Menettely : 2013/2062(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0391/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0391/2013

Keskustelut :

PV 09/12/2013 - 27
CRE 09/12/2013 - 27

Äänestykset :

PV 10/12/2013 - 9.3

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0547

MIETINTÖ     
PDF 343kWORD 173k
15. marraskuuta 2013
PE 513.268v02-00 A7-0391/2013

CARS 2020 -toimintasuunnitelmasta: Vahva, kilpailukykyinen ja kestävä eurooppalainen autoteollisuus

(2013/2062(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Franck Proust

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

CARS 2020 -toimintasuunnitelmasta: Vahva, kilpailukykyinen ja kestävä eurooppalainen autoteollisuus

(2013/2062(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVII osaston 173 artiklan (entinen EY:n perustamissopimuksen 157 artikla), joka käsittelee unionin teollisuuspolitiikkaa ja jossa nimenomaisesti mainitaan unionin teollisuuden kilpailukyky,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon ”CARS 2020: Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista autoteollisuutta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2012)0636),

–   ottaa huomioon korkean tason CARS 21 -ryhmän kertomukset, joissa tarkastellaan Euroopan unionin autoteollisuuden kilpailukykyä ja kestävää kasvua (2012)(1) ja kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehystä 2000-lukua varten (2006)(2),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

–   ottaa huomioon 10. ja 11. joulukuuta 2012 järjestetyn kilpailukykyneuvoston päätelmät unionin teollisuuden ja erityisesti autoteollisuuden tilanteesta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7-0391/2013),

A. katsoo, että autoteollisuus on samalla paitsi merkittävä teollisuuden tuotantoketjun osa se myös edistää kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä EU:ssa;

B.  katsoo, että huolimatta nykyisestä ennennäkemättömästä talous- ja rahoituskriisistä EU:n autoteollisuus on merkittävässä asemassa Euroopan osaamisen ja teollisen tuotannon säilyttämisessä, ja tämä edellyttää koordinoitujen toimien toteuttamista EU:ssa;

C. katsoo, että nykyinen taloustilanne ei johdu pelkästään tästä kriisistä, ja toteaa, että kriisi on ylittänyt suhdannekehityksen ja pakottaa tarkastelemaan uudelleen liikkuvuutta koko 2000-luvulla, koska liikkuvuus edistää myös talouskasvua;

D. toteaa, että autoteollisuuden alalla on meneillään maailmanlaajuinen vallankumous, jossa kysyntä vähenee tai taantuu Euroopassa, kysyntä ja tuotanto siirtyvät nousevan talouden maihin, käytetyt energialähteet muuttuvat asteittain mutta selkeästi sekä osia ja toimintoja digitalisoidaan, mikä parantaa tuottavuutta ja aiheuttaa vastaavasti suuria muutoksia arvoketjussa;

E.  katsoo, että EU:n autoteollisuus on edelleen maailmanlaajuisesti edelläkävijä tutkimuksessa ja innovoinnissa ja siksi sen kilpailukyky ja kestävä tuotanto on palautettava ennalleen koko tuotanto- ja arvoketjussa;

F.  katsoo, että yksi ratkaisu tuotannon ylikapasiteettia koskevaan ongelmaan on kapasiteetin muuntaminen muuhun teollisuuskäyttöön, kuten julkiseen liikenteeseen ja uusiutuvaan energiaan, sekä kestäviin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit;

Poliittinen hallintotapa

1.  tukee komission uutta strategiaa ottaa käyttöön erityisesti kestävää autoteollisuutta koskeva uusi eurooppalainen teollisuuspolitiikka Euroopan talouden ytimessä;

2.  edellyttää, että komissio koordinoi entistä tehokkaammin omia toimiaan sen varmistamiseksi, että CARS 2020 -toimintasuunnitelman suositukset pannaan todella täytäntöön korkean tason työryhmän valvonnassa, jotta CARS 21 -prosessin ensimmäisen vaiheen (joulukuu 2005) epäonnistuminen ei toistuisi, koska tehtyjen päätelmien tueksi ei toteutettu tarvittavia jatkotoimia; kehottaa komissiota tämän vuoksi laatimaan selkeän ja nopeutetun toimintasuunnitelman ja käyttämään toimivaltuuksiensa mukaisesti aloiteoikeuttaan ja laatimaan erityisesti suuntaviivoja jäsenvaltioiden ja yritysten toimien koordinoimiseksi ja täydentämiseksi, jotta varmistetaan EU:n kansalaisten kohtuullinen elintaso ja vahvistetaan EU:n teollisuutta keskittymällä talouden ja työllisyyden kasvuun ja markkinoiden elvyttämiseen;

3.  kehottaa komissiota laatimaan monialaisia etenemissuunnitelmia, joissa käsitellään energian, liikenteen sekä tieto- ja viestintätekniikan alan kehitystä;

4.  katsoo, että lukuisat rajoitukset ja politiikan koordinointimekanismien puute haittaavat komission toimintaa tällä alalla; kehottaa komissiota esittämään neuvostossa ja parlamentissa käytävän keskustelun pohjaksi selvityksen komission tavoitteiden ja sen käytössä olevien keinojen välisestä epäsuhdasta;

5.  katsoo, että komission olisi otettava huomioon kaikessa tulevassa autoteollisuusalaa koskevassa päätöksenteossa koko ala, erityisesti alihankkijat, jälleenmyyjät ja jälkimarkkinayritykset;

6.  suhtautuu myönteisesti kilpailukykyneuvoston joulukuussa 2012 pitämässään kokouksessa antamiin päätelmiin teollisuuspolitiikasta; kannustaa jäsenvaltioita pyrkimään autoteollisuusalaa koskevan teollisuuspolitiikan tarkistamisesta koskevaan tavoitteeseensa ja vakiinnuttamaan Euroopan laajuista yhteistyötä koskevat järjestelyt kyseisellä alalla; muistuttaa, että tällainen tiiviimpi yhteistyö autoteollisuutta koskevan politiikan alalla voidaan toteuttaa joko unionin tasolla tai vapaaehtoisesti useampien jäsenvaltioiden välillä;

7.  kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä asianmukaisesti koordinoituja rakenteellisia uudistuksia kuten tutkimuksen ja innovoinnin tukemista, osaamisen kehittämistä, henkilöstön uudelleenkouluttamista, epäsuorien kustannusten alentamista, työn joustavuuden lisäämistä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun perusteella, byrokratian vähentämistä ja maksuaikojen lyhentämistä;

8.  katsoo, että palauttaakseen luottamuksen toimintaansa kohtaan unionin on parannettava toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanoa ja tapaa, jolla toimintasuunnitelmasta tiedotetaan kansalaisille, sijoittajille ja yrityksille;

Autoteollisuus ja tuotanto EU:ssa

9.  toteaa, että EU:ssa on ehdottoman tärkeää ylläpitää ja kehittää edelleen johdonmukaista ja dynaamista tutkimus-, valmistus-, tuotanto-, arvo- ja innovointiketjua, jossa keskitytään ympäristön kannalta kestävien ajoneuvojen tuotantoon; katsoo, että Euroopan kilpailukyvyn säilyttäminen tulevaisuudessa riippuu siitä, pystytäänkö luomaan positiivinen kierre, joka edistää innovointia, työllisyyttä, kilpailukykyä, terveyttä, ympäristöä ja liikkuvuutta;

10. toteaa, että autoteollisuudessa palkkakustannusten osuus on vain 13–20 prosenttia lisäarvosta; katsoo, että maailmanlaajuinen kilpailukyky voidaan varmistaa vain koko arvoketjua koskevalla innovoinnilla ja tuotantoprosessin joustavuudella, mistä on neuvoteltava vastaavasti työntekijöiden kanssa;

11. korostaa, että eurooppalaisen tuotantopohjan säilyttäminen ja vahvistaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa EU:n kansalaisten kohtuullinen elintaso ja vahvistaa EU:n teollisuutta talouskasvun ja talouden elpymisen saavuttamiseksi;

12. ottaa huomioon Euroopan markkinoilla, autoteollisuuden ala mukaan luettuna, vallitsevan taantuman ja kriisin; pitää valitettavana, että komissio ei ole analysoinut taantuman perussyitä, kuten tilanteiden eriytymistä (valmistajat, markkinasegmentit ja -tyypit, tuotteet, toimialat) ja kysynnän moninaisia rakenteellisia muutoksia (demografiset, sosiologiset, käyttäytymiseen liittyvät, taloudelliset ja tekniset muutokset); katsoo, että Euroopan laajuisten monialaisten toimien lisäksi kansallisella tasolla ja unionin tasolla on toteutettava yksittäisten olosuhteiden mukaan erityisesti räätälöityjä toimia, joilla elvytetään kysyntää;

13. katsoo, että liikkuvuuden uudet käyttäytymismallit, kuten julkiset ja multimodaaliset liikenneverkot, liikenteen hallinta, älykkäät kaupungit, autojen yhteiskäyttö ja osa-aikaomistukseen perustuvat järjestelmät, aiheuttavat Euroopan autoteollisuuden alaa edistävän voimakkaan vipuvaikutuksen;

14. pitää valitettavana, että komissio jättää huomiotta tuotannon ylikapasiteetin, vaikka se on koko alalla keskeinen ongelma ja aiheuttaa väistämättä lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikutuksia (tuotantoketju, työpaikat, alueellinen talous); kehottaa näin ollen komissiota laatimaan nopeasti

a.    tutkimuksen ylikapasiteetin laajuudesta EU:ssa ja sen torjumiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä, myös EU:n ulkopuolella (Yhdysvallat)

b.   toimintasuunnitelman, jossa tuodaan esille kaikki tällä alalla käytettävissä olevat poliittiset välineet ja erityisesti tutkimukseen ja innovointiin liittyvät välineet

c.    ehdotuksia aktiivisemman ja koordinoidumman tuen tarjoamiseksi autoteollisuuden työntekijöille ja yrityksille, jotta osaamista ja työvoimaa voidaan suunnata uudelleen muille, kasvaville aloille;

15. rakenneuudistusten osalta

a.    pitää myönteisenä komission aikomusta perustaa uudelleen työryhmä seuraamaan tärkeimpiä rakenneuudistuksia ja sitä, että se on julkaissut vihreän kirjan rakenneuudistuksia koskevista tehokkaista käytännöistä (COM(2012)0007)

b.   kehottaa yrityksiä ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä ja teollisuuden mukautusten ennakoimista, jotta estetään kielteisten ulkoisten vaikutusten kohdistuminen teollisuuden tuotantoketjun eheyteen (työpaikat, tuotanto)

c.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan koordinoidusti uudelleenjärjestelysuunnitelmia niiden alueiden tukemiseksi, joilla autoteollisuuden työpaikat vähenevät huomattavasti; pyytää, että kaikkia EU:n tason välineitä (EIP, ESR ja EAKR) ja kansallisia välineitä käytetään koordinoidusti tällaisten työntekijöiden tukemiseen ja uudelleenohjaamiseen toisiin työpaikkoihin liitännäisaloilla, esimerkiksi vaihtoehtoisten energialähteiden alalla, ja että käytettävissä olevaa autotekniikan taitotietoa optimoidaan

d.   korostaa myös, että rakenneuudistuspolitiikassa yrityksillä ja alueviranomaisilla on keskeinen tehtävä ja velvollisuus parantaa erityisesti työntekijöiden koulutusta, mutta myös tarjota vapautuneita tiloja asianomaisten alueiden sosiaalis-taloudellista kehittämistä ja uudelleenjärjestelyä varten;

16. muistuttaa jäsenvaltioita ja yrityksiä siitä, että yritysten toimien keskittäminen (yhteisostoryhmät, yhteistyöjärjestelyt, konsortiot, fuusiot) on yksi kilpailukyvyn säilyttämistä edistävistä tekijöistä, joilla torjutaan entistä voimakkaampaa kansainvälistä kilpailua;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan erityisiä toimenpiteitä, joilla nopeutetaan pk-yritysten ja keskikokoisten yritysten pääsyä pääomamarkkinoille erityisesti alueellisia keskitettyjä asiointipisteitä perustamalla; katsoo, että kriisi vaikuttaa eniten pk-yrityksiin ja keskikokoisiin yrityksiin, erityisesti alihankinnan, jakelun, vähittäismyynnin ja huoltopalvelujen alalla; korostaa samalla, että tällaiset yritykset ovat voimavara, koska kokonsa ja reaktiokykynsä ansiosta ne voivat sopeutua muutoksiin ja ne ovat usein teknisen edistyksen alullepanijoita; katsoo tämän vuoksi, että pk-yritysten ja keskikokoisten yritysten mahdollisuuksien monipuolistaminen (kansainvälistyminen, uusiin hankkeisiin osallistuminen) on kehittämissuunta, jota on hyödynnettävä;

18. toistaa, että standardien valinnassa on kunnioitettava teknisen neutraalisuuden periaatetta, jotta suojellaan ensimmäisten sijoittajien investointeja ja kannustetaan siten innovointia alalla;

Inhimilliset voimavarat

19. katsoo, että autoteollisuuden työntekijöiden osaaminen on eduksi EU:lle; pitää myönteisenä eurooppalaisen autoteollisuuden osaamisneuvoston perustamista vuonna 2013 ja uskoo, että se pystyy nopeasti kehittämään tehokkaita toimintalinjoja tällä alalla;

20. pitää myönteisenä komission ilmoitusta taitojen vahvistamisesta ja pätevyyden kehittämisestä kestävällä pohjalla olevan kilpailuedun lähteenä;

21. katsoo, että tällä hetkellä työmarkkinat eivät pysty vastaamaan alan tarpeisiin (ammattitaitoisten työntekijöiden suuri kysyntä); katsoo, että on ehdottoman tärkeää mukauttaa julkisia (luonnontieteiden, teknologiatieteiden, insinööritieteiden ja matematiikan koulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen edistäminen) ja yritysten koulutusstrategioita (esimerkiksi kehittämällä kaksijakoisia koulutusjärjestelmiä) korkeasti koulutettujen työntekijöiden säilyttämiseksi ja houkuttelemiseksi;

22. kehottaa jäsenvaltioita tekemään lainsäädäntöönsä tarvittavat muutokset, jotta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta ja työsuhteista, jotka vaikuttavat työn organisointiin (esimerkiksi toimialasopimukset ja työntekijöiden osallisuus yrityksissä), tulee entistä avoimempia ja rakentavampia; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään ja noudattamaan parhaita käytäntöjä;

23. suosittelee, että jäsenvaltiot ja yritykset edistävät työntekijöiden jatkuvaa koulutusta, jotta ennakoidaan tulevia tarpeita ja mahdollistetaan se, että mikäli työpaikkoja menetetään tietyllä alalla, työntekijöiden osaaminen hyödyttää muita kasvavia aloja;

Innovaatiot ja teknologia

24. vakuuttaa, että tekninen innovointi on keskeinen erottava tekijä autoteollisuuden alan kilpailukyvyn kannalta; kehottaa noudattamaan teknologiariippumatonta lähestymistapaa; vahvistaa uudelleen halunsa varmistaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet saavutetaan ja että kustannustehokkaita ja kestäviä liikennemuotoja ja uusia tuotantomuotoja kehitetään;

25. korostaa, että koko arvoketjun kattavat yhdennetyt innovaatiohankkeet ovat keskeisiä kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta;

26. katsoo, että osaaminen ja innovointi voivat olla EU:n autoteollisuuden pysyvä kilpailuetu silloin, kun uusia ratkaisuja saatetaan markkinoille nopeammin kuin niitä ehditään jäljitellä ja kun innovaatioiden suojelutavoilla ja teollisuusvakoilun torjumisella varmistetaan investointien kannattavuus aiheuttamatta haittaa kuluttajille; katsoo, että Euroopan markkinoilla autoteollisuuden tuotteiden innovatiivinen ylivoima liittyy ympäristöön ja turvallisuuteen;

27. toteaa, että EU:n autoteollisuudessa on kaksi tehokasta kilpailustrategiaa: kustannnusjohtajuuden ja erikoistumisen strategia; katsoo, että näiden kahden strategian yhdistelmän soveltaminen aiheuttaisi vaikeuksia ja olisi tehotonta, koska se edellyttäisi entistä laajempaa innovatiivista tutkimusta;

28. panee merkille, että EU:n autoteollisuus on kustannusjohtajuuden strategialla saavuttanut useita voittoja Euroopan markkinoille suunnattujen halpojen menekkituotteiden ansiosta (esimerkiksi Škodan, Dacian, Nissanin kaltaiset valmistajat);

29. suhtautuu myönteisesti tekniikan edistämistä koskeviin komission ehdotuksiin mutta muistuttaa sen suunnitelmien ehdollisesta luonteesta pyrittäessä varmistamaan lisäarvon tuottaminen, markkinoille pääsy ja työllistyminen;

30. pitää tärkeänä, että edistetään tutkimusta ja kehittämistä, joissa keskitytään vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin kestäviin tekniikoihin, joissa Eurooppa on johtavassa asemassa, jotta vähennetään unionin riippuvuutta tuontienergiasta; korostaa, että näihin kuuluvat sähkö- ja hybridiajoneuvot, vaihtoehtoiset polttoaineet, liikkuva energian varastointi ja tarvittavien jakeluverkostojen ja infrastruktuurin käyttöönotto, mutta pitää valitettavana, että tällaisia tekniikoita ei ole vielä saatettu markkinoille; toivoo toimenpiteitä, joissa

–    tekniikka yhdistetään mahdollisimman hyvin EU:n ja kansainvälisten markkinoiden odotuksiin ja varmistetaan, että autonostajat hyväksyvät sen ja

–    otetaan huomioon ajoneuvon elinkaareen liittyvät ulkoiset ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset aina ajoneuvon valmistuksesta sen tarvitsemiin puhdistustoimenpiteisiin;

31. katsoo, että ollakseen kilpailukykyinen eurooppalaisesta autoteollisuudesta on tehtävä kannattava edistämällä kehitystä teollisuudenaloilla, jotka tekevät yhteistyötä hankkiessaan Euroopasta edullisia tuotantopanoksia kuten terästä, valutuotteita, taoksia, verhoilutuotteita, renkaita sekä elektronisia komponentteja;

32. katsoo, että EU:n toimien on perustuttava erikoistumisstrategiaan, joka perustuu tiettyihin painopistealoihin, joilla vakiinnutetaan tekniikan edistyminen ja joita ovat

a.    tekniikan lähentäminen erityisesti tuotannon ja jakelun alkuvaiheissa noudatettaviin normeihin

b.   ekoinnovaatioiden kehittäminen (entistä kevyemmät, tehokkaammat, vähemmän saastuttavat ja helpommin kierrätettävät ajoneuvot, keskeiset mahdollistavat tekniikat, akut ja energian varastointi, ajoneuvon hallinnan helpottaminen, mukavuus, autojen liittäminen verkkoon), turvallisuus (eCall-puhelut) ja käytettävyys (vammaisia kuljettajia varten) ja eurooppalaisten tuotteiden erottaminen muista

c.    EU:ssa ja maailmanlaajuisesti tehtävä yhteistyö aloilla, joita ei ole vielä hyödynnetty laajemmin, kuten voimansiirtoteknologia

d.   Euroopan johtoaseman vahvistaminen kansainvälisten standardien laadinnassa, jolla varmistetaan, että EU voi säilyttää teknisen johtoaseman maailmanmarkkinoilla ottaen huomioon kansainvälisen yhdenmukaistamisen merkityksen uusille markkina-alueille pääsyssä

e.    polttoaineen kulutuksen mittaamista koskevien menetelmien kaltaiset mekanismit, joista tulee maailmanlaajuisen autoteollisuuden tärkeä kilpailutekijä Euroopan markkinoilla ja joilla varmistetaan, että eurooppalaisia valmistajia suojellaan vilpilliseltä kilpailulta;

f.    sähköautojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotto;

33. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kannustamaan rajat ylittävien klusterien ja kilpailukykykeskittymien sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöverkostojen kumppanuuden luomista tulevaisuuden liikennemuotoja varten, jotka ovat jatkuva innovoinnin lähde (prototyypit);

34. korostaa, että tutkimus ja kehittäminen edellyttävät huomattavaa taloudellista panostusta (tieteellinen riski, pitkä investointisykli); pitää tässä yhteydessä valitettavana, että EU:ssa ei ole vielä saavutettu tavoitetta, jonka mukaan kolme prosenttia BKT:stä olisi sijoitettava tutkimukseen ja kehittämiseen; katsoo, että jäsenvaltioiden suunnittelemat COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien määrärahojen leikkaukset ovat vahingollisia erityisesti liikennettä koskevien budjettikohtien kannalta;

35. panee merkille, että autoteollisuus on merkittävä tutkimukseen ja innovointiin tehtävien yksityisten investointien lähde; korostaa kuitenkin, että niin kauan kuin taantuman vaikutus Euroopan markkinoihin jatkuu, Horisontti 2020- ja COSME-ohjelmien mukaisella EU:n rahoituksella voidaan lisätä alan yksityisiä investointeja; korostaa tarvetta jatkaa kunnianhimoista lähestymistapaa rahoitettaessa vihreitä autoja koskevaa aloitetta ja pk-yritysten kehittämistä, koska ne ovat selkeitä painopistealoja; korostaa, että alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on toimivaltuuksistaan riippuen käytössään erilaisia välineitä, joilla autoteollisuutta voidaan tukea aktiivisesti;

36. korostaa, että vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä on myönnettävä riittävästi varoja alan rakenneuudistukseen ja alan mikroyritysten ja pk-yritysten osaamisen päivittämiseen ja nykyaikaistamiseen, jotta alan tuottavuutta voidaan lisätä ja tukea alan kotimaisia tuotteita;

Sääntely

37. korostaa, että ”älykkään sääntelyn” periaate on pantava täytäntöön mahdollisimman nopeasti, koska se on yhtenäinen lähestymistapa tarkastella autoteollisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä; muistuttaa, että kyse oli ensimmäisen CARS 21 -työryhmän laatimasta pyynnöstä (2005), joka on sittemmin jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi; korostaa, että älykkäällä sääntelyllä on erittäin tärkeä autoteollisuuden investointeja lisäävä merkitys;

38. katsoo, että komission ehdottama moratorio, jota sovelletaan kaikkeen uuteen sääntelyyn, jolla voi olla haitallinen vaikutus alan taloudelliseen tilanteeseen, edistää pitkän aikavälin kilpailukyvyn saavuttamista ja auttaa vastaamaan asianmukaisella tavalla ympäristöhaasteisiin;

39. korostaa, että kohtuulliset siirtymäajat ovat tärkeitä, jotta ala voi mukauttaa tuotantolaitoksia ja investoida teollisuusjärjestelmään;

40. kehottaa tarkastelemaan uudelleen kaikkia politiikkoja ja tehtyjä päätöksiä, jotka saattavat vaikeuttaa autoteollisuuden kestävää rakennemuutosta; kehottaa komissiota laatimaan jälkiarvioinnin hyväksytystä lainsäädännöstä ja hyväksytyn lainsäädännön puutteesta tai sen huonosta täytäntöönpanosta;

41. kehottaa eurooppalaisia valmistajia jatkamaan nykyisen lakimääräistä takuuta koskevan EU:n lainsäädännön soveltamista ja valvomaan sen noudattamista;

42. katsoo, että eurooppalaisen autoteollisuuden tuotteiden kaupalliset takuuajat ovat liian lyhyitä eivätkä vastaa niiden korkeaa käyttövarmuutta, minkä johdosta ne eivät ole kilpailukykyisiä kolmansien maiden (Japani, Korea) valmistajien takuiden kanssa;

43. katsoo, että on syytä yhdenmukaistaa tekninen sääntely koko EU:ssa, jotta torjutaan keinotekoisia kilpailun vääristymiä; painottaa, että testausmenetelmiä on yhdenmukaistettava ja parannettava, sillä ne osoittavat tiettyjen autonvalmistajien osalta merkittäviä eroja energiankulutuksessa; pyytää komissiota puuttumaan ongelmaan, joka koskee kuluttajien johtamista harhaan puolueellisella tiedolla ajoneuvon polttoaineenkulutuksesta ja ympäristövaikutuksista; kannattaa suunnitelmaa, jonka mukaisesti kehitetään ajamista koskeva uusi ja tarkka testisykli sekä todellisia ajo-olosuhteita kuvastavat testausmenettelyt, ja kehottaa ottamaan nämä käyttöön viipymättä;

44. kehottaa EU:ssa autoteollisuuden tuotteita valmistavia yrityksiä tiivistämään yhteistyötä sisämarkkinoilla standardoinnin, tyyppihyväksynnän, yhdistämisen ja uudelleenkäytön sekä markkinoiden vapaaehtoisen segmentoinnin avulla;

45. katsoo, että EU:n tieliikenneturvallisuutta on parannettava merkittävästi toteuttamalla ajoneuvoja, infrastruktuuria ja kuljettajien käyttäytymistä koskevia toimenpiteitä; suhtautuu myönteisesti komission tekemään ehdotukseen eCall-järjestelmästä, jonka avulla ajoneuvot soittavat automaattisesti hätänumeroon vakavan onnettomuuden sattuessa;

46. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa kansainvälisellä tasolla ja laatiman strategian, jolla suojataan liikesalaisuuksia EU:ssa ja torjutaan väärentämistä ja teollisuusvakoilua; kiinnittää huomiota siihen, että tekninen kehitys on arkaluonteinen ja haavoittuva ala;

Taloudelliset resurssit

47. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan, optimoimaan ja tehostamaan saatavilla olevien taloudellisten resurssien käyttöä, jotta julkisten tukien lisäksi kannustetaan tekemään investointeja kestävään liikkuvuuteen pk-yrityksille suunnattujen verokannustimien (tutkimustoiminnan perusteella myönnettävät verovähennykset, ympäristöbonus-malus-järjestelmä, romutuspalkkiot) sekä yksityisten (riskipääomarahastot, bisnesenkelit) ja julkisten (Euroopan investointipankki) rahoitusvälineiden kautta;

48. pyytää komissiota laatimaan autoteollisuuden verotusta käsittelevän perusteellisen vertailevan tutkimuksen, jonka avulla yksinkertaistetaan ja järkeistetään tuotantoon ja moottoriajoneuvoihin liittyvien palvelujen myyntiin nykyisin kohdistuvaa verorasitetta ja vähennetään byrokratiaa;

49. katsoo, että on välttämättä säilytettävä käytettävissä olevien resurssien täydentävyys yhtäältä rakenneuudistuksia ja toisaalta tutkimusta ja kehittämistä varten; kehottaa tästä syystä säilyttämään Euroopan sosiaalirahastolle ja Euroopan globalisaatiorahastolle myönnettävät määrärahat nykytasolla;

50. pitää erittäin tärkeänä, että kilpailupolitiikan (valtiontukea koskeva sääntely) avulla edistetään kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä koskevaa politiikkaa EU:n ulkopuolisten kilpailijoiden noudattamien käytäntöjen mukaisesti;

51. kehottaa ottamaan käyttöön ehdollisuuslausekkeen, jonka mukaisesti autoalan yritys velvoitetaan tuettujen investointien takaisinmaksuaikana ylläpitämään toimintaa tuetussa kohteessa tai maksamaan takaisin EU:n myöntämät tuet, mikäli yrityksen toiminta siirretään muualle;

Sisämarkkinat

52. korostaa, että autoteollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen elvyttäminen edellyttää välttämättä vakaita sisämarkkinoita;

53. katsoo, että entistä tiiviimpi yhdenmukaistaminen on olennaista aloilla, joilla syntyy epätasapainoista kilpailua

a.    suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin: korkeat energia- ja raaka-ainekustannukset, euron kallis vaihtokurssi

b.   sisämarkkinoilla: sosiaalinen ja verotuksellinen kilpailu, yrityksille myönnettävät veroedut ja hankintaan liittyvät kannustimet (ympäristöbonukset, romutuspalkkiot);

c.    EU:n sisämarkkinoilla: ajoneuvojen kierrätettävyyteen ja käytettyjen autojen ekologiseen kierrättämiseen liittyvät ehdot;

54. korostaa, että alihankkijoita on erityisesti vahvistettava ja että niihin liittyy innovointimahdollisuuksia (Car2Car, Car2Infrastructure) ja työllisyysmahdollisuuksia;

55. pitää valitettavana, että huoltopalvelujen markkinoilla tapahtuva sääntelyn pirstoutuminen aiheuttaa haittaa autoilijoille ja jäsenvaltioiden välillä käytävälle terveelle ja rehelliselle kilpailulle; kehottaa lähentämään erityisesti varaosien markkinoita ja tiedottamaan autoilijoille heidän oikeuksistaan ajoneuvojen korjausten suhteen, jotta voidaan parantaa työllisyyttä ja autoilijoiden ostovoimaa sekä ylläpitää ja kehittää eurooppalaisia tuotantolinjoja ja teollisuuden jälkimarkkinoita; kehottaa komissiota tukemaan tätä lähentämistä ja tekemään perusteellisen vertailevan tutkimuksen, jossa arvioidaan sääntelyn pirstoutumisen vaikutuksia sisämarkkinoihin, eurooppalaiseen tuotantoon ja autoilijoiden ostovoimaan;

56. kehottaa koordinoimaan toimia EU:n tasolla väärennettyjen varaosien tuonnin torjumiseksi;

57. toteaa, että jäsenvaltioiden on varmistettava valmistajien ja autokauppojen välisissä kaupallisissa suhteissa entistä suurempi avoimuus ja vilpittömän mielen periaatteen noudattaminen; katsoo, että valmistajien ja autokauppojen välisten menettelysääntöjen käyttöönotto on tähän sopiva varma keino; katsoo, että menettelysääntöihin olisi sisällyttävä vähintään lausekkeet jakelijoiden toiminnan siirtämisestä, useiden tuotemerkkien edustamisesta sekä oikeudesta saada korvausta, jos autonvalmistaja irtisanoo sopimuksen ilman perusteltua syytä, kuten esitetään komission ilmoitukseen 2010/C 138/05 sisältyvissä täydentävissä suuntaviivoissa;

58. kehottaa komissiota toteuttamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteitä, joilla varmistetaan korkealaatuinen kuluttajasuoja, avoimuus ja turvallisuus käytettyjen autojen markkinoilla, sekä tekemään työtä sen eteen, että saastuttavat ja vähemmän turvalliset ajoneuvot saadaan vähitellen pois liikenteestä; pitää myönteisenä komission suositusta, että katsastusasetuksessa vaadittaisiin tallentamaan kilometrimäärä kunkin katsastuksen yhteydessä; katsoo, että belgialaisen ”autopassihankkeen” kaltaisia aloitteita voitaisiin rohkaista eurooppalaisella standardilla; huomauttaa, että siirrettävien ajoneuvojen uudelleenrekisteröintimenettelyillä on pyrittävä estämään myös rajojen yli tapahtuva kilometrilukemien väärentäminen;

59. kiinnittää uudelleen huomiota siihen, että Eurooppa saa taloudellisia hyötyjä uusien suurten teollisuushankkeiden perustamisesta ilmailu- ja avaruusteollisuuden tapaan, jotta saavutetaan tarvittava kriittinen massa maailmanlaajuiseen kilpailuun vastaamiseksi; korostaa, että nämä suurhankkeet voidaan toteuttaa joko EU:n tasolla tai vapaaehtoisesti useampien jäsenvaltioiden välillä;

60. pitää tärkeinä älykkäitä erikoistumisstrategioita, joilla luodaan puitteet korvaamaan EU:n sisäistä kilpailua samalla toiminta-alalla toisiaan täydentävällä alueellisella erikoistumisella, jonka avulla EU:n kilpailukyky paranee kolmansiin maihin nähden;

61. kiinnittää

a.    jäsenvaltioiden huomion käytettävissä oleviin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, joilla voidaan vauhdittaa kysyntää ja joita ovat esimerkiksi merkintäjärjestelmät, työntekijöille tarkoitettujen säästöjärjestelmien ohjattu vapauttaminen, yritysostojen verokannustimet, materiaalien kierrätys, julkiset hankintasopimukset

b.   yrityksien huomion käytettävissä oleviin markkinointistrategioihin kuten vakuutukseen, lainojen takaisinmaksuun työpaikan menetyksen yhteydessä, takuun jatkamiseen, yhteiskäytössä oleviin ajoneuvoihin, internet-myyntiin;

62. pitää valitettavana, että CARS 2020 -toimintasuunnitelmassa keskitytään pääasiassa eurooppalaisiin autonvalmistajiin ja unohdetaan koko jälkimarkkina-alan, sen toimijoiden ja tarpeiden merkitys; katsoo, että EU:n ajoneuvopolitiikan on oltava laaja-alaista ja sen tulee perustua holistiseen lähestymistapaan; toteaa, että päätavoitteena tulisi olla yhtäläisten pelisääntöjen varmistaminen kaikille ketjun toimijoille; katsoo, että sen vuoksi EU:n autoteollisuutta koskevassa politiikassa tulisi huomioida myös kaikkiin tekijöihin sekä suuriin valmistajiin että jakelu- ja korjausketjun pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sovellettavat määräykset;

EU:n ulkopuoliset markkinat ja kauppasuhteet

63. toteaa, että autoteollisuuden myönteinen vaikutus EU:n kauppataseeseen on huomattava ja että kehittyville markkinoille suuntautuva vienti on kiistatta menestyksen maksimoinnin edellytys pitkällä aikavälillä ja että liittoutuminen ulkomaisten rahastojen ja yritysten kanssa on erottamattomasti sidoksissa yritysten tulevaisuuteen, samoin kuin tuotantolaitosten sijoittaminen unionin rajojen ulkopuolelle kasvun varmistamiseksi (erityisesti paikan päällä tapahtuvaa tuotantoa ja myyntiä varten) ja ajoneuvojen maahantuonti kysynnän tyydyttämiseksi;

64. panee tyytyväisenä merkille komission ilmoituksen läpimurrosta USA:n ja Japanin vapaakauppa-aluetta ja tasa-arvoista pääsyä maailmanlaajuisille markkinoille koskevassa työssä, minkä johdosta kaikkien automarkkinoiden toimijoiden on noudatettava tarkasti samoja määräyksiä; katsoo, että tämä lisää todennäköisyyttä, että kestävästä kehityksestä ja tieturvallisuuden parannuksista muodostuu perusta maailmanlaajuisen kilpailuedun saavuttamiseksi;

65. katsoo, että EU:n ympäristöä ja turvallisuutta koskeviin laatuvaatimuksiin perustuvalla yhtenäisellä kansainvälisellä tyyppihyväksynnällä, joka mahdollistaa ajoneuvojen ja niiden komponenttien tarkastuksen, saattaa olla tärkeä merkitys epäterveellisen kilpailun torjumisessa;

66. toteaa, että kysyntä kehittyvillä markkinoilla kasvaa niin luksusautojen luokassa kuin matalamman hintatason segmenteissä ja että eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky paranee näissä segmenteissä;

67. toteaa, että lukuisten EU:n autoalan yritysten kilpailukyky heikkenee, mikä johtuu kolmansista maista peräisin olevien yritysten lisääntyneestä ja toisinaan epärehellisestä kilpailusta; korostaa, että monilla niistä on mahdollisuus menestyä, jos ne saavat vastata uusien vientimarkkinoiden kasvavaan kysyntään; kehottaa komissiota organisoimaan kauppapolitiikkaansa uudelleen, jotta se voi

a.    koordinoida jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla edistetään EU:n yrityksiä ja suojellaan EU:n tuotteita sekä teollis- ja tekijänoikeuksia EU:n ulkopuolella

b.   keskittää kaikki EU:n välineet, jotka on tarkoitettu vientiä varten, ja erityisesti ne, jotka on kohdistettu pk-yrityksiin (”Pieni yritys, suuri maailma”), erityisesti luomalla tätä varten kattavan, helppopääsyisen ja alakohtaisen digitaalisen foorumin

c.    tehdä vaiheittain vastavuoroisuuden periaatteesta – johon komissio kiinnittää liian vähän huomiota CARS 2020 -tiedonannossa – unionin kauppasuhteiden perusperiaatteen

d.   vaatia tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamista autoalalla

e.    lyhentää tutkimusten aloittamiseen kuluvaa aikaa ja soveltaa kaupan suojakeinoja;

68. pyytää komissiota sisällyttämään tulevia kauppasopimuksia koskeviin vaikutusten ennakkoarviointeihin autoteollisuuden kilpailukyvyn, tekemään uusia selvityksiä niiden voimaantulon jälkeen ja arvioimaan säännöllisesti sekä tällä hetkellä voimassa olevien että neuvoteltavana olevien sopimusten kerrannaisvaikutuksia määriteltyjen erityiskriteerien perusteella, sidosryhmien osallistuminen mukaan luettuna;

69. katsoo, että parlamentilla on oltava tarvittavat keinot arvioida kunkin vapaakauppasopimuksen vaikutusta;

o

o   o

70. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.

(1)

http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/automotive/files/cars-21-final-report-2012_en.pdf

(2)

.http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/automotive/files/pagesbackground/competitiveness/cars21finalreport_en.pdf


PERUSTELUT

Mitä autoteollisuus merkitsee unionille?

Autoteollisuus tuottaa kiistatonta ja strategista etua EU:n talouden ja työllisyyden kannalta.

Komissio selvittää CARS 2020 -toimintasuunnitelmassaan, millainen alan merkitys on:

–         se työllistää 12 miljoonaa ihmistä välittömästi ja välillisesti

–         sen osuus BKT:stä on neljä prosenttia unionissa

–         sen kauppataseen ylijäämä on suuruudeltaan 90 miljardia euroa

–         se vastaa neljäsosasta maailmanlaajuisesta tuotannosta.

Näihin arvioihin on myös syytä lisätä tuotantoketjun alku- ja loppuvaiheessa tuotetut edut, jotka liittyvät

–         tutkimukseen ja kehitykseen: 80 prosenttia yksityisistä investoinneista tutkimukseen ja   kehitykseen

–         innovointiin: teknologian siirrot, uudet materiaalit, sähköparistot, polttokennot

–         taitotietoon: hallinnointi, tuotantoprosessien hallinta

–         talouden kannalta myönteisiin ulkoisiin tekijöihin: vakuutukset, valtion tulot.

Autoteollisuus on yksi teollisuustalouden pilareista niin tosiasiallisesti kuin symbolisesti. Ala ilmentää hyvin selvästi unionin teollisuuden erityispiirteitä, minkä vuoksi on toteutettava nopeasti ensisijaisia poliittisia toimenpiteitä.

Miksi Euroopan parlamentti tarkastelee tällaista kysymystä?

EU:n autoteollisuus on ajautunut ennennäkemättömään kriisiin. Vuonna 2012 EU:ssa myytiin noin 12 miljoonaa autoa – alhaisin taso vuoden 1995 jälkeen – verrattuna 17 miljoonaan vuonna 2007 juuri ennen kriisiä. Vuoden 2013 alussa kerättyjen tietojen mukaan määrä on vähentynyt entisestään 1990-luvun alun tasolle. Myynnin laskun pääasiallinen syy on talouskriisin aiheuttama EU:n kotitalouksien ostovoiman jyrkkä ja pitkään jatkunut aleneminen, sillä ajoneuvon ostaminen ja ylläpitäminen on toiseksi suurin kotitalouksien menoerä asumisen jälkeen.

EU:ssa pohditaan tämän tuotantoalan tulevaisuutta: se symboloi itsessään talouden yleistä tilaa, ja huomio, jota siihen kiinnitetään tiedotusvälineissä ja kansalaisten keskuudessa, on huipussaan. Tästä seuraa, että Euroopan parlamentin on vastattava huolenaiheisiin ainoana suoraan valittuna toimielimenä. Vaikka tällä asiakirjalla ei ole velvoittavaa vaikutusta ja EU:lla on vain vähän liikkumavaraa, jotta se voisi vaikuttaa välittömästi kriisiin, esittelijä katsoo, että tehtävänämme on perehtyä aiheeseen syvällisesti ja esittää ehdotuksia unionin toimielimille, jäsenvaltioille ja yrityksille.

Mietinnön tarkoituksena on siksi oltava julkisten toiminta-aikomusten muuttaminen julkiseksi toiminnaksi ja merkittävän lisäarvon tuominen komission toimintasuunnitelmaan. Ottaen huomioon käsiteltävien asioiden laajan kirjon esittelijä on päättänyt, että mietinnön selvänä keskeisenä aiheena on teollinen tuotantoprosessi.

Onko toimintasuunnitelma hyväksyttävä?

Esittelijä suhtautuu myönteisesti toimiin, joita komissio on toteuttanut CARS 2020 -oimintasuunnitelmansa myötä, ja kaikkiin toimielinten välisiin yhteyksiin, joita on luotu alan eri toimijoiden kesken (korkean tason CARS 21 -ryhmän perustaminen ja uudelleen aktivoiminen). Komissio on luonut dynamiikkaa, joka perustuu autoteollisuuden palauttamiseen taloudellisen kehityksen keskipisteeseen. Vaikka EU:ssa päätettiin vielä muutama vuosi sitten panostaa palveluihin, päättäjät ovat nyt todenneet, että on taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeää varmistaa vahva ja kestävä tuotantopohja. Tätä rohkeaa poliittista valintaa on syytä tukea. Elvyttämällä tuotantopohjaa maanosassamme vähennämme myös riippuvuuttamme kilpailijoista.

CARS 2020 on ensimmäinen alakohtainen lähestymistapa, jonka komissio on kehittänyt Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Se on hyvä merkki, joka osoittaa, että komissio haluaa asettaa autoteollisuuden etusijalle. Toimintasuunnitelmassa on se hyvä puoli, että siinä tiivistetään yhteen asiakirjaan kaikki toimivallan alat, jotka liittyvät autoteollisuuteen. Vaikka esittelijä pitää myönteisenä komission ilmoittamaa aikomusta lisätä vuoteen 2020 mennessä 16–20 prosenttiin teollisuuden osuutta EU:n BKT:stä, hän haluaisi korostaa, että unionin on ensin varmistettava, että sillä on tähän mahdollisuus.

Esittelijä katsoo, että toimintasuunnitelman soveltamisalaan liittyy heikkouksia ja puutteita, erityisesti ja suurelta osin korkean tason CARS 21 -ryhmän päätelmiin (kesäkuu 2012) nähden. Päätelmät ovat näin ollen vain osittaisia ja ehdotetut ratkaisut toivottua vähemmän houkuttelevia.

Komissio tyytyy yleisesti luomaan katsauksen autoteollisuuden yleiseen ja monialaiseen tilanteeseen. Esittelijä katsoo, että syventävämpi analyysi pakottaa eriyttämään suhdannekehitystä ja vastaamaan tilanteisiin eri tavoin, koska taloudellinen kriisi ei vaikuta samalla tavalla

–         valmistajiin (sisäinen organisaatio, myyntistrategiat, markkinat)

–         markkinasegmentteihin (laatu, yleiset segmentit, alhaisemman hintatason segmentit) ja tuotteisiin (henkilöautot, raskaat moottoriajoneuvot, kaksipyöräiset moottoriajoneuvot) sekä

–         toimialoihin (varaosien tuottajat, valmistajat, jakelijat ja huoltopalvelut).

Esittelijä pitää valitettavana, että komissio väheksyy kysyntään liittyviä lukuisia rakenteellisia muutoksia, joiden vuoksi unionin markkinat ovat pohjimmiltaan taantuneet ja jotka ovat luonteeltaan

–         demografisia: kaupungistuminen, väestön ikääntyminen

–         sosiologisia ja käyttäytymiseen liittyviä: joukkoliikenne, ajoneuvojen pääsyn rajoittaminen kaupunkien keskusta-alueille, asuinalueeseen perustuva käytön eriyttäminen, merkkeihin liittyvä imago

–         taloudellisia: ajoneuvon hankintaan tarkoitettujen keskimääräisten varojen väheneminen, polttoaineiden kallistuminen, käytettyjen autojen markkinoiden merkittävä laajentuminen

–         teknisiä: ajoneuvojen käyttöiän pidentyminen ja laadun merkittävä parantuminen.

Lisäksi komissio viittaa ainoastaan ohimennen ylikapasiteettia (joka on keskimäärin 20 prosenttia) ja uudelleenjärjestelyä koskeviin kysymyksiin tarjoamatta minkäänlaista ratkaisua. Se ei esimerkiksi korosta sitä, että työpaikkansa menettäneiden autoteollisuuden työntekijöiden valmistustaidot voitaisiin ottaa mainiosti käyttöön muilla teollisuudenaloilla.

Komissio ei ota kantaa vastavuoroisuuden periaatteeseen kauppasuhteissa.

Esittelijän mielestä on haitallista, että joitakin käsitteitä ei ole määritelty asianmukaisesti, vaikka ne ovat toiminnan kehyksen kannalta välttämättömiä ennakkoedellytyksiä. Tällaisia edellytyksiä ovat

–         eurooppalainen yritys: tarkoitetaanko sillä yritystä, jonka kotipaikka sijaitsee EU:ssa mutta jonka tuotantoyksiköt sijaitsevat muualla maailmassa, vai yritystä, jolla on yksi tai useampi yksikkö EU:ssa mutta jonka kotipaikka sijaitsee EU:n ulkopuolella, vai yritystä, jonka kotipaikka ja tehtaat sijaitsevat EU:ssa? Toimintasuunnitelman lopullisena tavoitteena on nimittäin elvyttää kasvua ja työllisyyttä EU:ssa. Se edellyttää, että hyödynnetään kaikkia välineitä kaikkien eurooppalaisten yrityksien auttamiseksi ja että tuetaan erityisesti niiden sijoittautumista unioniin. Tästä syystä tarvitaan kaikkialla unionissa selkeää näkemystä siitä, mikä on toiminnan tarkoitus, eikä sellaista näkemystä vielä ole;

–         arvoketju ja tuotantoketju (selvästi kaksi eri käsitettä), joista kumpaakin on suojeltava ja kehitettävä. Jos arvoketju liitetään tiiviisti EU:hun, EU voi saavuttaa tai säilyttää kilpailukyvyn tuotealoilla, joilla se toimii parhaiten (edistynyttä tekniikkaa edellyttävät tavarat). Ylläpitämällä tuotantoketjun eheyttä kehityksen ja tuotannon alkuvaiheesta loppuvaiheeseen asti vältetään se, että unioni ei osallistu kuin osaan ketjusta eikä hallitse kuin osaa siitä. Tilannetta on kuitenkin tasapainotettava, koska unionin kilpailukyky heikkenee entisestään joidenkin kustannuksien kohdalla (erityisesti energiaan ja työvoimaan liittyen).

Millaisen vastauksen Euroopan parlamentti voi antaa?

CARS 2020 -tiedonannossa tarkasteltuja aiheita

Toimintasuunnitelman yhteydessä alkaneen keskustelun myötä on tarkasteltava perusteellisesti uudelleen liikkuvuutta 2000-luvulla. Tilanteen säilyminen ennallaan on kaikkein huonoin vaihtoehto. Asiaa on kuitenkin lähestyttävä käytännölliseltä kannalta välttäen esittämästä vaihtoehtoja, jotka eivät vastaa odotuksia ja tosiasioita, ja ennakoimasta siten liian voimakkaasti kysyntää, jota ei vielä ole olemassa.

Niinpä ilmastonmuutosta koskevan kysymyksen ratkaisemisen on säilyttävä toiminnan ytimessä. EU:ssa on kehitetty sitä varten siinä määrin keinoja, että siitä on tullut esimerkki muulle maailmalle. Kriisiaikana on kuitenkin otettava huomioon toinenkin painopiste, joka on aivan yhtä tärkeä ja asiaankuuluva, eli kansalaisten arkeen paljon selvemmin liittyviin huolenaiheisiin vastaaminen; niitä ovat unionin talouden kilpailukyvyn heikentyminen, ostovoiman heikentyminen, työpaikkojen menettäminen ja entistä kovempi ulkomainen kilpailu. Tässä mietinnössä on ensinnäkin ja ennen kaikkea vastattava tähän luottamuspulaan.

Tästä syystä esittelijä on aluksi viitannut CARS 2020 -tiedonannossa tarkasteltuihin suuntaviivoihin ja täydentänyt niitä, jotta

–         korostetaan teknistä kehitystä (ainutlaatuinen suhteellinen etu, joka unionilla on BRICS-maihin nähden mutta jota on puolustettava ja kannustettava) ja vaihtoehtoisia energiamuotoja koskevaa tutkimusta arvioiden asianmukaisesti niiden pääsyä markkinoille

–         mukautetaan sääntelyä asetettuihin tavoitteisiin nähden

–         kehitetään keinoja, joilla ennakoidaan tulevaa osaamista inhimillisten voimavarojen mukauttamiseksi kysynnän ja tuotantovälineiden muutoksiin

–         tasapainotetaan suhteita tuotantoketjussa, jotta edistetään kilpailua ja kaikkein altistuneimpien yrityksien suojaamista

–         optimoidaan käytössä olevia varoja ja kehitetään niitä tarvittaessa uudelleen

–         annetaan uutta vauhtia sisämarkkinoille, koska unionin yritykset toimivat pääasiassa       unionin markkinoilla

–         lisätään kauppasuhteiden tasapuolisuutta, jotta tuetaan unionin yrityksiä mahdollisimman hyvin kehittyvillä markkinoilla.

Poliittinen hallintotapa

EU:ssa on kiireellisesti laadittava poliittisia uudistuksia ja mekanismeja koskeva toimintasuunnitelma, joka perustuu aitoon haluun vahvistaa EU:n autoteollisuutta koskevaa politiikkaa. Tämä puuttuu valitettavasti CARS 2020 -toimintasuunnitelman ehdotuksista.

EU:n on toimittava ennakoivammin. Toimia, joita komissio on toteuttanut hallintoon ja korkean tason työryhmiin nähden, on nyt ilmennettävä poliittisella tasolla. Yhtenä mahdollisuutena on jäsenvaltioiden ja komission välisen kunnianhimoisen yhteistyön käyttöön ottaminen. EU:n käytössä on monenlaisia välineitä (sisämarkkinat, kansainvälinen kauppa, ympäristö, tutkimus ja kehitys). Esittelijä toivoo, että mietinnön myötä saadaan tilaisuus osoittaa, miten niitä voidaan paremmin hyödyntää ja koordinoida, sekä aloittaa samanaikaisesti syventävien uudistuksien toteuttaminen keinojen ja tavoitteiden nivomiseksi yhteen.

Esittelijä katsoo, että mietinnön myötä tarjoutuu tilaisuus keskustella avoimesti tehokkaiksi osoittautuneista menetelmistä, kuten Yhdysvalloissa, tarkastella selkeästi EU:n käytössä olevia keinoja, yrityksien kokoa ja EU:n yritysten välistä ankaraa kilpailua, vaikka joudumme vastaamaan entistä kovempaan ulkomaiseen kilpailuun niin EU:ssa kuin ulkomaisilla markkinoilla. Tähän uuteen maailmanlaajuiseen tilanteeseen on reagoitava.

EU:n toiminta on ratkaisevassa asemassa monilla aloilla. Sen markkinointistrategiassa on kuitenkin vakavia puutteita. Siinä on tarkemmin sanottuna vakava tunnettuuden puute. Toisaalta EU:n on vaikea myydä (kauppa ja normit) teknistä osaamistaan kansainvälisillä markkinoilla. Siitä aiheutuu suurta haittaa, koska jollemme tee mitään, olemme entistä riippuvaisempia normeista, joita emme ole itse laatineet. Esittelijä katsoo, että on aika korjata tilanne, jotta palautetaan kansalaisten, yrityksien ja sijoittajien luottamus.

Esittelijä on näin ollen lisännyt kertomukseen poliittista hallintotapaa koskevan luvun, jota ei ollut CARS 2020 -tiedonannossa, juuri näiden seikkojen huomioon ottamiseksi.


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.9.2013)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

CARS 2020 -toimintasuunnitelmasta: vahva, kilpailukykyinen ja kestävä eurooppalainen autoteollisuus

(2013/2062(INI))

Valmistelija: Maria Badia i Cutchet

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että unionin autoteollisuus, joka tarjoaa nykyisin suoraan tai välillisesti 12 miljoonaa työpaikkaa, on strategisesti tärkeä EU:n taloudelle ja työllisyydelle, ja huomauttaa, että sen myönteinen vaikutus EU:n kauppataseeseen on varteenotettava kolmansista maista peräisin olevien yrityksien lisääntyneestä ja toisinaan epärehellisestä kilpailusta huolimatta;

2.  toteaa, että EU:n uusien autojen markkinat taantuvat, vaikka puhtaita polttoaineita käyttävien ajoneuvojen (sähkö-, hybridi- ja ladattavien hybridiajoneuvojen) kysyntä kasvaa; kehottaa komissiota panemaan viipymättä täytäntöön kestävän strategian, jolla edistetään ja tehostetaan eurooppalaista autoteollisuutta, erityisesti CARS 2020 -toimintasuunnitelman toimia, jotta autoteollisuus voi säilyttää tehokkuutensa ja kilpailukykynsä sekä saada jalansijaa uusilla markkinoilla;

3.  huomauttaa, että kansainvälisen energiajärjestön mukaan vuoteen 2050 mennessä lähes 60 prosenttia koko maailmassa myydyistä uusista autoista on hybridi-, ladattavia hybridi- tai sähköautoja;

4.  painottaa, että eurooppalaiset valmistajat ovat jäämässä jälkeen puhtaita polttoaineita käyttävien ajoneuvojen markkinoilla mutta kansallisilla tavoitteilla tuetaan näiden markkinoiden kasvua;

5.  korostaa tarvetta lisätä liikennealan sähköistämistä seuraavina vuosikymmeninä EU:n muiden politiikkojen mukaisesti;

6.  toteaa, että kysyntä kehittyvillä markkinoilla kasvaa niin luksusautojen luokassa kuin matalamman hintatason segmenteissä ja että Euroopan teollisuuden kilpailukyky paranee näissä segmenteissä;

7.  on vakuuttunut siitä, että autoteollisuus on teknologisten innovaatioiden keskeinen kannustaja ja tärkeä talouskasvun edistäjä; katsoo, että vahvan innovaatiotoiminnan ylläpitäminen on olennaisen tärkeää autoteollisuudelle, jotta se voi säilyttää kestävyyteen ja teknologiaan liittyvän etulyöntiasemansa, edistää työllisyyttä ja tukea yrityksiä, pk-yritykset mukaan luettuina, ja parantaa näin kansainvälistä kilpailukykyä; katsoo, että saastuttamattomien ajoneuvojen valmistaminen vähentäisi Euroopan energiariippuvuutta kolmansista maista; korostaa, että julkisilla liikenneverkoilla, liikenteen sujuvuudella ja älykkäiden kaupunkien teknisillä läpimurroilla, joita ovat esimerkiksi hybridiajoneuvot tai päästöttömät ajoneuvot, on voimakas vipuvaikutus Euroopan autoteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen; painottaa julkisten hankintojen asemaa tässä yhteydessä silloin, kun niitä käytetään teollisuuspolitiikan strategisena välineenä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään ja toimiaan Euroopan johtoaseman vahvistamiseksi kansainvälisten normien luomisessa ja varmistamaan siten, että EU voi säilyttää teknologisen johtoaseman maailmanmarkkinoilla; korostaa selkeän ja vakaan oikeudellisen ja verotusta koskevan kehyksen olennaisen tärkeää merkitystä autoteollisuuden investointien edistämisessä;

8.  korostaa tarvetta investoida uusien tuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen ja luoda kuluttajille kaikkialla maailmassa suunniteltuja innovatiivisia teknologioita, jotta voidaan tukea EU:n arvoketjun laajenemista;

9.  painottaa, että edessä olevat ympäristöhaasteet ovat tärkeitä innovoinnin edistäjiä; muistuttaa, että teknistä edistystä on tapahduttava edelleen, jotta voidaan parantaa ajoneuvojen ympäristötehokkuutta ja tukea samalla vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen, kuten sähköajoneuvojen, kehittämistä ja markkinoille saattamista; muistuttaa myös, että on edistettävä edelleen teknistä sääntelyä, jolla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä entisestään;

10. tukee korkean tason CARS 21 -työryhmän aikaan saamaa konsensusta siitä, että unionin kauppapolitiikalla olisi parannettava EU:n kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla yhdenmukaistamalla kansainvälistä ajoneuvoja koskevaa sääntelyä ja että olisi otettava täysimääräisesti huomioon se, miten tärkeää on pitää eurooppalaisen autoteollisuuden tuotantopohja vahvana, innovatiivisena ja kilpailukykyisenä, ja huomauttaa painokkaasti, että tämä ei saisi missään tapauksessa tapahtua työntekijöiden oikeuksien eikä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tai sosiaalisten normien kustannuksella;

11. korostaa niiden monen- ja kahdenkeskisten neuvottelujen merkitystä, joilla pyritään edistämään vastavuoroisuutta markkinoille pääsyssä sekä vähentämään ja poistamaan tulleja ja tullien ulkopuolisia esteitä, jos ne eivät ole perusteltuja terveyden ja ympäristön suojeluun liittyvien seikkojen vuoksi; katsoo, että unionin kauppasopimuksiin ja kahdenväliseen sääntely-yhteistyöhön olisi sisällyttävä merkittäviä sitoumuksia sellaisten tullien ulkopuolisten esteiden poistamisesta, jotka vaikuttavat EU:n autoteollisuuteen, ja niissä olisi turvattava tuontiraaka-aineiden saanti; korostaa, että eurooppalaisten yritysten teollisoikeudet on suojattava tehokkaasti ja että unionin kaikkien kumppanimaiden on kunnioitettava niitä;

12. kehottaa komissiota jatkamaan maailmanlaajuista standardointia koskevia ponnistelujaan; katsoo, että EU:n kauppakumppanien olisi hyväksyttävä Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) WP29:n säännöt ja että innovatiivisia teknologioita varten on löydettävä uusia yleismaailmallisia ratkaisuja, kuten yleispistoke sähköautoille;

13. toteaa, että on tärkeää nopeuttaa koko ajoneuvon kansainvälisen tyyppihyväksynnän sekä korjausta ja huoltoa varten tarvittavien varaosien vastavuoroista tunnustamista koskevan uuden asetusehdotuksen laatimista, jotta voitaisiin vähentää hallinnollista kuormitusta, jota aiheutuu saman ajoneuvomallin saattamisesta kolmansien maiden markkinoille;

14. painottaa, että standardeja ja teknistä sääntelyä koskevien kansainvälisten yhteistyökehysten olisi oltava ensisijainen vaihtoehto pyrittäessä standardien ja sääntelyn yhdenmukaistamiseen ja että kaikkia kahdenvälisiä aloitteita olisi kehitettävä monenvälisiksi, jolloin mukaan otettaisiin myös kehittyvät taloudet; katsoo tässä yhteydessä, että EU:n olisi edelleen parannettava ympäristövaatimuksiaan ja yritettävä asettaa niihin perustuvat korkeimmat kansainväliset normit;

15. pitää myönteisenä transatlanttisessa talousneuvostossa tehtyä aloitetta sähköajoneuvojen turvallisuutta ja edistämistä koskevia maailmanlaajuisia teknisiä sääntöjä koskevan työn aloittamisesta, ja korostaa, että on tärkeää houkutella mukaan paljon osallistujia, EU:n keskeiset kauppakumppanit mukaan luettuina;

16. vaatii komissiota varmistamaan, että kaikkia nykyisten ja tulevien kauppaneuvottelujen ja -sopimusten sitoumuksia noudatetaan käytännössä; kehottaa komissiota käyttämään Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisia kaupan suojakeinoja ja hyödyntämään tarvittaessa riitojenratkaisumenettelyä EU:n autoteollisuuden suojelemiseksi ja torjumaan EU:n etujen vastaisia laittomia kauppakäytäntöjä, kuten tuontiautoista perittäviä erityisveroja;

17. katsoo, että investointitoimintaa kasvumarkkinoilla on vahvistettava ja se on turvattava kauppasopimuksilla;

18. katsoo, että eurooppalaisten yritysten olisi otettava käyttöön yritysten yhteiskuntavastuuta ja työntekijöiden osallistumista koskevat EU:n standardit myös kolmansissa maissa, joihin tehdään investointeja, ja että alueellista kehitystä olisi edistettävä;

19. pyytää komissiota sisällyttämään tulevia kauppasopimuksia koskeviin vaikutusten ennakkoarviointeihin autoteollisuuden kilpailukyvyn, tekemään uusia selvityksiä niiden voimaantulon jälkeen ja arvioimaan säännöllisesti sekä tällä hetkellä voimassa olevien että neuvoteltavana olevien sopimusten kerrannaisvaikutuksia määriteltyjen erityiskriteerien perusteella, sidosryhmien osallistuminen mukaan luettuna;

20. kehottaa komissiota kehittämään mahdollisimman pian teollisuuspolitiikastaan strategisen vision, joka auttaisi rakenteellisesta ylikapasiteetista kärsiviä teollisuudenaloja, kuten autoteollisuutta, ennakoimaan suuntauksia siirtämällä tuotantoaan tulevaisuuden aloille, kuten hiilidioksidipäästöttömään julkiseen liikenteeseen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

17.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

1

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

William (The Earl of) Dartmouth, Laima Liucija Andrikienė, Maria Badia i Cutchet, María Auxiliadora Correa Zamora, Andrea Cozzolino, George Sabin Cutaş, Marielle de Sarnez, Yannick Jadot, Metin Kazak, Bernd Lange, David Martin, Vital Moreira, Paul Murphy, Cristiana Muscardini, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Niccolò Rinaldi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Henri Weber, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Amelia Andersdotter, Josefa Andrés Barea, Salvatore Iacolino, Elisabeth Köstinger, Emma McClarkin, Mario Pirillo, Jarosław Leszek Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Krzysztof Lisek


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.9.2013)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

CARS 2020 -toimintasuunnitelmasta: vahva, kilpailukykyinen ja kestävä eurooppalainen autoteollisuus

(2013/2062(INI))

Valmistelija: Birgit Sippel

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. katsoo, että dynaamiset ja osallistavat työmarkkinat, joilla ihmisillä on korkea ja markkinoiden kannalta tarvittava osaamistaso, ovat keskeisiä EU:n talouden kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta;

1.  suhtautuu myönteisesti autoteollisuutta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja panee merkille noin 12 miljoonaa työpaikkaa suoraan tai välillisesti tarjoavan autoteollisuuden strategisen merkityksen Euroopan taloudelle ja sen, että autoteollisuudella on merkittävä positiivinen panos EU:n kauppataseessa (noin 90 miljardia vuonna 2011) ja että autoteollisuus on suurin yksityinen tutkimus- ja innovointityöhön investoija (noin 30 miljardia euroa vuonna 2010) sekä tärkeä teknologisen kehityksen edistäjä; korostaa, että tarvitaan paikalliseen työllisyyteen ja vihreiden teknologioiden kehittämiseen vahvasti keskittyvää EU:n teollisuuspolitiikkaa, jotta EU:ssa voidaan edistää työpaikkoja luovaa elpymistä ja kestävää kasvua; korostaa, että eurooppalainen autoteollisuus tarvitsee uudistamisstrategian, jossa keskitytään autojen ekologisen kestävyyden parantamiseen osana vihreämpää liikennejärjestelmää;

2.  korostaa, että maailmanlaajuisilla markkinoilla on tärkeää erottua muista laadulla ja turvallisuudella; pitää siksi tarpeellisena investoida kehittyneeseen teknologiaan ja panostaa innovointiin;

3.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen eCall-järjestelmästä, jossa ajoneuvot soittavat automaattisesti hätänumeroon vakavan onnettomuuden sattuessa;

4.  kannattaa vammaiskuljettajien ajoneuvoihin tehtävien mukautusten toimivuuden ja käytettävyyden parantamista, jotta integraatiota EU:n sisällä voidaan vahvistaa;

5.  kehottaa parantamaan yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa vuosiksi

2007–2012 tunnustettuja terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä standardeja erilaisten työn ja työtehtävien muotojen kehityksen mukaisesti; pyytää komissiota esittelemään mahdollisimman pian tähän liittyen vuoteen 2020 ulottuvan yhteisön terveys- ja turvallisuusstrategian;

6.  kehottaa lisäämään pyrkimyksiä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi vahvistamalla eurooppalaista autoteollisuutta; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää pitää eurooppalaisen autoteollisuuden tuotantopohja vahvana ja että tämä voidaan taata myös viemällä suurempaa valikoimaa korkealaatuisia ja teknisesti kehittyneitä ajoneuvoja kolmansiin maihin; korostaa tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin kasvavaa merkitystä ja erityisesti tarvetta kehittää vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita autoja, jotta Eurooppa säilyy kilpailukykyisenä ja jotta siten vauhditetaan työllisyyttä vähentämällä Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta;

7.  tunnustaa, että sähköajoneuvoilla on kasvupotentiaalia paitsi energiankäytön kestävyyden ja ilmastotoimien osalta niin myös siksi, että ne voivat edistää talouskasvua ja työllisyyttä; kehottaa siksi ryhtymään ponnisteluihin tällaisten ajoneuvojen kehittämiseksi ja parantamiseksi sekä niiden käytön lisäämiseksi EU:ssa; toteaa, että tätä varten on rakennettava infrastruktuuri, joka mahdollistaa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen tankkauksen tai latauksen;

8.  suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan Horisontti 2020 -aloitteeseen ja COSME-ohjelmaan, jotka auttavat taloudellisesti pk-yrityksiä parantamaan kilpailukykyään samalla kun siirrytään kohti resurssien käytön kannalta tehokasta ja ympäristöystävällistä eurooppalaista liikennejärjestelmää;

9.  suhtautuu myönteisesti toimintasuunnitelman neljännessä pilarissa ehdotettuihin toimenpiteisiin; korostaa, että tarvitsemme pitkäkestoisia strategioita, jotka mahdollistavat yritysten ja työntekijöiden sopeutumisen rakenteellisiin muutoksiin ja ennakoivat samalla muutoksia sekä minimoivat sosiaaliset vaikutukset; vaatii edelleen säädöstä työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoimisesta ja hallinnasta; pitää erityisen tärkeänä rakennemuutoksen pitkän aikavälin suunnittelua, jolla varmistetaan asteittainen siirtyminen, jos työvoimavaatimukset muuttuvat; korostaa, että osaamistasojen olisi oltava sellaisia, että voidaan taata työllisyys ja mahdollistaa tarvittaessa siirtyminen uusiin tuotanto- ja liiketoimintamalleihin;

10. kehottaa komissiota olemaan sääntelyn parantamisen vuoksi järjestelmällisempi, kun se arvioi ehdotustensa vaikutusta eurooppalaisen autoteollisuuden mahdollisuuksille säilyä kilpailukykyisenä kansainvälisellä tasolla ja tarjota tällä tavoin monia niistä uusista työpaikoista, joihin Eurooppa tukeutuu; vaatii tältä osin komissiota ehkäisemään aktiivisesti EU:n lainsäädännön vaatimukset ylittävää sääntelyä (”gold-plating”) kansallisella tasolla;

11. kehottaa jäsenvaltioita ennakoimaan rakennemuutoskehitystä, jotta voidaan suojella työpaikkoja, edistää sisäistä ja ulkoista liikkuvuutta ja minimoida rakennemuutosprosessin mahdolliset kielteiset vaikutukset; kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön kansallisen lainsäädännön ja voimassa olevat EU:n direktiivit, kuten työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan direktiivin, yrityksen luovutusta koskevan direktiivin ja työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan annetun direktiivin toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen; katsoo, että EU:n rahastojen olisi oltava keskeisessä asemassa, kun rakennemuutosjärjestelyiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia vältetään, minimoidaan tai lievitetään;

12. katsoo, että kun rakennemuutokset ovat välttämättömiä, tehtaiden sulkemista tai työntekijöiden vähentämistä olisi harkittava vasta viimeisenä vaihtoehtona; katsoo näin ollen, että tällaisissa tapauksissa sidosryhmille, mukaan luettuina ammattijärjestöt, työntekijöiden edustajat ja yritysten edustajat, olisi tiedotettava ja niiden kanssa olisi neuvoteltava, jotta päästään sopimukseen, jolla varmistetaan yrityksen elinkelpoisuus siten, että samalla kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia;

13. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) lyhyen aikavälin toimenpiteenä, jos tehtaita suljetaan tai työntekijöitä vähennetään merkittävästi; toistaa näkemyksensä siitä, että EGR:n toimenpiteiden muodon olisi oltava yhteensopivaa resurssitehokkaaseen ja ympäristöllisesti kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

14. korostaa, että osaamistarvetta on ennakoitava ja että työntekijöiden osaamistasoa on mukautettava myös elinikäisen oppimisen avulla; kannattaa sitä, että luodaan eurooppalaisen autoteollisuuden osaamisneuvosto, joka edistää parempaa perus- ja ammattikoulutusta saattamalla yhteen teollisuuden, työllisyyden ja osaamisen seurantakeskukset sekä kyseiset työmarkkinaosapuolet ja koulutuksen tarjoajien organisaatiot, jotta voidaan lisätä parhaiden käytäntöjen vaihtoa, osaamisen kehittymistä ja työpaikkoja autoteollisuuden alalla;

15. korostaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitystä osaamisen mukauttamisen ja rakennemuutosprosessien kannalta sekä tarvetta seurata parhaita käytäntöjä(1); palauttaa mieliin myönteiset esimerkit kriisin aikana kehitetyistä ja aiemman työllisyystason ylläpitämisessä auttaneista tilapäisistä ja innovatiivisista välineistä, kuten lyhytkestoisesta työstä;

16. kannustaa jäsenvaltioita ottamaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä käyttöön kansallisia työllisyyssuunnitelmia, joissa otetaan huomioon teollisuuden ja erityisesti autoteollisuuden erityisosaamisen tarpeet;

17. katsoo, että pätevä työvoima on ratkaisevan tärkeää, jos eurooppalaisen autoteollisuuden on määrä pysyä kilpailukykyisenä ja perustua laadukkaaseen tuotantoon; uskoo siksi, että opetus- ja koulutusjärjestelmiä on nykyaikaistettava, jotta tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista voidaan kehittää uusilla opetusohjelmilla, tieto- ja viestintäteknologialla ja työntekijöiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä;

18. kehottaa hyödyntämään Euroopan sosiaalirahastoa työntekijöiden uudelleenkoulutukseen ja osaamisen päivittämiseen sekä elinikäisen oppimisen puitteissa toteutettaviin parannuksiin, joilla huolehditaan tarvittavasta osaamisesta, osaamisen kohdentamisesta ja muutoksen ennakoinnista etenkin autoteollisuudessa siten, että otetaan huomioon eurooppalaisen autoteollisuuden ylikapasiteetti ja tarve siirtyä kohti kestävää taloutta ja ympäristöystävällisiä ajoneuvoja;

19. korostaa, että Euroopan työnvälitysverkostoa (EURES) on hyödynnettävä nykyistä paremmin jäsenvaltioiden työvoimaviranomaisia täydentävänä välineenä, ja painottaa tässä yhteydessä, että EURES-verkosto ei ole ainoastaan kanava, jolla tiedotetaan työntekijöiden, työnhakijoiden ja työnantajien oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen, vaan myös työmarkkinapoliittinen väline, joka keskittyy pysyviin ja kokoaikaisiin työpaikkoihin, jotka antavat työntekijöille mahdollisuuden elää täyttä elämää, mikä parantaa eurooppalaisten autonvalmistajien mahdollisuuksia löytää tarvitsemiaan ammattitaitoisia työntekijöitä;

20. toteaa, että olisi sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllistä perustaa keskitettyjä asiointipisteitä, joilla helpotetaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä sekä työntekijöiden että autoteollisuuden edun nimissä;

21. katsoo, että uusien ympäristöystävällisten teknologioiden kehittäminen autoteollisuuden alalla esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voi sekä taata autoteollisuuden pitkän aikavälin menestyksen että mahdollistaa kestävien työpaikkojen turvaamisen;

22. korostaa, että yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnit ja niihin liittyvät näkemykset olisi otettava huomioon kaikissa teollisuuspolitiikoissa; korostaa, että sosiaalisella epävarmuudella on kielteisiä seurauksia työvoiman innovatiivisuudelle, tuottavuudelle ja luovuudelle ja sitä kautta myös talouskasvulle;

23. panee merkille, että teknologiset innovaatiot ja vihreä kasvu ovat tärkeitä kilpailukykytekijöitä; korostaa, että julkisen rahoituksen olisi edistettävä eurooppalaisen teollisuuden ja myös autoteollisuuden innovaatioita esimerkiksi Euroopan investointipankin avulla; painottaa, että näiden toimenpiteiden ehtona olisi oltava niiden kyky synnyttää ekologista lisäarvoa ja luoda kestäviä ja laadukkaita työpaikkoja EU:n alueella.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

26.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Edit Bauer, Heinz K. Becker, Pervenche Berès, Vilija Blinkevičiūtė, Philippe Boulland, David Casa, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Minodora Cliveti, Emer Costello, Frédéric Daerden, Sari Essayah, Richard Falbr, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Ádám Kósa, Jean Lambert, Verónica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Csaba Őry, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Jutta Steinruck, Ruža Tomašić, Traian Ungureanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Françoise Castex, Philippe De Backer, Anthea McIntyre, Ria Oomen-Ruijten, Evelyn Regner, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Tatjana Ždanoka

(1)

”Rakennemuutosta varten laadittu tarkistuslista” komission tiedonannossa 3. kesäkuuta 2009 aiheesta ”Yhteinen sitoutuminen työllisyyteen” COM(2009)0287 lopullinen.


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.9.2013)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

CARS 2020 -toimintasuunnitelmasta: Vahva, kilpailukykyinen ja kestävä eurooppalainen autoteollisuus

(2013/2062(INI))

Valmistelija: Sergio Gaetano Cofferati

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–   ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman ”eCall: uusi 112-palvelu kansalaisille”(1);

1.  painottaa, että autoteollisuutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman on noudatettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja sääntelyä on täydennettävä infrastruktuuriin tehtävillä investoinneilla ja toimilla, joilla lisätään kysyntää ja inhimillistä pääomaa ja edistetään erittäin osaavaa työvoimaa; katsoo tässä yhteydessä, että investoinnit, joilla tehostetaan edistyksellisen teknologian kehitystä, esimerkiksi toimet liikenneturvallisuuden parantamiseksi, hiilidioksidipäästöjen torjumiseksi sekä saaste- ja melupäästöjen vähentämiseksi, ovat keskeisessä asemassa kilpailukyvyn ja kasvun ylläpitämisessä sekä lisäarvon ja työpaikkojen luomisessa autoalalla; katsoo, että toimintasuunnitelma olisi sovitettava yhteen muiden toisiinsa nivoutuvien unionin politiikkojen kanssa, jotta voidaan varmistaa Euroopan autoteollisuuden kilpailukyky;

2.  korostaa, että unionin sisämarkkinat ovat tärkein tekijä autoteollisuuden menestyksekkään tulevaisuuden kannalta, koska ne ensinnäkin muodostavat ajoneuvoille 500 miljoonan kuluttajan markkinat, joilla noudatetaan ympäristötehokkuutta, liikenne- ja tuoteturvallisuutta sekä melupäästöjä koskevia yhteisiä teknisiä standardeja, jotka ovat tärkeitä ja hyödyllisiä myös muille teollisuudenaloille sisämarkkinoiden rajojen ulkopuolella, ja toiseksi, koska unionin sisämarkkinoilla toimii huippututkimusta tarjoavia julkisia ja yksityisiä tutkimuslaitoksia, jotka antavat oman panoksensa siihen, että autoteollisuuden tulevaisuus on lupaava;

3.  korostaa, että Euroopan tasolla olisi ryhdyttävä kunnianhimoisiin investointeihin ehdotetun strategian tueksi, muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020:n ja Euroopan sosiaalirahaston välityksellä; kehottaa helpottamaan mahdollisuuksia saada rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmasta ja korostaa tutkimukseen ja innovaatioon tehtävien investointien merkitystä, jotta voidaan säilyttää kilpailukyky maailmanmarkkinoilla autoalan kaikilla osa-alueilla, nimittäin liikenneturvallisuuden, laadukkaan asiakaspalvelun, ympäristöystävällisen liikkuvuuden, edistyksellisen teknologian ja suurta lisäarvoa sisältävien tuotteiden osa-alueilla; kannustaa lisäksi hyödyntämään Euroopan investointipankin rahoitusta tällaisten hankkeiden rahoittamiseksi;

4.  kehottaa hyväksymään sellaisen autoalaa sääntelevän lainsäädäntökehyksen, joka on riittävän joustava reagoidakseen nopeasti kaikkiin tekniikan uusiin edistysaskeliin ja innovaatioihin, jotka vahvistavat autoteollisuuden kilpailukykyä, ja kattaakseen ne kaikki;

5.  painottaa, että unionin sisämarkkinoiden olisi tuettava paitsi ajoneuvojen tuotantoa ja myyntiä myös ajoneuvojen, niiden osien ja niissä käytettyjen raaka-aineiden kierrätettävyyttä; kehottaa komissiota kehittämään eurooppalaisen viitekehyksen käytettyjen autojen ympäristöystävällistä kierrätystä varten;

6.  korostaa, että teollisuustuotteena valmistettavan ajoneuvon valmistumista edeltää eurooppalaisten liitännäisalojen muodostama arvonlisäketju, johon kuuluu myös pieniä ja keskisuuria komponenttitoimittajia, ja näillä tuotantoketjun alkupäässä olevilla teollisuudenaloilla on olennainen merkitys autoteollisuuden kehittämisessä, ja autoteollisuuden eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset haasteet koskevat myös niitä; huomauttaa, että Euroopan autoteollisuuden toimittajat, joihin kuuluu myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ovat usein keskeisiä innovoijia ja antavat näin virikkeitä eurooppalaisten tulevaisuuden autojen kehittämiselle ja luovat lisäksi merkittävät markkinat varaosille; pitää valitettavina, että joillakin liitännäisalojen pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia hyödyntää unionin ohjelmia ja rahoitusta, ja kehottaa helpottamaan rahoituksen saantia myös yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan COSME-ohjelman kautta;

7.  katsoo, että varaosien markkinoihin on kiinnitettävä yhtä paljon huomiota kuin valmiiden ajoneuvojen markkinoihin; korostaa, että erityisesti tuotetietojen omistamisen ja hallinnoinnin yhteydessä olisi varmistettava varaosamarkkinoiden yhdenvertainen kohtelu; toteaa, että sisämarkkinoiden luominen moottoriajoneuvojen tuning- ja varaosille on erittäin vaikeaa erilaisten kansallisten määräysten takia; kehottaa komissiota tämän vuoksi esittämään ehdotuksia alan yhdenmukaistamiseksi ja kehittämiseksi edelleen ja laajentamaan eurooppalaisia standardeja EU:ssa hyväksyttyjen sertifioitujen varaosien tuotannon perusteella;

8.  korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä historiallisesti merkittäviin ajoneuvoihin sekä näiden ajoneuvojen parissa toimiviin yrityksiin ja työntekijöihin, kun otetaan huomioon, että historiallisten ajoneuvojen lukumäärä kasvaa jatkuvasti, joten niiden huollolla, käytöllä ja hoidolla on paitsi kulttuurista ja matkailullista myös taloudellista merkitystä; painottaa kuitenkin, että historiallisen ajoneuvon määritelmän on oltava rajoittava, jotta lukumäärän kasvaessa jatkuvasti kielteiset turvallisuus- ja ympäristövaikutukset, joita uusien autojen standardeista poikkeavat historialliset ajoneuvot saattavat aiheuttaa, saadaan pidettyä vähäisinä;

9.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ja sähköajoneuvojen markkina-aseman vahvistamiseksi mutta toteaa, että sähkövoimapohjaisen liikkuvuuden kehitys etenee Euroopassa hitaasti; vaatii asettamaan etusijalle asianmukaisten infrastruktuurien kehittämisen siten, että huolehditaan asianmukaisista investoinneista sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla, muun muassa Verkkojen Eurooppa -välineen kautta myönnettävästä riittävästä rahoituksesta, ja vaihtoehtoisia polttoaineita ja käyttövoimajärjestelmiä koskevista yhteisistä standardeista; kehottaa komissiota esittämään tarvittaessa tämänsuuntaisia lainsäädäntöehdotuksia, ja pyytää hyväksymään nopeasti lainsäädäntöehdotuksen ja yhteiset standardit sähköajoneuvojen latauspaikoille; korostaa, että on tärkeää suhtautua edelleen myönteisesti sähköajoneuvojen käyttövoimaa koskeviin muihin innovatiivisiin ratkaisuihin, kuten polttokennoteknologiaan;

10. panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen polttoaineiden merkintäjärjestelmän kehittämisestä, jotta kuluttajat saavat helppotajuista tietoa ajoneuvonsa ja tarjolla olevien polttoaineiden yhteensopivuudesta;

11. katsoo, että viennin tulisi jatkossakin olla merkittävä osatekijä Euroopan autoteollisuuden kehittämisessä, mutta painoarvoa olisi annettava myös kotimaisen kysynnän edistämiselle siten, että tehdään julkisia ja yksityisiä investointeja, varmistetaan reilu kilpailu ja parannetaan unionin kansalaisten ostovoimaa; korostaa, että Euroopan autoteollisuuden on toimitettava laadukkaita tuotteita ja sillä on oltava innovaation kautta syntyvä teknologinen johtoasema, jotta se säilyy unionin kansalaisten näkökulmasta houkuttelevana ja jotta voidaan varmistaa alan kilpailukyky pitkällä aikavälillä;

12. kehottaa koordinoimaan paremmin ajoneuvoja ja polttoaineita koskevia kysyntäpuolen toimia, myös taloudellisia kannustimia ja veropolitiikkaa, mihin kuuluu suora rahoitustuki ja verokannustimet, myös porrastettujen verojärjestelmien käyttö; pyytää komissiolta taloudellisia kannustimia koskevien ohjeiden jatkoksi sitovampia toimia, jotta voidaan varmistaa yhtäläiset toimintaedellytykset ja edistää teollisuudenalan kilpailukykyä kaikkialla EU:ssa; katsoo, että kuluttajia olisi ohjattava turvallisempien ja ympäristöystävällisempien ajoneuvojen suuntaan paitsi kysyntäpuolen toimilla myös jokapäiväisiin kustannuksiin ja olosuhteisiin liittyvillä toimilla;

13. muistuttaa, että monissa jäsenvaltioissa on käytössä erilaisia toimia, joilla helpotetaan uusien ja polttoainetehokkaiden, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa; kannustaa tällaisten hyvien käytäntöjen vaihtoon; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan innovatiivisia veropolitiikkoja, joilla unionin kansalaisia kannustetaan ostamaan uusia, ympäristöystävällisiä autoja;

14. on tietoinen siitä, että autoalan rakenteellinen ylikapasiteetti on ratkaistava Euroopan unionissa koordinoidusti, jotta voidaan varmistaa pitkän aikavälin kilpailukyky; korostaa, että jokainen ajoneuvovalmistaja on haasteiden edessä vastuussa sopivan ratkaisun löytämisestä, mutta on samalla tietoinen tehokkaiden julkisten toimien merkityksestä sen varmistamiseksi, että mahdollisten rakennemuutosten kielteiset yhteiskunnalliset seuraukset pysyvät mahdollisimman pieninä; pitää erityisen tärkeänä rakennemuutoksen pitkän aikavälin suunnittelua, jotta osaamistaso on sellainen, että voidaan taata sekä työllistyminen että liukuva siirtyminen uusiin tuotantoyksikköihin ja liiketoimintamalleihin, jos työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat; katsoo, että muutosten ennakoimiseksi ja rakennemuutosten aiheuttamien yhteiskunnallisten vaikutusten pehmentämiseksi tarvitaan eurooppalainen kehys, johon kuuluu myös säädös, jotta voitaisiin välttää sisämarkkinoiden mahdollinen vääristyminen;

15. panee tyytyväisenä merkille Euroopan globalisaatiorahaston ja Euroopan sosiaalirahaston toiminnan ja kehottaa käyttämään niitä optimaalisesti ja kohdennetusti autoalan rakenneuudistustilanteissa, etenkin uudelleenkoulutuksessa, taitojen päivittämisessä sekä asianomaisten työntekijöiden siirtämisessä uusiin tehtäviin ja asianomaisten alueiden tukemisessa;

16. kehottaa komissiota toteuttamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteitä, joilla varmistetaan korkealaatuinen kuluttajasuoja, avoimuus ja turvallisuus käytettyjen autojen markkinoilla, sekä tekemään työtä sen eteen, että saastuttavat ja vähemmän turvalliset ajoneuvot saadaan vähitellen pois liikenteestä; pitää myönteisenä komission suositusta, että katsastusasetuksessa vaadittaisiin tallentamaan kilometrimäärä kunkin katsastuksen yhteydessä; katsoo, että belgialaisen ”autopassihankkeen” kaltaisia aloitteita voitaisiin rohkaista eurooppalaisella standardilla; huomauttaa, että siirrettävien ajoneuvojen uudelleenrekisteröintimenettelyillä on pyrittävä estämään myös rajojen yli tapahtuvat kilometrilukemien väärentämiset;

17. pyytää komissiota puuttumaan ongelmaan, joka koskee kuluttajien johtamista harhaan puolueellisella tiedolla ajoneuvon polttoaineenkulutuksesta ja ympäristövaikutuksista; kannattaa suunnitelmaa uuden, ajamista koskevan testisyklin ja testausmenettelyjen kehittämisestä, ja kehottaa ottamaan nämä käyttöön viipymättä;

18. muistuttaa rakentavien, avointen ja kunnioittavien suhteiden tärkeydestä autoalan eri toimijoiden välillä, etenkin autonvalmistajien ja heidän jälleenmyyjiensä välillä, jotta vältetään epätasapainoiset, vahvempaa osapuolta suosivat tilanteet, joista saattaa olla haittaa myös kuluttajille;

19. muistuttaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on toimivaltansa mukaan erilaisia välineitä, joilla ne voivat tukea autoteollisuutta aktiivisesti etenkin edistämällä sähköautoja pysäköintitilan hallinnoinnin avulla ja tarjoamalla hallinnollista tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuureihin tehtäville investoinneille; kannustaa tällaisten käytäntöjen vaihtoa unionin tasolla ja niiden tehokasta koordinointia; kehottaa käyttämään unionin rahoitusta kohdennetusti ja optimoidusti kyseisen alueen erityisten kehitystarpeiden mukaan;

20. vaatii komissiota ja jäsenvaltioita ponnistelemaan lujemmin liikenneturvallisuuden hyväksi toteuttamalla ajoneuvoja, infrastruktuureja ja kuljettajakäyttäytymistä koskevia toimia; muistuttaa tässä yhteydessä 3. heinäkuuta 2013 antamastaan päätöslauselmasta, jossa kehotettiin ottamaan ripeästi käyttöön eCall-järjestelmä ja johon sisältyi täsmällisiä vaatimuksia tietoturvasta, järjestelmään osallistuvien eri toimijoiden vastuualueiden selkeyttämisestä, teknisestä neutraalisuudesta ja avoimuudesta kuluttajille; muistuttaa lisäksi vaatimuksestaan, että eCall-järjestelmän olisi perustuttava yhteentoimivaan ja ajoneuvoon tulevaisuudessa mahdollisesti asennettavien sovellusten tai palvelujen avoimen käytön mahdollistavaan ympäristöön ja että tällaisten palvelujen on noudatettava turvallisuuden, tietosuojan ja yksityisyyden standardeja niin, että kuluttajille annetaan valinnanvapaus ja palveluntarjoajille mahdollistetaan avoin käyttö;

21. vaatii parantamaan nykyisiä turvallisuusstandardeja, erityisesti luokan L ajoneuvojen turvallisuusstandardeja, ja vaatii lisäksi, että kuorma-autojen alleajosuojaa koskevia vaatimuksia on parannettava;

22. ilmaisee tukevansa tyyppihyväksyntäjärjestelyn tarkistamista ja odottavansa yhteistyötä komission kanssa sekä sidosryhmävuoropuhelun edistämistä tämän prosessin aikana;

23. panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo arvioida voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksiin perustuvien täytäntöönpanotoimien oikeasuhtaisuutta; toteaa, että parlamentin huolenaiheet, jotka koskivat luokan L ajoneuvojen virityksen estämiselle ja haihtumispäästöille asetettavia vaatimuksia, on nimenomaisesti huomioitu;

24. kehottaa komissiota suoriutumaan tulevaisuudessa paremmin tehtävästään ”viisaana” ja kaukokatseisena lainsäädäntöaloitteiden tekijänä, jotta teollisuudelle voidaan taata pitkän aikavälin suunnitteluvarmuus ja pitää se kilpailukykyisenä, mistä seuraa väistämättä, että kuluttajat saavat avoimempaa tietoa uusista ajoneuvotuotteista; korostaa, että autoteollisuuden uusien ja yhteisten standardien asettamisen on tulevaisuudessa tapahduttava koordinoidummin ja niin, että se mahdollistaa paremman suunnittelun, ja että tässä on otettava huomioon tuotantosyklit;

25. korostaa kansainvälisen sääntelyn yhdenmukaistamisen merkitystä eurooppalaisen autoteollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vahvistamisessa; ilmaisee kannattavansa vuodelta 1958 olevan YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) sopimuksen uudistamista ja kansainvälisen tyyppihyväksyntäjärjestelmän (IWVTA) kehittämistä; kehottaa komissiota ottamaan parlamentti kokonaisvaltaisemman mukaan, jotta voidaan varmistaa globaalien kumppaneiden poliittinen tuki näiden ratkaisevan tärkeiden hankkeiden profiilin kohottamiseksi;

26. pitää valitettavana puheenjohtajakokouksen päätöstä olla ottamatta parlamentin jäseniä mukaan CARS 2020 -keskusteluihin; huomauttaa, että monet muut edustusorganisaatiot ja jäsenvaltioiden poliitikot osallistuvat niihin; vaatii puheenjohtajakokousta harkitsemaan uudestaan tätä päätöstään, kun otetaan huomioon CARS 2020 -suunnitelman yhteydessä laadittavat tärkeät ehdotukset, jotka koskevat autoteollisuuden tulevaisuutta; huomauttaa, että koska parlamentti tarkastelee CARS 2020 -kehyksen pohjalta mahdollisesti syntyvää lainsäädäntöä tarkasti ja hyväksyy sen, poliittisiin työryhmiin osallistuminen ei vaaranna parlamentin riippumattomuutta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Claudette Abela Baldacchino, Adam Bielan, Preslav Borissov, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Cornelis de Jong, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Philippe Juvin, Hans-Peter Mayer, Franz Obermayr, Sirpa Pietikäinen, Phil Prendergast, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Emilie Turunen, Barbara Weiler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ildikó Gáll-Pelcz, Liem Hoang Ngoc, María Irigoyen Pérez, Pier Antonio Panzeri, Olle Schmidt, Olga Sehnalová, Marc Tarabella, Wim van de Camp, Patricia van der Kammen

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0274.


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.10.2013)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

CARS 2020 -toimintasuunnitelmasta: Vahva, kilpailukykyinen ja kestävä eurooppalainen autoteollisuus

(2013/2062(INI))

Valmistelija: Oldřich Vlasák

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti kilpailukykyistä ja kestävää autoteollisuutta koskevaan CARS 2020 -toimintasuunnitelmaan ja sen neljään pääkohtaan;

2.  korostaa, että eurooppalaisen tuotantopohjan säilyttäminen ja vahvistaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa EU:n kansalaisten kohtuullinen elintaso ja vahvistaa EU:n teollisuutta talouskasvun ja talouden elpymisen saavuttamiseksi;

3.  kehottaa komissiota myyntimääriä koskevat uusimmat tiedot huomioon ottaen tarkastelemaan autoteollisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä entistä yhtenäisemmällä tavalla aina innovaatiosta ja tutkimuksesta markkinoiden elpymiseen ja työllisyyden kasvuun sekä turvallisuus- ja ympäristöstandardeihin;

4.  ottaa huomioon komission tarjoamat, myyntimääriä koskevat uusimmat tiedot, joiden mukaan markkinoilla on tapahtunut kolminkertainen notkahdus alaspäin ja jotka osoittavat, että kevyiden ajoneuvojen myynti EU:ssa on pienentynyt lähes 17 miljoonasta alle 12 miljoonaan joulukuun 2006 ja joulukuun 2012 välillä, ja kehottaa komissiota tarkistamaan laaja-alaisia ja osittain ristiriitaisia tavoitteitaan niin, että ensisijaisesti keskitytään markkinoiden elpymiseen ja työllisyyden kasvuun;

5.  katsoo, että kilpailua ja valtiontukea koskeva sääntely ei saisi heikentää Euroopan autoteollisuuden kilpailukykyä; kehottaa komissiota arvioimaan rakennemuutoksia, tukea ja alan valmistajien lähentämistä koskevia suunnitelmia vertaamalla niitä kolmansien maiden suunnitelmiin, jotta voidaan tukea uutta kasvua ja työllisyyttä alalla Euroopassa;

6.  tukee kestävän ja tehokkaan liikenneinfrastruktuurin kehittämistä ja nykyaikaistamista, sillä se voi piristää markkinoita ja lisätä liikenneturvallisuutta sekä talouden ja työllisyyden kasvua;

7.  korostaa sellaisen kunnianhimoisen tutkimus- ja innovaatiokehyksen merkitystä, jossa keskitytään EU:n maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn ja kannustetaan esimerkiksi internetyhteydellä varustetun auton tai telematiikan sovellusten käyttöönottoon;

8.  katsoo, että EU:n tieturvallisuutta on parannettava huomattavasti; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti sellaisen in-car-teknologian priorisointiin, jolla tuetaan ajokäyttäytymistä ja liikennesääntöjen noudattamista ja jollaisia ovat esimerkiksi älykkäät nopeudenhallintajärjestelmät;

9.  suhtautuu myönteisesti komission strategiaan, jolla pyritään edistämään puhtaiden ajoneuvojen vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurien käyttöönottoa;

10. korostaa, että tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisten autovalmistajien kilpailukykyä ja suorituskykyä, erityisesti ottaen huomioon innovatiivisten ratkaisujen yhä kasvava tarve alalla; painottaa lisäksi, että maailmanlaajuisen kilpailun yhteydessä investoinneilla tutkimukseen ja innovointiin lisätään kasvua ja luodaan työpaikkoja korkeasti koulutetuille Euroopan autoteollisuudessa;

11. vahvistaa, että autoteollisuuden olisi oltava yksi kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun moottoreista Euroopassa, ja muistuttaa, että autoteollisuus on yksi EU:n teollisuuden tärkeistä valttikorteista, koska sillä on keskeinen asema monilla maailmanmarkkinoilla;

12. muistuttaa, että standardien valinnassa on kunnioitettava teknisen neutraalisuuden periaatetta, jotta suojellaan ensimmäisten sijoittajien investointeja ja kannustetaan siten innovointia alalla;

13. muistuttaa, että autoteollisuuden tutkimuksella ja innovaatiolla on edistettävä merkittävästi teknologian kehittymistä, jotta tuetaan EU:n taloudellista kilpailukykyä, turvataan sen johtava asema maailmanmarkkinoilla ja edistetään päättäväisesti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita;

14. muistuttaa, että autoteollisuuden työntekijät kärsivät ensimmäisenä kriisistä; korostaa, että työntekijöiden jatkokoulutusta on ehdottomasti parannettava, kun otetaan huomioon alan kehitysennusteet, jotta työntekijöiden pätevyyttä ja ammattitaitoa voidaan tarvittaessa investoida uudelleen muille aloille;

15. huomauttaa, että sitovia päästötavoitteita ei pitäisi asettaa ennen vuotta 2017, sillä vaikutustenarviointia ei ole vielä täysin arvioitu; kehottaa komissiota luopumaan lainsäädännön laatimisesta päästötavoitteiden ja muiden osittaisten tavoitteiden saavuttamiskeinoista, jotta näin ei rajoitettaisi tuotevalikoiman monipuolisuutta tai yksityistä tutkimustoimintaa; kehottaa näin ollen koordinoimaan tieliikenteen ajoneuvojen suurimpia sallittuja mittoja ja painoja koskevan direktiivin 96/53/EY tarkistusta asianmukaisten osapuolten, mukaan lukien autovalmistajien edustajien, kanssa;

16. korostaa, että perustutkimusta olisi tehtävä liikkuvaa energian varastointia koskevien teknologioiden sekä biopolttoaineiden vaihtoehtoisten tuotantotapojen kehittämisestä;

17. korostaa, että tieto- ja viestintäteknologialla tuettua ekotehokkuutta voitaisiin parantaa edelleen huomattavasti;

18. ehdottaa ensinnäkin, että Euroopan investointipankin välineet ulotetaan koskemaan myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä ja tuotannon rakennemuutosta; ehdottaa toiseksi, että ensisijaisesti investoidaan vaihtoehtoisiin käyttövoimateknologioihin ja sähkö- ja kaasuajoneuvojen kattavaan tankkausinfrastruktuuriin; ehdottaa kolmanneksi, että sähköautoille määritellään markkinoilla yhtenäiset tekniset standardit ja että pyritään yhdenmukaistamaan sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin alan teknisiä standardeja maailmanlaajuisesti;

19. ehdottaa, että Euroopan investointipankin välineet ulotetaan entistä kestävämmän ja kilpailukykyisemmän Euroopan autoteollisuuden kehittämiseen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon;

20. painottaa, että Euroopan investointipankin roolia ja tehtäviä on vahvistettava uusien teollisuushankkeiden ja erityisesti suurten liikenneinfrastruktuurien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien rahoituksessa;

21. korostaa, että tieteellisten ja teknisten vaihtoehtojen arvioinnin (STOA) yksikön tutkimuksen, jonka otsikkona on ”Ympäristötehokas liikenne”, mukaan ympäristötehokkaan liikennejärjestelmän luomista vaikeuttavat monet muut kuin tekniset esteet, jotka liittyvät rahoitukseen, suunnitteluun ja toteutukseen, sekä vaihtoehtoisten käyttövoimateknologioiden korkeat kustannukset;

22. kehottaa komissiota varmistamaan, että toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä valvotaan korkean tason työryhmässä, ja varmistamaan erityisesti, että kaikkia saatavilla olevia EU:n tason talousarviovälineitä käytetään tehokkaasti autoteollisuuden uudelleenkäynnistämiseksi;

23. kehottaa komissiota laatimaan viipymättä toimintasuunnitelman toteuttamista varten määritetylle ajanjaksolle selkeän ja konkreettisen etenemissuunnitelman, jonka olisi hyvä sisältää erityisesti seuraavat kohdat:

     –   ehdotetun lainsäädännön vaikutusten ennakkoarvioinnin sekä hyväksytyn lainsäädännön vaikutusten jälkiarvioinnin ja hyväksytyn lainsäädännön puutteellisen tai väärän täytäntöönpanon jälkiarvioinnin, hiilidioksidi- ja melupäästöjä koskeva lainsäädäntö mukaan luettuina, käynnistäminen viipymättä,

     –   tutkimus asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön yhteisvaikutuksesta autoteollisuuteen ja keskimääräisen auton hintaan, sillä ehdotetut toimet voivat aiheuttaa kuluttajille useiden tuhansien eurojen hinnannousun; tutkimuksessa olisi otettava huomioon myös hiilidioksidipäästöjen ja melusaasteen vähentäminen sekä keskimääräiselle ajajalle aiheutuvien kustannusten vähentäminen paremman polttoainetehokkuuden vuoksi,

     –   korkean tason CARS 2020 -ryhmän perustaminen viipymättä neuvoa-antavaksi elimeksi, joka osallistuu aktiivisesti toimintasuunnitelman toteuttamiseen;

24. korostaa useiden jäsenvaltioiden toteuttamia tukitoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi yritysten nopeutetut vero- tai alv-vähennykset sekä vihreitä autoja koskevat toimenpiteet;

25. kehottaa komissiota ottamaan huomioon rakennemuutosten hoitamista sosiaalisesti vastuullisella tavalla koskevan EU:n lainsäädännön, jota parlamentti vaatii suosituksista komissiolle työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallinnoimisesta 15. tammikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa, jossa komissiota kehotetaan muutoksen ennakointiin(1), työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja työntekijöille tiedottamiseen ja työntekijöiden kuulemiseen koko prosessin aikana;

26. vahvistaa, että yritysten koulutusohjelmien, erityisesti oppisopimuskoulutuksen, avulla voitaisiin saada tarvittavaa ammattitaitoista työvoimaa;

27. muistuttaa komissiota, että autoteollisuuden toimintasuunnitelmaan on kohdistettava riittävästi rahoitusta, jotta tuetaan alan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja uusien laadukkaiden työpaikkojen luomista.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

17.9.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

5

13

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Magdi Cristiano Allam, Georges Bach, Erik Bánki, Izaskun Bilbao Barandica, Philip Bradbourn, Michael Cramer, Joseph Cuschieri, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Franco Frigo, Mathieu Grosch, Jim Higgins, Juozas Imbrasas, Dieter-Lebrecht Koch, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Hubert Pirker, Dominique Riquet, Petri Sarvamaa, David-Maria Sassoli, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Keith Taylor, Giommaria Uggias, Patricia van der Kammen, Dominique Vlasto, Artur Zasada, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Spyros Danellis, Markus Ferber, Eider Gardiazábal Rubial, Nathalie Griesbeck, Geoffrey Van Orden

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0005.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.11.2013

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

5

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Josefa Andrés Barea, Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Fabrizio Bertot, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Vicky Ford, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, Jacky Hénin, Edit Herczog, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Salvador Sedó i Alabart, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Britta Thomsen, Evžen Tošenovský, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Vladimir Urutchev

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jerzy Buzek, Ioan Enciu, Andrzej Grzyb, Roger Helmer, Seán Kelly, Bernd Lange, Zofija Mazej Kukovič, Franck Proust, Algirdas Saudargas

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Nikos Chrysogelos

Päivitetty viimeksi: 28. marraskuuta 2013Oikeudellinen huomautus