MIETINTÖ liuskekaasun ja -öljyn teollisista, energia- ja muista näkökohdista

25.9.2012 - (2011/2309(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Valmistelija: Niki Tzavela

Menettely : 2011/2309(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0284/2012
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0284/2012
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

liuskekaasun ja -öljyn teollisista, energia- ja muista näkökohdista

(2011/2309(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 194 artiklan, jonka mukaan sen unionin toimenpiteitä koskevia määräyksiä sovelletaan energia-alalla tämän kuitenkaan rajoittamatta muun muassa perussopimusten muiden määräysten, erityisesti 192 artiklan 2 kohdan, soveltamista,

–   ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman "Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2010"[1],

–   ottaa huomioon 29. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n yhteisen kannan muodostamisesta ennen Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssia (Rio+20)[2],

–   ottaa huomioon 30. toukokuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä[3],

–   ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 994/2010 toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja direktiivin 2004/67/EY kumoamisesta[4],

–   ottaa huomioon liuskekaasun kehitykseen liittyvän EU:n lainsäädännön, muun muassa seuraavat: tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27. kesäkuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/337/ETY[5]; direktiivi 2001/42/EY tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista[6]; direktiivi 2006/21/EY kaivannaisteollisuuden jätehuollosta[7]; direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista[8]; asetus 1907/2006/EY kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelyistä[9]; direktiivi 98/8/EY kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta[10]; direktiivi 96/82/EY vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta[11]; ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21. huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY[12]; teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24. marraskuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU[13], kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY[14] ja jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY[15],

–   ottaa huomioon 4. helmikuuta 2011 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon neuvoston 24. marraskuuta 2011 esittämät päätelmät EU:n energiapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden vahvistamisesta,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon energia-alan etenemissuunnitelmasta 2050[16],

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen 1364/2006/EY kumoamisesta[17],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A7-0284/2012),

A. ottaa huomioon, että kansainvälisen energiajärjestön arvion mukaan maailman liuskeen nesteyttämiskapasiteetti nousee vuoden 2011 380 miljardista kuutiometristä 540 miljardiin kuutiometriin vuonna 2020;

B.  ottaa huomioon, että EU:n perussopimusten mukaan jäsenvaltioilla on oikeus päättää itse omasta energialähteiden yhdistelmästään;

C. huomauttaa, että liuskekaasun kehityksellä voi olla merkittävä vaikutus maakaasumarkkinoiden dynamiikkaan ja hintoihin;

D. ottaa huomioon, että hydraulisessa murtamisessa käytettävät kemikaalit on rekisteröitävä Euroopan kemikaalivirastossa eikä niitä voida hyväksyä ellei ole varmistettu, että ne eivät aiheuta ympäristöhaittoja tai että haittoja lievennetään (REACH-asetuksen mukaisesti);

E.  ottaa huomioon, että epätavanomainen kaasu tiheän kaasun, liuskekaasun ja kivihiilikerrostumametaanin muodossa muodostaa jo yli puolet Yhdysvaltojen kaasuntuotannosta ja että liuskekaasun tuotanto kasvaa eniten;

F.  ottaa huomioon, että Virossa tuotetaan jo öljyä liuskeesta ja Pariisin altaan öljyliuske-esiintymiä tutkitaan;

Energianäkökohdat

Potentiaaliset resurssit

1.  huomauttaa, että Euroopan liuskekaasuresursseista on tehty eri arvioita muun muassa Yhdysvaltain energiatiedotusviraston sekä kansainvälisen energiajärjestön (IEA) toimesta ja että monilla jäsenvaltioilla on varantoja; toteaa, että vaikka nämä arviot ovat luonteeltaan epätarkkoja, ne osoittavat mahdollisesti merkittävien omien energiaresurssien olemassaolon, vaikka kaikkia esiintymiä ei välttämättä olekaan taloudellisesti kannattavaa louhia; toteaa myös, että joillakin jäsenvaltioilla on öljyliuskevarantoja ja että muita epätavanomaisia öljyvaroja on tutkittava vielä laajemmin;

2.  katsoo, että poliittisilla päättäjillä olisi oltava käytössä tarkempia, ajantasaisia ja kattavia tieteellisiä tietoja, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja; on siksi samaa mieltä Eurooppa-neuvoston kanssa siitä, että Euroopan potentiaali liuskekaasu- ja öljyliuskeresurssien kestävään tuotantoon ja käyttöön olisi arvioitava ja kartoitettava vaarantamatta vesivarojen saatavuutta ja laatua, jotta toimitusvarmuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa; suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden tekemiin arviointeihin ja kannustaa niitä jatkamaan työtään ja pyytää komissiota osallistumaan liuskekaasun ja liuskeöljyn varantojen potentiaalin arvioimiseen EU:ssa kokoamalla tuloksia jäsenvaltioiden arvioinneista ja saatavilla olevista etsintähankkeiden tuloksista sekä analysoimalla ja arvioimalla kotimaisen liuskekaasutuotannon teollisia, taloudellisia sekä energiaan, ympäristöön ja terveyteen liittyviä näkökohtia;

Energiamarkkinat

3.  huomauttaa, että liuskekaasun suosion kasvulla Yhdysvalloissa on jo ollut merkittävä myönteinen vaikutus maakaasumarkkinoiden sekä kaasun ja sähkön hintoihin erityisesti siksi, että sen ansiosta Yhdysvaltain markkinoille tarkoitettua nesteytettyä maakaasua on ohjattu muualle; panee merkille, että spot-hinnat ovat Yhdysvalloissa laskeneet historiallisen alhaiselle tasolle, mikä laajentaa hintakuilua Yhdysvaltojen ja pitkäaikaisten sopimusten sitoman Euroopan välillä, ja että tällä on vaikutusta Euroopan talouksien ja teollisuuden kilpailukykyyn;

4.  panee merkille, että Yhdysvaltojen energiatiedotusviraston mukaan Yhdysvaltojen oman tuotannon arvioidaan olevan 46 prosenttia kaasutarjonnasta vuoteen 2035 mennessä;

5.  huomauttaa, että kaasun hinnat laskevat Yhdysvalloissa edelleen, mikä aiheuttaa lisää kilpailuhaasteita EU:lle;

6.  huomauttaa, että kaasumarkkinoiden globalisoituessa ja niiden kytkentöjen lisääntyessä liuskekaasun kehitys lisää kaasualan maailmanlaajuista sisäistä kilpailua ja sillä on näin ollen jatkossakin suuri merkitys hintoihin; huomauttaa, että liuskekaasu auttaa vahvistamaan asiakkaiden asemaa suhteessa kaasuntoimittajiin ja että sen pitäisi näin ollen laskea hintoja;

7.  panee merkille, että toisaalta tarvitaan merkittäviä investointeja poraamiseen sekä kaasun ja murtamisnesteen varastointiin, kuljetuksiin ja jalostukseen liittyvien infrastruktuurien kehittämiseen ja että ne kuuluvat kokonaisuudessaan teollisuuden vastuulle;

8.  kehottaa komissiota käsittelemään – kaasumarkkinoiden kehityksen ja Euroopassa yhä enenevässä määrin siirtokeskuksiin perustuvan hinnoittelun valossa – seuraavassa EU–USA-energianeuvoston kokouksessa liuskekaasun maailmanlaajuisen kehityksen potentiaalista vaikutusta nesteytetyn maakaasun (LNG) markkinoihin ja maailmanlaajuisen nesteytetyn maakaasun kaupan mahdollisten rajoitusten poistamista;

9.  korostaa, että EU:n tasolla liuskekaasun etsintään ja/tai talteenottoon sovelletaan toissijaisuusperiaatetta energiavalikoimaa koskevien ratkaisujen osalta; panee kuitenkin merkille, että liuskekaasun etsinnällä voi olla rajat ylittävä ulottuvuus, varsinkin kun poraus toteutetaan lähellä toisen jäsenvaltion maarajaa tai jos se vaikuttaa useamman kuin yhden valtion pohjavesiin, ilmaan tai maaperään; vaatii kaikkien liuskekaasun etsintään liittyvien teknisten ja ympäristöä koskevien seikkojen täysimääräistä ilmoittamista sekä asianmukaista yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa ennen käyttöoikeuksien myöntämistä ja niiden voimassaoloaikana;

