Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/2061(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0233/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0233/2006

Keskustelut :

PV 25/09/2006 - 14
CRE 25/09/2006 - 14

Äänestykset :

PV 26/09/2006 - 7.5
CRE 26/09/2006 - 7.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0367

Hyväksytyt tekstit
PDF 122kDOC 77k
Tiistai 26. syyskuuta 2006 - Strasbourg Lopullinen painos
Kaupunkiympäristön teemakohtainen strategia
P6_TA(2006)0367A6-0233/2006

Euroopan parlamentin päätöslauselma kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta (2006/2061(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 kaupunkiulottuvuudesta laajentumisen yhteydessä(1) ja 18. tammikuuta 2006 kestävän kehityksen ympäristönäkökohdista(2) antamansa päätöslauselmat,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille kaupunkiympäristöä koskevasta teemakohtaisesta strategiasta (KOM(2005)0718),

–   ottaa huomioon komission neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antaman tiedonannon "Kohti kaupunkiympäristöä koskevasta teemakohtaisesta strategiasta" (KOM(2004)0060),

–   ottaa huomioon kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22. heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY(3) ,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0233/2006),

A.   ottaa huomioon, että vaikka 80 prosenttia Euroopan väestöstä asuu kaupungeissa, heidän tarpeensa ja etunsa eivät aina ole asianmukaisesti edustettuina Euroopan unionin rahastoissa, hankkeissa, aloitteissa ja strategioissa,

B.   ottaa huomioon, että kaupunkiympäristön teemakohtaisen strategian tavoitteena on edistää Euroopan kaupunkien ympäristönsuojelun yleistä tasoa vähentämällä byrokratiaa, tehostamalla ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoa sekä kannustamalla pitkän aikavälin ympäristösuunnittelua paikallistasolla,

C.   katsoo, että koska julkisen liikenteen osuus, vaikka se on laskussa, on uusissa jäsenvaltioissa edelleen suurempi kuin vanhoissa jäsenvaltioissa, olisi toteuttava toimenpiteitä, joilla pysäytetään julkisen liikenteen osuuden laskeminen entisestään,

D.   ottaa huomioon, että kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa nostettiin esille erityisesti tarve ratkaista lisääntyvään liikenteen määrään liittyvät ongelmat sekä tarve poistaa BKT:n kasvun ja liikenteen kasvun välinen yhteys,

E.   katsoo, että Euroopan unionin energiariippuvuusongelma olisi ratkaistava myös kaupungeissa, joissa liikenteen energiankulutus on kasvanut eniten ja joiden muita aloja, kuten asumista ja lämmitykseen käytettävän energialähteen valitsemista, koskevista menettelyistä päätetään pääasiallisesti paikallisesti,

1.   pitää myönteisenä komission tiedonantoa kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta, mutta katsoo, että se ei ole riittävä kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

2.   panee tyytyväisenä merkille, että tiedonannossa tunnustetaan kaupunkien tärkeä tehtävä talouden moottoreina;

3.   on samaa mieltä komission analyysistä, jonka mukaan kaupunkien ympäristöongelmat ovat erityisen monimutkaisia, sillä niiden aiheuttajat kytkeytyvät yhteen, ja jakaa komission huolen siitä, että paikalliset aloitteet ongelmien ratkaisemiseksi saattavat aiheuttaa uusia ongelmia toisaalla;

4.   pahoittelee, että toisin kuin kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa tarkoitettiin, komissio ei esitä tiedonannossa mitään oikeudellisesti sitovia toimia tai määräaikoja kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

5.   pahoittelee myös, että kaupunkiympäristön teemakohtaisessa strategiassa ei yritetä tasapainottaa Euroopan unionin maaseutua ja kaupunkialueita tai keskeisesti sijaitsevia kaupunkeja ja laita-alueilla sijaitsevia kaupunkeja koskevaa politiikkaa;

6.   kehottaa komissiota antamaan ohjeita ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa annettavan direktiivin soveltamisesta sekä varmistamaan säädöksen asianmukainen täytäntöönpano;

7.   korostaa, että komission olisi yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa kannustettava kaikkia yli 100 000 asukkaan taajamia laatimaan kaupunkien kestävän hoidon suunnitelma ja kestävä kaupunkiliikennesuunnitelma;

8.   pyytää, että komission päätöksenteko-ohjeeseen sisällytetään keskeisiä yhteisiä indikaattoreita, jotka ovat Euroopan unionin nykyisen ympäristöpolitiikan (esimerkiksi ilma-, melu-, vesi- ja jätedirektiivit, energiatehokkuus sekä ilmastopolitiikka) velvoitteiden ja tavoitteiden mukaisia, jotta mahdollistetaan vertailujen ja analyysien tekeminen eurooppalaisten kaupunkien välillä;

9.   on sitä mieltä, että kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmassa olisi otettava huomioon muun muassa seuraavat asiakirjat:

   - jätehuoltosuunnitelma (jätedirektiivi 75/442/ETY sellaisena kuin se on muutettuna(4) )
   - melukartat ja toimintasuunnitelmat, mikäli saatavilla (ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annettu direktiivi 2002/49/EY(5) )
   paikallinen ilman epäpuhtauksia koskeva suunnitelma tai ohjelma, mikäli saatavilla (ilman laadun arvioinnista ja hallinnasta annettu direktiivi 96/62/EY(6) )
   ympäristöä koskevat paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2001/42/EY(7) mukaisesti;

10.   katsoo, että kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmaan olisi sisällyttävä

  a) aineiston ja asian kannalta merkityksellisten tietojen kerääminen, jotka koskevat
   - tämän päätöslauselman 9 kohdassa mainittuja aloja,
   rakennettujen alueiden sekä maaseudun ja maalaisympäristön välistä suhdetta,
   väestönkasvun ennusteita ja uusien kaupunkialueiden tarvetta,
   tietoväyliä, liikkuvuutta, kaupunki-integraatiota ja palvelujen saatavuutta,
   paikallisia kasvihuonekaasupäästöjä,
   kaupunkirakennetta ja viheralueiden osuutta sekä kaupunkien suunnittelematonta laajenemista,
   paikallista biosidien käyttöä,
   ympäristöön liittyviä terveysongelmia,
   sellaisen ympäristön mahdollisuutta, jossa ei ole esteitä vammaisille, vanhuksille ja muille,
   kulttuuriperinnön, rakennettujen alueiden ja luonnon arviointia sekä ekologisesti kiinnostavien alueiden ja niille aiheutuvien riskien arviointia,
   kaupunkialueiden juomavesitarpeiden arviointia sekä veden puhdistus- ja talteenottojärjestelyjä;
  b) tavoitteet, jotka koskevat
   - tilanteen parantaminen kohdassa (a) mainituilla aloilla,
   kestävyyden sisällyttämistä kaikkiin kaupunkipolitiikan alueisiin,
   - yhtenäistämistä kestävän kaupunkiliikennesuunnitelman kanssa,
   c) käytännön toimenpiteiden ja toimien toteuttaminen kohdassa (b) mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

11.   painottaa, että kansalaiset, kansalaisjärjestöt, talouselämän järjestöt ja muut sidosryhmät olisi otettava mukaan kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmien laatimiseen, ja suunnitelmien olisi oltava julkisesti saatavilla; katso lisäksi, että säännöllinen edistymisen arviointi sekä arviointien tuloksista tiedottaminen ovat myös oleellisia;

12.   kannustaa komissiota tekemään teknisten suuntaviivojen toimeenpanoa koskevan väliarvioinnin vuoden 2009 kuulemiskierroksen yhteydessä ja tukee komissiota sen toimissa teemakohtaisen Internet-sivuston perustamiseksi paikallisia viranomaisia varten;

13.   kehottaa komissiota ehdottamaan uuden kaupunkikehittämisen tavoitteeksi tiettyä viheralueiden määrää henkeä kohti ja katsoo, että tämä tavoite pitäisi sisällyttää kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmiin viheralueiden vähenemisen estämiseksi niillä kaupunkialueilla, joissa tavoitetta ei saavuteta;

Kaupunkien kestävä hoito

14.   kehottaa jäsenvaltioita suosimaan kansallisissa strategisissa viitekehyksissä ja toimintaohjelmissa sellaisten hankkeiden rahoitusta, joilla pannaan täytäntöön kaupunkien kestävää hoitoa ja kestävää kaupunkiliikennettä koskevia suunnitelmia sekä hankkeita, joissa keskitytään hylättyjen teollisuusalueiden ja rakentamattomien alueiden kunnostamiseen ja edistämään puiden istuttamista katujen varsille ja viheralueiden osuuden lisäämistä;

15.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään sitä, että paikallisviranomaiset käyttävät ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää;

16.   pyytää kaupunkiviranomaisia viittaamaan julkisia hankintoja koskevissa tarjouspyynnöissään järjestelmällisesti kestävyyskriteereihin ja sisällyttämään kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmiin tällaisia sitoumuksia;

17.   tukee jätteiden käsittelyä kompostointia edistämällä polttamisen sijaan paikallisen ilman saastumisen estämiseksi;

18.   katsoo myös, että on tärkeää saada kansalaiset mukaan paikallisten päätösten tekemiseen sekä poliittisin että teknisin keinoin;

19.   katsoo, että pitäisi kiinnittää enemmän huomiota lian, roskien, graffitien, eläinten ulosteiden sekä asuntojen ja autojen musiikkilaitteista aiheutuvan liiallisen melun estämiseen ja poistamiseen;

Kestävä kaupunkiliikenne

20.   pitää kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia myönteisenä kaupunkiympäristön parantamisen välineenä, mutta korostaa tarvetta käyttää tätä välinettä joustavasti, jotta kunkin jäsenvaltion ja sen kaupunkialueiden sekä erityisongelmista kärsivien alueiden erityistarpeet voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon;

21.   korostaa, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin olisi sisällytettävä konkreettiset ja määrälliset tavoitteet, jotka voidaan esittää ja joita voidaan seurata tulostaulun avulla, mikä edistäisi parhaiden käytäntöjen vaihtamista jäsenvaltioiden kesken; korostaa, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien olisi oltava riittävän joustavia, jotta niissä voidaan ottaa huomioon uusin kehitys;

22.   pitää ympäristöystävällisten liikenteen ja teknologian muotojen käyttämistä puhtaamman kaupunkiympäristön saavuttamisen tärkeimpänä tekijänä; ottaa tässä yhteydessä erityisesti huomioon EU:n erittäin ympäristöystävällisen ajoneuvon (EYA) normin täyttävien biopolttoaineiden, hybridiautoteknologian, polkupyörien sekä kuorma-autojen ja bussien käyttämisen(8) ; aikoo tässä yhteydessä tutkia tarkasti komission ehdotusta puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottamisesta julkisessa liikenteessä ja ehdottaa, että paikallisille energiatehokkuusvirastoille annetaan erityinen tehtävä kaupunkiliikenteen kehittämisessä;

23.   kannattaa kestäviä energianlähteitä käyttävän joukkoliikenteen kehittämistä ja vaatii ja yksityisen liikenteen ja joukkoliikenteen tasapainon parantamista kaupunkiympäristössä;

24.   korostaa tarvetta edistää julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen käytön lisäämistä kaupunkialueilla; katsoo myös, että kaupunkiliikenteen palvelut on mukautettava aluesuunnitteluun (vanhat kaupunginosat, esikaupunkialueet, yhteydet lentokentille, asemille, teollisuusalueille, kauppakeskuksiin jne.) vaatimuksiin sekä väestön tarpeisiin ja väestörakenteen muutoksiin (ikääntyneet, vammaiset, jne.);

25.   vaatii jäsenvaltioita pyrkimään yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa vähintään viiden prosentin muutokseen kaupunkiliikenteen matkustajakilometreissä vuosien 2002–2012 aikana yksityisautoilusta/autoista kestäviin liikennemuotoihin, kuten julkiseen liikenteeseen ja pyöräilyyn;

26.   painottaa, että jokaisen mahdollisuus liikkuvuuteen (myös henkilöiden, joiden käytettävissä ei ole omaa autoa) on sosiaalinen tekijä, joka pitää huomioida;

27.   kehottaa EU:n toimielimiä edistämään hyvien käytänteiden vaihtamista paikallisten ja kansallisten viranomaisten välillä ja kehottaa komissiota valvomaan vammaisten helppopääsyisyyttä koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa sekä noudattamaan erityisesti tiettyjä yhteisön hankintamenettelyjä koskevia sääntöjä, joissa edellytetään nimenomaisesti kaikkien käyttäjien erityistarpeet huomioon ottavaa suunnittelua, koska helppokäyttöisyys on kestävän kehityksen keskeinen osatekijä, jonka toteuttamiseen on pyrittävä integroidun kaupunkipolitiikan avulla;

28.   katsoo, että kestävään kaupunkiliikennesuunnitelmaan pitäisi sisältyä keinoja, joiden avulla paikallisviranomaiset voivat:

   - edistää muita kuin moottoriliikenteeseen perustuvia liikennemuotoja, kuten pyöräilyä ja kävelyä, rakentamalla laajan pyörätieverkoston sekä turvallisia jalankulkuteitä ja risteyksissä turvallisia tienylityskohtia jalankulkijoille,
   - edistää julkista liikennettä ja julkisen liikenteen infrastruktuurin parantamista ja levittää tietoa olemassa olevista hyvistä esimerkeistä, kuten yhdistettyjen hinnoittelu- ja lipunmyyntijärjestelmien käyttöönotosta sekä liityntäpysäköintijärjestelmien kehittämisestä,

29.   korostaa jäsenvaltioiden vastuuta ottaa kaupunkisuunnittelun yhteydessä huomioon kaikkein haavoittuvimmat käyttäjät etenkin ottamalla käyttöön entistä tiukempia nopeusrajoituksia tai kieltämällä ajoneuvoliikenne keskustoissa tai asuinalueilla liikennekuolemien vähentämiseksi 50 prosentilla vuoteen 2010 mennessä, kuten valkoisessa kirjassa eurooppalaisesta liikennepolitiikasta määritellään;

30.   ehdottaa kaupunkien logistiikkasuunnitelmien laatimista tavaroiden kuljettamisen vähentämiseksi ja parantamiseksi kaupungeissa, kiinnittäen erityistä huomiota tavaroiden kuljetusten koordinointiin kaupungin sisällä;

31.   muistuttaa, että ilmansaasteet ovat suurin syy terveysongelmiin Euroopan unionin alueella; painottaa näin ollen, että kaupungeissa, joissa on paljon ilmansaasteita, olisi harkittava alhaisten päästöjen alueiden perustamista;

32.   kannattaa päästöjen torjumista niiden lähteellä ja innovatiivisia toimenpiteitä kaupunkien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi; korostaa, että tutkimuksista on käynyt ilmi, että sujuvista maantiekuljetuksista aiheutuu jopa 38 prosenttia vähemmän pölypäästöjä kuin ruuhkaisista kuljetuksista, ja näin ollen innovatiiviset toimenpiteet ovat tarpeen liikenteen sujuvuuden edistämiseksi;

33.   kehottaa tehostamaan paikallisten yhteisöjen välistä koordinointia koherenssin varmistamiseksi, sillä koordinoinnin puute lisää toimituskustannuksia, liikennettä ja täten myös saastumista;

Kestävä kaupunkisuunnittelu

34.   panee merkille, että komissio asianmukaisesti tunnisti ongelmat ja tämänhetkisen tilanteen tällä alalla; huomauttaa, ettei se ehdottanut mitään toimia ongelmien ratkaisemiseksi;

35.   korostaa asuma-alueiden ja kerrostalojen sekä julkisten alueiden, kuten parkkihallien ja rautatieasemille johtavien reittien, suunnittelun merkitystä rikosten ehkäisyssä;

36.   korostaa kestävän kaupunkisuunnittelun sosiaalista näkökulmaa ja suosittelee elämänlaadun yleistä parantamista kaupungeissa niin, että omaksutaan kokonaisvaltainen (erityisesti sosiaalinen, kulttuurinen ja ympäristöllinen) lähestymistapa;

37.   pyytää, että uusien kaupunkialueiden rakentamisen ja nykyisten alueiden laajentamisen yhteydessä pyrittäisiin kunnioittamaan seudun topografiaa ja luonnollista rakennetta, jotta kunkin seudun identiteetti ja ominaislaatu voidaan säilyttää;

38.   ehdottaa, että kaupunkisuunnittelun yhteydessä lisättäisiin viheralueita ja että laajentumisten ja uusien alueiden osalta jätettäisiin tarpeeksi luontoalueita, jotta voidaan helpottaa kaupunkilaisten ja luonnon suhdetta;

39.   pyytää varotoimenpiteenä historiallisten alueiden, luonnonalueiden, jokien, järvien ja kosteikkojen säilyttämiseksi, että näiden alueiden ympärille luodaan rakentamiseen huonosti soveltuvia suojavyöhykkeitä, jotta pystytään vastustamaan rakentamispaineita;

40.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään erilaisten kaupunkimallien ja sosiaalisen käyttäytymisen välisen yhteyden sekä sosiaalista sopusointuisuutta ja terveyttä edistävien edellytysten tutkimusta;

41.   korostaa, että eräät historialliset korttelit – jotka ovat arvokas osa yhteistä perintöämme – ovat olleet kaupungeissa hylättyinä vuosikymmeniä; kehottaa käynnistämään kansallisia, alueellisia tai paikallisia ohjelmia näiden alueiden asianmukaiseksi kunnostamiseksi, mukaan lukien arkkitehtuuri, aukiot ja torit sekä joenvarret, sillat ja muut julkiset rakennelmat;

42.   katsoo, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien, kuten luonnollisen ilmanvaihdon puuttumisen korkeiden lämpötilojen kausina ja ilman saasteiden suuret pitoisuudet, ratkaisemiseksi kaupungeissa kaupungin ilmaston tutkimus pitäisi sisällyttää kaupunkisuunnitteluun korkeiden rakennusten tuulitunnelivaikutuksen estämiseksi; korostaa, että viheralueiden katoaminen vähentää luonnollista ilmanvaihtoa;

43.   kehottaa jäsenvaltioita edistämään Euroopan unionin kanssa yhdessä rahoitettuja hankkeita, jotka liittyvät kaukolämpöliitännän kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen sekä tukemaan kaukolämpöliitännän rakentamista ja käyttöä; tähdentää tässä yhteydessä, että energiakriisin sattuessa kaukolämpöliitännän avulla on helpompi vaihtaa energialähteestä toiseen;

44.   korostaa, että kaupunkien vesihuollon hoitamiseksi on kehitettävä uusia menetelmiä, joilla pyritään pitämään sadevesi kauemmin kaupungeissa kuumina ja kuivina kesinä, ehkäisemään hyökytulvat sekä estämään asuntojen rakentaminen ja muu rakentaminen tulvatasanteille;

45.   ehdottaa, että pitäisi laatia yhteisön suuntaviivoja kaupunkien kestävän vesivarantohallinnoinnin edistämiseksi ja toteuttamiseksi siten, että pyritään mukautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, mukaan lukien vesitehokkuutta koskevat vaatimukset uusissa rakennuksissa, veden säästäminen märkien jaksojen aikana kuivia ja kuumia jaksoja varten, vesistöjen ylläpito kuumina jaksoina viilennystä varten ja kestävä kaupunkien vedenpoisto, jotta vähennetään valuma- ja tulvariskiä, vähennetään maaperän pintakuorettumaa ja lisätään vesivarojen suojelua;

46.   katsoo, että teemakohtaista strategiaa täytäntöönpantaessa olisi otettava huomioon veden määrän lisäksi myös sen laatu; kehottaa näin ollen komissiota edistämään tämän alan hyvien käytäntöjen levittämistä, ja tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään jo vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä luotuja verkkoja;

47.   korostaa vanhojen vesijohtojen ja viemärien kunnostamisen merkitystä;

Kestävä kaupunkirakentaminen

48.   pahoittelee, että vaikka kestävä kaupunkirakentaminen määriteltiin "Kohti kaupunkiympäristön teemakohtaista strategiaa" -tiedonannon yhdeksi neljästä keskeisestä alasta, ehdotetussa strategiassa ei esitetä mitään tiettyä toimea tällä alalla;

49.   korostaa tarvetta parantaa rakennusten ympäristöystävällisyyttä energiatehokkaalla rakennussuunnittelulla (eristys, uudistuvan energian käyttö, passiivinen/aktiivinen aurinkoenergia, vähän energiaa käyttävät talot); tukee uusiutuvien sekä mahdollisuuksien mukaan paikallisten energialähteiden käyttöä kaupunkiympäristössä sekä vettä säästävää rakennussuunnittelua (sadeveden kerääminen ja uudelleenkäyttö, WC:iden rationaalinen huuhtelu sekä vesitehokkaat pesu- ja tiskikoneet); suosittelee lisäksi vertailevaa arviointia ja Euroopan unionin laajuista parhaiden käytäntöjen vaihtoa, jotta parannetaan energiatehokuutta, sekä yleensäkin uusiutuvien energioiden käyttöönottoa ja edistymistä kestävän kaupunkirakentamisen alalla;

Rahoitus, tutkimus ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen

50.   korostaa tarvetta tukea mainittujen aloitteiden käyttöönottoa riittävällä Euroopan unionin rahoituksella, erityisesti Civitasin(9) kaltaisten erityisohjelmien ja rahastojen määrärahoilla; yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan kaupunkiympäristön tärkeimpien ympäristötavoitteiden saavuttamista voidaan tukea ehdotetun Life+ -asetuksen nojalla sekä koheesiorahaston, rakennerahastojen ja tutkimuksen puiteohjelman avulla, ja vastustaa siten kaikkia mainittujen rahastojen ja puiteohjelman määrärahojen supistuksia; korostaa kuitenkin tarvetta määritellä täydentävä eritysrahoitus, jolla vastataan kaupunkiympäristöä koskevan strategian uusiin haasteisiin;

51.   kannattaa komission suositusta yhdennetyn lähestymistavan omaksumisesta kaupunkiympäristön hoitoon ja katsoo, että jos lähestymistapaa sovelletaan jäsenvaltioiden tukemana paikallisella tasolla, se pitäisi ottaa yhdeksi perusteeksi rakennerahastovarojen ja Euroopan investointipankin (EIP) lainojen myöntämiselle;

52.   pyytää EIP:ia parantamaan lainausvälineitään, jotta tuetaan tehokkaasti kestävää kaupunkikehitystä, ja asettamaan etusijalle olemassa olevat kaupunkiohjelmat, joilla pannaan täytäntöön kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmia etenkin energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja kestävän kaupunkiliikenneinfrastruktuurin alalla; pyytää lisäksi EIP:a varmistamaan, että sen rahoittamat investoinnit eivät ole ristiriidassa kestävän kaupunkikehityksen tavoitteiden kanssa;

53.   korostaa kaupunkipolitiikkaa koskevan tutkimustoiminnan merkitystä, mukaan lukien sähkön ja kaasun jakeluun, lämmitykseen sekä ilmastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät kysymykset, ja kehottaa komissiota sisällyttämään uudelleen tätä aihetta koskevia erityisiä määräyksiä seitsemänteen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan;

54.   pitää kaupunkiasioiden kansallisten yhteyspisteiden verkoston, kuten Euroopan kaupunkitietoverkoston, tukemista äärimmäisen tärkeänä ja pitää myönteisenä Urbact-ohjelman tukemisen jatkamista koheesiopolitiikkaa vuosina 2007–2013 koskevassa ehdotuksessa;

55.   pyytää edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa Euroopan unionin tasolla kaupunkiviranomaisten välillä strategian ja kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmien täytäntöönpanosta; ehdottaa lisäksi kaupunkisuunnittelun alan virheiden välttämiseksi tulevaisuudessa, että kannustettaisiin rehellistä ja avointa kielteisten kokemusten vaihtoa kaupunkien vetämien, sekä virkamiehille että valituille edustajille suunnattujen kampanjoiden välityksellä;

56.   kehottaa komissiota käsittelemään lähemmin kaupungin ja sen ympäristön suhteiden merkitystä Euroopan unionin yleistä yhteenkuuluvuutta edistävän kestävän kaupunkikehityksen kannalta, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tässä yhteydessä edistämään kyseistä kestävää kaupunkikehitystä;

57.   ehdottaa, että EU-rahoitusta myönnetään jäsenvaltioille ja että ne käyttäisivät tätä rahoitusta rakennusten ja asuinalueiden parantamiseksi;

Säädöskäytännön parantaminen

58.   kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan toimielinten sopimuksen parlamentin kanssa, jossa kolme toimielintä sitoutuu olemassa olevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoon tämän päätöslauselman mukaisesti; on vakuuttunut siitä, että tällainen sopimus lisäisi vastuullisuutta ja täten parempaa säädöskäytäntöä;

o
o   o

59.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, Euroopan investointipankille ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0387.
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0020.
(3) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.
(4) EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(5) EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12.
(6) EYVL L 296, 21.11.1996, s. 55.
(7) EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.
(8) Ajoneuvojen kaasumaisia ja hiukkasmaisia päästöjä koskeva direktiivi 2005/55/EY (EUVL L 275, 20.10.2005, s. 1).
(9) Civitas: CIty-VITAlity-Sustainability, Civitas I (2002–2006) ja Civitas II (2005–2009) -ohjelmien määrärahat ovat yhteensä yli 300 miljoonaa euroa.

Päivitetty viimeksi: 13. syyskuuta 2007Oikeudellinen huomautus