Menettely : 2017/2015(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0023/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0023/2018

Keskustelut :

PV 12/03/2018 - 15
CRE 12/03/2018 - 15

Äänestykset :

PV 13/03/2018 - 7.7

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0066

MIETINTÖ     
PDF 426kWORD 87k
6. helmikuuta 2018
PE 610.717v02-00 A8-0023/2018

sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa

(2017/2015(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Esittelijät: Eleonora Forenza, Malin Björk

(Valiokuntien yhteiskokousmenettely – työjärjestyksen 55 artikla)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa

(2017/2015(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 ja 10 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan, 157 artiklan sekä 207 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 ja 33 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuodelta 2015,

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2016 kokoontuneen neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta (00337/2016),

–  ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista YK:n periaatteista (Implementing the UN Guiding Principles on Business and Human Rights – State of Play) (SWD(2015)0144),

–  ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2011 kokoontuneen neuvoston päätelmiin liitetyn Euroopan tasa-arvosopimuksen vuosiksi 2011–2020 (07166/2011),

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan strategisesta toimintaohjelmasta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi vuosina 2016–2019 (Strategic engagement for gender equality 2016-2019) (SWD(2015)0278),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 2017,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”,

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission kertomuksen ””Kaikkien kauppa” -strategian täytäntöönpano – Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla” (COM(2017)0491),

–  ottaa huomioon GSP-asetuksen (yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012)(1),

–  ottaa huomioon konfliktialueiden mineraaleja koskevan asetuksen (unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta 17. toukokuuta 2017 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/821)(2),

–  ottaa huomioon yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan, jossa kielletään orjuus ja orjuuden kaltainen pakkotyö, sekä sen 14 artiklan, jossa kielletään syrjintä,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (CEDAW),

–  ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä YK:n erityisistunnoissa Peking +5 (2000), Peking +10 (2005) ja Peking +15 (2010) hyväksytyt päätösasiakirjat,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) ja sen 3 artiklan, jossa ”sukupuoli” määritellään siten, että sillä tarkoitetaan ”yhteiskunnallisesti rakentuneita rooleja, käyttäytymismuotoja, toimintoja ja ominaisuuksia, joita tietty yhteiskunta pitää sopivina naisille ja vastaavasti miehille”, sekä vuonna 1994 tehdyn Amerikan valtioiden yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä, siitä rankaisemisesta ja sen poistamisesta (Belem do Parán yleissopimus),

–  ottaa huomioon vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisen strategian ”EU:n kauppaa tukevan avun strategia: Kehitysmaiden kauppaan liittyviä tarpeita tukevien EU:n toimien tehostaminen” sekä 13. marraskuuta 2017 hyväksytyn komission tiedonannon ”Vaurautta kaupan ja investointien avulla – Kauppaa tukevan avun yhteisen EU-strategian (2017) päivitys” (COM(2017)0667),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymän kestävän kehityksen toimintaohjelmaa koskevan päätöslauselman ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”,

–  ottaa huomioon OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille,

–  ottaa huomioon konflikti- ja riskialueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskevan OECD:n due diligence -oppaan,

–  ottaa huomioon YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) kestävää kehitystä koskevan investointipoliittisen kehyksen (2015),

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeiset sukupuolten tasa-arvoa koskevat yleissopimukset, kuten yleissopimuksen nro 100, joka koskee samanarvoisesta työstä maksettavaa samaa palkkaa, yleissopimuksen nro 111 työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä, yleissopimuksen nro 156 perheenhuoltovelvollisuuksia omaavista työntekijöistä sekä yleissopimuksen nro 183 äitiyssuojelusta,

–  ottaa huomioon Brysselissä kesäkuussa 2015 hyväksytyn EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön valtionpäämiesten huippukokouksen vuosien 2015–2017 toimintasuunnitelman 7 luvun,

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa(3),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(4),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista(5),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman naisten roolista vihreässä taloudessa(6),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen(7),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kotitalous- ja hoivatyötä tekevistä naisista EU:ssa(8),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman köyhyydestä: sukupuolinäkökulma(9),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuosina 2014–2015(10),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta(11),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin(12),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen kauppapilarin nykyaikaistamista koskevista neuvotteluista(13),

–  ottaa huomioon Viron, Bulgarian ja Itävallan – Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajina 18-kuukautisella kaudella heinäkuusta 2017 joulukuuhun 2018 toimivien jäsenvaltioiden – 19. heinäkuuta 2017 antaman EU:n puheenjohtajakolmikon julistuksen naisten ja miesten tasa-arvosta,

–  ottaa huomioon International Centre for Research on Women -tutkimuslaitoksen tutkimuksen kaupan vapauttamisen yhteydestä naisten lisääntymisterveyteen, ”Trade liberalisation & women’s reproductive health: linkages and pathways”,

–  ottaa huomioon Africa Human Development Report 2016 -raportin sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä Afrikassa, ”Accelerating Gender Equality and Women’s Empowerment in Africa”(14),

–  ottaa huomioon OECD:n raportin vuodelta 2014 naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä yrittäjyyden ja yritysjohtajuuden avulla OECD-maissa, ”Enhancing Women’s Economic Empowerment through Entrepreneurship and Business Leadership in OECD Countries”(15),

–  ottaa huomioon tulokset viimeaikaisimmista sukupuolta ja kauppaa koskevista korkean tason kansainvälisistä keskusteluista ja erityisesti unionin ja WTO:n/UNCTADin/ITC:n kehyksessä käydyistä keskusteluista, joita ovat muun muassa (uusimmasta vanhimpaan) komission ja Kansainvälisen kauppakeskuksen (ITC) yhdessä järjestämä naisia ja kauppaa tarkasteleva kansainvälinen foorumi, ”International Forum on Women and Trade” (Bryssel, kesäkuu 2017)(16), WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin vuotuinen täysistunto, jossa tarkasteltiin kauppaa sosiaalisen edistyksen välineenä, ”Trade as a vehicle of social progress: The gender perspective” (Geneve, kesäkuu 2016)(17) ja WTO:n täysistunto, jossa tarkasteltiin WTO:n tulevaisuutta, naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja osallistavia toimitusketjuja, ”What future for the WTO? Trade and Gender: Empowering Women through Inclusive Supply Chains” (Geneve, heinäkuu 2015)(18),

–  ottaa huomioon lisääntyneet kansainväliset pyrkimykset edistää sukupuolten tasa-arvoa kauppapolitiikan avulla, kuten UNCTADin sukupuolta ja kehitystä koskevan ohjelman(19) (johon sisältyy tutkimuksia kaupan vaikutuksesta naisiin, kauppaa ja sukupuolta koskeva opetuskokonaisuus ja johtavassa asemassa olevien tasa-arvon puoltajien aseman luomista koskeva verkkokurssi) sekä Maailmanpankin kaikki 14 toiminta-alaa, joihin on sisältynyt sukupuolten tasa-arvostrategia vuodesta 2016 alkaen,

–  ottaa huomioon International Centre for Trade and Sustainable Development -järjestön (ICTSD) keskusteluasiakirjan globaalien arvoketjujen sukupuoliulottuvuudesta, ”The Gender Dimensions of Global Value Chains” (syyskuu 2016)(20),

–  ottaa huomioon ICTSD:n keskusteluasiakirjan palvelujen sukupuoliulottuvuudesta, ”The Gender Dimensions of Services” (syyskuu 2016)(21),

–  ottaa huomioon vuonna 2015 julkistetun YK:n tasa-arvojärjestön raportin naisten oikeuksien kehittymisestä vuosina 2015–2016, ”Progress of the world’s women 2015-2016. Transforming economies, realising rights”(22),

–  ottaa huomioon WIDE+-verkoston laatiman asiakirjan unionin kauppapolitiikasta ja sukupuolinäkökulmasta, ”How to transform EU trade policy to protect women’s rights”(23),

–  ottaa huomioon vuonna 2016 tehdyn tutkimuksensa sukupuolten tasa-arvosta kauppasopimuksissa, ”Gender Equality in Trade Agreements”(24),

–  ottaa huomioon vuonna 2016 tehdyn tutkimuksensa unionin kauppapolitiikan sukupuolinäkökulmasta, ”The EU’s Trade Policy: from gender-blind to gender-sensitive?”(25),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan parlamentin työjärjestyksen 55 artiklan mukaisen yhteisen käsittelyn,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0023/2018),

A.  ottaa huomioon, että SEUT:n 8 artiklassa määrätään, että unioni pyrkii kaikissa toimissaan sekä unionissa että sen ulkopuolella poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä ja edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja että se pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan muun muassa sukupuoleen perustuvaa syrjintää;

B.  ottaa huomioon, että kauppapolitiikka voi olla väline, jolla voidaan edistää globaaleja ja eurooppalaisia arvoja kuten sukupuolten tasa-arvoa; ottaa huomioon, että unionin kauppa- ja investointisopimukset ja -politiikat eivät ole sukupuolineutraaleja, mikä tarkoittaa, että rakenteellisen eriarvoisuuden vuoksi ne vaikuttavat naisiin ja miehiin eri tavalla; ottaa huomioon, että naisiin kohdistuu sukupuolisidonnaisia rajoituksia, kuten rajalliset mahdollisuudet saada ja hallita resursseja, oikeudellinen syrjintä sekä perinteisiin sukupuolirooleihin perustuvan palkattoman hoivatyön tekemisestä johtuva ylikuormitus;

C.  katsoo, että sukupuolten tasa-arvon olisi koskettava yhtäläisesti sekä naisia että miehiä; katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmien sitoutuminen ja kumppanuus kansainvälisesti ja paikallisesti ovat keskeisessä asemassa, jotta voidaan lisätä yhteisvaikutuksia sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja jotta voidaan lisätä tietoisuutta muun muassa omistusoikeuksista, rahoituksen sekä yleissivistävän ja ammattikoulutuksen saatavuudesta, yritysten toimintatavoista, julkisista hankinnoista, digitaalisesta kuilusta ja kulttuurisesta vääristymästä;

D.  ottaa huomioon, että kauppapolitiikalla pyritään saamaan aikaan muun muassa kestävää ja tasa-arvoista talouskasvua ja kehitystä, joita tarvitaan, jotta voidaan varmistaa köyhyyden väheneminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisarvoiset työolot ja paremmat elinolot sekä naisille että miehille ja turvata naisten oikeudet; toteaa, että sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on sisällytetty kaikkiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ne ovat lisäksi itsenäinen tavoite; ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteiden toimintaohjelman mukaan kauppa auttaa edistämään kestävää ja tasa-arvoista kehitystä ja voi edesauttaa tiukimpien kansainvälisten työ- ja ympäristönormien ja ihmisoikeuksien edistämistä; ottaa huomioon, että unionin kauppapolitiikka on tärkeä osa kestävän kehityksen tavoitteiden toimintakehystä ja että vahva sukupuolinäkökulma on keskeinen osatekijä tässä kehyksessä, jonka tavoitteena on saada aikaan oikeudenmukaisempia ja kaikkia hyödyttäviä tuloksia; katsoo, että kauppapolitiikalla voidaan myös lisätä naisyrittäjyyttä ja naisten mahdollisuuksia saada harjoittelu- ja työpaikkoja;

E.  ottaa huomioon, että kansainvälisen kaupan ja sukupuolen välinen monimutkainen suhde edellyttää tähän liittyvien tekijöiden perusteellista ymmärtämistä, mihin kuuluu sellaisen talouden ja yhteiskunnan dynamiikan määrittäminen, analysointi ja seuranta, jota tarvitaan talouskehitystä mutta myös naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja sukupuolten tasa-arvoa edistävän tehokkaan kauppapolitiikan laatimiseen; katsoo, että sen vuoksi kauppapolitiikassa on otettava huomioon sen suorat ja välilliset sukupuolivaikutukset sekä paikalliset olosuhteet, jottei luoda uusia tai pahenneta olemassa olevia sukupuolieroja ja stereotyyppejä ja jotta vahvistetaan ennakoivasti sukupuolten tasa-arvoa; katsoo, että kauppapolitiikan onnistumista olisi arvioitava myös sen perusteella, onko sillä myönteinen ja yhtäläinen vaikutus sekä naisiin että miehiin;

F.  toteaa, että talouskehitys ja sukupuolten tasa-arvo ovat usein tiiviisti sidoksissa toisiinsa; ottaa huomioon laajan yhteisymmärryksen siitä, että yhteiskunnat, joissa sukupuolten eriarvoisuus on vähäisempää, myös kasvavat nopeammin;

G.  toteaa, että kaupan vapauttamisen vaikutus yksilöihin on riippuvainen myös maantieteellisestä sijainnista ja talouden toimialasta, jolla nämä toimivat; toteaa, että sekä maiden välillä että niiden sisällä on merkittäviä eroja tuotantorakenteissa, naisten työvoimaosuudessa ja sosiaaliturvajärjestelmissä; ottaa huomioon, että vaate- ja tekstiiliteollisuudessa, televiestintä-, matkailu- ja hoiva-alalla ja maataloudessa työntekijöiden enemmistö on naisia ja että heitä on tällaisilla aloilla usein miehiä enemmän matalapalkkaisissa tai heikosti arvostetuissa virallisissa ja epävirallisissa työmuodoissa; ottaa huomioon, että tämä saattaa johtaa hyväksikäyttöön työpaikoilla ja syrjintään, ammatti- ja toimialatyyppien eriytymiseen sukupuolen mukaan, sukupuolten välisiin palkkojen ja työolojen ja -ehtojen eroihin ja sukupuolikohtaisiin rajoituksiin mahdollisuuksissa käyttää tuotantoresursseja, infrastruktuureja ja palveluja; ottaa huomioon, että vapaakauppasopimukset voivat johtaa työpaikkojen siirtymiseen ja häviämiseen etenkin vientialoilla, joilla naiset ovat usein työvoiman enemmistönä; ottaa huomioon, että maa- ja toimialakohtaiset sukupuolinäkökulmaa koskevat arvioinnit tuottavat näin ollen tärkeää lisäarvoa, kun kauppasopimuksia suunnitellaan;

H.  ottaa huomioon, että unionissa vuonna 2011 naisten työpaikoista noin joka yhdeksäs (11 prosenttia) oli riippuvainen viennistä;

I.  ottaa huomioon, että komission vuonna 2017 teettämän tutkimuksen mukaan unionissa lähes 12 miljoonaa naista työskentelee työpaikoissa, jotka ovat riippuvaisia hyödykkeiden ja palvelujen viennistä muualle maailmaan(26);

J.  ottaa huomioon, että UNCTAD korostaa tosiseikkoihin pohjautuvien tutkimusten perusteella painokkaasti rajoitteita, joita naiset kohtaavat pyrkiessään hyödyntämään kaupan tarjoamia mahdollisuuksia ja jotka johtuvat esimerkiksi paremman työpaikan edellyttämän teknisen koulutuksen puutteesta, kodinhoitovelvollisuuksia helpottavien julkisten palvelujen puutteesta ja luottojen, maan, tietämyksen ja verkostojen kaltaisten resurssien rajallisesta saatavuudesta ja hallinnasta; toteaa UNCTADin suosittelevan tämän vuoksi, että arvioinneissa tarkasteltaisiin kauppapolitiikan mahdollista vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen esimerkiksi työllisyyden, pienyritysten, hinnoittelun, maatalouden tuottavuuden, omavaraisviljelyn ja muuttoliikkeen aloilla(27);

K.  toteaa, että unionin nykyinen kauppapolitiikka ja ”Kaikkien kauppa” -strategia perustuvat kolmeen keskeiseen periaatteeseen, jotka ovat vaikuttavuus, avoimuus ja arvot, mutta niistä puuttuu sukupuolinäkökulma; ottaa huomioon, että kauppaa tukevan avun strategian uudelleentarkastelussa komissio on uudistanut ja laajentanut sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvoon ja naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja todennut, että sukupuolten tasa-arvo ei ole vain perusihmisoikeus vaan se on ratkaisevan tärkeä myös talouskehityksen kannalta, sillä sen avulla unionin moninaisista politiikkavälineistä saadaan mahdollisimman paljon irti ja niiden kokonaisvaikutusta kasvuun ja köyhyyden vähentämiseen voidaan lisätä; toteaa, että CEDAW-sopimuksen määräysten mukaan unionin olisi luotava perusta naisten ja miesten tasa-arvon toteutumiselle varmistamalla, että naisilla on yhtäläinen pääsy ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua politiikkaan, talouselämään ja julkiseen elämään ja päästä osallisiksi koulutuksesta, terveydenhuollosta ja työelämästä;

L.  ottaa huomioon, että kauppa ja kauppasopimukset vaikuttavat naisiin mahdollisina yrittäjinä, kuluttajina, työntekijöinä ja epävirallisina työntekijöinä; katsoo, että asianmukaisten kauppapoliittisten ratkaisujen tarjoamiseksi on ehdottomasti tarpeen olla tietoinen kauppapolitiikan sukupuolisidonnaisista vaikutuksista ja ymmärtää niitä paremmin; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen kehittää asianmukaiset menetelmät, joilla varmistetaan, että unionin kauppapolitiikan ja kauppasopimusten mahdolliset vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin arvioidaan aina; katsoo, että komission olisi tehtävä sukupuolittain jaoteltuja kvantitatiivisia tutkimuksia eri aloilla, joita ovat muun muassa yritystoiminta, tiede ja teknologia; toteaa, että unioni on tähän asti tehnyt kauppasopimuksia arvioimatta niiden vaikutusta naisiin ja sukupuolten tasa-arvoon; ottaa huomioon komission ilmoituksen, että Chilen ja unionin väliseen uudistettuun assosiaatiosopimukseen sisällytetään ensimmäistä kertaa unionissa tasa-arvoa ja kauppaa koskeva luku;

M.  katsoo, että sukupuolikysymyksiä ja naisten oikeuksia ei oteta riittävästi huomioon kauppasopimusten kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneissa;

N.  ottaa huomioon, että kauppapolitiikan sukupuolivaikutuksia koskevien ennakkoarviointien avulla voidaan lisätä naisten vaikutusmahdollisuuksia ja hyvinvointia sekä samalla auttaa vähentämään nykyisiä eroja ja välttää sukupuolten eriarvoisuuden kasvu;

O.  ottaa huomioon, että unionin nykyisten monenvälisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten tarkastelusta käy ilmi, että 20 prosentissa Euroopan ulkopuolisten kauppakumppanien kanssa tehdyistä sopimuksista mainitaan naisten oikeudet ja että 40 prosenttiin näistä sopimuksista sisältyy mainintoja sukupuolten tasa-arvon parantamisesta; toteaa, että näissä sopimuksissa viittaukset naisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisia ja ollessaan velvoittavia ne eivät käytännössä ole täytäntöönpanokelpoisia; ottaa huomioon, että komission äskettäisen tutkimuksen mukaan naisten ja miesten työllistymismahdollisuuksissa on edelleen eroja; toteaa tutkimuksen osoittavan, että lisäämällä naisten vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin kasvattaa maailmanlaajuista BKT:tä 28 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuoteen 2025 mennessä ja että tämä on olennaisen tärkeää sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti että köyhyyden poistamiseksi, kun otetaan huomioon naisten rooli yhteisöissä;

P.  ottaa huomioon, että mikroyritykset ja pk-yritykset muodostavat sekä kehitysmaissa että kehittyneissä maissa suurimman osan yksityisestä sektorista ja työllistävät suuren enemmistön työvoimasta; ottaa huomioon, että ITC:n mukaan maailmanlaajuisesti kaikista yrityksistä 95 prosenttia on mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä, ne tuottavat noin 50 prosenttia maailmanlaajuisesta BKT:stä ja niiden osuus kokonaistyövoimasta on yli 70 prosenttia; toteaa, että naiset omistavat lähes 40 prosenttia maailman mikroyrityksistä ja pk-yrityksistä mutta vain 15 prosenttia vientiyrityksistä on naisten johtamia; toteaa kuitenkin, että OECD:n lukujen mukaan naisyrittäjät ansaitsevat usein yhä 30–40 prosenttia vähemmän kuin miesyrittäjät(28);

Q.  ottaa huomioon, että Euroopassa käytävä julkinen keskustelu esimerkiksi transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP), EU:n ja Kanadan kattavaa talous- ja kauppasopimusta (CETA) ja palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevista kauppaneuvotteluista on osoittanut, että tarvitaan avoimia ja osallistavia neuvotteluja, joissa otetaan huomioon unionin kansalaisten monissa maissa esittämät painavat huolenaiheet; katsoo, ettei unionin kauppapolitiikan pidä johtaa unionin normien heikentymiseen ja että julkiset palvelut olisi aina suljettava kauppaneuvottelujen ulkopuolelle; katsoo, että mahdolliset riitojenratkaisumekanismit olisi suunniteltava siten, että turvataan yksittäisten hallitusten mahdollisuudet antaa yleisen edun mukaista sääntelyä ja pyrkiä julkisen politiikkansa mukaisiin tavoitteisiin; toteaa, että edistymistä on odotettava myös muilla keskeisillä ongelma-alueilla, joihin kuuluu muun muassa yritysten yhteiskuntavastuun piiriin kuuluvien ihmisoikeuksia koskevien velvoitteiden vahvistaminen; katsoo, että globaalien arvoketjujen yhteydessä tarvitaan maailmanlaajuinen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa yritysten vastuuseen ihmisoikeusrikkomuksista;

R.  ottaa huomioon, että yrityksiä, kauppaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet sitovat kaikkia valtioita ja kaikkia yrityksiä niiden koosta, toimialasta, sijainnista, omistajista tai rakenteesta riippumatta;

S.  toteaa, että neuvoston 2016 hyväksymässä Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa vahvistetaan, että ihmisoikeudet on järjestelmällisesti otettava huomioon kaikilla politiikan aloilla ja kaikissa instituutioissa, myös kansainvälisessä kaupassa ja kauppapolitiikassa;

T.  toteaa, että yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) tavoitteena on muun muassa edesauttaa köyhyyden poistamista ja edistää kestävää kehitystä ja hyvää hallintotapaa; ottaa huomioon, että GSP+-järjestelmään sisältyy ehto, jonka avulla pyritään varmistamaan ihmisoikeuksia ja työntekijöiden perusoikeuksia sekä ympäristönsuojelua ja hyvää hallintotapaa koskevien 27 kansainvälisen yleissopimuksen ratifiointi ja täytäntöönpano tukeen oikeutetuissa kehitysmaissa; pitää ratkaisevan tärkeänä seurata säännöllisesti niiden täytäntöönpanoa, toteuttaa tarvittaessa toimia ja kiinnittää erityishuomiota sukupuolten tasa-arvoon; toteaa, että CEDAW-sopimus on yksi tärkeistä yleissopimuksista GSP+-järjestelmän piirissä;

U.  toteaa, että eteläisellä pallonpuoliskolla naiset tekevät yli 40 prosenttia maataloustyöstä;

V.  katsoo, että maailmankaupan laajentuminen ja kehitysmaiden integrointi enenevässä määrin globaaleihin arvoketjuihin voi sisältää riskin, että syntyy sukupuolten eriarvoisuutta, kun kaupan ja arvoketjujen avulla pyritään luomaan taloudellisesti kilpailukykyisempiä tuotteita; toteaa tämän toisaalta mahdollistaneen monien naispuolisten työntekijöiden siirtymisen talouden epäviralliselta sektorilta viralliselle sektorille; ottaa huomioon, että alkuperäsäännöistä on tullut yhä tärkeämpiä globaaleissa arvoketjuissa, joissa tuotanto ulottuu useaan valtioon; katsoo, että selkeämpien ja paremmin määriteltyjen alkuperäsääntöjen avulla voidaan luoda puitteet, jotka auttavat varmistamaan täyden avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden koko toimitusketjuissa, mikä voi vaikuttaa myönteisesti erityisesti vaatetusteollisuudessa työskenteleviin naisiin;

W.  toteaa, että nämä uudet kauppaan liittyvät naisten työllistymismahdollisuudet kehitysmaissa auttavat merkittävästi lisäämään kotitalouksien tuloja ja vähentämään köyhyyttä;

X.  ottaa huomioon, että vaatetusala työllistää pääasiassa naisia; pitää tärkeänä muistaa, että 289 henkilöä menehtyi tulipalossa Karachissa Pakistanissa syyskuussa 2012, että samana vuonna Tazreen Fashions -yhtiön tehtaalla Bangladeshissa syttyneessä tulipalossa menehtyi 117 henkilöä ja loukkaantui yli 200 työntekijää ja että vuonna 2013 Rana Plazan tehtaan romahtaminen aiheutti 1 129 ihmisen kuoleman ja noin 2 500 ihmisen loukkaantumisen myös Bangladeshissa; toteaa, että nämä kaikki onnettomuudet tapahtuivat vaatetehtaissa;

Y.  ottaa huomioon, että suurin osa vientiteollisuuden vapaa-alueiden työntekijöistä on naisia; ottaa myös huomioon, että vientiteollisuuden vapaa-alueet on joissakin maissa vapautettu paikallisen työlainsäädännön noudattamisesta ja että ammattiyhdistystoiminta on niillä kiellettyä tai sitä rajoitetaan eikä työntekijöillä ole oikeussuojaa, mikä on selkeästi ILO:n keskeisten normien vastaista;

Z.  toteaa, että julkisella ja yksityisellä sektorilla, kansalaisyhteiskunnalla, etenkin naisten oikeuksia edistävillä järjestöillä, työmarkkinaosapuolilla ja ammattiyhdistyksillä on tietoa ja mahdollisuuksia, joiden avulla ne voivat toimia ratkaisevassa roolissa laadittaessa ja seurattaessa kauppapolitiikkaa ja kerättäessä aineistoa, josta saa tietoa kaupan vapauttamiseen liittyvistä naisten ongelmista, ja että näin ne voivat lujittaa naisten oikeuksia ja taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia sekä edistää naisyrittäjyyttä;

AA.  ottaa huomioon, että komission 20. kesäkuuta 2017 järjestämän naisia ja kauppaa käsittelevän kansainvälisen foorumin kaltaisten tapahtumien ansiosta monet talouden toimijat ja kansalaisyhteiskunnan edustajat pystyvät vaihtamaan ja käynnistämään aloitteita, joissa tarkastellaan kaupan vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon;

AB.  katsoo, että monenväliset ja hallitustenväliset foorumit, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Women20 (W20) -prosessi, ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta edistetään sukupuolinäkökulmaan liittyviä keskusteluja ja toimia asiantuntijoiden kesken ja luodaan hyvä perusta yhteisymmärryksen kehittämiselle;

AC.  katsoo, että julkiset palvelut, nykyiset ja tulevat yleishyödylliset palvelut sekä yleistä taloudellista etua koskevat palvelut (muun muassa vesi- ja jätevesihuolto, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät, koulutus, jätehuolto ja julkinen liikenne) on jätettävä kauppasopimuksia koskevien neuvottelujen ja kaikkien unionin tekemien kauppasopimusten soveltamisalan ulkopuolelle; panee merkille, että komissio on sitoutunut varmistamaan, että nämä palvelut säilyvät jäsenvaltioiden toimivallan piirissä ja ettei hallituksia voi vaatia yksityistämään mitään palveluja eikä estää milloin tahansa määrittelemästä, sääntelemästä, tarjoamasta tai tukemasta palveluja yleisen edun vuoksi;

AD.  ottaa huomioon, että palvelukauppa ja julkiset hankinnat voivat vaikuttaa naisiin suhteettoman paljon ja että julkiset hankinnat ovat edelleen väline, jonka avulla hallitukset voivat vaikuttaa myönteisesti epäsuotuisassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, erityisesti naisiin; toteaa, että terveydenhuolto- ja hoivapalvelujen yksityistäminen uhkaa lisätä eriarvoisuutta ja voi vaikuttaa haitallisesti monien naisten työskentelyolosuhteisiin; toteaa, että naiset työskentelevät keskimääräistä useammin julkishallinnossa tai julkisten palvelujen alalla ja että he ovat näiden palvelujen käyttäjinä miehiä riippuvaisempia korkealaatuisista, kohtuuhintaisista, helposti saatavilla olevista ja kysyntään perustuvista julkisista palveluista, erityisesti lasten- ja omaishoidon kaltaisista sosiaalipalveluista; toteaa, että jäsenvaltioiden kotitalouksiin ja julkisiin palveluihin kohdistuvat leikkaukset ja hintojen korotukset siirtävät yleensä rasituksen lähes yksinomaan naisten kannettavaksi, mikä haittaa sukupuolten tasa-arvoa;

AE.  ottaa huomioon, että teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelmä auttaa edistämään unionin tietoon perustuvaa taloutta; toteaa, että rinnakkaislääkkeiden tuotannon estävillä patentteihin liittyvillä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevilla säännöksillä voi olla merkittävä vaikutus naisten terveyttä koskeviin erityistarpeisiin; toteaa, että naiset ovat miehiä riippuvaisempia kohtuuhintaisista lääkkeistä ja terveydenhuollosta sekä niiden saatavuudesta, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien suhteen; painottaa, että lääkkeiden saatavuutta kolmansissa maissa ei pitäisi vaarantaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun varjolla;

AF.  ottaa huomioon, että vain harvat naiset osallistuvat kauppaa ja kauppasopimuksia koskevaan päätöksentekoon, koska sukupuolet eivät vielä ole läheskään tasapuolisesti edustettuina neuvotteluryhmissä, parlamenteissa ja hallituksissa; ottaa huomioon, että sukupuolten tasapuolinen edustus näissä elimissä voisi edistää paitsi sukupuolten tasa-arvoa koskevien kysymysten sisällyttämistä päätöksentekoon myös lisätä päätöksenteon demokraattista legitiimiyttä;

AG.  toteaa, ettei komissiossa ja EUH:ssa ole kohdennettu riittävästi henkilöresursseja sen varmistamiseen, että sukupuolinäkökulma otettaisiin kattavasti huomioon unionin kauppapolitiikassa ja erityisesti koko kauppaneuvotteluprosessissa;

AH.  katsoo, että käsitellessään sähköisen kaupankäynnin kaltaisten suhteellisen uusien kauppapolitiikan alojen oikeudellista kehystä komission olisi alusta alkaen otettava huomioon niiden vaikutus sukupuolirooleihin, työ- ja yksityiselämän tasapainoon sekä palkattoman työn määrään;

AI.  panee merkille, että konfliktialueiden mineraaleilla käytävän kaupan on havaittu olevan suoraan yhteydessä laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten raiskauksiin ja naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan, lapsi- ja orjatyövoimaan ja väestönsiirtoihin;

I.  Sukupuolten tasa-arvon lujittaminen kaupan alalla: yleisiä huomioita ja tavoitteita

1.  painottaa, että unioni on velvollinen harjoittamaan arvoihin perustuvaa kauppapolitiikkaa, johon kuuluu työntekijöiden perusoikeuksien ja ympäristöoikeuksien korkeatasoisen suojelun sekä perusvapauksien ja ihmisoikeuksien, myös sukupuolten tasa-arvon kunnioittamisen, varmistaminen; palauttaa mieliin, että kaikkiin unionin kauppasopimuksiin on sisällytettävä kunnianhimoinen ja toteuttamiskelpoinen kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku; korostaa, että unionin sopimuksiin sisältyvät kauppasitoumukset eivät saisi koskaan olla tärkeämpiä kuin ihmisoikeudet, naisten oikeudet tai ympäristönsuojelu ja että niissä olisi otettava huomioon paikalliset, sosiaaliset ja taloudelliset ominaispiirteet;

2.  muistuttaa, että SEUT:n 8 artiklan mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään kaikissa unionin toimissa; toteaa, että kyseisen artiklan mukaan ”unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa”; kehottaa komissiota lisäämään eri politiikanalojen, kuten kauppa-, kehitys-, maatalous-, työllisyys- ja muuttoliikepolitiikan sekä sukupuolten tasa-arvoa koskevan politiikan, johdonmukaisuutta;

3.  korostaa, että oikeudenmukainen ja osallistava kansainvälinen kauppapolitiikka edellyttää selkeitä puitteita, joiden avulla voidaan parantaa naisten vaikutusmahdollisuuksia sekä elin- ja työoloja, lujittaa sukupuolten tasa-arvoa, suojella ympäristöä ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kansainvälistä yhteisvastuuta ja kansainvälistä talouskehitystä;

4.  korostaa, että kauppapolitiikan yleisenä tavoitteena on oltava molempia osapuolia hyödyttävän talouskasvun edistäminen; muistuttaa, että vaikka kauppapolitiikalla voidaan edistää myös muita arvoja kuin niitä, joita unioni tukee monenvälisesti, kaikkia maailmanlaajuisia ongelmia ei voida ratkaista kauppapolitiikan ja kauppasopimusten välityksellä;

5.  katsoo ehdottomasti, että uuden sukupolven kauppasopimusten avulla olisi edistettävä asiaan liittyviä muun muassa sukupuolten tasa-arvoa koskevia kansainvälisiä normeja ja oikeudellisia välineitä, joita ovat esimerkiksi CEDAW-sopimus, Pekingin toimintaohjelma, ILO:n keskeiset yleissopimukset ja kestävän kehityksen tavoitteet;

6.  korostaa, että unionin sopimuksiin sisältyvät kauppasitoumukset eivät saisi koskaan olla tärkeämpiä kuin ihmisoikeudet; suhtautuu myönteisesti yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin YK:n ohjaaviin periaatteisiin ja kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ja laatimaan niiden mukaisesti kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa otetaan huomioon naisten oikeudet ja tarve torjua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa; kehottaa komissiota hyödyntämään kauppaneuvotteluja tilaisuutena kannustaa unionin kauppakumppaneita hyväksymään omia toimintasuunnitelmiaan; tukee käynnissä olevia neuvotteluja sellaisen sitovan YK:n välineen luomiseksi, joka koskee monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten vastuuta ihmisoikeuksista; pitää unionin aktiivista osallistumista tähän hallitusten väliseen prosessiin tärkeänä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan kauppakumppaneita osallistumaan rakentavasti asiaa koskeviin neuvotteluihin;

7.  kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin kauppakumppanit kunnioittavat kaikilta osin ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 16 ja 17 artiklaa keinona torjua sukupuoleen perustuvaa eriarvoisuutta sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien alalla;

8.  muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat yksin toimivaltaisia sääntelemään yleishyödyllisten palvelujen vapauttamista ja kääntämään vapauttamiskehityksen, ja kehottaa niitä siksi suojelemaan perustavanlaatuisia tavoitteita, kuten sukupuolten tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, kansanterveyttä sekä sosiaalisia ja ympäristönormeja;

9.  korostaa, että hallitusten on ylläpidettävä kykyään osoittaa resursseja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen, jotta yhteiskunnille voidaan taata osallistava ja kestävä tulevaisuus; pitää tässä yhteydessä kestävän kehityksen tavoitteiden alatavoitteen 17.15 mukaisesti äärimmäisen tärkeänä kunnioittaa kumppanimaiden demokraattisia toimintamahdollisuuksia, kun ne antavat sääntelyä ja tekevät päätöksiä oman kansallisen tilanteensa mukaisesti, vastaavat väestönsä tarpeisiin ja täyttävät ihmisoikeusvelvoitteensa ja muut kansainväliset sitoumuksensa, myös sukupuolten tasa-arvon suhteen;

10.  muistuttaa kehottaneensa komissiota lakkauttamaan sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun ja korostaa, että kaikki riitojenratkaisumekanismit olisi suunniteltava siten, että taataan yksittäisten hallitusten mahdollisuudet antaa yleisen edun mukaista sääntelyä ja pyrkiä julkisen politiikkansa mukaisiin tavoitteisiin, mukaan lukien toimet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi sekä paremmat työntekijöiden perusoikeudet, ympäristöoikeudet ja kuluttajien oikeudet;

11.  toteaa, että kaupan alalla teollis- ja tekijänoikeuksia koskevilla määräyksillä on usein vaikutusta kansanterveyteen ja erityisesti naisten terveyttä koskeviin tarpeisiin; kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että kauppasopimusten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa määräyksissä otetaan asianmukaisesti huomioon naisten oikeudet, erityisesti määräysten vaikutus naisten terveyteen, kohtuuhintaisten lääkkeiden ja terveydenhuollon saatavuus mukaan lukien; kehottaa lisäksi komissiota ja neuvostoa edistämään maantieteellisten merkintöjen suojelua, koska ne ovat maaseudun naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen kannalta erityisen tärkeä väline; kehottaa lisäksi komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita harkitsemaan uudelleen suojelun ulottamista muihin kuin maataloustuotteisiin ottaen huomioon, että unioni on jo sopinut vapaakauppasopimuksissa sellaisten muiden kuin maataloustuotteiden suojelusta, joilla on maantieteellinen merkintä;

12.  muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät sukupuolittain jaoteltuja tietoja, jotta voidaan seurata kaikkien tavoitteiden, kuten sukupuolten tasa-arvoa koskevan tavoitteen 5, edistymistä; korostaa, ettei käytettävissä ole riittävästi tietoja kaupan vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon, ja kehottaa keräämään riittävästi asianmukaista sukupuolittain jaoteltua aineistoa kaupan vaikutuksesta; painottaa, että tällaisten tietojen avulla olisi mahdollista laatia menetelmät ja selkeät ja mitattavissa olevat alue-, valtio- ja toimialakohtaiset indikaattorit, parantaa analyysiä ja määritellä tavoitteet, joihin pyritään, sekä toimet, joita toteutetaan, jotta naiset ja miehet hyötyisivät kaupasta yhdenvertaisesti; korostaa, että erityishuomiota olisi kiinnitettävä työvoiman kehityksen, varojen omistajuuden ja taloudellisen osallisuuden määrälliseen ja laadulliseen sukupuolittain jaoteltuun analyysiin kaupan vaikutuspiiriin kuuluvilla aloilla; kannustaa komissiota tekemään yhteistyötä eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen kuten Maailmanpankin, Yhdistyneiden kansakuntien, OECD:n ja Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa, mutta myös kansallisten tilastolaitosten kanssa, jotta parannetaan näiden tietojen keruuta ja saatavuutta; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita sisällyttämään vaikutusten ennakko- ja jälkiarviointeihin unionin kauppapolitiikan ja -sopimusten maa- ja alakohtaiset sukupuolivaikutukset; tähdentää, että kauppaneuvotteluissa olisi otettava huomioon sukupuolikohtaisen analyysin tulokset – sekä positiiviset että negatiiviset vaikutukset koko prosessin ajan neuvotteluvaiheesta täytäntöönpanoon – ja niihin olisi liitettävä toimia, joilla estetään mahdolliset negatiiviset vaikutukset tai kompensoidaan niitä;

II.  Sukupuolten tasa-arvon lujittaminen kaupan alalla: alakohtaisia huomioita ja tavoitteita

13.  korostaa, että yleishyödylliset palvelut sekä yleistä taloudellista etua koskevat palvelut, muun muassa vesihuolto, sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät, koulutus, jätehuolto, julkinen liikenne ja terveydenhuolto, on jätettävä kauppaneuvottelujen ulkopuolelle ja niiden on kuuluttava jäsenvaltioiden hallitusten yksinomaisen toimivallan piiriin; kehottaa unionia varmistamaan, etteivät kauppa- ja investointisopimukset johda julkisten palvelujen yksityistämiseen, koska se voisi vaikuttaa naisiin sekä palvelujen tarjoajina että käyttäjinä ja lisätä sukupuolten eriarvoisuutta; korostaa, että sosiaalipalvelujen tuottaminen julkisesti on erityisen tärkeää sukupuolten tasa-arvon kannalta, koska muutokset kyseisten palvelujen saatavuudessa, käyttäjien maksamissa maksuissa ja palvelujen laadussa voivat johtaa siihen, että palkaton hoivatyö jakautuu epätasaisesti sukupuolten kesken; huomauttaa, että hallituksilla ja kansallisilla ja paikallisilla viranomaisilla on edelleen oltava täysi oikeus ja mahdollisuus esittää, säännellä, hyväksyä, ylläpitää tai kumota toimenpiteitä, jotka liittyvät yleishyödyllisten palvelujen ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tilaamiseen, järjestämiseen ja rahoittamiseen ja niiden yleiseen saatavuuteen;

14.  korostaa, että kauppapolitiikka voi vaikuttaa keskeisten terveyspalvelujen saatavuuteen, joten se voi vaikuttaa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevien tavoitteiden saatavuuteen ja edistämiseen politiikoissa, ohjelmissa ja palveluissa; painottaakin, että perusterveydenhuollon palvelut, etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevien palvelujen saatavuus, jätetään kauppaneuvottelujen ulkopuolelle, ja toteaa niiden kuuluvan jäsenvaltioiden toimivallan piiriin;

15.  kehottaa toteuttamaan sitovia, täytäntöönpanokelpoisia ja vaikuttavia toimia, joilla torjutaan vientivetoisilla aloilla työskentelevien naisten hyväksikäyttöä ja parannetaan heidän työ- ja elinolojaan pyrkien siihen, että parannetaan naisten elin-ja työoloja sellaisissa maissa ja sellaisilla aloilla, joiden tilanne herättää huolta, etenkin vaatetus-, tekstiili- ja maatalousaloilla, jotta kaupan vapauttaminen ei edistä epävarmoja työsuhteita eikä sukupuolten palkkaerojen kasvua; katsoo, että tällaisilla toimilla ja vahvistamalla yhteisiä määritelmiä olisi mahdollistettava selkeämmät ja paremmin koordinoidut toimet kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, WTO:n, ILOn ja OECD:n, kanssa; pitää Bangladeshin kestävyyssopimusta hyvänä esimerkkinä ja edistysaskeleena seurantamekanismin käyttöönoton osalta ja kehottaa noudattamaan täysin sen ehtoja; kehottaa tässä yhteydessä komissiota, kaikkia kansainvälisiä toimijoita ja yrityksiä, joita asia koskee, tunnustamaan vaatetus- ja jalkinealan toimitusketjun vastuullisuutta koskevat OECD:n uudet due diligence -ohjeet ja noudattamaan niitä;

16.  kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota epävirallisella sektorilla työskenteleviin naisiin ja ottamaan huomioon tarpeen vahvistaa tällä sektorilla työskenteleviin naisiin sovellettavia ihmisarvoista työtä koskevia normeja;

17.  korostaa, että naiset ja tytöt kärsivät yleensä eniten, koska pakkotyöhön liittyvä ihmiskauppa on voimakkaasti sidoksissa seksuaalisiin tarkoituksiin harjoitettavaan ihmiskauppaan;

18.  korostaa, että maataloustuotteiden viennin lisääntyminen vaikuttaa yleensä vähemmän suotuisasti naisiin kuin miehiin, sillä uudet kehityskulut osoittavat, että pienviljelijät, joista monet ovat naisia, eivät useinkaan kykene kilpailemaan ulkomaanmarkkinoilla, mikä johtuu perintölainsäädännöstä, luottojen, tiedon, maan ja verkostojen puutteellisesta saatavuudesta sekä puutteellisista mahdollisuuksista noudattaa uusia sääntöjä ja normeja; toteaa, että on toteutettava erityistoimia, jotta parannetaan kaupan myönteistä vaikutusta naisiin maatalousalalla, jolla naisten on havaittu olevan erityisen haavoittuvassa asemassa mutta jolla heidän vaikutusmahdollisuuksiaan voidaan selvästi lisätä; painottaa, että naisten omistamat yritykset hyötyisivät sukupuolistereotypioiden poistamisesta, markkinoille pääsyn parantamisesta, rahoituksen saannin helpottamisesta, markkinoinnin kehittymisestä ja verkostoista sekä valmiuksien luomisen ja koulutustarjonnan parantamisesta; toteaa, että kaupan vapauttaminen saattaa vaikuttaa kielteisesti naisiin maatalouden ja elintarvikkeiden jalostusteollisuuden kaltaisilla aloilla; toteaa, että vaikka koko maailmassa naispuoliset työntekijät ovat enemmistönä elintarviketuotannossa (50–80 prosenttia työvoimasta maailmanlaajuisesti), naiset omistavat alle 20 prosenttia maasta, joten maankäyttöä koskevan kaupallisen kysynnän kasvu ja siihen liittyvien kaupallisten vaatimusten lisääntyminen hankaloittavat köyhien naisten mahdollisuuksia hankkia tai pitää itsellään maata turvallisesti ja oikeudenmukaisesti; muistuttaa tarpeesta estää kauppasopimuksiin sisältyvien esimerkiksi siementen yksityistämistä koskevien teollisuus- ja tekijänoikeuslausekkeiden mahdolliset kielteiset vaikutukset elintarvikeomavaraisuuteen;

19.  painottaa, että omavaraisviljelyssä työskentelevät naiset kohtaavat elintarvikeomavaraisuuden ylläpitämisessä lisäesteitä, jotka johtuvat uusien kasvilajikkeiden vahvasta suojasta kauppasopimuksissa uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (UPOV-yleissopimus) mukaisesti;

20.  korostaa, että unionin maataloustuonti saattaa heikentää perinteisten pientilojen asemaa ja siten vaarantaa naisten toimeentulon;

21.  muistuttaa mikroyritysten ja pk-yritysten merkityksestä unionin talouden rakenteelle; kehottaa komissiota tukemaan edelleen mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä ja keskittymään erityisesti naisten johtamiin mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin ja toteuttamaan toimia niiden hyväksi; pyytää, että perustaessaan vientikysymysten neuvontapisteitä unioni ja jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota naisten johtamien mikroyritysten ja pk-yritysten erityistilanteeseen, jotta voidaan hyödyntää vapaakauppasopimusten tarjoamat mahdollisuudet ja parantaa palveluja, tekniikkaa ja infrastruktuuria (kuten internetin saatavuutta), sillä ne ovat erityisen tärkeitä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja naisten johtamien mikroyritysten ja pk-yritysten kannalta; kehottaa komissiota auttamaan kumppanuuksien luomisessa unionin ja kehitysmaiden naisyrittäjien välillä;

III.  Sukupuolten tasa-arvon lujittaminen kaupan alalla: unionin tasolla tarvittavat toimet

22.  katsoo ehdottomasti, että eräät unionin kauppapolitiikan osatekijät, kuten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut sekä GSP+-järjestelmä ja sen seurantatoimet, voivat auttaa edistämään ja vaalimaan ihmisoikeuksia, myös sukupuolten tasa-arvoa, sekä työntekijöiden oikeuksia ja ympäristönsuojelua; on ehdottomasti sitä mieltä, että unionin kauppasopimuksissa tarvitaan sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia määräyksiä, jotta varmistetaan ihmisoikeuksien, myös sukupuolten tasa-arvon, kunnioittaminen sekä ympäristön ja työntekijöiden suojelu ja jotta varmistetaan että unionin kauppapolitiikka on johdonmukaista kestävää kehitystä, köyhyyden vähentämistä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien unionin yleistavoitteiden kanssa;

23.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan, että unionin kauppapolitiikassa otetaan täysin huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoite 5 sukupuolten tasa-arvosta sekä naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä koskeva strateginen toimintaohjelma 2016–2019;

24.  pitää valitettavana, että unionin ”Kaikkien kauppa” -strategiassa ei mainita sukupuolten tasa-arvoa; suhtautuu myönteisesti siihen, että ”Kaikkien kauppa” -strategian täytäntöönpanosta 13. syyskuuta 2017 annetussa kertomuksessa käsitellään sukupuolten tasa-arvoa kaupan alalla ja täsmennetään, että on ratkaisevan tärkeää, että unionin päätöksentekijät ymmärtävät paremmin kaupan välineiden vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon; pyytää komissiota ottamaan tämän ulottuvuuden huomioon ”Kaikkien kauppa” -strategian väliarvioinnissa ja varmistamaan, että sukupuolinäkökulma sisällytetään unionin kauppa- ja investointipolitiikkaan ja otetaan niissä huomioon, sillä sen avulla maksimoitaisiin kaupankäyntimahdollisuuksien kokonaishyödyt kaikille; muistuttaa, että kauppapolitiikka voisi edistää osaltaan sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisissä yhteyksissä ja sitä olisi käytettävä välineenä, jolla parannetaan naisten elin- ja työoloja yhdenvertaisesti miesten kanssa esimerkiksi tukemalla sukupuolten palkkaerojen vähentämistä siten, että luodaan naisille parempia työpaikkoja;

25.  kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisia hankintoja koskevilla määräyksillä on – ainakin sukupuolinäkökulmasta – myönteinen vaikutus, kun niitä sisällytetään unionin kauppasopimuksiin; pyytää, että komissio jatkaa toimiaan, joilla se tukee mikroyritysten ja pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintamenettelyihin, ja kehittää erityisiä toimia naisten omistamia mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä varten; kehottaa ottamaan käyttöön määräyksiä, joilla pyritään yksinkertaistamaan menettelyjä ja lisäämään avoimuutta tarjoajien, myös unionin ulkopuolisista maista peräisin olevien tarjoajien, kannalta; kehottaa edistämään edelleen sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisia julkisia hankintoja ottaen huomioon muun muassa tavoitteet varmistaa naisten ja miesten yhtäläinen kohtelu, mies- ja naispuolisten työntekijöiden samapalkkaisuus ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen ”Chile Compras” -markkinoilta kestävistä hankinnoista saatujen kokemusten pohjalta;

26.  kehottaa komissiota ja neuvostoa edistämään kauppasopimuksissa sitoutumista siihen, että hyväksytään, pidetään yllä ja pannaan täytäntöön vaikuttavalla tavalla sukupuolten tasa-arvoa koskevia lakeja, asetuksia ja politiikkoja, mukaan lukien tarvittavat aktiiviset toimet, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä kaikilla tasoilla;

27.  on tyytyväinen siihen, että komissio on sitoutunut varmistamaan, että kauppaneuvotteluihin, joiden tarkoituksena on uudistaa Chilen ja unionin välistä nykyistä assosiaatiosopimusta, sisällytetään ensimmäistä kertaa unionissa sukupuolten tasa-arvoa ja kauppaa koskeva luku; painottaa tarvetta saada tietoa luvun sisällöstä; kehottaa komissiota ja neuvostoa edistämään ja tukemaan erityisen sukupuolikysymystä koskevan luvun sisällyttämistä unionin kauppa- ja investointisopimuksiin käyttäen perustana nykyisiä esimerkkejä, kuten Chilen ja Uruguayn sekä Chilen ja Kanadan välisiä vapaakauppasopimuksia, sekä varmistamaan, että siinä nimenomaan määrätään sitoutumisesta sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen edistämiseen; kehottaa edistämään kaikissa unionin kauppasopimuksissa kansainvälisiä sitoumuksia, jotka koskevat naisten oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, Pekingin toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden perusteella; kehottaa myös sisällyttämään näihin kauppasopimuksiin määräyksiä, joilla varmistetaan, että niiden institutionaalisissa rakenteissa turvataan noudattamisen määräaikaiset tarkistukset, sisältöä koskevat keskustelut sekä sukupuolten tasa-arvoa ja kauppaa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto muun muassa ottamalla naisia ja sukupuolten tasa-arvon asiantuntijoita mukaan kaikille kyseisen hallinnoinnin tasoille, myös kauppaneuvotteluryhmiin, sekakomiteoihin, asiantuntijaryhmiin, sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin, yhteisiin neuvoa-antaviin komiteoihin ja riitojenratkaisuelimiin;

28.  kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita edistämään monenvälisiä sopimuksia, jotta laajennetaan sukupuolinäkökulman huomioon ottavilla unionin laeilla, kuten konfliktialueiden mineraaleista annetulla asetuksella, tarjottavaa suojaa;

29.  kehottaa Euroopan investointipankkia (EIP) varmistamaan, että sen yhteisrahoittamiin hankkeisiin osallistuvilta yrityksiltä vaaditaan samapalkkaisuuden ja palkkojen avoimuutta koskevan periaatteen sekä sukupuolten tasa-arvon periaatteen noudattamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/54/EY(29) säädetyllä tavalla;

30.  on vakuuttunut, että CEDAW-sopimus on erittäin tärkeä kaikilla politiikan aloilla, myös kaupan alalla; korostaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat liittyneet CEDAW-sopimukseen; kehottaa siksi komissiota sisällyttämään kauppasopimuksiin viittauksen CEDAW-sopimukseen ja ryhtymään toimiin, jotta unioni liittyisi CEDAW-sopimukseen ja ratifioisi sen; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon periaatteen oikeusjärjestelmiinsä ja kumoamaan kaikki syrjivät lait ja hyväksymään asianmukaisia lakeja, joilla kielletään naisten syrjintä;

31.  kehottaa unionia varmistamaan, että kauppasopimuksiin sisällytetään ILO:n keskeisiin työnormeihin ja yleissopimuksiin perustuvia määräyksiä; kehottaa komissiota pyrkimään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa näiden yleissopimusten – etenkin kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan yleissopimuksen nro 189 ja perheenhuoltovelvollisuuksia omaavia työntekijöitä koskevan yleissopimuksen nro 156 – ratifiointiin ja täytäntöönpanoon, sillä niissä käsitellään työntekijöiden tarpeita maailmanlaajuisesti, ja kehottaa varmistamaan, että kauppasopimuksiin sisällytetään sosiaalisia oikeuksia, syrjintäkieltoa ja yhtäläistä kohtelua koskevia määräyksiä; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia ILO:n kehyksessä, jotta nämä yleissopimukset pannaan täytäntöön ja vahvistetaan ihmisarvoista työtä globaaleissa arvoketjuissa koskevia kansainvälisiä työnormeja naisten asemaa erityisesti painottaen; muistuttaa, että näiden normien ja yleissopimusten tosiasiallisella täytäntöönpanolla on myönteinen vaikutus naisten työoloihin unionissa ja kolmansissa maissa; kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin ja muiden kumppanien väliset kauppasopimukset edistävät työntekijöiden, erityisesti naisten, hyväksikäytön ja muiden vastaavien käytäntöjen hävittämistä;

32.  kehottaa komissiota varmistamaan, että sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja, erityisesti työntekijöiden oikeuksia, joihin on sitouduttu vapaakauppasopimuksissa ja autonomisissa järjestelmissä, sovelletaan kauppakumppanien koko alueella ja erityisesti vientiteollisuuden vapaa-alueilla;

33.  pitää tärkeänä seurata unionin yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) ja GSP+-järjestelmän täytäntöönpanoa erityisesti keskeisten yleissopimusten täytäntöönpanon osalta; täsmentää, että GSP+-yleissopimuksia ovat muun muassa vuonna 1979 tehty kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, yleissopimus nro 111 työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä sekä yleissopimus nro 100 samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavasta samasta palkasta; huomauttaa, että kunnioittamalla ja panemalla täytäntöön tämäntyyppisiä yleissopimuksia edistetään sukupuolten tasa-arvoa; toteaa, että GSP- ja GSP+-järjestelmät ovat arvokkaita välineitä, joilla edistetään ihmisoikeuksien kunnioittamista; kehottaa komissiota löytämään keinoja parantaa näitä järjestelmiä esimerkiksi siten, että niissä asetetaan tiukemmin ehdoksi naisten oikeudellisen syrjinnän poistaminen, ja yhdistämään edelleen taloudelliset kannustimet etenkin naisten kannalta tärkeiden, keskeisten ihmisoikeuksien sekä ympäristöä ja työntekijöiden oikeuksia koskevien yleissopimusten hyväksymiseen, täytäntöönpanoon ja asianmukaiseen seurantaan; suhtautuu myönteisesti komission toteuttamaan GSP-järjestelmien väliarviointiin;

34.  kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita varmistamaan WTO:ssa käytävissä neuvotteluissa, että sukupuolten tasa-arvo otetaan asianmukaisesti huomioon uusien sääntöjen ja sopimusten laadinnassa ja nykyisten sopimusten täytäntöönpanossa ja uudelleentarkastelussa, WTO:n kauppapoliittinen maatutkintamekanismi mukaan lukien, että WTO:n koko neuvotteluprosessissa lisätään avoimuutta ja että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikissa nykyisissä ja tulevissa neuvotteluissa esimerkiksi maatalouden, kalastuksen, palvelujen ja sähköisen kaupankäynnin aloilla; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita myös puolustamaan ja edistämään naisten aseman parantamista globaaleissa arvoketjuissa (hyödyntäen optimaalisesti WTO:n välineitä, kuten kaupan helpottamissopimusta), kehittämään ohjelmia valmiuksien luomiseksi, järjestämään säännöllisesti asiantuntijoiden keskusteluja ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, tukemaan sukupuolikohtaisten toimien hyväksymistä WTO:n hallintorakenteessa ja etenkin varmistamaan, että WTO:n sihteeristöllä on tekniset valmiudet toteuttaa kaupan sääntöjen tasa-arvoselvitys (myös valmiudet tehdä työnsä kaikissa vaiheissa sukupuolivaikutusten arviointeja, kuten teknistä tukea saavien naisten määrälliset arvioinnit); kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita lisäksi käyttämään WTO:n välineitä tarkastellakseen tasa-arvokysymyksiä sekä sen oikeuskäytännössä että parhaillaan käytävissä kauppaneuvotteluissa ja tukemaan samoin WTO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten UNCTAD, YK:n tasa-arvojärjestö ja ILO, välisen yhteistyön kohentamista pyrittäessä edistämään osallistavaa kansainvälistä kauppaa, naisten oikeuksia ja tasa-arvoa;

35.  kehottaa komissiota tukemaan kansainvälisiä toimia sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi kauppapolitiikkaan ja sellaisiin ohjelmiin kuin ITC:n She Trades -aloite, jonka tavoitteena on tuoda markkinoille miljoona naisyrittäjää vuoteen 2020 mennessä(30), ja kannustaa tältä osin sukupuolitietoisiin politiikkoihin ja ohjelmiin liittyvien parhaiden käytäntöjen kansainvälistä vaihtoa WTO:n, ITC:n ja YK:n kaltaisissa organisaatioissa ja elimissä;

36.  kehottaa komissiota vahvistamaan vapaakauppasopimuksissa yritysten yhteiskuntavastuuta ja due diligence -velvoitteita yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n due diligence -ohjeiden mukaisesti; kehottaa unionia lujittamaan vapaakauppasopimuksissa yritysten yhteiskuntavastuuta ja ottamaan due diligence -velvoitteet huomioon ja kannustaa WTO:ta ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon kauppapolitiikassaan; painottaa, että on tärkeää tarkastella tätä kysymystä myös muissa kansainvälisissä ja monenvälisissä järjestöissä ja muilla kansainvälisillä ja monenvälisillä foorumeilla, kuten YK:ssa, Maailmanpankissa ja OECD:ssä; muistuttaa pyytäneensä vuonna 2010, että yritykset julkistaisivat niiden yhteiskuntavastuuta koskevat tulokset, ja kehottaneensa ottamaan käyttöön kaikkia yrityksiä koskevat due diligence -vaatimukset sekä vakiinnuttamaan yhteiskuntavastuun käsitteen; on siksi tyytyväinen siihen, että suurten yritysten on vuodesta 2017 alkaen julkistettava muut kuin taloudelliset tiedot ja monimuotoisuutta koskevat tiedot muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin mukaisesti;

37.  painottaa tarvetta parantaa käytännesääntöjä, merkintöjä ja reilun kaupan järjestelmiä sekä varmistaa yhteensovittaminen kansainvälisten normien kanssa, joita ovat esimerkiksi yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, Global Compact -aloite ja OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille;

38.  pyytää unionia varmistamaan, että sen toimielinten kauppapolitiikasta ja -neuvotteluista vastaavilla sihteeristöillä on tietoa ja teknisiä valmiuksia, jotta ne voivat sisällyttää sukupuolinäkökulman koko neuvotteluprosessiin sen alusta aina sopimuksen soveltamiseen ja arviointiin asti; suhtautuu myönteisesti siihen, että komission kauppapolitiikan pääosaston rakenteeseen on nimitetty tasa-arvoasioiden yhteyspiste, jonka tehtävänä on seurata, otetaanko sukupuolikysymykset huomioon unionin kauppasopimuksissa, ja varmistaa sukupuolinäkökulman sisällyttäminen unionin kauppapolitiikkaan; kehottaa komissiota tarjoamaan sukupuolikysymyksiä koskevaa koulutusta tai hyödyntämään esimerkiksi UNCTADin antamaa koulutusta, jotta virkamiehet ja neuvottelijat ovat tietoisia sukupuolten tasa-arvon ja kaupan kannalta tärkeistä kysymyksistä; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan palvelukseen naisia kauppaministeriöidensä kaikille tasoille; kehottaa WTO:n, Maailmanpankin, IMF:n ja ILO:n kaltaisia kansainvälisiä järjestöjä edistämään naisten yhtäläistä edustusta niiden sisäisissä rakenteissa, erityisesti johtavissa asemissa; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti toimiin sukupuolinäkökulmaa ja kauppaa käsittelevien säännöllisten keskustelujen ja toimenpiteiden järjestämiseksi sekä tukemaan niitä;

39.  kehottaa komissiota ja neuvostoa edistämään kauppasopimuksissa sitoutumista siihen, että lisätään naisten osallistumista päätöksentekoelimiin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla;

40.  kehottaa komissiota ja neuvostoa käymään kauppaneuvotteluja avoimesti, noudattamaan kattavasti muissa neuvotteluissa vahvistettuja hyviä käytäntöjä ja varmistamaan, että parlamentille tiedotetaan hyvissä ajoin ja säännöllisesti neuvottelujen kaikista vaiheista; kehottaa huolehtimaan sukupuolten tasapainosta neuvotteluryhmissä, jotta ne voivat ottaa täysin huomioon kauppasopimusten kaikki sukupuolinäkökulmat; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan kauppaa koskevien kuulemisten osallistavuuden sekä unionin että WTO:n tasolla siten, että kuullaan myös naisten oikeuksia edistäviä järjestöjä sekä ammattiyhdistyksiä, yrityksiä ja kansalaisyhteiskuntaa ja kehitysjärjestöjä, ja kehottaa lisäämään avoimuutta aloitteita tekevien ja neuvottelujen kannalta tärkeitä tietoa julkistavien unionin kansalaisten kannalta;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden kehitysyhteistyössä kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvon tavoitteeseen ja että tasa-arvo otetaan kattavasti huomioon kaikissa avustusohjelmissa, etenkin kauppaa tukevan avun strategiaan liittyvissä ohjelmissa; kehottaa unionia osoittamaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ammattikoulutusta koskevien yhteistyöohjelmien käyttöön enemmän varoja; kehottaa komissiota tukemaan vähiten kehittyneitä maita taloudellisesti ja valmiuksien luomisen avulla ja pyrkimään näin lisäämään kaupan, kehityksen ja ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvo mukaan lukien, välistä johdonmukaisuutta; korostaa, että tullimaksujen alentamisesta johtuvaan verotulojen vähenemiseen on puututtava kestävän kehityksen toimintaohjelman ja sen rahoituksen yhteydessä;

42.  kehottaa komissiota edistämään naisyrittäjyyttä kehitysmaissa keskittyen erityisesti maihin, joissa naisilla on miehiä rajoitetummat mahdollisuudet saada luottoja sekä hankkia infrastruktuuria ja tuotantoresursseja;

43.  kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta luoda oppisopimuskoulutusta edeltäviä koulutusohjelmia koulutuksen tarjoajille, työnantajille, työvoima-alan toimijoille ja muille alan sidosryhmille, jotta ne voivat verkostoitua vastaavien toimijoiden kanssa kaikkialla unionissa ja ottaa oppia monenlaisista onnistuneista ohjelmamalleista ja jotta loppujen lopuksi luodaan suotuisat edellytykset naisten osallistumiselle vapaakauppasopimusten tarjoamiin tilaisuuksiin;

44.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään yhdessä mukauttamaan toimiaan esimerkiksi koulutuksen ja ammattikoulutuksen alalla sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi vientialan työllistymismahdollisuuksien jakautumisen yhteydessä;

45.  kehottaa komissiota ja neuvostoa edistämään kauppasopimuksissa sitoutumista siihen, että toteutetaan kahdenvälisiä yhteistyötoimia, jotta parannetaan naisten valmiuksia ja edellytyksiä hyödyntää täysimääräisesti kauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia, ja tässä tarkoituksessa ja yhteistyön käynnistämiseksi ja helpottamiseksi perustetaan kauppaa ja tasa-arvoa käsittelevä sekakomitea ja että valvotaan sopimuksen soveltamista siten, että huolehditaan yksityisten sidosryhmien, kuten sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen alalla toimivien asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen, asianmukaisesta osallistumisesta ja varmistetaan yhteisöjen ja alojen laaja-alainen osallistuminen helposti saatavilla olevien kuulemisvälineiden välityksellä (esimerkiksi verkossa käytävät keskustelut) jäsenneltyjen vuoropuhelujen sijaan;

46.  kehottaa komissiota tutkimaan perusteellisemmin, miten unionin politiikoilla ja kauppasopimuksilla voidaan lisätä naisten taloudellisia vaikutusmahdollisuuksia ja naisten osallistumista STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) kaltaisilla aloilla ja miten voidaan poistaa sukupuolten väliset erot, jotka liittyvät uuden tekniikan saatavuuteen ja käyttöön;

º

º  º

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1.

(2)

EUVL L 130, 19.5.2017, s. 1.

(3)

EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107.

(4)

EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 31.

(5)

EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 94.

(6)

EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 38.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0218.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0203.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0235.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0073.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0298.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0330.

(13)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0354.

(14)

UNDP, Africa Human Development Report 2016, http://www.undp.org/content/dam/undp/library/corporate/HDR/Africa%20HDR/AfHDR_2016_lowres_EN.pdf?download.

(15)

OECD:n tekninen raportti ”Enhancing Women’s Economic Empowerment through Entrepreneurship and Business Leadership in OECD Countries”, http://www.oecd.org/gender/Enhancing%20Women%20Economic%20Empowerment_Fin_1_Oct_2014.pdf.

(16)

International Forum on Women and Trade, Bryssel, kesäkuu 2017, http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1632.

(17)

WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin täysistunto, ”Trade as a vehicle of social progress: The gender perspective", Geneve, kesäkuu 2016, https://www.wto.org/english/forums_e/parliamentarians_e/ipuconf2016_e.htm.

(18)

WTO:n täysistunto, ”What future for the WTO? Trade and Gender: Empowering Women through Inclusive Supply Chains", Geneve, heinäkuu 2015, https://www.wto.org/english/tratop_e/devel_e/a4t_e/global_review15prog_e/global_review15prog_e.htm.

(19)

UNCTADin verkkosivusto, http://unctad.org/en/Pages/DITC/Gender-and-Trade/Trade,-Gender-and-Development.aspx.

(20)

International Centre for Trade and Sustainable Development (ICTSD), keskusteluasiakirja ”The Gender Dimensions of Global Value Chains” (syyskuu 2016), https://www.ictsd.org/sites/default/files/research/the_gender_dimensions_of_global_value_chains_0.pdf.

(21)

https://www.ictsd.org/sites/default/files/research/the_gender_dimensions_of_services.pdf.

(22)

http://progress.unwomen.org/en/2015/pdf/unw_progressreport.pdf.

(23)

https://wideplus.org/2017/06/25/wide-gender-and-trade-position-paper-is-available/.

(24)

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/571388/IPOL_STU(2016)571388_EN.pdf.

(25)

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/IDAN/2015/549058/EXPO_IDA(2015)549058_EN.pdf.

(26)

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/june/tradoc_155632.pdf.

(27)

Sukupuolinäkökulman huomioon ottavien ennakkoarviointien tekeminen kaupan uudistusten naisille tuottaman hyödyn maksimoimiseksi, http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/presspb2016d7_en.pdf.

(28)

OECD:n tausta-asiakirja ”Enhancing Women’s Economic Empowerment through Entrepreneurship and Business Leadership in OECD Countries” (2014) http://www.oecd.org/gender/Enhancing%20Women%20Economic%20Empowerment_Fin_1_Oct_2014.pdf

(29)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5. heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s, 23).

(30)

http://www.intracen.org/itc/women-and-trade/SheTrades/.


PERUSTELUT

Kauppa ei ole sukupuolineutraalia, ja kauppapolitiikalla on sukupuolikohtaisia vaikutuksia. Euroopan parlamentin mietinnöissä parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta (2015/2038(INI)) ja kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin tuotiin esiin useimmat kauppapolitiikkaan liittyvät sukupuolikysymykset.

Kauppa- ja investointisopimusten vaikutukset kohdistuvat eri tavalla naisiin ja miehiin sukupuolten rakenteellisen eriarvoisuuden vuoksi. Naiset saavat pienempää palkkaa, ja sukupuolten palkkaerot ovat maailmanlaajuisesti yhä merkittäviä. Sukupuolten tasa-arvoa ei ole saavutettu missään maassa. Lisäksi naiset ja miehet toimivat taloudessa eri aloilla. Naisten enemmistö työskentelee esimerkiksi maataloudessa, epävirallisella ja palkattomalla hoiva-alalla tai kausityöntekijöinä. Näiden työntekijöiden osuus koko maailman taloudesta on huomattava, mutta he ovat edelleen näkymättömiä kauppapolitiikassa, ja nykyiset kauppa- ja investointikäytännöt vaikuttavat eniten juuri heihin.

Sukupuolten tasa-arvo on yleismaailmallinen tavoite, joka sisältyy kansainvälisiin välineisiin, kuten YK:n peruskirjaan, ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen (1984) ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen (CEDAW-sopimus, 1979). Unioni on perussopimuksissaan ja myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa sitoutunut vankasti edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja varmistamaan sen. Kuten muidenkin unionin toimintapolitiikkojen, myös kauppapolitiikan on edistettävä YK:n asettamia laajempia tavoitteita kuten kestävän kehityksen tavoitteita. Tämä koskee erityisesti tavoitetta 5, jonka mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteella on laaja-alainen ulottuvuus, ja se vaikuttaa kaikkien muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

Unionin kauppapolitiikka

Komissio on edistynyt joillakin aloilla sukupuolten tasa-arvon sisällyttämisessä unionin toimintapolitiikkaan. Kauppapolitiikka on kuitenkin jätetty pitkälti tämän prosessin ulkopuolelle, eikä kauppapolitiikan pääosasto käsittele järjestelmällisesti sukupuolten tasa-arvon kannalta keskeisiä kysymyksiä. Uusiin kauppasopimuksiin sisällytetään kyllä kestävyyttä koskeva luku mutta ihmisoikeudet jätetään niistä pois eivätkä kestävyyttä koskevat sitoumukset ole sitovia toisin kuin kaupalliset sitoumukset. Unioni vaikuttaa olevan kiinnostuneempi kauppojen tekemisestä kuin kestävän kaupan varmistamisesta ja ihmisoikeuksien suojelusta. Tämä on kiireellinen kysymys, etenkin kun otetaan huomioon uudet kauppasopimukset, joita unioni parhaillaan ratifioi tai joista se neuvottelee, kuten Kanadan ja EU:n välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA), transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) ja palvelukauppasopimus (TiSA), jotka kattavat nyt palvelut, normit ja sääntelyn.

Tämä tarkoittaa sitä, että uusilla kauppasopimuksilla on suurempi vaikutus ihmisoikeuksiin, koska niiden soveltamisala on laajempi kuin aiemmilla sopimuksilla. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset käyvät yhä ilmeisemmiksi, mikä vaatii ympäristösopimusten päättäväisempää ja nopeampaa täytäntöönpanoa.

Unionin kauppapolitiikka kaventaa talouspolitiikan kattamaan vain BKT:n nousun ja viennin kasvun. Se perustuu talouspoliittiseen teoriaan, jossa palkaton hoivatyö ja suvun jatkaminen ovat näkymättömiä. Esittelijät ovat sitä mieltä, että kauppapolitiikalla on pyrittävä kaventamaan sosioekonomisia eroja ja että sukupuolten välinen eriarvoisuus on yksi näistä keskeisistä eroista.

Nykyinen uusliberalistinen malli ei ole ainoa mahdollinen kehys, jonka mukaisesti kauppasopimuksia voidaan laatia. Tosiasiassa se vahingoittaa kestävää kehitystä sekä ihmisoikeuksia ja niiden osana naisten oikeuksia. Tämä päätelmä perustuu laajaan empiiriseen tutkimukseen, josta vapaakauppasopimusten vaikutukset käyvät ilmi.

Esittelijöiden tapaan yhä useammat kansalaisjärjestöt ja kansainvälisten laitosten ja tiedeyhteisön asiantuntijat ovat erittäin huolestuneita unionin nykyisestä kauppapolitiikasta.

Esittelijöiden järjestämä naisten ja tyttöjen oikeuksien parissa toimivien järjestöjen edustajien perusteellinen kuuleminen toi korostetusti esiin, että kansalaisyhteiskunnan on tärkeää osallistua sekä monenvälisiin että kahdenvälisiin kauppaneuvotteluihin. Kansalaisyhteiskuntaa olisi kuultava myös kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneissa, ja nämä olisi suoritettava ennen kuin neuvosto antaa komissiolle neuvotteluvaltuudet, jotta saadaan tietoja sekä valtuutusta että neuvotteluja varten ja asian käsittely on edustavaa ja sukupuolten tasa-arvon huomioon ottavaa.

 Esittelijöiden tarkoituksena on antaa konkreettisia suosituksia siitä, miten unioni voisi ja miten sen pitäisi lujittaa sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvoon liittyviin kysymyksiin. Lisäksi niissä kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolten tasa-arvo kaikkeen toimintapolitiikkaansa, myös kauppapolitiikkaan, ja varmistamaan muun muassa, että kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta (CEDAW-sopimus) todella noudatetaan. Unionin on pikaisesti ratifioitava CEDAW-sopimus. ILOn normien, mukaan lukien kotitaloustyöntekijöitä koskeva yleissopimus nro 189 ja perheenhuoltovelvollisuuksia omaavia työntekijöitä koskeva yleissopimus nro 156, olisi oltava osa kaikkia unionin kauppasopimuksiin sisältyviä ihmisoikeusriitojen ratkaisu- ja seurantamekanismeja.

Sukupuolinäkökulman ja asiantuntemuksen puuttuminen kauppasopimuksia koskevista neuvotteluista ja vaikutustenarvioinneista on korjattava, ja naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavien ryhmien ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen seurantamekanismeihin olisi taattava ja sen olisi oltava avointa.

Kauppa ja sukupuoli eri aloilla

Erilaiset sukupuolikohtaiset vaikutukset voivat olla positiivisia tai negatiivisia, mikä riippuu tilanteesta ja olosuhteista mutta ennen muuta siitä, onko kaupalliset toimet suunniteltu ja toteutettu siten, että kyseisten kansantalouksien sukupuolittunut rakenne otetaan huomioon.

Tietyt alat ovat tärkeitä kauppapolitiikan kannalta. Näitä ovat palvelut, valmistusteollisuus, maatalous, vaatetusteollisuus sekä teollis- ja tekijänoikeudet, ja kaikilla aloilla voidaan havaita sukupuolikohtaisia syitä ja vaikutuksia.

Esimerkiksi elintarvikealalla on sukupuolikohtaisia kulutusvaikutuksia, koska naisilla on usein päävastuu ruoan ostamisesta ja valmistamisesta lapsille ja perheelle. Maapallon eteläosissa naisilla on erityisen suuri rooli maataloudessa ja elintarvikkeiden tuotannossa. Naispuolisten pienviljelijöiden osuus on vähintään puolet Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Etelä-Aasian maataloustuotannosta, ja naisten määrä on saattanut kasvaa viime vuosina, sillä maatalouden naisistuminen on yleinen kehityssuunta. Samaan aikaan on olemassa riski, että pienimuotoinen viljely ei kykene kilpailemaan vapautetuilla kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla.

Kauppa- ja kehityspolitiikkaa olisi uudistettava, jotta paikallista tuotantoa tukemalla varmistetaan elintarviketurvan lisäksi elintarvikeomavaraisuus sen sijaan, että ne vaarantuvat. Tämä on tärkeää, sillä ilman lisätoimia ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat suoraan ja katastrofaalisesti useiden miesten ja naisten mahdollisuuksiin hallita elintarvike- ja vesivarojaan, saada pysyvä asunto, puhdasta ilmaa ja perusterveydenhuoltoa. Monissa maailman osissa vaikutukset ovat jo tuntuvia, ja ne ovat sukupuolittuneita, eli ne vaikuttavat naisiin ja miehiin eri tavoin.

Ylikansallinen kauppapolitiikka vaikuttaa myös hallitusten menoihin ja peruspalvelujen tarjontaan. CETA- ja TiSA-sopimusten kaltaisten kauppasopimusten yhteydessä vanhuksille suunnattujen terveyspalveluiden vapauttaminen vaikuttaa enemmän naisiin kuin miehiin, koska naiset elävät yleensä pitempään kuin miehet mutta ovat köyhempiä ja koska naisilla on iäkkäinäkin suurempi rooli toisista perheenjäsenistä huolehtimisessa.

Jos siis palvelukaupalle ei määritellä asianmukaisia puitteita ja säännöksiä, se voi vaikuttaa kielteisesti sukupuolten tasa-arvoon, etenkin koska se vaikuttaa palkattoman hoivatyön jakautumiseen. Kauppasopimusten vaikutukset julkiseen sektoriin etenkin koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaalityön alalla kohdistuvat eniten juuri naisiin, sillä 70 prosenttia julkisen sektorin työntekijöistä on naisia. Palveluiden vapauttaminen ja yksityistäminen (joiden vuoksi lastenhoito kallistuu, vanhus- ja vammaispalveluja vähennetään, sairaaloita yksityistetään ja suljetaan) johtavat siihen, että valtioperusteisten oikeuksien tilalle tulee markkinalähtöisiä, yksilöllisiä oikeuksia, joihin vain tietyllä kansanosalla on varaa ja joiden ulkopuolelle vähävaraisemmat kansalaiset jäävät.

Kauppapolitiikan piiriin kuuluvat sektorit osallistuvat ihmisoikeuspyrkimyksiin. Vesi- ja jätevesihuollon, koulutuksen ja terveydenhuollon (etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet) kaltaisten palvelujen yksityistämisellä olisi valtava vaikutus yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, naisiin, vähemmistöihin, maahanmuuttajiin, vammaisiin, lapsiin, alkuperäisväestöön, hlbtiq-henkilöihin ja vanhuksiin. Turvallinen mahdollisuus saada abortti ja perhesuunnitteluun liittyviä tietoja, palveluita ja hyödykkeitä antaa yksityishenkilöille ja pariskunnille mahdollisuuden päättää, haluavatko he lapsia ja milloin ja kuinka monta. Perhesuunnittelulla on merkitystä koulutukseen pääsyn ja ihmisarvoisen palkatun työn saannin kannalta.

YK:n väestörahaston vuosikertomus vuodelta 2013 sisältää tärkeitä päätelmiä ihmisoikeuksien, seksuaali- ja lisääntymisterveyden, väestökehityksen, köyhyyden vähentämisen ja talouskehityksen keskinäisistä yhteyksistä. Esittelijät korostivat myös hlbtiq-henkilöiden eriarvoisuutta terveydenhuollon ja palvelujen piiriin kuulumisen osalta.

Globaali terveys tunnustetaan perusihmisoikeudeksi, ja siitä on tultava kauppasopimusten sitova osatekijä. Ihmisoikeuksia ei saisi pitää tullien ulkopuolisina kaupan esteinä vaan välineenä, jolla luodaan vaurautta, tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Unionin kauppasopimuksilla olisi kannustettava ja autettava valtioita sääntelemään ja tarjoamaan sosiaaliturvaa.

Tässä yhteydessä on aiheellista mainita, että eri välineistä kuten vaikutustenarvioinnista ja kaupan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnista voi olla hyötyä arvioitaessa kauppapolitiikan vaikutusta sosiaalisiin oikeuksiin ja ihmisoikeuksiin. Toinen kauppaan liittyvä väline on unionin yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) ja GSP+, jotka tarjoavat kehitysmaille tullietuuksilla tuetun pääsyn unionin markkinoille ja joihin sisältyy ihmisoikeussäännöksiä. Lisäksi sukupuolen mukaan eritellyt ja moniperusteista lähestymistapaa noudattaen laaditut tilastot ovat keskeinen väline toimintapoliittisen syklin kaikissa vaiheissa. On tärkeä saada tarkkaa tietoa siitä, millä tavalla kauppasopimusten vaikutukset eri yhteiskuntaluokkien naisiin ja miehiin poikkeavat toisistaan.

Kun tilannetta tarkastellaan sukupuolten tasa-arvon alaa koskevien kansainvälisten sitoumusten ja unionin ympäripyöreiden tavoitteiden ulkopuolella feministisestä näkökulmasta, joka perustuu naisten ja tyttöjen lisäksi kaikkia ihmisiä koskevaan oikeudenmukaisuuteen, on selvää, että talouspolitiikan, kaupan ja investointien tavoitteena on huolehtia kaikkien toimeentulosta, ympäristöstä ja ekosysteemeistä sekä sosiaalisista ja inhimillisistä resursseista. Tällaisen talouspolitiikan on katettava myös hoivatyö ja lapsiin liittyvä työ. Taloutta ei voida hallita kasvun, kilpailun ja tehokkuuden kapea-alaisilla periaatteilla, jotka nyt hallitsevat kauppapolitiikkaa. Unionin kauppapolitiikkaa on uudenaikaistettava ja arvioitava uudelleen feministisemmästä näkökulmasta.


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.11.2017)

sukupuolten välisestä tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa

sukupuolten tasa-arvosta EU:n kauppasopimuksissa

(2017/2015(INI))

Valmistelija: Lola Sánchez Caldentey

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavia kansainvälisen kaupan valiokuntaa sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:

A.  toteaa, että sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen on sisällytetty kaikkiin Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2015 kestävän kehityksen tavoitteisiin ja on lisäksi itsenäinen tavoite; ottaa huomioon, että kaupan ja sen vapauttamisen vaikutukset naisiin ja miehiin ovat hyvin erilaisia, mikä saattaa olla kielteinen tekijä ja johtaa sukupuoliroolien, sukupuolten välisten suhteiden ja eriarvoisuuden muuttumiseen perustavalla tavalla; toteaa, että kauppapolitiikka vaikuttaa naisiin eteläisellä pallonpuoliskolla eri tavoin kuin naisiin pohjoisella pallonpuoliskolla; katsoo, että kansallisten viranomaisten tehtävä on ottaa käyttöön asiaankuuluvat menettelyt, jotta naiset voisivat saada paremmin hyötyä kaupan vapauttamisen myönteisistä vaikutuksista;

B.  toteaa, että naisten voimaannuttaminen, heidän oikeuksiensa edistäminen ja heidän resurssien hyödyntämismahdollisuuksiensa suojeleminen voi nopeuttaa kehitystä; toteaa, että kauppasopimukset, joista puuttuu tämä erityinen painopiste, voivat asettaa naiset entistä heikompaan asemaan heidän jo ennestään heikon yhteiskunnallisen asemansa takia tai lisätä eriarvoisuutta ja vaarantaa ihmisten toimeentulon yleensä;

C.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklassa todetaan, että ”unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa”; toteaa, että SEUT 207 ja 208 artiklan mukaan unionin yhteistä kauppapolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa ”harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti”; toteaa, että nämä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa vahvistetut periaatteet ovat seuraavat: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen; ottaa huomioon, että EU:n kauppapolitiikka on tärkeä osa yhdennettyä kestävän kehityspolitiikan toimintakehystä ja että painokas sukupuolinäkökulma ja naisten oikeuksia koskevien yleissopimusten täytäntöönpanon valvonta ovat näin ollen olennaisia tekijöitä tällaisessa kehyksessä sosiaalisten ja taloudellisten toimenpiteiden yhdistämiseksi ja oikeudenmukaisemman ja kaikkia hyödyttävän lopputuloksen takaamiseksi;

D.  toteaa, että uusien kauppasopimusten hyväksyminen maailman muiden maiden ja/tai alueiden kanssa voi johtaa työllisyyden painopisteiden muuttumiseen ja vientiin suuntautuneiden työpaikkojen menettämiseen; toteaa, että tämä vaikuttaa erityisesti naisiin, koska vientiin liittyvät alat ovat usein naisvaltaisia;

E.  toteaa, että naiset tekevät yli 40 prosenttia maataloustyöstä eteläisellä pallonpuoliskolla ja että naisviljelijät ovat useimmiten pien- tai kotitarveviljelijöitä, joilla ei ole mahdollisuuksia saada tarpeeksi tietoa, lainoja tai maata tai osallistua verkostoihin voidakseen kilpailla menestyksekkäästi maailmanmarkkinoilla;

F.  toteaa, että eteläisen pallonpuoliskon maat ovat kansallisissa talousarvioissaan riippuvaisia tuontitulleista saamistaan tuloista; toteaa, että arvonlisäveron (ALV) nostaminen tämän tulonmenetyksen kompensoimiseksi muodostaa naisille ja heidän perheilleen taloudellisen lisäesteen;

G.  toteaa, että naiset työskentelevät miehiä useammin huonopalkkaisissa, heikosti arvostetuissa ja epävarmoissa työpaikoissa kaikilla aloilla ja hyötyvät siten todennäköisesti miehiä vähemmän kaupan vapauttamisen prosesseista; toteaa, että naisia, joiden katsotaan olevan heikommassa neuvotteluasemassa, usein riistetään kilpailuetuna globaalissa taloudessa;

1.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:n ulkoisessa toiminnassa otetaan täysin huomioon ja toteutetaan kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoite 5 sukupuolten tasa-arvosta sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva toimintasuunnitelma 2016–2020 (GAP II) ja naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä koskeva strateginen toimintaohjelma 2016–2019; kehottaa toteuttamaan kehityskeskeistä ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa kauppapolitiikkaa, jossa taataan kauppakumppanien väliset tasavertaiset neuvottelut;

2.  panee huolestuneena merkille, että kaupan ja sukupuolen välisen suhteen arvioinnin tiellä on yhä esteitä monesta syystä, joista yksi on tietojen puute; painottaa, että on tarpeen ymmärtää paremmin kauppasopimuksiin liittyvää sukupuolten välistä dynamiikkaa, mikä edellyttää sukupuolen mukaan eriteltyjen tilastojen käyttämistä kyseisen talouden jokaisella osa-alueella;

3.  painottaa, että kaupan vaikutusten arvioinnissa käytettävien tietojen olisi oltava alakohtaisia, koska kaupan vapauttamisen vaikutukset ovat erilaisia eri aloilla; toteaa, että se saattaa vaikuttaa kielteisesti naisiin maatalouden ja elintarviketuotannon kaltaisilla aloilla; toteaa, että vaikka naisia on maailman elintarviketuotannossa enemmän (50–80 %), naiset omistavat alle 20 prosenttia maasta, ja että maankäyttöä koskevien kaupallisten vaatimusten lisääminen näin ollen myös hankaloittaa köyhien naisten mahdollisuuksia hankkia tai pitää itsellään maata turvallisesti ja oikeudenmukaisesti;

4.  muistuttaa tarpeesta lisätä johdonmukaisuutta toisiinsa tiiviisti liittyvien eri politiikanalojen, kuten kaupan, kehityksen, ulkoasioiden, työllisyyden, muuttoliikkeen ja sukupuolten tasa-arvon välillä;

5.  kehottaa komissiota päivittämään strategiansa ”Kaikkien kauppa” ja sisällyttämään siihen selkeämmän sukupuolinäkökulman; korostaa, että on tärkeää sisällyttää sukupuolten tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen EU:n tulevaan kauppastrategiaan;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan entisestään johdonmukaisuutta yhtäältä kauppa- ja investointipolitiikan ja toisaalta ihmisoikeuksia, kehitystä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja sitoumusten välillä; korostaa, että nykyisiä mekanismeja (esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen (CEDAW-sopimus) kuuluvia sekä kauppapoliittista tarkastelumekanismia) ja välineitä (kuten kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointia (SIA), kaupan sukupuolivaikutusten arviointeja (GTIA) ja köyhyyden ja sosiaalisten vaikutusten analysointia (PSIA)) olisi käytettävä kauppa- ja investointipolitiikkojen ja -sopimusten vaikutusten seuraamiseksi sukupuolikysymysten kannalta; kehottaa komissiota analyyseissaan näiltä osin tukemaan vähiten kehittyneitä maita (LDC) taloudellisesti ja valmiuksien kehittämisen avulla;

7.  pitää tärkeänä sukupuolikysymyksiä koskevan analyysin ja perspektiivien parantamista EU:n kauppa- ja investointipolitiikassa sekä niiden sisällyttämistä kansainvälisten rahoituslaitosten, lahjoittajien ja hallitustenvälisten järjestöjen valmiuksien kehittämistä koskeviin kauppaohjelmiin ennakkoanalysoinnilla, seurannalla ja pakollisilla jälkiarvioinneilla, jotta eri kauppatoimenpiteiden ja -välineiden mahdolliset kielteiset vaikutukset sukupuolikysymysten kannalta voidaan ehkäistä, mukaan lukien vaikutukset maan jakamiseen, elintarviketurvaan, työpaikkojen painopisteiden muuttumiseen ja/tai menettämiseen ja mahdollisiin muuttovirtoihin sukupuolinäkökulmasta; korostaa tarvetta tehdä pakollisia ja säännöllisiä arviointeja sukupuolten tasavertaisuuden alalla unionissa ja kehitysmaissa saavutetusta edistyksestä sekä epäonnistumisista tällä alalla; korostaa, että kaupan sukupuolivaikutusten kattava analyysi ei saisi rajoittua työllisyysvaikutuksiin vaan että siinä pitäisi keskittyä myös kulutukseen ja julkisten palvelujen tarjoamiseen kohdistuviin vaikutuksiin;

8.  kehottaa komissiota varmistamaan, että YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 16 ja 17 artiklaa noudatetaan täysimääräisesti EU:n kauppakumppanimaissa sukupuoleen perustuvan eriarvoisuuden torjumiseksi sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien alalla;

9.  toteaa jälleen, että on äärimmäisen tärkeää taata laadukkaiden sosiaalipalvelujen saatavuus kaikille; kehottaa EU:ta varmistamaan, että sen kauppa- ja investointipolitiikalla ei estetä valtioita puolustamasta ihmisoikeuksia tai aiheuteta suhteettomia vaikutuksia heikommassa asemassa oleville ryhmille, mukaan lukien naisille; kehottaa EU:ta varmistamaan, etteivät kauppa- ja investointisopimukset johda julkisten palvelujen yksityistämiseen, joka voisi johtaa sukupuolten eriarvoisuuteen; korostaa, että sosiaalipalvelujen tuottaminen julkisesti on erityisen tärkeää sukupuolten tasa-arvon kannalta, koska kyseisten palvelujen saatavuuden ja laadun muuttuminen johtaa epätasaiseen sukupuolijakaumaan palkattomassa hoivatyössä; painottaa näin ollen, että vesi- ja jätevesihuollon, koulutuksen ja terveydenhuollon (mukaan lukien naisten mahdollisuus saada seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevia palveluja) kaltaiset palvelut ja hyödykkeet olisi taattava aina ja yleismaailmallisesti;

10.  korostaa, että hallitusten on ylläpidettävä kykyään osoittaa resursseja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen, jotta yhteiskunnille voidaan taata osallistava ja kestävä tulevaisuus; pitää tässä yhteydessä kestävän kehityksen tavoitteen 17.15 mukaisesti äärimmäisen tärkeänä kunnioittaa kumppanimaiden demokraattista toimintaa, kun ne tekevät omaan kansalliseen tilanteeseensa sopivia säädöksiä ja päätöksiä, vastaavat väestönsä tarpeisiin ja täyttävät ihmisoikeusvelvoitteensa ja muut kansainväliset sitoumuksensa, myös sukupuolten tasa-arvon suhteen; pitää tärkeänä varmistaa, että EU:n kauppa- ja investointimekanismit tai teollis- ja tekijänoikeuslausekkeet EU:n kauppasopimuksissa eivät vaaranna yksittäisten hallitusten mahdollisuuksia muuttaa lakejaan ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi; toteaa, että rinnakkaislääkkeiden tuotannon kieltäviin patentteihin liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevilla säännöksillä voi olla merkittävä vaikutus erityisesti naisten terveyttä koskeviin vaatimuksiin ja että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia säännöksiä on käytetty kauppasopimuksissa suojelemaan lääkealan suuryrityksiä ja rajoittamaan halpojen rinnakkaislääkkeiden tuotantoa; korostaa, että kyseiset edulliset olennaislääkkeet ovat erityisen tärkeitä naisille; pitää tässä yhteydessä tärkeänä ottaa huomioon kauppasopimusmekanismeihin, kuten sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun ja investointituomioistuinjärjestelmään, mahdollisesti sisältyvät riskit, jotka voivat vaarantaa yksittäisten hallitusten mahdollisuudet muuttaa lakejaan siten, että niihin sisältyy toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja niillä parannetaan sosiaalipalveluja, työelämän normeja ja kuluttajien oikeuksiin liittyviä säännöksiä;

11.  toteaa, että ilmastonmuutos- ja ympäristövaikutukset jakautuvat erityisesti kehitysmaissa usein epätasaisesti naisten ja miesten kesken ja vaikuttavat ennen kaikkea naisiin, mikä saattaa haitata kestävän kehityksen tavoitteen 5 saavuttamista entistetään; korostaa, että EU:n kauppapolitiikkaan on sisällytettävä johdonmukaisesti ja kattavasti kestävän kehityksen tavoite 13 b, joka koskee sellaisten naisiin keskittyvien mekanismien edistämistä, joilla lisätään tietoisuutta tehokkaasta ilmastonmuutokseen liittyvästä suunnittelusta ja hallinnasta vähiten kehittyneissä maissa ja joilla tuetaan kansallisia toimia Pariisin sopimuksen noudattamiseksi, kun muistetaan, että naiset ovat ensimmäisiä, jotka tuntevat ilmastonmuutoksen vaikutukset;

12.  muistuttaa tarpeesta estää kauppasopimusten teollisuus- ja tekijänoikeuslausekkeiden mahdolliset kielteiset vaikutukset naisten terveyteen ja naisten elintarvikeomavaraisuuteen lääkkeiden saatavuuden rajoittamisen ja siementen yksityistämisen kautta;

13.  pitää tärkeänä tehostaa naisten osallistumista päätöksentekoon ja myös kauppapolitiikkaan ja -neuvotteluprosesseihin kaikilla tasoilla sukupuolinäkökohtien ottamiseksi paremmin huomioon sekä uusien mahdollisuuksien tuomien etujen hyödyntämiseksi ja kehitysmaiden naisten voimaannuttamiseksi kaupan myötä;

14.  muistuttaa, että kaikkien EU:n kauppasopimusten olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa tehokkailla ja toteuttamiskelpoisilla mekanismeilla, kuten erityisellä välineellä, jolla valvotaan sukupuolten tasa-arvon, sukupuolinäkökulman virtaviivaistamisen ja naisten oikeuksien kunnioittamisen toteutumista;

15.  toteaa, että EU:n yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP) ja etenkin GSP+-järjestelmää voitaisiin parantaa kytkemällä taloudellisia kannustimia keskeisten ihmisoikeuksia koskevien yleissopimusten konkreettiseen hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon;

16.  pitää myönteisenä viime vuosina saavutettua edistystä Bangladeshin kestävyyssopimuksen, EU:n puutavara-asetuksen (asetus (EU) N:o 995/2010) ja konfliktialueiden mineraaleista annetun EU:n asetuksen (EU) 2017/821) hyväksymisen myötä; kehottaa komissiota laajentamaan due diligence -velvoitteita koskevia sitovia kehyksiä muille aloille, jotta varmistetaan, että EU ja sen kaupan alan toimijat ja operaattorit noudattavat velvoitetta ihmisoikeuksien ja kaikkein korkeimpien sosiaalisten normien kunnioittamisesta myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä;

17.  painottaa, että kotitarvemaataloudessa työskentelevät naiset kohtaavat elintarvikeomavaraisuuden ylläpitämisessä lisäesteitä, jotka johtuvat uusien kasvilajikkeiden vahvasta suojasta kauppasopimuksiin sisältyvän uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (UPOV-yleissopimus) kautta;

18.  korostaa, että EU:n maataloustuonti saattaa alihinnoittelun takia heikentää perinteisten pientilojen asemaa ja siten vaarantaa naisten toimeentulon.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

13

6

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Maurice Ponga, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Eleftherios Synadinos, Eleni Theocharous, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Thierry Cornillet, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Brian Hayes, Florent Marcellesi, Paul Rübig

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

13

+

ALDE

Thierry Cornillet, Paavo Väyrynen

EFDD

Ignazio Corrao

GUE/NGL

Lola Sánchez Caldentey

NI

Eleftherios Synadinos

S&D

Enrique Guerrero Salom, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Elly Schlein

VERTS/ALE

Maria Heubuch, Florent Marcellesi

6

-

EFDD

Mireille D’Ornano

PPE

Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Maurice Ponga, Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská

3

0

ECR

Eleni Theocharous

PPE

Frank Engel, Brian Hayes

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.1.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

45

4

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Heinz K. Becker, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Salvatore Cicu, Anna Maria Corazza Bildt, Eleonora Forenza, Iratxe García Pérez, Arne Gericke, Karoline Graswander-Hainz, Anna Hedh, Mary Honeyball, France Jamet, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Jude Kirton-Darling, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Patricia Lalonde, Bernd Lange, Florent Marcellesi, David Martin, Anne-Marie Mineur, Angelika Mlinar, Sorin Moisă, Angelika Niebler, Maria Noichl, Artis Pabriks, Marijana Petir, João Pimenta Lopes, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Helmut Scholz, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Catherine Bearder, Goffredo Maria Bettini, Izaskun Bilbao Barandica, Linnéa Engström, Lívia Járóka, Seán Kelly, Edouard Martin, Clare Moody, Branislav Škripek, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pilar Ayuso, Jakop Dalunde, José Inácio Faria, Dariusz Rosati, Sven Schulze, Miguel Urbán Crespo


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

45

+

ALDE

Izaskun Bilbao Barandica, Patricia Lalonde, Angelika Mlinar

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Malin Björk, Eleonora Forenza, Anne-Marie Mineur, João Pimenta Lopes, Helmut Scholz, Miguel Urbán Crespo

PPE

Pilar Ayuso, Salvatore Cicu, Anna Maria Corazza Bildt, José Inácio Faria, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Seán Kelly, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Sorin Moisă, Angelika Niebler, Dariusz Rosati, Tokia Saïfi, Sven Schulze, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Jarosław Wałęsa, Iuliu Winkler

S&D

Maria Arena, Goffredo Maria Bettini, Vilija Blinkevičiūtė, Iratxe García Pérez, Karoline Graswander-Hainz, Anna Hedh, Mary Honeyball, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, David Martin, Edouard Martin, Clare Moody, Maria Noichl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández

VERTS/ALE

Jakop Dalunde, Linnéa Engström, Florent Marcellesi, Ernest Urtasun, Monika Vana

4

-

ECR

Arne Gericke, Branislav Škripek, Jan Zahradil

PPE

Artis Pabriks

5

0

ALDE

Catherine Bearder

ENF

France Jamet

PPE

Heinz K. Becker, Marijana Petir, Michaela Šojdrová

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 2. maaliskuuta 2018Oikeudellinen huomautus