VÄLIAIKAINEN MIETINTÖ monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

7.11.2018 - (COM(2018)0322 – C8-0000/2018 – 2018/0166R(APP))

Budjettivaliokunta
Yhteisesittelijät: Jan Olbrycht, Isabelle Thomas, Janusz Lewandowski, Gérard Deprez
PR_Consent_InterimMod

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(COM(2018)0322 – C8-0000/2018 – 2018/0166R(APP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – Monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” (COM(2018)0321),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2018)0322) ja 2. toukokuuta 2018 annetut komission ehdotukset Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (COM(2018)0325, COM(2018)0326, COM(2018)0327 ja COM(2018)0328),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (COM(2018)0323),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita (COM(2018)0324),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselmat aiheista ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” ja ”Euroopan unionin omien varojen järjestelmän uudistaminen”[1],

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista[2],

–  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ratifioi Pariisin sopimuksen 4. lokakuuta 2016[3] ja neuvosto 5. lokakuuta 2016[4],

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antaman päätöslauselman 70/1 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2016,

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista[5],

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan väliaikaisen mietinnön, ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kannan tarkistuksina, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0358/2018),

A.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 311 artiklan mukaisesti unionin edellytetään huolehtivan siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat;

B.  ottaa huomioon, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoja oli ensimmäisen kerran vähemmän kuin edellisessä rahoituskehyksessä; ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen ja alakohtaisten säädösten myöhäinen hyväksyminen vaikutti erittäin kielteisesti uusien ohjelmien täytäntöönpanoon;

C.  toteaa, että monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä vastaamaan useisiin kriiseihin, uusiin kansainvälisiin sitoumuksiin ja uusiin poliittisiin haasteisiin, joita ei voitu ottaa huomioon ja/tai ennakoida rahoituskehystä hyväksyttäessä; toteaa, että tarpeellisen rahoituksen varmistamiseksi monivuotinen rahoituskehys vietiin äärirajoilleen muun muassa turvautumalla ennennäkemättömän paljon joustosäännöksiin ja erityisrahoitusvälineisiin, kun käytettävissä olleet liikkumavarat oli käytetty; huomauttaa, että unionin ensisijaisten tutkimus- ja infrastruktuuriohjelmien määrärahoja jopa leikattiin jo kaksi vuotta niiden hyväksymisen jälkeen;

D.  toteaa, että vuoden 2016 lopulla käynnistetty monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus osoittautui välttämättömäksi olemassa olevien joustosäännösten tarjoamien mahdollisuuksien laajentamisen kannalta mutta rahoituskehyksen enimmäismääriä ei kuitenkaan tarkistettu; toteaa, että sekä parlamentti että neuvosto suhtautuivat tarkistukseen myönteisesti;

E.  katsoo, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistaminen on ratkaiseva hetki 27‑jäsenisen unionin kannalta, koska se tarjoaa mahdollisuuden hyväksyä yhteinen pitkän aikavälin visio ja päättää tulevista poliittisista painopisteistä sekä unionin kyvystä toteuttaa ne; toteaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen olisi taattava unionille riittävä varat, jotta se voi tehostaa kestävää talouskasvua, tutkimusta ja innovointia, lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia, puuttua tehokkaasti muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin, torjua työttömyyttä, hellittämätöntä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, vahvistaa entisestään taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota, puuttua kestävyyttä, biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja ilmastonmuutosta koskeviin kysymyksiin, vahvistaa unionin turvallisuutta ja puolustusta, suojata sen ulkorajoja ja tukea naapurimaita;

F.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot eivät kykene ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita yksin, ja toteaakin, että pitäisi olla mahdollista määrittää Euroopan ”yhteistä hyvää” edustavia asioita ja arvioida, millä aloilla unionin rahoitus olisi kansallista rahoitusta tehokkaampaa, jotta vastaavat rahoitusvarat voitaisiin siirtää unionin tasolle ja näin vahvistaa unionin strategista merkitystä lisäämättä välttämättä julkisten menojen kokonaismäärää;

G.  ottaa huomioon, että 2. toukokuuta 2018 komissio esitti joukon säädösehdotuksia, jotka koskivat vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä ja unionin omia varoja, ja sen jälkeen se esitti säädösehdotuksia unionin uusien ohjelmien perustamisesta ja välineiden käyttöönotosta;

1.  korostaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen on taattava unionin vastuu ja valmiudet vastata tuleviin tarpeisiin, lisähaasteisiin ja uusiin kansainvälisiin sitoumuksiin sekä saavuttaa poliittiset prioriteettinsa ja tavoitteensa; korostaa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitusvajeeseen liittyviä vakavia ongelmia ja huomauttaa jälleen, että on tarpeen välttää aiempien virheiden toistuminen varmistamalla alusta alkaen vahva ja uskottava unionin talousarvio, joka hyödyttää kansalaisia seuraavan seitsenvuotisjakson aikana;

2.  katsoo, että komission ehdotukset vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omien varojen järjestelmästä ovat lähtökohta tuleville neuvotteluille; esittää kantansa näistä ehdotuksista odotettaessa neuvoston neuvotteluvaltuutusta, joka ei ole vielä saatavilla;

3.  korostaa, että komission ehdotus seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yleisen tason asettamisesta 1,08 prosenttiin 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulosta (1,11 prosenttia kun on otettu huomioon Euroopan kehitysrahaston osuus) merkitsee, että prosenttiosuutena bruttokansantulosta laskettuna taso on reaalisesti alempi kuin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen ehdotettu taso ei anna unionille mahdollisuutta täyttää poliittisia sitoumuksiaan ja vastata edessä oleviin tärkeisiin haasteisiin; aikoo tämän vuoksi käydä neuvotteluja välttämättömästä korottamisesta;

4.  ilmoittaa lisäksi vastustavansa vähennyksiä perussopimuksiin kirjattujen unionin pitkäaikaisten politiikkojen, kuten koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan, määrärahoihin; vastustaa erityisesti rajuja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon; vastustaa näin ollen ehdotusta vähentää Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) määrärahoja ottaen huomioon, että sen toiminta-aluetta on laajennettu ja siihen on sisällytetty neljä nykyistä sosiaalialan ohjelmaa, erityisesti nuorisotyöllisyysaloite;

5.  korostaa myös niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden olisi oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaikkien siihen liittyvien unionin politiikkojen perustana; toistaa tässä yhteydessä kantansa, että unionin on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly tässä mielessä selkeää ja näkyvää sitoumusta; pyytää näin ollen valtavirtaistamaan kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin unionin politiikkoihin ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aloitteisiin; painottaa myös, että kaikkien seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien ohjelmien olisi oltava Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisia; korostaa, että on tärkeää toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari syrjinnän, myös hlbti-henkilöitä koskevan syrjinnän, poistamisesta ja luoda vähemmistöjä, mukaan lukien romaneja, koskeva salkku, ja korostaa näiden toimien suurta merkitystä osallisuutta edistävää Eurooppaa koskevien unionin sitoumusten täyttämisen kannalta; korostaa, että täyttääkseen Pariisin sopimuksen mukaiset velvoitteensa unionin olisi korotettava osuutensa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vähintään 25 prosenttiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen menoista ja 30 prosenttiin mahdollisimman pian, viimeistään vuonna 2027;

6.  pitää tässä yhteydessä valitettavana, että vuosien 2014–2020 rahoituskehysasetuksen liitteenä olevasta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevasta yhteisestä lausumasta huolimatta tällä alalla ei ole saavutettu merkittävää edistystä ja että komissio ei ottanut sukupuolten tasa-arvon toteuttamista huomioon monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa; pitää erittäin valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on kokonaan sivuutettu monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa, ja pitää valitettavana selkeiden sukupuolten tasa-arvoa koskevien tavoitteiden, vaatimusten ja indikaattoreiden puuttumista asiaankuuluvia unionin politiikkoja koskevista ehdotuksista; kehottaa arvioimaan vuotuisissa talousarviomenettelyissä unionin poliitikkojen kokonaisvaikutuksia sukupuolten tasa‑arvoon ja ottamaan nämä vaikutukset täysin huomioon (sukupuolitietoinen budjetointi); odottaa parlamentin, neuvoston ja komission uusivan sitoumuksensa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja seuraavan tämän toteutumista tehokkaasti myös monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin aikana;

7.  painottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen on perustuttava suurempaan vastuullisuuteen, yksinkertaistamiseen, näkyvyyteen, avoimuuteen ja tulosbudjetointiin; muistuttaa tässä yhteydessä, että tulevissa menoissa on painotettava enemmän suoritusta ja tuloksia ja niiden on perustuttava kunnianhimoisiin ja olennaisiin suoritustavoitteisiin sekä kattavaan ja yhteiseen eurooppalaisen lisäarvon määritelmään; ottaa huomioon edellä mainitut monialaiset periaatteet ja pyytää komissiota rationalisoimaan tulosraportointia, laajentamaan sen laadulliseksi lähestymistavaksi, johon sisältyy ympäristö- ja sosiaali-indikaattoreita, ja esittämään selkeää tietoa unionilla vielä ratkaistavanaan olevista tärkeimmistä haasteista;

8.  on tietoinen unionin kohtaamista vakavista haasteista ja kantaa täysin vastuunsa siitä, että varmistetaan hyvissä ajoin talousarvio, joka vastaa unionin kansalaisten tarpeita, odotuksia ja huolenaiheita; on valmis aloittamaan välittömästi neuvottelut neuvoston kanssa, jotta voidaan parantaa komission ehdotuksia ja suunnitella realistinen monivuotinen rahoituskehys;

9.  muistuttaa, että parlamentin kanta on jo esitetty selvästi 14. maaliskuuta 2018 ja 30. toukokuuta 2018 annetuissa päätöslauselmissa, joissa ilmaistaan sen poliittinen näkemys vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omista varoista; muistuttaa, että nämä päätöslauselmat hyväksyttiin erittäin suurella enemmistöllä, mikä osoittaa, että parlamentti on yhtenäinen ja valmis tuleviin neuvotteluihin;

10.  odottaa näin ollen, että monivuotinen rahoituskehys asetetaan neuvoston poliittisen asialistan kärkeen, ja pitää valitettavana, ettei tähän mennessä ole näkyvissä merkittävää edistystä; katsoo, että perättäisten neuvoston puheenjohtajavaltioiden ja parlamentin neuvotteluryhmän säännöllisiä kokouksia olisi pidettävä tiheämmin, jotta voidaan luoda pohjaa virallisille neuvotteluille; odottaa, että hyvä sopimus saadaan aikaan ennen vuoden 2019 EU-vaaleja, jotta voidaan välttää vakavat viivästykset uusien ohjelmien käynnistämisessä rahoituskehyksen myöhäisen hyväksymisen vuoksi, kuten aiemmin on tapahtunut; korostaa, että tämä aikataulu sallii sen, että uusi parlamentti pystyy mukauttamaan vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä pakollisen välitarkistuksen yhteydessä;

11.  muistuttaa, että tuloja ja menoja olisi käsiteltävä tulevissa neuvotteluissa yhtenä pakettina; korostaa siksi, ettei tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä voida sopia, ellei unionin omia varoja koskevassa kysymyksessä edistytä vastaavasti;

12.  tähdentää, että monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevan lainsäädäntöpaketin kaikista osatekijöistä ja erityisesti monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvistä määristä olisi käytävä neuvotteluja, kunnes päästään lopulliseen sopimukseen; palauttaa tässä yhteydessä mieliin parlamentin kriittisen kannan menettelyyn, jolla nykyinen rahoituskehysasetus hyväksyttiin, sekä Eurooppa-neuvoston tässä prosessissa ottamaan dominoivan aseman, kun se päätti lopullisesti eräistä seikoista, kuten monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääristä ja useisiin alakohtaisiin politiikkoihin liittyvistä säännöksistä, jotka ovat ristiriidassa perussopimusten hengen ja kirjaimen kanssa; on erityisen huolissaan siitä, että neuvoston puheenjohtajavaltion valmisteleman, monivuotista rahoituskehystä koskevan ”neuvottelupaketin” ensimmäiset osat noudattavat samaa logiikkaa ja sisältävät asioita, joista neuvosto ja parlamentti päättävät yhdessä uusien unionin ohjelmien perustamista koskevan lainsäädännön hyväksymisen yhteydessä; aikoo siksi mukauttaa omaa strategiaansa vastaavasti;

13.  katsoo, että rahoituskehysasetuksen hyväksymistä ja tarkistamista koskeva yksimielisyysvaatimus on prosessissa todellinen este; kehottaa tässä yhteydessä Eurooppa-neuvostoa soveltamaan SEUT-sopimuksen 312 artiklan 2 kohdan siirtymälauseketta, jotta neuvosto voi hyväksyä rahoituskehysasetuksen määräenemmistöllä;

14.  hyväksyy tämän päätöslauselman voidakseen ilmaista neuvotteluvaltuutuksensa komission ehdotusten kaikkiin osatekijöihin, mukaan lukien konkreettiset muutokset sekä ehdotettua monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen että toimielinten väliseen sopimukseen; esittää lisäksi taulukon, joka sisältää kutakin unionin politiikkaa ja ohjelmaa koskevat numerotiedot, jotka perustuvat monivuotista rahoituskehystä koskevissa aiemmissa päätöslauselmissa jo hyväksyttyihin parlamentin kantoihin; korostaa, että nämä luvut ovat myös osa parlamentin valtuutusta tulevissa lainsäädäntöneuvotteluissa, joiden perusteella hyväksytään vuosia 2021–2017 koskevat unionin ohjelmat;

A. MONIVUOTISEEN RAHOITUSKEHYKSEEN LIITTYVÄT PYYNNÖT

15.  pyytää siksi, että neuvosto ottaa asianmukaisesti huomioon seuraavat parlamentin kannat, jotta vuosien 2021–2017 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa päästään myönteiseen lopputulokseen ja se saa parlamentin hyväksynnän SEUT-sopimuksen 312 artiklan mukaisesti;

Numerotiedot

16.  vahvistaa virallisen kantansa, jonka mukaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen taso olisi asetettava 1 324,1 miljardiin euroon vuoden 2018 hintoina, mikä vastaa 1,3:a prosenttia 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulosta, jotta unionin keskeisille politiikoille voidaan varmistaa tarvittava rahoitus niihin liittyvien tehtävien täyttämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen;

17.  kehottaa tässä yhteydessä turvaamaan unionin ohjelmille ja politiikoille seuraavan rahoituksen, joka perustuu komission ehdottamaan monivuotisen rahoituskehyksen rakenteeseen ja joka esitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä olevassa taulukossa (tämän päätöslauselman liitteet III ja IV); kehottaa mukauttamaan asiaankuuluvien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismääriä vastaavasti tämän päätöslauselman liitteissä I ja II esitetyllä tavalla:

i.  korotetaan Euroopan horisontti -ohjelman määrärahoja 120 miljardiin euroon vuoden 2018 hintoina;

ii.  korotetaan InvestEU-rahaston rahoituksen tasoa, jotta se ilmentää paremmin uuteen ohjelmaan sisällytettyjen rahoitusvälineiden tasoa vuosina 2014–2020;

iii.  korotetaan liikenneinfrastruktuurin rahoituksen tasoa Verkkojen Eurooppa -välineen (liikenneosion) kautta;

iv.  kaksinkertaistetaan pk-yritysten erityisrahoitus (COSME-ohjelmaan verrattuna) sisämarkkinaohjelmassa, jotta yritysten olisi helpompi päästä markkinoille ja jotta kohennettaisiin yritysten toimintapuitteita ja kilpailukykyä ja edistettäisiin yrittäjyyttä;

v.  lisätään entisestään sisämarkkinaohjelman rahoitusta markkinavalvontaan liittyvän uuden tavoitteen rahoittamiseksi;

vi.  kaksinkertaistetaan unionin petostentorjuntaohjelmaan ehdotettu rahoitus ja lisätään Fiscalis-ohjelman rahoitusta;

vii.  otetaan käyttöön erityismääräraha kestävää matkailua varten;

viii.  vahvistetaan edelleen eurooppalaista avaruusohjelmaa, etenkin SSA- ja GOVSATCOM-järjestelmiä sekä Copernicusta;

ix.  säilytetään koheesiopolitiikan rahoitus 27 jäsenvaltion unionille reaalisesti vuosien 2014–2020 talousarvion tasolla;

x.  kaksinkertaistetaan ESR+:aan sisältyvät nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskevat määrärahat (nykyisen nuorisotyöllisyysaloitteen määriin verrattuna) ja varmistetaan samalla järjestelmän vaikuttavuus ja lisäarvo;

xi.  otetaan käyttöön erityismääräraha (5,9 miljardia euroa) lapsitakuuta varten, jotta torjuttaisiin lasten köyhyyttä unionissa ja sen ulkoisissa toimissa;

xii.  kolminkertaistetaan Erasmus+ -ohjelman nykyiset määrärahat;

xiii.   turvataan riittävä rahoitus DiscoverEU-ohjelmalle (Interrail);

xiv.  lisätään Luova Eurooppa -ohjelman nykyistä rahoitusta;

xv.  lisätään perusoikeuksien ja arvojen ohjelman nykyistä rahoitusta ja otetaan käyttöön erityismääräraha (vähintään 500 miljoonaa euroa) uudelle unionin arvoja koskevalle lohkolle, jotta tuettaisiin kansalaisjärjestöjä, jotka edistävät perusarvoja ja demokratiaa unionissa paikallisella ja kansallisella tasolla;

xvi.  säilytetään yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus 27 jäsenvaltion unionissa reaalisesti vuosien 2014–2020 määrärahojen tasolla ja otetaan talousarvioon maatalousalan varauksen alkuperäinen määrä;

xvii.  korotetaan kymmenellä prosentilla Euroopan meri- ja kalatalousrahaston määrärahoja, jotta se voisi hoitaa siniseen talouteen liittyvän uuden tehtävänsä;

xviii.  kaksinkertaistetaan Life+ -ohjelman nykyinen rahoitus osoittamalla muun muassa erityisiä määrärahoja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja Natura 2000 -verkoston hallinnointia varten;

xix.  otetaan käyttöön erityismääräraha (4,8 miljardia euroa) uutta oikeudenmukaista energiasiirtymärahastoa varten, jotta vastattaisiin työntekijöihin ja yhteisöihin kohdistuviin yhteiskunnallisiin, sosioekonomisiin ja ympäristöön liittyviin vaikutuksiin hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisillä aloilla, joihin siirtymä vaikuttaa haitallisesti;

xx.  korotetaan naapuruus- ja kehityspolitiikkaa tukevan välineen (tukevien välineiden) määrärahoja (3,5 miljardia euroa), jotta voidaan lisätä Afrikkaa koskevan investointiohjelman rahoitusta;

xxi.  palautetaan kaikkien virastojen rahoitus vähintään vuoden 2020 tasolle ja puolustetaan komission ehdottamia korotuksia, myös niiden virastojen määrärahoihin, joille on annettu uusia toimivaltuuksia ja vastuita, ja kehottaa noudattamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa maksuperusteisen rahoituksen suhteen;

xxii.  säilytetään vuosien 2014–2020 rahoitustaso useissa unionin ohjelmissa (esimerkiksi ydinvoimalaitosten käytöstä poistaminen ja yhteistyö merentakaisten maiden ja alueiden kanssa), myös ohjelmissa, joiden kohdalla on esitetty sulauttamista laajempiin ohjelmiin (esimerkiksi vähävaraisimmille tarjottu tuki, terveysasiat ja kuluttajien oikeudet) ja joille komission ehdotus merkitsee näin reaalimääräistä vähennystä;

xxiii.  jollei edellä mainituista muutoksista muuta johdu, asetetaan kaikkien muiden ohjelmien määrärahat komission ehdottamalle tasolle, mukaan lukien Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosio ja digitaalinen osio, Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelma, Euroopan puolustusrahasto ja humanitaarinen apu;

18.  aikoo varmistaa komission ehdotuksen perusteella riittävän rahoitustason seuraaville aloille: ”Muuttoliike ja rajaturvallisuus” (otsake 4) ja ”Turvallisuus ja puolustus”, mukaan lukien kriisitoiminta (otsake 5); vahvistaa pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan uusiin poliittisiin painopisteisiin olisi liitettävä uusia rahoitusvaroja, ettei uudessa rahoituskehyksessä heikennetä olemassa olevia politiikkoja ja ohjelmia ja niiden rahoitusta;

19.  aikoo puolustaa komission ehdotusta turvata riittävä rahoitus vahvalle, tehokkaalle ja korkealuokkaiselle eurooppalaiselle julkishallinnolle, joka palvelee kaikkia eurooppalaisia; muistuttaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana unionin toimielimet, elimet ja erillisvirastot ovat toteuttaneet viiden prosentin henkilöstövähennyksen, ja katsoo, ettei niiltä saisi vaatia enää lisävähennyksiä, jotka vaarantaisivat suoraan unionin politiikkojen toteuttamisen; toistaa jälleen vastustavansa voimakkaasti niin kutsutun kohdennettavien virkojen varannon uudelleen perustamista;

20.  aikoo päättäväisesti estää uuden maksukriisin puhkeamisen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana, kuten nykyisellä kaudella kävi; katsoo, että maksumäärärahojen yleisessä enimmäismäärässä on otettava huomioon vuoden 2020 loppuun kasautuva ennennäkemättömän suuri maksattamatta olevien sitoumusten määrä, jota koskevat arviot kasvavat jatkuvasti merkittävien täytäntöönpanoviivästysten vuoksi ja joka on suoritettava seuraavan rahoituskehyksen aikana; kehottaa siksi asettamaan maksumäärärahojen kokonaismäärän samoin kuin maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät erityisesti kauden alussa asianmukaiselle tasolle, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon myös tämä tilanne; aikoo hyväksyä ainoastaan rajoitetut ja asianmukaisesti perustellut erot sitoumusten ja maksujen välillä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

21.  esittää näin ollen tämän päätöslauselman liitteissä III ja IV taulukon, joka sisältää ehdotetut tarkat numerotiedot kullekin unionin politiikalle ja ohjelmalle; toteaa aikovansa vertailun vuoksi säilyttää yksittäisten unionin ohjelmien rakenteen komission ehdotuksen mukaisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joita voidaan pyytää näiden ohjelmien hyväksymiseen johtavan lainsäädäntömenettelyn aikana;

Välitarkistus

22.  korostaa tarvetta säilyttää monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus nykyisen rahoituskehyksen yhteydessä saadun myönteisen kokemuksen perusteella ja kehottaa

i.  toteuttamaan pakollisen ja oikeudellisesti sitovan välitarkistuksen monivuotisen rahoituskehyksen toimivuudesta annetun arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon arvion edistymisestä ilmastotavoitteen saavuttamisessa ja kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa sekä yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikutuksesta edunsaajiin;

ii.  esittämään asiaa koskevan komission ehdotuksen hyvissä ajoin, jotta seuraava parlamentti ja komissio ehtivät tehdä tarkoituksenmukaisia mukautuksia vuosia 2021–2027 koskevaan kehykseen, kuitenkin viimeistään 1. heinäkuuta 2023;

iii.  pidättäytymään ennalta jaettujen jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen vähentämisestä tämän tarkistuksen yhteydessä;

Joustavuus

23.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin joustavuudesta ja pitää niitä hyvänä lähtökohtana neuvotteluille; on samaa mieltä joustomekanismien yleisestä rakenteesta vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä; painottaa, että erityisrahoitusvälineillä hoidetaan erilaisia tehtäviä ja vastataan erilaisiin tarpeisiin, ja vastustaa niiden sulauttamispyrkimyksiä; kannattaa voimakkaasti selkeää säännöstä siitä, että erityisrahoitusvälineiden käyttöön liittyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahat olisi otettava talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisten enimmäismäärien ohitse, sekä maksumäärärahojen kokonaisliikkumavarasta johtuvien mukautusten ylärajojen poistamista; kehottaa ottamaan käyttöön joitakin lisäparannuksia, muun muassa seuraavat:

i.  unionin varausta kartutetaan määrällä, joka vastaa sakoista ja seuraamuksista saatavia tuloja;

ii.  vuoden n – 2 aikana vapautetut sitoumukset, myös nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä tehdyt sitoumukset, käytetään välittömästi uudelleen;

iii.  erityisrahoitusvälineiden peruuntuneet määrät annetaan kaikkien erityisrahoitusvälineiden, ei pelkästään joustovälineen, käyttöön;

iv.  lisätään joustovälineen, hätäapuvarauksen, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran määrärahoja siten, että viimeksi mainittuun ei sovelleta pakollista kompensointia;

Kesto

24.  korostaa tarvetta muuttaa monivuotisen rahoituskehyksen kesto vaiheittain 5+5 vuoden pituiseksi kaudeksi, johon sisältyy pakollinen välitarkistus; hyväksyy, että seuraava monivuotinen rahoituskehys olisi vahvistettava seitsemäksi vuodeksi ja että tämä olisi viimeistä kertaa käytettävä siirtymäjärjestely; odottaa, että 5 + 5 vuoden kehyksen täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohtaiset järjestelyt hyväksytään vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä;

Rakenne

25.  hyväksyy komission ehdottaman monivuotisen rahoituskehyksen seitsemän otsakkeen kokonaisrakenteen, joka vastaa pääosin parlamentin omaa ehdotusta; katsoo, että tämä rakenne auttaa lisäämään avoimuutta, parantaa unionin menojen näkyvyyttä ja ylläpitää samalla tarvittavaa joustavuutta; hyväksyy lisäksi ”ohjelmaklustereiden” luomisen, sillä niiden odotetaan johtavan unionin talousarvion rakenteen merkittävään yksinkertaistamiseen ja järkeistämiseen sekä selkeään yhdenmukaistamiseen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa;

26.  panee merkille, että komissio ehdottaa unionin ohjelmien määrän supistamista yli kolmanneksella; korostaa, että parlamentin kanta 37 uuden ohjelman rakenteeseen ja kokoonpanoon määritellään hyväksyttäessä asiaankuuluvia alakohtaisia säädöksiä; odottaa joka tapauksessa, että ehdotetussa budjettinimikkeistössä otetaan huomioon kunkin ohjelman kaikki eri osatekijät siten, että taataan avoimuus ja budjettivallan käyttäjälle tarjotaan vuotuisen talousarvion vahvistamiseen ja sen toteutuksen valvontaan vaadittavat tiedot;

Talousarvion yhtenäisyys

27.  suhtautuu myönteisesti ehdotukseen Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä unionin talousarvioon, jota parlamentti on jo pitkään pyytänyt kaikkien talousarvion ulkopuolisten välineiden osalta; palauttaa mieliin, että yhtenäisyyden periaate, jonka mukaan kaikki unionin tulo- ja menoerät esitetään talousarviossa, on sekä perussopimuksen vaatimus että demokratian perusedellytys;

28.  kyseenalaistaa siksi talousarvion ulkopuolisten välineiden perustamista koskevan logiikan ja siihen liittyvät perustelut, koska tämä estää julkisen talouden parlamentaarisen valvonnan ja horjuttaa päätöksenteon avoimuutta; katsoo, että tällaisten välineiden perustamista koskevissa päätöksissä ohitetaan parlamentin vastuu lainsäädäntö-, budjetti- ja valvontavallan käyttäjänä; katsoo, että jos poikkeukset katsotaan välttämättömiksi erityistavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi rahoitusvälineiden tai erityisrahastojen käytön avulla, näiden olisi oltava täysin avoimia, asianmukaisesti perusteltuja, todistetusti täydentäviä ja lisäarvoa tuovia ja niiden olisi perustuttava vankkoihin päätöksentekomenettelyihin ja vastuuvelvollisuutta koskeviin säännöksiin;

29.  painottaa kuitenkin, että näiden välineiden sisällyttäminen unionin talousarvioon ei saisi johtaa unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien rahoituksen vähentämiseen; korostaa siksi tarvetta päättää seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistasosta ottamatta laskelmissa huomioon Euroopan kehitysrahaston määrärahoja vastaavaa 0,03 prosentin osuutta unionin BKTL:stä, jonka olisi oltava lisäys sovittuihin enimmäismääriin;

30.  korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät eivät saisi estää unionin politiikkatavoitteiden rahoitusta unionin talousarviosta; odottaa näin ollen, että tarpeen vaatiessa varmistetaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tarkistaminen ylöspäin, jotta voidaan rahoittaa uusia politiikkatavoitteita tarvitsematta turvautua hallitusten välisiin rahoitusmenetelmiin;

B. LAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Oikeusvaltioperiaate

31.  pitää erittäin tärkeänä uutta mekanismia, jolla varmistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistettujen arvojen kunnioittaminen ja määrätään taloudellisista seurauksista jäsenvaltioille, jotka eivät kunnioita näitä arvoja; varoittaa kuitenkin, että unionin talousarvion lopullisille edunsaajille ei saisi koitua mitään haittaa sen vuoksi, että kyseiset valtiot eivät noudata perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta; korostaa näin ollen, että tällaiset toimenpiteet eivät saa vaikuttaa valtiollisten elinten tai jäsenvaltioiden velvollisuuteen suorittaa maksuja lopullisille edunsaajille tai varojen saajille;

Tavallinen lainsäätämisjärjestys ja delegoidut säädökset

32.  korostaa, että ohjelman tavoitteet ja menojen painopisteet, määrärahat, tukikelpoisuus, valinta- ja myöntämisperusteet, edellytykset, määritelmät ja laskumenetelmät olisi määriteltävä asiaa koskevassa lainsäädännössä ottaen täysin huomioon parlamentin valtaoikeudet lainsäädäntövallan käyttäjänä; tähdentää, että kun tällaiset toimenpiteet, joihin saattaa liittyä tärkeitä poliittisia valintoja, eivät sisälly perussäädökseen, ne olisi hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä; katsoo tässä yhteydessä, että monivuotiset ja/tai vuotuiset työohjelmat olisi yleensä hyväksyttävä delegoiduilla säädöksillä;

33.  toteaa aikovansa tarvittaessa tehostaa määräyksiä, jotka koskevat hallintoa, vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja parlamentaarista valvontaa, paikallis- ja alueviranomaisten ja niiden kumppanien vaikutusvallan lisäämistä ja kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista seuraavan sukupolven ohjelmiin; aikoo lisäksi parantaa ja selventää tarvittaessa eri rahastojen ja politiikkojen välistä johdonmukaisuutta ja synergiaa; tunnustaa tarpeen lisätä joustavuutta resurssien jakamisessa tiettyjen ohjelmien kesken mutta korostaa, että tämä ei saisi tapahtua niiden alkuperäisten ja pitkäaikaisten poliittisten tavoitteiden, ennustettavuuden ja parlamentin oikeuksien kustannuksella;

Uudelleentarkastelulausekkeet

34.  huomauttaa, että monivuotisen rahoituskeskuksen yksittäisiin ohjelmiin ja välineisiin olisi sisällytettävä yksityiskohtaiset ja vaikuttavat uudelleentarkastelulausekkeet, jotta voidaan varmistaa, että niistä tehdään tarkoituksenmukaiset arvioinnit ja parlamentti osallistuu näin ollen täysipainoisesti tarvittavia mukautuksia koskevaan päätöksentekoon;

Lainsäädäntöehdotukset

35.  kehottaa komissiota esittämään jo aiemmin esittämiensä ehdotusten lisäksi asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset ja etenkin ehdotuksen asetukseksi oikeudenmukaisen energiasiirtymärahaston perustamisesta sekä kestävää matkailua koskevan erityisohjelman perustamisesta; tukee lisäksi eurooppalaisen lapsitakuun käyttöönottoa ESR+:ssa, erityisen unionin arvoja koskevan lohkon sisällyttämistä perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan sekä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamista koskevan asetuksen tarkistamista; pitää valitettavana, että komission asiaa koskevat ehdotukset eivät sisällä SEUT‑sopimuksen 174 artiklan vaatimusten mukaisia toimenpiteitä pohjoisimmilla alueilla, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueilla; katsoo, että olisi ehdotettava myös varainhoitoasetuksen tarkistusta aina kun se osoittautuu tarpeelliseksi monivuotista rahoituskehystä koskevien neuvottelujen seurauksena;

C. OMAT VARAT

36.  tähdentää, että nykyinen omien varojen järjestelmä on erittäin monimutkainen, epäoikeudenmukainen, läpinäkymätön ja täysin käsittämätön unionin kansalaisille; kehottaa jälleen laatimaan yksinkertaistetun järjestelmän, joka on unionin kansalaisten kannalta ymmärrettävämpi;

37.  panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille 2. toukokuuta 2018 hyväksytyt komission ehdotukset uudesta omien varojen järjestelmästä, jotka ovat tärkeä askel kohti kunnianhimoisempaa uudistusta; kehottaa komissiota ottamaan huomioon Euroopan tillintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 5/2018, jossa tarkastellaan Euroopan unionin uutta omien varojen järjestelmää koskevaa komission ehdotusta ja korostetaan, että tarvitaan parempia laskentamenetelmiä ja että järjestelmää on yksinkertaistettava;

38.  muistuttaa, että uusien omien varojen käyttöönotolla olisi oltava kaksi tarkoitusta: yhtäältä vähentää huomattavasti BKTL-perusteisten maksuosuuksien osuutta ja toisaalta varmistaa asianmukainen unionin rahoitus vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä;

39.  kannattaa ehdotettua nykyisten omien varojen uudistamista, jonka mukaan

–  tullimaksut säilytetään unionin perinteisinä omina varoina ja samalla supistetaan jäsenvaltioiden ”kantokulujen” osuutta ja palataan alkuperäiseen 10 prosentin kantaan;

