Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2637(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B6-0441/2007

Keskustelut :

PV 14/11/2007 - 2
CRE 14/11/2007 - 2

Äänestykset :

PV 15/11/2007 - 5.5
CRE 15/11/2007 - 5.5

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0533

Hyväksytyt tekstit
DOC 66k
Torstai 15. marraskuuta 2007 - Strasbourg Lopullinen painos
Menestyminen globalisaation aikakaudella
P6_TA(2007)0533B6-0435, 0441, 0442 ja 0447/2007

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. marraskuuta 2007 Euroopan eduista: menestyminen globalisaation aikakaudella

Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon 15. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin taloudellisesta tilasta: alustava kertomus talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista vuodeksi 2007(1) ,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan yhteisestä edusta: menestyminen globalisaation aikakaudella" (KOM(2007)0581),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Aika kiristää tahtia: uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus" (KOM(2006)0030),

–   ottaa huomioon neuvoston 4. lokakuuta 2004, 12. heinäkuuta 2005, 18. heinäkuuta 2006 ja 10. heinäkuuta 2007 tekemät päätökset jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista,

–   ottaa huomioon 8. ja 9. maaliskuuta 2007 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa esitetään EU:n näkemykset energiasta ja ilmastonmuutoksesta,

–   ottaa huomioon 15. helmikuuta 2007 esittämänsä kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista(2) ,

–   ottaa huomioon 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän eurooppalaisen nuorisosopimuksen,

–   ottaa huomioon 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Koulutus 2010 – Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset (KOM(2003)0685),

–   ottaa huomioon 30. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman vammaisten tilanteesta laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006–2007,(3)

–   ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavien ministerien Guimarãesissa 5. ja 6. heinäkuuta 2007 pitämän epävirallisen kokouksen päätelmät "12 tulevien haasteiden kannalta keskeistä kysymystä",

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.   katsoo, että se, tukeeko julkinen politiikka kasvua vai ei, riippuu itse asiassa talouteen sisältyvistä kasvun lähteistä tai esteistä sekä laajemmasta maailmanlaajuisen talouden kokonaistilanteesta, johon sisältyy rajoituksia ja mahdollisuuksia,

B.   katsoo, että talouden nykyinen epävakaus luo epävarmuutta ja saattaa pahentaa kasvun hidastumista ja että komission tekemät vähäiset muutokset syksyn ennusteisiin saattavat myös merkitä taloussuhdanteiden käännekohtaa, mikäli markkinoiden avoimuus ja poliittisten päättäjien asianmukaiset reaktiot eivät palauta kuluttajien luottamusta,

C.   katsoo, että laajentunut Euroopan unioni on ainutlaatuinen yhdistelmä kehittyneitä kansantalouksia ja alhaisen kustannustason lähentyviä kansantalouksia, mikä antaa mahdollisuuden leikata kustannuksia, käyttää hyväksi sisäisiä ja ulkoisia mittakaavaetuja ja vastustaa kehittyvien talouksien suunnalta tulevia deflaatio- ja inflaatiopaineita,

D.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin sisämarkkinoiden profiilin nousu ja houkuttavuuden kasvu lisäävät taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa, kaikkialta maailmasta tulevia poliittisen ja taloudellisen avun pyyntöjä ongelmien ratkaisemiseksi sekä yksityisten ja itsenäisten rahastojen tekemiä investointeja,

E.   katsoo, että EU:n kykyä harjoittaa vientiä kehittyneisiin ja nouseviin talouksiin haittaavat liian usein markkinoille pääsyn ehtojen vastavuoroisuuden puute, tullien ulkopuoliset kaupan esteet ja hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt,

F.   katsoo, että laajentunut EU ja sen vaikutukset jäsenvaltioiden talouteen sekä poliittiseen ja sosiaalis-kulttuuriseen kehitykseen edellyttävät poliittisen päätöksentekojärjestelmän uudistamista ja sen mukaisesti tehtävän yhteistyön parantamista,

G.   ottaa huomioon, että keskinäinen riippuvuus on suurempi euroalueella kuin koko EU:ssa ja että tämä ei vielä ole tuottanut prosesseja tehokkaiden ja yhdenmukaisten politiikkojen kehittämiseksi, erityisesti mitä tulee terveen julkisen talouden, tarkoituksenmukaisen menopuolen ja kasvun strategioita koskevien investointien väliseen yhteyteen,

H.   katsoo, että määritellessään Euroopan unionille talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja poliittisten päättäjien on yksilöitävä ja todettava selvästi Euroopan unionin kansantalouksien nykyisin ja tulevina vuosina kohtaamat yhteiset haasteet ja puututtava niihin,

I.   ottaa huomioon, että talouspolitiikan toimien onnistunut toteuttaminen edellyttää EU:n kansalaisten tietoisuutta ja aktiivista tukea,

J.   ottaa huomioon, että Euroopan työllisyysstrategia tarvitsee lisää näkyvyyttä, seurantavalmiuksia ja osallistumisen kannustamista uudistetussa Lissabonin strategiassa ja erityisesti kansallisissa uudistusohjelmissa ja niiden täytäntöönpanoa koskevissa kertomuksissa,

K.   ottaa huomioon, että talouskasvun ja työllisyyden sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan välillä on vahva yhteys; ottaa huomioon, että työssäkäyvien köyhyyttä korostetaan yhä enemmän keskeisenä haasteena sekä työllisyyttä että sosiaalista osallisuutta koskevissa politiikoissa; katsoo, että sen vuoksi on tärkeää, että yhdennetyissä suuntaviivoissa saavutetaan niiden sosiaaliset ja ympäristötavoitteet ja otetaan huomioon eri alojen väliset yhteisvaikutukset,

L.   ottaa huomioon, että edellä mainitun Guimarãesissa pidetyn työllisyys- ja sosiaaliministerien epävirallisen kokouksen johtopäätöksiin sisältyy se päätelmä, että sosiaalinen osallisuus on Euroopan kestävän kehityksen strategioiden keskeinen ulottuvuus, koska se tarjoaa välineet luoda mahdollisuuksia kaikille ja sillä on myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen, taitoihin ja inhimilliseen kehitykseen,

Lissabonin strategian ulkoinen ulottuvuus

1.   panee merkille, että talouden globalisoituminen luo uusia mahdollisuuksia EU:n kansantalouksille, joiden merkitys kasvaa vääjäämättä tulevina vuosikymmeninä ja jotka saavat lisäetua hyödyntämällä mittakaavaetuja, valmiuksia, kaupungistumista, verkostoja ja hyvää mainetta;

2.   korostaa, että Euroopan unioni voi saavuttaa Lissabonin tavoitteet unionin sisällä vain toimimalla aktiivisesti ja yhtenäisesti maailmanlaajuisella näyttämöllä; pitää sen vuoksi myönteisenä aikomusta kehittää Lissabonin strategiaan johdonmukainen ulkoinen ulottuvuus; katsoo, että uudella kattavalla ulkopolitiikan lähestymistavalla, jossa keskitytään sääntely-yhteistyöhön, normien lähentämiseen ja sääntöjen vastaavuuteen, on edistettävä oikeudenmukaista kilpailua ja kauppaa; varoittaa tässä yhteydessä kuitenkin olemaan aliarvioimatta sisäisten yhteistyö- ja uudistusprosessien edelleen kehittämisen tärkeyttä;

3.   korostaa Euroopan unionin merkitystä maailmanlaajuisena toimijana ja yhtenä suurimmista vapaasta maailmantaloudesta hyötyjänä; katsoo, että tässä asemassa sillä on suuri vastuu puuttua maailmanlaajuisiin kysymyksiin ja luoda yhteisiä ulkoisen talouspolitiikan välineitä EU:n sisämarkkinoiden ulkoisten vaikutusten hallinnoimiseksi asianmukaisesti;

4.   toteaa, että mikäli EU:n valvontakehystä laadittaessa ja EU:n kilpailusääntöjä tiukasti valvottaessa ei sovelleta asianmukaista koordinointia, sisämarkkinoiden edut ja mittakaavaedut, joita syntyy EU:n osallistumisesta maailmanlaajuisille markkinoille yhtenä yksikkönä, saattavat kutistua;

5.   pitää myönteisenä komission aikomusta kehittää edelleen sääntely-yhteistyötä, normien lähentämistä ja sääntöjen vastaavuutta kolmansien maiden kanssa käymissään keskusteluissa; kehottaa komissiota edistämään ihmisarvoista työtä ja työelämän laatua, torjumaan sosiaalista polkumyyntiä, ottamaan kolmansien maiden kanssa tekemiinsä kauppa- ja yhteistyösopimuksiin kestävää kehitystä koskevan osion, jossa vaaditaan Kansainvälisen työjärjestön keskeisten normien ja ihmisarvoista työtä koskevien periaatteiden ratifiointia ja täytäntöönpanoa, sekä noudattamaan järjestelmällisesti sosiaalisia arvoja ja periaatteita käydessään neuvotteluja kolmansien maiden kanssa;

Sisäiset toimet
Sosiaaliturvan ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä yhdennettyjen suuntaviivojen välinen yhteys

6.   pitää myönteisenä komission ilmoitusta, että aktiiviseen osallisuuteen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, riittävää sosiaaliturvaa olisi edistettävä ja toimia köyhyyden torjumiseksi tehostettava ja että kaikkialla Euroopassa tarvitaan tehokkaampia keinoja turvata kansalaisten oikeudet työhön, koulutukseen, sosiaalipalveluihin, terveydenhuoltoon ja muuhun sosiaaliturvaan;

7.   korostaa tarvetta varmistaa sosiaalisen ulottuvuuden integroiminen ja näkyvyys sekä parantaa niitä Lissabonin strategian seuraavan kierroksen aikana ja erityisesti yhdennetyissä suuntaviivoissa; katsoo, että on ehdottoman tärkeää poistaa työllisyyssuuntaviivoissa havaitut heikkoudet, koska suuntaviivoissa ei korosteta riittävästi tiettyjä sosiaalisia perustavoitteita, kuten tavoitetta vähentää työssäkäyvien köyhien määrää ja lisätä laadukkaiden työpaikkojen sekä laadukkaan koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden sosiaaliturvan muotojen yleistä saatavuutta; kehottaa komissiota mukauttamaan yhdennettyjä suuntaviivoja, jotta voidaan vastata uusiin haasteisiin ja korjata puutteet;

8.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään järjestelmällisen lähestymistavan, jolla varmistetaan todellinen johdonmukaisuus kasvua ja työpaikkojen määrän ja laadun lisäämistä koskevien kansallisten uudistusohjelmien prosessien sekä sosiaalisen osallisuuden prosessien välillä;

Työllisyyssuuntaviivojen täytäntöönpano

9.   kehottaa komissiota puuttumaan jäsenvaltioiden välillä vallitseviin suuriin eroihin työllisyyssuuntaviivojen täytäntöönpanossa ja tehokkuudessa ja varmistamaan, että jäsenvaltiot soveltavat kattavammin Euroopan työllisyysstrategian indikaattoreita ja tavoitteita, elinikäisen oppimisen välineitä sekä toimia, jotka on määritetty eurooppalaisessa nuorisosopimuksessa, Euroopan tasa-arvosopimuksessa ja eurooppalaisessa vammaisia koskevassa toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2006–2007; kehottaa sisällyttämään kaikki nämä sitoumukset, tavoitteet ja vertailukohdat kokonaisuudessaan yhdennettyihin suuntaviivoihin Euroopan työllisyysstrategian johdonmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi;

10.   korostaa, että on erittäin tärkeää lisätä työllisyyspolitiikan strategisia valmiuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään koordinointiprosesseissaan erityistä huomiota työpaikkojen laatuun, työn, perhe-elämän ja yksityiselämän yhteensovittamiseen, koulutuksen laatuun ja yleiseen saatavuuteen, syrjinnän vastaisen lainsäädännön täytäntöönpanoon, naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevien politiikkojen lujittamiseen ja maahanmuuttokysymyksiin;

11.   kannattaa sitä, että hyväksytään tasapainoinen valikoima joustoturvaan liittyviä yhteisiä periaatteita, joilla yhdistetään joustavuus ja turvallisuus työntekijöille sekä työnantajille työmarkkinoilla; kehottaa jäsenvaltioita valtavirtaistamaan nämä yhteiset periaatteet kansallisia uudistusohjelmia koskevissa työmarkkinaosapuolten kanssa järjestettävissä kuulemisissa ja korostaa keskeistä asemaa, joka on koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella, aktiivisella työmarkkinapolitiikalla, riittävällä sosiaaliturvalla ja työmarkkinoiden jakautumisen purkamisella takaamalla työhön liittyvät oikeudet kaikille työntekijöille;

Talouspolitiikka

12.   panee merkille komission välikertomuksessa esitetyn ehdotuksen koota EU:n eri politiikkoja koskevat aloitteet yhteen, jotta sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin voidaan vastata johdonmukaisella tavalla; pyytää tässä yhteydessä kehittämään "älykästä vihreää kasvua" koskevan EU-aloitteen, jossa yhdistyvät kaikki EU:n tärkeimmät nykyiset talousvälineet; vaatii komissiota olemaan poistamatta ympäristöpolitiikan ja talous- ja työllisyyspolitiikan välistä yhteyttä; katsoo, että ilmastonmuutoksen torjumisen on oltava keskeisellä sijalla kun EU analysoi Lissabonin kolmen vuoden sykliä;

13.   katsoo, että vakailla talouspolitiikoilla voidaan vahvistaa luottamusta ja vähentää epävarmuutta rahoitusmaailman nykyisessä levottomassa tilanteessa; huomauttaa, että viime vuosina Euroopan talouden perusongelmana on ollut kotimaisen kysynnän riittämättömyys muutamissa jäsenvaltioissa; tähdentää tässä yhteydessä, että on olennaisen tärkeää parantaa sekä järkevän veropolitiikan että laadukkaan julkisen varainhoidon koordinointia, keskeiset "Lissabonin investoinnit" mukaan luettuina;

14.   katsoo, että rahoitusmarkkinoiden avoimuus, tehokkaat kilpailusäännöt sekä asianmukainen sääntely ja valvonta ovat edelleenkin keskeisellä sijalla, kun otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen ja tarve taata kuluttajien oikeudet; kehottaa siksi komissiota laatimaan rahoitusmarkkinoita koskevien kysymysten pohjalta vastaavia unionin laajuisia aloitteita yhteisön Lissabonin strategian puitteissa;

15.   korostaa, että tuottavuuden kasvun hidastuminen on talouspoliittinen huolenaihe, ja vaikka hidastuminen on erilaista eri puolilla unionia, sillä on kuitenkin yhteinen malli, mikä on osoitus markkinoiden, jakelun ja rahoituspalveluiden heikkouksista;

16.   huomauttaa, että rakenteiden jäykkyys estää uuden teknologian tehokkaan käytön ja verkostojen hyödyntämisen jälkeen jääneillä teollisuudenaloilla; katsoo, että talouspolitiikan suuntaviivoihin olisi sisällytettävä tukitoimia, joilla luodaan suotuisa ympäristö yritysten rajatylittäville toimille ja nopeutetaan rahoitusalan sisämarkkinoiden syntymistä;

17.   toteaa, että innovaatiot on muutettava nopeammin uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi EU:ssa; kannattaa siksi komission vaatimusta tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin muodostaman "osaamiskolmion" kehittämisestä; odottaa investointien lisäämistä uusiin taitoihin, elinikäiseen oppimiseen ja nykyaikaisiin koulutusjärjestelmiin;

18.   kannattaa sellaisen talouden rakenneuudistuksen tukemista, jonka käynnistäjänä on innovointi hallintoprosesseissa ja -menettelyissä ja organisaatiorakenteissa; katsoo, että tämän alan uudet yritykset tarvitsevat paremmat mahdollisuudet saada pääomaa ja hyödyntää luovuutta ja että ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia pienille yrityksille ja nuoremmille sukupolville;

19.   toteaa, että kilpailupolitiikan pitäisi täydentää rakennepolitiikkaa, estää kartellien muodostaminen ja varmistaa, että markkinaehdoilla ei voida sulkea pois pieniä yrityksiä;

20.   toteaa, että EU:n kansalaiset yhdistävät usein globalisaation Euroopan tuotannon hiipumiseen ja työpaikkojen menetyksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan Euroopan kansalaisille paremmin globalisaation kaikista näkökohdista ja EU-tason toimenpiteiden tarpeesta, jotta globaalistuvan talouden haasteisiin kyetään vastaamaan;

21.   toistaa, että Lissabonin strategian tavoitteet voidaan saavuttaa täysipainoisesti ainoastaan tehostamalla pyrkimyksiä yhteisen energiapolitiikan käynnistämiseksi;

22.   tunnustaa, että pienillä, keskisuurilla ja suurilla yrityksillä on kaikilla osansa dynaamisessa ja integroidussa innovointistrategiassa ja että pienten yritysten ja yksittäisen henkilöiden mahdollisuus saada käyttöönsä varoja on keskeisellä sijalla tutkimuksen ja kehittämisen tason nostamisessa ja uusien teknologioiden kehittämisessä; katsoo, että on tuettava sekä aikaisen vaiheen rahoitusta että jatkuvaa rahoitusta riittävän pitkällä aikavälillä tuotteiden saamiseksi markkinoille;

23.   pitää myönteisenä ehdotettua järjestelyä, jossa komissio kuulee pk-yrityksiä ja niiden edustajia, sekä tämän jälkeistä unionin pienyrityksiä koskevan säädöksen laatimista; katsoo, että pienyrityksiä olisi kuultava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa ja että etusijan antaminen pienyrityksille on otettava täysin huomioon toimenpiteiden muotoilussa;

24.   puolustaa Euroopan keskuspankin riippumattomuutta rahapolitiikan johtamisessa ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden heilahtelujen vaikutuksiin reagoimisessa; korostaa, että euron arvon nousu on tulosta kasvavasta epätasapainosta kolmansissa maissa ja heikosta kysynnästä euroalueella; on huolissaan siitä, onko EU:n kasvu riittävää tasapainottamaan maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden ja valuuttakurssien vaihteluherkkyyttä;

25.   katsoo, että luonnonvarojen, perustuotteiden ja palveluiden kysynnän kasvu, mikä johtuu kehittyvien kansantalouksien kasvusta, voi aiheuttaa EU:n jäsenvaltioiden talouksille inflaatiopainetta, jota niiden osuus maailmanlaajuisen tarjonnan kasvusta on toistaiseksi tasoittanut; katsoo, että tämän ongelman torjumiseksi jäsenvaltioiden olisi valmisteltava inflaation vastaisia talouspolitiikan välineitä ja teknologian lisäämistä koskevia strategioita sekä laadittava puitteet mahdollisille makrotalouden mukautuksille ja parannetulle koordinoinnille;

Globaali hallintotapa

26.   myöntää, että ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintää ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa koskevaa politiikkaa kehitettäessä tarvitaan erittäin pikaisesti ylikansallisia toimia, ja katsoo, että ylikansallisia haasteita varten tarvitaan ylikansallisia instituutioita;

27.   katsoo, että globaalien sääntöjen ja standardien kehittäminen on tarpeen sääntelyn lähentymisen toteuttamiseksi; kannustaa komissiota osallistumaan aktiivisesti kaikkien kansainvälisten asianmukaisten elinten ja standardointilaitosten työhön ja lisäämään siten EU:n ja sen tärkeimpien kauppakumppaneiden sääntöjen ja käytänteiden vastaavuutta;

28.   kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että EU:n kahdenväliset kauppasopimukset ja EU:n monenväliset kauppasopimukset tehdään Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen määräyksiä noudattaen; kehottaa komissiota jatkamaan työtä Dohan ministerijulistuksen kunnianhimoisen tuloksen saavuttamiseksi;

29.   katsoo, että transatlanttiset markkinat saattaisivat olla asianmukainen keino varmistaa EU:n kaupan puolustamisen tehokkuus, kestävä kilpailukyky ja innovointi;

30.   kehottaa komissiota huolehtimaan markkinoille pääsyä koskeviin ehtoihin sovellettavan vastavuoroisuuden varmistamisesta; esittää toistamiseen pyyntönsä sopia EU:n ja Yhdysvaltojen välillä uudesta kumppanuudesta, jolla pyrittäisiin poistamaan kaikki jäljellä olevat kaupan esteet tai vähentämään niitä merkittävästi samalla kun Euroopan standardeja noudatetaan;

31.   katsoo, että yhä pidemmälle menevän kaupan vapauttamisen vuoksi on entistä välttämättömämpää, että EU säilyttää valmiutensa suojautua hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä; pitää sen vuoksi kaupan suojakeinoja Euroopan unionin strategian välttämättömänä osana;

Muuttoliike

32.   korostaa, että EU tarvitsee pikaisesti yhteisen raja- ja maahanmuuttopolitiikan, joka kattaa paitsi yhdistetyn rajavalvonnan myös yhtenäistetyt strategiat, kriteerit ja menettelyt taloussyistä tapahtuvalle muutolle samalla, kun maahan pääsevien henkilöiden määrästä päättäminen jätetään yksittäisille jäsenvaltioille; korostaa myös, että on panostettava entistä enemmän kokemusten vaihdon kautta tapahtuvaan sellaisten menettelytapojen etsimiseen, joiden avulla muuttoliike EU:hun saadaan toimimaan kaikkien osapuolten kannalta menestyksellisesti sekä sosiaalisesta että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna;

Institutionaaliset järjestelyt

33.   katsoo, että taloustilanteen vaikutus pitkän aikavälin kasvuun ei ole automaattista ja että markkinoihin reagoivien instituutioiden kehitys määrää sen, kykeneekö talous hyödyntämään rakenteellisia kasvumahdollisuuksia; kehottaa näin ollen komissiota esittämään aidosti ajantasaistetut yhdennetyt suuntaviivat vuosiksi 2008–2010;

34.   pahoittelee, että parlamentti, neuvosto ja komissio eivät ole vielä sopineet selvästä suunnitelmasta ja menettelysäännöistä tavalla, joka takaisi asianmukaisen yhteistyön ja näiden kolmen EU:n toimielimen täyden osallistumisen globalisoitumiseen liittyvien kysymysten asianmukaiseen jatkokäsittelyyn; kehottaa tässä yhteydessä neuvostoa ja komissiota esittämään ensi tilassa ehdotuksia näiden kolmen EU:n toimielimen välisestä yhteistyöstä ottaen huomioon Lissabonin strategian tulevan tarkistuksen;

Sidosryhmien osallistuminen

35.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään Lissabonin strategian puitteissa ja erityisesti kansallisia uudistusohjelmia koskevien prosessien yhteydessä vastuunottoa ja tehostamaan kansallisten parlamenttien sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista;

o
o   o

36.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0051.
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0048.
(3) EYVL C 316 E, 22.12.2006, s. 370.

Päivitetty viimeksi: 28. elokuuta 2008Oikeudellinen huomautus