10. panee merkille, että maakaasun käyttö koko maailmassa on kasvussa ja että Eurooppa on edelleen yksi alueista, joilla kaasuntuonnin tarve on suurin; panee merkille, että kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan kotimaisen kaasuntuotannon oletetaan vähenevän Euroopassa samalla, kun kysyntä kasvaa, mikä nostaa tuontimäärän noin 450 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2035 mennessä; toteaa näin ollen liuskekaasun maailmanlaajuisen tuotannon tärkeän aseman energiavarmuuden ja energialähteiden ja energiantoimittajien monipuolisuuden takaamisessa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; on tietoinen siitä, että liuskekaasun kotimainen tuotanto voi tarjota joillekin jäsenvaltioille mahdollisuuden monipuolistaa niiden kaasuntoimitusten lähteitä entisestään, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden riippuvuus maakaasun tuonnista kolmansista maista; toteaa, että Yhdysvaltojen liuskekaasutuotannon lisääntymisen seurauksena Euroopan saatavilla on nyt enemmän nesteytettyä maakaasua ja että lisääntyvän kotimaisen maakaasutarjonnan ja nesteytetyn maakaasun paremman saatavuuden yhdistelmä tarjoaa houkuttelevia vaihtoehtoja kaasutoimitusten monipuolistamiselle;

11. painottaa kuitenkin, että on keskeisen tärkeää toteuttaa muita toimitusvarmuutta koskevia pitkän aikavälin toimenpiteitä ja politiikkoja, joita ovat esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käytön merkittävä lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö niin, että samalla varmistetaan infrastruktuuri ja varastointilaitokset, monipuolistetaan toimitus- ja siirtoreittejä ja luodaan luotettavia kumppanuuksia toimittaja-, kauttakulku- ja kuluttajamaiden kanssa avoimuuden, molemminpuolisen luottamuksen ja syrjimättömyyden pohjalta energiaperuskirjan ja EU:n kolmannen energiapaketin periaatteiden mukaisesti;

12. toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen, että se esittäisi vuoden 2012 loppuun mennessä analyysin EU:n ja maailman kaasumarkkinoiden tulevaisuudesta, myös jo suunniteltujen kaasuinfrastruktuurihankkeiden (kuten eteläisen käytävän yhteydessä kehitettyjen hankkeiden) ja uusien LNG-terminaalien vaikutuksista, liuskekaasun vaikutuksista Yhdysvaltojen kaasumarkkinoihin (erityisesti LNG:n tuontitarpeeseen) sekä liuskekaasun mahdollisen kehityksen vaikutuksista EU:ssa kaasutoimitusten varmuuteen ja hintoihin tulevaisuudessa; katsoo, että analyysissa on otettava huomioon ja käytettävä lähtökohtana infrastruktuurien tämänhetkistä tilannetta ja EU:n vuodeksi 2020 asettamia hiilidioksiditavoitteita; painottaa, että kaikkia asianomaisia toimijoita on kuultava;

13. painottaa, että täysin toimivat, toisiinsa liittyvät ja yhdennetyt EU:n energian sisämarkkinat ovat myös keskeisen tärkeät, jotta voidaan muun muassa saada täysi hyöty mahdollisesta liuskekaasun tuotannosta EU:ssa ilman että tästä koituisi kielteisiä vaikutuksia tämän tyyppisten kaivosten läheisyydessä sijaitseville yhteisöille ja ympäristölle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään tarmokkaasti tähän tavoitteeseen erityisesti varmistamalla sujuva siirtyminen EU:n kolmannen sisäisen energiamarkkinapaketin sekä energiainfrastruktuuripaketin vaatimuksiin sekä niiden soveltaminen, jotta EU:n energian tukkumarkkinat voidaan yhdenmukaistaa vuoteen 2014 mennessä;

Siirtyminen hiilettömään talouteen

14. katsoo, että liuskekaasulla on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä merkitystä EU:ssa, sillä se auttaa saavuttamaan EU:n tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoteen 1990 verrattuna osana kaikilta teollisuusmailta edellytettäviä vähennyksiä samalla, kun varmistetaan energiansaannin varmuus ja kilpailukyky, mikä on vuoteen 2050 ulottuvan energia-alan etenemissuunnitelman perusta;

