MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin

25.3.2014 - (COM(2012)0363 – C7‑0192/2012 – 2012/0193(COD)) - ***I

Talousarvion valvontavaliokunta
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Ingeborg Gräßle, Juan Fernando López Aguilar
Valmistelija (*):
Tadeusz Zwiefka, oikeudellisten asioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla
(Valiokuntien yhteiskokousmenettely – työjärjestyksen 51 artikla)

Tarkistukset

Menettely : 2012/0193(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0251/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0251/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 16/04/2014 - 7.32
CRE 16/04/2014 - 7.32
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0427

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
PERUSTELUT
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (*)
ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin

(COM(2012)0363 – C7‑0192/2012 – 2012/0193(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0363),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 325 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0192/2012),

– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

– ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 15. marraskuuta 2012 antaman lausunnon[1],

– ottaa huomioon alueiden komitean 10. lokakuuta 2012 antaman lausunnon[2],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 ja 37 artiklan,

– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työjärjestyksen 51 artiklan mukaisen yhteisen käsittelyn,

– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0251/2014),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 viite

Komission teksti

Tarkistus

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 325 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 83 artiklan 2 kohdan,

Tarkistus 2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Jotta voitaisiin varmistaa unionin taloudellisten etujen tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava suojelu, jäsenvaltioiden rikosoikeuden olisi edelleen täydennettävä hallinto- ja yksityisoikeuden mukaista suojelua kaikkein vakavimpien tällä alalla esiintyvien petoksiin liittyvien toimintatapojen osalta siten, että samalla vältetään epäjohdonmukaisuudet näillä oikeudenaloilla ja niiden välillä.

(2) Jotta voitaisiin suojautua tehokkaasti, oikeasuhteisesti ja varoittavasti kaikkein vakavimmilta petoksiin liittyviltä toimintatavoilta ja varmistaa unionin taloudellisten etujen optimaalinen suojaaminen, hallinto- ja yksityisoikeuden mukaisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä olisi täydennettävä jäsenvaltioiden rikosoikeuteen kuuluvilla säännöksillä siten, että samalla vältetään epäjohdonmukaisuudet näillä oikeudenaloilla ja niiden välillä.

Tarkistus 3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Unionin taloudellisten etujen suojaaminen edellyttää petoksen yhteistä määritelmää, jolla katetaan sekä EU:n talousarvion menoja että tuloja vahingoittavat petokset.

(3) Unionin taloudellisten etujen suojaaminen edellyttää petoksen yhteistä määritelmää, jolla katetaan unionin talousarvion menoja, tuloja, varoja ja vastuita vahingoittavat petokset, otto- ja antolainaustoiminta mukaan luettuna.

Tarkistus 4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Unionin taloudellisiin etuihin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia, jos tarjousten tekijät antavat suoraan tai välillisesti hankintaviranomaisilta perusteettomasti saatuihin tietoihin perustuvia tietoja hankintasopimuksen tekeville tai avustuksen myöntäville viranomaisille tarkoituksenaan kiertää julkiseen hankintamenettelyyn tai avustusten myöntämismenettelyyn sovellettavat säännöt tai poiketa niistä. Vaikka tällainen toiminta on hyvin lähellä petosta, se ei kuitenkaan välttämättä ole tarjoajan osalta kaikki rikosoikeudelliset tunnusmerkit täyttävä petos, sillä esitetty tarjous voi vastata kaikkia asetettuja vaatimuksia. Tarjoajien välinen tarjouskeinottelu rikkoo unionin kilpailusääntöjä ja vastaavia kansallisia lakeja; siihen kohdistetaan julkisia täytäntöönpanotoimia ja seuraamuksia koko unionin alueella, ja se olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

(6) Unionin taloudellisiin etuihin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia, jos tarjousten tekijät antavat suoraan tai välillisesti hankintaviranomaisilta laittomasti saatuihin tietoihin perustuvia tietoja hankintasopimuksen tekeville tai avustuksen myöntäville viranomaisille tarkoituksenaan kiertää julkiseen hankintamenettelyyn tai avustusten myöntämismenettelyyn sovellettavat säännöt tai rikkoa niitä. Vaikka tällainen toiminta on hyvin lähellä petosta, se ei kuitenkaan välttämättä täytä kaikkia petoksen rikosoikeudellisia tunnusmerkkejä tarjoajan osalta, sillä esitetty tarjous voi vastata kaikkia asetettuja vaatimuksia. Tarjoajien välinen tarjouskeinottelu rikkoo unionin kilpailusääntöjä ja vastaavia kansallisia lakeja; siihen kohdistetaan julkisia täytäntöönpanotoimia ja seuraamuksia koko unionin alueella, ja se olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Tarkistus 5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Korruptio on erityisen vakava unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva uhka, joka voi monissa tapauksissa liittyä myös petokselliseen toimintaan. Tällä osa-alueella tarvittaisiin tästä syystä erillistä kriminalisointia. Olisi varmistettava, että tällaiset rikokset kuuluvat määritelmän soveltamisalaan riippumatta siitä, rikkooko kyseinen toiminta virkavelvollisuuksia. Passiiviseen korruptioon ja varojen väärinkäyttöön perustuvien rikosten osalta säännöksiin olisi tarpeen sisällyttää julkisten viranomaisten määritelmä, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat virkamiehet riippumatta siitä, onko kyse nimetystä, valitusta, sopimussuhteisesta tai virassa olevasta henkilöstä, sekä sellaisessa tehtävässä toimivat henkilöt, jotka tarjoavat valtion tai muiden julkisten elinten palveluja kansalaisille tai muutoin ylipäätään yleisen edun mukaisia palveluja ilman varsinaista virkasuhdetta, kuten EU:n varojen hallinnointiin osallistuvat alihankkijat.

(8) Korruptio on erityisen vakava unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva uhka, joka voi monissa tapauksissa liittyä myös petokselliseen toimintaan. Tällä osa-alueella tarvittaisiin tästä syystä erillistä kriminalisointia. Olisi varmistettava, että tällaiset rikokset kuuluvat määritelmän soveltamisalaan riippumatta siitä, rikkooko kyseinen toiminta virkavelvollisuuksia. Passiiviseen korruptioon ja varojen väärinkäyttöön perustuvien rikosten osalta säännöksiin olisi tarpeen sisällyttää julkisten viranomaisten määritelmä, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat virkamiehet – riippumatta siitä, onko kyse nimetystä, valitusta tai sopimussuhteisesta henkilöstä – joilla on virka unionissa, jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa. Yksityishenkilöiden osallistuminen unionin varojen hallinnointiin on entistä yleisempää. Jotta unionin varoja voitaisiin suojella riittävällä tavalla korruptiolta ja väärinkäytöltä ’julkisen viranomaisen’ käsitteeseen olisi tässä direktiivissä sisällytettävä myös henkilöt, joilla ei ole virkasuhdetta mutta jotka on kuitenkin vastaavasti nimitetty unionin varoihin liittyvään julkiseen tehtävään tai jotka hoitavat sitä vastaavalla tavalla, kuten tällaisten varojen hallinnointiin osallistuvat alihankkijat.

Tarkistus 6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Unionin taloudellisiin etuihin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia virkamiehen toimintatavoista, joiden tarkoituksena on käyttää varoja tai omaisuutta väärin muuhun kuin suunniteltuun tarkoitukseen ja jonka tavoitteena on aiheuttaa vahinkoa unionin taloudellisille eduille. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön täsmällinen määritelmä rikokselle, joka perustuu tämäntyyppiseen toimintaan.

(9) Unionin taloudellisiin etuihin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia virkamiehen toimintatavoista, joiden tarkoituksena on käyttää varoja tai omaisuutta väärin muuhun kuin suunniteltuun tarkoitukseen ja jonka tavoitteena on aiheuttaa vahinkoa unionin taloudellisille eduille. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön täsmällinen ja yksiselitteinen määritelmä rikoksille, jotka perustuvat tämäntyyppiseen toimintaan.

Tarkistus 7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 a) Tässä direktiivissä määritellyistä luonnollisten henkilöiden tekemistä rikoksista on tarpeen vahvistaa kyseisten rikosten kaikkiin tunnusmerkistöihin liittyvä tahallisuus. Luonnollisen henkilön tekemät rikokset, joihin ei liity tahallisuutta, eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

Tarkistus 8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Vaikka on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön tässä direktiivissä määriteltyihin rikkomuksiin sovellettavien seuraamusten tietty vähimmäistaso, mitään direktiivin säännöstä ei pitäisi tulkita niin, että sillä puututaan jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja tuomarien oikeuteen käyttää tapauskohtaista harkintavaltaa.

Tarkistus 9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 b) Unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevan unionin lainsäädännön johdonmukaisuuden varmistamiseksi on asianmukaista ottaa käyttöön tässä direktiivissä määriteltyjä rikoksia koskevien seuraamusten tietty vähimmäistaso. Tässä direktiivissä säädetään vähimmäissäännöistä. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti pitää yllä tai ottaa käyttöön ankarampia seuraamuksia tällaisia rikoksia varten.

Tarkistus 10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Rajoittamatta muita unionin oikeudesta johtuvia velvollisuuksia, olisi tarpeen antaa asianmukainen säännös jäsenvaltioiden ja komission välisestä yhteistyöstä, jotta varmistetaan tässä direktiivissä määriteltyjen unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien rikosten vastainen tehokas toiminta, mukaan lukien jäsenvaltioiden ja komission välinen tietojenvaihto.

Tarkistus 11

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla


Komission teksti	Tarkistus
Tässä direktiivissä säädetään tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja muulta laittomalta toiminnalta ja niiden torjumiseksi määrittämällä rikokset ja seuraamukset.	Tässä direktiivissä säädetään tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja muulta laittomalta toiminnalta ja niiden torjumiseksi määrittämällä rikokset ja seuraamukset, jotta jäsenvaltioissa ja unionin toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa voidaan tarjota tehokas ja yhdenmukainen suoja ja lisätä unionin toimielinten ja toimien uskottavuutta.

Tarkistus 12

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – johdantokappale


Komission teksti	Tarkistus
Tässä direktiivissä ’unionin taloudellisilla eduilla’ tarkoitetaan kaikkia tuloja ja menoja, jotka kuuluvat johonkin seuraavista, on hankittu niistä jonkin kautta tai lankeavat maksettaviksi niistä johonkin:	Tässä direktiivissä ’unionin taloudellisilla eduilla’ tarkoitetaan kaikkia unionin ja sen toimielinten, elinten ja virastojen hallinnoimia tai niiden lukuun hallinnoituja varoja ja velkoja ja kaikkia unionin taloudellisia toimia, lainanotto ja lainananto mukaan luettuna, sekä erityisesti kaikkia tuloja ja menoja, jotka kuuluvat johonkin seuraavista, on hankittu niistä jonkin kautta tai lankeavat maksettaviksi niistä johonkin:

Perustelu

Määritelmää on laajennettu ja siihen on otettu mukaan varat ja velat sekä lainanotto- ja lainanantotoiminta.

Tarkistus 13

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) perussopimusten nojalla perustettujen toimielinten, elinten, virastojen ja laitosten talousarviot tai niiden hallinnoimat ja valvomat talousarviot.

b) perussopimusten mukaisesti perustettujen toimielinten, elinten, virastojen ja laitosten talousarviot tai niiden suoraan tai välillisesti hallinnoimat ja valvomat talousarviot.

Tarkistus 14

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tietojen antaminen tai antamatta jättäminen hankintayhteisöille tai -viranomaisille tai avustuksen myöntämisestä vastaaville yhteisöille tai viranomaisille julkisessa hankintamenettelyssä tai avustuksen myöntämismenettelyssä, johon liittyy unionin taloudellisia etuja, ehdokkaiden tai tarjoajien taikka tarjouspyyntöihin tai avustushakemuksiin annettavien vastausten laatimisesta vastaavien tai niiden laatimiseen osallistuvien henkilöiden toimesta, kun teko on tehty tahallisesti ja tarkoituksena kiertää kelpoisuus-, poissulkemis-, valinta- ja ratkaisuperusteiden soveltaminen tai poiketa siitä, on säädetty rangaistavaksi rikokseksi.	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tietojen antaminen tai antamatta jättäminen hankintayhteisöille tai -viranomaisille tai avustuksen myöntämisestä vastaaville yhteisöille tai viranomaisille julkisessa hankintamenettelyssä tai avustuksen myöntämismenettelyssä, johon liittyy unionin taloudellisia etuja, ehdokkaiden tai tarjoajien taikka tarjouspyyntöihin tai avustushakemuksiin annettavien vastausten laatimisesta vastaavien tai niiden laatimiseen osallistuvien henkilöiden toimesta, kun teko on tehty tahallisesti ja tarkoituksena kiertää kelpoisuus-, poissulkemis-, valinta- ja ratkaisuperusteiden soveltaminen tai poiketa siitä tai luonnollisen tarjoajien välisen kilpailun vääristäminen tai poistaminen, on säädetty rangaistavaksi rikokseksi.

Perustelu

On tärkeää viitata yksiselitteisesti julkisiin hankintoihin liittyviin epäsäännönmukaisuuksiin.

Tarkistus 15

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY³³ 1 artiklan 2 kohdassa määritelty rahanpesu, jossa on kyse tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla rikoksilla saadusta omaisuudesta, on säädetty rangaistavaksi rikokseksi.

__________________

³³ EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.

Tarkistus 16

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraavat tahalliset teot on säädetty rangaistaviksi rikoksiksi:

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tahallinen lahjuksen antaminen ja tahallinen lahjuksen ottaminen on säädetty rangaistavaksi rikokseksi.

a) sellaisen virkamiehen toiminta, joka suoraan tai välittäjän kautta pyytää tai saa millaisia tahansa etuja itselleen tai kolmannelle osapuolelle tai hyväksyy lupauksen tällaisesta edusta toimiakseen tai pidättyäkseen toimimasta virkavelvollisuuksiensa mukaisesti tai tehtäviään hoitaessaan tavalla, joka vahingoittaa tai todennäköisesti vahingoittaa unionin taloudellisia etuja (passiivinen korruptio);

a) Tässä direktiivissä lahjuksen ottamisella tarkoitetaan sellaisen virkamiehen toimintaa, joka suoraan tai välittäjän kautta pyytää tai ottaa vastaan etukäteen millaisia tahansa etuja itselleen tai kolmannelle osapuolelle tai hyväksyy lupauksen tällaisesta edusta toimiakseen, viivytelläkseen tai pidättyäkseen toimimasta virkavelvollisuuksiensa mukaisesti tai tehtäviään hoitaessaan tavalla, joka vahingoittaa tai todennäköisesti vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, riippumatta siitä, onko tällöin kyse virallisten velvollisuuksien vastaisesta toiminnasta vai ei.

b) kenen tahansa toiminta, joka lupaa tai antaa suoraan tai välittäjän kautta millaisen tahansa edun virkamiehelle itselleen tai kolmannelle osapuolelle, jotta kyseinen virkamies toimisi tai pidättäytyisi toimimasta virkavelvollisuuksiensa mukaisesti tai tehtäviään hoitaessaan tavalla, joka vahingoittaa tai todennäköisesti vahingoittaa unionin taloudellisia etuja (aktiivinen korruptio).

b) tässä direktiivissä lahjuksen antamisella tarkoitetaan kenen tahansa toimintaa, joka lupaa, tarjoaa tai antaa suoraan tai välittäjän kautta millaisen tahansa edun virkamiehelle itselleen tai kolmannelle osapuolelle, jotta kyseinen virkamies toimisi, viivyttelisi tai pidättäytyisi toimimasta virkavelvollisuuksiensa mukaisesti tai tehtäviään hoitaessaan tavalla, joka vahingoittaa tai todennäköisesti vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, tai joka on aiemmin käyttäytynyt tai toiminut tällä tavalla.

Tarkistus 17

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 4 kohta


Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että virkamiehen tahallinen toiminta varojen sitomiseksi tai maksamiseksi taikka varojen osoittamiseksi tai käyttämiseksi niiden käyttötarkoituksen vastaisesti ja tarkoituksena vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, on säädetty rangaistavaksi rikokseksi (varojen väärinkäyttö).	4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tahallinen varojen väärinkäyttö on säädetty rangaistavaksi rikokseksi.
	Tässä direktiivissä varojen väärinkäytöllä tarkoitetaan virkamiehen toimintaa varojen sitomiseksi tai maksamiseksi taikka varojen osoittamiseksi tai käyttämiseksi niiden käyttötarkoituksen vastaisesti unionin taloudellisia etuja vahingoittaen.

Tarkistus 18

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tässä artiklassa ’virkamiehellä’ tarkoitetaan:

a) henkilöä, joka hoitaa julkista tehtävää unionin puolesta tai jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa ja joka on lainsäädäntö-, hallinto- tai oikeusvirassa;

a) ’unionin virkamiestä’ tai ’kansallista virkamiestä’, myös kaikkia toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kansallisia virkamiehiä.

Termillä ’unionin virkamies’ tarkoitetaan:

(i) henkilöä, joka on Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen (jäljempänä ’henkilöstösäännöt’) mukaisesti virkaan nimitetty tai sopimuksella palvelukseen otettu;

(ii) henkilöä, jonka jäsenvaltiot taikka julkinen tai yksityinen elin on asettanut unionin toimielimen, elimen, toimiston tai viraston käyttöön ja joka hoitaa vastaavia tehtäviä kuin unionin virkamiehet tai muuhun henkilöstöön kuuluvat.

Unionin virkamiehiin rinnastetaan Euroopan unionin perussopimusten mukaisesti perustettujen elinten, toimistojen ja virastojen jäsenet sekä näiden henkilöstöön kuuluvat, sikäli kuin henkilöstösäännöt eivät koske heitä.

Termi ’kansallinen virkamies’ on ymmärrettävä suhteessa ’virkamiehen’ tai ’julkisen virkamiehen’ määritelmään sen jäsenvaltion tai kolmannen valtion kansallisessa lainsäädännössä, jossa kyseinen henkilö hoitaa tehtäväänsä.

Kun on kyse jäsenvaltion aloittamista oikeudellisista toimenpiteistä, jotka koskevat toisen jäsenvaltion tai kolmannen valtion virkamiestä, ensiksi mainitun jäsenvaltion on kuitenkin sovellettava kansallisen virkamiehen määritelmää ainoastaan siinä tapauksessa, että se on sovitettavissa yhteen sen oman lainsäädännön kanssa;

b) muuta henkilöä, joka hoitaa julkista tehtävää unionin puolesta tai jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa olematta tällaisessa virassa ja joka osallistuu unionin taloudellisten etujen hallinnointiin tai niitä koskeviin päätöksiin.

b) muuta henkilöä, joka on nimitetty julkiseen tehtävään tai joka hoitaa julkista tehtävää ja joka osallistuu unionin taloudellisten etujen hallinnointiin tai niitä koskeviin päätöksiin jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa.

Perustelu

Tarkistus perustuu voimassa olevaan ja jäsenvaltioissa hyvin tunnettuun ja hyväksyttyyn taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liitetyn lisäpöytäkirjan nykyiseen määritelmään virkamiehestä.

Tarkistus 19

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yllytys II osastossa tarkoitettuihin rikoksiin tai avunanto niissä on säädetty rangaistavaksi rikokseksi.	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yllytys 3 ja 4 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekemiseen tai avunanto niiden tekemisessä on säädetty rangaistavaksi rikokseksi.

Perustelu

Tekninen muutos.

Tarkistus 20

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 3 artiklassa tai 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun rikoksen yritys on säädetty rangaistavaksi rikokseksi.	2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikkien 3 artiklassa ja 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen rikosten yritykset on säädetty rangaistavaksi rikokseksi.

Perustelu

Tekninen muutos.

Tarkistus 21

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 1 kohta – johdantokappale


Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että oikeushenkilöt voidaan saattaa vastuuseen II osastossa tarkoitetuista rikoksista, jotka on oikeushenkilön hyväksi tehnyt joko yksin tai oikeushenkilön toimielimen jäsenenä toimien henkilö, jonka johtava asema oikeushenkilössä perustuu	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että oikeushenkilöt voidaan saattaa vastuuseen 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista rikoksista, jotka on oikeushenkilön hyväksi tehnyt joko yksin tai oikeushenkilön toimielimen jäsenenä toimien henkilö, jonka johtava asema oikeushenkilössä perustuu

Perustelu

Tekninen muutos.

Tarkistus 22

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että oikeushenkilöt voidaan saattaa vastuuseen, jos 1 kohdassa tarkoitettu henkilö on laiminlyönyt valvontatehtävänsä tai määräysvallan käyttötehtävänsä siten, että kyseisen henkilön alaisena toimiva henkilö on voinut tehdä II osastossa tarkoitetun rikoksen oikeushenkilön hyväksi.	2. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että oikeushenkilöt voidaan saattaa vastuuseen, jos 1 kohdassa tarkoitettu henkilö on laiminlyönyt valvontatehtävänsä tai määräysvallan käyttötehtävänsä siten, että kyseisen henkilön alaisena toimiva henkilö on voinut tehdä 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetun rikoksen oikeushenkilön hyväksi.

Perustelu

Tekninen muutos.

Tarkistus 23

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 3 kohta


Komission teksti	Tarkistus
3. Se, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään oikeushenkilön vastuusta, ei estä rikosoikeudellista menettelyä sellaisia luonnollisia henkilöitä vastaan, jotka ovat II osastossa tarkoitettujen rikosten tekijöitä tai niistä rikosoikeudellisesti vastuussa 5 artiklan nojalla.	3. Se, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään oikeushenkilön vastuusta, ei estä rikosoikeudellista menettelyä sellaisia luonnollisia henkilöitä vastaan, jotka ovat 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekijöitä tai niistä rikosoikeudellisesti vastuussa 5 artiklan nojalla.

Perustelu

Tekninen muutos.

Tarkistus 24

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luonnollisille henkilöille määrätään II osastossa tarkoitetuista rikoksista tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia, mukaan lukien 8 artiklassa täsmennetyt sakot ja vankeusrangaistus.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luonnollisille henkilöille määrätään 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista rikoksista tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia, mukaan lukien 8 artiklassa täsmennetyt sakot ja vankeusrangaistus.

Perustelu

Tekninen muutos.

Tarkistus 25

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Kun on kyseessä vähäinen rikos, jossa on kysymys alle 10 000 euron vahingoista ja alle 10 000 euron eduista ja johon ei liity erityisen raskauttavia olosuhteita, jäsenvaltio voi säätää muita kuin rikosoikeudellisia seuraamuksia.	2. Kun on kyseessä rikos, jossa on kysymys alle 5 000 euron vahingoista ja alle 5 000 euron eduista ja johon ei liity raskauttavia olosuhteita, jäsenvaltio voi säätää muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä.

Tarkistus 26

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 3 kohta


Komission teksti	Tarkistus
3. Edellä oleva 1 kohta ei rajoita toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia ryhtyä kurinpitotoimiin virkamiehiä vastaan.	3. Tämän artiklan 1 kohta ei rajoita toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia ryhtyä kurinpitotoimiin 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä vastaan.

Tarkistus 27

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) vähimmäisrangaistuksena vähintään kuuden kuukauden vankeus;

Poistetaan.

Perustelu

Vähimmäisrangaistuksissa ei oteta huomioon oikeusjärjestelmien erilaisuutta eikä oikeudellista harkintavaltaa. Niiden ottaminen käyttöön tässä yhteydessä ei myöskään noudattaisi parlamentin kantaa, joka koskee ehdotusta direktiiviksi euron ja muiden valuuttojen suojelusta väärentämiseltä rikosoikeuden keinoin.

Tarkistus 28

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) vähimmäisrangaistuksena vähintään kuuden kuukauden vankeus;

Poistetaan.

Perustelu

Tarkistus 29

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Tämä kohta ei vaikuta jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja tuomareiden harkintavaltaan, jonka mukaisesti ne voivat määritellä asianmukaisimman ja oikeasuhteisimman tuomion kussakin tapauksessa.

Tarkistus 30

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että II osastossa tarkoitetuista rikoksista määrättävä enimmäisrangaistus on vähintään kymmenen vuoden vankeus, kun rikokseen on syyllistytty puitepäätöksessä 2008/841/YOS annetun määritelmän mukaisen rikollisjärjestön puitteissa.	2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetuista rikoksista määrättävä enimmäisrangaistus on vähintään kymmenen vuoden vankeus, kun rikokseen on syyllistytty puitepäätöksessä 2008/841/YOS tarkoitetun rikollisjärjestön puitteissa.

Tarkistus 31

Ehdotus direktiiviksi

8 a artikla (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	8 a artikla
	Raskauttavat seikat
	Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos on osoitettu, että 3, 4 tai 5 artiklassa tarkoitettu rikos on tehty puitepäätöksessä 2008/841/YOS tarkoitetun rikollisjärjestön puitteissa, tätä pidetään raskauttavana seikkana seuraamuksia määrättäessä.

Perustelu

On parempi pitää tällaisia tapauksia ennemmin raskauttavana seikkana kuin erillisenä rikoksena.

Tarkistus 32

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

a a) tilapäinen tai pysyvä osallistumiskielto unionin tarjouskilpailumenettelyihin;

Tarkistus 33

Ehdotus direktiiviksi

9 a artikla (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	9 a artikla
	Ne bis in idem -sääntö
	Jäsenvaltioiden on sovellettava kansallisessa rikoslainsäädännössään ”ne bis in idem” -sääntöä, jonka mukaan henkilöä, jota koskeva oikeudenkäynti on saatettu loppuun yhdessä jäsenvaltiossa, ei voida asettaa syytteeseen samojen seikkojen perusteella toisessa jäsenvaltiossa, mikäli rangaistus, jos sellainen oli määrätty, on pantu täytäntöön tai sitä ollaan panemassa täytäntöön taikka sitä ei enää voida panna täytäntöön sen valtion lainsäädännön mukaan, jossa tuomio annettiin.

Tarkistus 34

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 1 kohta


Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ulottaakseen lainkäyttövaltansa II osastossa tarkoitettuihin rikoksiin, kun	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet ulottaakseen lainkäyttövaltansa 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin rikoksiin, kun
a) rikos on tehty kokonaan tai osittain jäsenvaltion alueella; tai	a) rikos on tehty kokonaan tai osittain jäsenvaltion alueella;
b) rikoksentekijä on jäsenvaltion kansalainen.	b) rikoksentekijä on jäsenvaltion kansalainen tai asuu jäsenvaltion alueella; tai
	c) rikoksentekijään sovelletaan henkilöstösääntöjä, tai rikoksentekijään sovellettiin henkilöstösääntöjä rikoksen tekohetkellä.

Perustelu

Artiklan 1 kohdan b alakohtaa koskevalla tarkistuksella pyritään laajentamaan direktiivin soveltamisalaa. Kolmannen rikoksentekijäryhmän käyttöönotolla 1 kohdan c alakohdassa otetaan huomioon OLAFin toiminnassa saadut kokemukset: virkamiehet, jotka eivät ole EU:n kansalaisia ja jotka eivät oleskele EU:n alueella (vaan edustustoissa), olisi sisällytettävä taloudellisten etujen suojaamista koskevan lainsäädännön soveltamisalaan.

Tarkistus 35

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla


Komission teksti	Tarkistus
Tällä direktiivillä ei rajoiteta II osastossa tarkoitettujen rikosten yhteydessä perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintää.	Tällä direktiivillä ei rajoiteta 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitettujen rikosten yhteydessä perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintää.
	Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tällaiset määrät peritään viipymättä takaisin ja siirretään unionin talousarvioon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoitusoikaisuja ja väärin käytettyjen varojen takaisinperintää koskevien alakohtaisten unionin sääntöjen soveltamista. Jäsenvaltioiden on myös kirjattava takaisin perityt määrät säännönmukaisesti ja ilmoitettava ne asianomaisille unionin toimielimille tai elimille, tai perusteltava, miksi takaisinperintää ei ole suoritettu, mikäli niitä ei ole peritty takaisin.

Tarkistus 36

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden ja Euroopan komission (Euroopan petostentorjuntavirasto) välinen yhteistyö

Yhteistyö

Perustelu

Tässä direktiivissä yhteistyötä ei pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden ja komission väliseen yhteystyöhön, vaan siihen olisi sisällytettävä myös jäsenvaltioiden välinen yhteistyö.

Tarkistus 37

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä II osastossa tarkoitettujen rikosten torjunnassa. Tässä tarkoituksessa komissio antaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille sellaista teknistä ja toiminnallista apua, jota ne saattavat tarvita tutkimustensa yhteensovittamiseksi.

1. Rajoittamatta rajat ylittävää yhteistyötä ja rikosasioissa annettavaa keskinäistä oikeusapua koskevien sääntöjen soveltamista jäsenvaltiot, Eurojust ja komissio tekevät toimivaltansa mukaisesti yhteistyötä 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitettujen rikosten torjunnassa. Tässä tarkoituksessa komissio ja tarvittaessa Eurojust antavat toimivaltaisille kansallisille viranomaisille sellaista teknistä ja toiminnallista apua, jota ne saattavat tarvita tutkimustensa yhteensovittamiseksi.

Tarkistus 38

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa tietoja komission kanssa tosiasioiden selvittämisen helpottamiseksi ja II osastossa tarkoitettujen rikosten vastaisen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Komissio ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ottavat huomioon kussakin yksittäistapauksessa tutkintasalaisuuden ja tietosuojan vaatimukset. Komissiolle tietoja toimittaessaan jäsenvaltio voi tässä tarkoituksessa asettaa tietojen käyttämistä koskevia erityisehtoja komissiolle tai toiselle jäsenvaltiolle, jolle kyseinen tieto voidaan välittää.	2. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat toimivaltansa mukaisesti vaihtaa tietoja komission ja Eurojustin kanssa tosiasioiden selvittämisen helpottamiseksi ja 3, 4 ja 5 artiklassa tarkoitettujen rikosten vastaisen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Komissio, Eurojust ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset noudattavat kussakin yksittäistapauksessa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa sekä sovellettavaa henkilötietojen suojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä ja ottavat huomioon tutkintasalaisuuden vaatimukset. Komissiolle ja Eurojustille tietoja toimittaessaan jäsenvaltio voi tässä tarkoituksessa asettaa tietojen käyttämistä koskevia erityisehtoja komissiolle, Eurojustille tai toiselle jäsenvaltiolle, jolle kyseinen tieto voidaan välittää.

Tarkistus 39

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tarkastuselinten (esimerkiksi yhteistyössä hoidetusta hallinnoinnista johtuvien toimien tarkastusten yhteydessä), ja tilintarkastajien, joiden vastuulla on perussopimusten nojalla perustettujen toimielinten, elinten ja laitosten talousarviota koskeva tilintarkastus tai näiden laitosten hallinnoimien ja valvomien talousarvioiden tilintarkastus, on paljastettava OLAFille rikkomukset, jotka ovat tulleet niiden tietoon tehtäväänsä hoitaessaan.

Tarkistus 40

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 b. Unionin virkamiesten on paljastettava OLAFille rikkomukset, jotka ovat tulleet niiden tietoon tehtäväänsä hoitaessaan.

Tarkistus 41

Ehdotus direktiiviksi

17 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

17 a artikla

Raportointi, tilastointi ja arviointi

1. Komissio esittää viimeistään [24 kuukauden kuluttua tämän direktiivin täytäntöönpanon määräajasta] ja sen jälkeen vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan, missä määrin jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet, ja tarkastellaan tämän direktiivin vaikuttavuutta siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Kertomuksissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden 2 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot.

2. Jäsenvaltioiden on säännöllisesti kerättävä asiaa käsitteleviltä viranomaisilta kattavia tilastotietoja ja säilytettävä ne, jotta voidaan tarkastella unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi perustettujen jäsenvaltioiden järjestelmien vaikuttavuutta. Kerätyt tilastotiedot on toimitettava komissiolle vuosittain ja niihin on sisällytettävä

(a) käynnistettyjen rikosoikeudellisten menettelyjen lukumäärä jaoteltuna menettelyihin, joissa syytteestä on luovuttu, menettelyihin, jotka päättyivät vapauttavaan päätökseen, menettelyihin, jotka päättyivät langettavaan tuomioon, ja käynnissä oleviin menettelyihin;

(b) rikosoikeudellisten menettelyjen perusteella takaisin perityt määrät sekä määrät, joita ei voitu periä takaisin;

(c) muista jäsenvaltioista vastaanotettujen avunpyyntöjen lukumäärä eriteltynä hyväksyttyihin ja torjuttuihin avunpyyntöihin.

3. Komissio toimittaa [60 kuukautta tämän direktiivin täytäntöönpanon määräajasta] mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle tätä direktiiviä koskevan kattavan arvioinnin, joka perustuu saatuihin kokemuksiin ja etenkin 1 ja 2 kohdan mukaisesti annettuihin kertomuksiin ja tilastoihin. Komissio antaa tarvittaessa samanaikaisesti tämän direktiivin muuttamista koskevan ehdotuksen, jossa arvioinnin tulos on otettu asianmukaisesti huomioon.

[1] EUVL C 383, 12.12.2012, s. 1.
[2] EUVL C 391, 18.12.2012, s. 134.

PERUSTELUT

Esittelijät suhtautuvat myönteisesti unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjuntaa rikosoikeudellisin keinoin koskevaan komission ehdotukseen. Esittelijät jakavat etenkin komission kannan, jonka mukaan petokset ja niihin liittyvä unionin taloudellisiin etuihin vaikuttava toiminta muodostavat vakavan ongelman, joka vahingoittaa unionin talousarviota ja siten myös unionin veronmaksajia, jotka vaativat unionin toimielimiä varmistamaan kiireesti, että julkiset varat ohjataan rakenteelliseen kasvuun, julkisen talouden vakauttamiseen ja työllisyyteen.

Unionin talousarvioon kohdistuvien petosten osalta esittelijät kantavat vakavaa huolta myös jäsenvaltioiden oikeus- ja seuraamusjärjestelmien välisistä eroista. Esittelijät toteavat tältä osin, että unionin säännöstö on hyvin jäsennelty petosten torjunnan alalla. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin panneet sen täytäntöön toistaiseksi vain ottamalla käyttöön riittämättömässä määrin yhdenmukaistettuja ja lähennettyjä sääntöjä ja säännöksiä, seuraamukset mukaan luettuina. Tällainen hajanainen oikeudellinen kehys luo mahdollisille lainrikkojille houkuttimia siirtyä unionissa kaikkein edullisimman oikeusjärjestelmän piiriin. Euroopan parlamentti katsoo, että unionin ja jäsenvaltioiden on vastattava yhdenmukaisesti petoksiin ja muuhun unionin taloudellisia etuja haittaavaan laittomaan toimintaan toteuttamalla varoittavia toimenpiteitä ja varmistettava siten tehokas ja yhdenmukainen suoja kaikissa jäsenvaltioissa.

Komission lainsäädäntöehdotus on tässä mielessä oikeansuuntainen, kun siihen sisältyy säännöksiä, joilla pyritään lähentämään kansallisia oikeusjärjestelmiä, myös rikoslainsäädännöllisiä toimenpiteitä, petosten ja muun unionin talousarviolle vahingollisen toiminnan torjumiseksi. Esittelijät haluavat kuitenkin parantaa ehdotusta varmistamalla, että siinä hyväksytään

– täsmällisempi ja kattavampi määritelmä unionin talousarviota vahingoittavalle petokselle. Parlamentti on tältä osin tyytyväinen komission direktiiviehdotukseen, joka koskee luonnollisesti alv-petoksia;

– säännös, joka auttaa lähentämään toimenpiteitä, joilla torjutaan julkisiin EU:n tarjouskilpailuihin osallistumiseen liittyviä petoksia, myös niitä, joihin liittyy luonnollisen tarjoajien välisen kilpailun estäminen tai vääristäminen;

– säännöksiä, joissa mikä tahansa unionin talousarviota vahingoittava rikkomus on itsessään rikkomus ja joissa ei siis tehdä eroa vähäisten ja vakavien rikkomusten välillä sen perusteella, kuinka suurista määristä on kyse. Esittelijät ottavat tässä yhteydessä EU-tasolla huomioon nykyiset kansalliset säännökset ja alentavat rikkomuksen kynnyksen 10 000 eurosta 5 000 euroon, jotta jäsenvaltiot voivat halutessaan säätää muista kuin rikosoikeudellisista seuraamuksista kynnyksen alle jäävien petosten osalta. Esittelijät haluavat täten lähettää petosten tekijöille voimakkaan viestin siitä, että toimia, joiden vaikutukset ylittävät kyseisen kynnyksen, pidetään rikoksina kaikkialla unionissa;

– nykyistä kevyemmät kriteerit vankeustuomioille, kun kyse on unionin talousarvioon kohdistetuista petoksista ja muista laittomista toiminnoista, jotta edistetään kansallisten sääntöjen lähentymistä kohti selkeästi määritettyä tasoa. Esittelijöiden lähestymistapa pohjautuu jäsenvaltioiden nykyisten säännösten vertailuanalyysiin. Parlamentti pitää tärkeänä välittää viestiä siitä, että vastedes unionin talousarvioon kohdistettuja petoksia ei enää aiota sietää;

– säännös, jolla otetaan huomioon Eurojust-viraston asema jäsenvaltioiden ja komission välisessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi.

Esittelijät katsovat, että komission ehdotus direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta on merkittävä edistysaskel EU:n rikosoikeuden alalla. Tämä ala on vahvistunut huomattavasti Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, kun kolmen pilarin rakenne lakkautettiin ja Euroopan parlamentista tuli täysivaltainen lainsäätäjä Euroopan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta.

Ehdotuksen yleistavoitteena on varmistaa unionin taloudellisten etujen tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava suojelu. Ehdotuksessa esitetään tätä varten petosten ja muiden unionin taloudellisia etuja vahingoittavien laittomien toimintojen alalla sovellettavia vähimmäisvaatimuksia, mukaan luettuna rikkomusten ja vähimmäis- ja enimmäisseuraamusten määritelmiä.

Esittelijät korostavat, että tällä direktiivillä on tarkoitus säätää kehyksestä, jonka puitteissa tulevan Euroopan syyttäjäviranomaisen olisi toimittava. Direktiivi on merkittävä edistysaskel eurooppalaisen rikosoikeuden alueen luomisessa.

Esittelijät ovat sitä mieltä, että oikeusvarmuuden kannalta on parempi välttää rikkomusten luokittelemista ”vähäisiin” ja/tai ”vakaviin”. Esittelijät jakavat sen sijaan näkemyksen, jonka mukaan kaikkiin EU:n taloudellisiin etuihin kohdistettuihin petoksiin on suhtauduttava vakavasti.

Esittelijät ovat myös yhtä mieltä komission kanssa siitä, että olisi tehtävä ero yhtäältä petosten ja toisaalta korruption ja rahanpesun välillä. Esittelijät katsovat kuitenkin, toisin kuin komissio, että ehdotetuissa vähimmäisseuraamuksissa olisi otettava huomioon kyseisten rikkomusten väliset erot (eikä pelkästään asianomaiset määrät).

Esittelijät ovat lisäksi sitä mieltä, että kun on kyse Euroopan unionin taloudellisista eduista, on tarkoituksenmukaista vahvistaa rikosoikeudellisten seuraamusten vähimmäistaso, jotta varmistetaan, että EU:n taloudellisia etuja vahingoittaville huijareille määrätyt seuraamukset ovat pitkälti yhdenmukaisia kaikkialla EU:ssa. Tätä toimenpidettä on pidettävä myös keinona torjua rahanpesijöiden ja petosten tekijöiden oikeuspaikkakeinottelua sekä osana pyrkimyksiä kehittää edelleen Euroopan rikosoikeudellista aluetta. Näillä seuraamuksilla ei kuitenkaan saisi puuttua jäsenvaltioiden yksittäisten tuomioistuinten ja tuomareiden valtaoikeuksiin.

Esittelijät haluavat varmistaa, että jäsenvaltiot ja asianomaiset unionin toimielimet ja virastot tekevät tiivistä yhteistyötä petosten tutkimisen ja niistä syyttämisen alalla. Tältä osin on erityisen tärkeää todeta, että Eurojust-virastolla voi olla entistä merkittävämpi asema EU:n rikosoikeuden tulevassa kehityksessä.

Esittelijät ovat tietoisia siitä, että samalla kun otetaan käyttöön tehokkaita ja varoittavia ennalta ehkäiseviä toimia EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia vastaan, menettelytakeiden korkeat standardit on säilytettävä rikosoikeudellisissa menettelyissä koko EU:ssa, erityisesti ne bis in idem -periaate mielessä pitäen.

Esittelijät vastaavat tällä mietinnöllä kansalaisten ja veronmaksajien huoliin ja luovat entistä lujemman pohjan sen varmistamiselle, että unionin taloudellisia etuja suojellaan tehokkaasti ja yhdenmukaisesti koko unionin alueella.

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA

Michael Theurer

Puheenjohtaja

Talousarvion valvontavaliokunta

BRYSSEL

Aihe: Lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin koskevan ehdotuksen oikeusperustasta (COM(2012)0363) – C7‑0192/2012 – 2012/0193(COD))

Arvoisa puheenjohtaja

Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti 27. marraskuuta pitämässään kokouksessa ottaa omasta aloitteestaan työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi kysymyksen siitä, voidaanko ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (COM(2012)0363) oikeusperustaa muuttaa korvaamalla komission oikeusperustaksi ehdottama SEUT:n 325 artiklan 4 kohta SEUT:n 83 artiklan 2 kohdalla.

Tausta

1. Ehdotus

Direktiiviehdotuksessa vahvistetaan yhdenmukaistetut rikosoikeudelliset säännökset, mukaan luettuina rikosten määritelmät sekä vähimmäis- ja enimmäisseuraamukset petosten sekä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi.

Ehdotuksessa määritellään yksityiskohtaisesti, minkälaiset teot on katsottava unionin taloudellisiin etuihin vaikuttaviksi rangaistaviksi petoksiksi (3 artikla) ja unionin taloudellisiin etuihin vaikuttaviin rikoksiin liittyviksi petoksiksi (4 artikla), kuten julkisten hankintamenettelyjen tai avustuksen myöntämismenettelyjen estäminen, rahanpesu, aktiivinen ja passiivinen korruptio sekä varojen väärinkäyttö. Ehdotukseen sisältyy myös ”virkamiehen” määritelmä (4 artiklan 5 kohta). Lisäksi siinä vahvistetaan, että yllytys kyseisiin rikoksiin ja avunanto niissä sekä kyseisten rikosten yritys ovat rangaistavia rikoksia (5 artikla), ja määritellään oikeushenkilöiden vastuu (6 artikla). Ehdotuksessa määritellään myös, mistä (erityisen vakavista) rikoksista rangaistaan vankeudella ja vahvistetaan vähimmäis- ja enimmäisrangaistus (8 artikla). Erityisesti ehdotuksessa vaaditaan langettamaan vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistus direktiivissä tarkoitetuista vakavista rikoksista ja enintään kymmenen vuoden vankeusrangaistus, kun rikokseen on syyllistytty rikollisjärjestön puitteissa. Lisäksi ehdotuksessa määritellään oikeushenkilöille määrättävien vähimmäisseuraamusten tyypit (9 artikla). Ehdotukseen sisältyy myös varojen jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista (10 artikla) sekä lainkäyttövaltaa (11 artikla) koskevia säännöksiä. Lisäksi siinä yhdenmukaistetaan vanhentumisajat (12 artikla) ja vahvistetaan vähimmäisajaksi viisi vuotta sekä säädetään vanhentumisajan keskeytymisestä ja uudelleen alkamisesta.

Lopuksi ehdotukseen sisältyy säännöksiä vuorovaikutuksesta muiden sovellettavien unionin säädösten kanssa (14 artikla) sekä säännöksiä jäsenvaltioiden ja Euroopan petostentorjuntaviraston välisestä yhteistyöstä (15 artikla).

2. Asianomaiset oikeusperustat

a) Ehdotuksen oikeusperusta

Komission ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 325 artiklan 4 kohtaan, joka kuuluu seuraavasti:

”(4) Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petolliselta menettelyltä ja tällaisen menettelyn torjumiseksi tarkoituksena tehokkaan ja yhtäläisen suojelun tarjoaminen jäsenvaltioissa sekä unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa.”

b) Oikeusperustaan ehdotettu muutos

Oikeudellisten asioiden valiokuntaa on pyydetty tutkimaan, voidaanko oikeusperustaksi valittu SEUT:n 325 artiklan 4 kohta korvata SEUT:n 83 artiklan 2 kohdalla. SEUT‑sopimuksen 83 artiklan 2 kohta kuuluu seuraavasti:

”2. Kun jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentäminen rikosoikeuden alalla osoittautuu välttämättömäksi jonkin unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi alalla, jolla on toteutettu yhdenmukaistamistoimenpiteitä, tällä alalla voidaan direktiivein säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä. Nämä direktiivit annetaan kyseisten yhdenmukaistamistoimenpiteiden hyväksymisessä noudatetun tavallisen tai erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 76 artiklan soveltamista.”

Analyysi

1. Unionin tuomioistuimen vahvistamat periaatteet

Tietyt oikeusperustan valintaan vaikuttavat periaatteet ovat peräisin unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Kun otetaan ensinnäkin huomioon, että oikeusperustalla on vaikutuksia aineellisoikeudelliseen toimivaltaan ja menettelyyn, asianmukaisen oikeusperustan valinnalla on perustuslaillinen merkitys[1]. Toiseksi SEUT-sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaan kukin toimielin toimii sille kyseisellä sopimuksella annettujen toimivaltuuksien rajoissa[2]. Kolmanneksi tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ”toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö”[3].

2. Komission valitsema oikeusperusta

Komissio selittää valitsemaansa oikeusperustaa seuraavasti: ”Kyseisessä 325 artiklassa vahvistetaan EU:n toimivalta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla on ennaltaehkäisevä vaikutus, unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta sekä tällaisen menettelyn ja toiminnan torjumiseksi[4]. Artiklan 4 kohdassa määrätään lainsäädäntömenettelystä, jota noudattaen hyväksytään tarvittavat toimenpiteet tehokkaan ja yhtäläisen suojelun tarjoamiseksi.”[5] Lisäksi komissio toteaa, että ”unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjunta on hyvin erityinen politiikan alue” ja että 325 artiklan tarkoituksena on suojata ”sitä etua, josta tällä prioriteettialalla on kyse, toisin sanoen unionin julkisia varoja kaikkialla, missä niitä kerätään ja käytetään”.

3. Ehdotetun direktiivin tavoite ja sisältö

Ehdotetussa direktiivissä ”säädetään tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja muulta laittomalta toiminnalta ja niiden torjumiseksi määrittämällä rikokset ja seuraamukset” (1 artikla). Johdanto-osan 2 kappaleessa puolestaan todetaan, että ”jotta voitaisiin varmistaa unionin taloudellisten etujen tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava suojelu, jäsenvaltioiden rikosoikeuden olisi edelleen täydennettävä hallinto- ja yksityisoikeuden mukaista suojelua kaikkein vakavimpien tällä alalla esiintyvien petoksiin liittyvien toimintatapojen osalta siten, että samalla vältetään epäjohdonmukaisuudet näillä oikeudenaloilla ja niiden välillä”.

Tämän tavoitteen saavuttamiseen tähtäävät ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat: rikoksien määrittely, vähimmäisseuraamusten käyttöönotto ja lakisääteisten vanhentumisaikojen yhdenmukaistaminen. Toimet kuvataan yksityiskohtaisesti edellä (luvun ”Taustaa” 1 kohdassa).

Vaikuttaa siltä, että sekä rikosoikeuden säännösten tiukentaminen jäsenvaltioissa petosten torjunnan ja unionin taloudellisten etujen suojelun tehostamiseksi että näiden säännösten yhdenmukaistaminen yhdistettynä säännösten selkeyttämiseen ja paranteluun ovat ehdotetun direktiivin päätavoitteet.

Kysymys siitä, onko käsiteltävänä olevan ehdotuksen asianmukainen oikeusperusta SEUT:n 325 artiklan 4 kohta vai 83 artiklan 2 kohta, tiivistyy pohjimmiltaan kysymykseen siitä, mikä säännöksistä on erityissäännös (lex specialis) kyseistä tapausta varten. Olisiko SEUT:n 325 artiklan 4 kohta erityissäännös petoksen torjuntaan ja/tai EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen tarkoitetuille toimille vai olisiko SEUT:n 83 artiklan 2 kohta erityissäännös kansallisen rikosoikeuden tiettyjen osien yhdenmukaistamiselle tapauksissa, joissa yhdenmukaistaminen on olennaisen tärkeää unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon kannalta alalla, johon yhdenmukaistamistoimia on sovellettu?

SEUT:n 325 artiklan osalta on huomautettava, että sillä korvattiin aikaisempi perustamissopimuksen 280 artiklan 4 kohta[6], jossa sen nojalla toteutettavat toimet rajattiin seuraavasti: ”Nämä toimenpiteet eivät koske kansallisen rikosoikeuden soveltamista tai kansallista oikeudenhoitoa.” SEUT:n 325 artiklan 4 kohdassa tätä poikkeusta ei enää ole. Näin ollen voitaisiin päätellä, että tähän artiklaan sisältyy nyt valtuudet toteuttaa toimia rikosoikeuden yhdenmukaistamiseksi. Tämä tulkinta näyttää tukevan komission esittämiä syitä ehdotuksen perusteluissa, vaikkakaan asiaa ei käsitellä nimenomaisesti.

Toisaalta on tärkeää muistuttaa, että Lissabonin sopimuksella SEUT:n 83 artiklan 2 kohtaan sisällytettiin uusi oikeusperusta aineellisen rikosoikeuden yhdenmukaistamiselle sellaisten EU:n politiikkojen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, joihin on sovellettu yhdenmukaistamistoimia. Tämä säännös myötäilee unionin tuomioistuimen aikaisempaa oikeuskäytäntöä, jonka mukaan – huolimatta siitä, että rikosoikeus ei yleensä kuulunut unionin toimivaltaan – oli olemassa poikkeuksia, kuten tapaukset, joissa rikosoikeudellisten seuraamusten tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava soveltaminen oli olennaisen tärkeää vakavien ympäristörikosten torjumiseksi tehokkaasti[7]. Perustamissopimuksen 280 artiklan 4 kohdan poistaminen voi siksi johtua tämän uuden oikeusperustan käyttöön ottamisesta. On mielenkiintoista havaita, että samankaltainen poisto on tehty tulliyhteistyön alalla: perustamissopimuksen 135 artiklassa[8] oli sama viimeinen virke kuin perustamissopimuksen 280 artiklassa, mutta sitä ei ole enää SEUT:ssa olevassa vastaavassa 33 artiklassa[9].

Kuten SEUT:n 83 artiklan 2 kohdan kohdalla, tässäkin on syytä todeta, että valmistelukunnan aineistossa on todisteita siitä, että aineellista rikosoikeutta koskevien vähimmäissääntöjen hyväksymisen mahdollistavan oikeusperustan sisällyttäminen perussopimukseen katsottiin asianmukaiseksi EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi[10]. Tämä tukee ajatusta siitä, että 83 artiklan 2 kohta – johon tämä uusi oikeusperusta sisältyy – on erityissäännös, kun on kyse aineellista rikosoikeutta koskevan toimivallan antamisesta. Lisäksi on todettava, että SEUT:n 83 artiklan 2 kohtaan sisältyy erityisvaatimuksia (”osoittautuu välttämättömäksi jonkin unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi [...]”) ja että siinä rajataan tähän säännökseen perustuvien sääntöjen sisältöä (”tällä alalla voidaan direktiivein säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä”). Lisäksi 83 artiklan 3 kohdassa määrätään erityisestä ”hätäjarrumekanismista”. Olisi yllättävää, jos nämä rajoitukset voitaisiin kiertää valitsemalla toinen aineellinen oikeusperusta. Useisiin mahdollisiin oikeusperustoihin tukeutumisen salliminen vaikeuttaisi myös tulevan lainsäädännön johdonmukaista kehittämistä rikosoikeuden yhdenmukaistamisen alalla. Tätä ei Lissabonin sopimuksessa ole voitu tarkoittaa.

Lopuksi on syytä mainita, että SEUT:n 86 artiklaan sisältyy määräys Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta ”unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi”[11]. Tämä osoittaa, ettei kaikista petosten torjuntaan tarkoitetuista toimista ja muista unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavista toimista määrätä tyhjentävästi SEUT:n 325 artiklassa, mikä merkitsee, että SEUT:n 83 artiklan 2 kohdan pohjalta voitaisiin säännellä aineellisen rikosoikeuden säätämistä tähän tarkoitukseen.

Tätä taustaa vasten ja jotta SEUT:n 83 artiklan 2 kohta voisi toimia ehdotetun direktiivin oikeusperustana, olisi vahvistettava, että ehdotetut toimet ovat ”olennaisia” petosten torjunnan kannalta. Komissio esittää vahvoja perusteluja tälle ehdotuksen perusteluissa.

Mitä tulee ehdotettujen toimien sisältöön, ehdotus olisi arvioitava, jotta voidaan todeta, menevätkö ne pitemmälle kuin ”tällä alalla voidaan direktiivein säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä”. Koska komissio on ehdottanut pääasiassa yhdenmukaistettuja määritelmiä ja vähimmäisseuraamuksia sekä joitakin tukitoimia, SEUT:n 83 artiklan 2 kohta näyttäisi ensi näkemältä kattavan ehdotuksen pääkohdat. Asia olisi kuitenkin pidettävä mielessä lainsäädäntömenettelyssä käytävää myöhempää keskustelua varten.

Oikeudellisten asioiden valiokunnan suositus

Oikeudellisten asioiden valiokunta käsitteli edellä mainittua asiaa kokouksessaan 27. marraskuuta 2012. Valiokunta päätti tässä kokouksessa yksimielisesti äänin 17 puolesta 0 tyhjää[12] suosittaa ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin oikeusperustaksi SEUT:n 83 artiklan 2 kohtaa.

Kunnioittavasti

Klaus-Heiner Lehne

[1] Lausunto 2/00, Cartagenan pöytäkirja, Kok. 2001, s. I-9713, 5 kohta; asia C-370/07, komissio v. neuvosto, Kok. 2009, s. I-8917, 46–49 kohta; lausunto 1/08, palvelukaupan yleissopimus, Kok. 2009, s. I-11129, 110 kohta.
[2] Asia C-403/05, parlamentti v. komissio, Kok. 2007, s. I-9045, 49 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.
[3] Katso viimeksi asia C-411/06, komissio v. parlamentti ja neuvosto, Kok. 2009, s. I-7585.
[4] Ks. SEUT:n 325 artiklan 1 kohta: ”1. Unioni ja jäsenvaltiot suojaavat unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta tämän artiklan mukaisesti toteutettavilla toimenpiteillä, joilla on ennaltaehkäisevä vaikutus ja jotka tarjoavat tehokkaan suojan jäsenvaltioissa sekä unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa.”
[5] COM(2012)0363, perustelut, s. 6.
[6] EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan 4 kohta: ”4. Neuvosto toteuttaa tämän sopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan tarvittavat toimenpiteet yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi petolliselta menettelyltä ja tällaisen menettelyn torjumiseksi tarkoituksena tehokkaan ja yhtäläisen suojelun tarjoaminen jäsenvaltioissa. Nämä toimenpiteet eivät koske kansallisen rikosoikeuden soveltamista tai kansallista oikeudenhoitoa.” (alleviivaus lisätty)
[7] Asia C-176/03, komissio v. neuvosto, Kok. 2005, s. I-07879, 48-51 kohta; asia C-440/05, komissio v. neuvosto, Kok. 2007, s. I-09097, 66-69 kohta.
[8] EY 135 artikla: ”Neuvosto toteuttaa tämän sopimuksen soveltamisalalla 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen toimenpiteitä jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja komission välisen tulliyhteistyön vahvistamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät koske kansallisen rikosoikeuden soveltamista tai kansallista oikeudenhoitoa.” (alleviivaus lisätty)
[9] SEUT-sopimuksen 33 artikla: ”Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat perussopimusten soveltamisalalla tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteitä jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja komission välisen tulliyhteistyön vahvistamiseksi.”
[10] Työryhmä X toteaa lopullisessa kertomuksessaan ”Freedom, Security and Justice” (CONV 426/02, s. 10), että uuteen perussopimukseen olisi sisällytettävä oikeusperusta, joka mahdollistaa vähimmäissääntöjen käyttöönoton sellaisia tapauksia varten, joissa rikos kohdistuu unionin yhteistä etua vastaan alalla, jolla jo noudatetaan unionin yhteistä politiikkaa (kuten euron väärentäminen, unionin taloudellisten etujen suojeleminen): aineellisen rikosoikeuden lähentämisen olisi oltava yksi niistä toimenpiteistä, joilla näitä politiikkoja edistetään silloin, kun muut kuin rikosoikeuden säännöt eivät riitä.
[11] SEUT-sopimuksen 86 artiklan 1 kohta: ”1. ”Unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi neuvosto voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla perustaa Eurojustin pohjalta Euroopan syyttäjänviraston. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.”
[12] Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Raffaele Baldassarre (varapuheenjohtaja), Sebastian Valentin Bodu (varapuheenjohtaja), Françoise Castex (varapuheenjohtaja), Sergio Gaetano Cofferati, Christian Engström, Marielle Gallo, Giuseppe Gargani, Klaus-Heiner Lehne (puheenjohtaja), Eva Lichtenberger, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Angelika Niebler, Evelyn Regner (varapuheenjohtaja), Rebecca Taylor, Alexandra Thein, Axel Voss ja Cecilia Wikström.

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (*) (6.11.2013)

talousarvion valvontavaliokunnalle ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin
(COM(2012)0363 – C7‑0192/2012 – 2012/0193(COD))

Valmistelija: Tadeusz Zwiefka

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavia talousarvion valvontavaliokuntaa ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 1 viite
Komission teksti	Tarkistus
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 325 artiklan 4 kohdan,	ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 83 artiklan 2 kohdan,
Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Jotta voitaisiin varmistaa unionin taloudellisten etujen tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava suojelu, jäsenvaltioiden rikosoikeuden olisi edelleen täydennettävä hallinto- ja yksityisoikeuden mukaista suojelua kaikkein vakavimpien tällä alalla esiintyvien petoksiin liittyvien toimintatapojen osalta siten, että samalla vältetään epäjohdonmukaisuudet näillä oikeudenaloilla ja niiden välillä.	(2) Jotta voitaisiin suojautua tehokkaasti, oikeasuhteisesti ja varoittavasti kaikkein vakavimmilta petoksiin liittyviltä toimintatavoilta ja varmistaa unionin taloudellisten etujen optimaalinen suojaaminen, hallinto- ja yksityisoikeuden mukaisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä olisi täydennettävä jäsenvaltioiden rikosoikeuteen kuuluvilla säännöksillä siten, että samalla vältetään epäjohdonmukaisuudet näillä oikeudenaloilla ja niiden välillä.
Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Unionin taloudellisiin etuihin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia, jos tarjousten tekijät antavat suoraan tai välillisesti hankintaviranomaisilta perusteettomasti saatuihin tietoihin perustuvia tietoja hankintasopimuksen tekeville tai avustuksen myöntäville viranomaisille tarkoituksenaan kiertää julkiseen hankintamenettelyyn tai avustusten myöntämismenettelyyn sovellettavat säännöt tai poiketa niistä. Vaikka tällainen toiminta on hyvin lähellä petosta, se ei kuitenkaan välttämättä ole tarjoajan osalta kaikki rikosoikeudelliset tunnusmerkit täyttävä petos, sillä esitetty tarjous voi vastata kaikkia asetettuja vaatimuksia. Tarjoajien välinen tarjouskeinottelu rikkoo unionin kilpailusääntöjä ja vastaavia kansallisia lakeja; siihen kohdistetaan julkisia täytäntöönpanotoimia ja seuraamuksia koko unionin alueella, ja se olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.	(6) Unionin taloudellisiin etuihin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia, jos tarjousten tekijät antavat suoraan tai välillisesti hankintaviranomaisilta laittomasti saatuihin tietoihin perustuvia tietoja hankintasopimuksen tekeville tai avustuksen myöntäville viranomaisille tarkoituksenaan kiertää julkiseen hankintamenettelyyn tai avustusten myöntämismenettelyyn sovellettavat säännöt tai rikkoa niitä. Vaikka tällainen toiminta on hyvin lähellä petosta, se ei kuitenkaan välttämättä täytä kaikkia petoksen rikosoikeudellisia tunnusmerkkejä tarjoajan osalta, sillä esitetty tarjous voi vastata kaikkia asetettuja vaatimuksia. Tarjoajien välinen tarjouskeinottelu rikkoo unionin kilpailusääntöjä ja vastaavia kansallisia lakeja; siihen kohdistetaan julkisia täytäntöönpanotoimia ja seuraamuksia koko unionin alueella, ja se olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
Korruptio on erityisen vakava unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva uhka, joka voi monissa tapauksissa liittyä myös petokselliseen toimintaan. Tällä osa-alueella tarvittaisiin tästä syystä erillistä kriminalisointia. Olisi varmistettava, että tällaiset rikokset kuuluvat määritelmän soveltamisalaan riippumatta siitä, rikkooko kyseinen toiminta virkavelvollisuuksia. Passiiviseen korruptioon ja varojen väärinkäyttöön perustuvien rikosten osalta säännöksiin olisi tarpeen sisällyttää julkisten viranomaisten määritelmä, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat virkamiehet riippumatta siitä, onko kyse nimetystä, valitusta, sopimussuhteisesta tai virassa olevasta henkilöstä, sekä sellaisessa tehtävässä toimivat henkilöt, jotka tarjoavat valtion tai muiden julkisten elinten palveluja kansalaisille tai muutoin ylipäätään yleisen edun mukaisia palveluja ilman varsinaista virkasuhdetta, kuten EU:n varojen hallinnointiin osallistuvat alihankkijat.	Korruptio on erityisen vakava unionin taloudellisiin etuihin kohdistuva uhka, joka voi monissa tapauksissa liittyä myös petokselliseen toimintaan. Tällä osa-alueella tarvittaisiin tästä syystä erillistä kriminalisointia. Olisi varmistettava, että tällaiset rikokset kuuluvat määritelmän soveltamisalaan riippumatta siitä, rikkooko kyseinen toiminta virkavelvollisuuksia. Passiiviseen korruptioon ja varojen väärinkäyttöön perustuvien rikosten osalta säännöksiin olisi tarpeen sisällyttää julkisten viranomaisten määritelmä, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat virkamiehet – riippumatta siitä, onko kyse nimetystä, valitusta tai sopimussuhteisesta henkilöstä – joilla on virka unionissa, jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa. Yksityishenkilöiden osallistuminen unionin varojen hallinnointiin on entistä yleisempää. Jotta unionin varoja voitaisiin suojella riittävällä tavalla korruptiolta ja väärinkäytöltä ’julkisen viranomaisen’ käsitteeseen olisi tässä direktiivissä sisällytettävä myös henkilöt, joilla ei ole virkasuhdetta mutta jotka on kuitenkin vastaavasti nimitetty unionin varoihin liittyvään julkiseen tehtävään tai jotka hoitavat sitä, kuten tällaisten varojen hallinnointiin osallistuvat alihankkijat.
Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Unionin taloudellisiin etuihin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia virkamiehen toimintatavoista, joiden tarkoituksena on käyttää varoja tai omaisuutta väärin muuhun kuin suunniteltuun tarkoitukseen ja jonka tavoitteena on aiheuttaa vahinkoa unionin taloudellisille eduille. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön täsmällinen määritelmä rikokselle, joka perustuu tämäntyyppiseen toimintaan.	(9) Unionin taloudellisiin etuihin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia virkamiehen toimintatavoista, joiden tarkoituksena on käyttää varoja tai omaisuutta väärin muuhun kuin suunniteltuun tarkoitukseen ja jonka tavoitteena on aiheuttaa vahinkoa unionin taloudellisille eduille. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön täsmällinen ja yksiselitteinen määritelmä rikoksille, jotka perustuvat tämäntyyppiseen toimintaan.
Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Jotta unionin taloudellisia etuja voitaisiin suojella yhtäläisesti toteuttamalla toimenpiteitä, joilla on ennaltaehkäisevä vaikutus koko unionissa, jäsenvaltioiden olisi lisäksi säädettävä tietyt vähimmäisseuraamusten tyypit ja tasot, joita sovelletaan tässä direktiivissä määriteltyihin rikoksiin. Seuraamusten tasot eivät saisi ylittää sitä, mikä on oikeassa suhteessa rikoksiin, ja tämän vuoksi olisi otettava käyttöön rahamääräinen raja-arvo, jonka alle jäävissä tapauksissa kriminalisointi ei ole tarpeen.	(12) Jotta unionin taloudellisia etuja voitaisiin suojella yhtäläisesti toteuttamalla toimenpiteitä, joilla on ennaltaehkäisevä vaikutus koko unionissa, jäsenvaltioiden olisi lisäksi säädettävä tietyt seuraamusten tyypit ja tasot, joita sovelletaan tässä direktiivissä määriteltyihin rikoksiin.
Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Luonnollisille henkilöille vakavimmissa tapauksissa määrättävien seuraamusten olisi käsitettävä vankeusrangaistuksia. Tällaiset vakavimmat tapaukset olisi määriteltävä viittaamalla tiettyyn rahamääräiseen kokonaisvahingon vähimmäisarvoon, joka rikollisesta toiminnasta on aiheutunut unionin talousarviolle ja mahdollisesti muille talousarvioille. Vankeusrangaistusten vähimmäis- ja enimmäispituuksien määrittäminen olisi tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että unionin taloudellisille eduille tarjotaan yhtäläinen suojelu koko Euroopassa. Kuuden kuukauden vähimmäisseuraamuksen käyttöönotolla varmistetaan, että eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen 2 artiklassa luetelluissa rikoksissa voidaan antaa ja panna täytäntöön eurooppalainen pidätysmääräys; näin varmistetaan, että oikeudellinen ja lainvalvontaa koskeva yhteistyö on mahdollisimman tehokasta. Seuraamuksilla on myös koko Euroopan kattava vahva ennaltaehkäisevä vaikutus mahdollisiin rikoksentekijöihin. Ankarampia seuraamusten tasoja olisi määrättävä tapauksissa, joissa rikokseen on syyllistytty neuvoston puitepäätöksessä 2008/841/YOS tarkoitetun rikollisjärjestön puitteissa.	(14) Luonnollisille henkilöille määrättävien seuraamusten olisi käsitettävä vankeusrangaistuksia. Vankeusrangaistusten vähimmäis- ja enimmäispituuksien määrittäminen olisi tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että unionin taloudellisille eduille tarjotaan yhtäläinen suojelu koko Euroopassa. Kuuden kuukauden vähimmäisseuraamuksen käyttöönotolla varmistetaan, että eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen 2 artiklassa luetelluissa rikoksissa voidaan antaa ja panna täytäntöön eurooppalainen pidätysmääräys; näin varmistetaan, että oikeudellinen ja lainvalvontaa koskeva yhteistyö on mahdollisimman tehokasta. Seuraamuksilla on myös vahva ennaltaehkäisevä vaikutus mahdollisiin rikoksentekijöihin kaikkialla Euroopassa. Ankarampia seuraamusten tasoja olisi määrättävä tapauksissa, joissa rikokseen on syyllistytty neuvoston puitepäätöksessä 2008/841/YOS tarkoitetun rikollisjärjestön puitteissa.
Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) perussopimusten nojalla perustettujen toimielinten, elinten, virastojen ja laitosten talousarviot tai niiden hallinnoimat ja valvomat talousarviot.	b) perussopimusten mukaisesti perustettujen toimielinten, elinten, virastojen ja laitosten talousarviot tai niiden hallinnoimat ja valvomat talousarviot.
Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tässä artiklassa ’virkamiehellä’ tarkoitetaan:	Tässä artiklassa ’virkamiehellä’ tarkoitetaan:
a) henkilöä, joka hoitaa julkista tehtävää unionin puolesta tai jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa ja joka on lainsäädäntö-, hallinto- tai oikeusvirassa;	a) ’unionin virkamiestä’ tai ’kansallista virkamiestä’, myös kaikkia toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kansallisia virkamiehiä;
	i) termillä ’unionin virkamies’ tarkoitetaan:
	– henkilöä, joka on Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen tai Euroopan unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti virkaan nimitetty tai sopimuksella palvelukseen otettu,
	– henkilöä, jonka jäsenvaltiot taikka julkinen tai yksityinen elin on asettanut Euroopan unionin käyttöön ja joka hoitaa vastaavia tehtäviä kuin Euroopan unionin virkamiehet tai muuhun henkilöstöön kuuluvat.
	Unionin virkamiehiin rinnastetaan Euroopan unionin perussopimusten mukaisesti perustettujen elinten jäsenet sekä näiden henkilöstöön kuuluvat, sikäli kuin Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt tai Euroopan unionin muuhun henkilöstöön kuuluvia koskevat palvelussuhteen ehdot eivät koske heitä;
	ii) termi ’kansallinen virkamies’ on ymmärrettävä suhteessa ’virkamiehen’ tai ’julkisen virkamiehen’ määritelmään sen valtion kansallisessa lainsäädännössä, jossa kyseinen henkilö hoitaa tehtäväänsä.
	Kun on kyse jäsenvaltion aloittamista oikeudellisista toimenpiteistä, jotka koskevat toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan virkamiestä, ensiksi mainitun jäsenvaltion on kuitenkin sovellettava kansallisen virkamiehen määritelmää ainoastaan siinä tapauksessa, että se on sovitettavissa yhteen sen oman lainsäädännön kanssa;
b) muuta henkilöä, joka hoitaa julkista tehtävää unionin puolesta tai jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa olematta tällaisessa virassa ja joka osallistuu unionin taloudellisten etujen hallinnointiin tai niitä koskeviin päätöksiin.	b) muuta henkilöä, joka on nimitetty julkiseen tehtävään tai joka hoitaa julkista tehtävää ja joka osallistuu unionin taloudellisten etujen hallinnointiin tai niitä koskeviin päätöksiin jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa.
Perustelu
Tarkistus perustuu voimassa olevaan ja jäsenvaltioissa hyvin tunnettuun ja hyväksyttyyn taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liitetyn lisäpöytäkirjan nykyiseen määritelmään virkamiehestä.
Tarkistus 10 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden ja Euroopan komission (Euroopan petostentorjuntavirasto) välinen yhteistyö	Jäsenvaltioiden, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tarkastuselinten, EU:n toimielinten virkamiesten, tilintarkastajien ja Euroopan komission (Euroopan petostentorjuntavirasto) välinen yhteistyö
Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Euroopan tilintarkastustuomioistuin, kansalliset tarkastuselimet, esimerkiksi yhteistyössä harjoitettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvien toimien tarkastusten yhteydessä, ja tilintarkastajat, jotka vastaavat perussopimusten nojalla perustettujen toimielinten, elinten ja virastojen talousarvioiden tarkastamisesta tai toimielinten hallinnoimien tai tarkastamien talousarvioiden tarkastamisesta, ilmoittavat rikosoikeudellisen vastuun uhalla Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) tiedot rikoksista, jotka ovat tulleet niiden tietoon toimeksiannon aikana, ja heidät asetetaan rikosoikeudelliseen vastuuseen tämän ilmoittamisen laiminlyönnistä. Heitä ei voida asettaa vastuuseen tämän ilmoittamisen johdosta.
Tarkistus 12 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 2 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Unionin toimielinten virkamiehet paljastavat rikosoikeudellisen vastuun uhalla OLAFille rikokset, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa, eikä heitä voida saattaa vastuuseen tämän ilmoittamisen johdosta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunta rikosoikeudellisin keinoin
Viiteasiakirjat	COM(2012)0363 – C7-0192/2012 – 2012/0193(COD)
Asiasta vastaavat valiokunnat Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 11.9.2012	LIBE 11.9.2012
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 11.9.2012
Valiokuntien yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)	13.6.2013
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Tadeusz Zwiefka 18.9.2012
Valiokuntien yhteiskokoukset – 51 art. Ilmoitettu istunnossa (pvä)	10.6.2013
Valiokuntakäsittely	30.5.2013	9.7.2013
Hyväksytty (pvä)	5.11.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Marielle Gallo, Giuseppe Gargani, Sajjad Karim, Klaus-Heiner Lehne, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Rebecca Taylor, Alexandra Thein, Cecilia Wikström, Zbigniew Ziobro, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Eva Lichtenberger, József Szájer

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunta rikosoikeudellisin keinoin
Viiteasiakirjat	COM(2012)0363 – C7-0192/2012 – 2012/0193(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	11.7.2012
Asiasta vastaavat valiokunnat Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 11.9.2012	LIBE 11.9.2012
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 11.9.2012	JURI 11.9.2012
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä)	ECON 11.9.2012
Valiokuntien yhteistyö Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 13.6.2013
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä)	Ingeborg Gräßle 9.12.2013	Juan Fernando López Aguilar 9.12.2013
Valiokuntien yhteiskokoukset – 51 art. Ilmoitettu istunnossa (pvä)	10.6.2013
Oikeusperustan kyseenalaistaminen JURI-lausunto annettu (pvä)	JURI 27.11.2012
Valiokuntakäsittely	22.1.2014	20.2.2014	20.3.2014
Hyväksytty (pvä)	20.3.2014
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 2 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Philipp Albrecht, Marta Andreasen, Inés Ayala Sender, Arkadiusz Tomasz Bratkowski, Zuzana Brzobohatá, Philip Claeys, Carlos Coelho, Ioan Enciu, Frank Engel, Cornelia Ernst, Monika Flašíková Beňová, Kinga Gál, Kinga Göncz, Ingeborg Gräßle, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Lívia Járóka, Timothy Kirkhope, Juan Fernando López Aguilar, Monica Luisa Macovei, Svetoslav Hristov Malinov, Anthea McIntyre, Nuno Melo, Louis Michel, Claude Moraes, Jan Mulder, Monika Panayotova, Antigoni Papadopoulou, Carmen Romero López, Paul Rübig, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Renate Sommer, Rui Tavares, Kyriacos Triantaphyllides, Axel Voss, Renate Weber, Cecilia Wikström, Tatjana Ždanoka, Auke Zijlstra
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Cornelis de Jong, Mariya Gabriel, Iliana Malinova Iotova, Jean Lambert, Hubert Pirker, Olle Schmidt, Czesław Adam Siekierski, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Jo Leinen, Emilio Menéndez del Valle, Luis Yáñez-Barnuevo García
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	25.3.2014

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö