varmistamaan talouskasvun ja vaikuttavan sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edellytykset; korostaa, että tällöin on erityisesti keskityttävä asianmukaisen rahoituksen turvin sen varmistamiseen, että saarialueille on kattavat yhteydet ja että ne muodostavat alueellisen jatkumon mantereen kanssa; kehottaa lisäksi komissiota hyväksymään toimenpiteitä – kuten saarille annettavaa de minimis -tukea koskevan kynnysarvon nostaminen – jotka liittyvät erityisesti maatalous-, liikenne- ja kalastusalaan ja joiden avulla saarialueet ovat yhtä kilpailukykyisiä kuin manneralueet, jotta kyetään pienentämään Euroopan alueiden kehityseroja ja varmistamaan niiden tehokas integroituminen sisämarkkinoihin;

24. toivoo komission omaksuvan myönteisen kannan Välimeren makroaluestrategian saaria painottavaan näkökulmaan erityisesti käsiteltäessä valtiontukia, joilla kompensoidaan oikeutetusti saariasemasta aiheutuvia haittoja, ja mukautettaessa koheesiopolitiikkaa sekä tutkimus- ja innovointipolitiikkaa saaria koskeviin erityistarpeisiin, jotta voidaan parantaa niiden integroitumista Manner-Eurooppaan;

25. painottaa kulttuurin ja luovan teollisuuden merkitystä perustavaa laatua olevana pilarina saarialueiden kehityksessä ja työpaikkojen luomisessa;

26. kehottaa komissiota erittelemään tarvittavat välineet, joiden avulla voidaan arvioida uusia Välimeren alueen länsi- ja itäosia varten laadittavia makrostrategioita, kuten kokeiluhankkeita, ja mahdollisesti käynnistää ne;

27. painottaa, että Välimeren makroalueen pääasiallisia toiminta-alueita olisi kohdistettava asianmukaisille aluetta alemmille tasoille ja yhteistyöhön erityishankkeissa, joihin kuuluvat energiaverkot, tiede- ja innovointiyhteistyö, kulttuuri- ja koulutusverkostot, matkailu, kauppa, ympäristönsuojelu, kestävä meriliikenne, meriturvallisuus ja meriympäristön suojelu pilaantumiselta, liikakalastukselta ja laittomalta kalastukselta perustamalla integroitu ilmoitus- ja valvontajärjestelmien verkko merialan toimintaa varten, sekä hyvän hallintotavan ja tehokkaan julkishallinnon lujittaminen, jotta voidaan edistää työpaikkojen luomista;

28. katsoo, että mainittujen kolmen makroaluestrategian – läntistä Välimeren aluetta koskevan strategian, Adrian- ja Joonianmerta koskevan strategian sekä itäistä Välimeren aluetta koskevan strategian – yhteensovittaminen mahdollistaisi kokonaisvaltaisemman politiikan harjoittamisen koko Välimeren alueella alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden sekä erityisesti Välimeren unionin määrittämien painopistealueiden mukaisesti sekä sellaisten parhaiden käytäntöjen soveltamisen, jotka voivat auttaa saavuttamaan EU:n strategian tavoitteet älykkäästä ja kestävästä taloudellisesta kasvusta;

29. pitää erityisesti arabikevään tapahtumien jälkeen tärkeänä, että uuden makroalueen olisi edistettävä uuden strategian määrittelemistä kolmansien maiden kanssa maahanmuuttovirtojen asianmukaista hallintaa varten siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon lisääntyvän liikkuvuuden mukanaan tuomat keskinäiset edut ja keskitytään köyhyyden torjumiseen sekä työllisyyden ja reilun kaupan edistämiseen ja edistetään siten makroalueen vakautta;

30. katsoo, että koska EU:n Välimeren-alueilla on yhteistä maa- ja merirajaa Pohjois-Afrikan kanssa, että makroaluestrategia voimistaisi EU:n naapuruuspolitiikan eteläistä ulottuvuutta ja tekisi alueesta konkreettisemman, mikä takaisi muuttovirtojen paremman hallinnan ja vaikuttaisi myönteisesti kyseisten maiden talouden suorituskykyyn;

31. katsoo, että Välimeren alueella sovellettavalla makroalueellisella strategialla on koordinoitava olemassa olevaa unionin rahoitusta erityisesti naapuruus- ja koheesiopolitiikan sekä alueellisen yhteistyön alalla, jotta pannaan täytäntöön yhteisiin haasteisiin vastaavia hankkeita, joita ovat esimerkiksi Euro-Välimeri-alueen kulttuuriperinnön suojeleminen ja arvon edistäminen; muistuttaa, että näihin haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää laatia koordinoitua ja tasapainoista naapuruuspolitiikkaa eteläisten alueiden kohdalla ja varmistaa kulttuurihankkeiden tukikelpoisuus Euroopan aluekehitysrahaston varoista;

32. korostaa kulttuurin ja luovan teollisuuden merkitystä ja katsoo, että tämä talouden sektori käy yhä tärkeämmäksi alueen talouskasvulle ja työllisyydelle; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota kulttuurivaihdon ja akateemisen vaihdon ohjelmien toteuttamiseen sekä vahvistamaan kulttuurin ja kestävän matkailun välistä kytkentää;

33. katsoo, että kulttuurimatkailu voi vaikuttaa erityisesti Välimeren alueeseen sekä taloudellisesta näkökulmasta että keskinäisen tiedon ja kulttuurienvälisen ymmärryksen tekijänä;

34. korostaa, että Välimeren makroalueen avulla voitaisiin edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja siten rikastuttaa Euroopan unionin yhteistä kulttuuriperintöä, käynnistää kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja kannustaa kansalaisjärjestöjä ja Välimeren alueen kansalaisia osallistumaan unionin kulttuuri- ja koulutusohjelmiin;

35. muistuttaa koulutuksen keskeisestä merkityksestä demokratialle ja sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle sekä ammattikoulutuksen tärkeydestä nuorten työttömyyden torjunnassa;

36. korostaa, että Välimeren makroalueen kehyksessä ja ottaen huomioon erityisesti EU:n eteläosan valtioiden nuorten motivoituneisuuden on syytä vahvistaa nuorisoalalla tehtävää yhteistyötä hyödyntämällä unionin ohjelmia ja luomalla synergiaa nuorisoasioiden Välimeren viraston, jonka tehtävänä on tarkastella nuorisoon liittyviä kysymyksiä Välimeren alueella, toteuttamien toimien kanssa;

37. korostaa, että on tärkeää keskittyä erityisesti nuoriin, sillä he ovat uuden sukupolven perusta ja heillä on suurin vaikutus siihen, miten heidän maansa suhtautuu tulevaisuuteen;

38. suosittelee vaihtoihin liittyvien edellytyksien parantamisen sekä tutkimusta, innovointia ja elinikäistä oppimista koskevan dynamiikan edistämisen näkökulmasta, että luodaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien välisiä verkostoja tulevalla Välimeren makroalueella ja kehitetään koulutuksen infrastruktuuria alueella sekä poistetaan opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, nuorten vapaaehtoisten, opettajien, kouluttajien, tutkijoiden ja hallinnollisen henkilöstön liikkuvuuden esteet; korostaa, että opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseksi näissä verkostoissa on tärkeää myöntää riittävästi rahoitusta ja tukea Tempus- ja Erasmus Mundus -ohjelmille etenkin kun otetaan huomioon, että Erasmus Mundus -ohjelman Välimeri-osion osallistujien määrä on vähäinen;

39. toteaa, että taitelijoiden ja taideteoksien liikkuvuutta Euro–Välimeri-alueella haittaavat monenlaiset esteet, jotka vaihtelevat valtioittain ja alueittain ja jotka liittyvät viisumiongelmiin mutta myös taiteilijoiden huonoon asemaan ja taiteentekijöiden toimintaedellytyksiin erityisesti EU:n eteläisissä valtioissa; katsoo, että Välimeren makroalueen avulla olisi mahdollista toteuttaa toimia, jotta taiteilijoiden asema tunnustetaan vastavuoroisesti ja tarjotaan mahdollisuuksia tarkastella liikkuvuutta sekä käyttää optimaalisesti koulutusohjelmia, verkostoitumista sekä kulttuurialan toimijoiden, taiteilijoiden ja teosten vapaata liikkuvuutta;

40. kehottaa toteuttamaan seuraavalla ohjelmakaudella eräänlaisen Euro–Välimeri-Erasmus-ohjelman, jonka tarkoituksena on edistää Välimeren molemmin puolin asuvien opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, ja eräänlaisen Euro–Välimeri-Leonardo da Vinci -ohjelman, joka suunnataan nuorille, jotka haluavat hankkia ammatillista koulutusta ulkomailla makroaluestrategian kehyksessä;

41. korostaa, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin näillä alueilla lisääntymässä olevan "aivovuodon" torjumiseksi;

42. kehottaa hyödyntämään Välimeren alueen historian, kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta, sillä se edistää kulttuurin ja luovan teollisuuden sekä matkailualan innovointia ja kehitystä; kehottaa edistämään ja tukemaan museoiden ja kulttuurilaitosten yhteistyötä;

43. muistuttaa, että kiinnostus eurooppalaisia elokuva- ja audiovisuaalituotantoja kohtaan on erityisen voimakasta Välimeren alueella ja se vaikuttaa edelleen merkittävästi alueen demokraattista murrosvaihetta läpikäyvien yhteiskuntien kulttuurien väliseen vuoropuheluun;

44. ehdottaa, että olisi pyrittävä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja kauppaan kolmansien maiden kanssa, jotta parannetaan eurooppalaisten tuotantojen asemaa maailmanmarkkinoilla ja erityisesti Välimeren alueella, edistetään kulttuurivaihtoa ja käynnistetään Euro–Välimeri-vuoropuhelua ja koko alueen demokraattista kehitystä tukevia uusia aloitteita, kun otetaan huomioon erityisesti elokuva-alan Euro–Välimeri-kokouksessa tehdyt sitoumukset;

45. kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita voimistamaan käsiteltävänä olevan mietinnön laatimisen yhteydessä ilmennyttä yhteistyöhenkeä ja kehottaa tulevaa puheenjohtajavaltiota Kyprosta kannattamaan tätä hanketta, jotta komissio ja neuvosto voivat hyväksyä Välimeren makroaluestrategiaa koskevan toimintasuunnitelman kiireellisenä asiana; painottaa lisäksi hallitusten ja alueiden välisen yhteistyön merkitystä makroaluestrategian kehittämisessä;

46. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 351E, 2.12.2011, s. 1.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0341.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0065.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0154.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0285.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0576.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0016.

(8)

8743/1/11 REV 1.

(9)

(COM(2010)0642.


PERUSTELUT

1.   Makroalueiden nousu

Vuonna 2009 perustettu Itämeren makroalue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, johon kuuluvien alueiden tavoitteena on tehdä yhteistyötä alueen kohtaamien taloudellisten ongelmien ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi nykyistä paremmin. Yhteistyö toteutetaan makroaluestrategian muodossa, ja sen avulla on tarkoitus koordinoida jo ennestään tiivistä yhteistyötä eri aloilla. Makroaluestrategia jakautuu neljään osaan – ympäristö, vauraus, saavutettavuus ja turvallisuus – ja siihen kuuluu toimintasuunnitelma, jossa puolestaan on 15 toimintalinjaa ja 80 lippulaivahanketta.

Tämä kokemus on innoittanut muita hankkeita. Yksi niistä, Tonavan makroalue, on juuri alkanut edetä. Muitakin hankkeita on suunnitteilla. Asianomaiset toimielimet, jäsenvaltiot, alueet ja paikallisviranomaiset neuvottelevat keskenään luodakseen samankaltaisia järjestelyjä muille Euroopan eri makroalueille, joilla on yhteisiä piirteitä. Kyseessä voi olla vaikkapa yhteinen merialue, yhteinen vuoristoalue tai yhteinen jokilaakso.

Makroaluestrategiat avaavat uusia näkymiä koheesiopolitiikan mukaisille alueellisille yhteistyöhankkeille. Ne voivat täydentää suuria yhteisöstrategioita, kuten Euroopan laajuisia liikenneverkkoja tai yhdennettyä meripolitiikkaa. Makroaluestrategioiden avulla alueelliset ohjelmat ja Euroopan parlamentin asettamat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan sovittaa yhteen nykyistä paremmin.

2.  Tämänhetkinen tilanne ja ensimmäiset kokemukset

Makroalueen käsite on saanut asianomaiset toimijat liikkeelle. Asian synnyttämä innostus myös osoittaa, että toimijat todella odottavat investointeja tähän Euroopan unionin uuteen politiikanalaan, jonka tavoitteena on taata kehitys alueellisesti. Tähän liittyy objektiivisia syitä – samaan alueeseen kuuluvien alueiden välinen vuorovaikutus – mutta myös historiallisia ja kulttuurisia syitä, koska kyseisten elinalueiden yhteinen historia ulottuu vuosisatojen taakse. Näiden ikimuistoisten yhteyksien pohjalta määritetään yhteistyön perusta, vaikkakin niitä on vahvistettava tai toisinaan jopa uudistettava. Makroaluekäsitteen omaksuminen ilmentää näin ollen Eurooppa-aatteen edistymistä.

Komissio osallistuu Itämeren alueen strategian täytäntöönpanoon. Neuvosto kehotti jälleen 13. huhtikuuta 2011 Tonavan makroalueesta antamissaan päätelmissä komissiota omaksumaan johtavan roolin strategisessa koordinoinnissa. Käytännössä tällaisen strategian hallinta on monimutkaista, ja sen johtamisessa tarvitaan merkittävää teknistä apua. Komission aluepolitiikan pääosasto ei tällä hetkellä pysty tarjoamaan enempää teknistä apua.

Kun ennakkovaikutus on hälvennyt, strategiasta on vaarassa tulla paljon varoja nielevä ja täysin tehoton kokonaisuus. Myös niin kutsuttua "kolmen ei-vastauksen sääntöä" on esitetty: ei uusille rahoitusvälineille, ei uudelle institutionaaliselle välineelle, ei uudelle sääntelylle. Neuvosto mukautti tätä vaatimusta ja esitteli 13. huhtikuuta "kolmen kyllä-vastauksen säännön": kyllä täydentävälle rahoitukselle, kyllä institutionaalisten välineiden koordinoinnille, kyllä uusien hankkeiden määrittelemiselle. Asettamalla nämä ajatukset vastakkain pyritään saavuttamaan tasapaino, joka on myös määritettävä ennen kuin päätetään alueellisen koheesiopolitiikan säännöistä vuosiksi 2014–2020.

3.  Makroaluestrategian lisäarvo

Itämeren alueen tapaus osoittaa, että makroaluestrategioiden täytäntöönpano luo monia uusia mahdollisuuksia. Kyse on pääasiassa siitä, että koheesiopolitiikalle tarjotaan asiaankuuluva viitekehys ja suositaan alojen välistä yhteistyötä samalla elinalueella. Näissä puitteissa investoinneista voidaan tehdä aiempaa täydentävämpiä. Lisäksi voidaan vaikuttaa kaikkien samalla Euroopan makroalueella laadittavien alueellisten kehityssuunnitelmien painopisteisiin. Näin lähestymistapa on yhtenäinen, mikä auttaa muodostamaan kokonaiskuvan ja tuo todellisia synergiaetuja.

Tämän strategian toinen etu on se, että se antaa mahdollisuuden käyttää – koheesiopolitiikkaan osoitettujen määrärahojen lisäksi – Euroopan unionin erilaisia interventiovälineitä nykyistä enemmän sekä tarjoaa mahdollisuuden parempaan yhteistyöhön niiden välillä. Tämä pätee erityisesti Euroopan investointipankkiin (EIP). Strategia mahdollistaa myös sen, että eri alueiden ja eri jäsenvaltioiden resursseja lähennetään toisiinsa monitasoisen hallinnon kautta. Strategia tuo näin etuja kummallekin osapuolelle.

Lisäksi makroaluestrategia tarjoaa unionin naapuruuspolitiikalle otolliset puitteet uudistaa vuoropuhelua sekä luoda antoisia ja konkreettisia suhteita.

4.  Edessä olevat vaikeudet

Makroaluestrategia käsittää aina kaksi ulottuvuutta: kunkin alueen perusteella määritetyn alueellisen ulottuvuuden sekä painopistealueiden mukaan määritetyn toiminnallisen ulottuvuuden. Asianomaisten yhteisöjen osallistuminen on varmistettava ennen strategian käynnistämistä. Näin ollen on varauduttava vuodesta kahteen vuoteen kestävään suunnitteluvaiheeseen ennen kuin makroalue voi tosiasiassa syntyä.

Makroalueiden toiminnassa on vältettävä tilanne, jossa hallitukset alkavat yhdessä hallinnoida hanketta, vaikka toiminnan ylikansallinen luonne edellyttääkin asianomaisten jäsenvaltioiden osallistumista. Monitasoinen hallinto, jossa erityisesti aluehallinto on mukana, on ainut sopiva vaihtoehto. Siten voidaan nimittäin taata, että kyseiset toimenpiteet ovat Euroopan laajuisia ja täydentävät Euroopan unionin aluekehityspolitiikkaa.

Tulevaisuuden suunnitelmana ei voi olla se, että uusien makroalueiden odotetaan syntyvän itsestään. Se aiheuttaisi sattumanvaraisuutta, joka estäisi johdonmukaisten toimenpiteiden toteuttamisen. Jokaisen makroalueen muodostamisessa on kuitenkin edettävä alhaalta ylöspäin niin, että prosessi saa alkunsa paikallisten toimijoiden aidosta motivaatiosta.

Naapurialueet on ehdottomasti otettava mukaan, jotta lukuisille makroaluestrategioihin liittyville hankkeille saataisiin hyväksyntä. Naapurialueiden mukaan ottamisella pitää kuitenkin tehdä aluepolitiikkaa sen sijaan, että edistetään ulkopoliittisia tavoitteita.

5.  Suunniteltavat toimenpiteet

Makroaluestrategioiden laadinnassa on käytettävä globaalia lähestymistapaa, jotta voidaan tunnistaa alueelliset ongelmat ja välttää ponnettomat hankkeet tai hankkeet, joihin liittyy pelkästään välittömiä poliittisia näkökohtia. On laadittava eurooppalaisten makroalueiden muodostumista koskeva ennuste, joka ei kuitenkaan olisi sitova ja voisi muuttua paikallisen dynamiikan mukaisesti.

Suunnitteluvaihe on välttämätön kullekin makroaluestrategialle, sillä sen aikana järjestetään neuvottelukierros asianomaisten kumppanien kesken, luonnostellaan ensimmäiset strategiset suuntaviivat sekä määritetään tulevan hallinnon perusta: on esimerkiksi mahdollista nimetä johtava yhteisö, perustaa eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä (EAYY) tai päättää yhteishallinnosta, jossa vastuu on tarkasti määritetty ja sen jakavat eri valtiot tai alueet, tai sitten voidaan päättää soveltaa jotain aivan muuta hallintomuotoa. Neuvoston päätöksen mukaisesti komissio on luonnollinen elin ohjaamaan kyseisiä suunnitteluvaiheen toimenpiteitä. Komission on kuitenkin varmistettava, että sillä on kyseistä tehtävää varten tarvittavat resurssit niin henkilöstön kuin määrärahojenkin osalta.

Makroalueellisiin yhteistyötoimiin on varattava tukimäärärahoja koheesiopolitiikan alueellista yhteistyötä koskevasta osiosta. Tämä vastaisi halua kasvattaa tuntuvasti alan määrärahoja ohjelmakaudella 2014–2020, kuten parlamentti on toivonut. Komissio on myös ilmaissut tukevansa tätä toivetta esimerkiksi taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevässä viidennessä kertomuksessa, jossa kannatetaan ylikansallisen yhteistyön vahvistamista.

Rahoitustukea voitaisiin antaa teknisenä tukena sekä suunnitteluvaiheessa komission taholta että täytäntöönpanovaiheessa sen hallintoelimen taholta, joka suunnitteluvaiheessa on vahvistettu.

Ensisijaisiin hankkeisiin voidaan saada lisärahoitusta liittämällä valintaperusteet makroaluestrategian painopistealueisiin niiden hankepyyntöjen aikana, jotka toteutetaan koheesiopolitiikan toimenpideohjelmien puitteissa. Näin on jo toimittu Itämeren alueen strategiassa.

6.  Makroaluestrategian merkitys Välimeren alueella

Välimeren alueen kaikilla rannoilla on samanlainen luonnonympäristö ja sama historiallinen ja kulttuurinen todellisuus. Etelä-Euroopassa on suuria mahdollisuuksia, joita ei voida hyödyntää ilman koordinointia eikä ilman makroaluestrategian mahdollistamaa kokonaiskuvaa.

Välimeren alue on hyvin laaja, mikä saa pohtimaan, mikä makroaluemekanismi olisi asetettava etusijalle. Keski-Välimeren alueella työstetään Adrian- ja Joonianmeren makroaluehanketta. Tätä mietintöä laadittaessa käytiin neuvotteluja, joiden perusteella vaihtoehdoksi olisi valittava kolmen erillisen makroalueen määrittäminen: yksi läntisen Välimeren alueelle, yksi Keski-Välimeren alueelle – jota kutsutaan myös Adrian- ja Joonianmeren alueeksi – ja yksi itäisen Välimeren alueelle. Näiden alueiden toiminta sovitettaisiin jäsennellysti yhteen.

Välimeren ympäristössä olevilla alueilla vallitsee samankaltaisten ekotyyppien muodostama ilmasto, Välimeren ilmasto. Maataloustuotteet ovat samankaltaisia pohjoisessa ja etelässä, lännessä ja idässä, ja ne muodostavat monipuolisen mutta yhteen tuoteryhmään kuuluvien tuotteiden valikoiman. Ympäristöongelmat (esimerkiksi tulipalot) ovat samoja kaikkialla. Välimeri on yksi maailman suosituimmista matkailukohteista. Näin ollen sen eri alueiden kannattaa tehdä yhteistyötä, jotta useimpien niiden kannalta hyvin merkittävän matkailualan tulevaisuudennäkymät säilyisivät ja paranisivat.

Mahdollisuuksiin liittyy tarve nostaa meriliikenne keskeiseen asemaan koko alueen liikennestrategiassa erityisesti tavarakuljetusten osalta. On avattava lukuisia uusia ja monipuolisia merireittejä. Uusiutuvien energialähteiden, etenkin aurinkoenergian, kehittämiseen on Välimeren alueella optimaaliset olosuhteet. Makroaluestrategia voi antaa näihin tavoitteisiin mukautettuja vastauksia, ja sen avulla voidaan myös saada mukaan Euroopan investointipankin kaltaisia kumppaneita.

Välimeren alueen luonto on erityisen monimuotoinen; toisaalta se on myös hyvin uhanalainen. Liikakalastus on uhka kalavaroille. Välimeri on suljettu meri, jonka meriliikenne on hyvin vilkasta ja jolla rannikkoalueiden väestönkasvu on erittäin voimakasta. Ilmiö korostuu runsaan matkailun vuoksi. Lisäksi rannikko- ja meriympäristö aiheuttavat merkittävää huolta koko Välimeren alueella. On suosittava koordinoitua politiikkaa suhtautumisessa kalojen poisheittämiseen ja lisättävä yhteistyötä pohjoisten ja eteläisten paikallisyhteisöjen välillä naapuruuspolitiikan tuella.

Välimeren alue on Euroopan unionille vuotta 2020 ja sen jälkeisiä näkymiä ajatellen ensisijainen lähialue, koska alueella asuu 500 miljoonaa ihmistä, joista vain noin kolmasosa elää Euroopan unionin rajojen sisäpuolella. Välimeren ympäristössä tapahtuva dynaaminen kehitys voi lisätä koko Euroopan unionin talouden vetovoimaa.

Välimeren alueen rakenne on EU:n kannalta liian hatara. Yhteistyötoimet ja alueiden väliset liitokset ovat hyvin heikkoja. Haasteet, joita Välimeren alueen viranomaiset kohtaavat, voitaisiin ottaa paremmin vastaan yhdessä keskustellen ja suunnitellen.

Euroopan unionin ulkopuolisella Välimeren alueella asuvien väestöjen elintaso on hyvin alhainen kaikista näkökulmista katsottuna: taloudellisesti, yhteiskunnallisesti, ekologisesti ja poliittisesti. Näiden yhteiskuntien kehitys on välttämätöntä niille itselleen, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden myös Euroopalle: Euroopan unionista tulisi turvallisempi, se voisi hallita maahanmuuttovirtoja "kestävämmin" ja se voisi myös osallistua suoraan kyseisen kasvualueen toimintaan ja parantaa siten oman taloutensa suorituskykyä. Välimeren eteläpuolisten maiden viimekeväiset tapahtumat rohkaisevat myös luomaan aktiivista naapuruuspolitiikkaa. Jos naapuruuspolitiikka yhdistettäisiin ainakin osittain makroaluestrategiaan, naapuruuspolitiikan alueellinen ulottuvuus toteutuisi myös käytännössä ja sen tehokkuutta voitaisiin lisätä.

Välimeren alueella sijaitsevien Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja alueiden on tehostettava yhteistyötään ja otettava mukaan kaikki halukkaat kumppanit, jotka toimivat tällä Euroopan tulevaisuuden kannalta olennaisen tärkeällä alueella. Makroaluestrategia on ensisijainen väline tätä tavoitetta varten.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.3.2012)

aluekehitysvaliokunnalle

EU:n makroaluestrategioiden kehityksestä: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät, erityisesti Välimeren alueella

(2011/2179(INI))

Esittelijä: Nikolaos Salavrakos

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kehitysyhteistyövaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti makroaluestrategioiden käsitteeseen, jolla nykyisistä makroalueista saatujen kokemusten perusteella voidaan kannustaa kehittämään synergioita ja koordinoituja toimia EU:n, asianomaisten jäsenvaltioiden, ehdokasvaltioiden ja kolmansien maiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten välillä siten, että edistetään kestävää kehitystä, työpaikkojen luomista, turvallisuutta ja ympäristönsuojelua kehittämällä alueellisia yhteistyöhankkeita yhteisiä maantieteellisiä, historiallisia ja kulttuurisia piirteitä omaavilla alueilla, jotta ruohonjuuritasolta ylöspäin käynnistetyllä menettelyllä havaittuihin yhteisiin haasteisiin voidaan puuttua välttäen samalla toimien summittaisuus ja epäjohdonmukaisuus; vaatii lisäämään synergiavaikutuksia eri makroaluestrategioiden välillä;

2.  pyytää lisäämään makroaluestrategioiden pitkäaikaisia rahoitusratkaisuja EU:n talousarvion puitteissa, jotta voidaan myöntää rahoitusta koheesiopolitiikkaan kuulumattomille toimille, kuten yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa; toteaa, että kokemukset Itämeri-strategiasta osoittavat lisäksi, että alkupääomaa tarvitaan strategiaa tukevien hankkeiden suunnittelua ja valmistelua varten;

3.  kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan huomioon EU:n makroaluestrategiat, kun ne päättävät esimerkiksi koheesio- ja rakennerahastoille, tutkimukseen ja kehitykseen ja erityisesti alueelliseen yhteistyöhön myönnettävistä määrärahoista; kehottaa komissiota ja neuvostoa lisäksi arvioimaan, tarvitseeko makroaluestrategioille myöntää suoraa rahoitusta niiden onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

4.  korostaa koko Välimeren aluetta koskevan makroalueen perustamisen etua niiden lukuisten samanlaisten, taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien haasteiden vuoksi, joita Välimeren kulttuuripiiriin vahvasti kuuluvat alueet joutuvat kohtaamaan, käsittipä tämä makroalue koko Välimeren tai Adrian ja Joonian meren alueen kaltaisen yhtenäisen osan, jotta voidaan puuttua niihin keskeisiin aloihin, joissa synergioita, kumppanuuksia ja alueellista yhteistyötä olisi lujitettava siten, että Välimeren alueelle voidaan saada aikaan kestävää kehitystä;

5.  korostaa, että Adrian ja Joonian meren makroaluestrategia on tärkeä Länsi-Balkanin rauhaa vahvistava tekijä, joka voi myös auttaa näitä maita niiden EU-jäsenyyspyrkimyksissä;

6.  pitää Välimeren makroaluestrategian toteuttamisen kannalta tarpeellisena käyttää hyväksi nykyisten alueellisten elinten kokemuksia ja työtä sekä pyrkiä löytämään synergioita Välimeren unionin lisäksi erityisesti Euroopan investointipankin ja Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikalliskokouksen (ARLEM) kanssa;

7.  korostaa, että Välimeren makroalueella voitaisiin varmistaa Välimerta koskevien EU:n ohjelmien keskinäinen täydentävyys ja käytettävissä olevan rahoituksen mahdollisimman tehokas käyttö, saada aikaan todellista lisäarvoa Välimeren unionin konkreettisille hankkeille, osallistaa asiaankuuluvia kolmansia maita ja alueita strategian määrittelyä koskevassa vaiheessa käyttämällä naapuruus- ja kumppanuusvälinettä tähän tarkoitukseen aina tiukasti oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti ja ihmisoikeuksia, perusvapauksia ja demokratian periaatteita kunnioittaen ja tarvittaessa "enemmällä enemmän" -periaatetta edistäen;

8.  painottaa, että Välimeren makroalueen pääasiallisia toiminta-alueita olisi kohdistettava asianmukaisille aluetta alemmille tasoille ja yhteistyöhön erityishankkeissa, joihin kuuluvat energiaverkot, tiede- ja innovointiyhteistyö, kulttuuri- ja koulutusverkostot, matkailu, kauppa, ympäristönsuojelu, kestävä meriliikenne, meriturvallisuus ja meriympäristön suojelu pilaantumiselta, liikakalastukselta ja laittomalta kalastukselta perustamalla integroitu ilmoitus- ja valvontajärjestelmien verkko merialan toimintaa varten, sekä hyvän hallintotavan ja tehokkaan julkishallinnon lujittaminen, jotta voidaan luoda työpaikkoja;

9.  pitää erityisesti arabimaiden kansannousujen jälkeen tärkeänä, että uuden makroalueen olisi edistettävä maahanmuuttovirtojen asianmukaista hallintaa ja lisääntyvän liikkuvuuden mukanaan tuomia keskinäisiä etuja koskevan uuden strategian kehittämistä lähestymällä aihetta kolmansien maiden kanssa köyhyyden torjumista sekä työllisyyden ja oikeudenmukaisen kaupan edistämistä koskevassa strategiassa ja edistää siten vakautta makroalueella;

10. vaatii, että kyseiseen strategian tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu etelän maiden välisen kaupan kehittäminen, paikallisten markkinoiden luominen sekä kaupan tariffien ja esteiden vähentäminen alueen valtioiden välillä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

12.3.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

58

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Sir Robert Atkins, Bastiaan Belder, Frieda Brepoels, Elmar Brok, Jerzy Buzek, Mário David, Michael Gahler, Marietta Giannakou, Ana Gomes, Andrzej Grzyb, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Liisa Jaakonsaari, Ioannis Kasoulides, Tunne Kelam, Nicole Kiil-Nielsen, Evgeni Kirilov, Maria Eleni Koppa, Andrey Kovatchev, Paweł Robert Kowal, Eduard Kukan, Vytautas Landsbergis, Krzysztof Lisek, Sabine Lösing, Ulrike Lunacek, Mario Mauro, Kyriakos Mavronikolas, Francisco José Millán Mon, Alexander Mirsky, María Muñiz De Urquiza, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Raimon Obiols, Kristiina Ojuland, Ria Oomen-Ruijten, Alojz Peterle, Bernd Posselt, Cristian Dan Preda, Libor Rouček, Tokia Saïfi, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Nikolaos Salavrakos, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Werner Schulz, Adrian Severin, Charles Tannock, Inese Vaidere, Kristian Vigenin, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Véronique De Keyser, Barbara Lochbihler, Monica Luisa Macovei, Carmen Romero López, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Hannes Swoboda, Indrek Tarand, Ivo Vajgl

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Philippe Boulland


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.3.2012)

aluekehitysvaliokunnalle

Euroopan unionin makroaluestrategioiden kehityksestä: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät, erityisesti Välimeren alueella

(2011/2179(INI))

Valmistelija: Malika Benarab-Attou

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  vahvistaa, että makroalueet ovat suotuisa viitekehys eurooppalaisten ohjelmien ja rahoituksen painopisteiden määrittelyyn, sillä ne ovat elinalueita, joita yhdistää yhteinen historia, kollektiivinen muisti, maantiede, ilmasto ja kulttuuri, ja toteaa tässä yhteydessä, että Välimeren etelärannalla on käynnissä ennennäkemätön muutosvaihe, jota Euroopan unionin on tuettava uusilla aloitteilla;

2.  katsoo, että Välimeren alueella sovellettavalla makroalueellisella strategialla on koordinoitava olemassa olevaa unionin rahoitusta erityisesti naapuruus- ja koheesiopolitiikan sekä alueellisen yhteistyön alalla, jotta pannaan täytäntöön yhteisiin haasteisiin vastaavia hankkeita, joita ovat esimerkiksi Euro–Välimeri-alueen kulttuuriperinnön suojeleminen ja arvon edistäminen; muistuttaa, että näihin haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää laatia koordinoitua ja tasapainoista naapuruuspolitiikkaa eteläisten alueiden kohdalla ja varmistaa kulttuurihankkeiden tukikelpoisuus Euroopan aluekehitysrahaston varoista;

3.  korostaa, että makroalueiden avulla voidaan edistää aluepoliittisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistamista, sillä makroalueet luovat tehokkaita koordinaatiojärjestelmiä, jotka suosivat alhaalta ylöspäin suuntautuvia lähestymistapoja, joilla varmistetaan, että kansalaisyhteiskunta voi todella osallistua poliittiseen päätöksentekoon ja olemassa olevien aloitteiden välisen synergian edistämiseen, jotta optimoidaan varoja ja yhdistetään toimintaan osallistuvat tahot;

4.  kannattaa jäsenvaltiot ja Euroopan ulkopuoliset maat samaan taloudelliseen, historialliseen ja kulttuuriseen todellisuuteen yhdistävää Adrianmeren ja Joonianmeren makroaluetta koskevaa hanketta;

5.  panee merkille, että Välimeren alueen muodostama makroalue on kulttuurisen ja historiallisen tulkintansa perusteella puhtaasti maantieteellistä rajaustaan laajempi alue ja että siihen voi kuulua Atlantin rannalla sijaitsevia maita, kuten esimerkiksi Portugali ja Marokko, tai muilla alueilla, kuten Mustanmeren alueella, sijaitsevia maita;

6.  korostaa, että on tärkeää, että Välimeren alueesta tulee hajautetun yhteistyön alue, joka ulottuu pelkkiä maantieteellisiä rajojaan laajemmalle, jotta vahvistetaan rajatylittävää päätöksentekoa ja vaihdetaan hyviä käytäntöjä erityisesti demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, ympäristön, talouskasvun, ekomatkailun sekä kulttuuri-, tutkimus-, koulutus-, nuoriso- ja urheilukumppanuuksien aloilla; korostaa koulutuksen suurta merkitystä, koska se voi vauhdittaa demokratiaan siirtymistä;

7.  katsoo, että Välimeren makroaluetta on kehitettävä kansainvälisten sopimusten mukaisesti, jotka liittyvät taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen ja erityisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä noudattamiseen;

8.  korostaa luovan työn ja kulttuurituotannon merkitystä ja katsoo, että tämä talouden sektori käy yhä tärkeämmäksi alueen talouskasvulle ja työllisyydelle; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota kulttuurivaihdon ja akateemisen vaihdon ohjelmien toteuttamiseen sekä vahvistamaan kulttuurin ja kestävän matkailun välistä kytkentää;

9.  katsoo, että kulttuurimatkailu voi vaikuttaa erityisesti Välimeren alueeseen sekä taloudellisesta näkökulmasta että keskinäisen tiedon ja kulttuurienvälisen ymmärryksen tekijänä;

10. korostaa, että Välimeren makroalueen avulla voitaisiin edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja siten rikastuttaa Euroopan unionin yhteistä kulttuuriperintöä, käynnistää kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja kannustaa kansalaisjärjestöjä ja Välimeren alueen kansalaisia osallistumaan unionin kulttuuri- ja koulutusohjelmiin;

11. muistuttaa koulutuksen keskeisestä merkityksestä demokratialle ja sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle sekä ammattikoulutuksen tärkeydestä nuorten työttömyyden torjunnassa;

12. korostaa, että Välimeren makroalueen kehyksessä ja ottaen huomioon erityisesti EU:n eteläosan valtioiden nuorten motivoituneisuuden on syytä vahvistaa nuorisoalalla tehtävää yhteistyötä hyödyntämällä unionin ohjelmia ja luomalla synergiaa Office Méditerranéen de la Jeunesse -yksikön, jonka tehtävänä on tarkastella nuorisoon liittyviä kysymyksiä Välimeren alueella, toteuttamien toimien kanssa;

13. korostaa, että on tärkeää keskittyä erityisesti nuoriin, sillä he ovat uuden sukupolven perusta ja heillä on suurin vaikutus siihen, miten heidän maansa suhtautuu tulevaisuuteen;

14. korostaa, että audiovisuaalisella alalla tehtävällä yhteistyöllä voi olla merkittävä asema demokraattisten arvojen välittämisessä kaikissa makroalueen valtioissa;

15. suosittelee vaihtoihin liittyvien edellytyksien parantamisen sekä tutkimusta, innovointia ja luomista koskevan dynamiikan edistämisen näkökulmasta, että luodaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien välisiä verkostoja tulevalla Välimeren makroalueella ja kehitetään koulutuksen infrastruktuuria alueella sekä poistetaan opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, nuorten vapaaehtoisten, opettajien, kouluttajien, tutkijoiden ja hallinnollisen henkilöstön liikkuvuuden esteet; korostaa, että opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseksi näissä verkostoissa on tärkeää myöntää riittävästi rahoitusta ja tukea Tempus- ja Erasmus Mundus -ohjelmia etenkin kun otetaan huomioon, että Erasmus Mundus -ohjelman Välimeri-osion osallistujien määrä on vähäinen;

16. toteaa, että taitelijoiden ja taideteoksien liikkuvuutta Euro–Välimeri-alueella haittaavat monenlaiset esteet, jotka vaihtelevat valtioittain ja alueittain ja jotka liittyvät viisumiongelmiin mutta myös taiteilijoiden asemaan ja taiteentekijöiden toimintaedellytyksiin erityisesti EU:n eteläisissä valtioissa; katsoo, että Välimeren makroalueen avulla olisi mahdollista toteuttaa toimia, jotta taiteilijoiden asema tunnustetaan vastavuoroisesti ja tarjotaan mahdollisuuksia tarkastella liikkuvuutta, koulutusohjelmien optimaalista käyttöä, verkostoitumista sekä kulttuurialan toimijoiden, taiteilijoiden ja teosten vapaata liikkuvuutta;

17. muistuttaa seuraavaa ohjelmakautta silmällä pitäen eräänlaisen Euro–Välimeri-Erasmus-ohjelman täytäntöönpanosta, jonka tarkoituksena on edistää Välimeren molemmin puolin asuvien opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, ja eräänlaisen Euro–Välimeri-Leonardo da Vinci -ohjelman täytäntöönpanosta suuntautuen nuoriin, jotka haluavat hankkia ammatillista koulutusta ulkomailla makroalueellisen strategian kehyksessä;

18. korostaa, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin näillä alueilla lisääntymässä olevan "aivovuodon" torjumiseksi;

19. kehottaa hyödyntämään Välimeren alueen historiaa sekä kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta, sillä ne edistävät kulttuurin ja luovan teollisuuden sekä matkailualan innovointia ja kehitystä; kehottaa edistämään ja tukemaan museoiden ja kulttuurilaitosten yhteistyötä;

20. muistuttaa, että kiinnostus eurooppalaisia elokuva- ja audiovisuaalituotantoja kohtaan on erityisen voimakasta Välimeren alueella ja vaikuttaa edelleen merkittävästi alueen demokraattista murrosvaihetta läpikäyvien yhteiskuntien kulttuurien väliseen vuoropuheluun;

21. ehdottaa, että olisi pyrittävä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja kauppaan kolmansien maiden kanssa, jotta parannetaan eurooppalaisten tuotantojen asemaa maailmanmarkkinoilla ja erityisesti Välimeren alueella, edistetään kulttuurivaihtoa ja käynnistetään Euro–Välimeri-vuoropuhelua ja koko alueen demokraattista kehitystä tukevia uusia aloitteita, kun otetaan huomioon erityisesti elokuva-alan Euro–Välimeri-kokouksissa tehdyt sitoumukset.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.2.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Malika Benarab-Attou, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Silvia Costa, Mary Honeyball, Petra Kammerevert, Emma McClarkin, Emilio Menéndez del Valle, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Gianni Pittella, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Marco Scurria, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, László Tőkés, Helga Trüpel, Gianni Vattimo, Marie-Christine Vergiat, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Heinz K. Becker, Seán Kelly, Iosif Matula, Georgios Papanikolaou, Olga Sehnalová, Rui Tavares

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Miguel Angel Martínez Martínez


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

21.6.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Catherine Bearder, Jean-Paul Besset, Victor Boştinaru, John Bufton, Alain Cadec, Salvatore Caronna, Nikos Chrysogelos, Ryszard Czarnecki, Francesco De Angelis, Rosa Estaràs Ferragut, Brice Hortefeux, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Ramona Nicole Mănescu, Vladimír Maňka, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Miroslav Mikolášik, Jan Olbrycht, Markus Pieper, Monika Smolková, Ewald Stadler, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Antonello Antinoro, Pat the Cope Gallagher, Jens Geier, Lena Kolarska-Bobińska, James Nicholson, Ivari Padar, Vilja Savisaar-Toomast, Elisabeth Schroedter, Czesław Adam Siekierski, Patrice Tirolien

Päivitetty viimeksi: 29. kesäkuuta 2012Oikeudellinen huomautus