Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 39 ja 45 artiklan,

–   ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi(1) ,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Tulevaisuuden energia: uusiutuvat energialähteet – Yhteisön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa koskeva valkoinen kirja" (KOM(1997)0599),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ehdotettua oikeusperustaa koskevan lausunnon,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A6-0020/2006),

A.   ottaa huomioon, että uusiutuvista energialähteistä tuotetusta lämmöstä ja jäähdytyksestä ei ole tällä hetkellä olemassa lainsäädäntöä,

B.   ottaa huomioon, että tällä hetkellä ei ole valmisteltavana yhtään työjärjestyksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ehdotusta,

C.   ottaa huomioon, että uusiutuvien energialähteiden edistämisestä annetut direktiivit ovat sähköntuotannon ja liikenteen aloilla saaneet aikaan tai vahvistaneet kestävää kehitystä jäsenvaltioissa,

D.   ottaa huomioon, että uusiutuvien energialähteiden markkinoiden nykyisin täysin erilaiset kehityssuuntaukset yksittäisissä jäsenvaltioissa eivät suurimmalta osin perustu erilaisiin mahdollisuuksiin vaan pikemminkin erilaisiin, osittain riittämättömiin poliittisiin ja oikeudellisiin lähtökohtiin,

E.   ottaa huomioon, että uusiutuvien energialähteiden markkinat edistävät Lissabonin tavoitteiden saavuttamista lisäämällä sekä työllisyyttä jäsenvaltioissa että jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin tutkimus- ja innovointipyrkimyksiä,

F.   panee myös merkille, että sähköntuotantoprosesseista tai teollisuusprosessista peräisin olevan hukkalämmön ja vapaajäähdytyksen käyttö myötävaikuttaa perinteisten energialähteiden kysynnän vähentämiseen, ja katsoo, että jäsenvaltioiden olisi identifioitava näiden lähteiden käytön mahdollisuudet, osoitettava, miten niitä voidaan hyödyntää tehokkaammin, sekä varmistettava oikeudellinen selkeys, parempi tiedottaminen kansalaisille ja tutkimustoimien lisääminen,

G.   painottaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17. toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY(2) merkittäviä vaikutuksia uusiutuvista energialähteistä tuotettavaan lämpöön ja jäähdytykseen,

1.   pyytää komissiota tekemään parlamentille 31. heinäkuuta 2006 mennessä EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohdan perusteella liitteessä esitettyjä yksityiskohtaisia suosituksia vastaavan lainsäädäntöehdotuksen uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamisesta lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla;

2.   toteaa, että mainitut suositukset ovat toissijaisuusperiaatteen ja kansalaisten perusoikeuksien mukaisia;

3.   katsoo, että pyydetyllä ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia EU:n talousarvioon;

4.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja liitteessä esitetyt yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0365. (2) EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1.

YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLLÖSTÄ

A.  EHDOTUKSEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET

1.  Pyydetyn ehdotuksen tavoitteena on arvioida ja hyödyntää taloudellisia mahdollisuuksia päämääränä uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla nykyisestä noin 10 prosentista ainakin kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä, mikä on realistista ja kunnianhimoista.

2.  Nostamalla uusiutuvien energialähteiden osuutta lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla on tarkoitus parantaa energian toimitusvarmuutta huomattavasti, luoda työpaikkoja ja parantaa ympäristöä sekä vähentää merkittävästi perinteisten energialähteiden kysyntää EU:ssa, vähentää energian kokonaiskulutusta EU:n lämmöntuotanto- ja jäähdytysalalla, erityisesti EU:n riippuvuutta öljystä ja kaasusta, ja laskea kotitalous- ja teollisuuskäyttöön tarkoitetun energian kustannuksia kuluttajille.

3.  Pyydetyllä direktiivillä on tarkoitus luoda lähtökohdat kansallisille tukivälineille ottaen huomioon toissijaisuusperiaate sekä voimassa oleva energia- ja ympäristöaloja koskeva unionin lainsäädäntö.

4.  Toistaiseksi vain vähäisessä määrin hyödynnettyjä uusiutuvien energialähteiden mahdollisuuksia lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla olisi hyödynnettävä edellyttäen, että niiden käytöstä saatava energia ja niiden ympäristövaikutukset osoittautuvat myönteisiksi ja yhteensopiviksi kestävien tuotantomenetelmien kanssa. Tällainen toiminta ei kuitenkaan saa olla EU:lle syy olla pyrkimättä maailman energiatehokkaimmaksi taloudeksi vuoteen 2020 mennessä. Ensin olisi kuitenkin poistettava jo kilpailukykyisten tekniikkojen esteet mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kansallisten ja keskushallinnon ulkopuolisten elinten kanssa.

5.  Pyydetyllä direktiivillä on tarkoitus mahdollistaa kaikkien kyseeseen tulevien tekniikkojen huomattava markkinaosuus koko EU:n alueella ja markkinoiden kehittyminen kaikissa jäsenvaltioissa. Alueiden välistä ja rajat ylittävää yhteistyötä voidaan edistää kyseisellä alalla. Tämän vuoksi asiaa koskevia yhteisön politiikkoja ja ohjelmia, kuten kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa ja seitsemättä puiteohjelmaa, on sovellettava tässä yhteydessä asianmukaisesti.

6.  Asiaan liittyvien tekniikkojen ja menettelytapojen taloudellisuutta on tehostettava massatuotannon ja -jakelun avulla.

B.  EHDOTETTAVAT TOIMENPITEET

I.  Tavoitteet, määritelmät ja seuranta

1.  EU:lle asetetaan realistinen ja kunnianhimoinen tavoite ainakin kaksinkertaistaa uusiutuvien energialähteiden osuus lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla vuoteen 2020 mennessä tämän osuuden nostamiseksi koko EU:n alueella.

2.  Tehokkailla kansallisilla tavoitteilla, joissa otetaan huomioon nykyiset jäsenvaltioiden ja niiden alueiden väliset erot uusiutuvien energialähteiden osuuksissa lämmöntuotannosta ja jäähdytysalalla sekä kunkin asiaankuuluvan tekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät selvitykset, olisi osaltaan autettava saavuttamaan EU:n tavoitteet.

3.  Lähtökohtana on oltava asianomaisten energialähteiden eli maalämpövoiman, aurinkovoiman (passiivinen energia mukaan lukien), uusiutuvia energialähteitä käyttäen tuotetun kaukolämmityksen ja kaukojäähdytyksen, luonnonvoimasta saatavan lämmön ja biomassan selkeästi rajattu määritelmä (sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27. syyskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY(1) mukaisesti).

4.  Viimeistään vuoden kuluessa pyydetyn direktiivin voimaantulosta jäsenvaltioiden on vahvistettava toimintasuunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi omien kansallisten mahdollisuuksien perusteella ja ilmoitettava siinä myös kyseeseen tulevia uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteet lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla. Jäsenvaltioiden toimintasuunnitelma on uudistettava kolmen vuoden välein ja esitettävä komissiolle.

5.  Jotta voidaan arvioida EU:n laajuista energiantarvetta lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla ja seurata uusiutuvien energialähteiden osuuden kehitystä, on kehitettävä EU:n laajuinen, kaikissa jäsenvaltioissa voimassa oleva seurantajärjestelmä, jonka avulla saadaan luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja.

II.  Hallinnollisten esteiden poistaminen

1.  Jäsenvaltioita on vaadittava varmistamaan lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla tapahtuvan uusiutuvien energialähteiden käytön valtuutusta, valvontaa ja lupajärjestelmää koskevat selkeät säännöt ja määräykset.

2.  Myöntäessään lupia uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien järjestelmien ja niihin liittyvien lämmöntuotanto- ja jäähdytysverkkojen käyttöön jäsenvaltiot varmistavat, että viranomaisten toimivaltuudet on määritelty yksiselitteisesti, tehokkaasti ja avoimesti.

3.  On säädettävä menettelyjen yksinkertaistamisesta ja nopeuttamisesta asianmukaisella hallintotasolla. Todistustaakka luvan kieltämisessä on viranomaisilla.

4.  Hallinnollisten maksujen on oltava avoimia, oikeudenmukaisia ja ketään syrjimättömiä eikä niihin saa liittyä minkäänlaista resursseihin kohdistuvaa piiloverotusta.

III.  Kansalliset tukivälineet

1.  Jäsenvaltioiden on luotava taloudellisia kannustimia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

2.  Kansallisten tukivälineiden on kuitenkin noudatettava seuraavia periaatteita tavoitteiden saavuttamiseksi:

3.  Tapauksissa, joissa uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä tekniikoita ei vielä ole runsaasti saatavilla markkinoilla kilpailukykyisin hinnoin jäsenvaltiot voivat harkita seuraavanlaisia kannustinjärjestelmiä:

4.  Kannustinjärjestelmien yhteydessä on varmistettava, että loppukuluttajalle ei aiheudu lämmitys- ja jäähdytyskustannusten kohtuutonta kasvua.

IV.  Liitännäistoimenpiteet

1.  Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että kansalaisille tiedotetaan kattavasti uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksista lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla.

2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että julkaistaan tutkimuksia siitä, miten uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla tuo mukanaan etuja kuluttajille.

3.  Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että täytäntöönpanosta vastaavat ammattiryhmät tuntevat ja hallitsevat asiaan liittyvät tekniikat. Perus- ja täydennyskoulutuksen avulla olisi varmistettava, että uusiutuviin energialähteisiin perustuviin tekniikkoihin pannaan riittävästi painoa.

4.  Jäsenvaltioiden on kannustettava toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä kyseisten tuotteiden ja palvelujen korkean laadun varmistamiseksi.

5.  Jäsenvaltiot kannustavat julkista sektoria asettamaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön ja jäähdytyksen etusijalle hankintamenettelyjen yhteydessä kustannustehokkuus asianmukaisesti huomioon ottaen erityisesti uusien tai korjattavien rakennusten osalta.

6.  EU kannustaa järjestämään nykyisten budjettikohtien pohjalta EU:n laajuisia valistuskampanjoita, joiden painopiste on uusiutuvien energialähteiden käytössä lämmöntuotannossa ja jäähdytysalalla.

7.  EU kannustaa käyttämään rakenne- ja koheesiorahastoja uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön ja jäähdytyksen tukemiseen ja edistämiseen.

8.  Tutkimustoimia lisätään uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön ja jäähdytyksen suuremman markkinoille pääsyn helpottamiseksi.

9.  Euroopan tasolla olisi kehitettävä lämmitys- ja jäähdytysalan ympäristömerkkejä.

10.  Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin erittäin tehokkailla lämmön ja sähkön yhteistuotantomenetelmillä tuotettavan lämmityksen ja jäähdytyksen vähentämisen ehkäisemiseksi kehittämällä kansallisia tukijärjestelmiä hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla 11. helmikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/8/EY(2) (CHP-direktiivi) mukaisesti.

(1) EYVL L 283, 27.10.2001, s. 33. (2) EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50.