Menettely : 2012/2025(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0274/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0274/2012

Keskustelut :

PV 21/11/2012 - 11
CRE 21/11/2012 - 11

Äänestykset :

PV 22/11/2012 - 13.8
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0453

MIETINTÖ     
PDF 217kWORD 108k
3. lokakuuta 2012
PE 486.099v03-00 A7-0274/2012

laajentumisesta: politiikat, kriteerit ja EU:n strategiset edut

(2012/2025(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: Maria Eleni Koppa

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

laajentumisesta: politiikat, kriteerit ja EU:n strategiset edut

(2012/2025(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2, 21 ja 49 artiklan,

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) (COM(2011)0838/4),

–   ottaa huomioon 21. ja 22. kesäkuuta 1993 Kööpenhaminassa, 15. ja 16. joulukuuta 1995 Madridissa, 19. ja 20. kesäkuuta 2003 Thessalonikissa sekä 14. ja 15. joulukuuta 2006 Brysselissä kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmät,

–   ottaa huomioon 5. joulukuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät laajentumisesta ja vakautus- ja assosiaatioprosessista,

–   ottaa huomioon uuden yksimielisyyden laajentumisesta, jonka neuvosto hyväksyi vuonna 2006, ja komission sen jälkeen täytäntöön paneman yhtenäisen laajentumisstrategian,

–   ottaa huomioon 20. helmikuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Viisi vuotta laajentuneessa EU:ssa – Taloudelliset saavutukset ja haasteet" (COM(2009)0079/3),

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 komission tiedonannosta laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2006–2007, 10. heinäkuuta 2008 komission vuoden 2007 laajentumisstrategia-asiakirjasta ja 26. marraskuuta 2009 Länsi-Balkanin maita, Islantia ja Turkkia koskevasta komission vuoden 2009 laajentumisstrategia-asiakirjasta antamansa päätöslauselmat sekä komission tiedonannot laajentumisstrategiasta 2009–2010, 2010–2011 ja 2011–2012,

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Länsi-Balkanista, Islannista ja Turkista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A7-0274/2012),

A. toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaan unionin jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa ihmisarvon kunnioittamisen, vapauden, kansanvallan, tasa-arvon, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteita, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, ja sitoutuu edistämään niitä; ottaa huomioon, että nämä arvot ovat Euroopan unionin perusta ja ne ohjaavat unionin toimintaa myös kansainvälisissä yhteyksissä ja että kaikkien jäsenvaltioiden on kunnioitettava ja noudatettava niitä;

B.  toteaa, että laajentuminen on ollut EU:n asialistalla jo 1960-luvulta lähtien ja että vuoden 1973 ensimmäisestä laajentumisesta lähtien EU on kasvanut asteittain ja sen jäsenvaltioiden määrä on lisääntynyt kuudesta perustajajäsenestä nykyiseen 27 (pian 28) jäsenvaltioon; ottaa huomioon, että monet muutkin valtiot haluavat liittyä EU:hun, jonka ne näkevät turvallisen, demokraattisen ja vauraan tulevaisuuden takeena;

C. toteaa, että yhdentymispolitiikka on viime vuosikymmenen aikana osoittanut, että laajentuminen hyödyttää koko EU:ta ja parantaa sen valmiuksia vastata globaaleihin haasteisiin;

D. toteaa, että laajentuminen on ollut menestystarina niin EU:lle kuin koko Euroopalle, auttanut selviytymään kylmän sodan aikaisesta jakautumisesta, edistänyt rauhaa, vakautta ja vaurautta kaikkialla Euroopassa, tehostanut konfliktien ehkäisyä, vauhdittanut uudistuksia ja vahvistanut vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltion kunnioittamista sekä edistänyt markkinataloutta ja sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä;

E.  toteaa, että Eurooppa-neuvoston vuonna 1993 Kööpenhaminassa pitämässä kokouksessa vahvistettiin Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden jäsenyysmahdollisuudet ja asetettiin liittymisperusteet, ja katsoo, että lähes 20 vuotta tämän kokouksen jälkeen on tullut aika arvioida uudelleen laajentumiseen liittyviä sovittuja menettelyjä ja myös laajentumispolitiikkaa kokonaisuudessaan, millä ei kuitenkaan ole tarkoitus vaikuttaa käynnissä oleviin neuvotteluihin;

F.  katsoo, että Kööpenhaminan liittymisperusteet ovat ajan myötä säilyneet tarkoituksenmukaisina ja ovat edelleen EU:n laajentumispolitiikan keskiössä; toteaa, että yhtenäisen laajentumisstrategian ja uuden keskittymisen oikeus- ja sisäasioihin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksiin odotetaan osoittautuvan tehokkaaksi ja vaikuttavaksi;

G. toteaa antavansa vuosittain päätöslauselmat ehdokasvaltioista ja mahdollisista ehdokasvaltioista ja edistävänsä näin osaltaan laajentumisprosessin avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta tuomalla esille Euroopan unionin kansalaisten näkemyksiä; toteaa, että Lissabonin sopimuksen tultua voimaan parlamentin rooli on korostunut muun muassa siksi, että sen asema toisena lainsäädäntövallan käyttäjänä on tunnustettu liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskevissa asioissa;

H. ottaa huomioon, että EU:n jäseneksi liittymisen mahdollisuudella on merkittävä muutosvaikutus jäsenyyttä toivovien valtioiden poliittiseen, sosioekonomiseen ja kulttuuriseen ilmapiiriin ja se kannustaa voimakkaasti toteuttamaan tarpeellisia poliittisia, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia ja vahvistamaan rauhaa, vakautta, sovinnontekoa ja hyviä naapuruussuhteita alueella; katsoo, että tämä muutosvoima tekee laajentumisesta tärkeän osan EU:n pehmeää vallankäyttöä ja sen ulkoisia toimia;

I.   toteaa, että sitoutuminen, ehdollisuus ja uskottavuus ovat olleet laajentumisprosessin ytimessä;

J.   pitää erittäin tärkeänä, että jäsenvaltiot noudattavat ja edistävät edelleen täysimääräisesti liittymisperusteita ja perusoikeuksia laajentumisprosessin uskottavuuden ja johdonmukaisuuden vahvistamiseksi ja mahdollisiin uusiin jäseniin kohdistuvan kaikenlaisen syrjinnän välttämiseksi;

K. katsoo, että sitoutuminen poliittisiin, taloudellisiin ja lainsäädännöllisiin uudistuksiin on ensisijaisesti ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden ja niiden kansalaisten etujen mukaista;

L.  katsoo, että jokaista EU:n jäsenyyttä haluavaa valtiota on tarkasteltava sen mukaan, miten ansiokkaasti se pystyy täyttämään samat perusteet ja noudattamaan niitä; korostaa, että liittymisprosessin etenemisen olisi riiputtava EU:n liittymisperusteiden tehokkaasta toteuttamisesta ja noudattamisesta sekä siitä, kuinka Eurooppa- tai liittymiskumppanuuden painopisteiden toteuttamisessa ja neuvottelukehyksen vaatimusten täyttämisessä on edistytty; katsoo, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamista on arvioitava erittäin tasapuolisella ja avoimella tavalla;

M. katsoo, että laajentumisprosessi vaikuttaa merkittävästi myös itse EU:hun ja antaa sille mahdollisuuden määrittää paremmin identiteettinsä, tavoitteensa, arvonsa ja toimintalinjansa sekä tarjoaa sille sopivan tilaisuuden viestiä niistä kansalaisilleen;

N. ottaa huomioon, että vuonna 2006 uudistetun laajentumista koskevan yhteisymmärryksen mukaisesti prosessin on perustuttava sitoumusten vahvistamiseen, ehdollisuuteen ja tiedottamiseen yhdistettynä EU:n valmiuteen ottaa vastaan uusia jäseniä; katsoo, että EU:n integrointikyky on merkittävä huomioon otettava seikka ja ennakkoedellytys laajentumispolitiikan ja koko yhdentymisprosessin kestävyydelle; toteaa, että tämä näkökohta on ollut myönteinen kannustin institutionaaliseen syventämiseen, kuten ovat osoittaneet eri laajentumisaaltoihin liittyneet toistuvat perussopimustarkistukset, joilla on laajennettu unionin tehtäviä ja toimintoja;

O. katsoo, että eri kansakuntien ja kansojen välinen todellinen sovinnonteko, konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen sekä hyvien naapuruussuhteiden luominen Euroopan valtioiden välille ovat erittäin tärkeitä kestävän rauhan ja vakauden kannalta ja voivat myötävaikuttaa olennaisesti todelliseen Euroopan yhdentymiseen ja ovat siksi ratkaisevan tärkeitä laajentumiselle; panee merkille, että tietyillä ehdokasvaltioilla ja mahdollisilla ehdokasvaltioilla on edelleen ratkaisemattomia kiistoja naapurimaidensa kanssa, mistä syystä kaikkien osapuolten olisi työskenneltävä avoimesti kahdenvälisten jännitteiden ratkaisemiseksi; katsoo, että nämä kysymykset olisi ratkaistava ennen jäseneksi liittymistä;

Yleiset näkökohdat

1.  kannattaa vahvasti laajentumisprosessia ja uskoo, että laajentumisen uskottavuus toimintalinjana on säilytettävä ja sille on saatava sekä EU:n että ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden kansalaisten tuki; korostaa tämän vuoksi, että sekä EU:n että ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden kannalta on tärkeää, että kaikki velvoitteet ja sitoumukset täytetään ja luodaan näin tulevien laajentumisten onnistumisen edellytykset muun muassa auttamalla näitä maita niiden pyrkimyksissä täyttää EU:n liittymisperusteet;

2.  korostaa laajentumis- ja liittymisprosessin ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden ja myös EU:n kansalaisille tuomia hyötyjä;

3.  katsoo, että Kööpenhaminan arviointiperusteet ovat edelleen laajentumispolitiikan keskeinen perusta ja niiden on säilyttävä sen ytimessä; korostaa, että näiden perusteiden täysimääräinen ja tinkimätön noudattaminen on ehdottoman tärkeää ja että on otettava asianmukaisesti huomioon sosiaaliset vaikutukset ehdokasvaltioihin ja mahdollisiin ehdokasvaltioihin; korostaa, että myös EU:n integrointikyky on otettava täysin huomioon;

4.  katsoo, että integrointikyvyn käsite sisältää neljä osatekijää:

i)     ehdokasvaltioiden olisi edistettävä eikä haitattava unionin kykyä edetä kohti poliittisten tavoitteidensa saavuttamista

ii)     unionin toimielinkehyksen olisi kyettävä huolehtimaan tehokkaasta ja vaikuttavasta hallinnosta

iii)    unionin rahoitusvarojen olisi oltava riittävät vastaamaan taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja unionin yhteisten politiikkojen haasteisiin

iv)    kattavan viestintästrategian avulla olisi voitava tiedottaa kansalaisille laajentumisen vaikutuksista;

5.  korostaa kuitenkin, että unionin velvollisuutena on parantaa integrointikykyään samalla kun tarkastellaan ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokas- ja hakijavaltioiden oikeutettuja yhdentymispyrkimyksiä;

6.  korostaa, että EU on edelleen vetovoimainen myös sen vuoksi, että siinä yhdistyy taloudellinen dynaamisuus ja sosiaalinen malli ainutlaatuisella tavalla, ja pitää valitettavana, että tämä sosiaalinen ulottuvuus on pitkälti sivuutettu laajentumisprosessissa; kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä asiaa erityisesti 19 luvun (sosiaalipolitiikka ja työllisyys) puitteissa, edistämään myönteistä sosiaalista muutosta tulevissa EU:n jäsenvaltioissa ja kiinnittämään asiaankuuluvaa huomiota sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen;

7.  muistuttaa, että yhteisön sosiaalialan säännöstö sisältää muun muassa työoikeuden, naisten ja miesten tasavertaisen kohtelun, työterveyden ja -turvallisuuden ja syrjimättömyyden alan vähimmäisvaatimuksia ja että EU:n perussopimuksissa vahvistetaan sitoutuminen vuoden 1961 Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan sekä vuoden 1989 työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevaan yhteisön peruskirjaan ja että myös EU:n perusoikeuskirja sisältää useita sosiaalisia perusoikeuksia; korostaa, että EU:n sosiaalisten perusnormien rikkominen on eräänlaista sosiaalista polkumyyntiä, joka on haitaksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille ja joka tosiasiallisesti estäisi ehdokasvaltioita osallistumasta yhteismarkkinoille; huomauttaa, että työmarkkinaosapuolet ja erityisesti ammattiliitot tarvitsevat kohdennettua EU:n tukea vahvistaakseen valmiuksiaan;

8.  katsoo, että liittymisperusteet olisi muunnettava liittymistä valmistelevassa tukivälineessä asianmukaisesti selviksi, konkreettisiksi ja mitattaviksi tavoitteiksi, jotta osoitetaan selvästi unionin ehdokasvaltioissa rahoittamien toimien yhteys yleisten liittymisperusteiden täyttämisessä saavutettavaan edistymiseen;

9.  toteaa, että ehdokasvaltioiden talouksien on kehityttävä samaan suuntaan kuin EU:n jäsenvaltioiden talouksien yhdenmukaistamisen helpottamiseksi; kannustaa tästä syystä ehdokasvaltiota määrittelemään toteuttamiskelpoisia maakohtaisia tavoitteita kutakin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitetta kohden;

10. kiinnittää huomiota Madridin kriteereihin (jotka määriteltiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa Madridissa joulukuussa 1995), joissa painotettiin ehdokasvaltioiden kykyä panna EU:n säännöt ja menettelyt täytäntöön; katsoo, että tiukan ehdollisuuden periaate edellyttää uudistusten hyväksymisen ja täytäntöönpanon edistymisen tehokasta arviointia ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltiossa selkeiden perusteiden mukaisesti kaikissa vaiheissa ja että valtioiden, jotka haluavat liittyä EU:hun, olisi voitava edetä vaiheesta toiseen vasta kun kunkin vaiheen kaikki edellytykset on täytetty; korostaa, että laajentumisstrategian uskottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi myös jäsenvaltioiden on noudatettava Kööpenhaminan arviointiperusteita ja täytettävä ne täysimääräisesti, jotta ehdokasvaltioilta ei edellytettäisi tiukempia normeja kuin ne, joita sovelletaan joissakin EU:n jäsenvaltioissa; korostaa, että on tärkeää määritellä eri vaiheet nykyistä selvemmin ja asettaa koko prosessin ajan avoimet ja tasapuoliset vertailuperusteet, joissa yleiset liittymisperusteet on muunnettu konkreettisiksi vaiheiksi kohti jäsenyyttä, sekä mitata, onko vaaditut edellytykset täytetty; toteaa, että on myös tärkeää välttää liittymisajankohdan määrittelyä tai sitä koskevia lupauksia, jos neuvotteluja ei ole saatu päätökseen; korostaa, että olisi myös oltava selvää, että kun vertailuperuste on saavutettu, tilanne on säilytettävä, ja että vertailuperusteiden asettajien olisi reagoitava asianmukaisesti taantumiseen;

11. korostaa, että liittymisprosessin tavoitteena on täysivaltainen EU:n jäsenyys;

12. kehottaa komissiota ylläpitämään ja tehostamaan edelleen liittymisprosessissa edistymisen seurantaa sekä ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden avustamista, jotta varmistetaan, että nämä valtiot saavuttavat korkean valmiusasteen, joka on hyödyksi niin niille kuin EU:lle;

13. katsoo, että laajentumisprosessin uskottavuuden säilyttämiseksi EU:n integrointikykyä on arvioitava varhaisessa vaiheessa ja sitä olisi tarkasteltava asianmukaisesti komission jokaista mahdollista ehdokasvaltiota koskevissa lausunnoissa, joissa on esitettävä suurimmat tätä koskevat huolenaiheet ja mahdolliset keinot niiden ratkaisemiseksi; katsoo, että tämän jälkeen olisi toteutettava kattava vaikutustenarviointi; korostaa, että laajentumisprosessin onnistumisen kannalta on tärkeää, että unioni säilyttää kykynsä toimia, kehittyä ja tehdä päätöksiä demokraattisesti ja tehokkaasti ja että sillä on tarvittavat rahoitusvarat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi;

Laajentumispolitiikka

14. on tyytyväinen tulevissa neuvottelukehyksissä sovellettavaan uuteen lähestymistapaan, jonka mukaisesti katsotaan ensisijaisiksi oikeuslaitokseen ja perusoikeuksiin sekä oikeus- ja sisäasioihin liittyvät seikat; on samaa mieltä siitä, että näitä kysymyksiä olisi käsiteltävä liittymisprosessin varhaisessa vaiheessa ja että luvut 23 ja 24 olisi yleensä avattava toimintasuunnitelmien perusteella, koska niissä edellytetään vakuuttavaa näyttöä edistymisestä; kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille näillä aloilla saavutetusta edistyksestä ja asettamaan pyydettäessä EU:n edustustojen kuukausittaiset raportit liittymisen valmistelusta ulkoasiainvaliokunnan jäsenten saataville; huomauttaa kuitenkin, että keskittyminen näihin aloihin ei saa tapahtua ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden yksilöllisissä liittymissuunnitelmissa esitettyjen muiden alojen toimien ja edistyksen kustannuksella;

15. pitää tärkeänä, että laajentumispolitiikassa asetetaan asianmukaisesti etusijalle tehokkaan, riippumattoman ja puolueettoman oikeusjärjestelmän sekä avoimen ja demokraattisen poliittisen järjestelmän kehittäminen, jotta voidaan vahvistaa oikeusvaltiota; korostaa samalla sananvapauden merkitystä sen kaikissa ilmenemismuodoissa sekä tarvetta taata tiedostusvälineiden vapaus niin lainsäädännössä kuin käytännössä sekä torjua tehokkaasti korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta;

16. korostaa, että viisumivapaus on hyvä esimerkki EU:n asettamista ehdoista, joissa poliittiset ja tekniset kriteerit yhdistyvät haluttuun tavoitteeseen ja konkreettisiin etuihin; suhtautuu näin ollen myönteisesti komission ja asianomaisten valtioiden tällä alalla toteuttamiin toimiin ja tukee niitä;

17. kehottaa komissiota yksinkertaistamaan liittymistä valmistelevan tukivälineen rahoituksen hallintomenettelyä ja vähentämään sen hallintorasitusta, jotta parannetaan pienten ja hajanaisten kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen ja muiden edunsaajien mahdollisuuksia saada rahoitusta ja lisätään niiden osallistumista;

18. rohkaisee sekä ehdokasvaltioiden että jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskuntaa, valtiosta riippumattomia toimijoita ja työmarkkinaosapuolia osallistumaan liittymisprosessiin; kehottaa komissiota ylläpitämään jatkuvaa vuoropuhelua niiden kanssa; kehottaa ehdokasvaltioita ja mahdollisia ehdokasvaltioita varmistamaan osallistumisensa kaikissa vaiheissa; korostaa, että kansalaisyhteiskunta voi toimia merkittävällä tavalla moottorina lähentymisessä EU:hun ja luoda alhaalta ylöspäin suuntautuvaa painetta Euroopan toimintasuunnitelman edistämiseen sekä lisätä liittymisprosessin avoimuutta ja sen yleistä kannatusta; korostaa riittävän taloudellisen tuen merkitystä ja toteaa, että sitä voitaisiin antaa muun muassa kansalaisyhteiskuntaa tukevan välineen kautta, jotta lisätään erityisesti kansalaisyhteiskunnan valmiuksia valvoa yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa; korostaa myös Euroopan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden vastaavien järjestöjen välisen yhteistyön tärkeyttä;

19. painottaa voimakkaasti tarvetta lisätä hallintojen valmiuksia ja henkilöresursseja, joiden avulla ne kykenevät siirtämään yhteisön säännöstön osaksi kansallista lainsäädäntöä, panemaan sen täytäntöön ja valvomaan sen noudattamista; katsoo, että laajentumisen puitteissa toteutettavat prosessit eivät saisi olla vain "teknisiä", ja korostaa tarvetta lähentää analyyttista tarkasteluprosessia käytännön realiteetteihin; kehottaa tästä syystä komissiota kutsumaan kansalaisjärjestöt, ammattiliitot ja tärkeimmät sidosryhmät tarvittaessa osallistumaan tähän työhön;

20. tunnustaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkittävän roolin EU:n päätöksenteossa ja kehottaa painottamaan nykyistä enemmän työmarkkinaosapuolten valmiuksien lisäämistä ja niiden vuoropuhelun roolia laajentumisprosessissa; pyytää lisäksi kiinnittämään enemmän huomiota työsuojelutarkastusten kaltaisten lainvalvontamekanismien kehittämiseen, jotta voidaan suojella työntekijöitä ja varmistaa heidän sosiaalisten oikeuksiensa sekä työterveys- ja työturvallisuusnormien noudattaminen, sekä etenkin pimeää työtä tekevien työntekijöiden hyväksikäytön torjumiseen;

21. kehottaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa (ETSK) osallistumaan aktiivisemmin laajentumisprosessiin; korostaa sen roolia hyvien käytäntöjen välittämisessä ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille sekä EU:n kansalaisyhteiskunnan saamisessa Euroopan yhdentymisen taakse; kannattaa EU:n ja ehdokasvaltioiden kansalaisyhteiskuntien järjestöjen välisen vuoropuhelun vahvistamista edelleen ja kehottaa lisäämään yhteistyötä ETSK:n, komission ja Euroopan parlamentin välillä;

22. muistuttaa, että kestävän taloudellisen elpymisen aikaansaaminen on suuri haaste useimmille ehdokasvaltioille, ja korostaa tarvetta edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti; pyytää tehostamaan tukea pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), jotka ovat ratkaisevan tärkeitä sosioekonomiselle edistykselle kaikissa ehdokasvaltioissa, ja kehottaa komissiota vaatimaan painokkaasti ensisijaisia uudistuksia, joilla luodaan suotuisa sääntely-ympäristö innovatiivisille ja suuren potentiaalin omaaville pk-yrityksille; korostaa samalla, että epävirallisen sektorin kasvuun, korkeaan työttömyyteen ja yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevien jäsenten integrointiin on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota;

23. uskoo vahvasti tarpeeseen edistää suvaitsevuuden ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiiriä, hyviä naapuruussuhteita sekä alueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä, sillä ne ovat ennakkoedellytyksiä vakaudelle ja keino edistää aitoa ja pysyvää sovintoa; katsoo, että sotarikosten oikeuskäsittelyn, erilaisten etnisten, kulttuuristen ja uskonnollisten yhteisöjen rauhanomaisen rinnakkaiselon, vähemmistöjen suojelun, ihmisoikeuksien turvaamisen sekä pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden uudelleenintegroimisen ja paluun on oltava liittymisprosessin olennaisia osatekijöitä alueilla, joiden lähihistoriassa on ollut konflikteja; kannustaa kaikkia ehdokasvaltioita ja mahdollisia ehdokasvaltioita ratifioimaan viimeistään nyt kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen; katsoo, että edistämällä eri ryhmien historian, kielen ja kulttuuriperinnön vastavuoroista opettamista ja opiskelua liittymisprosessin aikana ja sen jälkeen helpotettaisiin keskinäistä ymmärrystä ja edistettäisiin historiallista sovinnontekoa;

24. katsoo, että sukupuolten tasa-arvo ja syrjinnän torjunta olisi edelleen asetettava etusijalle laajentumispolitiikassa; korostaa, että miesten ja naisten tasa-arvo on perusoikeutena yksi keskeisistä EU:n arvoista ja sen ulkoisten toimien periaatteista ja että se tarjoaa suuria mahdollisuuksia saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet edistämällä kasvua ja täystyöllisyyttä; kannustaa siksi naisten osallistumista liittymisprosessiin ja korostaa tasa-arvopolitiikan valtavirtaistamisen tärkeyttä; korostaa, että syrjintä ei ole sallittua millään perusteella ja että tämän arvioinnin olisi sisällettävä homo- ja biseksuaalien sekä transihmisten oikeudet sekä vähemmistöjen integroimisen poliittiseen, sosiaaliseen ja talouselämään;

25. kehottaa lisäksi komissiota kutsumaan ehdokasvaltiot osallistumaan sen sosiaaliseen osallisuuteen tähtääviin aloitteisiin – kuten EU:n puitekehykseen romanien kansallisille integrointistrategioille –, jotta liittymistä valmistelevaa tukivälinettä käytettäisiin tehokkaammin tähän tarkoitukseen, sekä kehottamaan ehdokasvaltioita vakautus- ja assosiaatioprosessin mekanismin avulla toteuttamaan nämä tavoitteet; kehottaa kyseisiä valtioita osallistumaan aktiivisesti romanien integraation vuosikymmentä koskevaan aloitteeseen ja turvaamaan romanien perusoikeudet ja parantamaan heidän sosiaalista ja taloudellista asemaansa sekä varmistamaan heidän mahdollisuutensa saada asuntoja;

26. katsoo, että ehdokasvaltioiden olisi ratkaistava tärkeimmät kahdenväliset ongelmansa ja kiistansa naapurimaiden kanssa, erityisesti aluekysymyksiä koskevat ongelmat, ennen kuin ne voivat liittyä unionin jäseniksi; suosittaa voimakkaasti, että näitä asioita käsitellään liittymisprosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rakentavassa ja hyvien naapuruussuhteiden mukaisessa hengessä mieluiten jo ennen liittymisneuvottelujen aloittamista, koska ne voivat vaikuttaa kielteisesti neuvotteluihin; katsoo, että on tärkeää ottaa huomioon EU:n kokonaisetu ja arvot sekä velvoite noudattaa täysimääräisesti yhteisön säännöstöä ja kunnioittaa periaatteita, joille EU perustuu;

27. kehottaa EU:ta tukemaan pyrkimyksiä ratkaista avoimet kiistakysymykset, myös rajakiistat, ennen liittymistä; rohkaisee kansainvälisen oikeuden, YK:n peruskirjan ja asiaa koskevien YK:n päätöslauselmien ja Helsingin päätösasiakirjan mukaisesti kaikkia sellaisten kiistojen osapuolia, joiden jatkuminen todennäköisesti estäisi yhteisön säännöstön täytäntöönpanon tai vaarantaisi kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämisen, sitoutumaan rakentavalla tavalla niiden rauhanomaiseen ratkaisemiseen ja saattamaan tarvittaessa asian kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, sitoutumaan valitsemaansa sitovaan sovittelumenettelyyn tai muutoin työskentelemään rakentavasti tehokkaan sovitteluhankkeen puitteissa, jos kahdenväliseen sopimukseen pääsy osoittautuu mahdottomaksi; muistuttaa komissiota ja neuvostoa kehottaneensa niitä kehittämään EU:n perussopimusten mukaisesti kahdenvälisten ja monenvälisten kiistojen ratkaisemiseen tarkoitetun sovittelumekanismin;

28. panee merkille Turkin myönteisen asialistan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian korkean tason liittymisvuoropuhelun sekä Kosovon kanssa käytävän oikeusvaltiota koskevan jäsennellyn vuoropuhelun(1) kaltaiset aloitteet; on tyytyväinen pyrkimykseen tuoda uudistusprosessiin uutta dynamiikkaa, mutta korostaa, etteivät tällaiset aloitteet voi mitenkään korvata virallisia neuvottelumenettelyjä vaan niiden on oltava täysin neuvottelukehyksen mukaisia;

29. korostaa, että ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden on edistyttävä demokratian, ihmisoikeuksien ja sovintoprosessien aloilla, ja että näiden olisi johdonmukaisesti oltava laajentumisprosessin ensisijaisia tavoitteita ja ne olisi otettava huomioon rahoitusvälineissä; muistuttaa rahoitusavun merkityksestä konfliktialueiden kulttuuriperinnön ennalleen palauttamisessa, sillä kulttuuriperinnöllä on tärkeä rooli eri etnisten ryhmien ja uskonnollisten yhteisöjen välisen luottamuksen ja osallisuuden rakentamisessa;

30. korostaa, että EU:n laajentumispolitiikka on nykyaikaistamisen, demokratisoinnin ja vakauttamisen väline, jolla pyritään myös vahvistamaan EU:ta sisäisesti sekä globaalina toimijana; kehottaa komissiota toteuttamaan kattavia vaikutustenarviointeja aina tarkastellessaan uusia jäsenyyshakemuksia ja myös suositellessaan liittymisneuvottelujen aloittamista tai niiden lopettamista perustavalla tavalla muuttuneissa olosuhteissa;

31. tukee komission sitoutumista liittymisprosessin laadun parantamiseen siten, että se perustetaan entistä enemmän ansioihin, vertailuanalyyseihin ja avoimuuteen; katsoo, että tämä tekee prosessista tasapuolisemman ja objektiivisesti mitattavan, mikä lisää sen uskottavuutta; suosittelee tässä yhteydessä, että edistymiskertomuksissa esitettäisiin selvempiä arviointeja; korostaa, että arviointiperusteilla ei pidä asettaa ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille lisävaatimuksia, vaan niillä on muutettava yleiset jäsenyysperusteet ja EU:n liittymistä valmistelevan tuen tavoitteet konkreettisiksi askeliksi ja tuloksiksi kohti liittymistä täysin neuvottelukehyksen mukaisesti;

32. korostaa, että korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on liittymisprosessin onnistumisen kannalta erittäin tärkeää; kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä kysymystä uudella tavalla kiinnittämällä jäseneksi pyrkivien maiden viranomaisten huomiota yksittäisiin systeemisen korruption tapauksiin; kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) ja kyseisten valtioiden korruption vastaisten elinten kanssa; korostaa, että uudesta tarkastelutavasta olisi suurta etua unionin imagolle jäseneksi pyrkivien maiden kansalaisten keskuudessa ja se voisi mahdollisesti helpottaa korruption torjuntaa;

33. kehottaa komissiota pyrkimään säilyttämään kunkin avunsaajan kokonaisrahoituksen ennallaan; toteaa, että tämän laskelman yhteydessä olisi otettava huomioon, että a) liittymistä valmistelevan ohjelmoidun tuen suhde kunkin maan BKT:een ei saisi vähentyä suhteellisesti siinäkään tapauksessa, että kunkin edunsaajamaan nimittäjä (BKT) osoittaa reaalisesti kumulatiivista kasvua kaudella 2007–2013, b) tulevan rahoitusvälineen edunsaajavaltioiden lukumäärä vähenee todennäköisesti Kroatian EU-jäsenyyden myötä, mikä saattaa muuttaa rahoituksen suhteellista jakautumista edunsaajien kesken, c) koska uuden välineen yhteydessä ehdotetaan muutoksia, joilla lakkautetaan maiden erottelu ehdokasaseman perusteella, nykyistä useammat maat voivat saada rahoitusta sosioekonomista kehittämistä koskevilla politiikanaloilla, mitä ei aikaisemmin ole voinut saada ilman ehdokasvaltion asemaa; suositteleekin, että yhtäkään avunsaajaa ei suljeta riittävän ja oikeudenmukaisen rahoituksen ulkopuolelle EU:n rahoitusvarojen riittämättömyyden perusteella eikä etenkään yhteiskunnan rakenteiden kehittämisen osalta;

34. palauttaa mieliin tarpeen täydentää EU:n laajentumista kaikkia EU:n toimielimiä, jäsenvaltioiden hallituksia ja parlamentteja sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia koskevalla keskitetyllä ja entistä tehokkaammalla ja avoimemmalla viestintäpolitiikalla, jotta käynnistetään avoin ja vilpitön julkinen keskustelu laajentumisen seurauksista sekä EU:n jäsenvaltioissa että ehdokasvaltioissa; korostaa, että samanlaista viestintäpolitiikkaa olisi sovellettava myös ehdokasvaltioissa yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa;

35. katsoo, että jos halutaan lisätä EU:n kansalaisten tukea tuleville laajentumisille ja ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden kansalaisten sitoutumista uudistusten jatkamiseen, on keskeisen tärkeää antaa selkeitä ja kattavia tietoja laajentumisen poliittisista, sosioekonomisista ja kulttuurisista eduista; katsoo, että on tärkeää selittää kansalaisille, kuinka laajentuminen on tuonut mukanaan uusia investointi- ja vientimahdollisuuksia ja kuinka se voi auttaa saavuttamaan EU:n tavoitteet konfliktien ehkäisemisen edistämisessä, rauhanomaisen konfliktien ratkaisemisen tehostamisessa, talouskriisin selättämisessä, työpaikkojen luomisessa, ympäristösuojelussa ja turvallisuuden vahvistamisessa samalla kun vauhditetaan uudistuksia, lisätään rahoitusmahdollisuuksia ja parannetaan elinoloja laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa kaikkien Euroopan kansalaisten eduksi ja vähennetään sosiaalista ja taloudellista epätasapainoa; korostaa tarvetta ottaa kohteeksi yhteiskunnan kaikki osa-alueet muun muassa sisällyttämällä EU:n taustaa, tavoitteita ja toimintaa sekä sen laajentumisprosesseja käsittelevä erityinen oppijakson ylemmän perusasteen ja keskiasteen tai vastaavan koulutustason opetusohjelmaan; korostaa myös tarvetta ottaa kohteeksi keskeiset mielipidevaikuttajat kuten toimittajat, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja sosioekonomiset toimijat ja ammattiliitot; katsoo, että ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden vastaavia toimia olisi edistettävä ja tuettava;

Tulevaisuudennäkymät ja EU:n strategiset edut

36. uskoo vahvasti, että EU voi saada suurta strategista etua laajentumispolitiikan avulla; korostaa, että EU:n jäsenyys tarjoaa vakautta nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä ja että EU:hun kuuluminen tarjoaa edelleen sosiaalisen kehityksen ja vaurauden mahdollisuuksia; katsoo, että laajentuminen on EU:n pitkän ajanjakson strateginen etu, jota ei välttämättä voi mitata lyhyen ajanjakson taseilla; pitää tärkeänä, että otetaan huomioon laajentumisen merkittävä ja kestävä arvo EU:n pehmeän mutta olennaisen vallankäytön välineenä;

37. on edelleen täysin sitoutunut laajentumiseen ja kehottaa jäsenvaltioita pitämään yllä laajentumisprosessia; painottaa olevansa vakuuttunut, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä EU voi samanaikaisesti jatkaa laajentumisprosessiaan ja syventää yhdentymiskehitystä;

38. toteaa kuitenkin, että kaikki Euroopan valtiot eivät halua pyrkiä täysimittaiseen jäsenyyteen ja että jotkin jäsenyyteen pyrkivistä eivät täytä liittymisperusteita; suosittaa näin ollen, että perussopimusten seuraavan yleisen tarkistuksen yhteydessä Euroopan parlamentti käynnistää keskustelun uuden jäsenyysluokan, unionin liitännäisjäsenyyden, käyttöönotosta vaikuttamatta kuitenkaan käynnissä oleviin jäsenyysneuvotteluihin;

39. muistuttaa, että prosessia ei saateta päätökseen pelkästään saattamalla yhteisön lainsäädäntö osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja korostaa yhteisön säännöstön ja Kööpenhaminan arviointiperusteiden tehokkaan täytäntöönpanon ja myös niiden pitkän aikavälin noudattamisen merkitystä; katsoo, että liittymisen edellytysten uskottavuuden säilyttämiseksi olisi arvioitava myös, miten EU:n jäsenvaltiot noudattavat EU:n perusarvoja ja miten ne täyttävät instituutioiden demokraattisuutta ja oikeusvaltion toimintaa koskevat sitoumuksensa; kehottaa komissiota laatimaan yksityiskohtaisen ehdotuksen seurantamekanismista SEU-sopimuksen 7 artiklan ja SEUT-sopimuksen 258 artiklan pohjalta;

40. muistuttaa, että kokonaisvaltainen ja tulevaisuuteen suuntaava laajentumispolitiikka voisi toimia EU:n ja koko Euroopan taloudellisen kehittämisen arvokkaana strategisena välineenä ja että sen tavoitteena olisi oltava EU:n, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten toimien sekä käytössä olevien välineiden, erityisesti liittymistä valmistelevan tukivälineen, budjettien synergiaetujen luominen ja koordinoinnin tehostaminen siten, että vältetään mahdolliset päällekkäisyydet erityisesti kireän budjettipolitiikan oloissa;

41. panee merkille, että maailmanlaajuinen finanssikriisi ja euroalueen ongelmat ovat korostaneet kansantalouksien keskinäistä riippuvuutta sekä EU:ssa että sen ulkopuolella; painottaa tämän vuoksi, että on tärkeää tukea talouden ja rahoitusjärjestelmän vakautta ja edistää kasvua, myös ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa; korostaa, että näissä vaikeissa oloissa näille valtioille on tarjottava asianmukaista ja paremmin kohdennettua liittymistä edeltävää taloudellista tukea; panee merkille komission ehdotuksen uudesta liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, johon sisältyy rahoitustuen lisääminen vuosien 2014–2020 rahoituskehyksissä; painottaa tämän osalta tarvetta yksinkertaistaa ja nopeuttaa menettelyjä sekä vahvistaa edunsaajamaiden hallinnollisia valmiuksia, jotta voidaan varmistaa laaja osallistuminen EU:n ohjelmiin ja tuen hyödyntämiskyvyn vahvistaminen; huomauttaa tuovansa kokonaisuudessaan esille kantansa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisessa menettelyssä; korostaa kansallisen finanssivakauden tärkeyttä ja EU:n entistä suurempaa keskittymistä talouden ohjaamiseen; suosittaa, että julkisen talouden vakautta olisi käsiteltävä asianmukaisesti liittymisprosessissa;

42. korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet perustuvat yleisiin periaatteisiin, jotka ovat tehokkaasti edistäneet taloudellista hyvinvointia; suosittaa näin ollen, että lippulaivahakkeiden edistyminen sisällytetään liittymistä edeltävään vuoropuheluun ja että etenemistä kannustetaan lisärahoituksella; katsoo, että vähähiilinen kasvumalli ansaitsee osakseen erityistä huomiota ja että sitä olisi sovellettava aktiivisesti laajentumisprosessin yhteydessä;

43. kehottaa harjoittamaan avunantajien välistä jatkuvaa vuoropuhelua ja tarvittaessa käyttämään soveltuvia rakenteita avun koordinoimiseksi ja hallinnoimiseksi; kehottaa tutkimaan tarkemmin mahdollisuutta käyttää koordinointia edellyttäviä innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten liittymistä valmistelevaa tukivälinettä täydentävää Länsi-Balkanin investointikehystä, joka täydentää liittymistä valmistelevan tukivälineen hallintorakenteita ja jonka tavoitteena on houkutella, keskittää ja kanavoida tukea ensisijaisille aloille; korostaa, että hankkeiden rahoittaminen käyttäen useiden eri lähteiden eli EU:n, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten varoja voi tuottaa rahoituksellista ja toimintapoliittista vipuvaikutusta, kun varmistetaan varainhoidon parhaiden käytäntöjen noudattaminen ja keskeisten toimijoiden toimien koordinointi;

°

° °

44. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin, Kosovon, Montenegron, Serbian ja Turkin hallituksille ja parlamenteille.

(1)

Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.5.2012)

ulkoasiainvaliokunnalle

laajentumisesta: politiikat, kriteerit ja EU:n strategiset edut

(2012/2025(INI))

Valmistelija: Nadezhda Neynsky

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että kokonaisvaltainen ja tulevaisuuteen suuntaava laajentumispolitiikka voisi toimia EU:n ja koko Euroopan taloudellisen kehittämisen arvokkaana strategisena välineenä, ja että sen tavoitteena olisi oltava EU:n, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten toimien sekä käytössä olevien välineiden, erityisesti liittymistä valmistelevan tukivälineen budjettien synergiaetujen luominen siten, että vältetään mahdolliset päällekkäisyydet erityisesti kireän budjettipolitiikan olosuhteissa;

2.  panee merkille liittymistä valmistelevan tukivälineen määrärahoihin ehdotetun 7,3 prosentin korotuksen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (vuosien 2007–2013 11,668 miljardista eurosta 12,520 miljardiin euroon vuosina 2014–2020 vuoden 2011 kiinteinä hintoina(1)) ja pitää myönteisenä ehdotettuja muutoksia, erityisesti avun tehostettua eriyttämistä kunkin edunsaajavaltion tarpeiden mukaisesti, tehtävien moitteettoman hoitamisen kannustamista, alakohtaista lähestymistapaa, ehtojen täyttämistä, avoimuutta ja vastuullisuutta sekä välineiden tehostettua käyttöä ja yhteistyötä kumppanien kanssa taloudellisten ja poliittisten vipuvaikutusten luomiseksi; kehottaa yksinkertaistamaan rahoitussääntöjä siten, että vähennetään hallinnollista rasitetta ja edistetään kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen osallistumista rahoitusohjelmiin; kannattaa institutionaalisten uudistusten jatkamisen ja julkisen sektorin valmiuksien kehittämisen tukemista, jotta avunsaajamaihin voidaan perustaa varojen käyttöä hallinnoivat luotettavat institutionaaliset rakenteet; korostaa johdonmukaista tarvetta tehostaa korruption torjuntaa;

3.  kehottaa komissiota valmistelemaan kunkin avunsaajan kokonaisrahoituksen säilyttämistä ennallaan; panee merkille, että tämän laskelman yhteydessä olisi otettava huomioon, että: a) liittymistä valmistelevan ohjelmoidun tuen suhde kunkin maan BKT:een ei saisi vähentyä suhteellisesti siinäkään tapauksessa, että kunkin edunsaajamaan nimittäjä (BKT) osoittaa kumulatiivista kasvua rahoituskaudella 2007–2013, b) tulevan rahoitusvälineen edunsaajavaltioiden lukumäärä vähenee Kroatian EU jäsenyyden myötä, mikä saattaa muuttaa rahoituksen jakautumista edunsaajien kesken, ja c) koska uuden välineen yhteydessä ehdotetaan muutoksia, joilla lakkautetaan maiden erottelu ehdokasasemansa perusteella, nykyistä useammat maat voivat aiemmasta poiketen saada rahoitusta, joka on osoitettu taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehittämisen aloille; suosittelee mainitussa yhteydessä, että yhtäkään avunsaajaa ei suljeta riittävän ja oikeudenmukaisen rahoituksen ulkopuolelle EU:n rahoitusvarojen riittämättömyyden perusteella eikä etenkään valmiuksien kehittämisen osalta;

4.  korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet perustuvat yleismaailmallisiin periaatteisiin, jotka ovat tehokkaasti edistäneet taloudellista hyvinvointia; suosittelee näin ollen, että lippulaivahakkeiden edistyminen sisällytetään liittymistä edeltävään vuoropuheluun ja että asiaa kannustetaan lisärahoituksella; katsoo, että vähähiilinen kasvumalli ansaitsee osakseen erityistä huomiota ja että sitä olisi sovellettava aktiivisesti laajentumisprosessin yhteydessä;

5.  korostaa kansallisen finanssivakauden ja EU:n enenevässä määrin talouden ohjaamiseen keskittymisen systeemistä merkitystä EU:n lainsäädännön soveltamisaloilla; suosittelee näin ollen, että liittymistä edeltävässä vuoropuhelussa kiinnitetään huomiota julkisen talouden vakauteen; suosittelee myös, että laajentumispolitiikan tavoitteet mukautetaan huolella vastaamaan kasvuorientoitunutta EU:n toimintaohjelmaa, joka koskee talouden uudenaikaistamista, kilpailukyvyn tehostamista, pk-yritysten toimintaolosuhteiden parantamista ja nuorisotyöttömyyden torjumista; korostaa kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten liittymisprosessiin osallistumisen merkitystä; muistuttaa, että on edistettävä kansalaisjärjestöjen osallistumista rahoitusohjelmiin;

6.  vaatii, että ehdokasvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti liittymistä edeltävän välineen tarjoamia kokemuksia ja mahdollisuuksia, jotta ne voivat parantaa hallinnollisia valmiuksiaan ja varmistaa EU:n varojen onnistuneen hyödyntämisen;

7.  kehottaa näin ollen harjoittamaan avunantajien välistä jatkuvaa vuoropuhelua ja tarvittaessa perustamaan rakenteita avun koordinoimiseksi ja hallinnoimiseksi; kehottaa tutkimaan tarkemmin innovatiivisten rahoitusvälineiden, kuten liittymistä valmistelevaa tukivälinettä täydentävän Länsi-Balkanin investointikehyksen käyttämistä, koska se tukee liittymistä valmistelevan välineen hallintorakenteita, jotta tukea voidaan houkutella, keskittää ja kanavoida ensisijaisille aloille; korostaa liittymistä valmistelevan tukivälineen varojen, kansallisten varojen, lainojen ja muiden ulkoisten rahoitusvälineiden – EU:n, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten – käyttämisen mahdollisuuden merkitystä suurissa infrastruktuurihankkeissa edellyttäen, että varmistetaan moitteeton varainhoito ja keskeisten toimijoiden toimien koordinointi;

8.  korostaa riittävän sekä liittymistä edeltävän että liittymisen jälkeen annettavan tuen merkitystä ja korostaa, että myöntämällä riittävästi tukea liittymisprosessin aikaisessa vaiheessa olisi luotava tarvittavat institutionaaliset ja taloudelliset edellytykset tuen vähentämiselle myöhemmässä vaiheessa;

9.  korostaa, että ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden on edistyttävä demokratian, ihmisoikeuksien ja sovintoprosessien aloilla, joiden olisi johdonmukaisesti oltava laajentumisprosessin ja rahoitusvälineiden ensisijaisia tavoitteita; muistuttaa tässä yhteydessä, että rahoitusavun merkitys on otettava huomioon konfliktialueiden kulttuuriperinnön entistämisessä, kun otetaan huomioon kulttuuriperinnön rooli eri etnisten ryhmien ja uskonnollisten yhteisöjen luottamuksen ja osallisuuden rakentamisessa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

10.5.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Francesca Balzani, Zuzana Brzobohatá, Göran Färm, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Ivars Godmanis, Lucas Hartong, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, George Lyon, Claudio Morganti, Juan Andrés Naranjo Escobar, Nadezhda Neynsky, Dominique Riquet, Derek Vaughan, Angelika Werthmann

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alexander Alvaro, Paul Rübig, Peter Šťastný, Georgios Stavrakakis

(1)

Kaikki tässä lausunnossa käytetyt luvut perustuvat Euroopan komission talousarvion pääosaston laskelmiin.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

13.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

62

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Bastiaan Belder, Elmar Brok, Jerzy Buzek, Tarja Cronberg, Mário David, Michael Gahler, Marietta Giannakou, Ana Gomes, Andrzej Grzyb, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Liisa Jaakonsaari, Anneli Jäätteenmäki, Jelko Kacin, Ioannis Kasoulides, Tunne Kelam, Nicole Kiil-Nielsen, Maria Eleni Koppa, Andrey Kovatchev, Paweł Robert Kowal, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Eduard Kukan, Ryszard Antoni Legutko, Krzysztof Lisek, Ulrike Lunacek, Mario Mauro, Willy Meyer, Francisco José Millán Mon, Alexander Mirsky, María Muñiz De Urquiza, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Raimon Obiols, Ria Oomen-Ruijten, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Bernd Posselt, Hans-Gert Pöttering, Cristian Dan Preda, Libor Rouček, Tokia Saïfi, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Nikolaos Salavrakos, György Schöpflin, Werner Schulz, Adrian Severin, Marek Siwiec, Sophocles Sophocleous, Charles Tannock, Sir Graham Watson, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Charalampos Angourakis, Jean-Jacob Bicep, Andrew Duff, Hélène Flautre, Kinga Gál, Elisabeth Jeggle, Jean Roatta, Helmut Scholz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Margrete Auken, Spyros Danellis, Georgios Koumoutsakos

Päivitetty viimeksi: 11. lokakuuta 2012Oikeudellinen huomautus