MIETINTÖ tuotteiden käyttöiän pidentämisestä: kuluttajien ja yritysten saama hyöty
9.6.2017 - (2016/2272(INI))
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Pascal Durand
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
tuotteiden käyttöiän pidentämisestä: kuluttajien ja yritysten saama hyöty
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 114 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191, 192 ja 193 artiklan sekä viittauksen luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön tavoitteeseen,
– ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintaohjelmasta (KOM(2008)0397),
– ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY[1],
– ottaa huomioon komission ekologista suunnittelua koskevan työsuunnitelman 2016–2019 (COM(2016)0773) ja etenkin tavoitteen määrittää entistä tarkempia tuotekohtaisia vaatimuksia ja entistä horisontaalisempia vaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi kestävyyttä, korjattavuutta, kehittämiskelpoisuutta, purkamisen mahdollistavaa rakennetta sekä mahdollisuutta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen,
– ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU[2],
– ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (nk. seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma) 20. marraskuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 1386/2013/EU[3],
– ottaa huomioon 17. lokakuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Kohti kestävämpää kuluttamista: teollisuustuotteiden elinikä ja kuluttajille tiedottaminen luottamuksen palauttamiseksi”[4],
– ottaa huomioon 26. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Resurssitehokas Eurooppa – Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke” (COM(2011)0021),
– ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa” (COM(2011)0571),
– ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden luominen vihreille tuotteille – Tuotteiden ja organisaatioiden ympäristötehokkuutta koskevan tiedottamisen helpottaminen” (COM(2013)0196),
– ottaa huomioon 25. syyskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa” (COM(2014)0398),
– ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2015)0614) sekä kiertotaloutta koskevan lainsäädäntöpaketin, jolla tarkistetaan erityisesti jätedirektiiviä (direktiivi 2008/98/EY) (jätepuitedirektiivi), pakkauksista ja pakkausjätteestä annettua direktiiviä (direktiivi 94/62/EY), kaatopaikkadirektiiviä (direktiivi 1999/31/EY), romuajoneuvoista annettua direktiiviä (direktiivi 2000/53/EY), paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annettua direktiiviä (direktiivi 2006/66/EY) sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annettua direktiiviä (direktiivi 2012/19/EU),
– ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – Kestävyyttä edistävät EU:n toimet” (COM(2016)0739),
– ottaa huomioon komission 9. joulukuuta 2015 esittämän ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (COM(2015)0635),
– ottaa huomioon kuluttajan oikeuksista 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU[5],
– ottaa huomioon sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla 11. toukokuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY[6],
– ottaa huomioon Euroopan kuluttajaliiton 18. elokuuta 2015 esittämän kertomuksen ‘Durable goods: More sustainable products, better consumer rights. Consumer expectations from the EU’s resource efficiency and circular economy agenda’,
– ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean 29. maaliskuuta 2016 antaman lausunnon tuotteiden käyttöiän ilmoittamisen vaikutuksista kuluttajiin,
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan pyynnöstä heinäkuussa 2016 tehdyn tutkimuksen ”Tuotteiden käyttöiän pidentäminen: kuluttajien ja yritysten saama hyöty”,
– ottaa huomioon Euroopan kuluttajakeskuksen 18. huhtikuuta 2016 esittämän yhteenvedon tuotteiden tarkoituksellisen lyhyestä käyttöiästä ja kulutusyhteiskunnan aiheuttamista ongelmista,
– ottaa huomioon Itävallan normin ONR 192102, joka koskee kestävien ja korjattaviksi suunniteltujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden merkintää (”Label of excellence for durable, repair-friendly designed electrical and electronic appliances”),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0214/2017),
A. panee merkille ekosuunnittelua koskevan komission työohjelman 2016–2019, jossa viitataan kiertotalouteen sekä tarpeeseen puuttua kestävyyttä ja kierrätettävyyttä koskeviin ongelmiin;
B. katsoo, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitean antama lausunto tuotteiden käyttöiästä kertoo taloudellisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kiinnostuksesta asiaa kohtaan;
C. katsoo, että tuotteiden käyttöiän pidentämisen ja innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen välisen suhteen on oltava tasapainoinen;
D. toteaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan teettämän tutkimuksen osoittavan, että tuotteiden pidemmän käyttöiän takaamiseksi tarvitaan laajasti toteutettavia poliittisia toimia;
E. panee merkille erilaiset rinnakkain toimivat talous- ja liiketoimintamallit, mukaan lukien käyttöön perustuvan talousmallin, jonka avulla voidaan vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia;
F. ottaa huomioon, että tuotteiden käyttöikää olisi pidennettävä etenkin ratkaisemalla ohjelmoidun käyttöiän päättymisen ongelma;
G. panee merkille lähinnä mikroyrityksistä ja pk-yrityksistä koostuvan Euroopan korjausalan tuen tarpeen;
H. panee merkille, että tuotteiden uudelleenkäytön aktiivisen yhdenmukaistamisen ansiosta paikallista taloutta ja sisämarkkinoita voidaan tehostaa luomalla uusia paikallisia työpaikkoja ja piristämällä käytettyjen tavaroiden kysyntää;
I. pitää sekä talouden että ympäristön kannalta tarpeellisena raaka-aineiden säästämistä ja jätteiden syntymisen rajoittamista, mikä pyritään ottamaan huomioon laajennetun tuottajavastuun järjestelmässä;
J. toteaa, että 77 prosenttia Euroopan unionin kuluttajista haluaa mieluummin yrittää korjata rikkinäiset laitteensa kuin ostaa uusia, kuten korostettiin kesäkuussa 2014 esitetyssä Eurobarometri-tutkimuksessa; panee merkille, että tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta kuluttajille annettavia tietoja on parannettava edelleen;
K. toteaa, että luotettavat ja kestävät tuotteet tarjoavat vastinetta kuluttajien rahoille ja estävät resurssien ylikäyttöä ja jätteen muodostumista; katsoo, että sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että kulutushyödykkeiden käyttöikää pidennetään tuotteiden kestävyyttä edistävällä suunnittelulla sekä mahdollisuudella korjaamiseen, kehittämiseen, purkamiseen ja kierrättämiseen;
L. toteaa, että kuluttajien tuotteita kohtaan tunteman luottamuksen väheneminen haittaa eurooppalaisia yrityksiä; toteaa, että 24 kuukauden lakisääteinen takuu on tällä hetkellä EU:n laajuinen vähimmäisvaatimus ja jotkin jäsenvaltiot ovat antaneet kuluttajia vielä paremmin suojaavia säännöksiä kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista 25. toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY mukaisesti;
M. toteaa, että kuluttajien oikeutta tehdä valintoja erilaisten tarpeiden, odotusten ja mieltymysten mukaan on kunnioitettava;
N. panee merkille tuotteiden käyttöiästä kuluttajille annettavien tietojen heikon laadun, vaikka Euroopan talous- ja sosiaalikomitean maaliskuussa 2016 tekemässä tutkimuksessa havaittiinkin myönteinen yhteys tuotteiden käyttöiän ilmoittamisen ja toisaalta kuluttajakäyttäytymisen välillä;
O. panee merkille, että tuotteen käyttöikä ja vanheneminen riippuvat erilaisista luonnollisista tai keinotekoisista seikoista ja niiden perustana ovat esimerkiksi tuotteiden materiaalien koostumus, toiminta, kallis kunnostaminen ja kulutusmallit;
P. katsoo, että korjaamisen ja varaosien olisi oltava nykyistä helpommin saatavissa;
Q. panee merkille, että pitkän käyttöiän lisäksi myös tuotteiden laatu voi vaikuttaa merkittävästi resurssien suojaamiseen tuotteiden koko elinkaaren ajan;
R. katsoo, että tarvitaan entistä enemmän kansallisia aloitteita, joilla käsitellään tavaroiden ja ohjelmistojen käyttöiän ennenaikaisen päättymisen ongelmaa; katsoo, että on kehitettävä tätä kysymystä koskeva yhteinen strategia sisämarkkinoille;
S. katsoo, että digitaalisten tietovälineiden käyttöikä on keskeinen kysymys elektroniikkalaitteiden käyttöiän kannalta; katsoo, että koska ohjelmistojen käyttöikä päättyy yhä nopeammin, elektroniikkalaitteiden on oltava mukautettavissa, jotta pysyisivät kilpailukykyisinä markkinoilla;
T. toteaa, että kuluttajien epäluottamus vain kasvaa sellaisten tuotteiden takia, joissa on sisäänrakennettuja vikoja ja joiden toiminta on suunniteltu päättymään tietyn käyttökertojen määrän jälkeen, eikä tätä pitäisi sallia markkinoilla;
U. toteaa, että Eurobarometri-tutkimuksen tietojen mukaan 90 prosenttia unionin kansalaisista katsoo, että tuotteissa pitäisi olla selvät merkinnät tuotteen käyttöiästä;
V. katsoo, että kaikki taloudelliset toimijat, pk-yritykset mukaan lukien, voivat hyötyä pidempään kestävistä tuotteista;
W. ottaa huomioon, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa kehotetaan toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, uudelleenkäytettävyyden ja käyttöiän pidentämisen parantamiseksi;
X. katsoo, että laajennetulla tuottajan vastuulla on suuri merkitys tässä asiassa;
Y. ottaa huomioon, että kiertotalouden mallin saavuttaminen edellyttää poliittisten päättäjien, kansalaisten ja yritysten osallistumista ja merkitsee muutoksia paitsi tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun ja myyntiin myös kuluttajien ja yritysten toimintaan, sillä on luotava uusia markkinoita vastaamaan muuttuneisiin kulutustottumuksiin, jotka kehittyvät tuotteiden käytön, uudelleenkäytön ja jakamisen suuntaan, ja auttaa siten pidentämään niiden käyttöikää ja luomaan kilpailukykyisiä, kestäviä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia tuotteita;
Z. toteaa, että monen valaisimen lamppua ei voi vaihtaa, mistä voi seurata ongelmia, jos lamppu lakkaa toimimasta, markkinoille tulee uusia, tehokkaampia lamppuja tai asiakkaan mieltymykset esimerkiksi valon värin suhteen muuttuvat, koska siinä tapauksessa koko valaisin on vaihdettava;
AA. pitää toivottavana, että LED-lamppujen olisi oltava vaihdettavissa eikä kiinteästi asennettuja;
AB. toteaa, että tuotteiden korjattavuutta, muutettavuutta ja kehittämiskelpoisuutta, kestävyyttä sekä kierrätettävyyttä on edelleen edistettävä kiertotalouden kehittämisen puitteissa tuotteiden ja/tai tuotteiden osien käyttöiän pidentämiseksi;
AC. toteaa, että tuotevalikoiman laajeneminen, yhä lyhenevät innovaatiosyklit ja jatkuvasti vaihtuvat muotitrendit johtavat usein uusien tuotteiden ostotiheyden kasvamiseen ja siten tuotteiden käytön keston lyhenemiseen;
AD. toteaa, että tavaroiden korjaaminen ja käytetyn tavaran myynti ja vaihto eli tuotteiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävä ala tarjoaa monia mahdollisuuksia;
AE. katsoo, että olisi saatettava tasapainoon tuotteiden käyttöiän pidentämisen tavoittelu sekä innovointiin ja jatkokehitykseen kannustavan ympäristön turvaaminen;
Kestävien ja laadukkaiden tuotteiden suunnittelu
1. kehottaa komissiota tukemaan mahdollisuuksien mukaan sellaisten kestävyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönottoa, jotka kattavat muun muassa kestävyyden, korjattavuuden ja kehittämiskelpoisuuden, tuoteryhmittäin tuotteiden suunnittelusta alkaen kaikkien kolmen Euroopan standardointijärjestön eli Euroopan standardointikomitean (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) kehittämiä standardeja hyödyntäen;
2. painottaa, että on saatettava tasapainoon tuotteiden käyttöiän pidentäminen, jätteiden kierrätys (sekundääriset raaka-aineet), teollinen hyötykäyttö, innovointi, kuluttajakysyntä, ympäristönsuojelu ja kasvupolitiikka tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa, ja katsoo, että resursseja yhä tehokkaammin käyttävien tuotteiden kehittämisellä ei saa edistää lyhyitä käyttöikiä tai tuotteiden ennenaikaista hävittämistä;
3. huomauttaa, että valmistajan kaupallisessa tarjonnassa olisi otettava huomioon tuotteen kestävyyden, pidennettyjen takuuaikojen, varaosien saatavuuden, korjaamisen helppouden ja osien vaihdettavuuden kaltaiset näkökohdat, jotta voidaan vastata kuluttajien erilaisiin tarpeisiin, odotuksiin ja mieltymyksiin, ja että nämä näkökohdat ovat tärkeitä vapaiden markkinoiden kilpailussa;
4. panee merkille liisauksen kaltaisten kaupallisten strategioiden merkityksen kestävän tuotteen suunnittelussa; toteaa, että leasingyhtiöt säilyttävät liisatut tuotteet omistuksessaan ja että niiden etujen mukaista on markkinoida tuotteita uudelleen ja investoida entistä kestävämpien tuotteiden suunnitteluun, jolloin uuden tuotannon ja hävitettävien tuotteiden määrä vähenee;
5. muistuttaa parlamentin kannasta, joka koski kiertotalouspaketin uutta tarkastelua ja jätedirektiivin tarkistusta, jolla vahvistettiin laajennetun tuottajavastuun periaatetta ja luotiin näin kannustimia entistä kestävämmälle tuotesuunnittelulle;
6. vaatii komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tuottajia, jotka kehittävät helposti purettavissa ja vaihdettavissa olevia moduuleihin perustuvia rakenteita;
7. toteaa, että tuotteiden kestävyyteen ja korjattavuuteen pyrkimisen yhteydessä olisi otettava huomioon kestävyyttä koskeva tavoite esimerkiksi ympäristöystävällisten materiaalien käytön avulla;
8. panee huolestuneena merkille modeemien, reitittimien ja televisiolähetysten koodinpurkulaitteiden / kotipäätelaitteiden synnyttämän elektronisen jätteen määrän, kun kuluttajat vaihtavat uuteen televiestintäpalvelujen tarjoajaan; muistuttaa kuluttajille ja televiestintäpalvelujen tarjoajille, että asetuksen (EU) N:o 2015/2120 mukaan kuluttajilla on jo oikeus käyttää valitsemaansa päätelaitetta, kun he vaihtavat uuteen televiestintäpalvelun tarjoajaan;
Korjattavuuden ja pitkäikäisyyden tukeminen
9. kehottaa komissiota edistämään tuotteiden korjattavuutta niin, että
– edistetään ja tuetaan toimenpiteitä, joilla hyödykkeiden korjaamisesta tulee kuluttajille houkutteleva vaihtoehto;
– käytetään sellaisia valmistusmenetelmien ja materiaaleja, jotka tekevät tuotteen korjaamisesta tai sen osien vaihtamisesta helpompaa ja edullisempaa; kuluttajien ei tulisi joutua tilanteeseen, jossa heidän on jatkuvasti korjattava ja huollettava viallisia tuotteita;
– kannustetaan takuun jatkamiseen ajalla, joka korjaamiseen kuluu, jos tuotteet ovat toistuvasti vaatimusten vastaisia tai jos korjaamiseen kuluu yli kuukausi; kehotetaan tekemään tuotteen toiminnan kannalta keskeisistä osista vaihdettavia ja korvattavia niin, että keskeisissä tuotetiedoissa ilmoitetaan mahdollisuudesta tuotteen korjaamiseen, kun se on hyödyllistä, ja pyritään estämään keskeisten osien, kuten paristojen ja LEDien, kiinteä kiinnittäminen tuotteisiin muuten kuin turvallisuussyistä;
– kannustetaan valmistajia antamaan ostohetkellä huoltoa ja korjaamista koskevia ohjeita etenkin tuotteista, joita on erityisen tärkeää huoltaa ja korjata, jotta niiden elinkaarta voitaisiin pidentää;
– varmistetaan mahdollisuus käyttää alkuperäisosia korvaavia samanlaatuisia ja samalla tavoin toimivia osia kaikkien tuotteiden korjaamisessa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;
– kehitetään mahdollisuuksien mukaan varaosien ja korjaamisessa tarvittavien työkalujen standardointia korjauspalveluiden parantamiseksi;
– kannustetaan valmistajia toimittamaan korjausliikkeisiin erikielisiä huolto- ja korjausoppaita pyynnöstä; kannustetaan valmistajia kehittämään paristotekniikkaa, jotta paristojen ja akkujen käyttöikä vastaisi paremmin tuotteen odotettua käyttöikää, tai vaihtoehtoisesti tekemään pariston vaihtamisesta helpompaa hintaan, joka on suhteessa tuotteen hintaan;
10. pitää hyödyllisenä, että laitteiden asianmukaisen ja turvallisen toiminnan kannalta keskeisten varaosien saatavuus varmistetaan
– edistämällä varaosien saatavuutta koottujen tuotteiden ohella;
– kannustamalla talouden toimijoita tarjoamaan riittävän teknisen huollon valmistamilleen tai maahantuomilleen kulutushyödykkeille ja tarjoamaan tuotteiden asianmukaisen ja turvallisen toiminnan kannalta keskeisiä varaosia kohtuulliseen hintaan, joka on suhteessa tuotteen luonteeseen ja elinkaareen;
– osoittamalla selvästi, onko tuotteeseen saatavissa varaosia vai ei sekä millaisin ehdoin ja kuinka kauan ja tarpeen mukaan luomalla tätä varten digitaalisen alustan;
11. kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan asianmukaisia kannustimia, joiden avulla tuetaan kestäviä, korkealaatuisia ja korjattavissa olevia tuotteita, edistetään korjaamista ja käytettyjen tuotteiden kauppaa, ja kehottaa järjestämään korjaamista koskevaa koulutusta;
12. pitää tärkeänä, että säilytetään mahdollisuus käyttää riippumattomia korjaajia, esimerkiksi estämällä sellaisia teknisiä, turvallisuutta koskevia tai ohjelmistoihin liittyviä ratkaisuja, jotka tekevät korjaamisen mahdolliseksi vain hyväksytyille yrityksille ja toimijoille;
13. kehottaa käyttämään varaosia uudelleen käytettyjen tuotteiden markkinoilla;
14. panee merkille 3D-tulostuksen mahdollisuudet osien tarjoamisessa ammattilaisille ja kuluttajille; kehottaa tässä yhteydessä takaamaan tuotteiden turvallisuuden, väärentämiseltä suojaaminen ja tekijänoikeussuojan;
15. muistuttaa, että myös standardoitujen ja modulaaristen komponenttien saatavuudella, purkamisen suunnittelulla, pitkäikäisten tuotteiden suunnittelulla ja tehokkailla tuotantoprosesseilla on keskeinen merkitys kiertotalouden onnistuneessa toteuttamisessa;
Käyttöön suuntautuvan talousmallin toiminta ja pk-yritysten sekä EU:n työllisyyden tukeminen
16. korostaa, että siirtymisellä sellaisiin liiketoimintamalleihin, kuin tuotteet palveluina -ajattelu, voidaan parantaa oleellisesti tuotanto- ja kulutusmallien kestävyyttä edellyttäen, että tuote–palvelu-järjestelmät eivät johda tuotteiden käyttöiän lyhenemiseen, ja painottaa, että tällaiset liiketoimintamallit eivät saisi tarjota tilaisuuksia veronkiertoon;
17. painottaa, että uusien liiketoimintamallien, kuten internetpohjaisten palveluiden, myyntitapojen ja käytettyjen tavaroiden tavaratalojen, kehittäminen ja korjausavun (korjauskahvilat, korjauspajat) vakiinnuttaminen voivat edistää tuotteiden pitkäikäisyyttä ja samalla vahvistaa kuluttajien tietoisuutta pitkäikäisistä tuotteista ja heidän luottamustaan niihin;
18. kehottaa jäsenvaltioita
– kuulemaan kaikkia asianosaisia sidosryhmiä, jotta voidaan kannustaa kaikkia hyödyttävän käyttöön perustuvan myyntimallin kehittämiseen;
– tehostamaan toimiaan toiminnallisuuteen perustuvan talouden kehittämisen edistämiseksi ja tekemään tuotteiden vuokraamisesta, vaihtamisesta ja lainaamisesta houkuttelevaa;
– tukemaan alue- ja paikallisviranomaisia, jotka edistävät aktiivisesti sellaisten talousmallien, kuten yhteistyötalouden ja kiertotalouden, kehittämistä, joilla kannustetaan resurssien entistä tehokkaampaa käyttöä ja tuotteiden kestävyyttä ja vahvistetaan korjaamista, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä;
19. kehottaa jäsenvaltioita takaamaan, että elinkaarikustannuksia koskeva direktiivin 2014/24/EU säännös otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa ja että julkisten viranomaisten hankkimien laitteiden uudelleenkäyttöastetta lisätään;
20. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan yhteisötaloutta julkisessa politiikassaan ottaen huomioon sen tarjoamat edut niukkojen resurssien ja kapasiteetin hyödyntämisessä, esimerkiksi kuljetus- ja asuntoaloilla;
21. kehottaa komissiota vahvistamaan tuotteiden kestävyyden merkityksen kiertotalouden edistämisen kannalta;
22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan täysin EU:n lainsäädännössä säädettyä jätehierarkiaa (jätepuitedirektiivi (2008/98/EY)) ja etenkin pitämään sähkö- ja elektroniikkalaitteita tärkeänä resurssina jätteen asemesta esimerkiksi myöntämällä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräyspisteisiin pääsy sellaisten uudelleenkäyttökeskusten työntekijöille, jotka voivat hyödyntää tällaisia laitteita ja niiden osia;
23. katsoo, että tässä mietinnössä käsiteltyjä toimia olisi sovellettava etenkin pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin komission suosituksen 2003/361/EY määritelmää noudattaen tavalla, joka vastaa pk- ja mikroyritysten kokoa ja valmiuksia, jotta voidaan säilyttää niiden kehitys ja edistää uusia ammatteja koskevaa työllisyyttä ja koulutusta unionissa;
24. kehottaa komissiota tutkimaan, miten LED-lamppujen vaihdettavuutta voidaan edistää ja lisätä, ja ottamaan ekosuunnittelutoimenpiteiden ohella huomioon myös lievempiä keinoja, kuten merkinnät, kannustinjärjestelmät, tarjouskilpailu tai pidennetty takuu lamppujen ollessa kiinteästi asennettuja;
25. kehottaa jäsenvaltioita harjoittamaan tehokasta markkinavalvontaa, jotta voidaan varmistaa, että niin eurooppalaiset kuin myös Eurooppaan tuotavat tuotteet täyttävät tuotepolitiikkaa ja ekosuunnittelua koskevat vaatimukset;
26. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset ja kunnioittamaan niiden toimivaltaa;
Kuluttajan saamien tietojen parantaminen
27. kehottaa komissiota parantamaan tuotteiden kestävyyttä koskevaa tiedottamista
– harkitsemalla vapaaehtoista eurooppalaista merkintää, joka kattaa etenkin seuraavat seikat: tuotteen kestävyys, ekologinen suunnittelu, mahdollisuus osien muuttamiseen teknisen kehityksen myötä sekä korjattavuus;
– vapaaehtoisilla kokeiluilla yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa EU:n tasolla, jotta voidaan kehittää standardoitujen perusteiden pohjalta tuotteen odotettua tehokasta käyttöikää koskeva merkintä, jota voitaisiin käyttää kaikissa jäsenvaltioissa;
– ottamalla käyttöön kaikkein kestävimpiä kulutushyödykkeitä ja etenkin suuria kodinkoneita koskevan käyttömittarin;
– arvioimalla miten käyttöiän ilmoittamisen yhdenmukaistaminen vaikuttaa lainmukaisen takuun kestoon;
– käyttämällä sähköisiä sovelluksia tai sosiaalista mediaa;
– standardoimalla käyttöohjeissa olevat tiedot tuotteiden kestävyydestä, päivitettävyydestä ja korjattavuudesta niin, että ne ovat selkeitä, helposti saatavissa sekä ymmärrettäviä;
– soveltaen tietojen perusteena standardoituja vaatimuksia, joiden yhteydessä ilmoitetaan tuotteen odotettu käyttöikä;
28. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota
– auttamaan alue- ja paikallisviranomaisia sekä yrityksiä ja yhdistyksiä järjestämään kampanjoita, joilla parannetaan kuluttajien tietoisuutta tuotteiden käyttöiän pidentämisestä etenkin tarjoamalla tietoa esimerkiksi huoltoa, korjaamista ja uudelleenkäyttöä koskevista ohjeista;
– tukemaan kuluttajien tietämyksen lisäämistä nopeasti hajoavista ja korjauskelvottomista tuotteista kehittämällä tarvittaessa kuluttajille suunnattuja ilmoitusjärjestelmiä;
29. kehottaa komissiota kannustamaan säännölliseen ja jäsenneltyyn tietojenvaihtoon sekä parhaiden käytänteiden jakamiseen koko unionissa komission ja jäsenvaltioiden välillä sekä alue- ja kunnallisviranomaisten kanssa;
Tuotteiden suunniteltua vanhenemista koskevat toimet
30. kehottaa komissiota kuulemaan kuluttajajärjestöjä, tuottajia ja muita sidosryhmiä ja ehdottamaan tavaroiden ja ohjelmistojen suunnitellun vanhenemisen EU:n laajuista määritelmää; kehottaa komissiota lisäksi tutkimaan yhdessä markkinavalvontaviranomaisten kanssa mahdollisuutta perustaa riippumaton järjestelmä, jolla voitaisiin testata tuotteiden sisäänrakennettua lyhyttä käyttöikää ja havaita se; kehottaa tähän liittyen antamaan väärinkäytösten paljastajille entistä paremman oikeudellisen suojan ja määräämään tuottajiin kohdistuvista asianmukaisista ja varoittavista toimenpiteistä;
31. toteaa, että eräät jäsenvaltiot ovat tässä edelläkävijöitä, mistä voidaan mainita esimerkkinä Benelux-maiden aloite suunnitellun vanhenemisen torjumiseksi ja (sähkökäyttöisten) kodinkoneiden käyttöiän pidentämiseksi; korostaa parhaiden käytänteiden jakamisen merkitystä tässä yhteydessä;
32. huomauttaa, että mahdollisuus saattaa tuotteet ajan tasalle voi hidastaa tuotteen vanhenemista ja vähentää ympäristövaikutuksia ja kuluttajille koituvia kustannuksia;
Lakisääteistä vaatimustenmukaisuustakuuta koskevan oikeuden vahvistaminen
33. katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää tiedottaa kuluttajille entistä paremmin lakisääteisen vaatimustenmukaisuustakuun toiminnasta; vaatii, että takuuta koskevat tiedot sisällytetään täysimääräisinä tuotteen ostolaskuun;
34. kehottaa komissiota toteuttamaan aloitteita ja toimia, joilla parannetaan kuluttajien luottamusta esimerkiksi
– vahvistamalla kuluttajansuojaa etenkin sellaisten tuotteiden osalta, joiden käyttöiän voidaan kohtuudella olettaa olevan pitempi, ja ottamalla huomioon joissakin jäsenvaltioissa jo toteutetut vahvat kuluttajansuojatoimet;
– ottamalla huomioon sekä ekologista suunnittelua koskevan lainsäädännön ja sopimusoikeuden vaikutukset energiaan liittyviin tuotteisiin, jotta voidaan kehittää kokonaisvaltainen tuotteiden sääntely;
– takaamalla, että myyntisopimuksessa kuluttajille tiedotetaan virallisesti heidän oikeudestaan lakisääteiseen takuuseen, ja edistämällä tätä oikeutta koskevia tiedotuskampanjoita;
– yksinkertaistamalla ostotapahtuman todistamista kuluttajan kannalta niin, että takuu yhdistetään ostajan asemesta tuotteeseen, ja edistämällä myös yleisesti käytettävien sähköisten kuittien ja sähköisten takuujärjestelmien käyttöönottoa;
35. kehottaa ottamaan käyttöön unionin tason valitusmekanismin sellaisia tilanteita varten, joissa takuuseen liittyviä oikeuksia ei noudateta, jotta voidaan edistää hallintoviranomaisten harjoittamaa Euroopan tason normien valvontaa;
36. huomauttaa, että vahvistamalla laajennetun tuottajan vastuun periaatetta ja asettamalla vähimmäisvaatimuksia luodaan kannustin kestävämmälle tuotesuunnittelulle;
Kuluttajien suojaaminen vanhenevilta ohjelmilta
37. kehottaa parantamaan avoimuutta päivitysmahdollisuuksista, turvapäivityksistä ja kestävyydestä, jotka kaikki ovat tarpeellisia sekä ohjelmistojen että laitteistojen asianmukaisen toiminnan kannalta; kehottaa komissiota tutkimaan, onko yritysten välistä yhteistyötä tiivistettävä;
38. kehottaa toimittajia ja valmistajia toteuttamaan avoimuutta määrittämällä tuotesopimuksissa vähimmäisajan, jona käyttöjärjestelmiin on saatavissa päivityksiä; ehdottaa, että määritellään kohtuullinen käyttöaika; korostaa lisäksi, että tuotteen toimittajan on taattava tällaisten turvapäivitysten toimittaminen sulautettujen käyttöjärjestelmien tapauksessa; kehottaa tuottajia antamaan kuluttajille selkeät tiedot ohjelmistopäivitysten ja uusien versioiden yhteensopivuudesta sulautettujen käyttöjärjestelmien kanssa;
39. vaatii, että keskeiset ohjelmistopäivitykset ovat peruutettavissa ja niiden yhteydessä annetaan tietoa niiden vaikutuksesta laitteen toimintaan; katsoo, että uusien keskeisten ohjelmistojen on oltava yhteensopivia aiempien sukupolvien ohjelmistojen kanssa;
40. kehottaa käyttämään laitteissa standardoituja modulaarisia osia ja prosessoreita niin, että laitteiden pitäminen kunnossa voidaan varmistaa;
o
o o
41. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
PERUSTELUT
Tuotteiden kestävyys ja kuluttajat
Tuotteiden kestävyyteen liittyviä ongelmia esiintyy eri tasoilla:
– tuotteet eivät ole riittävän kestäviä eikä niitä voi korjata
– tuotteisiin sisältyvät tietokoneohjelmat ovat lyhytikäisiä
– ostaja ei saa riittävästi tietoa.
Kuluttajien luottamus tuotteiden kestävyyteen kärsii. Edullisten tuotteiden laatu on yhä heikompi, ja tiedotusvälineissä tuodaan esiin erityisen kuohuttavia, vaikkakin harvinaisia tapauksia, jotka ovat osaltaan heikentäneet tätä luottamusta. Ranskalaisen kuluttajajärjestön äskettäin tekemän tutkimuksen mukaan 92 prosenttia kyselyyn vastanneista oli vakuuttuneita siitä, että sähköiset kodinkoneet ja huipputekniset laitteet on varta vasten suunniteltu niin, että ne eivät kestä.
Unionin kuluttajat eivät saa juuri mitään tietoa tuotteiden luotettavuudesta. Koska kuluttajat eivät voi enää yhdistää tuotteen hintaa sen laatuun, he ostavat entistä helpommin nousevissa talouksissa valmistettuja kaikkein edullisimpia tuotteita, mikä lisää halpojen tuotteiden suosiota. Tilanne haittaa etenkin unionin yrityksiä, jotka tarjoavat usein hyvälaatuisia ja kestävämpiä tuotteita.
Lisäksi yhä yleistyvä toisiinsa yhteydessä olevien laitteiden käyttäminen samoin kuin käyttäjien riippuvuus uudesta tekniikasta aiheuttavat kiperän sosiaalisen ongelman, kun ohjelmat ja tietovälineet vanhenevat entistä nopeammin. Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset ovat tuotteiden nopean vanhenemisen ensimmäisiä uhreja. He hankkivat rahan puutteen vuoksi ensisijaisesti halpoja tuotteita, jotka hajoavat nopeammin, jolloin he menettävät jälleen rahaa.
Tuotteiden korjattavuus ja talous
Tavaroiden kestävyyteen liittyvän ongelman ohella tuotteita on usein myös mahdotonta korjata, mikä harmittaa kuluttajia. Se myös heikentää korjausalaa, joka menettää vuosi vuodelta yhä enemmän työpaikkoja unionissa.
Tuotteiden korjattavuutta haittaavat monet ongelmat:
– varaosia ei ole saatavissa ja ne ovat liian kalliita
– halpoihin tuontituotteisiin liittyvät työvoimakustannukset
– korjausta ja huoltoa koskevien tietojen puute
– etenkin ohjelmien ja elektroniikkalaitteiden yhä suurempi monimutkaisuus
– riippumattomien korjaajien ja itsekorjaajien toiminnan esteet
– tuotteiden ja niiden osien korjaamisen vaikeus
– tuotteiden heikko korvaaminen vastaavilla tuotteilla niiden korjaamisen ajaksi.
Vuoden 2014 Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 77 prosenttia unionin kansalaisista haluaa mieluummin korjata laitteensa kuin ostaa uusia, mutta he joutuvat kuitenkin viime kädessä ostamaan uusia tuotteita tai heittämään vanhat pois, koska huolto ja korjaaminen tulisivat liian kalliiksi.
Korjaamisen vaikeus vaikuttaa työllisyyteen niin, että työllistettyjen korjaajien määrä vähenee:
– Alankomaissa alalta on hävinnyt 2 000 työpaikkaa seitsemässä vuodessa
– Saksassa 13 prosenttia radio- ja televisiokorjaamoista on sulkenut ovensa vuoden aikana
– Puolassa korjaajien määrä on vähentynyt 16 prosenttia kahdessa vuodessa.
Samanaikaisesti ilmaiset korjauspajat ja laitteiden korjaamiseen itse opastavat verkkosivut ovat yhä suositumpia. Kaikesta päättäen korjaamisella on todella kysyntää.
Korjausalalla on paljon työpaikkoja, joita ei voida siirtää ja joiden arvoa voitaisiin hyödyntää, jos tuotteet suunniteltaisiin kestäviksi ja korjattaviksi ja huolto suunniteltaisiin uudelleen paremmin kuluttajien tarpeita vastaavaksi. Korjaamisen asettamisen etusijalle tuotteiden vaihtamiseen nähden etenkin lakisääteisenä takuuaikana toisi ekologista hyötyä, koska järjestelmällinen vaihto merkitsee sitä, että vielä uusista tuotteista tulee romua, eikä tämä kannusta valmistajia suunnittelemaan entistä kestävämpiä tuotteita.
Itse asiassa monia epäkuntoon menneitä laitteita ei korjata lainkaan (vain 44 prosenttia sähkö- ja elektroniikkalaitteista korjataan). Korjausalan tukemisen avulla voitaisiin siis luoda työpaikkoja ja vähentää merkittävästi jätteitä ja saasteita. Lisäksi kuluttajien ostovoima kohentuisi huomattavasti ja unionin yritykset saisivat kaupallista etua.
Kokonaisvaltainen toimintatapa: kohti käyttötaloutta
Tuotteiden käyttöikä riippuu monista toisiinsa yhteydessä olevista toimijoista, joita ovat valmistajat, toimittajat, jakelijat, kuluttajat ja valtiot. Tuotteiden käyttöiän pidentämisellä on edistettävä sellaisen talousmallin kehittymistä, joka perustuu kuluttajien tarpeiden, teollisuuden tarpeiden ja ympäristötekijöiden väliseen tasapainoon.
Jos tuotteiden suunnittelu on olennainen tuotteiden käyttöikään liittyvä osa, myös myynnissä sovellettava malli on tärkeässä osassa. Parhaillaan kehittyvä toiminnallisuuteen ja yhteistoimintaan perustuva talous tarjoaa uusia mahdollisuuksia markkinoille saatettavien tuotteiden laadun ja kestävyyden parantamiseen. Kun etusijalle asetetaan omistamisen asemesta käyttö, huomio kohdistetaan palvelusta saatavaan kokemukseen eikä tuotteiden uusimisnopeuteen. Käyttöön perustuvaa taloutta vahvistavat digitaaliset välineet, jotka mahdollistavat vaihdon luottamukseen perustuvissa yhteisöissä, mikä voi tuoda merkittävää taloudellista ja ympäristöön liittyvää hyötyä.
Tämä malli liittyy globaaliin kiertotalouteen. Komissio pyrki asiaa käsittelevällä vuoden 2015 lainsäädäntöpaketillaan tukemaan tätä hyödyllistä mallia, joka säästää luonnonvaroja, vähentää jätteitä ja luo työpaikkoja entistä kilpailukykyisemmässä taloudessa.
Jos tällaiseen malliin yhdistetään sopiva koulutuspolitiikka, se tuo uusia työpaikkoja kaikille pätevyyden tasoille.
Uudelleenkäytön ja korjaamisen alalla voitaisiin luoda arviolta 296 työpaikkaa jokaista käytettyjen tuotteiden 10 000:ta tonnia kohti. Koska kolmannes jätteiden kierrätyskeskuksissa kerättävistä tavaroista voidaan käyttää uudelleen, olisi mahdollista luoda yli 200 000 paikallista työpaikkaa. Tämä olisi mahdollista, jos vain yksi prosentti unionin yhdyskuntajätteestä valmisteltaisiin hyödyntämistä tai uudelleenkäyttöä varten.
Kuitenkin uudelleenkäyttöä usein laiminlyödään kierrätykseen nähden, vaikka se tarjoaa mahdollisuuden pidentää tuotteiden käyttöikää saattamalla ne pienillä muutoksilla takaisin talouden kiertoon. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että jos unionin yritykset asettaisivat etusijalle tietokoneidensa uudelleenkäytön niiden kierrätyksen asemesta, unionissa voitaisiin luoda 10 500 sellaista työpaikkaa, jotka eivät ole siirrettävissä. Samalla vuodessa vähennettäisiin lähes 6 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä ja säästettäisiin 44 miljoonaa kuutiometriä vettä raaka-aineista puhumattakaan.
Kun tuotanto-, myynti- ja kulutusmalleissa otetaan huomioon tuotteiden käyttöikä, voidaan luoda suotuisat olosuhteet toiminnan käynnistämiselle uudelleen unionin markkinoilla. Koska raaka-aineiden hintojen nousu on odotettavissa, niiden säästeliäs käyttö on välttämätöntä esimerkiksi käyttöikänsä päässä olevien tuotteiden käsittelyn avulla. Tuotteiden kestävyyteen suunnattu teollisuuden strategia auttaisi kantamaan raaka-ainekustannuksia. Samalla investoinneille saataisiin tuottoa ja syntyisi etenkin asiakasuskollisuuteen liittyviä positiivisia vaikutuksia.
Myös julkisella sektorilla on merkitystä, sillä se kannustaa teollisuutta hyvien käytäntöjen noudattamiseen. Samalla se voi näyttää hyvää esimerkkiä soveltamassaan ostopolitikassa tukien kansalaisten tietoisuuden lisäämistä – esimerkiksi yhdistysten kautta – vastuullisesta kuluttamisesta sekä tuotteiden entistä paremmasta ylläpidosta.
Tuotteiden kestävyys – julkinen ja poliittinen kysymys
Monet Euroopassa laaditut raportit sekä jäsenvaltioissa tehty lainsäädäntötyö ovat osoittaneet, että on tärkeää puuttua tuotteiden nopean korvaamisen ongelmaan.
Talous- ja sosiaalikomitean teollisuuden muutoksia käsittelevän neuvoa-antavan valiokunnan 17. lokakuuta 2013 antamalla lausunnolla luotiin pohja asiaan liittyvälle yhteisymmärrykselle, ja sinä esitettiin joukko suosituksia, joista päästiin yksimielisyyteen. Siinä määriteltiin myös, miten toisistaan eroavat varsinainen ”tekninen” ja suunniteltu käyttöiän päättyminen, epäsuora käyttöiän päättyminen, yhteensopivuuden puutteesta johtuva käyttöiän päättyminen sekä markkinoinnista johtuva psykologinen käyttöiän päättyminen.
Tämä sai talous- ja sosiaalikomitean suorittamaan tutkimuksen tuotteiden käyttöiän ilmoittamisen vaikutuksesta kuluttajiin. Tutkimus vahvisti myös, että 92 prosenttia eurooppalaisista haluaisi, että tuotteiden kesto (tai käyttöaika) ilmoitettaisiin. Tutkimus osoitti myös, missä määrin kuluttajien yrityksiä kohtaan tuntema luottamus vaikuttaa unionin yritysten kilpailukykyyn.
Unionissa tehty työ on vaikuttanut myös jäsenvaltioiden julkiseen politiikkaan.
– Edelläkävijöihin on kuulunut Belgia, joka hyväksyi helmikuussa 2012 senaatin päätöslauselman, jolla pyrittiin torjumaan energiaan liittyvien tuotteiden käyttöiän tarkoituksellista päättymistä. Päätöslauselmassa suositeltiin muun muassa, että otettaisiin käyttöön energiatuotteiden (lamput, tietokoneet ja matkapuhelimet) käyttöikää ja korjattavuutta koskeva eurooppalainen merkintä.
– Kansallisten yritysten toteuttamien toimien ohella Ranska on kehittänyt lainsäädäntöä, ja se antoi elokuussa 2015 energiasiirtymää koskevan lain, jossa ohjelmoitu käyttöiän päättyminen määritettiin rikokseksi. Maaliskuussa 2014 Ranskassa annettiin kulutusta koskeva laki, jossa selvennettiin kuluttajien oikeuksia lakisääteisen vaatimustenmukaisuustakuun sekä varaosien saatavuuden suhteen.
– Alankomaiden lainsäädännön mukaan kahden vuoden pituinen lakisääteinen vaatimustenmukaisuustakuu on vain vähimmäisaika. Tietyillä tuotteilla, kuten autoilla, pesukoneilla ja muilla kestokulutushyödykkeillä, voi olla oikeus pitempään vaatimustenmukaisuustakuuseen, jossa otetaan huomioon keskimääräinen käyttöikä, jota kuluttaja voi oikeutetusti odottaa tuotteelta.
– Suomessakin takuuaikaa voidaan pidentää ”kuluttajansuojasäädöksen” nojalla. Sen johdanto-osan mukaan tuotteen valmistuksesta johtuva tuotteen vaatimustenmukaisuuden puute, joka liittyy esimerkiksi ajoneuvoon, rakennusmateriaaleihin tai sähköiseen kodinkoneeseen, kuuluu myyjän vastuulle, vaikka vaatimustenmukaisuuden puute ilmenisikin vasta kahden vuoden jälkeen tuotteen toimituksesta. Malli vastaa Alankomaiden järjestelmää. Sovittelijan tehtävänä on määrittää tuotteen käyttöikä soveltaen esimerkiksi tuotteen hintaa, osien hintaa tai käyttöä ja käyttöfrekvenssiä. Lainsäätäjä ei ole laatinut mitään luetteloa tiettyjen tuotteiden ”odotetusta käyttöiästä”. Yksittäistapauksia voidaan kuitenkin tarkastella kuluttajakiistoja käsittelevän lautakunnan suositusten valossa.
– Espanjassa äänestettiin talous- ja sosiaalikomitean järjestämässä uusia kulutusmalleja käsittelevässä konferenssissa 24. kesäkuuta 2014 ”Madridin päätöslauselmasta”, joka koski parhaita yhteistoiminnalliseen kulutukseen liittyviä käytäntöjä sekä käyttöiän ohjelmoitua päättymistä.
– Itävallassa on kehitetty laatumerkintä kestäville ja korjattaville sähkö- ja elektroniikkalaitteille.
– Ruotsissa on toteutettu joukko verotuksellisia toimia, jotka tulevat voimaan tammikuussa 2017 ja joilla pyritään vahvistamaan korjausalaa, kierrättämistä sekä kiertotaloutta. Sen avulla pyritään
• vähentämään korjauskustannuksia niin, että tiettyihin tuotteisiin (polkupyörät, kengät ja vaatteet) sovellettavaa arvonlisäveroa vähennetään 25 prosentista 12 prosenttiin
• antamaan kuluttajille, jotka valitsevat sähkölaitteen korjaamisen, mahdollisuus vähentää 50 prosenttia työvoimakustannuksista verotuksessaan
• verottamaan tuotteita, jotka sisältävät materiaaleja, joita ei voida kierrättää eikä korjata tai joiden kierrättäminen tai korjaaminen on vaikeaa.
Nämä toimet muodostavat investoinnin, jolla pyritään vähentämään saastumiseen, materiaalien haaskaamiseen, jätteenkäsittelyyn ja työttömyyteen liittyviä verrattain korkeita kustannuksia.
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.4.2017)
sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
tuotteiden käyttöiän pidentämisestä: kuluttajien ja yritysten saama hyöty
(2016/2272(INI))
Valmistelija: Christel Schaldemose
EHDOTUKSET
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
A. toteaa, että koska unioni on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista ja koska huomattava määrä luonnonvaroja on lyhyellä aikavälillä nopeasti ehtymässä, keskeisenä haasteena on ottaa unionissa talteen mahdollisimman paljon resursseja ja tehostaa kiertotalouteen siirtymistä;
B. ottaa huomioon, että tuotteiden käyttöiän pidentäminen olisi nähtävä osana tarvetta muuttaa kokonaisvaltaisesti tuotanto- ja kulutustapojamme sekä osana kiertotalouteen siirtymistä; toteaa, että resurssien tehokkaampi käyttö tuottaisi myös tuntuvia nettosäästöjä unionin yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille samalla kun vähennettäisiin vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja tuotteiden ympäristövaikutuksia;
C. katsoo, että avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ja yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY sekä verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta 25. marraskuuta 2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2120 sekä siihen liittyvät Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen viraston (BEREC-virasto) täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat on otettava huomioon;
D. ottaa huomioon, että seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa kehotetaan toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, uudelleenkäytettävyyden ja käyttöiän pidentämisen parantamiseksi;
E. katsoo, että laajennetulla tuottajan vastuulla on suuri merkitys tässä asiassa;
F. ottaa huomioon, että Ellen MacArthur -säätiön laatima kiertotaloutta koskeva raportti ”Growth Within: a Circular Economy vision for a competitive Europe” osoittaa selvästi ne mahdollisuudet, joita siirtyminen uusiin liiketoimintamalleihin, kuten palvelujen myyntiin tuotteiden sijasta, saa aikaan;
G. ottaa huomioon, että kiertotalouden mallin saavuttaminen edellyttää poliittisten päättäjien, kansalaisten ja yritysten osallistumista ja merkitsee muutoksia paitsi tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun ja myyntiin myös kuluttajien ja yritysten toimintaan, sillä on luotava uusia markkinoita vastaamaan muuttuneisiin kulutustottumuksiin, jotka kehittyvät tuotteiden käytön, uudelleenkäytön ja jakamisen suuntaan, ja auttaa siten pidentämään niiden käyttöikää ja luomaan kilpailukykyisiä, kestäviä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia tuotteita;
H. toteaa, että monen valaisimen lamppua ei voi vaihtaa, mistä voi seurata ongelmia, jos lamppu lakkaa toimimasta, markkinoille tulee uusia, tehokkaampia lamppuja tai asiakkaan mieltymykset esimerkiksi valon värin suhteen muuttuvat, koska siinä tapauksessa koko valaisin on vaihdettava;
I. toteaa, että tuotteiden korjattavuutta, muutettavuutta ja kehittämiskelpoisuutta, kestävyyttä sekä kierrätettävyyttä on edelleen edistettävä kiertotalouden kehittämisen puitteissa tuotteiden ja/tai tuotteiden osien käyttöiän pidentämiseksi;
J. ottaa huomioon, että jätehuollon hierarkian ensimmäiset lenkit eli jätteen vähentäminen ja uudelleen käytettäväksi valmisteleminen ovat tärkeimpiä tekijöitä jätteetöntä Eurooppaa koskevan strategian täytäntöönpanossa;
K. ottaa huomioon, että Euroopan luonnonvarojen kulutus on lisääntynyt noin 50 prosenttia 30 viime vuoden aikana ja että ihmiset kuluttavat luonnonvaroja 43 kiloa henkilöä kohden päivässä;
L. ottaa huomioon, että raaka-aineiden säästäminen ja jätteiden syntymisen rajoittaminen on välttämätöntä sekä talouden että ympäristön kannalta;
M. toteaa, että tuotevalikoiman laajeneminen, yhä lyhenevät innovaatiosyklit ja jatkuvasti vaihtuvat muotitrendit johtavat usein uusien tuotteiden ostotiheyden kasvamiseen ja siten tuotteiden käytön keston lyhenemiseen;
N. toteaa, että tavaroiden korjaaminen ja käytetyn tavaran myynti ja vaihto eli tuotteiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävä ala tarjoaa monia mahdollisuuksia;
O. pitää toivottavana, että LED-lamppujen olisi oltava vaihdettavissa eikä kiinteästi asennettuja;
P. katsoo, että olisi saatettava tasapainoon tuotteiden käyttöiän pidentämisen tavoittelu sekä innovointiin ja jatkokehitykseen kannustavan ympäristön turvaaminen;
Q. ottaa huomioon raportit, joiden mukaan älypuhelimet suunnitellaan tietoisesti sellaisiksi, että niiden riittävää toimintakykyä ei voida taata enää 1–2 vuoden jälkeen;
1. painottaa, että on saatettava tasapainoon tuotteiden käyttöiän pidentäminen, jätteiden kierrätys (sekundääriset raaka-aineet), teollinen hyötykäyttö, innovointi, kuluttajakysyntä, ympäristönsuojelu ja kasvupolitiikka tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa, ja katsoo, että resursseja yhä tehokkaammin käyttävien tuotteiden kehittämisellä ei saa edistää lyhyitä käyttöikiä tai tuotteiden ennenaikaista hävittämistä;
2. korostaa, että tuotteiden pidempi käyttöikä edellyttää suunnitellun käyttöiän päättymisen vastaisten toimien toteuttamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin suunnitellun vanhenemisen torjumiseksi ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi entistä parempien tuotetietojen kautta; kehottaa lisäksi komissiota tarkastelemaan raportteja, jotka koskevat älypuhelinten kaltaisten tuotteiden tietoista suunnittelua sellaisiksi, että niiden käyttöikä on hyvin rajallinen, ja mahdollisesti ehdottamaan siihen liittyviä toimenpiteitä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita torjumaan sellaisten tuotteiden markkinoille saattamista, joiden on suunniteltu vanhenevan;
3. korostaa, että tuotteiden pidempi käyttöikä edellyttää helpommin korvattavien standardoitujen ja modulaaristen rakenneosien saatavuutta ja sellaista toiminnallista suunnittelua, jossa otetaan huomioon muun muassa tuotteen purkaminen;
4. korostaa, että siirtymisellä sellaisiin liiketoimintamalleihin, kuin tuotteet palveluina -ajattelu, voidaan parantaa oleellisesti tuotanto- ja kulutusmallien kestävyyttä edellyttäen, että tuote–palvelu-järjestelmät eivät johda tuotteiden käyttöiän lyhenemiseen, ja painottaa, että tällaiset liiketoimintamallit eivät saisi tarjota tilaisuuksia veronkiertoon;
5. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sellaisten tuotteiden kehittämistä, tuotantoa ja markkinointia, jotka ovat monikäyttöisiä, teknisesti kestäviä ja helposti korjattavia ja jotka jätteeksi muututtuaan ja sen jälkeen, kun ne on valmisteltu uudelleenkäyttöön tai kierrätettäväksi, soveltuvat asetettavaksi saataville markkinoilla tai saatettavaksi markkinoille jätehierarkian asianmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi; painottaa, että toimenpiteissä on otettava huomioon tuotteiden vaikutus koko niiden elinkaaren ajan sekä jätehierarkia;
6. painottaa, että uusien liiketoimintamallien, kuten internetpohjaisten palveluiden, myyntitapojen ja käytettyjen tavaroiden tavaratalojen, kehittäminen ja korjausavun (korjauskahvilat, korjauspajat) vakiinnuttaminen voivat edistää tuotteiden pitkäikäisyyttä ja samalla vahvistaa kuluttajien tietoisuutta pitkäikäisistä tuotteista ja heidän luottamustaan niihin;
7. korostaa, että jätteen syntymisen ehkäisemisen keskeisiä tekijöitä ovat kestävien tuotanto- ja kulutusmallien edistäminen ja tukeminen, resurssitehokkaiden, kestävien, helposti jaettavien, korjattavien ja kierrätettävien tuotteiden käyttö sekä sen estäminen, että markkinoille saatetaan tuotteita, joiden on suunniteltu vanhenevan;
8. panee merkille liisauksen kaltaisten kaupallisten strategioiden merkityksen kestävän tuotteen suunnittelussa; toteaa, että leasingyhtiöt säilyttävät liisatut tuotteet omistuksessaan ja että niiden etujen mukaista on markkinoida tuotteita uudelleen ja investoida entistä kestävämpien tuotteiden suunnitteluun, jolloin uuden tuotannon ja hävitettävien tuotteiden määrä vähenee;
9. tähdentää, että ominaisuudet, jotka tekevät tuotteesta korjattavan, uudelleenkäytettävän, kierrätettävän ja kestävän, olisi sisällytettävä tuotteen suunnitteluun, sillä tuotteessa käytettävien resurssien määrä määräytyy paljolti suunnitteluvaiheessa; huomauttaa, että tuotesuunnittelulla on suuri merkitys kiertotalouteen siirtymisessä, sillä se määrittää tuotteen vaikutukset tämän elinkaareen;
10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimiaan huolta aiheuttavien aineiden korvaamiseksi ja sellaisten aineiden rajoittamiseksi, jotka aiheuttavat kohtuuttomia riskejä ihmisen terveydelle tai ympäristölle, jotta voidaan taata myrkyttömän materiaalikierron kehittäminen;
11. korostaa, että jäsenvaltioiden olisi kannustettava tuotteiden elinkaaren pidentämiseen, kun se on ekologisesti suotuisaa, ja tuettava sellaisten järjestelmien perustamista, joilla edistetään tuotteiden korjaamis- ja uudelleenkäyttötoimenpiteitä sekä uudelleenvalmistamis- ja kunnostamistoimenpiteitä;
12. panee merkille, että korjattavuuden suunnittelua olisi tarpeen parantaa, sillä on olennaisen tärkeää, että varaosia on tarjolla ensisijaisesti sellaisia tuotteita varten, joiden elinikää on mahdollista pidentää kustannustehokkaasti;
13. kannattaa suunnitellun vanhenemisen käsitteen määrittelemistä EU:n tasolla sekä asiaan liittyvistä käytännöistä rankaisemista;
14. korostaa, että ympäristöystävälliseen suunnitteluun perustuvien uusien tuotteiden valikoiman on oltava kunnianhimoisempi ja sisällettävä enemmän tuotteita;
15. toteaa, että eräät jäsenvaltiot ovat tässä edelläkävijöitä, mistä voidaan mainita esimerkkinä Benelux-maiden aloite suunnitellun vanhenemisen torjumiseksi ja (sähkökäyttöisten) kodinkoneiden käyttöiän pidentämiseksi; korostaa parhaiden käytänteiden jakamisen merkitystä tässä yhteydessä;
16. katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää tiedottaa kuluttajille paremmin lakisääteisen vaatimustenmukaisuustakuun toiminnasta; vaatii, että takuuta koskevat tiedot sisällytetään täysimääräisinä tuotteen ostolaskuun;
17. muistuttaa, että myös standardoitujen ja modulaaristen komponenttien saatavuudella, purkamisen suunnittelulla, pitkäikäisten tuotteiden suunnittelulla ja tehokkailla tuotantoprosesseilla on keskeinen merkitys kiertotalouden onnistuneessa toteuttamisessa;
18. pyytää jäsenvaltioita kehittämään institutionaalisia kampanjoja, joissa edistetään tavaroiden korjaamiseen, käytetyn tavaran ostamiseen ja myymiseen sekä tavaroiden vuokraamiseen ja vaihtoon liittyviä toimintoja, joiden avulla vältytään uusien tuotteiden ostamiselta;
19. kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta säätää, että uusien tuotteiden on sisällettävä vähimmäismäärä kierrätysmateriaalia;
20. panee merkille komission ekosuunnittelun toimintasuunnitelman 2016–2019; pitää myönteisenä erityisesti sitä, että tuotteen kestävyys on sisällytetty siihen mahdollisena raaka-ainetehokkuuteen liittyvänä ympäristöstandardina mukaan lukien tuotteiden käyttöikä, osien uusiokäytön ja raaka-aineiden kierrätyksen mahdollisuus käyttöiän päätyttyä sekä kierrätettyjen osien ja/tai raaka-aineiden käyttö tuotteissa;
21. kehottaa jälleen komissiota ehdottamaan ekologista suunnittelua koskevan lainsäädännön tarkistamista, jotta sen soveltamisala voidaan laajentaa kaikkiin tärkeimpiin tuoteryhmiin pelkkien energiaan liittyvien tuotteiden sijaan ja jotta pakollisiin tuotesuunnitteluvaatimuksiin sisällytetään vähitellen kaikki resurssitehokkuuden osatekijät;
22. kehottaa komissiota ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla valmistajat velvoitettaisiin huolehtimaan varaosien saatavuudesta ja antamaan kuluttajien oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi tietoa siitä, millä aikataululla tuotteiden varaosia on saatavilla, sekä varmistamaan, että tätä periaatetta sovelletaan verkkomyyntisivustoihin samalla tavoin kuin fyysisiin myyntipaikkoihin;
23. kehottaa jälleen komissiota arvioimaan kustannus-hyötyanalyysin perusteella mahdollisuutta ottaa käyttöön kierrätettävän materiaalin vähimmäispitoisuus uusissa tuotteissa ekosuunnittelua koskevan lainsäädännön yhteydessä;
24. toteaa yhteistyötalouden ja jakamistalouden alustojen merkityksen uusina kestävinä liiketoimintamalleina, joilla edistetään entistä tehokkaampaa tuotteiden käyttöä ja niiden pidempää käyttöikää;
25. kehottaa komissiota varmistamaan, että paristodirektiivin 2006/66/EY[1] vaatimuksia paristojen ja akkujen poistosta sovelletaan täysimääräisesti ja että jäsenvaltiot panevat ne täytäntöön, ja kehottaa sitä edistämään liiketoimintamalleja, joilla kehitetään akkujen uudelleenkäyttöä;
26. panee huolestuneena merkille modeemien, reitittimien ja televisiolähetysten koodinpurkulaitteiden / kotipäätelaitteiden synnyttämän elektronisen jätteen määrän, kun kuluttajat vaihtavat uuteen televiestintäpalvelujen tarjoajaan; muistuttaa kuluttajille ja televiestintäpalvelujen tarjoajille, että asetuksen (EU) N:o 2015/2120 mukaan kuluttajilla on jo oikeus käyttää valitsemaansa päätelaitetta, kun he vaihtavat uuteen televiestintäpalvelun tarjoajaan;
27. kehottaa komissiota tutkimaan, miten LED-lamppujen vaihdettavuutta voidaan edistää ja lisätä, ja ottamaan ekosuunnittelutoimenpiteiden ohella huomioon myös lievempiä keinoja, kuten merkinnät, kannustinjärjestelmät, tarjouskilpailu tai pidennetty takuu lamppujen ollessa kiinteästi asennettuja;
28. huomauttaa, että tuotteiden vastuullinen käyttö on mahdollista vain, jos kuluttajat osaavat hyvin arvioida tuotteiden ympäristövaikutukset niiden elinkaaren, ekologisen jalanjäljen ja laadun suhteen;
29. korostaa, että tuotteiden odotettua käyttöikää koskevan pakollisen ilmoituksen käyttöön ottaminen on vaikeaa; ehdottaa, että kyseisestä ilmoituksesta toteutetaan ensin vapaaehtoinen kokeilu Euroopan tasolla yhteisen mallin ja menettelytavan mukaisesti;
30. painottaa, että elektronisen jätteen suuri määrä johtuu siitä, että valmistajat eivät enää kykene tarjoamaan ohjelmistopäivityksiä, jotka ovat yhteensopivia laitteistojen kanssa; katsoo, että valmistajilta olisi edellytettävä yhteensopivien ohjelmistopäivitysten tarjoamista;
31. huomauttaa, että vahvistamalla laajennetun tuottajan vastuun periaatetta ja asettamalla vähimmäisvaatimuksia luodaan kannustin kestävämmälle tuotesuunnittelulle;
32. kehottaa komissiota hyödyntämään paremmin EU:n ympäristömerkkiä tuotteiden käyttöiän pidentämistä koskevan tiedon ja tuotteen kestävyyttä koskevan kuluttajien ymmärryksen edistämiseksi; korostaa, että johonkin tuotteeseen/tuotemerkkiin kohdistuva kuluttajan tietoinen valinta voi välillisesti tarjota valmistajille taloudellisia kannustimia; korostaa, että EU:n ympäristömerkin olisi sisällettävä tietoja tuotteen vähimmäiskäyttöiästä tai -käyttöajasta kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi tuotteen käyttöiän odotteesta;
33. kehottaa komissiota valmistelemaan toimenpiteitä tuotteen arvioituun käyttöikään, käyttösyklien määrään ja korjattavuuteen liittyvien tietojen tarjoamiseksi kuluttajille, mahdollisesti vain vapaaehtoisesti, jotta kuluttajat voivat tehdä valistuneempia ostopäätöksiä;
34. vaatii komissiota kehottamaan valmistajia asettamaan vianmääritys- ja huolto-oppaat julkisesti saataville ja pitämään tuotteiden varaosia ja tarvikkeita markkinoilla vähimmäisajan, joka vastaa tuotteen odotettua käyttöikää vuosina ja joka olisi ilmoitettava EU-ympäristömerkissä;
35. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kohdentamaan tarpeellisia resursseja koulutukseen ja tiedotuskampanjoihin sekä edistämään kestäviä kulutus- ja tuotantomalleja; korostaa resurssitehokkaaseen kiertotalouteen siirtymisen hyötyjä;
36. toivoo, että komissio toteuttaa taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia koskevan arvioinnin mahdollisuudesta pidentää tuotteiden lakisääteisen vaatimustenmukaisuustakuun kestoa yhdenmukaisesti;
37. kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan tarvittaessa alue- ja paikallisviranomaisten, yritysten ja yhdistysten kanssa kampanjoja, joilla parannetaan kuluttajien tietoisuutta tuotteiden käyttöiän pidentämisestä;
38. korostaa, että komissio ei saisi käyttää tulevaa lainsäädännön toimivuustarkastusta EU:n ympäristömerkin soveltamisalan perumiseksi tai rajoittamiseksi;
39. pitää tärkeänä luoda valmistajille kannustimia, jotta ne valmistaisivat pidempään kestäviä tuotteita; kehottaa komissiota ehdottamaan, että valmistajien olisi vastattava kierrätyskustannuksista, jos niiden tavaroiden käyttöikä on alle viisi vuotta;
40. kehottaa komissiota edistämään asianmukaisten resurssitehokkuuden indikaattorien käyttöä kansainvälisillä yleissopimuksilla, jotta mahdollistetaan talouksien vertailukelpoisuus ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille;
41. kehottaa jäsenvaltioita harjoittamaan tehokasta markkinavalvontaa, jotta voidaan varmistaa, että niin eurooppalaiset kuin myös Eurooppaan tuotavat tuotteet täyttävät tuotepolitiikkaa ja ekosuunnittelua koskevat vaatimukset;
42. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan taloudellisia kannustimia tuotteiden korjauspalveluille tuotteiden käyttöiän pidentämisen edistämiseksi ja korostaa, että tuotteiden korjauksen verotuksen alentaminen voi kannustaa niiden uudelleenkäyttöön ja antaa piristysruiskeen korjausalalle ja tuottaa näin mahdollisia hyötyjä ympäristölle ja yhteiskunnalle, korjaustoimintaa koskeva alennettu arvolisänverokanta mukaan luettuna;
43. kehottaa komissiota ryhtymään toimenpiteisiin vielä käyttökelpoisten tuotteiden saattamiseksi talouden kiertoon tehokkaammin ja helpommin;
44. kannustaa jäsenvaltioita panemaan ympäristöä säästävät julkiset hankinnat täytäntöön politiikan välineenä, jotta voidaan vauhdittaa siirtymistä kiertotalouteen;
45. vaatii täydellistä kieltoa tuotteille, joissa on sisäänrakennettuina vikoja, jotka on suunniteltu tuotteen käyttöiän päättämiseksi;
46. huomauttaa, että tuotteiden parannettavuus voi hidastaa tuotteen vanhenemista ja vähentää ympäristövaikutuksia ja kuluttajille koituvia kustannuksia;
47. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset ja kunnioittamaan niiden toimivaltaa;
48. kehottaa komissiota kannustamaan säännölliseen ja jäsenneltyyn tietojenvaihtoon sekä parhaiden käytänteiden jakamiseen koko unionissa komission ja jäsenvaltioiden välillä sekä alue- ja kunnallisviranomaisten kanssa;
49. kehottaa komissiota tukemaan aktiivisesti paikallisia korjausaloitteita, sillä ne luovat myös paikallisia ympäristöystävällisiä työpaikkoja ja tarjoavat kuluttajille hyödyllisen palvelun.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Hyväksytty (pvä) |
11.4.2017 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
62 0 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Marco Affronte, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Nessa Childers, Alberto Cirio, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, György Hölvényi, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Peter Liese, Norbert Lins, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Estefanía Torres Martínez, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Clara Eugenia Aguilera García, Nicola Caputo, Eleonora Evi, Martin Häusling, Elisabeth Köstinger, Merja Kyllönen, Stefano Maullu, Ulrike Müller, James Nicholson, Marijana Petir, Christel Schaldemose, Bart Staes, Tiemo Wölken |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
|
62 |
+ |
|
|
ALDE |
Catherine Bearder, Gerben-Jan Gerbrandy, Anneli Jäätteenmäki, Ulrike Müller, Nils Torvalds |
|
|
ECR |
Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Julie Girling, Urszula Krupa, James Nicholson, Jadwiga Wiśniewska |
|
|
EFDD |
Eleonora Evi, Piernicola Pedicini |
|
|
ENF |
Mireille D’Ornano, Sylvie Goddyn, Jean-François Jalkh |
|
|
GUE/NGL |
Stefan Eck, Kateřina Konečná, Merja Kyllönen, Estefanía Torres Martínez |
|
|
NI |
Zoltán Balczó |
|
|
PPE |
Ivo Belet, Alberto Cirio, Birgit Collin-Langen, Angélique Delahaye, José Inácio Faria, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, György Hölvényi, Elisabeth Köstinger, Peter Liese, Norbert Lins, Stefano Maullu, Miroslav Mikolášik, Marijana Petir, Annie Schreijer-Pierik, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean |
|
|
S&D |
Clara Eugenia Aguilera García, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Nicola Caputo, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Christel Schaldemose, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli |
|
|
Verts/ALE |
Marco Affronte, Bas Eickhout, Martin Häusling, Benedek Jávor, Davor Škrlec, Bart Staes |
|
|
0 |
- |
|
|
|
|
|
|
0 |
0 |
|
|
|
|
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
- [1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta, EUVL L 266, 29.9.2006, s. 1.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Hyväksytty (pvä) |
30.5.2017 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
34 0 1 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Dita Charanzová, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Biljana Borzan, Birgit Collin-Langen, Edward Czesak, Anna Hedh, Franz Obermayr, Adam Szejnfeld, Marc Tarabella, Sabine Verheyen |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
|
34 |
+ |
|
|
ALDE ECR EFDD ENF GUE/NGL PPE
S&D
Verts/ALE |
Dita Charanzová, Jasenko Selimovic Edward Czesak, Daniel Dalton, Anneleen Van Bossuyt Marco Zullo Franz Obermayr, Mylène Troszczynski Dennis de Jong Carlos Coelho, Birgit Collin-Langen, Anna Maria Corazza Bildt, Ildikó Gáll-Pelcz, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Adam Szejnfeld, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mihai Ţurcanu, Sabine Verheyen Biljana Borzan, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Sergio Gutiérrez Prieto, Anna Hedh, Liisa Jaakonsaari, Marlene Mizzi, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Marc Tarabella Pascal Durand, Igor Šoltes |
|
|
0 |
- |
|
|
- |
|
|
|
1 |
0 |
|
|
EFDD |
Robert Jarosław Iwaszkiewicz |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää