Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2004/2209(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0153/2005

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0153/2005

Keskustelut :

PV 07/06/2005 - 11

Äänestykset :

PV 08/06/2005 - 6.2

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2005)0224

Hyväksytyt tekstit
PDF 189kDOC 200k
Keskiviikko 8. kesäkuuta 2005 - Strasbourg Lopullinen painos
Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007-2013
P6_TA(2005)0224A6-0153/2005
Päätöslauselma
 Liite

Euroopan parlamentin päätöslauselma politiikan haasteista ja rahoitusmahdollisuuksista laajentuneessa unionissa 2007–2013 (2004/2209(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen 268–276 artiklan,

–   ottaa huomioon 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta(1) ,

–   ottaa huomioon 10. helmikuuta 2004 päivätyn komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen: Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013 (KOM(2004)0101), ja 14. heinäkuuta 2004 päivätyn komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Rahoitusnäkymät 2007–2013 (KOM(2004)0487) sekä komission valmisteluasiakirjan "Ehdotus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta tehdyn toimielinten sopimuksen uusimisesta" (KOM(2004)0498), ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (KOM(2004)0501), sekä komission kertomuksen Euroopan unionin toiminnan rahoittamisesta (KOM(2004)0505),

–   ottaa huomioon sopimuksen Euroopan perustuslaista(2) ,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/597/EY, Euratom(3) ,

–   ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman yhteisen tulevaisuuden rakentamisesta – politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013(4) ,

–   ottaa huomioon 15. syyskuuta 2004 tekemänsä päätöksen politiikan haasteita ja rahoitusmahdollisuuksia laajentuneessa unionissa 2007–2013 käsittelevän väliaikaisen valiokunnan asettamisesta(5) ,

–   ottaa huomioon neuvoston suulliseen vastaukseen O-0067/2004 esittämänsä kysymyksen (B6-0130/2004) ja päätöslauselmansa rahoitusnäkymistä Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2004 pidettävää kokousta varten(6) ,

–   ottaa huomioon komission suulliseen vastaukseen O-0068/2004 esittämänsä kysymyksen (B6-0131/2004),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 175 artiklan,

–   ottaa huomioon politiikan haasteita ja rahoitusmahdollisuuksia laajentuneessa unionissa 2007–2013 käsittelevän väliaikaisen valiokunnan mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kalatalousvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan, naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnot (A6-0153/2005),

A.   ottaa huomioon, että nykyisten rahoitusnäkymien sekä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen voimassaolo päättyy periaatteessa vuonna 2006,

B.   ottaa huomioon, että useimpien yhteisön säännösten, joilla on rahoituksellisia vaikutuksia, voimassaolo päättyy vuonna 2006,

C.   ottaa huomioon, että seuraavien rahoitusnäkymien valmistelu on suurimpia unionin lähikuukausina kohtaamia haasteita, sillä tällä asiakirjalla muotoillaan uutta laajentunutta Eurooppaa uusien sisäisten ja maailmanlaajuisten haasteiden ja tehtävien pohjalta,

D.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on päättänyt asettaa väliaikaisen valiokunnan, jolla on seuraavat tehtävät:

   (a) Euroopan parlamentin poliittisten painopisteiden määrittely tulevia rahoitusnäkymiä silmällä pitäen sekä lainsäädännöllisellä että talousarvion tasolla,
   b) tulevien rahoitusnäkymien rakennetta koskevan ehdotuksen laatiminen näiden painopisteiden mukaisesti,
   (c) Euroopan unionin menojen rahoituksen arviointi vuosina 2007–2013,
   d) ohjeellisen ehdotuksen laatiminen määrärahojen kohdentamisesta rahoitusnäkymien eri otsakkeille ja niiden sisällä painopisteiden ja ehdotetun rakenteen mukaisesti,

E.   ottaa huomioon, että väliaikaisen valiokunnan on esitettävä loppuraporttinsa ennen kuin Eurooppa-neuvosto vahvistaa yhteisen kantansa,

F.   ottaa huomioon, että komissio on aloittanut 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 26 kohdan mukaisesti uusien rahoitusnäkymien ja uuden toimielinten välisen sopimuksen valmistelemisen esittämällä niitä koskevat ehdotukset 10. helmikuuta 2004 ja 14. heinäkuuta 2004,

G.   ottaa huomioon, että ehdotuksessa sopimukseksi Euroopan perustuslaista (perustuslaki) vahvistetaan Euroopan parlamentin asemaa useilla lainsäädännön aloilla, laajennetaan parlamentin toimialaa budjettivallan käyttäjänä ja I-55 artiklassa ja III-402 artiklan 5 kohdassa mahdollistetaan se, että monivuotisesta rahoituskehyksestä voi tulla neuvoston eurooppalaki, jonka se hyväksyy yksimielisesti neuvoteltuaan Euroopan parlamentin kanssa ja saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän,

H.   ottaa huomioon, että 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 26 kohdan mukaan nykyisiä rahoitusnäkymiä jatketaan, jollei jokin tämän sopimuksen osapuolista torju niitä erikseen,

I.   ottaa huomioon, että siinä tapauksessa, ettei toimielinten välistä sopimusta ole, EY:n perustamissopimus mahdollistaa vuosittaisten talousarvioiden hyväksymisen 272 ja 273 artiklan mukaisesti, jollei talousarviota ole hyväksytty varainhoitovuoden alussa,

J.   ottaa huomioon, että uusi komissio tukee virallisesti uusiin rahoitusnäkymiin sisältyvien vuosittaisten ja menokohtaisten rahoitusvarojen rakennetta, voimassaoloa ja tasoa koskevia aiemman komission ehdotuksia ja kaikkia lainsäädännöllisiä ehdotuksia, joista käytetään yhteistä nimeä "Prodin paketti",

K.   ottaa huomioon, että parlamentti korosti edellä mainitussa, 22. huhtikuuta 2004 antamassaan päätöslauselmassa yhteisen tulevaisuuden rakentamisesta – politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013, että "rahoitusnäkymät edellyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston välistä sopimusta rahoituspaketista, koska nykyiseen perustamissopimukseen ei sisälly mitään velvoitetta rahoitusnäkymistä ja siinä määrätään vain vuotuisista talousarvioista",

L.   ottaa huomioon, että alv- ja bkt-varoista, jotka otettiin käyttöön unionin perinteisiä omia varoja täydentäviksi tulonlähteiksi, on vähitellen tullut yhteisön budjetin tärkein rahoituslähde; ottaa huomioon, että nykyiseen omien varojen järjestelmään lisättyjen poikkeusjärjestelyjen myötä järjestelmästä on tullut vain entistä mutkikkaampi, kansalaisille epäselvempi ja entistä eriarvoisempi, ja tilanne on johtanut rahoitusjärjestelmään, joka synnyttää sietämätöntä epätasa-arvoisuutta jäsenvaltioiden välillä,

M.   ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto on vahvistanut joulukuun 2004 päätelmissään "Prodin paketin" neuvoston työn perustaksi ja neuvosto on sopinut säännönmukaisten yhteyksien kautta toteutettavasta institutionaalisesta vuoropuhelusta Euroopan parlamentin kanssa,

N.   ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston joulukuun 2004 päätelmissä on vahvistettu selvästi rahoitusnäkymien sekä omien varojen ja tarkistusmenetelmien välinen yhteys,

O.   ottaa huomioon, että viimeisten kuuden kuukauden aikana väliaikainen valiokunta on:

   tutkinut komission ehdotukset perinpohjaisesti,
   ollut tiiviissä yhteistyössä kaikkien pysyvien valiokuntien kanssa, joiden lausunnon on tutkittu tässä yhteydessä tarkkaan,
   seurannut mielenkiinnolla Alankomaiden puheenjohtajakaudella noudatettua "rakennuselementteihin" perustuvaa työmenetelmää ja ollut tiiviissä ja rakentavassa yhteydessä Luxemburgin puheenjohtajistoon,
   vahvistanut positiivisen poliittisen tärkeysjärjestyksen Euroopan parlamentin neuvotteluaseman määrittämisessä,
   tehnyt toimivaltuuksiensa mukaisesti ehdotuksen uusien rahoitusnäkymien voimassaolosta, rakenteesta ja rahoitusvaroista,

P.   ottaa huomioon, että perustuslaissa säädetään mahdollisuudesta ottaa käyttöön uusia EU:n omien varojen luokkia tai poistaa olemassa oleva luokka,

Asiayhteys

1.   pitää ehdottoman tärkeänä, että laajentuvalla Euroopan unionilla on riittävät rahoitusvarat, jotka ovat sen kasvavien poliittisten pyrkimysten mukaiset ja joiden avulla voidaan kantaa kotona ja ulkomailla lisääntyvä vastuu; vaatii lisäksi, että kaikilla EU:n talousarviosta maksettavilla menoilla olisi pyrittävä antamaan eurooppalaista lisäarvoa jäsenvaltioiden julkisille menoille ja että toissijaisuusperiaatetta olisi kaikin puolin noudatettava kuluja koskevissa päätöksissä aloilla, jotka eivät kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, ja erityisesti olisi noudatettava kriteeriä, jonka mukaan EU:n toimella saavutetaan sen laajuuden tai vaikutusten vuoksi paremmin unionin tavoitteet;

2.   pyytää moitteettoman varainhoidon, yksinkertaistamisen ja demokraattisen vastuun nimissä parantamaan ja yksinkertaistamaan varainhoidon valvonnan mekanismeja sekä toimielinten tasolla että jäsenvaltioissa, jotta varmistettaisiin todellinen julkinen vastuu kaikista EU:n menoista;

3.   muistuttaa, että rahoitusnäkymät ovat rahoituskehys, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:n painopistealueiden kehitys budjettikurin rajoissa eikä kyseessä ole seitsemäksi vuodeksi vahvistettu monivuotinen budjetti; korostaa, että rahoitusnäkymät muodostavat edelleen viitekehyksen ja niiden on sen vuoksi oltava riittävän joustavat ja heijasteltava keskipitkän aikavälin poliittisia tavoitteita ja tarjottava tarvittavat taloudelliset resurssit, joiden avulla tulevat haasteet voidaan kohdata tehokkaasti ja tasapuolisesti, niin kuin perustamissopimuksessa määrätään; pyrkii määrätietoisesti käyttämään täysimääräisesti toimivaltaa, joka sille annetaan perustamissopimuksen 272 artiklassa, jonka mukaan Euroopan unionin menojen vahvistamiseksi otetaan käyttöön vuotuinen talousarviomenettely;

4.   toteaa, että uusi Barroson komissio on täysimääräisesti tukenut Prodin komission toimikautensa viimeisinä kuukausina tekemiä ehdotuksia; hylkää kuitenkin järjestelmän, jolla Euroopan unionin toimeensa valitut ja toimeenpanevat toimielimet sidotaan kolmeen perättäiseen toimikauteen;

5.   on tietoinen useissa jäsenvaltioissa vallitsevista poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista mutta muistuttaa, että EU:n budjetti on kasvanut 8,2 prosentilla vuosina 1996–2002, kun taas kansallisten budjettien (EU-15) kasvu on ollut keskimäärin 22,9 prosenttia; toteaa, että MacDougallin raportissa(7) todetaan, että unionin budjetin olisi oltava noin 2–2,5 prosenttia jäsenvaltioiden BKT:sta; huomauttaa tässä yhteydessä, että vuonna 1993 viidentoista jäsenvaltion unionille vahvistettu omien varojen enimmäismäärä on pysynyt muuttumattomana ja on edelleen 1,31 prosenttia EU:n BKTL:sta maksusitoumusmäärärahojen osalta ja 1,24 prosenttia maksumäärärahojen osalta; korostaa, että EU:n budjetti on nykyisin alle 2,5 prosenttia unionin julkisten menojen kokonaismäärästä, kun julkiset menot keskimäärin ovat 47 prosenttia EU:n BKTL:sta;

6.   katsoo, että viisitoista vanhaa jäsenvaltiota pystyvät aivan hyvin maksamaan laajentumisen kustannukset, joista on huolehdittava oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella tavalla, ja että sitä on pidettävänä vähimmäispanoksena, kun otetaan huomioon Euroopan yhdentymisestä koko unionille koituva poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen hyöty;

7.   on vakuuttunut siitä, että rahoitusnäkymillä voidaan edistää unionille myönnettyjen rahoitusvarojen tasapainoista kehitystä edellyttäen, että:

   niitä käytetään toimiin, joilla tuotetaan todellista eurooppalaista lisäarvoa, joilla on selkeästi määritellyt painopistealueet ja joilla lisätään unionin näkyvyyttä kansalaisten keskuudessa,
   niillä edistetään mahdollisimman paljon keskittymistä kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin toimiin sekä toimien toistensa täydentävyyttä, jotta kevennettäisiin mahdollisimman pitkälle veronmaksajien taakkaa,
   niitä käytetään noudattaen moitteetonta varainhoitoa tehokkuuteen ja toimivuuteen keskittyen; huomauttaa, että menot unionin tasolla voivat saada aikaan säästöjä kansallisella tasolla, koska ne muun muassa mahdollistavat mittakaavaetuja tai voivat synnyttää tuloja kansallisella tasolla;

8.   korostaa, että keskustelu rahoitusnäkymistä liittyy tiiviisti keskusteluun omista varoista, korjausmekanismista sekä useista yhteisrahoituksen muodoista ja rahoitusvälineistä ja tarpeeseen mukauttaa nykyinen järjestelmä, kuten Eurooppa-neuvosto on todennut vuoden 2004 päätelmissään; valittaa sitä, ettei komissio ole tehnyt kunnianhimoisempia ehdotuksia nykyisen järjestelmän korvaamiseksi samanaikaisesti uusien rahoitusnäkymien kanssa;

9.   ottaa lopullisessa äänestyksessä huomioon tavan, jolla neuvosto tunnustaa tarpeen uudistaa unionin nykyinen omien varojen järjestelmä perinpohjaisesti, jotta uudet menot voitaisiin jakaa tasapuolisesti jäsenvaltioiden kesken ja näin ollen voitaisiin palata yhteisön politiikkojen rahoituksen alkuperäiseen periaatteeseen ja rahoittaa ne tosiasiallisin omin varoin noudattamalla avointa, tasapuolista ja demokraattista järjestelmää, joka tulee voimaan viimeistään seuraavien rahoitusnäkymien soveltamiskauden alussa;

10.   toteaa, että Euroopan perustuslakisopimuksen voimaantulo muuttaa lainsäädäntömenettelyä useiden ehdotusten osalta, koska sen yhteydessä otetaan käyttöön yhteispäätösmenettely; on tietoinen siitä, ettei ole mahdollista saattaa perustuslakia lakisääteisesti voimaan ennen ratifiointimenettelyn päättymistä; kehottaa neuvostoa tekemään kiireellisesti herrasmiessopimuksen parlamentin lainsäädäntövallan säilyttämiseksi ja ottamaan käyttöön tarkistuslausekkeen sellaisia säännöksiä varten, joissa nykyinen menettely muuttuu perustuslakisopimuksen tultua voimaan;

11.   ottaa huomioon seuraavat seikat:

   seuraavilla rahoitusnäkymillä on huomattava poliittinen merkitys,
   perustuslaissa säädetään, että neuvosto vahvistaa monivuotisen rahoituskehyksen eurooppalailla saatuaan Euroopan parlamentin kaikkien jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän,
   seuraavat rahoitusnäkymät ovat voimassa perustuslain voimaantulon jälkeenkin ja ne toimivat todennäköisesti monivuotisena rahoituskehyksenä hyväksyttäessä ensimmäistä vuosittaista talousarviota uuden perustuslain aikana,
Euroopan parlamentin olisi suostuttava sitoutumaan seuraavista rahoitusnäkymistä tehtävään sopimukseen vain, jos enemmistö sen kaikista jäsenistä hyväksyy sopimuksen;

12.   muistuttaa, että nykyisten perussopimusten perusteella rahoitusnäkymillä ei ole virallista asemaa ja ne voidaan vahvistaa ainoastaan Euroopan parlamentin vapaaehtoisesti antamalla hyväksynnällä; muistuttaa, että ellei sopimukseen päästä, sovelletaan EY:n perustamissopimusta, jolla säännellään vuosittaisten talousarvioiden vahvistamista; korostaa, ettei se hyväksy seuraavia rahoitusnäkymiä, jollei neuvosto ota sen painopisteitä huomioon;

13.   pitää tietyiltä osin myönteisinä komission ehdotuksia tulevaan rahoituskehykseen vuosille 2007–2013 ja siihen liittyviä lainsääntöehdotuksia, jotka kuuluvat "Prodin pakettiin" ja joilla on tarkoitus korvata suurin osa nykyistä lainsäädäntöä, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2006, ja katsoo, että ne tarjoavat laajentuneelle unionille mahdollisuuden kehittää uutta poliittista toimintasuunnitelmaa; katsoo sen jälkeen, kun väliaikainen valiokunta ja 17 lausunnon antanutta valiokuntaa ovat tutkineet tarkkaan komission ehdotukset, että komission ehdotuksia tuetaan vaihtelevasti ja että ne voidaan kuitenkin sellaisenaan hyväksyä analyysin ja tulevien neuvottelujen pohjaksi; kiinnittää kuitenkin neuvoston huomiota tiettyihin poliittisiin painopisteisiin, joissa eurooppalaisella lisäarvolla on erittäin suuri merkitys unionille ja sen kansalaisille;

14.   pitää lisäksi välttämättömänä, että rahoitusnäkymät hyväksytään nopeasti, jotta niitä voidaan soveltaa täysimääräisesti 1. tammikuuta 2007 alkaen ja jotta voidaan välttää katkokset EU:n toiminnassa, erityisesti mitä tulee komission lainsäädäntöehdotuksiin;

Osa I Politiikan haasteita
Kilpailukykyisempi ja yhtenäisempi Eurooppa
Koheesio

15.   pitää myönteisenä aiottua koheesiopolitiikan uudistusta, jonka tarkoituksena on auttaa osaltaan kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista; katsoo, että unionin aluepolitiikka on välttämätön väline sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen koheesion edistämisessä, että sen avulla unionissa voidaan vähentää alueellisia eroja sopusointuisen kehityksen edistämiseksi koko unionin alueella ja korjata rakenteellisia puutteita (vaikeapääsyisyys, väestökato ja alhainen väestötiheys, syrjäseutuisuus jne.) sekä lisätä alueiden kestävää kehitystä, kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä, korostaen koheesiopolitiikan merkitystä Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa, ja auttaa supistamaan kuilua EU:n eri alueiden välillä siten, että kaikki koheesiopolitiikkaan osoitetut määrärahat olisi käytettävä tähän tarkoitukseen; on vakuuttunut siitä, että Euroopan tasolla toteutettavat yhteistoimet ovat kustannustehokkaita, sillä niiden avulla voidaan hyötyä suurtuotannon eduista, rationalisoida menetelmiä ja yhdistää resursseja, erityisesti rajat ylittävässä yhteistyössä; katsoo, että voimakas ja hyvin rahoitettu unionin aluepolitiikka on ehdoton edellytys sille, että unioni pystyy hoitamaan peräkkäiset laajentumisvaiheet ja vähentämään alueellisia eroja, minkä yhteydessä kolmipilarisen tukijärjestelmän perusrakenne on pidettävä suhteiltaan entisenlaisena; katsoo tämän vuoksi, että 0,41 prosenttia unionin BKTL:stä ja 4 prosenttia uusien jäsenvaltioiden BKTL:stä on asianmukainen osuus edellyttäen, että unionin toimet täydentävät kansallisia ja alueellisia toimia ja että jäsenvaltiot pystyvät varmistamaan vastaavan yhteisrahoituksen (käyttäen julkisia ja yksityisiä varoja); pyrkii määrätietoisesti valvomaan, että komissio noudattaa tiukasti N+2 -sääntöä rakennerahastojen yhteydessä, minkä vuoksi koheesiorahastoa koskevaa nykyistä sääntöä olisi sovellettava edelleen;

Tutkimus

16.   korostaa, että tieteellisellä tutkimuksella, teknologian kehityksellä ja innovaatiolla on suuri merkitys osaamistaloudessa ja ne ovat ratkaisevia tekijöitä kasvussa ja kestävässä kehityksessä, yritysten kilpailukyvyssä, työllisyydessä ja Lissabonin strategiassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että tutkimustoimia olisi edistettävä ja vahvistettava EU:ssa keskittämällä ponnistukset huippuyksiköiden kehittämiseen, lisäarvon tuottamiseen teollisuudelle, pk-yrityksille ja kansalaisille sekä yhteistyön edistämiseen yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä erityisesti tutkimusinfrastruktuurin osalta ja kannustaen julkisen ja yksityisen tason kumppanuuksia; korostaa, että rahoitusnäkymien olisi edistettävä merkittävästi Eurooppa-neuvoston Barcelonan kokouksessa vuonna 2002 asetettujen tavoitteiden saavuttamista eli T&K-menojen kasvattamista 3 prosenttiin EU:n BKTL:sta vuoteen 2010 mennessä ja että tämä seikka olisi otettava huomioon tulevissa rahoitusnäkymissä; katsoo, että avaruusohjelman toteuttamiseen olisi osoitettava riittävästi tutkimusmäärärahoja, ja lainsäädäntövälineisiin ja rahoitusvaroihin olisi sovellettava tarkistuslauseketta heti, kun Euroopan perustuslaki tulee voimaan; vaatii, että kaikkien 25 jäsenvaltion olisi aidosti kuuluttava eurooppalaiseen tutkimusalueeseen; pitää Euroopan kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta elintärkeänä, että digitaalista juopaa alueiden ja sosiaaliryhmien välillä kavennetaan, ja katsoo, että yksikään EU-kansalaisen ei saa jäädä tietoyhteiskunnan ulkopuolelle;

Euroopanlaajuiset verkot

17.   kannattaa komission ehdotusta ensisijaisista TEN-T -hankkeista; toteaa kuitenkin, että 30 ensisijaiselle liikenteen hankkeelle ja Marco Polo -ohjelmalle myönnetyt varat ovat vähimmäismäärä, jota on voitava tarkistaa ylöspäin; korostaa liikenteen verkkojen strategista merkitystä EU:n yhtenäismarkkinoiden lopullisessa vahvistamisessa ja unionin suhteiden kehittämisessä ehdokasmaihin ja jäsenyyttä hakeneisiin maihin sekä muihin ystävyysmaihin; toteaa, että liikenteen verkkojen yhdistäminen voi tukea kaupan ja investointien kasvua ja edistää siten kestävää kehitystä ja vakautta sekä sosiaalista, taloudellista ja maantieteellistä koheesiota; kehottaa rahoittamaan asianmukaisesti valtioiden välisiä liikenneyhteyksiä ja yhteistä infrastruktuuria; korostaa, että tämän rahoituksen edellytykseksi olisi asetettava jäsenvaltioiden antamat takeet yhteisrahoituksesta ja asianomaisten alueiden riittävästä mahdollisuudesta osallistua verkkoon, ja on halukas tutkimaan innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten lainatakuita, eurooppalaisia toimilupia, eurooppalaisia lainoja ja korkotukirahastoa, joka kattaisi julkiset ja yksityiset investoinnit ainoastaan tutkimuksen, innovaation, avaruuden sekä suurten aineellisten ja aineettomien verkkojen alalla, sekä EIP:n välineitä;

18.   panee merkille, että uudessa asetuksessa sallitaan myös infrastruktuurin rahoitus TEN-E -ohjelman yhteydessä, toisin kuin aiemmassa rahoituskehyksessä vuosille 2000–2006; katsoo, että ohjelmasta myönnettävä tuki olisi kohdennettava pääasiassa tutkimuksiin;

Sosiaalipoliittinen toimintasuunnitelma

19.   katsoo, että sosiaalipoliittisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen osoitetut vaatimattomat määrärahat ovat vähimmäistaso, jolla voidaan edistää Lissabonin strategiaa kestävästä kasvusta, johon liittyy enemmän ja parempia työpaikkoja; katsoo, että sosiaalipolitiikan sopiva osuus yhteisön menoista on edelleen merkitykseltään ratkaiseva erityisesti työllisyyden ja sosiaaliturvan suhteen; korostaa kuitenkin, että sosiaalipolitiikan alalla suurin vastuu ja toimivalta kuuluu jäsenvaltioille; katsoo, että 200 miljoonan euron lisäys on tarpeen, jotta sosiaalipoliittisen toimintasuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa;

Koulutus

20.   katsoo, että elinikäinen oppiminen, koulutus mukaan lukien, on tulevien rahoitusnäkymien tärkeimpiä painopisteitä ja sillä on ratkaiseva merkitys kasvulle, sosiaaliselle osallisuudelle ja kilpailukyvylle; katsoo, että tälle aihekokonaisuudelle ehdotettu määrärahojen lisäys on ehdottomasti välttämätön vähimmäismäärä EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi tällä alalla; katsoo, että unionin ohjelmien tehokkuus elinikäisen oppimisen, myös koulutuksen, alalla on todistettu, sillä ne tuottavat lisäarvoa ja niillä voidaan levittää innovaatiota ja hyviä käytänteitä, jotka muuten pysyisivät kansallisten rajojen sisäpuolella; korostaa, että kaikkialla unionissa on vahvistettava opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta, jotta nämä voisivat hyötyä uusista mahdollisuuksista; korostaa, että nykyistä useampien opiskelijoiden olisi päästävä yhteiseen koulutukseen; pitää myönteisenä konsolidoimista yhtenäiseksi välineeksi; katsoo, että 670 miljoonan euron lisäys on tarpeen, jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa;

Parempaa elämänlaatua
Maaseudun kehittäminen

21.   katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP:n) rakenteiden uudistamiseen on liitettävä maaseudun kehittämiselle myönnetyn rahoituksen tuntuva lisäys, jotta maaseudun työllisyyden ja kilpailukyvyn ongelmat pystytään ratkaisemaan erityisesti uusissa jäsenvaltioissa; katsoo, että maaseudun kehittämiseen panostaminen edellyttää myös sellaisten yritysten tuen lisäämistä, jotka edistävät maaseudun monipuolistumista; katsoo, että komission ehdotus uuden maaseudun kehittämisrahaston budjetiksi on erittäin tiukka ja näin ollen ehdoton vähimmäismäärä;

Ympäristö

22.   pitää myönteisenä komission näkemystä yhdistää Natura 2000 maaseudun kehittämisrahastoon ja rakennerahastoihin, joiden olisi oltava rahoituksen päälähteitä yhdessä merkittävästi vahvistetun Life+ -ohjelman kanssa; korostaa tässä yhteydessä oikeudellisesti sitovaa mekanismia, jolla taataan Natura 2000:n asianmukainen toteuttaminen ja EU:n rahoitus arvioituna EU-osuutena suunnitellusta kokonaismäärästä, joka on EU-25:ssä noin 6,1 miljardia euroa vuodessa; vaatii, että tämän vuoksi rahoitusnäkymissä olisi varattava 21 miljardia euroa Natura 2000:lle siten, että kukin osa rahoitetaan asianmukaisesta rahastosta; toivoo, että Natura 2000:n täytäntöönpanotoimet rahoitetaan rahoitusnäkymien otsakkeesta 2; kehottaa rahoittamaan Life+ -ohjelmasta Natura 2000 -toimia ja niiden hallinnointia, joita ei voida rahoittaa muilla välineillä; kehottaa komissiota tässä yhteydessä selvittämään Natura 2000:n yhdistämistä muihin rahastoihin;

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue

23.   tunnistaa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kuuluvan poliittisiin painopisteisiin tulevan rahoituskehyksen aikana ja toteaa, että komissio on ehdottanut sille osoitetun rahoituksen merkittävää lisäämistä; katsoo, että tälle alalle esitetyt määrärahat, jotka ovat noin kaksi kolmannesta esitetystä otsakkeesta 3, eivät ehkä riitä kattamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston määrittelemiä Euroopan unionin tarpeita ja pyrkimyksiä tällä alalla; katsoo, että 1 miljardin euron lisäys on tarpeen, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa; katsoo lisäksi, että otsakkeeseen 3 on jätettävä riittävä liikkumavara ennakoimattomien tarpeiden ja uusien tapahtumien varalta;

24.   ottaa huomioon järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vastaisen taistelun painopistealueen sekä oikeudellisen yhteistyön, ja toivoo, että Europolin ja Eurojustin rahoitusta vahvistetaan; toivoo lisäksi, että tätä toimea täydennetään vahvistamalla Europolin demokraattista valvontaa;

Euroopan unioni lähempänä kansalaisia
Euroopan kansalaisuuden, kulttuurin ja monimuotoisuuden vahvistaminen

25.   katsoo, että nuorisotoimintaohjelma – Youth in Action – kuuluu painopisteisiin; uskoo, että ohjelma on selkeästi osoittanut, että yhteisön toimista monenvälisen nuorisovaihdon, eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun, hankkeiden verkottamisen ja nuorten työntekijöiden ammatillisen koulutuksen järjestämiseksi koituu Euroopalle lisäarvoa; pitää myönteisenä ehdotettua yhteisön välineiden rationalisointia tällä alalla; katsoo, että määrärahoja on lisättävä 811 miljoonasta eurosta 1 000 miljoonaan euroon, mikäli ohjelman tavoitteet halutaan saavuttaa;

26.   pitää myönteisenä komission ehdotuksessa Kulttuuri 2007 -ohjelman perustamisesta (KOM(2004)0469) esitettyä yhteisön välineiden rationalisointia kulttuurin alalla; pahoittelee, että Euroopan unionin talousarviosta ainoastaan 7 senttiä kansalaista kohden käytetään taiteen tukemiseen; katsoo, että määrärahoja on lisättävä 360 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon komission ehdotuksen rahoituksen kohentamiseksi;

27.   on huolestunut siitä, että Eurobarometri-tutkimusten mukaan suuri osa Euroopan kansalaisista sanoo tietävänsä vain vähän tai ei mitään Euroopan unionista, sen toimielimistä, politiikoista tai saavutuksista; korostaa, että unionin on varattava riittävä rahoitus tehokkaan tiedotus- ja viestintästrategian tukemiseen, jotta kansalaisille voidaan selittää, miten nykyiset kansalaisten palveluksessa olevat toimielimet työskentelevät ja miksi ne pyrkivät tiettyihin poliittisiin tavoitteisiin; kehottaa lisäämään rahoitusnäkymien ja perustuslain määräysten yhdenmukaisuutta, myös osallistuvan demokratian yhteydessä ja erityisesti kehitettäessä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja toteutettaessa kansalaisaloitteita; pitää myönteisenä säädösehdotuksen antamista edelleen painopisteisiin kuuluvan unionin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi perustetun (kansalaisosallistumisen) toimintaohjelman jatkamiseksi, jotta voitaisiin edistää aktiivista ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa ja tuoda Eurooppa lähemmäs kansalaisiaan alhaalta ylöspäin suuntautuvan prosessin kautta;

Vahvempi Eurooppa turvallisemmassa ja yhteisvastuullisemmassa maailmassa

28.   korostaa tarvetta saada ulkoisten toimien rahoitus riittävälle tasolle, jotta EU:sta voisi tulla todellinen kansainvälinen toimija ja unioni saisi välineet, joilla se voi toteuttaa poliittiset tavoitteensa ja kansainväliset sitoumuksensa; korostaa sitä, ettei se halua jatkuvasti painostaa otsakkeeseen 4 liittyvissä seikoissa, kuten on käynyt nykyisten rahoitusnäkymien aikana, ja korostaa erityisesti tarvetta suurempaan joustavuuteen ja riittävään liikkumavaraan ennakoimattomien tapahtumien vuoksi; korostaa riittävän rahoituksen tarvetta, jotta perustuslaissa tälle alalle, erityisesti sen I-57 artiklan mukaiseen erityiseen kumppanuuteen perustuvalle uudelle naapuruuspolitiikalle, määrättyä lähestymistapaa voitaisiin soveltaa;

29.   korostaa tarvetta monipuolistaa edelleen Euroopan naapuruusstrategiaa siten, että se tarjoaa myös kiinnostavan vaihtoehdon maille, joista saattaa myöhemmin tulla unionin jäseniä, mutta jotka säilyvät viime kädessä unionin läheisinä kumppaneina; vaatii, että Euroopan parlamentti on yhtenä budjettivallan käyttäjänä tulevaisuudessa otettava tasaveroisena, kuten se nykyisinkin on, mukaan päätöksentekoon, joka koskee siirtymävaihetta potentiaalisesta ehdokasvaltiosta liittymistä edeltävän vaiheen ehdokasvaltioksi, asian merkittävien budjettivaikutusten vuoksi; on vahvasti sitä mieltä, että tarvitaan lisää varoja, jotta naapuruussuhteita voitaisiin syventää ja varmistaa mahdollisille ehdokasvaltioille ja ehdokasvaltioille riittävä rahoitus, joka takaa niille oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen kohtelun; korostaa erityisesti, että Euroopan unionin suhteisiin kehitysmaihin myönnettävään rahoitukseen käytettävissä olevat varat ovat vähimmäismäärä, jotta Eurooppa voisi täyttää sitoumuksensa ja auttaa kyseisiä valtioita saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä;

30.   kehottaa yhtenäistämään ehdotettujen lainsäädäntöasiakirjojen säännökset ja määräykset sekä perustuslain tulevat määräykset ja lujittamaan joka tapauksessa Euroopan parlamentin tehokasta demokraattista osallistumista päätöksentekoon, mukaan lukien monivuotisten strategisten kehysten hyväksyminen ja tarkistaminen; korostaa erityistä tarvetta lisätä parlamentin osallistumista yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) koskevien päätösten tekoon, erityisesti silloin, kun näillä toimilla on vaikutuksia talousarvioon; katsoo tässä yhteydessä välttämättömäksi kehittää YUTP:n alalla nykyisiä Euroopan parlamentin tiedotus- ja kuulemiskäytäntöjä edelleen; toteaa, että rahoitus olisi myönnettävä Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, jolloin Euroopan parlamentti on vastuuvapauden myöntämisestä vastaava viranomainen;

31.   suhtautuu myönteisesti tulossa olevaan Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen ja vaatii, että sen hallintomenot on katettava kokonaan Euroopan unionin talousarviosta;

32.   pitää myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltojen johtajien uudistettua määrätietoista pyrkimystä laatia yhteinen toimintasuunnitelma, johon kuuluu yhteisiä toimia ulkopolitiikan alalla; toteaa, ettei tätä lähestymistapaa näy komission ehdotuksessa ja vaatii, että Euroopan parlamentin on osallistuttava näiden päätösten tekemiseen, mikäli niillä on vaikutusta talousarvioon;

Osa II Rahoituskehyksen järjestys ja rakenne
Voimassaolo

33.   toteaa, että komissio on ehdottanut seitsemän vuoden pituista rahoituskehystä; toistaa kantansa, jonka mukaan demokraattisen vastuun ja tulosvastuun perusteella rahoitusnäkymien voimassaoloajan sekä Euroopan parlamentin ja komission viiden vuoden toimikauden olisi vastattava toisiaan, ja muistuttaa, että perustuslaissa määrätään tulevan monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajaksi vähintään viisi vuotta ja että näin ollen se voitaisiin sovittaa yhteen komission ja Euroopan parlamentin toimikausien kanssa; korostaa, että lainsäädäntöehdotusten voimassaolo voitaisiin säilyttää erillään rahoitusnäkymien aikarajoista; pyytää tästä syystä toimielinten välisestä sopimuksesta käytävistä neuvotteluista vastaavaa valtuuskuntaansa vaatimaan, että tulevan toimielinten välisen sopimuksen määräysten on taattava monivuotisille ohjelmille entistä pidempi voimassaoloaika (7 vuotta) tulevien rahoitusnäkymien voimassaoloaika huomioon ottaen erityisesti maatalouspolitiikan, rakenne- ja koheesiopolitiikan sekä tutkimuksen kaltaisilla tärkeimmillä politiikan aloilla;

34.   kannattaa komission ehdotusta seitsemän vuoden pituisesta rahoituskehyksestä; katsoo, että lyhytkestoisempi rahoituskehys olisi teknisesti ja poliittisesti epäkäytännöllinen ja että pidempi rahoituskehys vaikuttaa osaltaan järjestelmän vakauteen ja helpottaa koheesiopolitiikan ja muiden yhteiseen talousarvioon sisältyvien rahoitusvälineiden suunnittelua;

Rakenne

35.   panee merkille komission ehdotuksen uudistaa tulevan rahoituskehyksen rakenne vastaamaan paremmin laajoja poliittisia tavoitteita, vahvistamaan sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta ja lisäämään kansalaisten tietoisuutta EU:n monivuotisista menoista, mutta toteaa samalla, että tästä aiheutuu joskus tarpeetonta jäykkyyttä;

36.   katsoo, että otsakkeen 3 (kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus) asianmukaisuuden voisi saattaa kyseenalaiseksi siinä esitettyjen määrärahojen muista otsakkeista poikkeavan määrän perusteella, mutta otsake voidaan kuitenkin poliittisesti hyväksyä; pitää myönteisenä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden itsenäisen alaotsakkeen liittämistä tähän otsakkeeseen, jotta voitaisiin varmistaa tämän EU:lle tärkeän poliittisen painopisteen näkyvyys, ja haluaa samalla varmistaa, että otsakkeen muita osia ei leikata;

37.   muistuttaa, että sen jälkeen kun perustuslaki on tullut voimaan ja pakollisten ja muiden kuin pakollisten menojen välinen ero on poistettu, varoja ei enää varata markkinaperusteisille menoille eikä otsakkeessa 2 ole enää välittömiä maksuja;

Hallintomenot

38.   haluaa säilyttää rakenteen, joka helpottaa budjettivallan käyttäjän suorittamaa komission hallintomenojen valvontaa, ja vastustaa näin ollen ehdotusta poistaa nämä menot otsakkeesta 5; katsoo kuitenkin, että budjettinimikkeistössä käyttöön otettu toimintoperusteisen budjetoinnin (ABB) järjestelmä olisi säilytettävä ja sitä olisi kehitettävä edelleen; pitää tämän vuoksi myönteisenä komission hallintomenojen huomioimista edelleen kullakin politiikan alalla kuitenkin siten, että vahvistettaisiin rahoitusnäkymistä riippumaton sitova yläraja ja että tätä ylärajaa voitaisiin nostaa ainoastaan budjettivallan käyttäjän päätöksellä käyttäen otsakkeen 5 liikkumavaraa tai mitä tahansa tulevassa toimielinten välisessä sopimuksessa tarjottuja mahdollisuuksia; korostaa, että kaikissa Euroopan unionin toimielimissä olisi noudatettava talousarvion kurinalaisuutta;

Virastot

39.   ilmaisee huolensa kaikenlaisten virastojen (hajautetut, toimeenpanevat ja sääntömääräiset virastot) jatkuvasta lisääntymisestä ja valittaa sitä, ettei komissio ole toimittanut yksityiskohtia tulevan rahoituskehyksen näitä virastoja koskevista monivuotisista suunnitelmista; kehottaa lainsäädäntöviranomaisia ottamaan huomioon uusien virastojen perustamisesta aiheutuvat vaikutukset talousarvioon; korostaa samassa yhteydessä, että yksittäisten virastojen tehtävien lisääntyminen vaikuttaa merkittävästi myös Euroopan unionin talousarvioon; kehottaa jäsenvaltioita kantamaan vastuunsa perustettavien uusien virastojen tulevasta rahoituksesta;

40.   korostaa, että budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien olisi vastaisuudessa jatkuvasti seurattava virastojen kehitystä, ei pelkästään näiden hajautettujen elinten budjetille aiheuttaman hallinnollisen rasitteen vuoksi (2 735 henkeä käsittävä henkilöstö komission sijoittautumissuunnitelmissa vuoden 2005 talousarviossa), vaan myös koska siihen sisältyy vaara hallitustenvälisestä vaikutuksesta yleiseen politiikkaan, kun jäsenvaltioiden edustajat osallistuvat virastojen hallintoelimiin eikä niillä ole demokraattista tulosvastuuta Euroopan parlamenttiin nähden;

41.   kehottaa omaksumaan samankaltaisen lähestymistavan kuin mitä komission hallintomenojen osalta on vaadittu, joka perustuu sitovien rahoituskehyksestä riippumattomien ylärajojen vahvistamiseen näille virastoille siten, että niitä voitaisiin nostaa ainoastaan budjettivallan käyttäjän päätöksellä käyttäen kaikkia tulevassa toimielinten välisessä sopimuksessa tarjottuja mahdollisuuksia; pyrkii näillä keinoilla tehostamaan virastojen valvontaa ja avoimuutta aiheuttamatta haittaa ohjelmille;

Tarkistaminen, joustavuus ja varaukset

42.   muistuttaa, että nykyisten rahoitusnäkymien aikana on käytetty yhteisen sopimuksen mukaisesti kaikkia eri välineitä rahoitusnäkymien ylärajan nostamiseksi, kuten tarkistuksia, korjauksia, joustavuutta ja solidaarisuusrahastoa, jotta vastattaisiin pysyviin ja rakenteellisiin tarpeisiin ja rahoitettaisiin ennakoimattomia tarpeita; korostaa, että joustavuus on välttämätön väline monivuotisessa yhteydessä; muistuttaa, että vuoteen 1999 asti rahoitusnäkymiä tarkistettiin useita kertoja ja viime vuosina ja erityisesti nykyisten rahoitusnäkymien aikana (2000–2006) joustovälinettä on käytetty kuutena vuotena seitsemästä, mikä osoittaa selvästi, että joihinkin otsakkeisiin on varattu liian vähän määrärahoja; pyytää, ettei joustomekanismeja käytettäisi tulevaisuudessa vuosittain toistuvien tarpeiden rahoittamiseen;

43.   korostaa, että joustavuudella on ratkaiseva osuus Euroopan parlamentin neuvottelukannassa; torjuu kaikki neuvoston pyrkimykset sopia rahoituskehyksestä käyttämättä asianmukaista menetelmää sen mukauttamiseksi tuleviin tarpeisiin ja katsoo, että budjettivallan käyttäjällä on päävastuu näiden menetelmien käyttöönotossa; uskoo, että joustavuuden laajuus ja välineet liittyvät tiiviisti päätökseen rahoituskehyksen kokonaismenoista, lopullisesta rakenteesta ja voimassaolosta;

44.  Ehdottaa tämän vuoksi, että:

   hyväksytään komission ehdotus tarkistusmenettelystä, jolla on monivuotinen vaikutus, rahoituskehyksen kestävien muutosten kattamiseksi ja jota voidaan helpottaa siten, että se hyväksytään samalla enemmistöllä kuin budjetti (määräenemmistö neuvostossa ja ehdoton enemmistö parlamentissa),
   hyväksytään komission ehdottama joustavuus säädösten osalta, mutta nostetaan se 10 prosenttiin yhteispäätöksillä vahvistetuista määristä (yli tai alle),
   hylätään komission ehdotus joustavuudesta määrärahojen uudelleenkohdentamiseksi otsakkeesta toiseen,
   luodaan merkittävät rahoituskehyksen ulkopuoliset joustovaraukset, jotta EU pystyy vastaamaan ennakoimattomiin tarpeisiin ja odottamattomiin kriiseihin,
   edellytetään rahoitusnäkymien tarkistamista, mikäli ratkaisevat oletukset talouden kehityksestä muuttuvat, esimerkiksi poikettaessa huomattavasti 2,3 prosentin kasvuennusteesta;

45.   korostaa, että joustovarausten luomisen periaate on sellainen osa rahoituskehyksestä tehtävää yleistä sopimusta, joka ei ole neuvoteltavissa; katsoo, että jouston tason olisi liityttävä läheisesti rahoituskehyksen enimmäismäärään ja että ennakoimattomiin tarpeisiin tarkoitetut määrät olisi

   sijoitettava rahoituskehyksen ulkopuolelle
   otettava käyttöön komission ehdotuksen mukaisesti budjettivallan käyttäjän päätöksellä
   rahoitettava
– ohjelmoimalla varoja uudelleen otsakkeiden sisällä
– siirtämällä käyttämättä jääneitä määrärahoja otsakkeiden sisällä ja välillä
– uusilla määrärahoilla silloin, jos kaksi ensimmäistä keinoa eivät riitä;
pyytää, että uusia määrärahoja tarvittaessa jäsenvaltioilta olisi pyydettävä varoja vasta sen jälkeen, kun päätös on tehty, jotta veronmaksajien taakka olisi mahdollisimman vähäinen; ehdottaa, että budjettivallan käyttäjä sopisi yksinkertaistetusta menettelystä kunkin päätöksen täytäntöönpanon vauhdittamiseksi;
   46. katsoo, että tämän yleisen joustavuuden olisi vastattava 0,03:a prosenttia BKTL:sta (6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 20 kohdan mukaisesti) ja että sitä olisi käytettävä seuraavia tavoitteita varten:

– kilpailuvaraus (enintään 7 miljardia euroa): komission ehdottama uusi kasvutavoiterahaston korvaava väline, joka otetaan käyttöön kasvun ja kilpailukyvyn vauhdittamiseksi ja lisäämään EU:n valmiuksia vastata talouden muutoksiin
– koheesiovaraus (enintään 3 miljardia euroa): uusi väline, jonka tarkoituksena on kehittää mekanismi, jota käytetään vastattaessa talouskriiseihin ja talouden äkillisiin muutoksiin EU:n alueilla ja jäsenvaltioissa, jotka ovat tukikelpoisia ja kuuluvat otsakkeeseen 1 b, myös ohjelmoimalla uudelleen käyttämättä jääneitä määrärahoja
– varaus: hätäapu (enintään 1,5 miljardia euroa): nykyinen väline, joka sijoitetaan rahoitusnäkymien ulkopuolelle
– varaus: solidaarisuusrahasto (enintään 6,2 miljardia euroa): nykyinen väline, joka on jo rahoitusnäkymien ulkopuolella ja jota komissio ehdottaa rahoitettavan enimmäismäärän rajoissa
– lainatakuuvaraus (enintään 3,0 miljardia euroa): osa tästä varauksesta oli jo olemassa otsakkeessa 4; periaate olisi ulotettava liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoituksen takaamiseen; väline olisi sijoitettava rahoitusnäkymien ulkopuolelle
– joustovaraus (enintään 3,5 miljardia euroa): nykyinen väline, joka sijoitetaan rahoitusnäkymien ulkopuolelle ja jonka määrää lisätään 500 miljoonalla eurolla;

Osa III Rahoitusmahdollisuudet ja vaihtoehdot

47.   katsoo, että komission ehdotus voidaan kokonaisvaltaisesti hyväksyä; katsoo, että toisia otsakkeita on yliarvostettu, kun taas toisista eivät käy ilmi pyrkimykset, joita 490 miljoonan asukkaan laajentuneelta unionilta voisi odottaa politiikan, talouden ja solidaarisuuden aloilla tulevina vuosina;

48.   katsoo, että eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on tutkittava, jotta onnistuttaisiin sovittamaan yhteen unionin yhdentymisen syventäminen, budjettikuri, uusien jäsenvaltioiden oikeutetut odotukset ja komission ehdotukset; on myös valmis tasapainottamaan kokonaismenot uudelleen omien tulevien painopisteidensä mukaisesti;

49.   esittää näin ollen komission ehdotukseen kohdistuvina vaihtoehtoina ja kuten liitteenä olevassa taulukossa on todettu seuraavaa:

– Maatalous:

toteaa, että komission ehdotuksen mukaan maatalousmäärärahat vähenevät 45 prosentista 35 prosenttiin vuosien 2007 ja 2013 välillä; toteaa, että vaikka maatalouden osuus kasvaa vain 3 prosenttia kyseisenä kautena, sen määrärahaosuus on edelleen suhteeton ja kasvaa entisestään, jos tiettyjä toimia vähennetään toisiin toimiin nähden; hylkää yhteisen maatalouspolitiikan uudelleenkansallistamispyrkimykset; on huolestunut, että koska ei ole onnistuttu saamaan aikaan poliittista ja taloudellista sopimusta, Bulgarialle ja Romanialle suunnattujen markkinoihin liittyvien toimenpiteiden ja suorien maksujen rahoituksen nostaminen neuvostossa vuonna 2002 EU-25:lle sovitun ylärajan yläpuolelle on edelleen epävarmaa, ja ehdottaa sen vuoksi, että Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2002 tehdyssä päätöksessä asetetun tukitason varmistamiseksi olisi käynnistettävä pakollisen yhteisrahoituksen phasing-in -prosessi EU-15:ssa siinä tapauksessa, että tarpeet ylittävät arviot,

– Euroopan kehitysrahasto (EKR):

muistuttaa, että Euroopan parlamentti on tukenut voimakkaasti EKR:n sisällyttämistä yleiseen talousarvioon budjetin yhtenäisyyden periaatteen mukaisesti ja avoimuuden vuoksi, mutta huomauttaa, ettei EKR:n sisällyttäminen budjettiin saisi vaarantaa muuta toimintaa; korostaa tämän vuoksi, että budjetointi on hyväksyttävää vain, jos rahoituskehyksen yläraja tuo lisävaroja yleiseen talousarvioon; huomauttaa, että talousarvioon otetut määrärahat olisi erotettava muista määrärahoista, jotta vältetään kielteiset vaikutukset AKT-valtioihin; korostaa, että AKT-valtioiden kanssa toteutettavan kumppanuuden periaatetta on kunnioitettava, kun EKR sisällytetään yleiseen talousarvioon,

– Kasvun mukauttamiseen tarkoitettu rahasto:

suhtautuu kielteisesti komission ehdotukseen; kannattaa 47 kohdan mukaista kilpailukyvyn tukemiseen tarkoitettua joustovarausta,

– Solidaarisuusrahasto:

katsoo parhaimmaksi säilyttää nykyinen järjestelmä, joka rahoitetaan ylärajojen ulkopuolisesta varauksesta ja jolle osoitettua enimmäismäärää voidaan käyttää ainoastaan tarvittaessa 47 kohdassa kuvatulla tavalla,

– Hätäapu:

suhtautuu kielteisesti komission ehdotukseen asettaa hätäavulle yläraja; ehdottaa ylärajasta riippumattoman erillisen hätäapumekanismin perustamista ja rahoittamista silloin, kun siihen on tarvetta, noudattaen samaa menetelmää kuin nykyisessä solidaarisuusrahastossa 47 kohdassa kuvatulla tavalla,

– Lainatakuu:

suhtautuu kielteisesti komission tästä mekanismista otsakkeessa 4 tekemiin ehdotuksiin ja ehdottaa, että muihin otsakkeisiin sovelletaan samaa mekanismia, joka on kuvattu 47 kohdassa,

– Alaotsake 1a) Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky:

katsoo, että "Lissabonin tavoitteiden" olisi edelleenkin oltava ensisijaisina tulevassa rahoituskehyksessä ja että tavoitteiden saavuttamiseksi on tehtävä kovasti työtä; katsoo, että rahoitusmahdollisuuksien olisi oltava asianmukaisia mutta myös realistisia, niitä olisi lisättävä muttei yliarvioitava, ne olisi rajoitettava toissijaisuuteen ja selkeään eurooppalaiseen lisäarvoon; tukee sen vuoksi täysin tutkimusta ja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevaa ehdotusta; ehdottaa 4,7 miljardin euron kokonaissiirtoa liikkumavarasta ja toimista, jotka eivät ole ensisijaisia, otsakkeeseen 3 (+1,3 miljardia euroa), otsakkeeseen 4 (+2,7 miljardia euroa) ja elinikäisen oppimisen rahoittamiseen (+670 miljoonaa euroa); ehdottaa lisäksi 200 miljoonan euron sisäistä siirtoa Euroopan laajuisilta energiaverkoilta sosiaalisen toimintaohjelman rahoittamiseen,

– Otsake 3: Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus:

katsoo, että tämän otsakkeen perusteella rahoitettavat toimet, erityisesti vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvät toimet sekä nuoriso ja kulttuuri, ovat Euroopan parlamentille merkittäviä painopisteitä; tämän vuoksi määrärahojen kokonaismäärää olisi lisättävä 1,3 miljardilla eurolla, joista 1 miljardi euroa olisi tarkoitettu perusoikeuksien tukemiseen ja rikollisuuden torjuntaan, 140 miljoonaa euroa kulttuurin tukemiseen ja 189 miljoonaa euroa nuorisoa koskeviin toimiin,

– Otsake 4: EU kansainvälisenä toimijana (ja YUTP):

katsoo, että laajentuneen unionin tulevan kauden pyrkimyksille, erityisesti liittymistä valmistelevalle tukivälineelle ja naapuruuspoliittiselle kumppanuusvälineelle, kriisien rahoitustarpeelle ja ulkopolitiikan uudelleen muotoilulle, jotka sisältyvät perustuslakiin, tarvitaan 2,7 miljardin euron lisäys ja 1,2 miljardin euron siirto; korostaa, että YUTP:lle osoitettu 900 miljoonan euron lisäys voidaan tehdä vasta, kun neuvoston kanssa on päästy sopimukseen siitä, että Euroopan parlamentin päätöksentekoon osallistumista lisätään,

– Hallintomenot:

katsoo, että komission hallintomenoja olisi vähennettävä 2,9 miljardilla eurolla kansallisten viranomaisten määräämän tiukan linjan mukaisesti ja ottaen huomioon hallinnon (virastojen) uusien muotojen kehittäminen ja se, että laajentumisen ei aina tarvitse merkitä uusien varojen tarvetta;

50.   katsoo, että neuvotteluissa ei pitäisi syventyä vain prosentteihin ja lukuihin, vaan niissä olisi myös otettava huomioon muut seikat kuten EU:lle olennaisen tärkeät tasapuolisuuden ja asteittaisuuden periaatteet tasapainon aikaansaamiseksi siten, että jäsenvaltioiden ja kansalaisten odotukset täytettäisiin; kehottaa komissiota ja neuvostoa tarkastelemaan näitä seikkoja ehdottomina edellytyksinä sopimukseen pääsemiselle Euroopan parlamentin kanssa; toteaa tältä osin seuraavaa:

– Perustuslakiin liittyviä seikkoja:

torjuu päättäväisesti kaikki lakisääteiset sitoumukset, joilla voi olla kielteisiä sitovia vaikutuksia sen jälkeen, kun perustuslaki on tullut voimaan; kehottaa tämän vuoksi neuvostoa ja komissiota tekemään herrasmiessopimuksen parlamentin lainsäädäntövallan turvaamiseksi ja tarkistuslausekkeen käyttöönottamiseksi sellaisissa säädöksissä, joita koskeva menettely muuttuu perustuslain tultua voimaan ja vahvistaessa Euroopan parlamentin asemaa; kehottaa komissiota ja neuvostoa sopimaan tällaisesta sitoumuksesta seuraavassa toimielinten välisessä sopimuksessa,

– Varainhoitoasetus:

on vakuuttunut siitä, että varainhoitoasetukseen sisältyvä hyvän taloudenhoidon periaate ja sen täytäntöönpanoa koskevat säännöt on tarkistettava täytäntöönpanon helpottamiseksi ja jäsenvaltioille maksettavien palautusten (tai korvausten) vauhdittamiseksi; kehottaa komissiota ja neuvostoa sopimaan sellaisten säännösten antamisesta, joilla helpotetaan täytäntöönpanoa ja selkeytetään menettelyjä,

– Hallinnollinen taakka:

korostaa, että komission olisi ryhdyttävä toimiin yhteisön ohjelmien täytäntöönpanoon liittyvän hallinnon yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi sen omissa yksiköissä, jäsenvaltioissa ja lopullisten edunsaajien piirissä, varsinkin pienimuotoisten hankkeiden yhteydessä; katsoo, että kaikilla näillä neljällä tasolla olisi analysoitava tarkasti yhteisön lainsäädännön hallinnon tehokkuus ja sitä kautta yksilöitävä mahdollisuudet hallintokustannusten käytön tehostamiseksi; ehdottaa, että tällaista analyysiä sovelletaan yleisesti koko talousarvioon;

– Jäsenvaltioiden toimittama varmennus:

katsoo, että Euroopan parlamentilla yhtenä budjettivallan käyttäjänä on vastuu jäsenvaltioiden EU:n budjettiin myöntämän rahoituksen parhaasta mahdollisesta toteuttamisesta; aikoo määrätietoisesti parantaa tulevaan rahoituskehykseen kuuluvien ohjelmien täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan varmennuksen niistä rahoitussitoumuksistaan, jotka koskevat jaettuun toimivaltaan kuuluvaa toimintaa, muodollisella ennakkoilmoituksella ja vuosittain jälkikäteen tehtävällä varmennuksella, jonka antavat jäsenvaltioiden korkeimmat poliittiset ja hallinnolliset viranomaiset (valtiovarainministerit); kehottaa näin ollen komissiota ottamaan käyttöön asianmukaiset menetelmät maksujen keskeyttämiseksi siinä tapauksessa, ettei tätä vaatimusta noudateta; ei katso voivansa esittää merkittäviä lisäyksiä sellaisten ohjelmien rahoitukseen, joita koskevien määrärahojen sitomista jäsenvaltiot eivät ole taanneet; katsoo, että "disclosure statement" -ilmoitusten käsitteen hyväksyminen on ehdoton ennakkoedellytys sille, että Euroopan parlamentti hyväksyy rahoitusnäkymiä koskevan uuden toimielinten välisen sopimuksen,

– Omat varat ja korjausmekanismi:

tukee joulukuussa 2004 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä, joiden mukaan EU:n menoja koskevia neuvotteluja on tarkasteltava kokonaisuutena, johon kuuluu myös kysymys omista varoista ja korjausmekanismista sekä järjestelmän mahdollinen yksinkertaistaminen; vaatii omien varojen järjestelmän tarkistamista, jonka seurauksena nettomaksut jakautuisivat lähitulevaisuudessa oikeudenmukaisemmin ja jonka perusteella Euroopan unionille laadittaisiin seuraavien rahoitusnäkymien loppuun mennessä itsenäinen rahoitusjärjestelmä; ehdottaa, että kyseisen uuden järjestelmän valmistelu uskotaan parlamenttien väliselle konferenssille, johon kokoontuvat Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioiden parlamentit perustuslakiin liittyvän ja parlamenttien roolia käsittelevän pöytäkirjan mukaisesti,

– Rahoitusvälineet ja yhteisrahoitus

pyytää komissiota tekemään ehdotuksia yhteisen politiikan toteuttamisen täydentämiseksi uusin rahoitusvälinein ja yhteisrahoitusmekanismein; katsoo, että näillä välineillä olisi korjattava markkinoiden heikkouksia ja niiden olisi katalysoitava yksityisiä investointeja; toteaa, että avaintavoitteina olisi oltava talousarvion optimointi ja korkea kerrannaisvaikutus; katsoo, että erityisesti nämä tavoitteet voidaan saavuttaa pk-yritysten takausvälineiden kautta, mutta myös tukemalla kohdennetusti riskipääomaa, esimerkiksi yksityisten pääomasijoittajien verkostoja ja teknologian siirtoja;

Osa IV Suositukset lainsäädäntönäkökohtia käsitteleville pysyville valiokunnille

51.   katsoo, että seuraavien suositusten olisi oltava alustavana ohjeena erityisvaliokunnille tulevia lainsäädäntöpäätöksiä kuitenkaan rajoittamatta;

Kilpailukyky ja innovaatio

52.   on edelleen huolestunut siitä, ettei aiemmilla innovaation ja kilpailukyvyn ohjelmilla ole onnistuttu saamaan aikaan tarvittavaa yhteyttä perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja teollisen innovaation välille, mikä on osittain johtunut melko vähäisistä rahoitusvaroista; katsoo, että eurooppalaisen yleisön tuki on korvaamaton Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että komission olisi tehtävä ehdotus sen rahoitusmenettelyjen yksinkertaistamisesta tutkimuspolitiikan täytäntöönpanon helpottamiseksi; katsoo, että rahoitusvälineet on määriteltävä uudelleen hienosäädetymmin ja kohdennetummin ja että kilpailukyvylle ja innovaatiolle omistetun kunnianhimoisen ohjelman laatiminen asianmukaisin varoin on ratkaisevaa tuettaessa "vaurauteen", erityisesti pk-yrityksiin, suuntautuvaa teollisuuspolitiikkaa, joka voisi menestyksellisesti hyötyä tutkimuksesta teollisten sovellutusten välityksellä, esimerkkinä teknologian siirrot yliopistoista ja tutkimuskeskuksista teollisiin sovelluksiin; katsoo, että tietoyhteiskunnan eteenpäin viemistä olisi kannustettava, kuten Euroopan komissio ehdotti, kehittämällä ja edistämällä kansainvälisiä standardeja tieto- ja viestintätekniikassa ja matkaviestinteknologiassa, seuraamalla sähköistä viestintää käsittelevän lainsäädännön täytäntöönpanoa, tukemalla Euroopan unionin esikuva-analyyseja eEurope-toimintasuunnitelman aloitteiden alalla ja edistämällä EU:n turvallisuusalan tutkimusta; katsoo, että ohjelma on välttämätön Lissabonin strategiaan kuuluvien tavoitteiden saavuttamiseksi uuden teknologian ja ympäristöä säästävän tekniikan alalla; katsoo, että ympäristöteknologiaa koskevalle yhteisön toimintasuunnitelmalle on varmistettava riittävä rahoitus EU:n seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ja kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelman kautta; kehottaa myöntämään riittävästi rahoitusta innovatiivisten pk-yritysten tukemiseen ja aloitteille, joiden tarkoituksena on helpottaa tutkimuksen ja teknologian siirron markkinointia, erityisesti Euroopan investointirahaston kautta;

Avaruusohjelma

53.   katsoo, että Euroopan avaruuspolitiikka on tullut osaksi tutkimuksen puiteohjelmaa; korostaa, että kunnes perustuslakia koskeva sopimus, jossa avaruusohjelmalla on oma oikeusperustansa (III-254 artikla), on tullut voimaan, tätä kysymystä olisi käsiteltävä erillisenä toiminnan alana ja sille olisi osoitettava asianmukainen rahoitus ja asianmukaiset rahoitusvälineet, joilla tuetaan avaruustutkimusta ja Galileo-ohjelman sekä GMES:n infrastruktuurien kehittämistä ja toimintaa sekä EU:n avaruusohjelmaa; katsoo, että puiteohjelmassa esitetään erityiset säännöt, jotka mahdollistavat näiden erityistoimien toteuttamisen;

Euroopanlaajuiset verkot

54.   toteaa, että hankkeiden ja niiden määrärahojen suuruuden vuoksi kansallista ja yhteisön rahoitusta ei voida tosiasiallisesti korvata muilla välineillä; huomauttaa, että usein ilmaistu toive yksityissektorin osuuden kasvattamisesta jää toistaiseksi toteutumatta harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta; panee merkille yhteisön rahoitustuen varmistamista euroopanlaajuisten verkkojen alalla koskevan uuden, Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2236/95 muuttamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun asetuksen (EY) N:o 807/2004(8) , jolla tuki voidaan keskittää sitä eniten tarvitseville hankkeille (ensisijaiset rajat ylittävät hankkeet tai luonnonhaittoja koskevat hankkeet) ja nostetaan ensisijaisille hankkeille myönnettävän tuen enimmäismäärä 20–30 prosenttiin ja poikkeustapauksissa 50 prosenttiin;

Sosiaalipoliittinen toimintasuunnitelma

55.   panee merkille lainsäädäntöehdotuksen uudeksi PROGRESS-ohjelmaksi ja korostaa johdonmukaisen eurooppalaisen ohjelman merkitystä ja tarvetta ja sitä, että tälle alueelle, jolla kannustetaan kansallista toimintaa, olisi myönnettävä asianmukainen rahoitus; katsoo sen vuoksi, että PROGRESS-ohjelman rahoituskehystä on lisättävä, jos Euroopan unioni aikoo vakavissaan panna täytäntöön Lissabonin strategian ja sosiaalipoliittisen agendan;

Koheesio

56.   kehottaa komissiota laatimaan "kehitystavoitteet" ja mitattavissa olevat, konkreettiset ja tarkat indikaattorit, joilla on taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen ulottuvuus, Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti, ja selkeyttämään nykyisiä hallintomenetelmiä siten, että niillä kevennettäisiin jäsenvaltioiden hallinnon taakkaa, tarvittaessa tarkistamalla varainhoitoasetuksen näitä seikkoja koskevia säännöksiä; korostaa, että rakennerahastomaksuja koskeva BKTL:n 4 prosentin yläraja perustuu aikaisempaan kokemukseen, mutta siihen olisi suhtauduttava joustavammin; katsoo, että voitaisiin harkita tilapäisen eriyttämisen jatkamista EU-ohjelmien yhteisrahoituksessa; kehottaa jäsenvaltioita ratkaisemaan jaettuun hallintoon liittyvät ongelmat ja parantamaan suorittamansa valvonnan luotettavuutta ja arviointimenetelmiään; kehottaa edelleen sitoutumaan selkeästi ja laatimaan tarkan aikataulun jäsenvaltioiden korkeimpien poliittisten ja täytäntöönpanevien viranomaisten (valtiovarainministerien) antamia ilmoituksia koskevan periaatteen täytäntöönpanolle;

57.   toteaa, että aluepolitiikkaa ei voida erottaa aluetukia koskevasta lainsäädännöstä, ja vaatii johdonmukaisia ehdotuksia, joissa on myös vältettävä toisiinsa rajoittuvien alueiden välillä liian suuria eroja, jotka voivat johtaa räikeään kilpailun vääristymiseen; korostaa syrjäisimpien alueiden erityistilannetta (perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta), joka edellyttää eriytettyä kohtelua koheesiopolitiikan parametrien osalta; ehdottaa siirtymävaiheen järjestelyä, jonka turvin tilastollisen vaikutuksen rasittamat alueet voivat saada yhä riittävää tukea EU:lta, sillä yhdenkään alueen ei pitäisi tuntea joutuneensa kärsimään laajentumisesta; huomauttaa lisäksi, että aluepolitiikan ja kilpailupolitiikan vuorovaikutus tilastollisen vaikutuksen rasittamilla alueilla on tunnustettava ja sisällytettävä arviointiin vaikutuksista, joita nykyisillä ja tulevilla valtionapusäännöillä on näihin alueisiin ja että erityisesti ne siirtymävaiheessa olevat alueet, jotka kuuluvat teknisesti tavoitteen 1 piiriin, mutta myös tavoitteen 2 piiriin kuuluvat, saavat riittävästi tukea ja suosituimmuusaseman valtiontukea koskevien sääntöjen soveltamisen yhteydessä;

58.   panee tyytyväisenä merkille komission julkistaman hankkeen, jonka tarkoituksena on perustaa Euroopan unionin lainatakuuväline liikenteen alan TEN-hankkeita varten; arvelee, että ratkaisua voitaisiin laajentaa käytettäväksi myös muilla aloilla, jolloin tavoitteena olisi Lissabonin strategiaan sisältyvien tavoitteiden edellyttämien investointien edistäminen;

Maatalous

59.   katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tärkein tavoite on taata Euroopan maatalousalan monitoimisuuden malli, varmistaa maataloustuotteiden sisämarkkinoiden toiminta ja maanviljelijöiden asianmukaiset tulot, taata korkealaatuisten kotimaisten maataloustuotteiden saatavuus mukaan luettuina korkeat terveyttä ja eläinten hyvinvointia koskevat standardit, tukea edelleen maaseutualueita, joiden tulot, infrastruktuurit ja palvelujen saatavuus ovat jääneet merkittävästi kaupunkialueista jälkeen, edistää kestäviä ja ympäristöystävällisiä maanviljelykäytäntöjä ympäristön suojelemiseksi ja vahvistaa eurooppalaisen maatalouden kilpailukykyä Lissabonin strategian mukaisesti, jotta maatalous osaltaan voisi varmistaa maatalousalan työpaikkojen säilymisen;

60.   panee merkille YMP:n ja yhteisen markkinajärjestelyn merkittävät uudistukset, joiden parissa EU on ponnistellut vuodesta 1999 lähtien; kehottaa komissiota tämän vuoksi tähdentämään EU:n kumppaneille niitä huomattavia uhrauksia, joita yhteisön maataloustuottajat ovat jo joutuneet tekemään kyseisten uudistusten aikana, ja puolustamaan Dohan kehitysohjelmaan sisältyvien kauppaneuvottelujen yhteydessä eurooppalaisen maatalouden monitoimisuuden mallia; korostaa myös, että on tärkeää säilyttää yhteisön etuuskohtelu erityisesti siten, että kehitysmaiden esittämien markkinoillepääsyä koskevien pyyntöjen ja yhteisön sisämarkkinoiden vakauden ja elinvoimaisuuden välillä vallitsee oikeudenmukainen tasapaino, jotta näiden hyvä hallinta olisi mahdollista ja jotta voitaisiin välttyä sellaisilta kriiseiltä, joiden seurauksena EU:lta edellytettäisiin ylimääräistä rahoitusapua, mikä merkitsisi lisääntyneitä ongelmia talousarviossa;

61.   muistuttaa, että maatalouspolitiikan perusteellinen uudistus vuonna 2003, jolloin uudistettiin lähes kaikki yhteismarkkinajärjestelyt, perustui Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2002 tekemässä päätöksessä vahvistettuun rahoituskehykseen; muistuttaa edelleen, että Euroopan parlamentti on hyväksynyt 10 uuden jäsenvaltion liittymisedellytyksiä koskevan sopimuksen ja asiakirjan, joissa maatalouden rahoituksen perustana on Eurooppa-neuvoston sopimus;

Kalatalous

62.   katsoo, että yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) on muiden muassa olennainen osa EU:n ympäristötoimia, joilla pyritään palauttamaan osittain liikakäytetty meren ekosysteemi; katsoo, että komission osoittamat määrärahat ovat välttämätön vähimmäismäärä, joka vaaditaan kalavarojen säilyttämiseen ja YKP:n vuoden 2002 uudistuksessa ilmoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti; katsoo, että YKP:ssa olisi otettava paremmin huomioon kalastajien tilanne ja että erityishuomiota olisi osoitettava syrjäisimpien alueiden erikoistapauksille;

Ympäristö

63.   katsoo, että EU:n ympäristöpolitiikka on osoittautunut merkittäväksi välineeksi ilmastomuutoksen vaikutusten lieventämisessä, luontotyyppien ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisen pysäyttämisessä, vesivarojen suojelussa, ympäristön, terveyden ja elämänlaadun parantamisessa, luonnonvarojen kestävän käytön ja kestävän jätehuollon edistämisessä sekä ympäristöpolitiikan strategisten lähestymistapojen kehittämisessä, toteuttamisessa ja niitä koskevassa tiedottamisessa ja tietoisuuden lisäämisessä sekä kestävän talouskasvun ja työllisyyden ja ekologisen koheesion edistämisessä;

64.   huomauttaa, että ympäristöpolitiikan alat edistävät Lissabonin ja Göteborgin tavoitteiden saavuttamista; kannattaa voimakkaasti ympäristöpolitiikan alojen valtavirtaistamista muilla politiikan aloilla; korostaa, että ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset, kuten ympäristötekniikat, ympäristötutkimus ja luonnonsuojelu, on otettava täysimääräisesti huomioon otsakkeeseen 1 ja otsakkeeseen 2 kuuluvissa rahoitustoimissa;

Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue

65.   pitää myönteisinä pyrkimyksiä selkeyttää ja rationalisoida tällä alueella vallitsevaa tilannetta määrittelemällä kolme puiteohjelmaa ("Solidaarisuus" , "Turvallisuus " ja "Oikeus "), joilla myös päästään suurempaan joustavuuteen eri toimien painopistealueiden määrittämisessä, mutta korostaa, ettei tällä lähestymistavalla saisi vähentää Euroopan parlamentin suorittamaa poliittista ja budjettivalvontaa; huomauttaa, että käsitteeseen "jäsenvaltioiden kanssa toteutettava yhteinen hallinnointi" tämän alueen ohjelmien toteuttamisessa olisi liitettävä asianmukaiset valvontamenetelmät;

66.   varaa, kunnes komissio on tehnyt lainsäädäntöehdotukset, lopullisen lausuntonsa ohjelmien erityisestä sisällöstä ja erityisesti komission kullekin ohjelmalle ehdottamien kokonaisvarojen osuuden asianmukaisuudesta ottaen huomioon Euroopan parlamentin tärkeimpien tämän alan painopisteiden näkyvyys: perusoikeuksien edistäminen, kansalaisten turvallisuuden vahvistaminen ja yhteisen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan (erityisesti pakolaisrahaston) tehokas toteuttaminen;

Kuluttajansuoja ja kansanterveys

67.   kehottaa komissiota tekemään viipymättä uutta kuluttajapolitiikan ja kansanterveyden ohjelmaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voisivat aloittaa ajoissa lainsäädäntötyön ja ohjelmat tulisivat voimaan vuoden 2007 alussa; on edelleen vakuuttunut, että paras ratkaisu EU:n painopisteiden saavuttamiseksi on erottaa toisistaan uusi kuluttajapolitiikkaohjelma ja uusi kansanterveysohjelma; korostaa, että uudelle ohjelmalle myönnettävää rahoitusta on oleellisesti lisättävä nykytilanteeseen verrattuna; toteaa, että on otettava huomioon edellisen laajentumiskierroksen vaikutukset ja tuleva laajentuminen, joka koskee valtioita, joilla on puutteita terveydenhuollossa ja kuluttajansuojassa, sekä ohjelman soveltamisalan ehdotettu laajentaminen;

Kasvatus ja koulutus

68.   katsoo, että Erasmus-ohjelman opiskelijavaihdon keskimääräistä avustussummaa olisi korotettava; katsoo, että ohjelman voimassaoloaikana Comenius-alaohjelman olisi tähdättävä siihen, että yhteisiin koulutustoimiin saataisiin lisää oppilaita; katsoo, että nämä ohjelmaan tehtävät parannukset edellyttävät komission ehdottaman viitemäärän tuntuvaa korottamista;

Eurooppalaisen kulttuurin ja monimuotoisuuden edistäminen

69.   korostaa audiovisuaalialan merkitystä teknologian muutoksissa ja innovatiivisessa talouskehityksessä ja painottaa tämän alan mahdollista osallistumista osaamistalouden perustamiseen Lissabonin strategian mukaisesti; korostaa, että audiovisuaalialan kehitys on ensisijaisesti riippuvainen yksityisestä sektorista, riippumattomista tiedotusvälineistä ja jäsenvaltioiden julkisesta rahoituksesta; korostaa nykyisistä Media-ohjelmista saatuja myönteisiä tuloksia; korostaa, että Media-ohjelmat ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi ja tuottaneet merkittävää eurooppalaista lisäarvoa, joten alan kehitystä on tuettava; korostaa, että Media 2007 -ohjelmalle on myönnettävä asianmukainen rahoitus ja että komission ehdottamat määrärahat ovat vähimmäismäärä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

70.   pitää myönteisinä useiden toimien, joilla on erittäin vähäinen rahoituskehys, sisällyttämistä uuteen Kulttuuri 2000 -ohjelmaan ja korostaa asianmukaisen rahoituksen suurta merkitystä tällä alalla sekä kiinnittää huomiota tarpeeseen sisällyttää toimintaohjelman 2004–2006 päätoiminnot uuteen monivuotiseen kehykseen; kehottaa komissiota edistämään toimia, jotka toteutetaan 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän eurooppalaisen nuorisosopimuksen yhteydessä; hyväksyy Rotterdamissa heinäkuussa 2004 kokoontuneiden kulttuuriministerien näkökannan, jonka mukaan kulttuurille varattua talousarviota olisi merkittävästi korotettava;

Ulkopolitiikka

71.   pitää periaatteessa myönteisenä otsakkeen 4 rahoitusvälineiden selkeyttämistä, mutta kyseenalaistaa sen, onko komission ehdottama määrä ja jako asianmukainen rahojen käyttöä koskevan avoimuuden, näkyvyyden ja demokraattisen valvonnan kannalta; katsoo erityisesti, että

   uusien rahoitusvälineiden oikeusperustoista olisi selvästi käytävä ilmi Euroopan parlamentin rooli, kun niissä määritetään kyseisistä välineistä rahoitettavien maantieteellisten tai temaattisten ohjelmien tavoitteet,
   kehitysyhteistyötä ja taloudellista yhteistyötä koskevaa ehdotusta olisi tarkistettava maantieteelliseen jakoon perustuvan rakenteen pohjalta, jossa eritellään selvästi kehitysmaille suunnattu apu ja teollisuusmaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön tarkoitettu tuki ja jossa määrärahat kohdennetaan niiden aihepiirien mukaan, jotka vastaavat EU:n painopisteitä ja horisontaalisen politiikan tavoitteita,
   liittymistä valmistelevan välineen ja vakausvälineen oikeusperustat olisi tarkistettava, jotta voitaisiin käyttää yhteispäätösmenettelyä,
   ympäristöala on sekä EU:n ulkoisten että sisäisten toimien yksi erillinen osa-alue; korostaa, että EU on velvollinen vastaamaan maailmanlaajuisiin ympäristöalan haasteisiin ulkoisten ohjelmien kautta, jotka on määritelty kehitysmaakumppaneiden kanssa,
   komission olisi ehdotettava erillistä asetusta, joka tarjoaa riittävän joustavuuden demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalle eurooppalaiselle aloitteelle (budjettikohta 19-04) ainoana EU:n ulkoisena välineenä, joka ei edellytä isäntämaan hyväksyntää, ja tunnustettava myös täysi parlamentaarinen valvonta aloitteelle;

o
o   o

72.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.
(2) EUVL C 310, 16.12.2004, s. 1.
(3) EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42.
(4) EUVL C 104 E, 30.4.2004, s. 991.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2004)0005.
(6) Hyväksytyt tekstit, 2.12.2004, P5_TA(2004)0075.
(7) Asiantuntijaryhmän komission pyynnöstä vuonna 1977 esittämä raportti.
(8) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 46.


Liite

Rahoituskehys vuosiksi 2007-2013

miljoonaa euroa vuoden 2004 hinnoilla

Maksusitoumusmäärärahat

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

YHTEENSÄ 2007- 2013

1. Kestävä kasvu

57 612

60 612

63 560

65 558

67 699

70 559

73 435

459 035

1a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

11 010

13 157

15 377

17 207

19 190

21 272

23 350

120 563

1b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio

46 602

47 455

48 183

48 351

48 509

49 287

50 085

338 472

2. Luonnonvarojen kestävä hallinta ja suojelu

56 744

56 866

56 980

56 747

56 524

56 299

56 088

396 248

josta: maatalous - markkinaperusteiset menot ja suorat maksut

43 120

42 697

42 279

41 864

41 453

41 047

40 645

293 105

3. Unionin kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus

1 777

2 156

2 470

2 778

3 096

3 420

3 741

19 437

4. EU kansainvälisenä toimijana

8 235

8 795

9 343

10 050

10 782

11 434

12 060

70 697

5. Hallinto

3 675

3 815

3 950

4 090

4 225

4 365

4 500

28 620

Korvaukset

419

191

190

-

800

Maksusitoumusmäärärahat YHTEENSÄ

128 462

132 434

136 493

139 223

142 326

146 077

149 824

974 837

Maksusitoumusmäärärahojen osuus BKTL:sta[1]

1,17%

1,18%

1,19%

1,18%

1,18%

1,19%

1,19%

1,18%

Vähennys YHTEENSÄ verrattuna komission ehdotukseen

-47 518

Komission hallintomenojen yläraja

3 114

3 321

3 528

3 744

3 942

4 140

4 356

26 145

Virastojen yläraja (arvio)

307

313

320

326

332

339

346

2 283

Maksumäärärahat YHTEENSÄ[ 2]

116 403

120 003

123 680

126 154

128 966

132 365

135 760

883 329

Maksujen osuus BKTL:sta [1]

1,06%

1,07%

1,08%

1,07%

1,07%

1,07%

1,08%

1,07%

[1] Perustuu komission työasiakirjaan SEC(2005)0494 lopullinen (tekninen mukautus)

[2] Maksusitoumusten ja maksujen suhde perustuu komission maksuprofiiliin KOM(2004)0498

Päivitetty viimeksi: 24. tammikuuta 2006Oikeudellinen huomautus