15. on samaa mieltä komission kanssa siitä, että kaasu on merkittävässä asemassa energiajärjestelmän muuttamisessa, kuten edellä mainitussa etenemissuunnitelmassa todetaan, koska se on nopea, väliaikainen ja kustannustehokas keino vähentää riippuvuutta muista saastuttavammista fossiilisista polttoaineista ennen siirtymistä täysin kestävään vähähiiliseen sähköntuotantoon ja se vähentää samalla kasvihuonekaasupäästöjä; katsoo, että liuskekaasu voisi olla keskeisessä asemassa erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa käytetään tällä hetkellä suuria määriä hiiltä sähköntuotantoon, jos vaikutustenarvioinneissa todetaan, ettei hyödyntämisellä ole kielteisiä vaikutuksia ympäristöön eikä etenkään pohjavesiin eikä läheisiin paikallisiin yhteisöihin;

16. kehottaa komission yhteistä tutkimuskeskusta saattamaan pikaisesti päätökseen liuskekaasun etsinnän ja tuotannon aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen täyden elinkaarianalyysin, jotta ne otetaan asianmukaisesti huomioon tulevaisuudessa, koska kattavia eurooppalaisia tietoja liuskekaasun hiilijalanjäljestä ei ole;

17. huomauttaa myös, että tietyt uusiutuvan energian muodot, esimerkiksi tuulivoima, ovat vaihtelevia ja vaativat tuekseen tai tasapainottamaan luotettavaa ja joustavaa energiateknologiaa; katsoo, että maakaasu, liuskekaasu mukaan lukien, voisi olla yksi tähän tarkoitukseen sopiva vaihtoehto monien muiden vaihtoehtojen joukossa, joita ovat yhteenliitäntöjen suurempi määrä, entistä parempi hallinnointi ja valvonta älykkäiden verkkojen avulla kaikilla verkoston tasoilla sekä energian varastointi ja kysynnän hallinta; tunnustaa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin merkityksen varmistettaessa kaasun energialähteenä käytön kestävyys pitkällä aikavälillä;

18. pyytää komissiota analysoimaan hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin taloudellisia näkökohtia kaasun osalta tekniikan kehittämisen ja hyödyntämisen vauhdittamiseksi; pyytää komissiota myös tutkimaan, millaisia vaikutuksia hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikalla todennäköisesti on joustavuuteen käytettäessä kaasua sähköntuotantoon ja näin sen merkitykseen uusiutuvien energialähteiden tukemisessa;

19. kehottaa komissiota arvioimaan energia-alan etenemissuunnitelman 2050 strategian mukaisesti epätavanomaisen kaasun taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia ja mahdollisuuksia EU:ssa niin, että otetaan mahdollisuuksien mukaan oppia alaan liittyvistä USA:n kokemuksista ja sääntelystä, mutta kehottaa ottamaan samalla huomioon, että epätavanomaisen kaasun käytön laajuus EU:ssa jää lopulta markkinoiden päätettäväksi ja riippuu jäsenvaltioiden EU:n pitkän ajanjakson ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden yhteydessä tekemistä päätöksistä;

20. kehottaa viranomaisia laatimaan alueellisia maanalaisia vaikutuksia koskevan arvioinnin varojen kohdentamisen optimoimiseksi geotermisen energian, liuskekaasun ja muiden maanalaisten resurssien kesken niin, että yhteiskunnalle koituva hyöty voidaan maksimoida;

21. pyytää komissiota antamaan Euroopan ympäristökeskuksen tehtäväksi laatia täysimääräinen tieteellinen ympäristöanalyysi liuskekaasun ja -öljyn etsinnän ja käytettävissä olevien tekniikoiden mahdollisista vaikutuksista;

Epätavanomaisen öljyn ja kaasun teolliset ja taloudelliset näkökohdat

Teollisuusympäristö

22. muistuttaa, että Yhdysvalloissa tapahtuneella liuskekaasun tuotannon valtavalla kasvulla on tukenaan vakiintunut teollisuusympäristö, muun muassa riittävä määrä laitteistoja, tarvittava työvoima sekä kokenut ja hyvin varustettu palveluala; on tietoinen siitä, että EU:ssa kuluu aikaa siihen, että tarvittava palveluala kehittää riittävän kapasiteetin ja että yritykset hankkivat tarvittavat laitteistot ja kokemuksen, jotka mahdollistavat liuskekaasun korkeatasoisen kestävän tuotannon, mikä myös todennäköisesti nostaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä; kannustaa alan EU:ssa toimivia ja yhdysvaltalaisia yrityksiä yhteistyöhön vihreän loppuunsaattamisen, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden sekä ympäristöystävällisten teollisuusprosessien soveltamiseksi sekä kustannusten vähentämiseksi; katsoo, että odotusten liuskekaasun kehityksen nopeudelle EU:ssa tulisi olla realistisia ja että mahdollinen kaupallinen talteenotto on käynnistettävä asteittain, jotta vältetään taloudelliset nousu- ja laskukierteet, joilla on merkittäviä kielteisiä paikallisia vaikutuksia;

23. korostaa, että tarvitaan vakaa sääntelykehys sekä oikeanlaisen ympäristön luomiseksi, jotta kaasuyhtiöt investoivat tarvittavaan infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen, että markkinoiden vääristymisen torjumiseksi;

24. kehottaa liuskekaasun kehityksestä kiinnostuneita jäsenvaltioita lisäämään vaadittavat taidot yleisiin koulutusjärjestelmiinsä tarvittavan koulutetun työvoiman hankkimiseksi;

25. korostaa, että on tärkeää tukea liuskekaasualan kehitystä luomalla tarvittava infrastruktuuri erityisesti putkistojen osalta, kunhan liuskekaasun talteenottohankkeiden taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on taattu;

26. korostaa, että liuskekaasun ja -öljyn mahdollinen etsintä ei koske pelkästään Eurooppaa ja että uusien öljy- ja kaasuresurssien kehittämiseen keinona parantaa taloudellista ja energia-alan kilpailukykyä kohdistuu suuri mielenkiinto monissa valtioissa ja monilla alueilla Aasiassa, Pohjois-Amerikassa, Afrikassa ja Australiassa; korostaa tarvetta sisällyttää liuskekaasu ja -öljy EU:n kahdenväliseen vuoropuheluun ja kumppanuuksiin epätavanomaisia resursseja jo kehittävien tai niiden kehittämisestä ja/tai käytöstä kiinnostuneiden valtioiden kanssa asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi;

27. huomauttaa, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikoissa on otettava huomioon investointien esteet liuskekaasun kehitykselle EU:ssa ja käsiteltävä niitä;

28. korostaa tarvetta suhtautua avoimesti kaikkeen uuteen tulevaan tekniikkaan energiatutkimuksen alalla; vaatii lisää tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka koskee välineitä ja tekniikoita ja muun muassa hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, jotta voidaan tutkia epätavanomaisen kaasun entistä kestävämmän ja turvallisemman kehityksen mahdollisuutta; tunnustaa siksi merkittävän vaikutuksen, joka kaasualan teknologialla ja innovoinnilla voi olla EU:n taitopohjaan ja kilpailukykyyn;

29. panee merkille teknologisen kehityksen Itävallassa, missä teollisuus ehdottaa pelkästään vettä, hiekkaa ja maissitärkkelystä sisältävien murtamisnesteiden käyttöä; suosittaa, että muut jäsenvaltiot ja komissio tarkastelevat mahdollisuutta ottaa talteen liuskekaasua ilman kemikaaleja, ja pyytää tutkimaan ja kehittämään edelleen sellaisia tekniikoita ja/tai käytäntöjä, joilla lievennetään mahdollisia ympäristövaikutuksia;

30. pyytää komissiota esittämään suosituksia kaikkien EU:n kaasukaivojen osalta metaanin hajapäästöjen vähentämiseksi;

Lisensointikehys

31. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan vankan sääntelykehyksen ja varmistamaan, että ne ottavat käyttöön tarvittavat hallinnolliset ja seurantaresurssit liuskekaasun kestävälle kehitystoiminnalle ottaen huomioon myös EU:n ympäristöä ja ilmastonsuojelua koskevan lainsäädännön asettavat vaatimukset; muistuttaa, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kullakin jäsenvaltiolla on oikeus päättää omalta kohdaltaan öljyn ja liuskekaasun etsinnästä;

32. huomauttaa, että liuskekaasun etsintää koskevaa nykyistä lisenssijärjestelmää säännellään yleisellä kaivostoimintaa tai hiilivetyjä koskevalla lainsäädännöllä; toteaa, että 8. marraskuuta 2011 julkaistun komissiolle esitetyn epätavanomaisia kaasuja koskevan lopullisen raportin sekä 26. tammikuuta 2012 päivätyn komission valmisteleman liuskekaasuhankkeisiin sovellettavaa EU:n ympäristölainsäädäntöä koskevan saatekirjeen mukaan EU:n lainsäädäntö kattaa riittävällä tavalla kaikki liuskekaasun lisensseihin, varhaiseen etsintään ja tuotantoon liittyvät näkökohdat; panee kuitenkin merkille, että liuskekaasun laaja-alainen talteenotto voi edellyttää kaiken asiaa koskevan EU:n nykyisen ympäristölainsäädännön kattavaa mukauttamista REACH-asetus mukaan lukien, jotta se kattaisi epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden talteenoton erityispiirteet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioiden viranomaisia tarkistamaan viipymättä sääntelypuitteet ja tarvittaessa parantamaan niitä, jotta voidaan varmistaa niiden sopivuus liuskekaasu- ja liuskeöljyhankkeille erityisesti siksi, että voidaan valmistautua mahdolliseen tulevaan kaupallisen tason tuotantoon Euroopassa sekä puuttua ympäristövaaroihin;

33. painottaa, että on tärkeää huolehtia avoimuudesta ja kuulla yleisöä erityisesti kaasun etsintää koskevan uuden lähestymistavan käyttöönoton yhteydessä; huomauttaa, että tietyissä jäsenvaltioissa ei järjestetä julkisia kuulemisia lupien myöntämisvaiheessa; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan lainsäädäntöään sen tutkimiseksi, otetaanko tämä näkökulma riittävästi huomioon, sekä soveltamaan täysimääräisesti Århusin sopimuksen määräyksiä ja vastaavia unionin lainsäädännön säännöksiä;

34. katsoo, että liuskekaasuhankkeita käynnistävien jäsenvaltioiden tulisi käyttää keskitettyjä asiointipisteitä lupiin ja lisensointiin sekä ympäristösäännösten (myös pakollisten ympäristövaikutusten arviointien) noudattamisen tarkistamiseen, mikä on tavallinen käytäntö tietyissä jäsenvaltioissa kaikkien energiahankkeiden osalta;

35. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan siten, että liuskekaasun hyödyntämiselle myönnettäviä toimilupia koskevan lainsäädännön mukauttaminen edellyttää aina paikallisviranomaisten lausuntoa;

Yleinen mielipide ja parhaat käytännöt

Yleinen mielipide

36. tietää hyvin, että yleinen mielipide liuskekaasun kehityksestä vaihtelee eri jäsenvaltioissa ja että kielteiset asenteet voivat johtua tiedon puutteesta tai vääristä tiedoista; vaatii parempaa, avointa ja objektiivista yleisölle tiedottamista liuskekaasuun liittyvistä toimista ja tukee portaalien luomista, jotta tällaisista hankkeista voidaan julkaista tietoja kattavasti; kehottaa liuskekaasun louhintaa EU:ssa harkitsevia yrityksiä antamaan täydet tiedot toiminnastaan, kuulemaan paikallisia yhteisöjä ja paikallisviranomaisia ennen poraamisen aloittamista ja julkistamaan tiedot kaikista kemikaaleista, joita ne käyttävät hydraulisessa murtamisessa, ja ilmoittamaan käytetyt pitoisuudet, kun liuske-esiintymä on ensin arvioitu;

37. katsoo, että paras tapa varmistaa paikallisyhteisöjen järkevä ja oikea-aikainen osallistuminen on pakollinen ympäristövaikutusten arviointi, korkean tason avoimuus ja julkiset kuulemiset ehdotettujen liuskekaasuhankkeiden osalta hankkeen kestosta ja laajuudesta riippumatta;

38. huomauttaa, että EU:n liuskekaasualan toimijoille on erityisen tärkeää luoda vahvat suhteet paikallisiin yhteisöihin toimintansa kaikissa vaiheissa, koska EU:ssa on suurempi asukastiheys kuin Yhdysvalloissa ja koska Euroopan maanomistajat eivät omista maanalaisia luonnonvaroja eivätkä näin ollen hyödy suoraan niiden louhinnasta kuten Yhdysvalloissa; kehottaa tämän osalta perustamaan kehyksiä, jotka ovat teollisuuden kannalta kilpailukykyisiä, mutta sallivat samalla myös kansallisten ja paikallisten yhteisöjen hyötyvän liuskekaasuvaroista; kehottaa liuskekaasuyhtiöitä myös ottamaan käyttöön vastuulliset yhteisökäytännöt, varmistamaan paikallisten yhteisöjen liuskekaasun kehittämisestä saama hyöty, varmistamaan "saastuttaja maksaa" -periaatteen soveltamisen ja kattamaan kaikista suoraan tai epäsuorasti aiheuttamistaan vahingoista aiheutuvat kustannukset;

39. toteaa, että olisi tärkeää käydä kansalaisyhteiskunnan kanssa saatavilla olevien tieteellisten todisteiden pohjalta sekä etukäteen että seurantavaiheen aikana avointa vuoropuhelua, jossa käsitellään selkeästi kaasuvuotoja sekä liuskekaasun hyödyntämisen vaikutuksia pohjavesiin, maisemaan, maatalouteen ja matkailualaan; muistuttaa, että EU:n vuoden 2012 talousarviossa on määräraha, joka on tarkoitettu pilottihankkeiden ja muiden tukitoimien rahoittamiseen, jotta voidaan edistää tällaista vuoropuhelua; katsoo, että tämä olisi järjestettävä puolueettomasti ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, mukaan lukien kansallisten viranomaisten, paikallisten yhteisöjen, suuren yleisön, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa;

40. painottaa liuskekaasu- ja öljyliuskealan toimintaan osallistuvien öljy- ja kaasuyhtiöiden avoimen yrityshallinnon merkitystä;

Parhaat käytännöt

41. painottaa, että on tärkeää soveltaa liuskekaasun hankkimiseen ja tuotantoon korkeimpia turvallisuusnormeja, parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ja parhaita toimintatapoja sekä parantaa tekniikoita ja käytäntöjä jatkuvasti ja minimoida kielteiset vaikutukset; pitää tässä suhteessa tärkeänä, että varmistetaan merkittävät sijoitukset tutkimukseen ja kehittämiseen teollisuuden taholta; on tyytyväinen IEA:n sekä öljyn- ja kaasuntuottajien yhdistysten aloitteisiin parhaiden käytäntöjen vahvistamiseksi liuskekaasun ja -öljyn etsinnän ja tuotannon osalta;

42. katsoo, että huoliin liuskekaasun kehittämisen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista vesivarojen osalta kaivovuotojen vuoksi voidaan vastata ottamalla käyttöön parhaat käytännöt kaivojen kehittämisessä ja rakentamisessa erityisesti koteloinnin, sementoinnin ja paineen hallinnan osalta sekä painetestaamalla sementoidut koteloinnit ja käyttämällä uusinta CBL-tekniikkaa varmistamaan muodostelmien eristys; kehottaa jäsenvaltioita myös paikalla tehtävin tarkistuksin varmistamaan, että näitä käytäntöjä noudatetaan liuskekaasun kehittämisessä;

43. painottaa, että kun kehitetään selkeisiin asetuksiin perustuvia parempia tekniikoita ja käytäntöjä, toimijat ja palvelualat voivat parantaa liuskekaasuhankkeiden yleistä hyväksyntää ja myös saada liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa vientimahdollisuuksia, kun otetaan huomioon epätavanomaisen kaasun etsinnän maailmanlaajuiset ympäristöhaasteet; suosittaa tämän vuoksi, että jäsenvaltiot ottavat huomioon IEA:n kattavassa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevassa viiteasiakirjassa esittämät suositukset hydraulisesta murtamisesta heti, kun ne ovat saatavilla;

44. korostaa, että tarvitaan erittäin korkeat turvallisuus- ja ympäristönormit ja säännölliset tarkastukset kaivon rakentamisen ja hydraulisen murtamisen turvallisuuden kannalta keskeisissä vaiheissa; painottaa erityisesti sitä, että toimijoiden olisi vähennettävä tuuletusta ja soihdutusta ja otettava talteen kaasu, kerättävä hajapäästöt sekä kierrätettävä ja käsiteltävä jätevedet; kehottaa EU:ta ottamaan mallia liuskekaasuun sovellettavista Yhdysvaltojen johtavista ympäristönormeista asettamalla murtamiselle selkeät ilmanpuhtausnormit, jotka velvoittavat yritykset ottamaan talteen metaanin ja muut saastekaasupäästöt, kuten Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto on tehnyt;

45. kehottaa lisäksi liuskekaasualan toimijoita testaamaan kaivojensa lähistöllä sijaitsevat talousvesikaivot sekä ennen tuotantoa että sen aikana ja julkistamaan tulokset helposti saatavalla, ymmärrettävällä ja avoimella tavalla;

46. painottaa sen tärkeyttä, että toimijat puhdistavat ja kunnostavat käyttämänsä maan ja suorittavat toiminnan jälkeistä seurantaa toimiensa päättymisen jälkeen;

47. kehottaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja tietoja EU:n jäsenvaltioiden välillä ja myös EU:n, Yhdysvaltain ja Kanadan välillä; kannustaa erityisesti kumppanuuksien muodostamiseen niiden eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten kaupunkien ja kuntien välille, joista on löydetty liuskekaasua; painottaa, että on tärkeää siirtää liuskekaasun kehittämistä koskevaa tietämystä teollisuudelta paikallisille yhteisöille;

48. vaatii liuskekaasu- ja öljyteollisuutta soveltamaan yhdenmukaisesti korkeimpia ympäristö- ja turvallisuusnormeja riippumatta siitä, missä päin maailmaa yhtiöt toimivat; pyytää komissiota tutkimaan asianmukaisia mekanismeja sen varmistamiseksi, että EU:ssa toimivat yritykset toimivat maailmanlaajuisesti tiukimpien normien mukaan; katsoo, että tällä alalla myös yritysten vastuun olisi oltava keskeisessä asemassa ja että jäsenvaltion lupajärjestelyissä olisi lupien myöntämisen yhteydessä otettava huomioon yrityksille eri puolilla maailmaa tapahtuneet onnettomuudet edellyttäen, että tällaiset onnettomuudet on tutkittu perusteellisesti;

49. painottaa lausuntojen saamiseksi ja puhtaisiin liuskekaasun tuotantoteknologioihin liittyvien hyvien käytäntöjen käyttöönottamiseksi perustettavien riippumattomien teollisuuden ja tieteen edustajien foorumien toimien tukemisen ja rahoittamisen merkitystä;

50. muistuttaa, että "saastuttaja maksaa" -periaatetta on sovellettava aina liuskekaasuun ja ‑öljyyn liittyviin toimiin erityisesti jätevesien käsittelyn osalta ja että yritysten on oltava täysimääräisesti vastuussa mahdollisesti suoraan tai välillisesti aiheuttamistaan vahingoista; kehottaa komissiota arvioimaan tarvetta esittää ehdotuksia hydraulisen murtamisen ja muiden liuskekaasun talteenottoon liittyvien toimien sisällyttämiseksi nimenomaisesti ympäristövastuuta koskevaan direktiiviin sekä velvoittamaan liuskekaasualan toimijat huolehtimaan pakollisista taloudellisista turvajärjestelyistä tai vakuutusvaatimuksista siltä varalta, että niiden toiminta aiheuttaa ympäristöhaittoja, oikeusvarmuuden takaamiseksi asianomaisten alueiden väestölle;

51. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

  • [1]  P7_TA(2010) 0441.
  • [2]  P7_TA(2011) 0430.
  • [3]  EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.
  • [4]  EUVL L 295, 12.11.2010, s. 1.
  • [5]  EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40.
  • [6]  EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.
  • [7]  EUVL L 102, 11.4.2006, s. 15.
  • [8]  EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.
  • [9]  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
  • [10]  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.
  • [11]  EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13.
  • [12]  EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56.
  • [13]  EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.
  • [14]  EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.
  • [15]  EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136.
  • [16]  COM(2011)0885.
  • [17]  COM(2011)0658.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

18.9.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

23

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Jürgen Creutzmann, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Vicky Ford, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, Jacky Hénin, Edit Herczog, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Béla Kovács, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Catherine Trautmann, Ioannis A. Tsoukalas, Niki Tzavela, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Antonio Cancian, António Fernando Correia de Campos, Ioan Enciu, Satu Hassi, Roger Helmer, Jolanta Emilia Hibner, Ivailo Kalfin, Zofija Mazej Kukovič, Mario Pirillo, Vladimír Remek, Algirdas Saudargas, Hannu Takkula

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Morten Løkkegaard, Indrek Tarand