–  arvonlisäveroon perustuvia omia varoja yksinkertaistetaan ottamalla käyttöön yhdenmukainen verokanta ilman poikkeuksia;

–  säilytetään bruttokansantuloon perustuvat omat varat ja pidetään niissä vaiheittain saavutettavana tavoitteena 40 prosentin osuutta unionin talousarvion rahoituksesta säilyttäen kuitenkin niiden tasapainottavan tehtävän;

40.  pyytää ottamaan komission ehdotuksen mukaisesti suunnitellusti käyttöön uusien omien varojen korin, joka ei lisäisi kansalaisten verotaakkaa mutta vastaisi unionin olennaisiin strategisiin tavoitteisiin, joiden eurooppalainen lisäarvo on ilmeinen ja korvaamaton:

–  sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, niiden vahvistaminen ja lujittaminen erityisesti panemalla täytäntöön uutena omien varojen lähteenä yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja, jonka mukaan kerätyille tuloille asetetaan yhdenmukainen verokanta ja veroa kannetaan sisämarkkinoista hyötyviltä suurilta digitaalialan yrityksiltä;

–  ilmastonmuutoksen torjunta ja energiakäänteen vauhdittaminen muun muassa päästökauppajärjestelmästä saatavia tuloja koskevan osuuden kaltaisilla toimenpiteillä;

–  ympäristönsuojelu kierrättämättömien muovipakkausten määrään perustuvilla maksuilla;

41.  pyytää laajentamaan mahdollisten uusien omien varojen luetteloa sisällyttämällä siihen esimerkiksi

–  finanssitransaktioveroon perustuvat omat varat kehottaen kaikkia jäsenvaltioita sopimaan tehokkaasta järjestelmästä

–  hiilipäästöjen rajaveromekanismin käyttöönotto unionin talousarvion uutena omien varojen lähteenä, millä olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisessä kaupassa ja vähennettävä tuotannon siirtämistä muualle sekä sisällytettävä ilmastonmuutoksen kustannukset tuontitavaroiden hintoihin;

42.  kannattaa vahvasti kaikkien hyvitysten ja muiden korjausmekanismien poistamista tarpeen vaatiessa lyhyen siirtymäajan kuluessa;

43.  vaatii ottamaan käyttöön muita tuloja, joiden olisi oltava ylimääräisiä tuloja unionin talousarvioon ilman, että BKTL-maksuosuuksia vähennetään vastaavasti:

–  yrityksille unionin sääntöjen rikkomisesta määrätyt sakot tai rahoitusosuusmaksujen myöhästymisestä määrätyt sakot;

–  Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiin perustuvat sakkotulot, mukaan lukien jäsenvaltioille rikkomiskanteen johdosta määrätyt kiinteämääräiset hyvitykset tai uhkasakot;

44.  korostaa lisäksi komission käyttöönotettavaksi ehdottamia muita tulomuotoja, joita ovat

–  maksut unioniin suoraan liittyvien mekanismien, kuten EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS), täytäntöönpanosta;

–  rahavero käyttötarkoitukseensa sidotun tulon muodossa uuden investointien vakautusjärjestelyn rahoittamiseksi;

45.  korostaa, että on tarpeen säilyttää unionin talousarvion uskottavuus rahoitusmarkkinoilla ja että tämä edellyttää omien varojen enimmäismäärien korottamista;

46.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen puuttuakseen ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuudet vuotta 2021 edeltävistä maksattamatta olevista sitoumuksista sisällytetään talousarvioon yleisinä tuloina, jolloin ne luetaan omien varojen enimmäismääriin, jotka puolestaan lasketaan 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantuloon perustuen eli ilman unionista eroavaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa; katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuudet olisi päinvastoin lisättävä omien varojen enimmäismääriin;

47.  huomauttaa, että tulliunioni on yksi tärkeimmistä unionin rahoituskapasiteetin lähteistä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta yhdenmukaistaa tullivalvontaa ja -hallintoa unionissa, jotta voidaan ehkäistä ja torjua unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia ja väärinkäytöksiä;

48.  kannattaa voimakkaasti komission ehdotusta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä; muistuttaa, että parlamentin on annettava suostumuksensa tälle asetukselle; muistuttaa, että asetus on olennainen osa komission esittämää omien varojen pakettia, ja odottaa, että neuvosto tarkastelee omia varoja koskevaa neljää tekstiä yhtenä pakettina monivuotisen rahoituskehyksen kanssa;

D. MUUTOKSET EHDOTUKSEEN ASETUKSEKSI VUOSIA 2021–2027 KOSKEVAN MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN VAHVISTAMISESTA

49.  katsoo, että ehdotusta neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta olisi muutettava seuraavasti:

Muutos    1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Muutos
(1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021.	(1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta ja koska tarvitaan demokraattista legitiimiyttä ja vastuuvelvollisuutta, tämän monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021 ja tavoitteeksi olisi otettava se, että myöhemmin siirrytään viiden plus viiden vuoden kauteen, joka sovitettaisiin Euroopan parlamentin ja komission poliittiseen sykliin.
Muutos    2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Muutos
(2)  Rahoituskehyksessä vahvistetut menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää maksusitoumuksiin ja omiin varoihin sovellettavia enimmäismääriä, jotka on vahvistettu SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan nojalla Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen mukaisesti.	(2)  Rahoituskehyksessä olisi vahvistettava menoluokittain esitetyt maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät, jotta taataan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa ja että unioni voi huolehtia siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti ja että se voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti.
Muutos    3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti	Muutos
	(2 a)  Enimmäismäärien taso olisi vahvistettava unionin ohjelmien ja politiikkojen rahoitukseen ja toimintaan tarvittavien määrien sekä tuleviin tarpeisiin mukautumista varten käyttöön jätettävien liikkumavarojen perusteella. Lisäksi maksumäärärahojen enimmäismäärien olisi katettava vuoden 2020 lopussa odotettavissa olevien maksattamattomien sitoumusten suuri määrä. Tässä asetuksessa ja vuosien 2021–2027 ohjelmia koskevissa perussäädöksissä vahvistetut määrät olisi hyväksyttävä vuoden 2018 hintoina ja yksinkertaisuuden ja ennustettavuuden vuoksi ne olisi mukautettava vuotuisen 2 prosentin kiinteän deflaattorin perusteella.
Muutos    4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Muutos
(3)  Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU [xxx/201x], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [208 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät mutta noudatetaan omien varojen enimmäismäärää.	(3)  Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU [xxx/201x], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [208 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät, ja se olisi siksi otettava huomioon vahvistettaessa omien varojen enimmäismäärää.
Muutos    5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Muutos
(4)  Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei olisi otettava huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.	(4)  Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joilla rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja budjettikohtia, ei olisi laskettava mukaan monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin, mutta kaikki saatavilla olevat tiedot olisi esitettävä täysin avoimesti vuotuisen talousarvion hyväksymismenettelyn ja sen täytäntöönpanon aikana.
Muutos    6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Muutos
(6)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 323 artiklan noudattamiseksi olisi sovellettava kohdennettua ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää kyseisen artiklan mukaiset velvoitteensa.	(6)  Monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi varmistettava mahdollisimman suuri joustavuus erityisesti sen takaamiseksi, että unioni voi täyttää SEUT-sopimuksen 311 ja 323 artiklan mukaiset velvoitteensa.
Muutos    7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Muutos
(7)  Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, ja jotta talousarviomenettely voitaisiin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Hätäapuvarauksella ei ole tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.	(7)  Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman otsakkeen enimmäismäärien rajoissa, jolloin vuotuinen talousarviomenettely voitaisiin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, hätäapuvaraus, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus), joustoväline ja ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara. Sen vuoksi olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.
Muutos    8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Muutos
	(7 a)  Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että budjettivallan käyttäjän hyväksymät sitoumukset pannaan tehokkaasti täytäntöön alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti, ja erityisesti olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahoja, joita ei ole käytetty tai jotka on vapautettu maksusitoumusmäärärahoja koskevan unionin varauksen kautta, edellyttäen että kyseessä ei ole edunsaajien keino kiertää sitoumusten vapauttamista koskevia sääntöjä.
Muutos    9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Muutos
(9)  Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen tai asianomaisten perussäädösten mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin, jotka liittyvät talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan tai unionin talousarvion suojaamiseen silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita.	(9)  Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen tai talousarviositoumusten keskeyttämiseen asianomaisten perussäädösten mukaisesti.
Muutos    10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Muutos
(10)  Monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta on tarpeen tehdä väliarviointi sen soveltamiskauden puolivälissä. Tämän arvioinnin tulokset olisi otettava huomioon kaikissa tämän asetuksen mahdollisissa tarkistuksissa monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana voimassaoloaikana.	(10)  Uusien toimintapolitiikkojen ja painopisteiden huomioon ottamiseksi monivuotista rahoituskehystä olisi tarkistettava kauden puolivälissä monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta ja täytäntöönpanosta tehtävän väliarvioinnin perusteella. Väliarvioinnin olisi sisällettävä myös kertomus, jossa esitetään menetelmät viiden plus viiden vuoden rahoituskehyksen käytännön täytäntöönpanoa varten.
Muutos    11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Muutos
	(10 a)  Jotta voidaan noudattaa unionin sitoumusta toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, myös sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan tavoitteen, täytäntöönpanossa, monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus olisi valmisteltava ottaen huomioon sen täytäntöönpanossa kaikkien vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien unionin toimintapolitiikkojen ja aloitteiden osalta saavutettu edistys, jota mitataan komission laatimien tulosindikaattorien perusteella, sekä edistyminen sukupuolten valtavirtaistamisessa kaikessa unionin toiminnassa. Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus olisi myös valmisteltava ottaen huomioon edistys, jota on tapahtunut pyrittäessä saavuttamaan kokonaistavoite osoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä 25 prosenttia EU:n menoista ilmastotavoitteisiin sekä pyrittäessä saavuttamaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä ilmastoon liittyvä vuotuinen 30 prosentin menotavoite, jota mitataan tarkistettujen tulosindikaattorien perusteella, joissa erotetaan toisistaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Tarkistuksessa olisi myös arvioitava kansallisia ja paikallisia sidosryhmiä kuullen, onko toteutetuilla yksinkertaistamistoimenpiteillä todella kyetty vähentämään byrokratiaa edunsaajien kannalta ohjelmien täytäntöönpanossa.
Muutos    12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
Komission teksti	Muutos
	(12 a)  Kaikki perussopimuksiin perustuvien unionin toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoon varatut unionin tason menot ovat SEUT-sopimuksen 310 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja unionin menoja, ja ne olisi siksi otettava unionin talousarvioon SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrättyä talousarviomenettelyä noudattaen, jolloin varmistetaan, että noudatetaan perusperiaatteita, joita ovat kansalaisten demokraattinen edustus päätöksenteossa, julkisten varojen parlamentaarinen valvonta ja päätöksenteon avoimuus. Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät eivät saa estää unionin toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamista unionin talousarviosta. Siksi on tarpeen säätää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta ylöspäin aina kun tämä on tarpeen unionin toimintapolitiikkojen ja erityisesti uusien toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamiseksi turvautumatta hallitusten välisiin tai niihin rinnastettaviin rahoitusmenetelmiin.
Muutos    13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Muutos
(13)  Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. On tarpeen vahvistaa näille hankkeille unionin yleisestä talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että nämä hankkeet eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin.	(13)  Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia infrastruktuurihankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. Unionin yleisessä talousarviossa on huolehdittava näiden unionin kannalta strategisesti tärkeiden laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamisesta, mutta on tarpeen vahvistaa talousarviosta näille hankkeille myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että mahdolliset kustannusten ylitykset eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin.
Muutos    14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Muutos
(14)  On tarpeen vahvistaa yleiset säännöt toimielinten yhteistyöstä talousarviomenettelyssä.	(14)  On tarpeen vahvistaa avoimuutta ja toimielinten yhteistyötä talousarviomenettelyssä koskevat yleiset säännöt, joissa otetaan huomioon perussopimuksissa vahvistettu toimielinten budjettivalta, jotta varmistetaan, että talousarviota koskevat päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia, kuten SEU-sopimuksen 10 artiklan 3 kohdassa edellytetään, ja varmistetaan talousarviomenettelyn moitteeton toteutus SEUT-sopimuksen 312 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.
Muutos    15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Muutos
(15)  Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT-sopimuksen 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen viimeisen vuoden enimmäismäärien soveltamista, jos uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä,	(15)  Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025. Näin vastanimetyllä komissiolla on tarpeeksi aikaa valmistella ehdotuksia ja vuoden 2024 vaalien perusteella valittu Euroopan parlamentti voi vahvistaa oman kantansa vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen. Näin toimielimet voisivat myös hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT-sopimuksen 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen viimeisen vuoden enimmäismäärien soveltamista, jos uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä,
Muutos    16 Ehdotus asetukseksi 1 luku – 3 artikla – otsikko
Komission teksti	Muutos
Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen	Suhde omiin varoihin
Muutos    17 Ehdotus asetukseksi 1 luku – 3 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Muutos
4.  Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus ja kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamisen seuraukset, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannen kohdan nojalla Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun voimassa olevan neuvoston päätöksen, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän.	4.  Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus ja kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamisen seuraukset, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää unionin omien varojen rajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin velvollisuutta huolehtia SEUT-sopimuksen 311 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat, ja toimielinten velvollisuutta huolehtia SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan.
Muutos    18 Ehdotus asetukseksi 1 luku – 3 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Muutos
5.  Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä alennetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan.	Poistetaan.
Muutos    19 Ehdotus asetukseksi 2 luku – 5 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Muutos
4.  Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä oikaisuina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6, 7 ja 8 artiklan soveltamista.	Poistetaan.
Muutos    20 Ehdotus asetukseksi 2 luku – 7 artikla – otsikko
Komission teksti	Muutos
Sellaisiin toimenpiteisiin liittyvät mukautukset, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita	Talousarviositoumusten keskeyttämiseen liittyvät mukautukset
Muutos    21 Ehdotus asetukseksi 2 luku – 7 artikla
Komission teksti	Muutos
Tilanteissa, joissa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan sellainen unionin varoja koskevien talousarviositoumusten keskeyttäminen, joka liittyy toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä yleisiä puutteita, keskeytettyihin sitoumuksiin liittyvät määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin.	Tilanteissa, joissa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan talousarviositoumusten keskeyttäminen, vastaavat määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua talousarviota myöhempiin talousarvioihin. Vuodesta n + 3 alkaen peruuntuneita sitoumuksia vastaava määrä otetaan 12 artiklassa säädettyyn maksusitoumusmäärärahoja koskevaan unionin varaukseen.
Muutos    22 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Muutos
1.  Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002, ei saa ylittää 600 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole käytetty vuonna n, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.	1.  Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tarkoituksena on tarjota taloudellista apua asianomaisessa perussäädöksessä määritellyissä suuronnettomuuksissa, jotka tapahtuvat jonkin jäsenvaltion tai ehdokasmaan alueella, eikä se saa ylittää 1 000 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole käytetty vuonna n, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.
Muutos    23 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 10 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Muutos
	1 a.  Määrärahat Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.
Muutos    24 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 11 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Muutos
2.  Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 600 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuonna n käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Kunkin vuoden syyskuun 30 päivään asti käytettävissä olevasta määrästä voidaan ottaa käyttöön enintään puolet sisäisiä ja enintään puolet ulkoisia toimia varten. Käytettävissä olevasta määrästä jäljellä oleva osuus voidaan lokakuun 1 päivästä lähtien ottaa käyttöön joko sisäisiä tai ulkoisia toimia varten kattamaan tarpeet kyseisen vuoden loppuun asti.	2.  Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 1 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu. Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään 150 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) vuonna n käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Kunkin vuoden syyskuun 30 päivään asti käytettävissä olevasta määrästä voidaan ottaa käyttöön enintään puolet sisäisiä ja enintään puolet ulkoisia toimia varten. Käytettävissä olevasta määrästä jäljellä oleva osuus voidaan lokakuun 1 päivästä lähtien ottaa käyttöön joko sisäisiä tai ulkoisia toimia varten kattamaan tarpeet kyseisen vuoden loppuun asti.
Muutos    25 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – otsikko
Komission teksti	Muutos
Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus)	Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus)
Muutos    26 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Muutos
1.  Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (unionin varaus), joka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistetut enimmäismäärät, muodostuu seuraavista eristä: a) monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat; b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen liikkumavarojen lisäksi vuodesta 2023 lähtien määrä, joka vastaa vuoden n – 2 aikana vapautettuja määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen [15] artiklan soveltamista.	1.  Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus), joka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2021–2027 vahvistetut enimmäismäärät, muodostuu seuraavista eristä: a) monivuotisessa rahoituskehyksessä aiempien vuosien maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat; a a) käyttämättä jääneet vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahat; b) määrä, joka vastaa vuoden n – 2 aikana vapautettuja määrärahoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen [15] artiklan soveltamista; b a) määrä, joka vastaa keskeytettyjä, vuonna n – 3 tehtyjä sitoumuksia, joita ei 7 artiklan mukaisesti saa enää ottaa talousarvioon; b aa) määrä, joka vastaa sakoista ja seuraamuksista saatavia tuloja.
Muutos    27 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Muutos
2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran (unionin varaus) tai osan siitä SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa.	2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran (maksusitoumusmäärärahoja koskeva unionin varaus) tai osan siitä SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Vuoden n liikkumavarat voidaan ottaa käyttöön vuonna n + 1 maksusitoumusmäärärahoja koskevasta unionin varauksesta, mikäli tämä ei ole ristiriidassa käsiteltävänä tai suunnitteilla olevien lisätalousarvioiden kanssa.
Muutos    28 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 12 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Muutos
	3.  Vuoden 2027 lopussa maksusitoumusmäärärahoja koskevassa unionin varauksessa edelleen käytettävissä olevat määrät siirretään seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen vuoteen 2030 asti.
Muutos    29 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 13 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Muutos
Joustovälinettä voidaan käyttää rahoitettaessa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 1 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).	Joustovälinettä voidaan käyttää rahoitettaessa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä tai Euroopan globalisaatiorahastosta, Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta ja hätäapuvarauksesta. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 2 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).
Muutos    30 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Muutos
1.  Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä.	1.  Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,05 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä. Se voidaan ottaa käyttöön sekä maksusitoumus- että maksumäärärahojen osalta tai ainoastaan maksumäärärahojen osalta.
Muutos    31 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Muutos
2.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei yhtenäkään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää, ja siinä on noudatettava omien varojen enimmäismäärää.	2.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei yhtenäkään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää.
Muutos    32 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Muutos
3.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönoton seurauksena saadut määrät on kokonaisuudessaan kompensoitava yhden tai useamman monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvän otsakkeen liikkumavaroista kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina.	Poistetaan.
Muutos    33 Ehdotus asetukseksi 3 luku – 14 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Muutos
4.  Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti kompensoituja määriä ei saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttö ei saa johtaa siihen, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten vahvistetut maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät ylittyvät.	Poistetaan.
Muutos    34 Ehdotus asetukseksi 4 luku – otsikko
Komission teksti	Muutos
Monivuotisen rahoituskehyksen uudelleenarviointi ja tarkistaminen	Tarkistaminen
Muutos    35 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 15 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Muutos
1.  Monivuotista rahoituskehystä voidaan ennakoimattomissa tilanteissa tarkistaa voimassa olevan omia varoja koskevan päätöksen mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan, 16–20 artiklan ja 24 artiklan soveltamista.	1.  Monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisia enimmäismääriä on tarkistettava ylöspäin, mikäli tämä on tarpeen unionin toimintapolitiikkojen ja erityisesti uusien toimintapoliittisten tavoitteiden rahoittamiseksi tilanteissa, joissa muuten olisi tarpeen ottaa käyttöön muita hallitusten välisiä tai niihin rinnastettavia rahoitusmenetelmiä, joilla kierrettäisiin SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrätty talousarviomenettely, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan, 16–20 artiklan ja 24 artiklan soveltamista.
Muutos    36 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 15 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Muutos
3.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava, onko menoja mahdollista kohdentaa tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella.	Poistetaan.
Muutos    37 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 16 artikla – otsikko
Komission teksti	Muutos
Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi	Monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus
Muutos    38 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 16 artikla
Komission teksti	Muutos
Komissio esittää monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta arvioinnin ennen 1 päivää tammikuuta 2024. Tarvittaessa tähän arviointiin liitetään asianmukaiset ehdotukset.	Komissio esittää ennen 1 päivää heninäkuuta 2023 lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen tarkistamiseksi SEUT-sopimuksessa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta tehdyn arvioinnin pohjalta. Ennalta jaettuja jäsenvaltiokohtaisia määrärahoja ei tällaisen tarkistuksen yhteydessä vähennetä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 6 artiklan soveltamista.   Ehdotus laaditaan ottaen huomioon arvio seuraavista: –  edistys, jota on tapahtunut pyrittäessä saavuttamaan kokonaistavoite osoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä 25 prosenttia EU:n menoista ilmastotavoitteisiin sekä pyrittäessä saavuttamaan mahdollisimman pian vuotuinen 30 prosentin menotavoite; –  YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistaminen; –  sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen unionin talousarviossa (sukupuolitietoinen budjetointi); –  yhteistyössä sidosryhmien kanssa toteutettavien yksinkertaistamistoimenpiteiden vaikutus byrokratian vähentämiseen edunsaajien kannalta rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa.
Muutos    39 Ehdotus asetukseksi 4 luku – 17 artikla
Komission teksti	Muutos
Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio esittää samalla mahdolliset toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.	Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle tai siinä tapauksessa, että maksujen enimmäismäärät saattavat estää unionia noudattamasta oikeudellisia sitoumuksiaan, komissio esittää mahdolliset toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.
Muutos    40 Ehdotus asetukseksi 5 luku – 21 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Muutos
1.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXXX/XX – Avaruusohjelma] mukaisiin laajamittaisiin hankkeisiin vuosiksi 2021–2027 enintään 14 196 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).	1.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan enimmäismäärä yhteisesti Euroopan satelliittinavigointiohjelmiin (EGNOS ja Galileo) sekä Copernicukseen (Euroopan maanseurantaohjelma) vuosina 2021–2027. Enimmäismäärä on 15 prosenttia suurempi kuin kummankin[Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen XXXX/XX – Avaruusohjelma] mukaisen laajamittaisen hankkeen ohjeelliset määrät. Enimmäismäärän puitteissa tehtävät lisäykset rahoitetaan liikkumavaroista tai erityisvälineistä, eikä muiden ohjelmien ja hankkeiden määrärahoja vähennetä niiden vuoksi.
Muutos    41 Ehdotus asetukseksi 5 luku – 21 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Muutos
	2 a.  Jos edellä mainituista laajamittaisista hankkeista aiheutuu unionin talousarvioon uusia rahoitustarpeita, komissio ehdottaa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tarkistamista vastaavasti.
Muutos    42 Ehdotus asetukseksi 6 luku – otsikko
Komission teksti	Muutos
Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä	Avoimuus ja toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä
Muutos    43 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 22 artikla
Komission teksti	Muutos
Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä	Avoimuus ja toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä
Muutos    44 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 22 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Muutos
	Poliittisella tasolla pidettävissä kokouksissa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa edustavat kummankin toimielimen jäsenet.
Muutos    45 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 22 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Muutos
	6 a.  Euroopan parlamentin ja neuvoston kokoukset, joissa hyväksytään talousarvioesitystä koskevat kannat, ovat julkisia.
Muutos    46 Ehdotus asetukseksi 6 luku – 23 artikla
Komission teksti	Muutos
Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen [7] artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta päätöksestä, jonka neuvosto on Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti hyväksynyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 332 artiklan puitteissa.	Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon SEUT-sopimuksen 310 artiklan 1 kohdan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta päätöksestä, jonka neuvosto on Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti hyväksynyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 332 artiklan puitteissa.
Muutos    47 Ehdotus asetukseksi 7 luku – 24 artikla
Komission teksti	Muutos
Komissio esittää ennen vuoden 2025 heinäkuun 1 päivää ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.	Komissio esittää ennen vuoden 2023 heinäkuun 1 päivää yhdessä välitarkistusta koskevien ehdotustensa kanssa kertomuksen, jossa esitetään menetelmät viiden plus viiden vuoden rahoituskehyksen käytännön täytäntöönpanoa varten.   Komissio esittää ennen vuoden 2025 heinäkuun 1 päivää ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.   Jos uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ei ole annettu neuvoston asetusta ennen vuoden 2027 joulukuun 31 päivää, monivuotisen rahoituskehyksen kattaman viimeisen vuoden enimmäismäärien ja muiden säännösten soveltamista jatketaan siihen asti, että asetus uuden rahoituskehyksen vahvistamisesta on hyväksytty. Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio vuoden 2020 jälkeen, jatkettua rahoituskehystä on tarvittaessa tarkistettava liittymisen ottamiseksi huomioon.
E. MUUTOKSET EHDOTUKSEEN TOIMIELINTEN SOPIMUKSEKSI
50.  painottaa, että monivuotista rahoituskehystä koskevasta uudesta asetuksesta käytävien neuvottelujen ja sen hyväksymisen tuloksena ehdotusta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta olisi muutettava seuraavasti:
Muutos    48 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa A jakso – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti Muutos   6 a.  Muuta kuin unionin yleiseen talousarvioon sisältyvää toimintaa koskevat tiedot sekä unionin omien varojen eri lajien ennakoitu kehitys esitetään ohjeellisina erillisissä taulukoissa. Nämä tiedot sekä talousarvioesityksen mukana seuraavat asiakirjat saatetaan vuosittain ajan tasalle.
Muutos    49 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa A jakso – 7 kohta
Komission teksti Muutos 7.  Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin sisältyy riittävästi liikkumavaraa. 7.  Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismäärien liikkumavaroihin tai käytettävissä oleviin erityisrahoitusvälineisiin sisältyy riittävästi määrärahoja.
Muutos    50 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa A jakso – 8 kohta
Komission teksti Muutos Vuoden 2027 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen 8.  Komissio saattaa vuoden 2027 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuonna 2024. Ajantasaistamisen yhteydessä otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet. Maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen 8.  Komissio saattaa maksumäärärahoja koskevat vuoteen 2027 asti ulottuvat ja sen jälkeiset ennakkoarviot ajan tasalle vuosittain. Ajantasaistamisen yhteydessä otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, sekä unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskevat kasvuennusteet.
Muutos    51 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa B jakso – 9 kohta
Komission teksti Muutos 9.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin. Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti. 9.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta. Samaan aikaan kun komissio esittää globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa. Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.
Muutos    52 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa B jakso – 10 kohta
Komission teksti Muutos 10.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee varainhoitoasetuksen mukaisesti asianomaista budjettivälinettä koskevan ehdotuksen. 10.  Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta. Samaan aikaan kun komissio esittää solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa. Solidaarisuusrahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.
Muutos    53 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa B jakso – 11 kohta
Komission teksti Muutos 11.  Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti. 11.  Kun komissio katsoo tarpeelliseksi käyttää hätäapuvarausta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä hätäapuvarauksesta asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asiaa käsitellään seuraavassa talousarviota koskevassa trilogissa.
Muutos    54 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa B jakso – 12 kohta
Komission teksti Muutos Joustoväline   12.  Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu. Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Tällainen ehdotus voidaan tehdä vain talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. Joustoväline   12.  Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta käytettyään kokonaan asianomaisten otsakkeiden liikkumavarat. Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa.
Muutos    55 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa B jakso – 13 kohta
Komission teksti Muutos 13.  Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Tällainen ehdotus voidaan tehdä vain talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa. 13.  Komissio ehdottaa ennakoimattomia menoja varten varatun liikkumavaran tai sen osan käyttöönottoa analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklan mukaisen talousarviomenettelyn puitteissa.
Muutos    56 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 2 osa A jakso – 14 a kohta (uusi)
Komission teksti Muutos   14 a.  Uuden monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen helpottamiseksi sekä SEUT-sopimuksen 312 artiklan 5 kohdan täytäntöönpanemiseksi toimielimet järjestävät seuraavanlaisia säännöllisiä kokouksia:   –  SEUT-sopimuksen 324 artiklassa tarkoitetut Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien tapaamiset;   –  neuvoston puheenjohtajavaltion ennen asianomaisia neuvoston kokouksia ja niiden jälkeen järjestämät tiedotustilaisuudet Euroopan parlamentin valtuuskunnalle;   –  neuvoston työskentelyn kuluessa järjestettävät epäviralliset kolmenväliset kokoukset, joiden tarkoituksena on ottaa parlamentin näkemykset huomioon kaikissa neuvoston puheenjohtajavaltion laatimissa asiakirjoissa;   –  trilogit sen jälkeen kun sekä parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet neuvotteluvaltuutukset;   –  neuvoston puheenjohtajavaltion läsnäolo asianomaisessa parlamentin valiokunnassa ja vastavuoroisesti parlamentin neuvotteluryhmän läsnäolo asianomaisessa neuvoston kokoonpanossa.     Parlamentti ja neuvosto toimittavat toisilleen kaikki asiakirjat, jotka on virallisesti hyväksytty niiden valmistelevissa elimissä tai virallisesti toimitettu niiden puolesta, heti kun ne ovat saatavilla.
Muutos    57 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa B jakso – 15 kohta – 2 luetelmakohta
Komission teksti Muutos –  Euroopan kehitysrahaston (EKR), Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien tulot, menot, varat ja vastuut; –  Euroopan kehitysrahaston (EKR), Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien, joita ei rahoiteta unionin talousarviosta mutta joiden tarkoituksena on tukea perussopimuksista johtuvia unionin toimintapoliittisia tavoitteita, tulot, menot, varat ja vastuut;
Muutos    58 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 1 osa B jakso – 15 a kohta (uusi)
Komission teksti Muutos   15 a.  Hyväksyessään varainhoitoasetuksen 30 artiklan 1 kohdan mukaisia itsenäisiä siirtoja komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle välittömästi tällaisten siirtojen yksityiskohtaiset perusteet. Jos parlamentti tai neuvosto esittää itsenäistä siirtoa koskevan varauman, komissio ottaa sen huomioon tarvittaessa myös peruuttamalla siirron.
Muutos    59 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi 3 osa A jakso – 24 a kohta (uusi)
Komission teksti Muutos 24 a.  Jos budjettivallan käyttäjä päättää talousarviomenettelyn puitteissa erityisistä lisämäärärahoista, komissio ei kompensoi niitä rahoitussuunnitelmansa seuraavina vuosina, ellei budjettivallan käyttäjä ole nimenomaisesti antanut sille tehtäväksi tehdä niin.
Muutos    60 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite A osa – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Muutos 1 a.  Kukin toimielin sitoutuu olemaan toimittamatta muille toimielimille muita kuin kiireellisiä talousarviota koskevia kantoja, siirtoja tai muita tiedoksiantoja, joiden määräajat umpeutuvat niiden lomakaudella, sen varmistamiseksi, että kukin toimielin voi käyttää asianmukaisesti menettelyä koskevia oikeuksiaan. Toimielinten yksiköt ilmoittavat toisilleen hyvissä ajoin kunkin toimielimen lomakausien ajankohdat.
Muutos    61 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite B osa – 2 kohta
Komission teksti Muutos 2.  Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä. 2.  Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään tulevan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä sekä kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteutuksen yhteydessä esiin tulevia kysymyksiä.
Muutos    62 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite C osa – 8 kohta
Komission teksti Muutos 8.  Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden aktiivisen osallistumisen avulla koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti sovittelun ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen tietojen- ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, ja sitoutuvat tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti. 8.  Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden aktiivisen osallistumisen avulla koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti sovittelun ajan. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen tietojen- ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, erityisesti toimittamalla toisilleen kaikki menettelyyn liittyvät asiakirjat, jotka on hyväksytty niiden valmistelevissa elimissä, heti kun ne ovat saatavilla. Ne sitoutuvat myös tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti.
Muutos    63 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite D osa – 12 a kohta (uusi)
Komission teksti Muutos   12 a.  Euroopan parlamentin ja neuvoston kokoukset, joissa hyväksytään talousarvioesitystä koskevat kannat, ovat julkisia.
Muutos    64 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite E osa – 15 kohta
Komission teksti Muutos 15.  Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edustettuina asianmukaisella tasolla sovittelukomiteassa siten, että kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja että näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen. 15.  Sekä Euroopan parlamenttia että neuvostoa edustavat sovittelukomiteassa kummankin toimielimen jäsenet, jotta kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja jotta näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen.
Muutos    65 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite E osa – 19 kohta
Komission teksti Muutos 19.  Trilogiin osallistuvat kolme toimielintä sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä. 19.  Trilogiin osallistuvat kolme toimielintä sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä. Sovittelujakson aikana voidaan tarpeen mukaan järjestää ylimääräisiä kokouksia, myös teknisellä tasolla.
Muutos    66 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite E osa – 21 a kohta (uusi)
Komission teksti Muutos   21 a.  Jotta perustamissopimuksessa vahvistettua 21 päivän pituista sovittelujaksoa voidaan hyödyntää täysin ja jotta toimielimet voivat päivittää neuvottelukantansa, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat selvittämään sovittelumenettelyn tilanteen jokaisessa valmistelevien elintensä kokouksessa koko kyseisen jakson ajan eivätkä jätä sitä sen viimeisiin vaiheisiin.
Muutos    67 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite G jakso – otsikko
Komission teksti Muutos G osa  Maksattamatta olevat määrät (Reste à liquider) G osa  Talousarvion toteutus, maksut ja maksattamatta olevat määrät (Reste à liquider)
Muutos    68 Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi Liite G osa – 36 kohta
Komission teksti Muutos 36.  Ottaen huomioon, että on varmistettava maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat valvovansa tiiviisti maksattamattomien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja ei ole maksettu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä.   Jotta kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus voitaisiin varmistaa, määrärahojen vapauttamista ja etenkin automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä sovelletaan tiukasti kaikissa otsakkeissa.   Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana vuotena ja tulevina vuosina. Nämä tapaamiset järjestetään toimielinten välisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista ennusteista. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat nykyisistä ja tulevista sitoumuksista vuosina 2021–2027 SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksusitoumuksista ja keskustelevat niistä. 36.  Ottaen huomioon, että on varmistettava maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumuksiin käytettäviin määrärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat valvovansa tiiviisti maksuennusteita ja maksattamattomien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumääräyksiin käytettäviä määrärahoja ei ole maksettu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä.   Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä meneillään olevana vuotena ja tulevina vuosina. Nämä tapaamiset järjestetään toimielinten välisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista lyhyen tai pitkän aikavälin ennusteista. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat nykyisistä ja tulevista sitoumuksista vuosina 2021–2027 SEUT-sopimuksen 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksusitoumuksista ja keskustelevat niistä.
°
°           °

51.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

Liite I – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: enimmäismäärät ja enimmäismääriin sisältymättömät rahoitusvälineet (vuoden 2018 hintoina)

(milj. euroa – vuoden 2018 hintoina)

	Komission ehdotus	Parlamentin kanta
Maksusitoumusmäärärahat	Yhteensä 2021–2027	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä 2021–2027
I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	166 303	31 035	31 006	31 297	30 725	30 615	30 757	30 574	216 010
II. Koheesio ja arvot	391 974	60 026	62 887	64 979	65 785	66 686	69 204	67 974	457 540
josta: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	330642	52 143	52 707	53 346	53 988	54 632	55 286	55 994	378 097
III. Luonnonvarat ja ympäristö	336 623	57 780	57 781	57 789	57 806	57 826	57 854	57 881	404 718
IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus	30 829	3 227	4 389	4 605	4 844	4 926	5 066	5 138	32 194
V. Turvallisuus ja puolustus	24 323	3 202	3 275	3 223	3 324	3 561	3 789	4 265	24 639
VI. Naapurialueet ja muu maailma	108 929	15 368	15 436	15 616	15 915	16 356	16 966	17 729	113 386
VII. EU:n yleinen hallinto	75 602	10 388	10 518	10 705	10 864	10 910	11 052	11 165	75 602
josta: Toimielinten hallintomenot	58 547	8 128	8 201	8 330	8 432	8 412	8 493	8 551	58 547
MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ	1 134 583	181 025	185 293	188 215	189 262	190 880	194 688	194 727	1 324 089
prosentteina suhteessa BKTL:oon	1,11 %	1,29 %	1,31 %	1,31 %	1,30 %	1,30 %	1,31 %	1,29 %	1,30 %
MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ	1 104 805	174 088	176 309	186 391	187 490	188 675	189 961	191 398	1 294 311
prosentteina suhteessa BKTL:oon	1,08 %	1,24 %	1,24 %	1,30 %	1,29 %	1,28 %	1,28 %	1,27 %	1,27 %
MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA
Hätäapuvaraus	4 200	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	7 000
Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	1 400	200	200	200	200	200	200	200	1 400
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	4 200	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	7 000
Joustoväline	7 000	2 000	2 000	2 000	2 000	2 000	2 000	2 000	14 000
Euroopan investointien vakautusjärjestely	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
Euroopan rauhanrahasto	9 223	753	970	1 177	1 376	1 567	1 707	1 673	9 223
YHTEENSÄ MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA	26 023	4 953	5 170	5 377	5 576	5 767	5 907	5 873	38 623
YHTEENSÄ RAHOITUSKEHYS + RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA	1 160 606	185 978	190 463	193 592	194 838	196 647	200 595	200 600	1 362 712
prosentteina suhteessa BKTL:oon	1,14 %	1,32 %	1,34 %	1,35 %	1,34 %	1,34 %	1,35 %	1,33 %	1,34 %

Liite II – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: enimmäismäärät ja enimmäismääriin sisältymättömät rahoitusvälineet (käypinä hintoina)

(milj. euroa käypinä hintoina)

	Komission ehdotus	Parlamentin kanta
Maksusitoumusmäärärahat	Yhteensä 2021–2027	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä 2021–2027
I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	187 370	32 935	33 562	34 555	34 601	35 167	36 037	36 539	243 395
II. Koheesio ja arvot	442 412	63 700	68 071	71 742	74 084	76 601	81 084	81 235	516 517
josta: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio	373 000	55 335	57 052	58 899	60 799	62 756	64 776	66 918	426 534
III. Luonnonvarat ja ympäristö	378 920	61 316	62 544	63 804	65 099	66 424	67 785	69 174	456 146
IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus	34 902	3 425	4 751	5 084	5 455	5 658	5 936	6 140	36 448
V. Turvallisuus ja puolustus	27 515	3 397	3 545	3 559	3 743	4 091	4 439	5 098	27 872
VI. Naapurialueet ja muu maailma	123 002	16 308	16 709	17 242	17 923	18 788	19 878	21 188	128 036
VII. EU:n yleinen hallinto	85 287	11 024	11 385	11 819	12 235	12 532	12 949	13 343	85 287
josta: Toimielinten hallintomenot	66 028	8 625	8 877	9 197	9 496	9 663	9 951	10 219	66 028
MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ	1 279 408	192 105	200 567	207 804	213 140	219 261	228 107	232 717	1 493 701
prosentteina suhteessa BKTL:oon	1,11 %	1,29 %	1,31 %	1,31 %	1,30 %	1,30 %	1,31 %	1,29 %	1,30 %
MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ	1 246 263	184 743	190 843	205 790	211 144	216 728	222 569	228 739	1 460 556
prosentteina suhteessa BKTL:oon	1,08 %	1,24 %	1,24 %	1,30 %	1,29 %	1,28 %	1,28 %	1,27 %	1,27 %
MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA
Hätäapuvaraus	4 734	1 061	1 082	1 104	1 126	1 149	1 172	1 195	7 889
Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)	1 578	212	216	221	225	230	234	239	1 578
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto (EUSR)	4 734	1 061	1 082	1 104	1 126	1 149	1 172	1 195	7 889
Joustoväline	7 889	2 122	2 165	2 208	2 252	2 297	2 343	2 390	15 779
Euroopan investointien vakautusjärjestely	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
Euroopan rauhanrahasto	10 500	800	1 050	1 300	1 550	1 800	2 000	2 000	10 500
YHTEENSÄ MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA	29 434	5 256	5 596	5 937	6 279	6 624	6 921	7 019	43 633
YHTEENSÄ RAHOITUSKEHYS + RAHOITUSKEHYKSEN ENIMMÄISMÄÄRIEN ULKOPUOLELLA	1 308 843	197 361	206 163	213 741	219 419	225 885	235 028	239 736	1 537 334
prosentteina suhteessa BKTL:oon	1,14 %	1,32 %	1,34 %	1,35 %	1,34 %	1,34 %	1,35 %	1,33 %	1,34 %

Liite III – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: ohjelmakohtainen jako (vuoden 2018 hintoina)

Huom. Vertailun vuoksi taulukossa noudatetaan komission ehdotuksen mukaista yksittäisten EU:n ohjelmien rakennetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joita voidaan pyytää näiden ohjelmien hyväksymiseen johtavan lainsäädäntömenettelyn aikana.

(milj. euroa – vuoden 2018 hintoina)

	Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 (EU27 + EKR)	Komission ehdotus 2021–2027	Parlamentin kanta 2021–2027
I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	116 361	166 303	216 010
1. Tutkimus ja innovointi	69 787	91 028	127 537
Euroopan horisontti	64 674	83 491	120 000
Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	2 119	2 129	2 129
Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)	2 992	5 406	5 406
Muu	2	2	2
2. Euroopan strategiset investoinnit	31 886	44 375	51 798
InvestEU-rahasto	3 968	13 065	14 065
Verkkojen Eurooppa -väline (H1‑rahoitusosuus yhteensä) mukaan lukien:	17 579	21 721	28 083
Verkkojen Eurooppa -väline – liikenne	12 393	11 384	17 746
Verkkojen Eurooppa -väline – energia	4 185	7 675	7 675
Verkkojen Eurooppa -väline – digitaalitalous	1 001	2 662	2 662
Digitaalinen Eurooppa -ohjelma	172	8 192	8 192
Muu	9 097	177	177
Erillisvirastot	1 069	1 220	1 281
3. Sisämarkkinat	5 100	5 672	8 423
Sisämarkkinaohjelma (ml. COSME)	3 547	3 630	5 823
EU:n petostentorjuntaohjelma	156	161	322
Veroyhteistyö (Fiscalis)	226	239	300
Tulliyhteistyö (CUSTOMS)	536	843	843
Kestävä matkailu			300
Muu	61	87	87
Erillisvirastot	575	714	748
4. Avaruus	11 502	14 404	15 225
Euroopan avaruusohjelma	11 308	14 196	15 017
Erillisvirastot	194	208	208
Liikkumavara	–1 913	10 824	13 026
II. Koheesio ja arvot	387 250	391 974	457 540
5. Aluekehitys ja koheesio	272 647	242 209	272 647
EAKR + koheesiorahasto mukaan lukien:	272 411	241 996	272 411
Euroopan aluekehitysrahasto	196 564	200 622
Koheesiorahasto	75 848	41 374
Josta rahoitusosuus Verkkojen Eurooppa -välineeseen – liikenne	11 487	10 000
Tuki Kyproksen turkkilaisyhteisölle	236	213	236
6. Talous- ja rahaliitto	273	22 281	22 281
Uudistusten tukiohjelma	185	22 181	22 181
Euron suojaaminen väärentämiseltä	7	7	7
Muu	81	93	93
7. Investointi ihmisiin, sosiaalinen koheesio ja arvot	115 729	123 466	157 612
Euroopan sosiaalirahasto+ (mukaan lukien 5,9 miljardia euroa lapsitakuuta varten)	96 216	89 688	106 781
Josta terveys, työllisyys ja sosiaalinen innovointi	1 075	1 042	1 095
Erasmus+	13 699	26 368	41 097
Euroopan solidaarisuusjoukot	373	1 113	1 113
Luova Eurooppa	1 403	1 642	2 806
Oikeusala	316	271	316
Perusoikeudet ja arvot, mukaan lukien vähintään 500 miljoonaa euroa unionin arvoja koskevalle lohkolle	594	570	1 627
Muu	1 158	1 185	1 185
Erillisvirastot	1 971	2 629	2 687
Liikkumavara	–1 399	4 018	4 999
III. Luonnonvarat ja ympäristö	399 608	336 623	404 718
8. Maatalous ja meripolitiikka	390 155	330 724	391 198
Maataloustukirahasto + maaseuturahasto mukaan lukien:	382 855	324 284	383 255
Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	286 143	254 247
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	96 712	70 037
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto	6 243	5 448	6 867
Muu	962	878	962
Erillisvirastot	95	113	113
9. Ympäristö ja ilmastotoimet	3 492	5 085	11 520
Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life)	3 221	4 828	6 442
Oikeudenmukaisen energiasiirtymän rahasto			4 800
Erillisvirastot	272	257	278
Liikkumavara	5 960	814	1 999
IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus	10 051	30 829	32 194
10. Muuttoliike	7 180	9 972	10 314
Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto	6 745	9 205	9 205
Erillisvirastot*	435	768	1 109
11. Rajaturvallisuus	5 492	18 824	19 848
Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto	2 773	8 237	8 237
Erillisvirastot*	2 720	10 587	11 611
Liikkumavara	–2 621	2 033	2 033
V. Turvallisuus ja puolustus	1 964	24 323	24 639
12. Turvallisuus	3 455	4 255	4 571
Sisäisen turvallisuuden rahasto	1 200	2 210	2 210
Ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto mukaan lukien:	1 359	1 045	1 359
Ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto (Liettua)	459	490	692
Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto (ml. Bulgaria ja Slovakia)	900	555	667
Erillisvirastot	896	1 001	1 002
13. Puolustus	575	17 220	17 220
Euroopan puolustusrahasto	575	11 453	11 453
Sotilaallinen liikkuvuus	0	5 767	5 767
14. Kriisinhallinta	1 222	1 242	1 242
Unionin pelastuspalvelumekanismi (rescEU)	560	1 242	1 242
Muu	662	p.m.	p.m.
Liikkumavara	–3 289	1 606	1 606
VI. Naapurialueet ja muu maailma	96 295	108 929	113 386
15. Ulkoiset toimet	85 313	93 150	96 809
Väline(et), jo(i)lla tuetaan naapuruus- ja kehityspolitiikkaa, mukaan lukien EKR:n seuraaja ja Afrikkaa koskeva investointiohjelma	71 767	79 216	82 716
Humanitaarinen apu	8 729	9 760	9 760
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	2 101	2 649	2 649
Merentakaiset maat ja alueet (mukaan lukien Grönlanti)	594	444	594
Muu	801	949	949
Erillisvirastot	144	132	141
16. Liittymistä valmisteleva tuki	13 010	12 865	13 010
Liittymistä valmisteleva tuki	13 010	12 865	13 010
Liikkumavara	–2 027	2 913	3 567
VII. EU:n yleinen hallinto	70 791	75 602	75 602
Eurooppa-koulut ja eläkkeet	14 047	17 055	17 055
Toimielinten hallintomenot	56 744	58 547	58 547
YHTEENSÄ	1 082 320	1 134 583	1 324 089
% BKTL:sta (EU27)	1,16 %	1,11 %	1,30 %

* EP:n erillisvirastoille kohdentamaan määrään klustereissa 10 ja 11 sisältyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevien 12. syyskuuta 2018 annettujen komission ehdotusten rahoitusvaikutus.

Liite IV – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027: ohjelmakohtainen jako (käypinä hintoina)

(milj. euroa käypinä hintoina)

	Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 (EU27 + EKR)	Komission ehdotus 2021–2027	Parlamentin kanta 2021–2027
I. Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous	114 538	187 370	243 395
1. Tutkimus ja innovointi	68 675	102 573	143 721
Euroopan horisontti	63 679	94 100	135 248
Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma	2 085	2 400	2 400
Kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER)	2 910	6 070	6 070
Muu	1	3	3
2. Euroopan strategiset investoinnit	31 439	49 973	58 340
InvestEU-rahasto	3 909	14 725	15 852
Verkkojen Eurooppa -väline (H1‑rahoitusosuus yhteensä) mukaan lukien:	17 435	24 480	31 651
Verkkojen Eurooppa -väline – liikenne	12 281	12 830	20 001
Verkkojen Eurooppa -väline – energia	4 163	8 650	8 650
Verkkojen Eurooppa -väline – digitaalitalous	991	3 000	3 000
Digitaalinen Eurooppa -ohjelma	169	9 194	9 194
Muu	8 872	200	200
Erillisvirastot	1 053	1 374	1 444
3. Sisämarkkinat	5 017	6 391	9 494
Sisämarkkinaohjelma (ml. COSME)	3 485	4 089	6 563
EU:n petostentorjuntaohjelma	153	181	363
Veroyhteistyö (Fiscalis)	222	270	339
Tulliyhteistyö (CUSTOMS)	526	950	950
Kestävä matkailu			338
Muu	59	98	98
Erillisvirastot	572	804	843
4. Avaruus	11 274	16 235	17 160
Euroopan avaruusohjelma	11 084	16 000	16 925
Erillisvirastot	190	235	235
Liikkumavara	–1 866	12 198	14 680
II. Koheesio ja arvot	380 738	442 412	516 517
5. Aluekehitys ja koheesio	268 218	273 240	307 578
EAKR + koheesiorahasto mukaan lukien:	267 987	273 000	307 312
Euroopan aluekehitysrahasto	193 398	226 308
Koheesiorahasto	74 589	46 692
Josta rahoitusosuus Verkkojen Eurooppa -välineeseen – liikenne	11 306	11 285
Tuki Kyproksen turkkilaisyhteisölle	231	240	266
6. Talous- ja rahaliitto	275	25 113	25 113
Uudistusten tukiohjelma	188	25 000	25 000
Euron suojaaminen väärentämiseltä	7	8	8
Muu	79	105	105
7. Investointi ihmisiin, sosiaalinen koheesio ja arvot	113 636	139 530	178 192
Euroopan sosiaalirahasto+ (mukaan lukien 5,9 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina lapsitakuuta varten)	94 382	101 174	120 457
Josta terveys, työllisyys ja sosiaalinen innovointi	1 055	1 174	1 234
Erasmus+	13 536	30 000	46 758
Euroopan solidaarisuusjoukot	378	1 260	1 260
Luova Eurooppa	1 381	1 850	3 162
Oikeusala		305	356
Perusoikeudet ja arvot, mukaan lukien vähintään 500 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina unionin arvoja koskevalle lohkolle		642	1 834
Muu	1 131	1 334	1 334
Erillisvirastot	1 936	2 965	3 030
Liikkumavara	–1 391	4 528	5 634
III. Luonnonvarat ja ympäristö	391 849	378 920	456 146
8. Maatalous ja meripolitiikka	382 608	372 264	440 898
Maataloustukirahasto + maaseuturahasto mukaan lukien:	375 429	365 006	431 946
Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto)	280 351	286 195
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)	95 078	78 811
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto	6 139	6 140	7 739
Muu	946	990	1 085
Erillisvirastot	94	128	128
9. Ympäristö ja ilmastotoimet	3 437	5 739	12 995
Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life)	3 170	5 450	7 272
Oikeudenmukaisen energiasiirtymän rahasto			5 410
Erillisvirastot	267	289	313
Liikkumavara	5 804	918	2 254
IV. Muuttoliike ja rajaturvallisuus	9 929	34 902	36 448
10. Muuttoliike	7 085	11 280	11 665
Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto	6 650	10 415	10 415
Erillisvirastot*	435	865	1 250
11. Rajaturvallisuus	5 439	21 331	22 493
Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto	2 734	9 318	9 318
Erillisvirastot*	2 704	12 013	13 175
Liikkumavara	–2 595	2 291	2 291
V. Turvallisuus ja puolustus	1 941	27 515	27 872
12. Turvallisuus	3 394	4 806	5 162
Sisäisen turvallisuuden rahasto	1 179	2 500	2 500
Ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto mukaan lukien:	1 334	1 178	1 533
Ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto (Liettua)	451	552	780
Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto (ml. Bulgaria ja Slovakia)	883	626	753
Erillisvirastot	882	1 128	1 129
13. Puolustus	590	19 500	19 500
Euroopan puolustusrahasto	590	13 000	13 000
Sotilaallinen liikkuvuus	0	6 500	6 500
14. Kriisinhallinta	1 209	1 400	1 400
Unionin pelastuspalvelumekanismi (rescEU)	561	1 400	1 400
Muu	648	p.m.	p.m.
Liikkumavara	–3 253	1 809	1 809
VI. Naapurialueet ja muu maailma	93 381	123 002	128 036
15. Ulkoiset toimet	82 569	105 219	109 352
Väline(et), jo(i)lla tuetaan naapuruus- ja kehityspolitiikkaa, mukaan lukien EKR:n seuraaja ja Afrikkaa koskeva investointiohjelma	70 428	89 500	93 454
Humanitaarinen apu	8 561	11 000	11 000
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	2 066	3 000	3 000
Merentakaiset maat ja alueet (mukaan lukien Grönlanti)	582	500	669
Muu	790	1 070	1 070
Erillisvirastot	141	149	159
16. Liittymistä valmisteleva tuki	12 799	14 500	14 663
Liittymistä valmisteleva tuki	12 799	14 500	14 663
Liikkumavara	–1 987	3 283	4 020
VII. EU:n yleinen hallinto	69 584	85 287	85 287
Eurooppa-koulut ja eläkkeet	13 823	19 259	19 259
Toimielinten hallintomenot	55 761	66 028	66 028
YHTEENSÄ	1 061 960	1 279 408	1 493 701
% BKTL:sta (EU27)	1,16 %	1,11 %	1,30 %

* EP:n erillisvirastoille kohdentamaan määrään klustereissa 10 ja 11 sisältyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevien 12. syyskuuta 2018 annettujen komission ehdotusten rahoitusvaikutus.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0075 ja P8_TA(2018)0076.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226.
• [3]  EUVL C 215, 19.6.2018, s. 249.
• [4]  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 1.
• [5]  EUVL C 242, 10.7.2018, s. 24.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(COM(2018)0322 – 2018/0166R(APP))

Valmistelija: Marietje Schaake

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

1.  korostaa, että koska maailmanlaajuiseen ja alueelliseen vakauteen kohdistuu yhä suurempia haasteita, EU:n ulkoisen toiminnan määrärahoja on lisättävä tuntuvasti uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja samalla on säilytettävä demokratiaan, oikeusvaltioon sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva EU:n ulkopolitiikka; panee merkille komission ehdottaman reaalimäärärahojen hienoisen lisäämisen ja kehottaa lisäämään ulkoisen toiminnan sitoumusten suhteellista osuutta entisestään ja katsoo, että tästä on pidettävä kiinni toimielinten välisissä neuvotteluissa;

2.  palauttaa mieliin kantansa, että Euroopan naapuruusväline, liittymistä valmisteleva tukiväline sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, myös niiden tavoitteet ja päämäärät, olisi jatkossakin pidettävä erillisinä välineinä niiden erityisluonteen vuoksi, ja korostaa, että on vältettävä kilpailua eri toimintapolitiikkojen välillä; vaatii, että temaattisten ja maantieteellisten ohjelmien yhteyksiä lisätään, sillä monet kysymykset, esimerkiksi ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, vammaisten henkilöiden syrjimättömyys ja ilmastonmuutos, koskevat monia aloja; toistaa pyyntönsä, että määrärahojen osoittamisessa unionin eteläisille ja itäisille naapureille nykyään vallitseva rahoitustasapaino olisi säilytettävä;

3.  palauttaa mieliin, että vakautta ja rauhaa edistävä väline on ainoa siviilikonfliktinehkäisyyn, esimerkiksi sovitteluun, vuoropuheluun ja sovintoon, tarkoitettu EU:n väline; pitää valitettavana, että käsiteltävänä olevaan komission ehdotukseen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta ei ole sisällytetty tiettyjä vakautta ja rauhaa edistävän välineen tärkeitä osa-alueita, joita ovat esimerkiksi sovintokomissioille annettava tuki, lapsisotilaita koskevat toimet, ampuma-aseiden laittoman käytön torjunta tai aseellisen väkivallan uhrien kuntouttaminen;

4.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttämiseksi unionin talousarvioon ja kehottaa vahvistamaan parlamentin valvontavaltuuksia;

5.  kehottaa vahvistamaan sukupuoliulottuvuutta koskevia erityisiä tavoitteita lisäämällä alan käytettävissä olevia määrärahoja;

6.  toistaa kantanaan, että ulkoisen rahoituksen välineiden nykyisen järjestelmän uudistamisen olisi lisättävä vastuuvelvollisuutta, avoimuutta, demokraattista ja parlamentaarista valvontaa, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta ja siinä olisi samalla otettava huomioon unionin strategiset painopisteet; korostaa, että näitä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman vankkaa hallintorakennetta, joka mahdollistaa poliittisen valvonnan, perustuu strategiaan ja on osallistava ja vastuullinen ja jossa on selkeät tavoitteet, vertailuarvot sekä seuranta- ja arviointimenetelmät, tulosbudjetointia koskeva tehostettu lähestymistapa mukaan luettuna; korostaa lisäksi tarvetta varmistaa, että kansalaisyhteiskunta osallistuu unionin ulkoisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen; pitää valitettavana, että naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä ja liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskeviin komission ehdotuksiin ei sisälly käytännössä minkäänlaisia säännöksiä hallintoa koskevista näkökohdista ja että ei ole vahvistettu erityistä mekanismia parlamentin osallistumiseksi painopisteitä ja rahoitusta koskeviin strategisiin päätöksiin; katsoo tämän vuoksi, että ehdotukset eivät ole nykymuodossaan hyväksyttäviä;

7.  toteaa, että joustavuutta on tarpeen lisätä; katsoo kuitenkin, että ehdotetun uusia haasteita ja painopisteitä koskevan puskurin yhteydessä käytettävillä määrärahoilla ei saa edistää muita tavoitteita, kuten muuttoliikkeen hallintaa ja turvallisuutta, ja että joustavuuden lisääntyminen ei saa heikentää pitkän aikavälin toimintapoliittisia tavoitteita ja vähentää parlamentin mahdollisuuksia käyttää sille kuuluvia poliittista ohjausta ja valvontaa koskevia oikeuksia; katsoo, että on vahvistettava selkeät kriteerit varauksessa olevien määrärahojen kohdentamiselle ja säädettävä asianmukaisesta valvontamekanismista;

8.  arvostelee voimakkaasti sitä, että 17 artiklan mukaisten tulosperusteisten määrärahojen yhteydessä ”yhteistyö muuttoliikeasioissa” on yksi niistä kriteereistä, joiden perusteella lisämäärärahoja osoitetaan; korostaa, että ”enemmällä enemmän” -periaatteen alkuperäisenä tarkoituksena oli rakentaa vahvempia kumppanuuksia niiden naapureiden kanssa, jotka edistyvät enemmän demokraattisen uudistuksen tekemisessä, ja katsoo, että ”yhteistyö muuttoliikeasioissa” heikentää vakavasti tätä lähestymistapaa ja SEU:n 21 artiklassa vahvistettujen periaatteiden noudattamista EU:ssa;

9.  korostaa, että tarvitaan demokraattisempaa keskustelua EU:n ulkoisesta avusta, ja katsoo, että Euroopan parlamentin on oltava tiiviimmin mukana EU:n ulkoisen toiminnan välineiden strategisessa poliittisessa ohjauksessa;

10.  katsoo, että puolustuksen klusterista johtuvat menot olisi käytettävä ainoastaan puolustustarkoituksiin, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan puolustusrahaston ja Euroopan horisontti -ohjelman toimien puolustusta koskeviin osiin, myös kaksikäyttöinfrastruktuuriin ja -välineisiin tehokkaamman puolustuksen ja siviili- ja sotilaspuolen suuremman synergian mahdollistavina keskeisinä tekijöinä;

11.  kehottaa komissiota toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia SEUT:n 8 artiklan mukaisesti.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 13.9.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Marietje Schaake 10.7.2018
Hyväksytty (pvä)	9.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	35 4 11
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Goffredo Maria Bettini, Victor Boştinaru, Klaus Buchner, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Wajid Khan, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Clare Moody, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Michel Reimon, Sofia Sakorafa, Jean-Luc Schaffhauser, Jordi Solé, Dobromir Sośnierz, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Anders Primdahl Vistisen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ana Gomes, Andrzej Grzyb, Norica Nicolai, Gilles Pargneaux, Helmut Scholz, Igor Šoltes, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Željana Zovko
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Ivan Štefanec

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35	+
ALDE	Petras Auštrevičius, Javier Nart, Norica Nicolai, Jozo Radoš, Ivo Vajgl
ECR	Charles Tannock
EFDD	Fabio Massimo Castaldo
PPE	Michèle Alliot-Marie, Lorenzo Cesa, Andrzej Grzyb, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, David McAllister, Ramona Nicole Mănescu, Cristian Dan Preda, Ivan Štefanec, Dubravka Šuica, László Tőkés, Željana Zovko
S&D	Francisco Assis, Goffredo Maria Bettini, Victor Boştinaru, Andi Cristea, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Ana Gomes, Wajid Khan, Arne Lietz, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Gilles Pargneaux, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula

4	-
ECR	Anders Primdahl Vistisen
ENF	Jean-Luc Schaffhauser
NI	Georgios Epitideios, Dobromir Sośnierz

11	0
GUE/NGL	Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Sofia Sakorafa, Helmut Scholz, Marie-Christine Vergiat
VERTS/ALE	Klaus Buchner, Barbara Lochbihler, Michel Reimon, Jordi Solé, Igor Šoltes, Bodil Valero

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (17.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(2018/0166R(APP))

Valmistelija: Željana Zovko

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  palauttaa mieliin SEUT-sopimuksen 208 artiklan, jonka mukaan unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja että päätavoite tällä alalla on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen; korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikat täydentävät ja tukevat toisiaan; palauttaa mieliin, että SEU-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti kehitysyhteistyöpolitiikalla edistetään EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamista; kehottaa noudattamaan kokonaisuudessaan SEUT-sopimuksen ja SEU-sopimuksen oikeudellisia sitoumuksia ja sisällyttämään tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen 2021–2027 kehityssuuntautuneen ulkoisen välineen;

2.  muistuttaa tarpeesta nostaa EU:n virallisen kehitysavun nykyistä tasoa monivuotisen rahoituskehyksen tulevassa ulkoisten toimien otsakkeessa ja pitää myönteisenä komission ehdottamaa vaatimatonta lisäystä (vuoden 2018 hintoina);

3.  panee merkille, että ehdotus naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI) on merkki uudesta ulkopoliittisesta ja kehityspoliittisesta toimintatavasta, joka ei ole SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukainen; tähdentää, että köyhyyden poistamisen on oltava EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan lopullinen päämäärä ja että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä EU:n ulkoisten rahoitusvälineiden ensisijaisia tavoitteita on oltava köyhyyden poistaminen, kestävä inhimillinen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen kehitys, eriarvoisuuksien, epäoikeudenmukaisuuden ja syrjäytymisen torjuminen, hyvä hallintotapa sekä rauha ja turvallisuus samoin kuin kestävän kehityksen tavoitteita koskevien sitoumusten noudattaminen SEUT-sopimuksen 208 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4.  muistuttaa, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan on perustuttava sen sitoumukseen panna täytäntöön kestävän kehityksen tavoitteet, Addis Abeban toimintasuunnitelma kehityksen rahoittamisesta ja Pariisin ilmastosopimus; katsoo, että EU:n tukiessa näiden täytäntöönpanoa kehitysmaissa on sovellettava oikeusperustaista lähestymistapaa ja keskityttävä pitkän aikavälin tavoitteisiin, kuten köyhyyden poistamiseen, eriarvoisuuksien, epäoikeudenmukaisuuden ja syrjäytymisen torjuntaan, demokraattisen hallintotavan, ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, myös tukemalla toimintamahdollisuuksien antamista kansalaisyhteiskunnalle, sekä kestävän ja osallistavan kehityksen edistämiseen erityisesti vähiten kehittyneissä maissa;

5.  korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on varmistettava, että ulkoiset välineet ovat politiikkalähtöisiä ja auttavat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla saavuttamaan näiden toimintapolitiikkojen perussopimusten mukaiset tavoitteet; muistuttaa, että EU:n sisäisten etujen ei tulisi määrittää sen asialistaa naapuruuden, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen ja kansainvälisen yhteistyön alalla; painottaa vastustavansa avun välineellistämistä;

6.  toteaa, että unionin naapuruston turvallisuusolosuhteiden heikkenemisestä ja unioniin suuntautuvien muuttoliikevirtojen lisääntymisestä johtuvat uudet rahoitustarpeet edellyttävät lisärahoitusta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; huomauttaa, että näitä uusia haasteita on käsiteltävä kestävän kehityksen tavoitteiden rinnalla; katsoo, että NDICI:n perustaminen saattaa pahentaa ulkoisten rahoitusvälineiden väliarvioinnissa esille tuotuja ongelmia; toteaa, että sen mukaan lisääntyneet vaatimukset muilta politiikan aloilta ovat loitontaneet EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa köyhyyden vähentämisen tavoitteesta; korostaa, että Euroopan puolustusrahaston sisällyttäminen unionin talousarvioon on erittäin toivottavaa, mutta sen ei voida katsoa tarkoittavan kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen varojen lisäämistä;

7.  muistuttaa, että EU:n kansainvälisten yhteistyöohjelmien puitteissa antaman maakohtaisen tuen olisi täydennettävä ulkopolitiikkaa mutta olisi varmistettava, että kehitysyhteistyörahoitus käytetään ainoastaan kehitykseen liittyviin tavoitteisiin ja päämääriin eikä sillä kateta muiden tavoitteiden toteuttamisesta, kuten rajavalvonnasta ja muuttoliikkeen torjunnasta, koituvia kustannuksia;

8.  toteaa, että yhteistyövälineen suunnittelussa olisi jätettävä riittävästi liikkumavaraa, jotta ohjelmat voidaan räätälöidä kolmansien maiden erityistarpeisiin; toteaa jälleen, että merkittävä osa EU:n tuesta olisi kohdennettava vähiten kehittyneille maille, jotka ovat virallisen kehitysavun ensisijainen kohderyhmä; korostaa, että täytäntöönpanon tehokkuuden, vaikuttavuuden ja näkyvyyden ja kehitysyhteistyötoimien johdonmukaisuuden varmistaminen, kansalaisjärjestöjen osallistumisen takaaminen ja oikeusperustaisen lähestymistavan soveltaminen kehitysyhteistyössä sekä se, että 20 prosenttia varoista korvamerkitään perussosiaalipalveluihin, ovat kehityksen avaintekijöitä, jotka on säilytettävä ja joita on parannettava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

9.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja vaikutusvallan lisäämisen on oltava tärkeä tavoite kaikissa sekä maantieteellisissä että aihekohtaisissa ohjelmissa; katsoo, että EU:n talousarviossa olisi otettava huomioon sukupuolinäkökohdat ja konfliktit;

10.  panee merkille, että ehdotettu NDICI sisältää useita joustomekanismeja, kuten varauksia, puskureita ja nopean toiminnan kehyksiä; korostaa, että lisääntyneen joustavuuden vaikutukset virallisen kehitysavun ennakoitavuuteen olisi otettava asianmukaisesti huomioon; vaatii lisäämään parlamentaarista valvontaa ja selkeyttämään sen hallintoa ja rakenteita; panee huolestuneena merkille, että se ei sisällä nimenomaista viittausta köyhyyden poistamista, kestävää kehitystä, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja eriarvoisuuden torjumista koskeviin tavoitteisiin; korostaa, että nämä painopisteet on otettava nimenomaisesti huomioon ehdotetun välineen tavoitteissa, jotta toimitaan kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisesti;

11.  kiinnittää huomion unionin toteutumattomiin kansainvälisiin sitoumuksiin nostaa vuoteen 2030 mennessä virallinen kehitysapunsa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (josta 20 prosenttia inhimilliseen kehitykseen ja sosiaaliseen osallisuuteen) ja vähiten kehittyneille maille suunnattu apu 0,2 prosenttiin bruttokansantulosta sekä myöntää uutta ja täydentävää rahoitusta kehitysmaiden ilmastotoimia varten; katsoo, että nämä sitoumukset on otettava asianmukaisesti huomioon monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027;

12.  pitää myönteisenä välineelle ehdotettua 92 prosentin virallisen kehitysavun kelpoisuusvaatimusta ja kehottaa säilyttämään sen; kehottaa korvamerkitsemään vähintään 20 prosenttia virallisesta kehitysavusta kaikissa maantieteellisissä ja aihekohtaisissa ohjelmissa vuosittain ja NDICI:n koko keston ajan sosiaaliseen osallisuuteen ja inhimilliseen kehitykseen, jotta voidaan tukea ja lujittaa perussosiaalipalvelujen, kuten terveyspalvelujen (ravitsemus mukaan lukien), koulutuksen ja sosiaaliturvan, tarjoamista erityisesti marginalisoiduimmille henkilöille, myös naisille ja lapsille; kehottaa osoittamaan vähintään 85 prosenttia virallisesta kehitysavusta toimiin, joiden tärkeimpänä tai keskeisenä tavoitteena on sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja vaikutusvallan lisääminen, kaikissa sekä maantieteellisissä että aihekohtaisissa ohjelmissa ja vuosittain ja toimien koko keston ajan; katsoo, että lisäksi 20 prosentilla näistä toimista olisi oltava tärkeimpänä tavoitteena sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja vaikutusvallan lisääminen; kehottaa käyttämään 50 prosenttia välineen kokonaisrahoituksesta ilmastoon ja ympäristöön liittyviin tavoitteisiin ja toimiin;

13.  katsoo, että EU:n talousarviossa olisi otettava huomioon sukupuolinäkökohdat ja konfliktit, ja kehottaa komissiota toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia;

14.  muistuttaa, että maakohtainen tuki ei saisi olla riippuvaista EU:n kanssa tehdyistä muuttoliikesopimuksista ja että rahoitusta ei saisi siirtää köyhiltä mailta ja alueilta Eurooppaan tulevien muuttajien alkuperämaille tai kauttakulkumaille vain sillä perusteella, että ne sijaitsevat muuttoreitillä;

15.  toteaa jälleen tukevansa Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttämistä EU:n talousarvioon ja katsoo, että olisi säädettävä, että näin siirrettävien varojen olisi oltava kokonaisuudessaan uusia;

16.  pitää myönteisenä välineen perustamista merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten; toteaa, että välineen tavoitteena olisi oltava näiden alueiden kestävä kehitys ja unionin arvojen ja normien edistäminen kaikkialla maailmassa; pitää kuitenkin välttämättömänä antaa tälle välineelle riittävät taloudelliset varat ja jakaa ne paremmin tarpeiden mukaan ja tasapuolisemmin eri merentakaisten maiden ja alueiden välillä.

17.  antaa tunnustusta komission huomattaville ponnisteluille humanitaarisen avun budjettikohdalle myönnettävien määrärahojen lisäämiseksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; toteaa kuitenkin, että tämä lisäys ei vielä vastaa tarpeita, jotka ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2011;

18.  pitää olennaisen tärkeänä, että seuraava monivuotinen rahoituskehys on kokonaisuudessaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuusperiaatteen mukainen, kuten SEUT-sopimuksen 208 artiklassa määrätään, ja auttaa osaltaan saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet;

19.  muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo vahvistetaan perussopimuksissa ja se pitäisi sisällyttää kaikkiin EU:n toimiin, jotta tasa-arvo toteutuisi käytännössä; painottaa, että sukupuolitietoisesta budjetoinnista on tehtävä erottamaton osa monivuotista rahoituskehystä sisällyttämällä selkeä sitoumus monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen;

20.  pitää myönteisenä hätäapuvarauksen soveltamisalan laajentamista ja määrärahojen lisäämistä, jotta voidaan reagoida myös sisäisiin kriisitilanteisiin; muistuttaa, että EU:n ulkopuolella äkillisesti puhkeavat humanitaariset kriisit olisi laitettava ehdottomasti etusijalle;

21.  korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi hyödynnettävä mahdollisuutta tukea taloudellisesti hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämiseen liittyviä toimia; korostaa, että humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon täytäntöönpano edellyttää kehitysyhteistyön ja humanitaaristen toimien täydentävyyttä sekä kulttuurista muutosta, niin että EU siirtyy toimissaan avunantajan roolista enemmän joustavuuteen ja riskinottoon, jotta voidaan tukea hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämistä, ihmisten ja heidän yhteisöjensä selviytymiskykyä sekä varhaista elpymistä ja jälleenrakentamista; vaatii enemmän monivuotista suunnittelua ja rahoitusta EU:n humanitaarisiin toimiin sekä kriisimekanismien järjestelmällistä käyttöönottoa EU:n kehitysyhteistyötoimissa, jotta EU:n kumppanit voivat tehokkaasti vaikuttaa jatkumon täytäntöönpanoon;

22.  korostaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 on säilytettävä Euroopan parlamentin harjoittama varojen käytön valvonta ja sitä on parannettava, ja katsoo, että tarvitaan selkeä mekanismi ja päätöksentekoprosessi kohdentamattomien varojen käyttämiseksi ja että on varmistettava Euroopan parlamentin vaikutus ulkoisten rahoitusvälineiden ohjelmasuunnitteluun ja täytäntöönpanovaiheeseen; toistaa, että joustavuuden lisäämiseen tähtäävien ehdotusten on oltava tasapainossa avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamisen kanssa.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 13.9.2018
Valmistelija  Nimitetty (pvä)	Željana Zovko 11.7.2018
Alkuperäinen valmistelija	Frank Engel
Valiokuntakäsittely	30.8.2018
Hyväksytty (pvä)	9.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 1 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Nirj Deva, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Lola Sánchez Caldentey, Eleni Theocharous, Mirja Vehkaperä, Bogdan Brunon Wenta, Joachim Zeller, Željana Zovko, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Thierry Cornillet, Cécile Kashetu Kyenge, Ádám Kósa, Florent Marcellesi, Paul Rübig, Kathleen Van Brempt
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Kati Piri

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21	+
ALDE	Beatriz Becerra Basterrechea, Thierry Cornillet, Mirja Vehkaperä
ECR	Nirj Deva, Eleni Theocharous
EFDD	Ignazio Corrao
GUE/NGL	Stelios Kouloglou, Lola Sánchez Caldentey
PPE	Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Ádám Kósa, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská, Joachim Zeller, Željana Zovko
S&D	Enrique Guerrero Salom, Cécile Kashetu Kyenge, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Kati Piri, Kathleen Van Brempt

1	-
EFDD	Mireille D’Ornano

3	0
PPE	Paul Rübig
VERTS/ALE	Maria Heubuch, Florent Marcellesi

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(COM(2018)0322 – 2018/0166R(APP))

Valmistelija: Helmut Scholz

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset mietintöön, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Suositukset

1.  katsoo, että edellyttäen, että lainsäätäjät pääsevät sopimukseen uudesta kattavasta ulkoisen toiminnan välineestä, sen nimessä olisi mainittava selkeästi sana ”kauppa”, jolloin nimi voisi olla esimerkiksi ”Naapuruutta, kehitystä, kauppaa ja kansainvälistä yhteistyötä koskeva väline”;

2.  pitää myönteisenä otsakkeen kuusi ”Naapurialueet ja muu maailma” määrärahojen lisäystä komission ehdotuksessa vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi, ja kehottaa lisäämään samassa suhteessa (30 prosenttia) kyseisessä pääluokassa kansainväliselle kaupalle osoitettavia varoja ja korvamerkitsemään nämä määrärahat erityisesti kauppaa varten;

3.  korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkoituksena on panna toimintapolitiikka täytäntöön; pitää tässä yhteydessä myönteisenä sitä, että kunnianhimoisessa ”Kaikkien kauppa” -strategiassa hahmoteltiin unionille arvoon perustuva kauppapoliittinen lähestymistapa, johon sisältyvät myös reilun ja eettisen kaupan periaatteet, ja katsoo, että vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen on tarjottava riittävästi rahoitusta sekä poliittista ja hallinnollista tukea unionin kauppapolitiikan kehittymisen edistämiseksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukemiseksi johdonmukaisten strategioiden avulla; on huolestunut siitä, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly selkeää ja näkyvää sitoumusta asiasta; korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteet on otettava asianmukaisesti huomioon, jotta voidaan luoda kestävää talouskasvua ja vakautta, työllisyyttä ja kestävää kehitystä Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa, varsinkin kehitysmaissa; muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano koskee EU:n sisä- ja ulkopolitiikkaa; pyytää siksi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin EU:n politiikkoihin, kauppapolitiikka mukaan lukien, ja kaikkiin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aloitteisiin; korostaa, että Agenda 2030:n täytäntöönpanoon osallistumista on käytettävä politiikan onnistumisen vertailussa; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota korkealaatuisten elintarvikkeiden ja puhtaan veden riittävään saantiin ja uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamiseen, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet 2 ja 6; kehottaa lisäksi kiinnittämään huomiota energiaköyhyyden laajuuteen ja seurauksiin kehitysmaissa ja vaatii lisätoimenpiteitä energiaköyhyyden vähentämiseksi kestävän kehityksen tavoitteen 7 mukaisesti etenkin syrjäisillä maaseutualueilla energiaverkon ulkopuolisilla alueilla; korostaa, että kaupan alan apua koskevien aloitteiden rahoitusta olisi lisättävä;

4.  korostaa tarvetta säilyttää tulevassa ulkoisen rahoituksen välineiden rakenteessa kumppanuusvälineen kaltaisiin nykyisiin välineisiin sovellettava joustavuus kauppaan liittyvien tehtävien, kuten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien, rahoittamiseksi ja kehottaa lisäämään tällaisiin rinnakkaistoimenpiteisiin saatavilla olevia varoja; huomauttaa, että yhtenä unionin ulkoisten välineiden tavoitteena on julkisuusdiplomatia, jolla voidaan lisätä unioniin kuulumattomien maiden luottamusta ja ymmärrystä EU:n politiikkoja kohtaan; korostaa, että kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on erittäin tärkeää, ja on tietoinen neuvoa-antavien ryhmien merkityksestä, koska ne ovat voimakkaita kauppakumppanuussopimusten asianmukaisen täytäntöönpanon välineitä; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että niiden rahoitus on riittämätöntä ja niiden valmiudet puutteellisia erityisesti kolmansissa maissa, ja kehottaa näin ollen lisäämään määrärahoja, joilla tuetaan kumppanimaiden kansalaisjärjestöjen osallistumista niiden omiin sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin;

5.  pyytää jälleen riittäviä resursseja kauppasopimusten ennakko-, väli- ja jälkiarviointien tekemiseksi ja käytetyn menetelmän tarkistamiseksi myös kumulatiivisten vaikutusten sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon kohdistuvien vaikutusten osalta; katsoo, että Euroopan unionin olisi otettava paremmin huomioon kauppasuhteidensa ja -sopimustensa sosiaaliset vaikutukset sekä terveys- ja ympäristövaikutukset, kun se arvioi nykyisiä ja tulevia skenaarioita, ja korostaa, että tarvitaan myös sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja; kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä UNCTADin ja OECD:n tiedeosastojen kanssa;

6.  toteaa, että jokainen uusi kauppasopimus voi merkitä huomattavaa tulonmenetystä omista varoista koostuvassa unionin talousarviossa; kehottaa komissiota laskemaan tarkalleen tulonmenetysten suuruuden ja ilmoittamaan parlamentille määrät kutakin tehtyä sopimusta kohti; toteaa, että jäsenvaltiot perivät unionin ulkopuolisen tuonnin tullimaksuista 20 prosenttia kantokuluja; kannattaa ehdotusta, jonka mukaan tämä osuus alennetaan 10 prosenttiin monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 unionin omia varoja koskevan talousarvion eduksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tullipetosten vastaisia toimiaan;

7.  kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että EU:n tulliunioni on yksi tärkeimmistä Euroopan unionin rahoituskapasiteetin lähteistä; vaatii siksi unionin tullikoodeksin tiukempaa ja yhtenäisempää soveltamista; toistaa pitävänsä huolestuttavana OLAFin vuonna 2017 julkistamaa raporttia[1], jonka mukaan maahantuojat Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat välttäneet suuria määriä tullimaksuja käyttämällä tuonnin yhteydessä fiktiivisiä ja tekaistuja laskuja sekä virheellisiä tullausarvoilmoituksia; toteaa, että komission jatkotutkimuksissa kävi ilmi, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivan keskuksen kautta tehty aliarvostukseen perustuva petos oli huomattavasti laajempi; palauttaa mieliin, että siitä huolimatta, että Yhdistyneelle kuningaskunnalle on tiedotettu Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tekstiilien ja jalkineiden tuontiin liittyvistä petosriskeistä vuodesta 2007 lähtien ja sitä on pyydetty toteuttamaan asianmukaisia riskinvalvontatoimia, maa ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin petosten ehkäisemiseksi; panee huolestuneena merkille OLAFin päätelmät, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan tullin jatkuvia laiminlyöntejä, joiden vuoksi unioni on menettänyt 1,987 miljardia euroa tuloja perimättä jääneiden tullien vuoksi, ja vaatii Yhdistynyttä kuningaskuntaa maksamaan sakkoa 2,7 miljardia euroa, kuten komissio on esittänyt;

8.  muistuttaa, että kauppapolitiikka ja kehityspoliittiset toimet ovat unionin ulkoisen toiminnan täydentäviä osatekijöitä, jotka ovat kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen erottamaton osa, ja että kehitysavun tuloksellisuuden periaatteita on sovellettava myös kauppaa tukevaan kehitysapuun; muistuttaa, että unionin ja sen useimpien jäsenvaltioiden antamaa sitoumusta nostaa virallinen kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (BKTL) vuoteen 2030 mennessä ja kohdentaa 20 prosenttia unionin virallisesta kehitysavusta sosiaaliseen osallisuuteen ja inhimilliseen kehitykseen liittyviin toimiin sekä 0,2 prosenttia unionin BKTL:sta viralliseen kehitysapuun vähiten kehittyneille maille ei ole noudatettu;

9.  korostaa, että seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä on myönnettävä makrotaloudellista apua tiukoin taloudellista ja sosiaalista edistymistä koskevin ehdoin;

10.  painottaa, että pk-yritysten tärkeän aseman unionin taloudessa olisi näyttävä kattavassa ja johdonmukaisessa strategiassa, jolla eurooppalaisille pk-yrityksille luodaan yritysystävällinen ympäristö ja edistetään niiden kansainvälistä kauppaa ja investointimahdollisuuksia; kehottaa jälleen komissiota arvioimaan ja parantamaan pk-yritysten kansainvälistymistä tukevien, myös kumppanuusvälineen puitteissa toteutettavien, eri aloitteiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta yksityisiin ja jäsenvaltioiden aloitteisiin sekä pk-yrityksiä tukeviin unionin muihin rahoitusvälineisiin, kuten COSMEen, verrattuna, jotta voidaan varmistaa täydentävyys ja eurooppalainen lisäarvo; kehottaa komissiota rahoittamaan edelleen pk-yritysten kansainvälistymisohjelmia ja pyrkimään tarjoamaan pk-yrityksille räätälöidyn alkuperäsääntölaskimen, joka auttaisi niitä erityisesti käyttämään nykyisiin sopimuksiin perustuvia etuuksia, millä parannettaisiin etuuksien käyttöastetta; katsoo, että pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää ulkoisen toiminnan rahoitusvälineitä olisi parannettava soveltamalla yksinkertaisempaa ja käyttäjäystävällisempää sääntelyä, jolla voidaan edistää varojen mutkattomampaa käyttöä ja auttaa samalla pk-yrityksiä kerryttämään kansainvälistä kokemusta; korostaa, että on parannettava pk-yrityksille suunnattua tiedottamista olemassa olevista välineistä, etenkin kansallisella tasolla;

11.  suosittaa, että tulevaan rahoitusvälinerakenteeseen luodaan vakaita ja johdonmukaisia valvonta- ja arviointimekanismeja, myös kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista luvuista johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavia mekanismeja, jotta voidaan varmistaa parempi vastuullisuus ja avoimuus sekä parlamentin suorittama demokraattinen valvonta ja parantaa rahaston varojen kohdentamista; kehottaa myöntämään tulevassa rahoitusvälinerakenteessa enemmän ja riittävästi määrärahoja ja henkilöstöä komission kauppapolitiikan pääosastolle, jotta se kykenee suoriutumaan lisääntyvistä tehtävistään kauppasopimusten seurannassa ja täytäntöönpanossa ja kaupan suojatoimenpiteiden toteuttamisessa erityisesti monenvälisyyden puolustamiseksi ja edistämiseksi maailmanlaajuisten kauppasääntöjen ja -sääntelyn kehittämisessä, WTO:n uudistamiseksi ja kauppapolitiikan ja sääntöjen sisällyttämiseksi entistä paremmin Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän puitteisiin; vaatii unionia lisäämään WTO:n parlamentaarisen ulottuvuuden tukea myös osoittamalla asiasta vastaavalle sihteeristölle taloudellista ja henkilöresursseihin liittyvää lisätukea; korostaa, että on tärkeää myöntää riittävästi rahoitusta, jonka turvin kansainväliset järjestöt, kuten ILO:n valtuuskunnat, voivat seurata säännöllisesti ja tehokkaasti kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista luvuista johtuvia velvoitteita ja muut YK:n järjestöt voivat suorittaa seuranta- ja tiedonhankintatyötään;

12.  kehottaa komissiota varaamaan riittävästi kolmansien maiden ja etenkin kehitysmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja teknistä apua koskevien ulkoisen rahoituksen välineiden varoja tarvittaviin liitännäistoimenpiteisiin, jotka koskevat kauppaan liittyvää lainsäädäntöä, kuten asetus unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta, Kimberleyn prosessi sekä vaatetusalaa koskeva komission lippulaiva-aloite ja vastaavat aloitteet sekä YK:n Global Compact -aloite;

13.  katsoo, että unionin ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto on tehokas ja vaikuttava mekanismi, jonka avulla voidaan varautua unionin antolainaukseen liittyviin riskeihin kolmansissa maissa; kehottaa myöntämään lisää lainoja pk-yritysten tukemiseen sekä sosiaalisen ja taloudellisen infrastruktuurin kehittämiseen muuttoliikkeestä ja pakolaiskriisistä eniten kärsineillä alueilla;

14.  korostaa, että kumppanimaiden kaupan helpottamisen on edelleenkin oltava merkittävä tehtävä monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja suosittaa samalla, että painotetaan voimakkaammin markkinoille saattamiseen kuluvan ajan lyhentämistä paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla ja lisätään kala- ja maataloustuotteiden varastointitilojen tukea sekä unionin kanssa käytävän reilun ja eettisen kaupan kannustimia.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 13.9.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Helmut Scholz 23.8.2018
Valiokuntakäsittely	30.8.2018
Hyväksytty (pvä)	11.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 8 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Tiziana Beghin, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Karoline Graswander-Hainz, Christophe Hansen, Heidi Hautala, Yannick Jadot, France Jamet, Elsi Katainen, Jude Kirton-Darling, Danilo Oscar Lancini, Bernd Lange, David Martin, Anne-Marie Mineur, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Adam Szejnfeld, William (The Earl of) Dartmouth, Jan Zahradil
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Goffredo Maria Bettini, Sander Loones, Fernando Ruas, Paul Rübig, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Beatriz Becerra Basterrechea, Czesław Hoc, Stanisław Ożóg, Jozo Radoš, Anders Sellström

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

28	+
ALDE	Beatriz Becerra Basterrechea, Elsi Katainen, Jozo Radoš
GUE/NGL	Eleonora Forenza, Helmut Scholz
PPE	Laima Liucija Andrikienė, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Christofer Fjellner, Christophe Hansen, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Fernando Ruas, Paul Rübig, Tokia Saïfi, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Anders Sellström, Adam Szejnfeld
S&D	Maria Arena, Goffredo Maria Bettini, Karoline Graswander-Hainz, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, David Martin, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster
VERTS/ALE	Heidi Hautala, Yannick Jadot

8	-
ECR	Czesław Hoc, Sander Loones, Stanisław Ożóg, Jan Zahradil
EFDD	Tiziana Beghin, William (The Earl of) Dartmouth
ENF	France Jamet, Danilo Oscar Lancini

1	0
GUE/NGL	Anne-Marie Mineur

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

• [1]  Euroopan petostentorjuntavirasto, ”The OLAF Report 2016 – Seventeenth Report of the European Anti-Fraud Office, 1 January to 31 December 2016”, 2017.

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(COM(2018)0322 –2018/0166R(APP))

Valmistelijat: Inés Ayala Sender, Gerben‑Jan Gerbrandy

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset väliaikaiseen mietintöönsä neuvoston asetuksesta monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta vuosiksi 2021–2027 ja neuvoston päätöksestä Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä:

Monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus

1.  palauttaa mieliin unionin talousarvion yhtenäisyyden, totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, yleiskatteisuuden, erittelyn, tuloksellisuuden, moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteet, joita on noudatettava monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisessa;

2.  korostaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen olisi helpotettava todellista eurooppalaista lisäarvoa tuottavan talousarvion tavoitteiden saavuttamista ja siinä olisi painotettava enemmän vakautta ja yksinkertaisuutta, tuloksellisuutta ja tuloksia, jotta voidaan parantaa ja tehostaa varainkäyttöä, vähentää käyttökustannuksia, tehostaa resurssien jakamista sekä lisätä oikeudenmukaisuutta ja unionin varoihin liittyvää vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta, jolloin se on myös Europan unionin kansalaisille helpompi ymmärtää;

Luvut[1]

3.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan komission ehdotus monivuotiseksi rahoituskehykseksi 2021–2027 merkitsee 18 prosentin lisäystä käypinä hintoina vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä: 1 087 miljardista eurosta 1 279 miljardiin euroon; korostaa kuitenkin, että kun otetaan huomioon inflaatio, Yhdistyneen kuningaskunnan tuensaajiin liittyvät määrät vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä ja Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttäminen talousarvioon, todellinen lisäys on 5 prosenttia; huomauttaa, että komissio arvioi, että vertailukelpoisuuden vuoksi samalla tavalla laskettuna osuus bruttokansantulosta (BKTL) itse asiassa laskee 1,16 prosentista 1,08 prosenttiin, ja laskua on 11 prosenttia, kun otetaan huomioon EKR:n sisällyttäminen talousarvioon;

4.  panee merkille, että komissio ehdottaa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen ”Luonnonvarat ja ympäristö” rahoituksen vähentämistä 16 prosentilla, mikä tarkoittaa erityisesti seuraavaa:

–  yhteiseen maatalouspolitiikkaan tehdään 15 prosentin kokonaisleikkaus (11 prosentin leikkaus suoriin tukiin ja 27 prosentin vähennys maaseudun kehittämisohjelmiin),

–  parlamentin lukujen mukaan ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) rahoitusta lisätään 38 prosenttia, mutta sen osuus otsakkeesta ”Luonnonvarat ja ympäristö” on edelleen pieni: kaksi prosenttia;

5.  toteaa, että otsakkeeseen ”Koheesio ja arvot” ehdotettu menojen lisäys on yksi prosentti, mutta ohjelmatasolle on tehty suuria muutoksia, ja yhdessä koheesiotuen tällä hetkellä muodostavien kolmen rahaston, eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR), rahoitusta leikataan 10 prosentilla, mikä tarkoittaa

–  EAKR:n määrärahojen kahden prosentin lisäystä,

–  koheesiorahaston määrärahojen leikkaamista 45 prosentilla,

–  ESR:n määrärahojen seitsemän prosentin leikkausta, vaikka sen toiminta-alaa on laajennettu ja siihen on yhdistetty nuorisotyöllisyysaloite;

6.  panee huolestuneena merkille, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa komissio esitteli koheesiopolitiikan määrärahojen kansallisen jaon erittelemättä yksityiskohtaisesti jakoa EAKR:lle, koheesiorahastolle ja Euroopan sosiaalirahasto plus -välineelle (ESR+);

7.  toteaa, että muut ohjelmat sisällytetään otsakkeeseen ”Koheesio ja arvot”, kuten Erasmus+, jonka rahoitusta komissio aikoo lisätä 77 prosentilla (seitsemän prosenttia uuden otsakkeen ”Koheesio ja arvot” määrärahoista);

8.  panee merkille, että kaiken kaikkiaan komissio ehdottaa, että muiden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden määrärahoja lisätään 115 miljardilla eurolla, mikä on 11 prosenttia nykyisestä rahoituskehyksestä;

9.  panee merkille, että komission ehdottama uudelleenpriorisointi keskittyy otsakkeisiin ”Maahanmuutto- ja rajaturvallisuus” sekä ”Turvallisuus ja puolustus”, joiden osuus nousee lähes viiteen prosenttiin koko talousarviosta nykyiseltä yhden prosentin tasolta, ja että otsakkeen ”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous” menojen osuus nousee 15 prosenttiin nykyiseltä 11 prosentin tasolta;

Strateginen suunnittelu

10.  panee merkille, että komissio aikoo saattaa EU:n talousarvion rakenteen ja ohjelmat täysin Bratislavassa ja Roomassa sovitun unionin vuoden 2020 jälkeisen myönteisen toimintasuunnitelman mukaiseksi[2]; toteaa, että Bratislavassa ja Roomassa annettuja julkilausumia ja etenemissuunnitelmaa ei voida pitää pitkän aikavälin strategisena visiona, jonka tavoitteet ja indikaattorit kattavat kaikki unionin politiikanalat;

11.  toistaa kehotuksensa komissiolle laatia pitkän aikavälin visio unionin asemasta globalisoituneessa maailmassa ja tukea sitä pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden pohjalta asianmukaisesti sovellettavilla politiikkatoimilla, jolloin unioni voisi vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiinsa; toteaa, että jos näin ei tehdä, monivuotisen rahoituskehyksen kautta saavutettava lisäarvo saattaa vähentyä;

12.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategia päättyy ennen uuden monivuotisen rahoituskehyksen alkamista ja että uusista strategisista EU:n tavoitteista ei ole vielä päätetty; korostaa, että komission on jatkettava toiminnan strategista suunnittelua, ja toteaa jälleen, että julkiset talousarviot on määritettävä pitkän aikavälin poliittisten tavoitteiden asettamisen ja politiikkatoimien suunnittelun jälkeen EU:n kokonaisvision mukaisesti; pitää valitettavana, että tätä vaatimusta ei oteta täysin huomioon uudessa rahoituskehysehdotuksessa;

13.  korostaa, että jäsenvaltioiden ja komission olisi ensiksi esitettävä perusteltuja tarpeita unionin rahoitukselle ja määriteltävä strategiset tavoitteet ja halutut tulokset, jotka olisi saavutettava ennen kuin suunnitellaan menoja, sekä niitä vastaavat mitattavat indikaattorit;

Politiikan painopisteet ja EU:n talousarvion esitystapa

14.  panee tyytyväisenä merkille, että uudet ohjelmat ryhmitellään toimintapoliittisiksi klustereiksi, jotka otetaan huomioon vuotuisen talousarvion osastoissa; toivoo, että tämä selventää sitä, miten ne edistävät toimintapoliittisia tavoitteita;

15.  panee tyytyväisenä merkille talousarvion yleisen uudenaikaistamisen ja yksinkertaistamisen sekä kunnianhimoisen tavoitteen lisätä sujuvuutta, joustavuutta ja avoimuutta;

16.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo vuodesta 2021 lähtien yhdenmukaistaa toimintalohkon käsitteen ohjelmaklustereiden kanssa ja että tällä yhdenmukaistamisella pyritään helpottamaan vuotuisen talousarvion ja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden yhteensovittamista;

17.  palauttaa mieliin, että talousarvion valvontavaliokunta pyysi komissiota useaan otteeseen esittämään unionin talousarvion parlamentin hyväksymien monivuotisen rahoituskehyksen poliittisten tavoitteiden mukaisesti; katsoo, että näin budjettivallan käyttäjä voi valvoa ja seurata helpommin talousarvion valmistelua ja toteutusta;

18.  muistuttaa, että toimintapolitiikkojen ja hankkeiden rahoittamisen olisi oltava ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaista sekä Pariisin sopimuksen nojalla tehtyjen sitoumusten mukaista; muistuttaa näin ollen, että vähintään 30 prosentilla EU:n menoista olisi edistettävä ilmastotavoitteiden saavuttamista, ja on samaa mieltä siitä, että tämä onnistuu parhaiten valtavirtaistamalla ilmastomenot kaikkiin EU:n ohjelmiin; kehottaa jälleen komissiota varmistamaan, että tämä toteutetaan yhdenmukaisesti ja kattavasti strategisen suunnittelun pohjalta;

19.  toteaa, että selkeitä investointeja kolmen toimielimen hyväksymiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteisiin ei ole;

20.  pitää valitettavana, että ehdotettua monivuotista rahoituskehystä ei ole mukautettu YK:n vuodeksi 2030 asetettuihin 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen, jotka tukevat asteittaista siirtymistä kohti kestävää eurooppalaista yhteiskuntaa;

21.  kehottaa komissiota osoittamaan jatkuvasti riittävää johtajuutta ja sitoutumista strategisiin aloihin ja kehottaa komissiota varmistamaan, että rahoituksen yleistä näkyvyyttä yleisölle parannetaan;

Yksinkertaistaminen ja tulokset

22.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on tehnyt ehdotuksen meno-ohjelmien määrän vähentämisestä kolmanneksella ja sääntöjen johdonmukaisuuden parantamisesta; korostaa, että kaikki tarpeettomat säännöt, vaatimukset ja menettelyt olisi poistettava todellisen yksinkertaistamisen saavuttamiseksi tuensaajia varten;

23.  ihmettelee, miksi komissio mittaa varainhoidon tuloksellisuutta kahdella eri tavoite- ja indikaattorisarjalla: toisaalta komission pääjohtajat arvioivat vuotuisissa toimintakertomuksissaan, miten niiden hallintosuunnitelmassa määritellyt tavoitteet on saavutettu, ja toisaalta komissio mittaa meno-ohjelmien tuloksellisuutta talousarvioesitykseen liitetyillä toimintamenojen ohjelmaselvityksillä;

24.  muistuttaa, että ohjelmaselvityksissä ilmoitettujen ohjelmien nykyiseen tuloskehykseen sisältyy 716 erityyppistä indikaattoria, joilla mitataan tuloksellisuutta suhteessa 61 yleiseen tavoitteeseen ja 228 erityistavoitteeseen;

25.  pyytää komissiota

a)  järkeistämään tulosraportointia

–  vähentämällä edelleen erilaisissa tuloksellisuutta koskevissa kertomuksissa käyttämiensä tavoitteiden ja indikaattoreiden määrää ja keskittymällä unionin talousarvion tuloksellisuutta parhaiten mittaaviin tavoitteisiin ja indikaattoreihin yksinkertaistamisen, avoimuuden ja paremman valvonnan vuoksi,

–  laajentamalla laadullista lähestymistapaa ja lisäämällä siihen ympäristö- ja sosiaali-indikaattoreita, jotta voidaan mitata EU:n politiikan vaikutusta ympäristö- ja sosiaalipolitiikkaan,

–  esittämällä taloudelliset tiedot siten, että niitä voidaan verrata tulostietoihin, jotta menojen ja tuloksellisuuden välinen yhteys on selvä;

b)  tasapainottamaan tulosraportointia antamalla selkeästi tietoa jäljellä olevista EU:n keskeisistä haasteista;

c)  antamaan selvityksen raportoitujen tulostietojen laadusta;

Rahoituskehysehdotukseen liittyvä menojen uudelleenarviointi

26.  pitää valitettavana, että komissio on toteuttanut ainoastaan menojen uudelleenarvioinnin sen sijaan, että se olisi analysoinut kaikki nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen merkittävät ohjelmat nollapohjabudjetoinnin pohjalta; panee merkille, että komission rajoitetussa uudelleenarvioinnissa on kuitenkin tarkoitus yhdistää

–  strateginen arviointi (jossa ohjelmat asetetaan tärkeysjärjestykseen sen mukaan, mikä on niiden tuottama lisäarvo ja kuinka johdonmukaisia ne ovat EU:n tavoitteiden kanssa)

–  tehokkuuden arviointi (jolla etsitään keinoja parantaa nykyisten ohjelmien tuloksia);

27.  pitää valitettavana, että edellä mainitussa menojen uudelleenarvioinnissa ei ole arvioitu kattavasti ohjelmien todellista lisäarvoa;

28.  muistuttaa, että talousarvion suunnittelu olisi mukautettava lainsäädäntösykliin, jotta parlamentti voisi laatia poliittisen kehyksen kullekin seuraavalle viisivuotiskaudelle; katsoo, että vuosien 2021–2017 monivuotinen rahoituskehys on siirtymävaihe seitsemänvuotisesta talousarviosta uuteen malliin, jossa mukautetaan talousarvio viiden vuoden lainsäädäntösykliin ja vältetään pitkän aikavälin suunnittelua edellyttävien politiikkatoimien vaarantuminen;

29.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio tunnustaa tarpeen mukauttaa monivuotinen rahoituskehys poliittisiin ja institutionaalisiin sykleihin, ja katsoo, että väliarvioinnin järjestäminen viimeistään vuoden 2023 lopussa on askel kohti rahoituskehyksen keston vähittäistä synkronointia EU:n toimielinten viisivuotisen poliittisen syklin kanssa;

EU:n tason lisäarvo

30.  palauttaa mieliin, että EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevassa pohdinta-asiakirjassa[3] komissio esitti luettelon seitsemästä kriteeristä EU:n tason lisäarvon arviointia varten ja totesi, että EU:n ohjelmille myöntämän taloudellisen tuen olisi oltava riippuvainen kyseisen arvioinnin tuloksista[4]; panee huolestuneena merkille, että EU:n tason lisäarvoa ei ole määritelty avoimella tavalla eikä määritelmää ole lähiaikoina odotettavissa;

31.  toteaa, että pohdinta-asiakirjan mukaan ainoastaan hyvin korkean EU:n tason lisäarvon ohjelmille olisi myönnettävä täysi EU:n rahoitus, että keskitason tai korkean lisäarvon ohjelmien rahoituksen olisi oltava rajoitettua ja että rahoitusta ei pitäisi myöntää ohjelmille, joiden EU:n tason lisäarvo on vähäinen;

32.  pitää valitettavana, että julkaistussa menojen uudelleenarvioinnissa ei esitetä ohjelmien järjestelmällistä arviointia niiden perusteiden pohjalta, jotka komissio on määrittänyt EU:n tason lisäarvoa varten, eikä myöskään selkeitä yleisiä päätelmiä kunkin ohjelman EU:n tason lisäarvosta; pyytää komissiota kehittämään tarkan ja selventävän EU:n tason lisäarvon käsitteen pohdinta-asiakirjassa esitettyjen seitsemän perusteen pohjalta ja soveltamaan sitä;

33.  toteaa, että koska vuoden 2020 jälkeisen kauden strategiset tavoitteet on vielä vahvistettava, komissio ei ole voinut riittävällä tavalla arvioida niiden johdonmukaisuutta suhteessa EU:n vuosien 2021–2027 tavoitteisiin, minkä vuoksi EU:n tason lisäarvon määrittäminen ja seuranta on ollut vaikeaa, mutta joka tapauksessa EU:n taloudellisessa, sosiaalisessa ja alueellisessa yhteenkuuluvuudessa on edelleen saatava aikaan parannuksia;

34.  muistuttaa, että EU:n talousarvion on vastattava asianmukaisesti unionin politiikkojen vaatimuksia ja tavoitteita ja että sen on tuotettava unionille lisäarvoa;

Joustavuus ja vastuuvelvollisuus

35.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotukset, joilla pyritään parantamaan EU:n talousarvion kykyä vastata muuttuviin olosuhteisiin lisäämällä yleistä joustavuutta ja varmistamalla riittävät määrärahat odottamattomien tapahtumien varalta seurantaa ja valvontaa heikentämättä; panee tyytyväisenä merkille erityisesti ehdotukset, jotka koskevat omien varojen enimmäismäärän nostamista, maksu- ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärien välisen eron pienentämistä, maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran poistamista, rahoituskehyksen ulkopuolisten erityisrahoitusvälineiden (joustoväline, hätäapuvaraus, solidaarisuusrahasto ja globalisaatiorahasto) koon ja soveltamisalan kasvattamista, hätäapuvarauksen soveltamisalan laajentamista EU:n sisällä toteutettaviin operaatioihin ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laajentamista ja sen nimittämistä uudelleen unionin varaukseksi;

36.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sisällyttää EKR EU:n talousarvioon ja soveltaa siihen samoja periaatteita ja sääntöjä kuin muihin EU:n talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin mutta korostaa, että olisi varmistettava vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden yhtenäinen taso EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävissä varoissa, jotka tulevat EU:n talousarviosta, ja varoissa, joita yhä käytetään sen ulkopuolella;

37.  katsoo, että kaikenlaiselle EU:n politiikan rahoitukselle EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla olisi vahvistettava julkiset tarkastusvaltuudet ja että tilintarkastustuomioistuin olisi nimitettävä EU:n politiikan täytäntöönpanoa varten perustettujen elinten tarkastajaksi, mukaan lukien EU:n elimet, kuten Euroopan puolustusvirasto ja ehdotettu Euroopan valuuttarahasto, sekä EU:n oikeusjärjestyksen ulkopuolisten sopimusten nojalla perustetut elimet, kuten Euroopan vakausmekanismi ja Euroopan investointipankki sen EU:n talousarvion ulkopuolisten toimien osalta;

Yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan leikkaukset

38.  panee merkille komission yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja koheesiopolitiikkaan ehdottamat leikkaukset ja pitää niitä tarpeellisena toimenpiteenä kohti tehokkaampaa ja kohdennetumpaa varainkäyttöä;

39.  pelkää, että yhteisen maatalouspolitiikan leikkaukset vaikuttavat monien viljelijöiden kykyyn jatkaa ammatillista toimintaansa; katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan tukien tehostaminen on ehdottoman välttämätöntä näiden kielteisten vaikutusten rajoittamiseksi;

40.  palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen suositukset, jotka koskevat komission tiedonantoa yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta ja joiden mukaan uuden täytäntöönpanomallin olisi tuotettava tilastolliseen ja tieteelliseen näyttöön perustuvat, EU:n tavoitteiden kanssa linjassa olevat kunnianhimoiset ja relevantit tuloksellisuuden tavoitearvot, joille on olemassa vakaa tilivelvollisuus- ja tarkastusketju ja jotka perustuvat tehostettuun suorituskyvyn seurantaan ja toimintapolitiikan tuloksellisuuden arviointiin sekä kattavaan arviointikehykseen;

41.  korostaa, että pientilojen, ekologisesti ja maantieteellisesti haastavien alueiden sekä harvaan asuttujen alueiden olisi erityisesti hyödyttävä yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusjärjestelmistä EU:n strategisten tavoitteiden mukaisesti;

42.  toteaa, että komission ehdotus uuden yhteisen maatalouspolitiikan määrittämisestä jäsenvaltioiden laatimien strategisten suunnitelmien pohjalta voi velvoittaa jäsenvaltiot ottamaan enemmän vastuuta maatalouspolitiikasta ja budjetoinnista; toteaa, että tämä voi muuttaa yhteisen maatalouspolitiikan varainhoidon entistä eriytetymmäksi ja monimutkaisemmaksi ja tehdä lainmukaisesta valvonnasta entistä vaikeampaa;

43.  panee merkille maaseudun kehittämisohjelmiin tehdyt tuntuvat leikkaukset (yhteensä 27 prosenttia, joista 45 prosenttia koheesiopolitiikkaan ja 10 prosenttia Euroopan sosiaalirahastoon); kehottaa komissiota kuitenkin varmistamaan, että se kykenee puuttumaan menestyksekkäästi kaupunki- ja maaseutualueiden eriarvoisuuteen ja jyrkkiin jakolinjoihin, kääntämään eroja lisääviä kehityskulkuja ja pääsemään eroon pirstoutumisesta;

Omat varat

44.  suhtautuu myönteisesti kolmeen uuteen omien varojen luokkaan, joihin kuuluvat yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja (CCCTB), 20 prosentin osuus päästökauppajärjestelmän tuotoista ja kansallinen rahoitusosuus, joka lasketaan kussakin jäsenvaltiossa kierrättämättömien muovipakkausjätteiden määrän perusteella; muistuttaa tässä yhteydessä, että ehdotetun omien varojen järjestelmän ei tulisi lisätä EU:n veronmaksajien yleistä verotaakkaa ja että sen tulisi johtaa jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon maksamien rahoitusosuuksien suhteelliseen vähentämiseen;

45.  kannustaa komissiota tekemään uusia omia varoja koskevia lisäehdotuksia, jotta EU:n talousarvio olisi keskipitkällä aikavälillä omavarainen; katsoo, että uusien aidosti omien varojen osuuden on oltava huomattava EU:n talousarvion tulopuolella;

46.  toteaa jälleen, että nykyinen korjausten ja maksuosuusalennusten järjestelmä on lakkautettava, ja kannattaa komission ehdotusta poistaa kaikki maksuosuusalennukset vuoteen 2025 mennessä, mikä johtaa yksinkertaisempaan ja avoimempaan rakenteeseen;

47.  kannattaa komission ehdotusta, jolla alennetaan jäsenvaltioiden kantokuluina pidättämien tullien prosenttiosuus 10 prosenttiin;

48.  kehottaa pitämään alv:n EU:n omien varojen lähteenä mutta samalla yksinkertaistamaan sitä selvästi;

49.  katsoo, että EU:n rahoituksen olisi oltava vakaampaa, kestävämpää, ennakoitavampaa, avoimempaa ja unionin kansalaisille helpommin ymmärrettävää;

50.  toteaa, että ehdollisuuden yleisenä tavoitteena EU:ssa on edistää yhdentymistä ja yhteenkuuluvuutta jäsenvaltioiden kesken; katsoo, että järkevään loogiseen ehdollisuuteen on kuuluttava kannustimien luominen siten, että se saa jäsenvaltiot sitoutumaan tiiviimmin Euroopan yhdentymishankkeeseen, vaikuttaa tavoiteltuun tulokseen ja estää EU:n varojen väärinkäytön;

51.  pyytää komissiota selventämään kansallisen rahoitusosuuden laskentaa, joka perustuu kierrättämättömän muovisen pakkausjätteen määrään jäsenvaltioissa, ja sen keräämismenetelmää; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön seurantavälineitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita yhteisen keräämismenetelmän ja rahoitusosuuden laskentatavan määrittämisessä;

52.  panee huolestuneena merkille, että CCCTB:tä koskevaa lainsäädäntöehdotusta ei ole vielä hyväksytty, eikä ole annettu mitään aika-arviota siitä, milloin siitä sovitaan neuvostossa; katsoo, että CCCTB:tä ei voida tämän vuoksi pitää todellisena omien varojen lähteenä seuraavalla ohjelmakaudella; kehottaa komissiota pyrkimään sopimukseen tässä kysymyksessä, kun otetaan huomioon CCCTB:n merkitys monikansallisten yhtiöiden veronkierron ongelman ratkaisemisessa;

53.  suhtautuu myönteisesti periaatteeseen, jonka mukaan EU:n politiikasta saatavat tulot olisi jatkossa siirrettävä EU:n talousarvioon, koska ne muodostavat EU:n aidon tulonlähteen;

54.  kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että nykyisiä valvontajärjestelmiä vahvistetaan ja EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia torjutaan;

55.  korostaa tässä yhteydessä, että on poistettava unionissa esiintyviä tullivalvonnan eroavaisuuksia, jotka ovat EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuva valtava uhka, ja kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan tullivalvontaa EU:ssa, jotta torjutaan tehokkaasti elintarvikkeiden salakuljetusta ja veropetoksia.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 13.9.2018
Hyväksytty (pvä)	10.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	16 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Jonathan Bullock, Tamás Deutsch, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Jean-François Jalkh, Arndt Kohn, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Iris Hoffmann, Andrey Novakov, Julia Pitera, Miroslav Poche

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

16	+
ALDE	Nedzhmi Ali
PPE	Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Andrey Novakov, Julia Pitera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Petri Sarvamaa, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller
S&D	Inés Ayala Sender, Iris Hoffmann, Arndt Kohn, Gilles Pargneaux, Georgi Pirinski, Miroslav Poche, Derek Vaughan

2	-
EFDD	Jonathan Bullock
ENF	Jean-François Jalkh

1	0
GUE/NGL	Luke Ming Flanagan

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

• [1]  Komission ehdotus vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi, tilintarkastustuomioistuimen muistio, heinäkuu 2018.
• [2]  Bratislavan julkilausuma, 16. syyskuuta 2016; Rooman julistus, 25. maaliskuuta 2017.
• [3]  Komission pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta, 28. kesäkuuta 2017, COM(2017)0358.
• [4]  Arviointiperusteita ovat seuraavat: perussopimusten tavoitteet ja velvoitteet, julkishyödykkeet, joilla on eurooppalainen ulottuvuus, mittakaavaedut, heijastusvaikutukset, toissijaisuus, EU:n yhdentymisen edut ja eurooppalaiset arvot: rauha, demokratia ja oikeusvaltio.

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA (15.10.2018)

budjettivaliokunnalle

ehdotukseen väliaikaiseksi mietinnöksi monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(2018/0166R(APP))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta: Marita Ulvskog (puheenjohtaja)

Position

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta esittää asiasta vastaavalle budjettivaliokunnalle seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys Johdanto-osan E a kappale (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	E a.  ottaa huomioon, että unionin varojen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisen ohjausjakson sekä asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten välille on luotu yhteys; ottaa huomioon, että unionin varoilla on tarkoitus saavuttaa SEUT-sopimuksen 174 artiklassa asetetut tavoitteet, jotta voidaan vahvistaa unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja;
Tarkistus    2 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys 5 kohta
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
5.  painottaa lisäksi niiden horisontaalisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaiken siihen liittyvän EU:n toimintapolitiikan perustana; toistaa kantansa, että EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly selkeää ja näkyvää sitoumusta asiasta; pyytää siksi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan; korostaa lisäksi, että syrjinnän poistaminen on olennaisen tärkeää, jos halutaan täyttää EU:n sitoumukset osallistavan unionin luomisesta, ja pitää valitettavana, ettei sukupuolinäkökulmaa ole valtavirtaistettu EU:n toimintapolitiikoissa eikä tasa-arvoa koskevia sitoumuksia ole sisällytetty niihin, vaikka monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa niin esitetään; painottaa myös näkemystään, että Pariisin sopimuksen myötä ilmastoon liittyviä menoja olisi lisättävä huomattavasti nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna ja 30 prosentin taso olisi saavutettava mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä;	5.  painottaa lisäksi niiden horisontaalisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaiken siihen liittyvän EU:n toimintapolitiikan perustana; toistaa kantansa, että EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly selkeää ja näkyvää sitoumusta asiasta; pyytää siksi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan; korostaa lisäksi, että on tärkeää toteuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari kestävän sosiaalisen Euroopan luomiseksi ja että syrjinnän poistaminen on olennaisen tärkeää, jos halutaan täyttää EU:n sitoumukset osallistavan unionin luomisesta, ja pitää valitettavana, ettei sukupuolinäkökulmaa ole valtavirtaistettu EU:n toimintapolitiikoissa eikä tasa-arvoa koskevia sitoumuksia ole sisällytetty niihin, vaikka monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa niin esitetään; painottaa myös näkemystään, että Pariisin sopimuksen myötä ilmastoon liittyviä menoja olisi lisättävä huomattavasti nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna ja 30 prosentin taso olisi saavutettava mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä;
Tarkistus    3 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys 4 kohta
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
4.  ilmoittaa myös vastustavansa vähennyksiä EU:n keskeisten politiikkojen, kuten EU:n koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan, määrärahoihin; vastustaa erityisesti rajuja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon; vastustaa näin ollen ehdotusta vähentää Euroopan sosiaalirahaston määrärahoja, vaikka sen toiminta-aluetta on laajennettu ja siihen on sisällytetty nuorisotyöllisyysaloite;	4.  ilmoittaa myös vastustavansa vähennyksiä EU:n keskeisten politiikkojen, kuten EU:n koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan, määrärahoihin; vastustaa erityisesti rajuja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon; vastustaa näin ollen ehdotusta vähentää Euroopan sosiaalirahasto plussan määrärahoja, vaikka sen toiminta-aluetta on laajennettu ja siihen on sisällytetty nuorisotyöllisyysaloite, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma sekä terveysalan ohjelma;
Tarkistus    4 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys 5 a kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	5 a.  korostaa, että rakennerahastojen ohjelmasuunnittelun, niiden poliittisten tavoitteiden ja eurooppalaisen ohjausjakson, erityisesti maakohtaisten suositusten, välistä ehdotettua yhteyttä olisi selvennettävä ja siinä olisi otettava huomioon paikallinen ja alueellinen ulottuvuus; kehottaa perustamaan EU:n rahastoille, erityisesti ESR+:lle tehokkaat ohjelmasuunnittelumekanismit, joilla toteutettaisiin käytännössä Euroopan sosiaalisen pilarin periaatteet ja oikeudet, myös varmistamalla kunnianhimoiset rahoitusvarat sekä tarvittavat synergiat unionin rahastojen välillä;
Tarkistus    5 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolestaPäätöslauselmaesitys 14 vi kohta
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
14 vi.  kaksinkertaistetaan nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskevat määrärahat (nykyisen nuorisotyöllisyysaloitteen kautta);	14 vi.  kaksinkertaistetaan nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskevat ESR+:n määrärahat (nykyisen nuorisotyöllisyysaloitteen kautta) ja samalla varmistetaan ohjelman vaikuttavuus ja lisäarvo;
Tarkistus    6 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys 15 a kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	15 a.  painottaa tarvetta vauhdittaa nuorisotyöttömyyden torjuntaa; on kuitenkin huolissaan siitä, että nuorisotyöllisyysaloitteen sisällyttäminen ESR+:aan voisi vähentää jäsenvaltioiden sitoutumista sekä suoraan nuoriin kohdistettavia resursseja;
Tarkistus    7 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta Päätöslauselmaesitys 16 a kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	16 a.  korostaa tarvetta parantaa unionin välineitä, jotta voidaan parantaa kolmansien maiden kansalaisten sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille integroitumista; kehottaa siksi parantamaan unionin varojen ja asianmukaisten resurssien välistä synergiaa; korostaa, että on tärkeää ratkaista muuttoliikkeen aiheuttamat kaupunkien ja paikallistason haasteet, myös helpottamalla kaupunkien, paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, sosio-ekonomisten toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen rahoituksen saantia sekä toteuttamalla tämän alan hankkeita;

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	9.10.2018

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(COM(2018)0322 – 2018/0166R(APP))

Valmistelija: Ivo Belet

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset mietintöön, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää tärkeänä unionin roolia ympäristön laadun säilyttämisessä, suojelussa ja parantamisessa ja ilmastonmuutoksen, ekosysteemien heikentymisen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen torjunnassa; huomauttaa, että unionin on lunastettava sitoumuksensa toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja toteaa, että tämä tarjoaa globaalin etenemissuunnitelman kestävämpiä, tasa-arvoisempia ja vauraampia yhteiskuntia varten maapallon kantokyvyn puitteissa; muistuttaa unionin Pariisin sopimuksen mukaisista velvoitteista ja pakottavasta tarpeesta siirtyä vähähiiliseen, kestävään kiertotalouteen;

2.  katsoo, että neuvottelut, joita käydään omista varoista ja vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä, myös brexitin yhteydessä, ovat tilaisuus parantaa EU:n talousarvion tulopuolen kestävyyttä ja avoimuutta, tehdä unionista entistä autonomisempi ja viime kädessä tehostaa unionin talousarvion muutosvoiman hyödyntämistä; kehottaa uudistamaan perusteellisesti omien varojen järjestelmää, poistamaan kaikki rahoitusosuuksiin tehtävät korjaukset ja ottamaan käyttöön uusia rahoituksen lähteitä, jotka ovat täysin muun muassa ympäristöä, terveydenhuoltoa ja ilmastoa koskevien unionin politiikkojen mukaisia;

3.  painottaa, että Life-ohjelma on ympäristö- ja ilmastotoimia koskevan unionin lainsäädännön pääasiallinen täytäntöönpano-ohjelma; panee merkille, että huomattava osa ehdotetusta Life-ohjelman määrärahojen lisäyksestä vuosina 2021–2027 on ohjattu uudelle ”Siirtyminen puhtaaseen energiaan” -aliohjelmalle; kannattaa puhdasta energiasiirtymää koskevan kattavan ohjelman perustamista, mutta katsoo, että se ei saa tapahtua luonnolle ja biologiselle monimuotoisuudelle, kiertotaloudelle sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja sen hillitsemiselle osoitettavan rahoituksen kustannuksella; muistuttaa kehotuksestaan vähintään kaksinkertaistaa Life-ohjelman määrärahat 6,442 miljardiin euroon kiinteinä (vuoden 2018) hintoina ja kehottaa osoittamaan erityisiä määrärahoja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja Natura 2000 -verkoston hallinnointia varten;

4.  pitää myönteisenä Euroopan horisontti -ohjelman määrärahoille ehdotettua lisäystä ja etenkin Terveys-ohjelman (6,83 miljardia euroa), Ilmasto, energia ja liikkuvuus ‑ohjelman (13,31 miljardia euroa) ja Elintarvikkeet ja luonnonvarat ‑ohjelman (8,87 miljardia euroa) yhteydessä tehtävälle tutkimukselle ja innovoinnille kohdistettuja määrärahoja; palauttaa kuitenkin mieliin kehotuksensa lisätä 9. puiteohjelman rahoitusta ja nostaa sen määrärahat ainakin 116,895 miljardiin euroon, pitää Ilmasto, energia ja liikkuvuus -klusterin (15,94 prosenttia) ja Elintarvikkeet ja luonnonvarat -klusterin (10,63 prosenttia) osuudet ennallaan sekä lisätä Terveys-klusterin osuus vähintään 9,7 prosenttiin 8. puiteohjelman mukaisesti; kehottaa lisäksi kohdentamaan merkittävän määrän rahoitusta näiden alojen perustutkimukseen;

5.  on ilahtunut siitä, että Verkkojen Eurooppa -välineen energia-alan määrärahoja on nostettu tuntuvasti 7,675 miljardiin euroon kiinteinä (vuoden 2018) hintoina kaudeksi 2021–2027; 

6.  esittää vakavan huolensa ehdotuksesta vähentää terveysalan toimintaohjelman rahoitusta; toistaa kehotuksensa palauttaa terveysalan toimintaohjelma vankaksi itsenäiseksi ohjelmaksi ja lisätä sen rahoitusta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027, jotta kansanterveyttä, terveydenhuoltojärjestelmiä ja ympäristöön liittyviä terveysongelmia koskevat kestävän kehityksen tavoitteet voidaan toteuttaa ja varmistetaan, että rajat ylittäviin haasteisiin keskittyvälle terveyden alan toimintapolitiikalle asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet, mukaan luettuina erityisesti syövän torjuntaa, kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyä ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisemistä koskevien EU:n yhteisten toimien merkittävä lisääminen sekä rajat ylittävän terveydenhoidon saatavuuden helpottaminen;

7.  pitää valitettavana nykyisen ilmastoon liittyvän menotavoitteen saavuttamatta jäämisen riskiä ja panee tältä osin merkille ehdotuksen nostaa kyseinen tavoite vähintään 25 prosenttiin EU:n vuosien 2021–2027 talousarviosta; kehottaa kuitenkin asettamaan ilmastoon liittyville menoille aiempaa kunnianhimoisemman, 30 prosentin osuutta unionin vuosien 2021–2027 talousarviosta koskevan tavoitteen, jotta voidaan saavuttaa ja panna täytäntöön Pariisin sopimuksen tavoitteet sekä ottaa huomioon ilmastotoimien kasvava merkitys ja kiireellisyys samoin kuin tarve lisätä ilmastodiplomatiaan liittyviä toimia; kehottaa kehittämään luotettavan ja avoimen menettelyn tavoitteen toteutumisen seuraamiseen; kehottaa lisäksi toteuttamaan toimia, joilla voidaan varmistaa, että talousarvion rakenne ja toteuttaminen eivät ole ristiriidassa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen kanssa;

8.  katsoo, että vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi poistettava kaikki välitön tai välillinen tuki fossiilisille polttoaineille;

9.  pitää huolestuttavana ehdotusta vähentää ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimivallan piiriin kuuluvien hajautettujen virastojen (Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, Euroopan ympäristökeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja Euroopan lääkevirasto) määrärahoja 5 prosentilla; kehottaa osoittamaan mahdollisuuksien mukaan hajautetuille virastoille enemmän taloudellisia ja henkilöstöresursseja kunkin viraston tarpeiden mukaisesti ja pitämään määrärahat reaalimääräisesti vähintään vuosien 2014–2020 tasolla, etenkin jos virastoille annetaan uusia tehtäviä, kuten Euroopan kemikaaliviraston ja Euroopan ympäristökeskuksen tapauksessa; korostaa, että nämä virastot tarvitsevat riittävästi rahoitusta, jotta voidaan lujittaa tieteeseen perustuvaa sääntelyä ja vahvistaa kansalaisten luottamusta unionin päätöksentekoon;

10.  muistuttaa, että Euroopan ympäristökeskuksen tehtävänä on auttaa unionia ja jäsenvaltioita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ympäristön suojelemisesta ja sen tilan kohentamisesta, ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä talouspolitiikkaan ja toimista kestävyyden lisäämiseksi; korostaa, että komissio on osoittanut ympäristökeskukselle lisätehtäviä, joita ovat esimerkiksi uuden lainsäädännön ja toimintapolitiikan kehityksen seuranta vähähiilisen talouden, kiertotalouden toimintasuunnitelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon alalla, ja korostaa, että tämän pitäisi näkyä asiaankuuluvasti viraston määrärahoissa, joiden pitäisi olla ainakin reaalimääräisesti vakaat vuosien 2021–2027 talousarviossa;

11.  suhtautuu myönteisesti ehdotukseen kierrättämättömän pakkausmuovijätteen määrään perustuvien omien varojen järjestelmästä; korostaa, että ohjaavalla vaikutuksella on jätehierarkian mukaisesti ensisijaisesti pyrittävä ehkäisemään jätteiden muodostumista, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia ohjata järjestelmän tuottamat tulot pakkausmuovijätteen kierrätystavoitteiden edistämiseen; kehottaa kehittämään vaikuttavia rekisteröinti- ja valvontamekanismeja sekä selkeyttämään laskentamenetelmää;

12.  kehottaa pitämään vaiheesta 4 (2021) lähtien huomattavaa osaa kasvavista päästökauppajärjestelmän huutokauppatuloista EU:n omina varoina ja ohjaamaan ne asteittain unionin hankkeisiin, joilla pyritään edistämään unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaista rajatylittävää sähköinfrastruktuuria, uusiutuvaa energiaa ja energian varastointia sekä investointeja vähähiilisiin läpimurtoinnovaatioihin teollisuudessa; katsoo, että tämän olisi tapahduttava vaiheittain, jotta ilmasto- ja energiapolitiikoille osoitettuihin kansallisiin budjetteihin ei kohdistu paineita (päästökauppajärjestelmää koskevan direktiivin (direktiivi 2003/87/EY) mukaisesti 50 prosenttia tuloista olisi osoitettava kyseisiin tarkoituksiin);

13.  kehottaa tarkastelemaan samalla mahdollisuuksia ottaa käyttöön hiilipäästöjen rajaveromekanismi, jonka olisi unionin talousarvion uutena omana varana vaikutettava myös sen varmistamiseen, että kansainvälisen kaupan toimintaedellytykset ovat tasapuoliset, että tuotannon siirtoa halvan työvoiman maihin vähennetään ja että ilmastonmuutoksen kustannukset sisällytetään tuontituotteiden hintoihin;

14.  katsoo, että kerosiinin verotusta koskevien yhdenmukaistettujen kansainvälisten toimien puuttuessa unionin olisi harkittava hiilipitoisuuteen perustuvaa ilmailuveroa lisäkannustimena, jolla edistetään tehokkaampia vähähiilisiä ilma-aluksia ja polttoaineita koskevaa tutkimus-, kehittämis- ja investointitoimintaa ja jolla voidaan hillitä ilmailun kasvavia päästöjä varmistaen samalla tasapuoliset toimintaedellytykset liikennealalla;

15.  kannattaa meneillään olevia toimia finanssitransaktioveron käyttöön ottamiseksi ja katsoo, että osaa yhteisestä finanssitransaktioverosta olisi tulevaisuudessa käytettävä omien varojen lähteenä;

16.  kehottaa siirtämään 25 prosenttia rakennerahastojen rakenneuudistusten tukiohjelman (SRSP) talousarviosta rakennerahastoihin, jotta osuus voidaan ohjata lisätukeen hiilestä riippuvaisille alueille, jotka kärsivät välttämättömästä rakenteellisesta siirtymästä vähähiiliseen talouteen aiheutuvista seurauksista; katsoo, että näiden alueiden olisi saatava tällaista lisätukea, jotta niitä voidaan auttaa saavuttamaan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston toimintapoliittinen tavoite 2 ja jotta voidaan helpottaa oikeudenmukaista siirtymää; toteaa, että päämääränä on tukea tällaisia alueita ja erityisesti niitä, jotka eivät voi saada tukea direktiivin 2003/87/EY mukaisesta modernisaatiorahastosta, edistämällä työntekijöiden uudelleensijoittamista, uudelleenkoulutusta ja ammattitaidon parantamista, koulutusta, aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja ja uusien työpaikkojen kehittämistä esimerkiksi aloittelevissa yrityksissä harjoittaen tiivistä vuoropuhelua ja koordinointia työmarkkinaosapuolten kanssa;

17.  korostaa, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen meno- ja tulopuolta olisi käsiteltävänä yhtenä pakettina ja että parlamentin kanssa ei voida päästä yhteisymmärrykseen rahoituskehyksestä ilman omia varoja koskevaa yhteisymmärrystä.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 5.7.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Ivo Belet 10.7.2018
Valiokuntakäsittely	10.9.2018
Hyväksytty (pvä)	18.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 6 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marco Affronte, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Ivo Belet, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Arne Gericke, Jens Gieseke, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Susanne Melior, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, John Procter, Julia Reid, Frédérique Ries, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Damiano Zoffoli
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Giorgos Grammatikakis, Rebecca Harms, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Jan Huitema, Merja Kyllönen, Carolina Punset, Christel Schaldemose, Keith Taylor, Tiemo Wölken, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Sophia in ‘t Veld, Kati Piri, Mirja Vehkaperä

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

44	+
ALDE	Carolina Punset, Frédérique Ries, Nils Torvalds, Mirja Vehkaperä, Sophia in ’t Veld
EFDD	Piernicola Pedicini
GUE/NGL	Stefan Eck, Anja Hazekamp, Merja Kyllönen
PPE	Pilar Ayuso, Ivo Belet, Angélique Delahaye, José Inácio Faria, Karl‑Heinz Florenz, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Andrzej Grzyb, Giovanni La Via, Peter Liese, Annie Schreijer‑Pierik, Renate Sommer, Adina‑Ioana Vălean
S&D	Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Giorgos Grammatikakis, Jytte Guteland, Jo Leinen, Susanne Melior, Rory Palmer, Gilles Pargneaux, Kati Piri, Pavel Poc, Christel Schaldemose, Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli, Carlos Zorrinho
VERTS/ALE	Marco Affronte, Bas Eickhout, Rebecca Harms, Martin Häusling, Keith Taylor, Davor Škrlec

6	-
ECR	Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, John Procter,
EFDD	Julia Reid

2	0
ALDE	Jan Huitema
NI	Zoltán Balczó

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(COM(2018)0322 – 2018/0166R(APP))

Valmistelija: Jerzy Buzek

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

1.  korostaa, että monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 ei saisi pienentyä vuoden 2020 tasosta edes brexitin toteutuessa ja että uusia EU:n aloitteita varten on myönnettävä riittävästi uusia taloudellisia resursseja ja niitä on käsiteltävä yhteispäätösmenettelyssä; painottaa, että erityisesti unionin pitkän aikavälin poliittisia painopisteitä, kuten työllisyyden ja kasvun edistämistä, tulevaisuuteen suuntautuvan ja kilpailukykyisen eurooppalaisen teollisuuden saavuttamista ja ilmastonmuutoksen torjumista siirtymällä vähähiiliseen talouteen, on tuettava riittävillä resursseilla ja niiden olisi pysyttävä uuden monivuotisen rahoituskehyksen ohjelman keskeisinä aloina;

2.  painottaa, että oikeusvaltioperiaatteen täysimääräinen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja unionin rahoituksen tuloksellisuudelle; tukee siksi uutta mekanismia, jonka avulla komissio voisi toteuttaa tehokkaita ja asianmukaisia toimenpiteitä erityisesti laajaan korruptioon puuttumiseksi tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuvat yleiset puutteet aiheuttavat taloudellisen tappion riskin;

3.  kehottaa ottamaan käyttöön kiinteisiin hintoihin perustuvan selkeän menetelmän lukujen esittämiseen;

4.  muistuttaa, että politiikkojen ja hankkeiden rahoittamisen olisi oltava ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä Pariisin sopimuksen nojalla tehtyjen sitoumusten mukaista; kehottaa korottamaan ilmastotavoitteisiin liittyvät sitoumukset 30 prosenttiin ilmastoon liittyvistä menoista seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana, jotta voidaan helpottaa siirtymistä hiilineutraaliin talouteen ja varmistaa sen toteutuminen vuonna 2050;

5.  kehottaa jälleen kasvattamaan Euroopan horisontti -ohjelman kokonaistalousarviota vähintään 120 miljardilla eurolla kiinteinä hintoina, jotta voidaan reagoida asianmukaisesti yhteiskunnallisiin haasteisiin, turvata Euroopan globaali kilpailukyky, ihmisten hyvinvointi ja tieteellinen ja teollinen johtoasema sekä edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista; korostaa, että Euroopan horisontti -ohjelman investoinnit on tarpeen suunnata hankkeisiin, joissa tutkitaan, kehitetään ja tarjotaan yhteiskunnalle sellaisia teknologisia ja muita ratkaisuja, joilla vastataan kiireellisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, kestävään ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen, energia- ja resurssitehokas ja myrkytön kiertotalous, kestävä elintarviketuotanto ja kestävät maatalouskäytännöt sekä kohtuuhintainen terveydenhuolto ja kohtuuhintaiset lääkkeet; pitää tervetulleena yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää ohjelmien määrärahoja rahastosta toiseen ja kannustaa kaikkia alueita kehittämään tutkimuspotentiaaliaan; katsoo, että tällaisia siirtoja koskevia asianmukaisia ehtoja ja mekanismeja olisi kehitettävä edelleen, jotta varmistetaan yhteensopivuus rakennerahastojen kanssa ja vältetään kaksinkertaiset tarkastukset; painottaa, että Euroopan horisontti -ohjelmasta myönnettävä taloudellinen tuki olisi asetettava edunsaajien saataville nopean, alhaalta ylöspäin suuntautuvan ja hallinnollisesti keveämmän prosessin kautta ja tarjoamalla teknistä apua, jolla edunsaajat ohjataan sopivimpiin rahastoihin; katsoo lisäksi, että synergioita muiden ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa olisi edistettävä samalla, kun pyritään mahdollisimman suureen hallinnolliseen yksinkertaistamiseen;

6.  katsoo, että kunkin ohjelman varainkäytön painopisteet olisi määriteltävä puiteohjelmaa koskevassa lainsäädännössä eikä monivuotista rahoituskehystä koskevassa sopimuksessa, etenkin kun otetaan huomioon kunnianhimoinen tavoite lisätä Euroopan horisontti -ohjelman joustavuutta;

7.  tukee InvestEU-ohjelmaan varattua 3,5 miljardin euron talousarviota; painottaa kuitenkin voimakkaasti, että tätä talousarviota ei saa ottaa Euroopan horisontti -ohjelman rahoituksesta vaan sen on oltava lisärahoitusta; katsoo, että InvestEU-ohjelman tutkimusta, innovointia ja digitalisaatiota koskevassa ikkunassa olisi käytettävä samoja sääntöjä kuin menestyksekkäässä InnovFin-välineessä, siihen olisi sovellettava kaikkia peruskriteerejä ja sen olisi katettava suuririskisin osuus investoinnista;

8.  panee tyytyväisenä merkille Verkkojen Eurooppa -välineen energia- ja digitaaliosa-alueelle kohdennetun määrän, jolla pyritään luomaan puuttuvia yhteyksiä Euroopan energia- ja digitaaliverkkoon tukemalla suorituskykyisten, kestävien ja tehokkaasti yhteenliitettyjen Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä energian ja digitaalisten palvelujen alalla täysin unionin pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteiden mukaisesti; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineellä pitäisi pyrkiä kunnianhimoisemmin synergiaetuihin, kuten sen väliarvioinnissa todetaan, erityisesti jotta voidaan hyödyntää paremmin liikenne-, digitaali- ja energiainfrastruktuurien välistä synergiaa; muistuttaa, että siirtyminen vähähiiliseen järjestelmään on Verkkojen Eurooppa -välineen keskeinen tavoite;

9.  korostaa Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa vahvistetun keskitetyn hallintorakenteen tehokkuutta; toteaa, että koheesiorahaston rahoituksen osittainen siirtäminen Verkkojen Eurooppa -välineeseen on ollut suuri menestys ja että mekanismin täytäntöönpanon jatkamista seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana voidaan harkita, koska kyseiset jäsenvaltiot ovat olleet siihen tyytyväisiä; ehdottaa näin ollen, että Verkkojen Eurooppa -välineeseen osoitettaisiin 20 miljardia euroa Euroopan aluekehitysrahastosta ja näihin varoihin sovellettaisiin samoja hallinnointisääntöjä kuin Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirrettyjen koheesiorahaston varojen hallinnointiin; katsoo, että koska käytettävissä olevat resurssit ja tarpeet ovat hyvin kaukana toisistaan, tämä ehdotus edistäisi merkittävästi Euroopan laajuisen energiaverkon hankkeita Euroopassa;

10.  suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti komission ehdotukseen osoittaa 16 miljardia euroa uuteen Euroopan avaruusohjelmaan; kehottaa kuitenkin kasvattamaan ohjelman kokonaistalousarviota jonkin verran; korostaa, että ohjelman SSA- ja GOVSATCOM-komponentille on tarpeen osoittaa kunnianhimoisempi talousarvio samalla kun Copernicus- ja Galileo-komponenteille varatut määrärahat säilytetään ennallaan tai niitä lisätään hieman; korostaa, että on erittäin tärkeää taata näiden kahden lippulaivakomponentin, Galileo- ja Copernicus-ohjelman, jatkuvuus sekä varmistaa avaruusinfrastruktuurin ja satelliittiviestinnän turvallisuuteen liittyvään kasvavaan ongelmaan puuttumiseksi perustettujen kahden uuden aloitteen, GOVSATCOMin ja SSA:n, toiminta;

11.  panee tyytyväisenä merkille, että ainakin 9,194 miljardia euroa on varattu Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan, jolla kehitetään unionin digitaalisia valmiuksia erityisesti tekoälyn, kyberturvallisuuden ja suurteholaskennan osalta ja vahvistetaan samalla talouden ja yhteiskunnan digitalisoitumista tukemalla digitaalisia taitoja; korostaa, että on tärkeää koordinoida ohjelmaa tiiviisti Euroopan horisontti -ohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen ja ERI-rahastojen kanssa;

12.  painottaa tarvetta osoittaa riittävästi rahoitusta yritysten ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä unionin toimia koskevalle ohjelmalle; toteaa, että pk-yrityksiin keskittyvän ohjelman olisi täydennettävä unionin muita ohjelmia ja sen olisi myös pohjauduttava edeltävästä COSME-ohjelmasta saatuihin vankkoihin kokemuksiin siten, että sillä pyritään parantamaan pääsyä unionin ja sen ulkopuolisille markkinoille, parantamaan yritysten toimintapuitteita ja kilpailukykyä sekä edistämään yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria;

13.  katsoo, että energia-alalla olisi painotettava energiaturvallisuutta, energiatehokkuutta, uusiutuvan energian tehostettua käyttöä, eri alojen yhteenliittämistä, älykästä ja nykyaikaista infrastruktuuria, kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä toimivia energiamarkkinoita, joilla harjoitetaan nykyistä enemmän rajat ylittävää kauppaa ja yhteistyötä; pitää olennaisen tärkeänä, että vuoteen 2030 mennessä saavutetaan vähintäänkin 15 prosentin yhteenliitäntätavoite; korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi keskityttävä energiaunionin tavoitteiden saavuttamiseen; korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi keskityttävä varmistamaan Euroopan talouden irtautuminen hiilestä, jotta voidaan saavuttaa energiaunionin tavoitteet, unionin ilmastotavoitteet ja kestävän kehityksen tavoitteet, jotka hyödyttävät unionia ja kaikkia sen kansalaisia, ja erityisesti tukea heikossa asemassa olevia pienituloisia kotitalouksia, joita uhkaa energiaköyhyys, jotta niistä tulisi energiatehokkaita;

14.  painottaa ydinturvallisuuden merkitystä ja korostaa tarvetta korottaa Liettuassa sijaitsevan Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston avustusohjelmalle osoitettu määrä 552 miljoonasta eurosta 780 miljoonaan euroon, jotta Liettuaa voidaan asianmukaisesti auttaa vastaamaan Tšernobyl-tyyppisen grafiittireaktorin sydämen purkamiseen liittyvään teknologiseen haasteeseen ja jotta voidaan ehkäistä säteilyriskejä ja vähentää edelleen unionin kansalaisille aiheutuvaa vaaraa;

15.  pitää erittäin valitettavana, että uutta monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa ei otettu huomioon sen esittämää pyyntöä, joka koski oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamista hiili-intensiivisille alueille uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa; kehottaa jälleen perustamaan unionin tasolle oikeudenmukaisen energiasiirtymän rahaston, jonka kokonaistalousarvio olisi 5 miljardia euroa ja jolla tuettaisiin alueita, joilla suuri osa työntekijöistä työskentelee hiiliriippuvaisilla aloilla, sekä yhteisöjä, joihin tämä siirtymä vaikuttaa haitallisesti; korostaa lisäksi, että tästä rahastosta olisi varmistettava riittävästi resursseja osallistavien, paikallisten ja oikeudenmukaisten siirtymästrategioiden kehittämiseen ja yhteiskunnallisiin, sosioekonomisiin ja ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin puuttumiseen sekä tuotannon uudelleensuuntaamiseen ja ihmisarvoisten ja kestävien työpaikkojen luomiseen samoin kuin osaamisen kehittämiseen ja uudelleenkoulutukseen uusiutuvaan energiaan tai energiatehokkaisiin ratkaisuihin perustuvien puhtaiden prosessien ja teknologioiden alalla;

16.  korostaa tarvetta säilyttää riittävä ja selkeä 13 miljardin euron budjetti Euroopan puolustusrahastolle, jotta voidaan tehostaa Euroopan puolustusteollisuuden kasvua ja kilpailukykyä;

17.  kehottaa osoittamaan riittävästi rahoitusta ITRE-valiokunnan vastuualueeseen kuuluville virastoille, jotta varmistetaan niiden valmiudet hoitaa lisääntyviä tehtäviään asianmukaisella tavalla;

18.  kehottaa hyväksymään monivuotisen rahoituskehyksen ja siihen liittyvät oikeusperustat ajoissa, jotta siirtyminen yhdestä ohjelmasta toiseen sujuisi ongelmitta ja jotta vältettäisiin täytäntöönpanon viivästyminen;

19.  korostaa tarvetta suorittaa oikeudellisesti sitova ja pakollinen monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus; katsoo, että olisi varmistettava parlamentin mukanaolo aina kun monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan;

20.  panee merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarviointi/-tarkistus on keskeinen osa unionin menojen hallinnointia, jonka avulla voidaan arvioida, missä määrin investointiohjelmat toimivat asetettujen päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti, onko rahoituksen vastaanottokyky riittävä ja tuottavatko ne unionille lisäarvoa; korostaa, että väliarviointi/-tarkistus tarjoaa mahdollisuuden jatkaa yksinkertaistamista koko yleisen täytäntöönpanosyklin ajan;

21.  toteaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on otettava huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista ja sen vaikutukset unionin talousarvioon; toivoo, että ITRE-valiokunnan vastuualueeseen kuuluvia unionin ohjelmia voidaan jatkaa häiriöttä; suhtautuu tältä osin myönteisesti komission ehdotuksiin, jotka koskevat nykyisten omien varojen uudistamista ja uusien omien varojen käyttöönottoa sekä hyvitysten poistamista ja omien varojen enimmäismäärän korottamista.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 13.9.2018
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Jerzy Buzek 16.7.2018
Valiokuntakäsittely	10.9.2018
Hyväksytty (pvä)	9.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	40 4 10
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Jonathan Bullock, Jerzy Buzek, Reinhard Bütikofer, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Theresa Griffin, Igor Gräzin, András Gyürk, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Tilly Metz, Csaba Molnár, Nadine Morano, Dan Nica, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Julia Reda, Paul Rübig, Sven Schulze, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pilar Ayuso, Pervenche Berès, Tamás Deutsch, Jens Geier, Françoise Grossetête, Benedek Jávor, Werner Langen, Sofia Sakorafa

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

40	+
ALDE	Fredrick Federley, Igor Gräzin, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Lieve Wierinck
ECR	Edward Czesak, Hans-Olaf Henkel, Zdzisław Krasnodębski
PPE	Pilar Ayuso, Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Tamás Deutsch, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Werner Langen, Nadine Morano, Paul Rübig, Sven Schulze, Vladimir Urutchev, Hermann Winkler, Anna Záborská
S&D	Zigmantas Balčytis, Pervenche Berès, Jens Geier, Theresa Griffin, Eva Kaili, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Csaba Molnár, Dan Nica, Miroslav Poche, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

4	-
EFDD	Jonathan Bullock
ENF	Angelo Ciocca, Christelle Lechevalier
PPE	Christian Ehler

10	0
ECR	Ashley Fox
EFDD	Dario Tamburrano
ENF	Barbara Kappel
GUE/NGL	Jaromír Kohlíček, Sofia Sakorafa
VERTS/ALE	Reinhard Bütikofer, Jakop Dalunde, Benedek Jávor, Tilly Metz, Julia Reda

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(COM(2018)0322 – 2018/0166R(APP))

Valmistelija: Dominique Riquet

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset mietintöön, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Johdanto

1.  korostaa monivuotisen rahoituskehyksen strategista merkitystä pitkän aikavälin investoinneista riippuvaisilla aloilla, kuten liikennealalla; korostaa, että liikenteen infrastruktuuri on sisämarkkinoiden selkäranka ja kasvun ja työpaikkojen luomisen perusta ja sillä on ratkaiseva merkitys neljän perusvapauden eli henkilöiden, pääoman, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden turvaamiselle; kiinnittää huomiota seuraavan monivuotuisen rahoituskehyksen keskeisiin ongelmiin ja yleisiin rajoituksiin, jotka liittyvät kasvaviin liikennemääriin ja lisääntyviin haasteisiin etenkin ympäristöalalla, kun hiilidioksidi-, pienhiukkas- ja kaasupäästöt lisääntyvät huolimatta Pariisin sopimuksen mukaisista kunnianhimoisista ilmaston- ja ympäristönsuojelua koskevista tavoitteista, ja palauttaa mieliin verkottuneiden ja autonomisten ajoneuvojen kehittämiseen liittyvät tutkimus- ja innovointitarpeet; muistuttaa myös, että investoinnit uuteen infrastruktuuriin yhteyksien parantamiseksi ja etenkin olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitoon ovat viivästyneet;

Monivuotinen rahoituskehys

2.  palauttaa mieliin Verkkojen Eurooppa -välineen onnistuneen toteutuksen nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä sekä sen, että ehdotuspyyntöihin tuli kolme kertaa enemmän hakemuksia kuin voitiin hyväksyä; panee tyytyväisenä merkille, että välinettä jatketaan uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä; pitää kuitenkin valitettavana, että välineen liikenteen toimintalohkon määrärahoja vähennettiin kiinteinä hintoina 12 prosenttia ja koheesiorahaston osuutta vähennettiin 13 prosenttia; katsoo, ettei välineen määrärahoja voida kohdentaa muihin ohjelmiin, jotka eivät liity sen erityistavoitteisiin; kehottaa palauttamaan Verkkojen Eurooppa -välineen liikenteen toimintalohkon 17,746 miljardin euron määrärahat (kiinteinä hintoina) ja koheesiorahaston 10 miljardin euron osuuden (kiinteinä hintoina), sillä kyseisillä määrärahoilla on myönteinen vaikutus talouskehitykseen;

3.  korostaa Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa asetuksessa vahvistetun keskitetyn hallintorakenteen tehokkuutta; toteaa, että välineeseen siirretty koheesiorahaston osuus on ollut suuri menestys ja että asianomaiset jäsenvaltiot ovat olleet siihen tyytyväisiä, mikä vahvistaa, että mekanismia jatketaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja se riittää nyt käynnissä olevien, koheesiorahaston osuudesta rahoitettavien hankkeiden loppuun saattamiseen; ehdottaa näin ollen, että Verkkojen Eurooppa -välineeseen kohdennettaisiin 20 miljardia euroa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja tätä rahoitusosuutta hallinnoitaisiin soveltaen samoja sääntöjä kuin Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen liittyvien koheesiorahaston varojen hallinnointiin mutta siten, että rahoitus olisi kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla; katsoo, että käytettävissä olevat resurssit ja tarpeet ovat hyvin kaukana toisistaan, joten on kiinnitettävä enemmän huomiota ratkaisuihin, jotka tuottavat paljon unionin tason lisäarvoa, kuten puuttuviin rajatylittäviin yhteyksiin, esimerkiksi rautatieyhteyksiin, ja että tällainen siirtymä edistäisi merkittävästi TEN-T-hankkeita Euroopassa;

4.  korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 Verkkojen Eurooppa -välinettä olisi päivitettävä ja tehostettava ja sen olisi katettava kaikki liikennemuodot, sillä olisi kannustettava liikennemuotosiirtymää, rohkaistava jäsenvaltioita investoimaan älykkääseen, kestävään ja integroituun julkiseen liikenteeseen, siinä olisi asetettava etusijalle kattavien verkkojen väliset paremmat yhteydet ja lisättävä yhteentoimivuutta Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän ja yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan hankkeen täysimääräisen käytön avulla ja sillä olisi edistettävä unionin liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamista;

5.  muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on tukimekanismi, ja panee tyytyväisenä merkille, että komissio ehdottaa tämän näkökohdan selventämistä sisällyttämällä Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen uuteen InvestEU-ohjelmaan; katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen liikenteen toimintalohkon osuus, joka käytetään rahoitusvälineen muodossa, saisi olla enintään 5 prosenttia tämän rahoitusosuuden kokonaismäärästä; pitää valitettavana, että vaikka Verkkojen Eurooppa -välineestä valitettavasti siirrettiin varoja Euroopan strategisten investointien rahastoon, tästä rahastosta rahoitettavien liikenteeseen tehtävien investointien osuus on määrällisesti kaukana 30 prosentin tavoitteesta ja laadullisesti hyvin kaukana unionin tason lisäarvoa koskevista kriteereistä; korostaa siksi painokkaasti, että varojen siirtoja ei pitäisi hyväksyä Euroopan horisontti -ohjelmasta InvestEU-ohjelmaan; pitää tärkeänä, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä InvestEU-ohjelmasta rahoitetaan todellista unionin lisäarvoa tuottavia hankkeita, ja on tyytyväinen komission ehdotukseen, että yksi neljästä määritellystä investointialasta olisi kestävä infrastruktuuri;

6.  huomauttaa, että jotta voitaisiin edetä kohti todellista unionin matkailupolitiikkaa, jolla voidaan ratkaista nykyiset hajanaisuuteen ja varojen saatavuuteen liittyvät ongelmat ja edistää Eurooppaa matkakohteena, vahvistaa matkailualaa ja siten edistää kasvua ja työpaikkojen luomista, matkailua varten olisi luotava oma budjettikohta, kun otetaan huomioon alan merkitys unionin taloudelle: vuonna 2016 sen osuus oli 5 prosenttia BKT:stä; palauttaa myös mieliin SEUT-sopimuksen 195 artiklan mukaiset unionin vastuut;

7.  toteaa, että ulkoisten kustannusten minimoiminen on sisällytettävä monivuotiseen rahoituskehykseen ohjaavana periaatteena, sillä se on kustannustehokas toimenpide, jolla voidaan keventää tuleviin julkisiin talousarvioihin kohdistuvaa rasitetta;

Virastot

8.  panee tyytyväisenä merkille unionin liikennealan virastoille, erityisesti Euroopan lentoturvallisuusvirastolle, meriturvallisuusvirastolle ja rautatievirastolle, annetut lukuisat uudet toimivaltuudet; pitää tärkeänä varmistaa, että kaikilla liikennealan virastoilla on riittävät ja reaalimääräisesti vakaat resurssit, jotta ne voivat huolehtia tehtävistään ja uusista velvollisuuksistaan;

9.  panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen Euroopan työviranomaisen perustamisesta; pitää tärkeänä varmistaa, että uudella viranomaisella on riittävät resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä liikenteen alalla;

Tutkimus

10.  muistuttaa, että on erittäin tärkeää tukea liikenteen ja liikkuvuuden tutkimusta ja kehittämistä, kun otetaan huomioon haasteet, joita hiilidioksidi-, pienhiukkas- ja kaasupäästöjen lisääntyminen liikennemäärien ja -ruuhkien lisääntyessä, energiakäänteen tarve, liikenneturvallisuuden parantaminen ja verkottuneiden ja autonomisten ajoneuvojen kehittäminen aiheuttavat; tähdentää näin ollen, että on tärkeää säilyttää Euroopan horisontti -ohjelman suora yhteys tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla kehitettyjen ratkaisujen käyttöönottoon unionin tasolla; palauttaa mieliin sellaiset onnistuneet yhteisyritykset kuten SESAR, Shift2Rail ja CleanSky; katsoo, että on tärkeää osoittaa edelleen merkittävää tukea ja riittävästi rahoitusta näille yrityksille Euroopan horisontti ‑ohjelmasta; korostaa, että tuettaessa liikenteen alan tutkimusta ja kehittämistä olisi sovellettava teknologianeutraaliuden periaatetta;

Omat varat

11.  toteaa, että kaikki jäsenvaltiot kantavat huomattavia määriä liikenteeseen ja matkailuun suoraan liittyviä veroja ja veronluonteisia tuloja ja että hyvin pienenkin osan ottaminen tällaisista resursseista unionin omiin varoihin parantaisi unionin kykyä vastata sen edessä oleviin uusiin haasteisiin; katsoo, että jos omien varojen määrää kasvatettaisiin jälleen, kuten Euroopan yhteisöä perustettaessa suunniteltiin, unionilla olisi paremmat valmiudet hoitaa poliittisia ja talousarvioon liittyviä tehtäviään.

ASIAN KÄSITTELY

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 13.9.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Dominique Riquet 27.6.2018
Valiokuntakäsittely	8.10.2018
Hyväksytty (pvä)	9.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	35 4 8
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Daniela Aiuto, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Andor Deli, Nicola Danti, Michael Detjen, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Innocenzo Leontini, Peter Lundgren, Georg Mayer, Gesine Meissner, Renaud Muselier, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Keith Taylor, Pavel Telička, Marie-Pierre Vieu, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Kosma Złotowski, Luis de Grandes Pascual, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Claudia Țapardel
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Francisco Assis, Jill Evans, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, Ryszard Antoni Legutko, Marek Plura, Henna Virkkunen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Angel Dzhambazki, John Howarth, Wajid Khan

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

35	+
ALDE	Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner, Dominique Riquet, Pavel Telička
GUE/NGL	Merja Kyllönen
PPE	Georges Bach, Wim van de Camp, Deirdre Clune, Andor Deli, Luis de Grandes Pascual, Dieter-Lebrecht Koch, Innocenzo Leontini, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Renaud Muselier, Markus Pieper, Marek Plura, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Henna Virkkunen, Elissavet Vozemberg-Vrionidi
S&D	Francisco Assis, Inés Ayala Sender, Nicola Danti, Michael Detjen, Ismail Ertug, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, John Howarth, Wajid Khan, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Claudia Țapardel
VERTS/ALE	Michael Cramer, Jill Evans, Keith Taylor

4	-
ECR	Peter van Dalen
EFDD	Jill Seymour
GUE/NGL	Tania González Peñas, Marie-Pierre Vieu

8	0
ECR	Angel Dzhambazki, Jacqueline Foster, Ryszard Antoni Legutko, Peter Lundgren, Kosma Złotowski
EFDD	Daniela Aiuto
ENF	Marie-Christine Arnautu, Georg Mayer

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(COM(2018)0322 – 2018/0166R(APP))

Valmistelija: Derek Vaughan

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset mietintöön, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan on osoitettu tuottavan hyviä tuloksia työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn alalla, kuten seitsemännestä koheesiokertomuksesta käy ilmi, ja että se luo kutakin verovaroista investoitua euroa kohti 2,74 euron lisäyksen BKT:hen;

B.  ottaa huomioon, että ehdotuksessaan vuoksien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi komissio on esittänyt koheesiopolitiikan määrärahoiksi 330,6 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina; toteaa tämän rahoituksen määrän merkitsevän 10 prosentin vähennystä nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna;

C.  ottaa huomioon, että samaan aikaan on ilmennyt uusia haasteita ja määritetty uusia painopisteitä, joihin Euroopan unionin on vastattava, mikä merkitsee, että koheesiopolitiikan osuus unionin koko talousarviosta on pienentynyt huomattavasti 34 prosentista 29 prosenttiin;

D.  ottaa huomioon, että komission ehdotuksessa koheesiorahaston määrärahoja vuosiksi 2021–2027 leikataan 45 prosentilla;

1.  pitää valitettavana, ettei komission ehdotus vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi ole riittävän kunnianhimoinen; katsoo ehdottomasti, että unionin talousarvion vuosiksi 2021–2027 on oltava 1,3 prosenttia BKTL:stä riittävän lisärahoituksen tarjoamiseksi, jotta perinteiset politiikanalat tuottavat edelleen hyviä tuloksia ja samalla varmistetaan unionin kyky vastata uusiin haasteisiin;

2.  ei hyväksy ehdotettua 10 prosentin leikkausta koheesiopolitiikan määrärahoihin; toistaa kantansa, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä on varmistettava koheesiopolitiikalle kiinteinä hintoina vähintään sama rahoituksen taso kuin nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä;

3.  panee merkille, että varojen jakautuminen koheesiopolitiikan eri rahastojen välillä on seurausta yhteisistä säännöksistä annetussa asetusehdotuksessa määritellystä jakomenetelmästä, jonka mukaan varat jaetaan tasapuolisesti siten, että 61,6 prosenttia varoista osoitetaan vähiten kehittyneille alueille, 14,3 prosenttia siirtymäalueille, 10,8 prosenttia eniten kehittyneille alueille, 12,8 prosenttia koheesiorahaston tukeen oikeutetuille jäsenvaltioille ja 0,4 prosenttia lisärahoituksena syrjäisimmille alueille;

4.  pitää koheesiorahaston määrärahojen huomattavaa vähennystä valitettavana; korostaa koheesiorahaston investointien merkitystä pyrittäessä vähentämään alueellisia eroja ja luomaan parempaa alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa; suosittelee, että koheesiorahaston riittävä rahoitus säilytetään rajoittamatta koheesiopolitiikassa muille ERI-rahastoille kaavailtuja määrärahoja ja niiden osuutta, sillä myös nämä rahastot vastaavat unionin painopisteisiin; korostaa, että on edelleen hyödynnettävä ja optimoitava koheesiopolitiikan rahastojen, InvestEU-ohjelman ja muiden rahoitusvälineiden ja keskitetysti hallinnoitujen unionin ohjelmien ja aloitteiden välistä synergiaa ja täydentävyyttä;

5.  kehottaa varmistamaan EAKR:lle ja koheesiorahastolle vuosiksi 2021–2027 riittävät määrärahat, jotka ovat vähintään 272 411 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina eli 226 078 miljoonaa euroa EAKR:lle ja 46 333 miljoonaa euroa koheesiorahastolle (12,8 prosenttia Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahoista); kehottaa osoittamaan Euroopan sosiaalirahasto plussalle (ESR+) vähintään 100 861 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina;

6.  asettaa kyseenalaiseksi koheesiorahaston määrärahojen vähentämisen siten, että niistä osoitetaan 10 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina Verkkojen Eurooppa -välineeseen;

7.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komission ehdotusten mukaan koheesiopolitiikka koskee vuosina 2021–2027 edelleen kaikkia alueita, ja kehottaa ottamaan sen laatimisessa huomioon vuosina 2016–2018 toteutetut alueuudistukset; korostaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tärkeää alueellista ulottuvuutta ja sen myötävaikutusta koheesioon erityisesti maaseutualueilla; tuomitsee näin ollen voimakkaasti komission ehdotuksen erottaa maaseuturahaston menot koheesiopolitiikasta, sillä vahvempi yhteys niiden välillä olisi ollut tarpeen, jotta rahoitus olisi yhdennetympää ja täydentävämpää alue- ja paikallistasolla ja jotta voitaisiin kuroa umpeen maaseutu- ja kaupunkialueiden välinen kuilu ja yksinkertaistaa tilannetta edunsaajien kannalta;

8.  painottaa, että koheesiopolitiikalla voidaan saada aikaan myönteisiä ulkoisvaikutuksia muilla unionin alueilla mutta vaikutukset vaihtelevat huomattavasti alueesta toiseen maantieteellisen läheisyyden ja jäsenvaltioiden talouden rakenteen mukaan;

9.  palauttaa mieliin, että seitsemännessä koheesiokertomuksessa korostettiin keskitulotason alueiden vaikeuksia ja sitä, että on tärkeää varmistaa niille riittävä taloudellinen tuki ja riittävät yhteisrahoitusosuudet; panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen siirtymäalueiden luokan säilyttämisestä ja sen laajentamisesta;

10.  toistaa johdonmukaisen näkemyksensä rajatylittävien aloitteiden merkityksestä raja-alueiden kestävälle kasvulle, vauraudelle ja tasapainoiselle kehitykselle; ottaa huomioon, että rajatylittävät yhteistyöohjelmat kuuluvat unionin menestyksekkäimpiin rahoitusvälineisiin; pitää valitettavana, että komission ehdotuksissa vähennetään huomattavasti Interreg-aloitteen rahoitusta siten, että sen osuus rakennerahastoista laskee 2,75 prosentista 2,5 prosenttiin, ja kehottaa sen sijaan nostamaan osuuden 3 prosenttiin; katsoo, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä on osoitettava vähintäänkin vuosien 2014–2020 määrärahoja kiinteinä hintoina vastaava rahoitus, jotta voidaan varmistaa riittävä rahoitus nykyisille ohjelmille ja Interreg-aloitteeseen kuuluvalle uudelle ”alueiden väliset innovointi-investoinnit” -aloitteelle;

11.  kehottaa käyttämään huomattavan osan uudistusten toteuttamisen tukivälineeseen ehdotetusta rahoituksesta sen sijaan koheesiopolitiikan ja sen sisällä sosiaalisen, alueellisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen ja Interreg-aloitteen määrärahojen lisäämiseen; kehottaa käyttämään osa tästä määrästä ESR+ -ohjelman määrärahojen lisäämiseen;

12.  panee merkille, että unionin yhteisrahoitusosuuksien alentaminen vaikeuttaa edunsaajien mahdollisuuksia saada yhteisrahoitusta unionin investointeihin tietyillä alueilla tai pienemmissä tai vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa, saattaa vähentää ERI-rahastojen houkuttavuutta etenkin alueilla, joilla unionin yhteisrahoitusosuudet ovat alhaisimmat, ja johtaa talousarviovaikeuksiin jäsenvaltioissa, joiden on noudatettava vakaus- ja kasvusopimusta, erityisesti alueilla, joita ehdotetaan siirrettäviksi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä korkeammalle kehitystasolle kuin nykyisessä rahoituskehyksessä; kehottaa siksi pitämään yhteisrahoitusosuuden 85 prosentissa vähemmän kehittyneillä alueilla, 60 prosentissa siirtymäalueilla, 50 prosentissa kehittyneemmillä alueilla, 85 prosentissa koheesiorahastossa ja 85 prosentissa Euroopan alueellinen yhteistyö- ja Interreg -aloitteissa;

13.  toteaa, että säännöksillä olisi varmistettava asianmukainen tasapaino kansallisten rahoitustasojen välillä tai vaihtoehtoisesti tarvittaessa laajennettava rahaston soveltamisalaa;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että monivuotisen rahoituskehyksen ja unionin talousarvion yhteyttä talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja etenkin talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan ja jäsenvaltioissa maakohtaisten suositusten mukaisesti toteutettaviin rakenneuudistuksiin on lujitettu; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota rakenneuudistusten tukiohjelman merkitykseen, sillä se tarjoaa jäsenvaltioille niiden ominaispiirteiden mukaisesti räätälöityä asianmukaista tukea niiden talous- ja investointiympäristön parantamiseksi;

15.  pitää myönteisenä ehdotusta ottaa käyttöön oikeusvaltiomekanismi, joka sisältyy ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita (COM(2018)0324);

16.  tähdentää, että menettelyjen yksinkertaistaminen sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla on välttämätöntä, jotta voidaan noudattaa uusia sitoumusten vapauttamista koskevia sääntöjä ja siten varmistaa talousarvion toteuttaminen vaikuttavalla tavalla;

17.  katsoo, että uudet investoinnit ja temaattista keskittymistä koskevat säännökset olisi mukautettava jäsenvaltioiden paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin ottaen huomioon sekä NUTS 2- että NUTS 3 -tason alueiden erilaiset kehitystasot ja niiden erityispiirteet tai maantieteelliset haitat ja että olisi edistettävä aitoa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;

18.  korostaa, että Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta on otettu käyttöön suuria määriä varoja luonnonkatastrofien vuoksi ja että tällä on ollut huomattavia talousarviovaikutuksia;

19.  katsoo, että Pariisin sopimuksen jälkeen ilmastomenoja olisi lisättävä huomattavasti; panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen nostaa unionin ilmastotavoitteita edistävän rahoituksen osuus 25 prosenttiin ja kehottaa ryhtymään lisätoimiin sen nostamiseksi 30 prosenttiin mahdollisimman pian.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 5.7.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Derek Vaughan 20.6.2018
Valiokuntakäsittely	3.9.2018
Hyväksytty (pvä)	9.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pascal Arimont, Franc Bogovič, Rosa D’Amato, Tamás Deutsch, John Flack, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Paul Nuttall, Younous Omarjee, Mirosław Piotrowski, Monika Smolková, Ramón Luis Valcárcel Siso, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller, Lambert van Nistelrooij
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Daniel Buda, John Howarth, Elsi Katainen, Ivana Maletić, Laurenţiu Rebega, Bronis Ropė, Julie Ward, Maria Gabriela Zoană, Damiano Zoffoli

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30	+
ALDE	Ivan Jakovčić
ECR	John Flack, Sławomir Kłosowski, Mirosław Piotrowski, Laurenţiu Rebega
EFDD	Rosa D’Amato
GUE/NGL	Martina Michels, Younous Omarjee
PPE	Pascal Arimont, Franc Bogovič, Daniel Buda, Tamás Deutsch, Krzysztof Hetman, Marc Joulaud, Ivana Maletić, Lambert van Nistelrooij, Andrey Novakov, Ramón Luis Valcárcel Siso, Joachim Zeller
S&D	Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, John Howarth, Constanze Krehl, Monika Smolková, Derek Vaughan, Julie Ward, Kerstin Westphal, Maria Gabriela Zoană, Damiano Zoffoli
VERTS/ALE	Bronis Ropė

2	-
ALDE	Elsi Katainen
EFDD	Paul Nuttall

1	0
ALDE	Iskra Mihaylova

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(COM(2018)0322 – 2018/0166R(APP))

Valmistelija: Peter Jahr

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset mietintöön, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että nykyaikaistettu ja asianmukaisesti rahoitettu yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on yhtenä yhdennetyimmistä EU:n politiikoista keskeisessä asemassa EU:n keskeisten tavoitteiden, kuten elintarviketurvan, saavuttamisessa ja että kyseiset tavoitteet pyritään saavuttamaan tarjoamalla kuluttajille laadukkaita, turvallisia ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita, säilyttämällä maisemat ja luonnonympäristö ja varmistamalla viljelijöiden kohtuullinen elintaso; huomauttaa, että viljelijöille asetettujen, elintarvikkeita, terveyttä ja ympäristönsuojelua koskevien sääntöjen määrä on lisääntynyt huomattavasti samalla kun YMP:n suhteellinen osuus EU:n talousarviosta kutistuu jatkuvasti; korostaa tarvetta tukea viljelijöiden siirtymistä ympäristöystävällisiin viljelykäytäntöihin sekä palkita heitä ympäristöhyödykkeiden tarjoamisesta;

2.  huomauttaa, että YMP:n määrärahojen mahdollisella leikkauksella olisi tuhoisia seurauksia, sillä yhtäältä se poistaisi kannustimet, joilla varmistetaan korkeimpien maatalousnormien noudattaminen, ja toisaalta se vaarantaisi elintarviketurvan ja ‑turvallisuuden unionissa; korostaa, että viljelijöitä ei voida vaatia noudattamaan yhä useampia vaatimuksia ilman asianmukaista tukea, jossa otetaan samalla huomioon kunkin jäsenvaltion erityistarpeet, etenkään kun pidetään mielessä investoinnit ja muut toimet ympäristön tukemiseksi ja suojelemiseksi sekä julkisten palveluiden tarjoamiseksi suojellen samalla luonnon monimuotoisuutta sekä elintarviketurvaa ja ‑turvallisuutta;

3.  kehottaa uudelleen pitämään YMP:n määrärahat vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä reaalimääräisesti vähintään samalla tasolla kuin EU-27:n vuosien 2014–2020 rahoituskehyksessä, kun otetaan huomioon kyseisen politiikan keskeinen asema EU:n maatalouden taloudellisen ja sosiaalisen sekä ympäristöä koskevan kestävyyden varmistamisessa sekä dynaamisten maaseutualueiden kehittämisessä; korostaa, että EU:n maatalousalan selviytymiskyky, kestävyys, kilpailukyky ja kyky turvata viljelijöiden tulot voidaan varmistaa vain, jos YMP:n määrärahat pysyvät vakaina ja asianmukaisella tasolla; muistuttaa vakaasta kannastaan, jonka mukaan maatalous ei saa kärsiä taloudellisesti poliittisista päätöksistä, kuten maatalouteen vaikuttavien vapaakauppasopimusten tekemisestä tai poliittisista kiistoista kansainvälisten maatalousalan kauppakumppaneiden kanssa, Yhdistyneen kuningaskunnan päätöksestä erota EU:sta tai päätöksestä rahoittaa uusia EU:n toimintapolitiikkoja; katsoo, että jäsenvaltioiden maksuosuus EU:n talousarvioon on nostettava 1,3 prosenttiin niiden bruttokansantulosta;

4.  on voimakkaasti eri mieltä seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevasta komission ehdotuksesta, joka merkitsisi huomattavia leikkauksia YMP:hen, myös syrjäisimpiä alueita koskevaan Posei-ohjelmaan; korostaa, että kyseisillä leikkauksilla vaarannettaisiin YMP:n tavoitteiden saavuttaminen; korostaa, että viljelijöihin kohdistuvat haasteet, kuten epäterveet kaupan käytännöt, markkinoiden keskittymisen lisääntyminen ja vapaakauppasopimukset, voivat ilmasto- ja sääongelmien ohella johtaa siihen, että YMP:n määrärahoja on pikemminkin lisättävä; korostaa, että leikkausten laajuus vaihtelee vertailussa käytettyjen muuttujien mukaan; kehottaa komissiota esittämään vastaisuudessa monivuotiset rahoituskehykset ainoastaan käypinä hintoina, jotta niiden vertaileminen olisi helpompaa;

5.  pyytää osoittamaan vuosien 2012–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä lisää määrärahoja Posei-ohjelmaan syrjäisimmille alueille, sillä kriisin vaikutukset tuntuvat niillä edelleen voimakkaasti ja ne ovat alttiita SEUT:n 349 artiklassa tarkoitetuille rakenteellisille haitoille (syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista);

6.  kehottaa komissiota osoittamaan uudessa rahoituskehyksessä EU:n YMP:n ensimmäisessä pilarissa tekemien, vuonna 2022 päättyvää siirtymäkautta koskevien sitoumusten täyttämiseen tarvittavat määrärahat, sellaisina kuin ne on vahvistettu Kroatian liittymissopimuksessa[1];

7.  on tyytyväinen Suomen, Ranskan, Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan maatalousministerien 31. toukokuuta 2018 allekirjoittamaan, YMP:n asemaa tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä koskevaan muistioon, jossa tuodaan esille huoli komission ehdotuksesta leikata YMP:n määrärahoja vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä;

8.  korostaa, että viljelijöiden ja maaseutuväestön kannalta on tärkeää pitää niin suorien tukien kuin toisen pilarin määrärahat nykytasollaan, kun pidetään mielessä, että suorat tuet tarjoavat tuloturvaverkon, jossa on otettu huomioon pitkän aikavälin tavoite siirtyä entistä kestävämpään eurooppalaiseen maatalouteen, joka on aikaisempaa kilpailukykyisempi; huomauttaa, että mahdollisilla suorien tukien leikkauksilla on välitön vaikutus viljelijöiden tuloihin; pitää hyvin valitettavina erityisesti YMP:n toiseen pilariin kaavailtuja ankaria leikkauksia, sillä pilarilla tuetaan merkittävästi maaseutualueiden investointeja ja työllisyyttä, saavutettavuutta ja houkuttavuutta alueena sekä tehostetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia maaseutualueilla erityisesti rahoittamalla paikalliseen kehitystoimintaan sovellettavia alhaalta ylöspäin suuntautuvia toimintamalleja, kuten LEADER-ohjelmaa ja paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita; kehottaa komissiota laatimaan syrjäisimpiä alueita varten täysin itsenäisiä ja riippumattomia toisen pilarin mukaisia maaseudun kehittämissuunnitelmia Posei-ohjelman ensimmäisessä pilarissa tarjoaman mallin mukaisesti; muistuttaa, että tämän komission päätavoitteena on ylläpitää ja lisätä työllisyyttä EU:ssa; torjuu siksi vakaasti komission suunnitelmat leikata tuntuvasti maaseudun kehittämiseen osoitettavia EU:n määrärahoja ja vaatii varmistamaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) riittävän rahoituksen; painottaa, että ei voida pitää varmana, että talousarvion vajeet täytetään toisen pilarin kansallisella yhteisrahoituksella;

9.  toteaa uudelleen, että tulevalla kaudella maaseuturahaston ja Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) käytettävissä olevan rahoituksen olisi oltava yhteensä 382 855 000 000 euroa käypinä hintoina, jotta se vastaisi vuosina 2014–2020 saatavilla ollutta rahoitusta;

10.  korostaa, että odotukset, joiden mukaan 40 prosenttia YMP:n rahoituksesta käytetään ilmastotoimiin, voidaan täyttää vain, mikäli ympäristö- ja ilmastojärjestelmiin tarkoitettuihin varoihin ei sovelleta tukien alentamista jäsenvaltioiden YMP:n nojalla laatimia strategiasuunnitelmia koskevista säännöistä tehdyn ehdotuksen 15 artiklan mukaisesti (COM(2018)0392);

11.  toteaa, että toisen pilarin leikkaukset haittaavat maaseutualueiden taloudellista kehitystä, siirtymistä vähähiiliseen talouteen, ilmastonmuutoksen torjumista, uusien innovatiivisten maatalousteknologioiden kehittämistä ja kestävää metsänhoitoa ja vaikeuttavat sosiaalista osallisuutta, köyhyyden vähentämistä ja talouskehitystä edistävien toimien toteuttamista maaseutualueilla;

12.  panee merkille suorien tukien ulkoista yhdenmukaistamista jäsenvaltioiden välillä koskevan komission ehdotuksen; korostaa, että kyseiseen entistä tiiviimpään yhdenmukaistamiseen voidaan päästä vain, jos YMP:n määrärahat pidetään reaalimääräisesti vähintään ennallaan;

13.  kehottaa hyödyntämään koheesiopolitiikan välineitä ja rahoitusta entistä tehokkaammin maaseudun kestävään kehitykseen, jotta voidaan torjua maaseudun kehityksen viivästymistä ja väestökatoa;

14.  palauttaa mieliin komission sitoumuksen säilyttää Posei-ohjelman määrärahat nykytasollaan;

15.  kehottaa uudelleen uudistamaan EU:n omien varojen järjestelmän; korostaa tarvetta suojata maataloustuotteille asetetut tullit EU:n talousarvion tulolähteenä; panee merkille, että tulleista saadut tulot ovat vähentyneet viime vuosina, koska keskimääräiset tullit ovat alentuneet enemmän kuin kauppa on lisääntynyt; panee merkille vientiin suuntautuneeseen maatalouteen keskittymisen epäjohdonmukaisuuden, sillä siten voidaan altistaa herkkiä aloja kiristyneelle kilpailulle samalla kun tariffien alentamisen myötä heikennetään perustaa, joka on tarpeen samojen, julkishyödykkeitä tuottavien alojen ylläpitämiseksi;

16.  korostaa tarvetta toteuttaa oikeudellisesti sitova ja pakollinen monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi;

17.  painottaa, että erityisesti pienten ja keskisuurten tilojen tuloja voitaisiin lisätä välillisesti myös vähentämällä tosiasiallisesti YMP:stä viljelijöille koituvaa byrokratiaa, lisäämällä valvonnan joustavuutta sekä parantamalla elintarvikeketjun toimintaa ja tekemällä siitä avoimempaa; korostaa neuvontapalveluiden merkitystä, sillä niiden avulla viljelijät saavat riippumatonta neuvontaa noudattamiensa käytäntöjen mukauttamiseksi ja parantamiseksi, ilmastotoimia ja tuotantopanosriippuvuuden vähentämistä koskevat käytännöt mukaan luettuina;

18.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen arvioida uudelleen kriisivarauksen toimintaa ja etenkin mahdollisuutta siirtää uudessa maatalousalan varauksessa käyttämättä jääneet määrärahat seuraavalle vuodelle; on eri mieltä ja huolestunut siitä, että rahaston perustamiseen tarkoitettuja alustavia määriä ei hankita YMP:n talousarvion ulkopuolelta vaan ne otetaan vuonna 2020 maksettavista suorista tuista eikä niitä makseta takaisin viljelijöille; kehottaakin perustamaan riippumattoman maatalouden kriisivarauksen YMP:n talousarvion ulkopuolelle;

19.  katsoo, että komission ehdotuksella laajentaa rahoituskuri koskemaan kaikkia suorien tukien saajia ei edistetä tavoitetta jakaa tuet entistä tasapuolisemmin erikokoisten tilojen kesken, ja odottaakin, että nykyinen poikkeus, jonka mukaan rahoituskurimekanismia ei sovelleta enintään 2 000 euroa suoraa tukea saaviin viljelijöihin, pidetään voimassa;

20.  kannattaa kouluhedelmä- ja kouluvihannes- sekä koulumaitojärjestelmien määrärahojen säilyttämistä vähintään nykyisellä tasollaan, sillä ne ovat tärkeässä asemassa terveellisten ja myönteisten ruokailutottumusten edistämisessä lasten ja nuorten keskuudessa;

21.  panee merkille riskin, että YMP:n ja koheesiopolitiikan toimille osoitettavan tuen vähentäminen voi johtaa siihen, että mahdollisuudet tukea yrittäjyyttä maaseutualueilla sekä alueellista infrastruktuurikehitystä heikkenevät;

22.  kehottaa parantamaan ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sekä YMP:n rahoituksen välistä tasapainoa, sillä komission ehdottamat aiempaa kunnianhimoisemmat tavoitteet (40 prosenttia YMP:n koko talousarviosta käytetään ilmastotavoitteisiin ja 30 prosenttia toisen pilarin määrärahoista ympäristötavoitteisiin) yhdistettyinä rahoituksen merkittävään vähentämiseen aiheuttavat sen, että mahdollisuudet saavuttaa kyseisen politiikan avulla maatalous- ja elintarvikealan nykyaikaistamista ja uudelleenjärjestämistä sekä maaseudun kehittämistä koskevat tavoitteet heikkenevät huomattavasti;

23.  korostaa, että on tärkeää tehostaa EU:hun tuotujen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tullivalvontaa ottamalla otsakkeessa 4 (11) ”Rajaturvallisuus” käyttöön erityinen budjettikohta tulliunionin kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä laittoman kaupan ja petosten ehkäisemiseksi;

24.  katsoo, että markkinatoimiin liittyville menoille (esimerkiksi julkinen tuki ja yksityisen varastoinnin tuki) olisi osoitettava erillinen budjettikohta ja että ne eivät saisi olla riippuvaisia pelkästään maatalousalan varauksen määrärahoista; korostaa, että maatalousalan varauksen määrärahoilla olisi ensisijaisesti puututtava nopeasti sellaisiin vaikeisiin olosuhteisiin, joissa ei ole kyse tavanomaisesta markkinakehityksestä ja jotka vaikuttavat maataloustuotantoon sekä maataloustuotteiden jalostukseen ja jakeluun EU:ssa;

25.  huomauttaa, että lähentymisprosessi on saatava täysin päätökseen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon aikana, jotta jäsenvaltioiden välille saadaan aikaan reilua kilpailua ja tasapuolisuuden periaatteet otetaan käyttöön EU:n laajuisesti, ja katsoo, että puheenjohtajan päätelmiin sisältyvä 24. ja 25. lokakuuta 2002 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätös on pantava täysimääräisesti täytäntöön;

26.  korostaa, että yksi suurimmista ongelmista on sukupolvenvaihdos, ja katsoo siksi, että nuorten olisi saatava viljelytoiminnan aloitustuen lisäksi erityistä tukea ensimmäisten toimintavuosien ajan;

27.  toteaa, että epidemiat ja vaikeat sääolot ovat koetelleet vakavasti karjanhoitoa ja viljelytoimintaa useimmissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa lisäämään taloudellista tukea viljelijöille näiden tappioiden kattamiseksi;

28.  pitää myönteisenä komission ehdotusta osoittaa 10 miljardia euroa Euroopan horisontti -ohjelman elintarvikkeiden ja luonnonvarojen klusterille maatalous- ja elintarvikealan innovoinnin ja tutkimuksen kehittämiseksi ja edistämiseksi; kehottaa EU:n toimielimiä pitämään määrärahat tällä tasolla monivuotisen rahoituskehyksen koko hyväksymisprosessin ajan, erityisesti kun otetaan huomioon toiseen pilariin kaavaillut leikkaukset;

29.  korostaa, että jotta YMP:n asianmukainen rahoitus voisi saada uutta kannatusta, seuraavalla rahoituskaudella toteutettavilla uudistuksilla on saatava aikaan enemmän vastinetta rahalle, kuten on osoitettu tapahtuvan osoittamalla aiempaa suurempi osuus varoista pienituloisille viljelijöille.

ASIAN KÄSITTELY

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 5.7.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Peter Jahr 4.7.2018
Hyväksytty (pvä)	9.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 5 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, José Bové, Daniel Buda, Nicola Caputo, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Karine Gloanec Maurin, Esther Herranz García, Jan Huitema, Martin Häusling, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Norbert Lins, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Giulia Moi, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marijana Petir, Laurenţiu Rebega, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Maria Gabriela Zoană, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Stefan Eck, Elsi Katainen, Susanne Melior, Momchil Nekov, Annie Schreijer-Pierik, Ramón Luis Valcárcel Siso, Thomas Waitz
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Stanisław Ożóg

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ

LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30	+
ALDE	Ivan Jakovčić, Ulrike Müller
ECR	Jørn Dohrmann, Zbigniew Kuźmiuk, Stanisław Ożóg, Laurenţiu Rebega
EFDD	Giulia Moi, Marco Zullo
ENF	Philippe Loiseau
PPE	Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Norbert Lins, Mairead McGuinness, Marijana Petir, Czesław Adam Siekierski
S&D	Clara Eugenia Aguilera García, Nicola Caputo, Paolo De Castro, Karine Gloanec Maurin, Susanne Melior, Momchil Nekov, Maria Noichl, Maria Gabriela Zoană
Verts/ALE	José Bové

5	-
ALDE	Jan Huitema, Elsi Katainen
EFDD	John Stuart Agnew
GUE/NGL	Stefan Eck
Verts/ALE	Martin Häusling

3	0
GUE/NGL	Luke Ming Flanagan, Maria Lidia Senra Rodríguez
Verts/ALE	Bronis Ropė

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

• [1]  EUVL L 112, 24.4.2012, s. 10.

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(COM(2018)0322 – 2018/0166R(APP))

Valmistelija: Petra Kammerevert

PA_Consent_Interim

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

1.  pitää valitettavana, että vaikka komission näkemyksen mukaan ihmisiin investointi on unionin ensisijainen poliittinen tavoite[1], vuoden 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä ”Investointi ihmisiin” -alaotsakkeen rahoituksen osuus on alle 11 prosenttia; kehottaa osoittamaan ensisijaisiin tavoitteisiin tarvittavat rahoitussitoumukset;

2.  korostaa Erasmus+ -ohjelman kestävää suosiota ja lisäarvoa unionin kansalaisille, sillä se on yksi unionin talousarviosta toteutetuista menestyksekkäimmistä ohjelmista; palauttaa mieliin, että ohjelmakaudella 2014–2020 Erasmus+ -ohjelman rahoituksen ulkopuolelle jäi alituisesti laadukkaita hankkeita, koska rahoitusta ei ollut riittävästi; tukee pitkän aikavälin tavoitetta ohjelman talousarvion kymmenkertaistamisesta;

3.  muistuttaa parlamentin kannasta, joka esitettiin 30. toukokuuta 2018 annetussa monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevassa päätöslauselmassa[2] ja jossa se ilmoitti käyttävänsä monivuotista rahoituskehystä koskevissa määrissä omia laskelmiaan, jotka perustuvat kiinteisiin hintoihin ja joissa otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista; tähdentää näin ollen, että seuraavan Erasmus-ohjelman talousarvio on seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vähintään 41,1 miljardia euroa (todellinen määrä kolminkertaistetaan vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen nähden), ja huomauttaa, että jopa näin mittava korotus jää selvästi komission puheenjohtajan, joidenkin jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan esittämien toiveiden alapuolelle; on täysin pettynyt monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa ja sitä esiteltäessä esitettyyn lisäykseen, joka vaikuttaa korkeammalta kuin se todellisuudessa on ja on turhauttavaa avoimen vertailun kannalta;

4.   korostaa kulttuuri- ja kansalaisuusohjelmien arvoa ja kehottaa lisäämään molempien määrärahoja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, erityisesti kun otetaan huomioon nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä todettu jatkuvasti liian alhainen rahoitus ja kansalaiskasvatuksen tukemisen merkitys; vaatii kaksinkertaistamaan Luova Eurooppa -ohjelman rahoituksen (2,806 miljardia euroa kiinteinä hintoina vuosiksi 2021–2027) ja lisäämään yleisesti kulttuurialan ohjelmamenoja vähintään 1 prosentilla seuraavan ohjelmakauden aikana; katsoo, että kulttuurialan ja luovien toimialojen olisi oltava unionin ohjelmien monialainen painopiste; pyytää, että oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelmalohkoon osoitetaan vähintään euro kansalaista kohti;

5.  muistuttaa, että sananvapaus ja tiedonvälityksen moniarvoisuus ovat unionin perusarvoja, ja toistaa pitävänsä tärkeänä medialukutaidon, digitaalisen lukutaidon, kyberhygienian ja turvallisen verkkokäyttäytymisen parantamista; katsoo, että ihmisten rohkaiseminen sitoutumaan kriittisesti ja rehellisesti unionin toimintaan edellyttää medialukutaitoa ja kansalaiskasvatusta, mikä osaltaan edistää myös siirrettävien taitojen hankkimista; panee tyytyväisenä merkille, että uudessa Luova Eurooppa -ohjelmaa koskevassa ehdotuksessa pyritään edistämään tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja vapautta ja medialukutaitoa monialaisen ohjelmalohkon puitteissa, ja toteaa, että tällä tavalla voitaisiin laajentaa jo onnistuneita pilottihankkeita ja valmistelutoimia; panee lisäksi merkille Safer Internet -keskusten lasten turvallisen verkkokäyttäytymisen edistämiseksi tekemän erinomaisen työn, jota tällä hetkellä tuetaan Verkkojen Eurooppa -välineen Euroopan laajuisen televiestintäverkon ohjelmalohkosta; katsoo ehdottomasti, että ohjelmaa on jatkettava seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana ja että sen nykyinen noin 12 miljoonan euron rahoitustaso on säilytettävä suhteellisesti vähintään samalla tasolla;

6.  tukee digitaalisen osaamisen rahoituksen lisäämistä seuraavan sukupolven monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmissa, etenkin ESR+ -ohjelmassa (digitaaliset perustaidot) ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa (kehittyneet digitaaliset taidot); korostaa, että on tarpeen kehittää koordinoidusti digitaalisia taitoja koskeva toimintapoliittinen lähestymistapa ja maksimoida digitaalisen osaamisen kehittämiseen osoitetun rahoituksen tehokkuus kaikissa ohjelmissa;

7.  katsoo, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen keskeisenä tavoitteena olisi oltava kansalaisten luottamuksen palauttaminen Euroopan yhdentymishankkeeseen; korostaa, että kansalaisten saaminen sitoutumaan kriittisesti ja rehellisesti unionin toimintaan edellyttää selkeää, laadukasta ja riippumatonta viestintää unionin asioista; korostaa multimediatoimia koskevan budjettikohdan merkitystä unionia koskevan selkeän viestinnän tukemisessa ja sen varmistamisessa, että mediakanavatarjonta, radio-, televisio- ja verkkoyhteydet mukaan luettuina, on yleisesti asianmukaista; palauttaa tältä osin mieliin pyytäneensä komissiota suorittamaan ja toimittamaan parlamentille täysimittaisen uudelleentarkastelun kaikista multimediatoimia koskevaan budjettikohtaan liittyvistä toimista nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta varmistetaan, että niiden keskeiset tavoitteet on saavutettu ja että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on löydetty oikeanlainen rahoitustasapaino toimien välillä; toistaa lisäksi, että vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen leikkaukset kyseiseen budjettikohtaan ovat heikentäneet merkittävästi kanavien yleistä tukea ja että erityisesti yleiseurooppalaisen Euranet Plus -radioverkon erinomaista työtä ei tueta pitkäaikaisin rahoitusjärjestelyin; vaatii, että multimediatoimia koskevaa budjettikohtaa vahvistetaan monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027;

8.  korostaa komission viestintätoimien tärkeyttä autettaessa ihmisiä sitoutumaan unionin toimintaan ja edistettäessä kansalaisten tietoon perustuvaa sitoutumista Euroopan yhdentymishankkeeseen; korostaa, että nämä toimet edellyttävät yhdennetympää viestintästrategiaa ja täsmällistä tarjontaa, mukaan lukien tehostetut toimet todellisen monikielisyyden toteuttamiseksi;

9.   katsoo, että kansalaisten luottamus Euroopan yhdentymishankkeeseen on palautettava ja tietoa Euroopan yhdentymisprosessista ja tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuurista ja eurooppalaisista arvoista on levitettävä mahdollisimman laajalle yleisölle; vaatii tämän vuoksi, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä otetaan käyttöön erityinen tätä alaa koskeva toimi, jossa esimerkiksi palkitaan hankkeita, joissa kansalaiset saadaan mukaan Euroopan yhdentymisprosessiin, ja pohditaan Euroopan unionin tulevaisuutta yhdessä ruohonjuuritasolla;

10.  suhtautuu epäillen siihen, riittävätkö Euroopan sosiaalirahaston vähimmäiskorotukset sen sosiaalisten ja työmarkkinatavoitteiden saavuttamiseen etenkin nuorisotyöttömyyden torjunnan ja maahanmuuttajien kotouttamisen alalla;

11.  vaatii riittävästi joustoa unionin talousarvioon ja monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin uusiin poliittisiin painopisteisiin ja ulkoiseen kehitykseen sopeutumiseksi; kehottaa tässä suhteessa sisällyttämään monivuotiseen rahoituskehykseen ja kaikkiin ohjelmiin sitovan ja merkityksellisen välitarkistuksen ja tarkistuslausekkeen, jotta menoja ja poliittisia painopisteitä voidaan mukauttaa; muistuttaa, että poliittisten painopisteiden asettaminen kuuluu lainsäätäjän yksinomaiseen toimivaltaan ja että kipeästi kaivattu jousto on näin ollen kytkettävä parlamentaariseen valvontaan, mikä tarkoittaa, että täytäntöönpanosäädöksiä voidaan käyttää vain täytäntöönpanoon eikä koskaan poliittisiin valintoihin:

12.  panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset jäsentää ja esitellä uusi monivuotinen rahoituskehys avoimemmalla ja helppolukuisemmalla tavalla; suhtautuu myönteisesti koulutus-, kulttuuri- ja kansalaisuusohjelmien rinnakkain asettamiseen yhteen otsakkeeseen;

13.  katsoo, että koko ohjelman synergiaetujen turvaaminen on aina ymmärrettävä keinoksi parantaa tehokkuutta ja yksinkertaistaa eikä antaa komissiolle vapaita käsiä käyttää varat yhteen ohjelmaan toisen kustannuksella tai tehdä talousarvioleikkauksia; panee tyytyväisenä merkille komission yleisen poliittisen viestin synergioista mutta katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmaluonnoksiin sisältyy nyt kohtia, joiden vuoksi lainsäätäjän on mahdotonta ymmärtää, miten nämä synergiaedut voidaan saavuttaa, ja ohjelmien edunsaajat eivät pysty ymmärtämään, mitä nämä synergiaedut niille merkitsevät; vaatii synergioiden edistämiseksi täsmällisempiä ja avoimempia mekanismeja, joista säädetään selkeästi oikeusperustassa;

14.  korostaa, että unionin talousarviosta on saatava todistettavaa eurooppalaista lisäarvoa, jotta varmistetaan unionin rahoituksen tehokas ja asianmukainen käyttö; kehottaa kehittämään edelleen viimeisimmässä monivuotisessa rahoituskehyksessä käyttöön otettua periaatetta, jonka mukaan hankkeisiin voidaan myöntää EU-rahoitusta ainoastaan, jos niiden eurooppalainen lisäarvo on perusteltu asianmukaisesti hankehakemuksessa; katsoo, että eurooppalaisen lisäarvon painottaminen edellyttää sekä asianmukaisia että mitattavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tunnuslukuja toimintakohtaisesti; tähdentää, että koulutuksen ja kulttuurin alan aloitteiden osalta aineettomat edut, kuten tällaisilla aloitteilla saavutetut sosiaaliset vaikutukset, ovat aivan yhtä tärkeitä kuin merkittävät materiaaliset saavutukset; katsoo, että koulutus- ja kulttuurihankkeita rahoittavia ohjelmia, kuten ESR+ ja rakennerahastot, varten on kehitettävä asianmukaisia indikaattoreita, joilla mitataan tehokkuutta, edistetään väliarviointia ja viime kädessä annetaan tietoa seuraavan sukupolven ohjelmille;

15.  muistuttaa, että ohjelman täytäntöönpano käynnistyi nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä hitaasti, minkä vuoksi on todennäköisempää, että maksuvelvoitteita siirtyy seuraavalle rahoituskehyskaudelle ja maksuja on suoritettava uusien maksujen enimmäismäärien mukaisesti; tähdentää, että on tarpeen välttää vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen lopussa toteutuneet maksukriisit, sillä koulutus- ja kulttuuriohjelmien edunsaajat ovat usein luonnollisia henkilöitä ja pieniä organisaatioita, joille maksujen viivästyminen aiheuttaa vaikeuksia; tähdentää, että maksujen viivästyminen heikentää merkittävästi ohjelmasta saatavia hyötyjä ja rapauttaa viime kädessä luottamusta Euroopan yhdentymishankkeeseen;

16.  on sitoutunut myöntämään hyväksynnän neuvoston hyväksymälle monivuotiselle rahoituskehykselle ainoastaan pakettina, joka sisältää uskottavan ehdotuksen omien varojen järjestelmän uudistamiseksi.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 13.9.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Petra Kammerevert 16.5.2018
Hyväksytty (pvä)	10.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 0 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Rupert Matthews, Morten Messerschmidt, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka, Michaela Šojdrová
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Norbert Erdős, Martina Michels, Remo Sernagiotto, Francis Zammit Dimech

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

25	+
ALDE	Mircea Diaconu, María Teresa Giménez Barbat
EFDD	Isabella Adinolfi
ENF	Dominique Bilde
GUE/NGL	Nikolaos Chountis, Martina Michels
PPE	Norbert Erdős, Svetoslav Hristov Malinov, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Francis Zammit Dimech, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver
S&D	Silvia Costa, Damian Draghici, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Krystyna Łybacka, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Julie Ward
VERTS/ALE	Jill Evans, Helga Trüpel

0	-

4	0
ECR	Angel Dzhambazki, Rupert Matthews, Morten Messerschmidt, Remo Sernagiotto

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

• [1]  Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta, kesäkuu 2017.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226.

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
(2018/0166R(APP))

Valmistelija: Fabio Massimo Castaldo

PA_Consent_InterimMod

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat ehdotukset:

A.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan mukaan unioni on sitoutunut edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan tasa-arvon huomioon kaikissa toimissaan;

1.  katsoo, että tulopuolen uudistamisen olisi kuljettava käsi kädessä menopuolen sekä hyvitysten ja korjausten uudistamisen kanssa, jotta voidaan lisätä unionin menojen eurooppalaista lisäarvoa varmistamalla, että menojen, toimintapolitiikkojen ja painopisteiden välillä on selvä yhteys, ja tukemalla unionin toimintapolitiikkoja sellaisilla unionin toimivaltaan kuuluvilla keskeisillä aloilla, joilla on osoitetusti hyvät mahdollisuudet tuottaa eurooppalaista lisäarvoa, kuten perusoikeuksien suojelu, sisämarkkinat, muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskeva politiikka, yhteinen maatalouspolitiikka, ympäristönsuojelu ja ilmastotoimet, energiaunioni, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, sukupuolten tasa-arvon edistäminen, tutkimus ja teknologinen kehittäminen sekä verotuksen heterogeenisuuden vähentäminen sisämarkkinoilla, kuten Montin raportissa[1] suositellaan;

Monivuotinen rahoituskehys

2.  palauttaa mieliin, että unionin menojen kohdalla olisi sallittava tarkoituksenmukainen jousto ja niiden olisi kuuluttava asianmukaisen demokraattisen valvonnan ja tilivelvollisuuden piiriin, mikä edellyttää parlamentin täysimääräistä osallistumista monivuotisesta rahoituskehyksestä annettavaa asetusta koskevan päätöksentekoprosessin jokaiseen vaiheeseen sille toisena lainsäätäjänä kuuluvan toimivallan takia; ottaa huomioon, että valtaosa unionin ohjelmista perustetaan alakohtaisella lainsäädännöllä, ja kehottaa siksi siirtymään neuvostossa määräenemmistöäänestyksiin ja tiivistämään neuvoston ja parlamentin välistä vuoropuhelua neuvoteltaessa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, ennen kuin neuvosto toimittaa virallisesti parlamentin hyväksyttäväksi ehdotuksensa rahoituskehysasetukseksi; varoittaa Eurooppa-neuvostoa noudattamasta tavanomaista ylhäältä alaspäin suuntautuvaa menettelytapaansa, jossa se vahvistaa otsakekohtaiset yleiset enimmäismäärät sen sijaan, että se arvioisi ensin ohjelmien todelliset tarpeet;

3.  tähdentää, että aina monivuotista rahoituskehystä tarkistettaessa olisi varmistettava parlamentin täysimääräinen osallistuminen ja turvattava sen valtaoikeudet tasavertaisena budjettivallan käyttäjänä; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jonka mukaan väliarviointi esitetään ennen 1. tammikuuta 2024, mutta pitää valitettavana, ettei komissio ehdottanut oikeudellisesti sitovaa ja pakollista välitarkistusta eikä menettelyä, johon sisältyisi parlamentin täysimääräisen osallistumisen takaava sitova aikataulu; korostaa, että parlamentin ja neuvoston välillä on käytävä kattavat neuvottelut monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta silmällä pitäen;

4.  muistuttaa pyytäneensä useaan otteeseen, että tulevat monivuotiset rahoituskehykset mukautetaan parlamentin vaalikauden ja komission toimikauden kestoon; pitää valitettavana, ettei komissio ole laatinut selkeää ehdotusta, jossa esitettäisiin menetelmät 5+5 vuoden rahoituskehyksen käytännön täytäntöönpanoa varten tulevaisuutta ajatellen;

5.  korostaa, että seuraava monivuotinen rahoituskehys tarjoaa unionille tilaisuuden osoittaa yhtenäisyytensä ja kykynsä käsitellä poliittista kehitystä, esimerkiksi brexitiä, populististen ja kansallismielisten liikkeiden nousua ja muutoksia maailmanlaajuisessa johtajuudessa; painottaa, ettei maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kansalaisten huolenaiheisiin voida vastata luomalla unioniin jakolinjoja; katsoo brexit-neuvottelujen osoittavan erityisesti, että unionin jäsenyyden edut ovat huomattavasti sen talousarvion rahoittamisen kustannuksia suuremmat;

6.  katsoo, että rahoituskehysasetusta koskeva yksimielisyysvaatimus on prosessissa todellinen este; kehottaa tässä yhteydessä Eurooppa-neuvostoa soveltamaan SEUT-sopimuksen 312 artiklan 2 kohdan siirtymälauseketta, jotta rahoituskehysasetus voidaan hyväksyä määräenemmistöllä; muistuttaa lisäksi, että myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 48 artiklan 7 kohdan yleistä siirtymälauseketta voidaan käyttää tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamiseksi; korostaa, että siirtyminen määräenemmistöäänestykseen rahoituskehysasetuksen hyväksymisessä olisi sopusoinnussa lähes kaikkien unionin monivuotisten ohjelmien hyväksymistä koskevan päätöksentekoprosessin ja unionin vuotuisen talousarvion hyväksymismenettelyn kanssa;

7.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sisältyviin mahdollisuuksiin yhdistää unionin talousarviosta suoritettavat maksut oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, koska kyseessä on Euroopan unionin perusarvo; katsoo, että unionin maksujen keskeyttämistä jäsenvaltiossa olisi käytettävä vasta viimeisenä keinona, ja toteaa jälleen aikovansa tutkia tarkkaan kaikki ehdotuksen osatekijät, jotka koskevat oikeusvaltioperiaatteen noudattamista rahoituksen ehtona, ja esittää tarvittavia säännöksiä, jotta voidaan varmistaa, että unionin talousarvion lopulliset edunsaajat eivät voi joutua millään tavoin kärsimään sellaisesta sääntöjen rikkomisesta, josta ne eivät ole vastuussa;

8.  muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo on kirjattu perussopimuksiin ja se pitäisi sisällyttää kaikkiin unionin toimiin, jotta tasa-arvo toteutuisi käytännössä; painottaa, että sukupuolitietoisesta budjetoinnista on tehtävä erottamaton osa monivuotista rahoituskehystä sisällyttämällä selkeä sitoumus rahoituskehysasetukseen;

9.  korostaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi otettava täysin huomioon unionin COP 21 -konferenssissa tekemät sitoumukset.

10.  pyytää komissiota selvittämään mahdollisuutta laatia ehdollisuuslauseke, jossa unionin varoja koskevien talousarviositoumusten ja -maksujen keskeyttäminen kytketään siihen, että jäsenvaltiot eivät täytä turvapaikkapolitiikan alalla unionin oikeuden mukaisia velvoitteitaan, jotka perustuvat jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaatteeseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan; vaatii ottamaan käyttöön tarvittavia säännöksiä sen varmistamiseksi, että unionin talousarvion lopullisiin edunsaajiin ei mitenkään voi vaikuttaa sellainen sääntöjen rikkominen, josta ne eivät ole vastuussa;

Omat varat

11.  palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen 311 artiklan kolmannessa kohdassa edellytetään, että hyväksyttäessä päätös unionin omien varojen järjestelmästä parlamenttia on ainoastaan kuultava, kun taas järjestelmän täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksyminen edellyttää neljännen kohdan mukaisesti parlamentin hyväksyntää; kehottaa neuvostoa ottamaan parlamentin tiiviisti mukaan omien varojen hyväksymismenettelyn kaikkiin vaiheisiin;

12.  palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen 311 artiklassa todetaan seuraavaa: ”Unioni huolehtii siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat. Talousarvio rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin omin varoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja.”; korostaa näin ollen, että oikeudellinen velvoite osoittaa unionin talousarvioon aitoja omia varoja perustuu suoraan perussopimukseen;

13.  pitää myönteisenä sitä, että komission ehdottamat uudet omien varojen luokat liittyvät toimintapolitiikkoihin, jotka tuottavat runsaasti eurooppalaista lisäarvoa, ja että niiden tarkoituksena ei ole lisätä kansalaisten kokonaisverotaakkaa vaan vähentää jäsenvaltion kassaan kohdistuvaa rasitetta ja lisätä kansalaisten tietoisuutta itsenäisestä unionin talousarviosta, joka on osoituksena Euroopan yhdentymisen tuottamasta lisäarvosta; pitää valitettavana, että ehdotuksista puuttuu kunnianhimoa, minkä vuoksi ei ole mahdollista saavuttaa ilmoitettua tavoitetta eli lisätä aitojen omien varojen osuutta, ja kehottaa komissiota täydentämään ehdotuksiaan esittämällä erilaisia omia varoja sellaisilla aloilla kuin verotuksen oikeudenmukaisuus ja veronkierron torjunta;

14.  palauttaa mieliin omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän päätelmien mukaisesti, että Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista sen saama korjaus ei ole enää ajankohtainen; muistuttaa samoin, että kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan korjauksen rahoittamiseen liittyvät korjaukset olisi lopetettava välittömästi Yhdistyneen kuningaskunnan erottua unionista;

15.  katsoo, että brexitin yhteydessä on tilaisuus pohtia myös kaikkien muiden tietyille jäsenvaltioille myönnettyjen ja nykyään perusteettomien korjausmekanismien poistamista, ja katsoo, että näin voi jälleen toteutua jäsenvaltioiden täydellisen tasavertainen kohtelu niille kuuluvien unionin talousarvion rahoitusosuuksien osalta.

Muutokset

Muutos    1 Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Muutos
(1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021.	(1)  Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021. Komission olisi laadittava myöhemmin selkeä ehdotus, jossa esitetään menetelmät 5+5 vuoden rahoituskehyksen käytännön täytäntöönpanoa varten tulevaisuutta ajatellen.
Muutos    2 Ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Muutos
	(9 a)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate kaikessa unionin toiminnassa, mikä edellyttää riittävien määrärahojen myöntämistä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen osoitettavien talousarviomäärärahojen avoimuutta.
Muutos    3 Ehdotus asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Muutos
	(10 a)  Komission olisi esitettävä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023 arvio monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanosta ja liitettävä siihen pakollista tarkistusta koskevia ehdotuksia sekä esitettävä menettely, johon sisältyy parlamentin täysimääräisen osallistumisen takaava sitova aikataulu.
Muutos    4 Ehdotus asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Muutos
(14)  On tarpeen vahvistaa yleiset säännöt toimielinten yhteistyöstä talousarviomenettelyssä.	(14)  On tarpeen vahvistaa yleiset säännöt toimielinten yhteistyöstä talousarviomenettelyssä perussopimuksissa vahvistetun toimielinten budjettivallan mukaisesti.
Muutos    5 Ehdotus asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 3 a artikla (uusi)
Komission teksti	Muutos
	3 a artikla (uusi)Sukupuolitietoinen budjetointi   Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sisällyttävät sukupuolinäkökulman kunkin vuoden talousarviomenettelyn eri vaiheisiin ja muuttavat tulojen ja menojen rakennetta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
Muutos    6 Ehdotus asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 16 artikla
Komission teksti	Muutos
16 artiklaMonivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi Komissio esittää monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta arvioinnin ennen 1 päivää tammikuuta 2024. Tarvittaessa tähän arviointiin liitetään asianmukaiset ehdotukset.	16 artiklaMonivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus Komissio esittää arvion monivuotisen rahoituskehyksen täytäntöönpanosta ja liittää siihen pakollista tarkistusta koskevia ehdotuksia viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023.   Neuvosto tarkistaa tätä asetusta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän.

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFCO 13.9.2018
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Fabio Massimo Castaldo 20.6.2018
Valiokuntakäsittely	3.9.2018
Hyväksytty (pvä)	10.10.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 3 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gerolf Annemans, Mercedes Bresso, Elmar Brok, Fabio Massimo Castaldo, Richard Corbett, Pascal Durand, Danuta Maria Hübner, Diane James, Ramón Jáuregui Atondo, Alain Lamassoure, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Paulo Rangel, Helmut Scholz, György Schöpflin, Claudia Țapardel, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Enrique Guerrero Salom, Jérôme Lavrilleux, Jasenko Selimovic
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	John Howarth, Sven Schulze, Adam Szejnfeld

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

20	+
ALDE	Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Jasenko Selimovic
EFDD	Fabio Massimo Castaldo
GUE/NGL	Helmut Scholz
NI	Kazimierz Michał Ujazdowski
PPE	Elmar Brok, Danuta Maria Hübner, Alain Lamassoure, Jérôme Lavrilleux, Paulo Rangel, Sven Schulze, Adam Szejnfeld
S&D	Mercedes Bresso, Richard Corbett, Enrique Guerrero Salom, John Howarth, Ramón Jáuregui Atondo, Claudia Țapardel
VERTS/ALE	Pascal Durand, Josep Maria Terricabras

3	-
ENF	Gerolf Annemans
NI	Diane James
PPE	György Schöpflin

0	0

Symbolien selitys:

+  20  puolesta

-  :3  vastaan

0  :0  tyhjää

• [1]  Unionin tulevaa rahoitusta koskeva omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän loppuraportti ja suositukset, annettu joulukuussa 2016.

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA (15.10.2018)

budjettivaliokunnalle

väliaikaisesta mietinnöstä monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi

(2018/0166R(APP))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta:

Iratxe García Pérez (valmistelija)

Position

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta esittää asiasta vastaavalle perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1 Päätöslauselmaesitys Johdanto-osan E a kappale (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	E a. ottaa huomioon, että miesten ja naisten tasa-arvon sisällyttäminen kaikkiin toimiin, myös budjetin laadintaan, on edelleen unionin oikeudellinen velvoite, joka johtuu suoraan SEUT-sopimuksen 8 artiklasta;
Tarkistus    2 Päätöslauselmaesitys Johdanto-osan E b kappale (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	E b. toteaa, että tämän monialaisuuden vuoksi tasa-arvotoimien tukea on usein vähennetty ja sukupuoli-indikaattorit on jätetty määrittämättä ja on myös lähes mahdotonta arvioida tasa-arvon kohentamiseen kohdennettujen määrärahojen määriä;
Tarkistus    3 Päätöslauselmaesitys Johdanto-osan E c kappale (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	E c. ottaa huomioon, että marraskuussa 2013 annetun monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevan päätöslauselman liitteenä olevassa yhteisessä lausumassa parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että monivuotiseen rahoituskehykseen sovellettaviin vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään tarvittaessa sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä ja siinä otetaan huomioon, miten unionin kokonaisrahoituskehyksessä edistetään sukupuolten tasa-arvon lisäämistä ja varmistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen;
Tarkistus    4 Päätöslauselmaesitys Johdanto-osan E d kappale (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	E d. toteaa, ettei 14. syyskuuta 2016 julkaistussa monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia koskevassa komission tiedonannossa mainita lainkaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista; ottaa huomioon, että komission strategisessa toimintaohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi vuosina 2016–2019 korostetaan unionin rahoituksen keskeistä roolia sukupuolten tasa-arvon tukemisessa ja todetaan, että sukupuolitietoista budjetointia ei sovelleta järjestelmällisesti unionin yleiseen talousarvioon; ottaa huomioon, että vuonna 2018 tehdyssä ulkoisen rahoituksen välineiden vaikutustenarvioinnissa todetaan, että ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, valtavirtaistamista ei ole vielä viety päätökseen ja että joissakin kumppanivaltioissa näihin asioihin ei tunneta kiinnostusta tai jopa vastustetaan niitä; toteaa, että mikään unionin toimielin ei ole noudattanut johdonmukaisesti sukupuolitietoista budjetointia;
Tarkistus    5 Päätöslauselmaesitys Johdanto-osan E e kappale (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	E e. ottaa huomioon, että on hyvin tärkeää säilyttää unionin talousarviossa tietyt budjettikohdat, jotta varmistettaisiin hankkeidemme asianmukainen täytäntöönpano;
Tarkistus    6 Päätöslauselmaesitys Johdanto-osan E f kappale (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	E f. toteaa, että tällä hetkellä vallitseva unionin arvojen rapautuminen on tuonut tullessaan yllättävän voimakkaan takaiskun tasa-arvoasioihin unionissa, joten katsoo, että kaikkien kolmen toimielimen on sitouduttava voimakkaasti pitämään entistäkin tiukemmin kiinni sukupuolten tasa-arvosta ja sen on tultava esiin rahoituksessa;
Tarkistus    7 Päätöslauselmaesitys Johdanto-osan E g kappale (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	E g. toteaa, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on ennakkoedellytys naisten osallistumiselle työmarkkinoille, johtotehtäviin ja tieteen ja tutkimuksen alalle ja näin ollen sukupuolten tasa-arvon edistämiselle ja että tästä koituu vaikutuksia jäsenvaltioiden talouselämään;
Tarkistus    8 Päätöslauselmaesitys Johdanto-osan E h kappale (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	E h. ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon tavoitetta ei ole Euroopassa lähestulkoonkaan saavutettu ja tarvitaan näin ollen lisätoimia;
Tarkistus    9 Päätöslauselmaesitys 4 kohta
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
4. ilmoittaa myös vastustavansa vähennyksiä EU:n keskeisten politiikkojen, kuten EU:n koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan, määrärahoihin; vastustaa erityisesti rajuja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon; vastustaa näin ollen ehdotusta vähentää Euroopan sosiaalirahaston määrärahoja, vaikka sen toiminta-aluetta on laajennettu ja siihen on sisällytetty nuorisotyöllisyysaloite;	4. ilmoittaa myös vastustavansa vähennyksiä EU:n keskeisten politiikkojen, kuten EU:n koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan, määrärahoihin; vastustaa erityisesti rajuja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon; vastustaa näin ollen ehdotusta vähentää Euroopan sosiaalirahaston määrärahoja, vaikka sen toiminta-aluetta on laajennettu, siinä edellytetään sukupuolten tasa-arvon parantamista työmarkkinoilla ja siihen on sisällytetty nuorisotyöllisyysaloite; tähdentää rakennerahastojen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston tärkeyttä naisten voimaannuttamisen tukemisessa työpaikkojen luomisen ja palvelujen parantamisen avulla sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitusta, jolla edistetään naisten osallistumista STEM-aloille (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka);
Tarkistus    10 Päätöslauselmaesitys 5 kohta
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
5. painottaa lisäksi niiden horisontaalisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaiken siihen liittyvän EU:n toimintapolitiikan perustana; toistaa kantansa, että EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly selkeää ja näkyvää sitoumusta asiasta; pyytää siksi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan; korostaa lisäksi, että syrjinnän poistaminen on olennaisen tärkeää, jos halutaan täyttää EU:n sitoumukset osallistavan unionin luomisesta, ja pitää valitettavana, ettei sukupuolinäkökulmaa ole valtavirtaistettu EU:n toimintapolitiikoissa eikä tasa-arvoa koskevia sitoumuksia ole sisällytetty niihin, vaikka monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa niin esitetään; painottaa myös näkemystään, että Pariisin sopimuksen myötä ilmastoon liittyviä menoja olisi lisättävä huomattavasti nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna ja 30 prosentin taso olisi saavutettava mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä;	5. painottaa lisäksi niiden horisontaalisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaiken siihen liittyvän EU:n toimintapolitiikan perustana; toistaa kantansa, että EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly selkeää ja näkyvää sitoumusta asiasta; pyytää siksi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkiin EU:n toimintapolitiikkoihin ja aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan; korostaa lisäksi, että syrjinnän sekä sukupuolten eriarvoisuuden ja sukupuoliperusteisen väkivallan poistaminen on olennaisen tärkeää, jos halutaan täyttää EU:n sitoumukset osallistavan unionin luomisesta, ja pitää valitettavana, ettei sukupuolinäkökulmaa ole valtavirtaistettu EU:n toimintapolitiikoissa eikä tasa-arvoa koskevia sitoumuksia ole sisällytetty niihin, vaikka monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa niin esitetään; kannattaa tehostettua ja erityistä talousarvioulottuvuutta kaikentyyppisen syrjinnän torjumiseksi kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvon ulottuvuuteen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa ja unionin ulkopolitiikassa; painottaa myös näkemystään, että Pariisin sopimuksen myötä ilmastoon liittyviä menoja olisi lisättävä huomattavasti nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna ja 30 prosentin taso olisi saavutettava mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä;
Tarkistus    11 Päätöslauselmaesitys 5 a kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	5 a. kehottaa uudistamaan monivuotista rahoituskehystä sisällyttämällä siihen konkreettisia toimenpiteitä ja osoittamaan lisää varoja naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi sekä varmistamaan, että maahanmuuttaja- ja pakolaisnaisia sekä paperittomia naisia suojellaan väkivallalta; vaatii, että naisten oikeudet ja turvallisuus varmistetaan koko turvapaikkamenettelyn ajan kohdennettujen investointien avulla;
Tarkistus    12 Päätöslauselmaesitys 5 b kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	5 b. pitää valitettavana, että enää ei ole olemassa erillistä ohjelmaa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, sillä se on sisällytetty ainoastaan yleiseen ”kansalaisten ja oikeuksien ohjelmaan”, ja kehottaa osoittamaan lisää varoja naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyyn, torjuntaan ja poistamiseen, sillä se on laajimmalle levinnyt ihmisoikeuksien loukkaus ja selvä osoitus naisten ja miesten tasa-arvon puutteesta; korostaa, että unionin olisi aina tuettava sukupuoliperusteisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän torjuntaa etenkin tukemalla jäsenvaltioita tarvittaessa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanossa;
Tarkistus    13 Päätöslauselmaesitys 5 c kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	5 c. tukee vahvasti SEUT-sopimuksen 9 artiklasta johtuvia sitoumuksia sosiaalisen Euroopan luomiseksi ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöön panemiseksi perustuen erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden kestävään kasvuun, pyrkien täystyöllisyyteen ja sosiaaliseen edistykseen sekä edistäen naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, sukupolvien välistä solidaarisuutta ja lapsen oikeuksien suojelua perussopimuksen mukaisesti;
Tarkistus    14 Päätöslauselmaesitys 5 d kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	5 d. korostaa, että on varmistettava naisten pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin ja kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeisiin, mukaan luettuina alaikäiset ja muut riskiryhmät, myös hlbti-yhteisö;
Tarkistus    15 Päätöslauselmaesitys 5 e kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	5 e. tuomitsee painokkaasti Trumpin hallinnon uudelleen käyttöönottaman ja laajentaman ns. global gag rule -säännön ja toteaa sen heikentävän naisten ja tyttöjen yleistä terveydenhuoltoa ja oikeuksia ja toistaa unionille ja jäsenvaltioille esittämänsä pyynnön täyttää monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä Yhdysvaltojen toiminnasta syntynyt rahoitusvaje seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien alalla käyttäen sekä kansallista rahoitusta että unionin kehitysyhteistyövaroja;
Tarkistus    16 Päätöslauselmaesitys 5 f kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	5 f. toteaa painokkaasti, että tuleviin rakennerahasto- ja koheesiopolitiikkoihin on sisällytettävä sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita ja seurantamekanismeja, jotta lisätään rahoitusta toimiin, joilla tuetaan ja lisätään sukupuolten tasa-arvoa, kuten investoiminen lasten ja vanhusten julkisiin hoitopalveluihin;
Tarkistus    17 Päätöslauselmaesitys 5 g kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	5 g. palauttaa mieliin, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on osoitettava riittävät talousarviositoumukset, joilla tehostetaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävän nais- ja tyttökaupan kitkemistä koko unionin alueella ja lisätään investointeja toimiin, joilla edistetään uhrien oikeuksia ja suojelua sekä ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden naisten ja tyttöjen kysynnän vähentämistä;
Tarkistus    18 Päätöslauselmaesitys 5 h kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	5 h. toistaa jälleen vaatimuksensa siitä, että sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettava seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta torjuttaisiin kansalaisyhteiskunnan kapenevia toimintaedellytyksiä, ja kehottaa unionia ja jäsenvaltioita erityisesti lisäämään poliittista ja taloudellista tukea naisten oikeuksia ajaville järjestöille, naisten turvakodeille ja naisten oikeuksien puolustajille sekä unionin alueella että maailmanlaajuisesti;
Tarkistus    19 Päätöslauselmaesitys 6 a kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	6 a. suosittelee perustamaan sisäisen eurooppalaisen demokratiarahaston, jolla vahvistetaan demokratian ja ihmisoikeuksien, naisten oikeudet ja sukupuoliperusteisen väkivallan torjunta mukaan luettuina, alalla toimiville kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisjärjestöille annettavaa tukea ja jota komissio hallinnoi;
Tarkistus    20 Päätöslauselmaesitys 11 a kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	11 a. toistaa pitävänsä valitettavana, että monivuotisen rahoituskehyksen liitteenä olevasta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevasta yhteisestä lausumasta huolimatta alalla ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020;
Tarkistus    21 Päätöslauselmaesitys 11 b kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	11 b. pitää erittäin valitettavana, että naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistaminen on komission ehdotuksessa kokonaan toissijaista ja tilanne ei ole suinkaan parantunut, vaan pikemminkin on tehty ehdotuksia huonompaan suuntaan; korostaa, että sukupuolten tasa-arvon edistämisen nykyiset tavoitteet on sisällytetty muihin politiikkatavoitteisiin, kuten perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan, ja että sukupuolten tasa-arvon vaatimukset, kuten ERI-rahastojen ennakkoedellytyksenä oleva tasa-arvo, on poistettu komission uusista ehdotuksista;
Tarkistus    22 Päätöslauselmaesitys 11 c kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	11 c.  pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvo sisältyy useisiin ohjelmiin vain yleistavoitteena, mikä tarkoittaa, että sukupuolten tasa-arvoa edistäviin toimiin osoitetaan vähemmän tukea;
Tarkistus    23 Päätöslauselmaesitys 11 d kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	11 d.  kehottaa jälleen parlamenttia, neuvostoa ja komissiota uudistamaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sitoumuksensa sukupuolten tasa-arvoon, mukaan lukien kiistaton sitoumus toteuttaa sukupuolitietoista budjetointia, laatimalla monivuotiseen rahoituskehykseen liitettävän yhteisen lausuman; kehottaa jälleen valvomaan tosiasiallisesti tämän lausuman täytäntöönpanoa vuotuisissa talousarviomenettelyissä sisällyttämällä asiaa koskeva säännös uuden rahoituskehysasetuksen tarkistuslausekkeeseen;
Tarkistus    24 Päätöslauselmaesitys 11 e kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	11 e.  kannustaa kumppaneina olevia toimielimiä toimimaan edelläkävijänä hyväksymällä sukupuolten tasa-arvon horisontaaliseksi tavoitteeksi ja määrittämään ja kehittämään tehokkaan mekanismin, jolla sukupuolitietoista budjetointia sovelletaan järjestelmällisesti kaikkiin monivuotisen rahoituskehyksen välineisiin ja ohjelmiin sekä vuotuiseen talousarviomenettelyyn;
Tarkistus    25 Päätöslauselmaesitys 11 f kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	11 f.  kehottaa esittämään selkeitä tavoitteita ja kohdennettuja määrärahoja seuraavia unionin ohjelmia varten: Euroopan sosiaalirahasto (ESR), perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma 2014–2020, Horisontti 2020 -puiteohjelma, liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II), kehitysyhteistyön rahoitusväline ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline, ja katsoo, että näin mahdollistetaan toimien järjestelmällinen täytäntöönpano ja seuranta ja vältetään sisällyksettömät viittaukset sukupuolten tasa-arvon yleisiin periaatteisiin pyytämättä erityistoimia työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI-ohjelma), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ja Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) mallin mukaisesti;
Tarkistus    26 Päätöslauselmaesitys 18 kohta – i alakohta
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
i. ottamaan käyttöön pakollisen ja oikeudellisesti sitovan välitarkistuksen, joka tehdään monivuotisen rahoituskehyksen toimintaa koskevan arvioinnin jälkeen;	i. ottamaan käyttöön pakollisen ja oikeudellisesti sitovan välitarkistuksen, joka tehdään monivuotisen rahoituskehyksen toimintaa koskevan, sukupuolinäkökulman huomioon ottavan arvioinnin jälkeen;
Tarkistus    27 38 kohta Muutos 8 a (uusi) – Johdanto-osan 9 a kappale
Komission teksti	Muutos
	(9 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate kaikessa unionin toiminnassa, mikä edellyttää riittävien määrärahojen myöntämistä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen osoitettavien talousarviomäärärahojen avoimuutta.
Tarkistus    28 38 kohta Muutos 16 a (uusi) – 1 Luku – 3 a artikla (uusi)
Komission teksti	Muutos
	3 a artikla (uusi) Sukupuolitietoinen budjetointi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sisällyttävät sukupuolinäkökulman kunkin vuoden talousarviomenettelyn eri vaiheisiin ja muuttavat tulojen ja menojen rakennetta sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
Tarkistus    29 38 kohta Muutos 35 – Luku 4 – 16 artikla
Komission teksti	Muutos
16 artikla –Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi Komissio esittää monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta arvioinnin ennen 1 päivää tammikuuta 2024. Tarvittaessa tähän arviointiin liitetään asianmukaiset ehdotukset.	16 artikla –Monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus Komissio suorittaa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen ennen 1 päivää tammikuuta 2024. Tarkistukseen sisällytetään sukupuolinäkökulma ja naisten ja miesten tasa-arvoa koskeva erillinen luku, ja tarvittaessa siihen liitetään asianmukaiset ehdotukset.   Neuvosto tarkistaa tätä asetusta SEUT-sopimuksen 312 artiklassa tarkoitettua lainsäädäntömenettelyä noudattaen ja saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kirje

IPOL-COM-LIBE  D(2018)37918

Jean ARTHUIS

Budjettivaliokunnan puheenjohtaja

ASP 09G205

Bryssel

Asia:  Monivuotista rahoituskehystä koskeva väliaikainen mietintö – LIBE-valiokunnan kanta komission ehdottamiin määriin LIBE-valiokunnan toimialaan kuuluvia alakohtaisia ohjelmia ja oikeus- ja sisäasioiden alan virastoja varten

Arvoisa puheenjohtaja

Asiani koskee LIBE-valiokunnan toimialaan kuuluvien monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisten ohjelmien rahoitusta ottaen huomioon budjettivaliokunnan pyynnön 13. syyskuuta pidetyssä kokouksessa ja puheenjohtajakokouksen 14. syyskuuta pidetyn kokouksen tuloksen.

LIBE-valiokunta on perustanut koordinointiryhmän (monivuotista rahoituskehystä käsittelevä yhteysryhmä), joka koostuu seuraavien alojen rahoitusta käsittelevästä kuudesta esittelijästä:

•  Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat

•  Sisäinen turvallisuus

•  Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline

•  Perikles IV

•  Perusoikeudet ja arvot

•  Oikeusasiat

Monivuotista rahoituskehystä käsittelevä yhteysryhmä on esittänyt tätä kirjettä koskevia suosituksia, ja LIBE-valiokunnan koordinaattorit ovat tarkastelleet näitä suosituksia ja vahvistaneet kirjallisessa menettelyssä jäljempänä olevassa taulukossa esitetyt luvut.

Taulukko on yhteenveto LIBE-valiokunnan kannasta ja monivuotista rahoituskehystä koskevassa väliaikaisessa mietinnössä huomioon otettavista suosituksista. Siinä viitataan toisaalta sekä Euroopan parlamentin 14. maaliskuuta 2018 antamaan päätöslauselman seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu (2017/2052(INI)) että tarpeeseen vahvistaa oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen eurooppalaista rahastoa. Ehdotuksemme on näin ollen seuraavanlainen:

	Komission ehdotus	LIBE-valiokunnan ehdotus	Perustelu
Rahasto/Alakohtainen ohjelma	(miljoonaa euroa kiinteinä hintoina)	(miljoonaa euroa kiinteinä hintoina)
Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto	9205	ei muutosta
Sisäisen turvallisuuden rahasto	2210	ei muutosta
Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto	8237	ei muutosta
Perikles IV	7	ei muutosta
Perusoikeudet ja arvot	841	1 974, 457 (käypinä hintoina)	Unionin muuttuneen poliittisen ilmapiirin ja unionin arvoihin tällä hetkellä kohdistuvien kasvavien haasteiden takia esittelijä on sitä mieltä, että ehdotettu 642 miljoonan euron suuruinen talousarvio (josta 409 miljoonaa euroa on varattu tasa-arvon, perusoikeuksien ja Daphne-aloitteen toimintalohkolle ja 233 miljoonaa euroa kansalaisten sitoutumisen ja osallistumisen toimintalohkolle) seitsemälle vuodelle on riittämätön, eikä sillä voida vastata unionin kansalaisten tarpeisiin vahvistaa ja suojella unionin arvoja osana moniarvoista, demokraattista, avointa ja osallistavaa yhteiskuntaa. Kun otetaan huomioon, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat kehottaneet toistuvasti kasvattamaan olemassa olevien ohjelmien talousarvioita ja soveltamisalaa on ehdotettu laajennettavan muun muassa luomalla uusi unionin arvoja koskeva lohko, esittelijä ehdottaa seuraavaa talousarviota huhtikuussa 2018 annetun parlamentin päätöslauselman perusteella: yhteensä 1 974,457 miljoonaa euroa käypinä hintoina, niin että miljardi euroa varataan uudelle unionin arvoja koskevalle lohkolle, 474,457 miljoonaa euroa varataan tasa-arvoa, perusoikeuksia ja Daphne-aloitetta koskevalle lohkolle ja 500 miljoonaa euroa varataan kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskevalle lohkolle.
Oikeusasiat		vahvistetaan myöhemmin	Tätä koskevia ehdotuksia ei voida esittää, koska JURI- ja LIBE-valiokuntien yhteiskokousmenettely on vasta käynnistetty.

LIBE-valiokunnassa olevat poliittiset ryhmät ovat laajalti sitä mieltä, että perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa olisi vahvistettava. Luotan siis, että tuette tähän monivuotista rahoituskehystä koskevaan väliaikaiseen mietintöön sisältyvän rahaston määrärahojen lisäystä, joka on perusta neuvotteluille neuvoston kanssa.

Kunnioittavasti,

Claude MORAES

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Väliaikainen mietintö monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi
Viiteasiakirjat	2018/0166R(APP)
Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)	12.6.2018
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 5.7.2018
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 13.9.2018	DEVE 13.9.2018	INTA 13.9.2018	CONT 13.9.2018
	EMPL 4.10.2018	ENVI 5.7.2018	ITRE 13.9.2018	TRAN 13.9.2018
	REGI 5.7.2018	AGRI 5.7.2018	CULT 13.9.2018	AFCO 13.9.2018
	FEMM 13.9.2018
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Isabelle Thomas 12.6.2018	Jan Olbrycht 12.6.2018	Janusz Lewandowski 12.6.2018	Gérard Deprez 12.6.2018
Valiokuntakäsittely	8.10.2018	9.10.2018
Hyväksytty (pvä)	5.11.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 5 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean Arthuis, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, André Elissen, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, John Howarth, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Daniele Viotti, Tiemo Wölken, Marco Zanni
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Karine Gloanec Maurin, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Ivana Maletić, Andrey Novakov, Marco Valli
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Michael Detjen, Stefan Gehrold
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	7.11.2018

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

25	+
ALDE	Jean Arthuis, Gérard Deprez
ECR	Zbigniew Kuźmiuk
PPE	Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Stefan Gehrold, Ingeborg Gräßle, Monika Hohlmeier, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Ivana Maletić, Andrey Novakov, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Inese Vaidere
S&D	Michael Detjen, Eider Gardiazabal Rubial, Karine Gloanec Maurin, John Howarth, Vladimír Maňka, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Tiemo Wölken
VERTS/ALE	Indrek Tarand

5	-
ECR	Bernd Kölmel
EFDD	Marco Valli
ENF	André Elissen, Marco Zanni
NI	Eleftherios Synadinos

0	0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää