Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 6. maaliskuuta 2009 Euroopan unionin puolesta antaman julkilausuman kansainvälisen rikostuomioistuimen päätöksestä, joka koskee Sudanin presidenttiin Omar Hassan al-Bashiriin kohdistuvaa pidätysmääräystä,

–   ottaa huomioon komission jäsenen Louis Michelin 5. maaliskuuta 2009 antaman lausuman humanitaaristen kansalaisjärjestöjen karkottamisesta Sudanista,

–   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Sudanin ja Darfurin tilanteesta ja erityisesti niissä ilmaistun jatkuvan tukensa kansainväliselle rikostuomioistuimelle,

–   ottaa huomioon kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja sen voimaantulon 1. heinäkuuta 2002,

–   ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 31. maaliskuuta 2005 antaman päätöslauselman S/Res/1593 (2005), jossa Darfurin tilanne vietiin kansainväliseen rikostuomioistuimeen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.   ottaa huomioon, että kansainvälisen rikostuomioistuimen esitutkintajaosto antoi 4. maaliskuuta 2009 Sudanin presidenttiin Omar Hassan al-Bashiriin kohdistuvan pidätysmääräyksen, joka liittyy epäilyihin rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista konfliktien repimällä Darfurin alueella, Sudanissa,

B.   toteaa, että vastauksena kansainvälisen rikostuomioistuimen päätökseen Sudanin hallitus päätti karkottaa Darfurista 13 johtavaa kansalaisjärjestöä,

C.   toteaa, että avustusjärjestöt toteuttavat Darfurissa maailman suurinta humanitaarista operaatiota; huomauttaa, että YK:n tietojen mukaan avun tarpeessa on jopa 4,7 miljoonaa ihmistä, joista 2,7 miljoonaa on maansisäisiä pakolaisia,

D.   ottaa huomioon, että avustusjärjestöjen karkottaminen saattaa lisätä kuolleisuutta ja sairastuvuutta terveydenhuoltopalvelujen keskeytymisen ja tartuntatautien, kuten ripulin ja hengitystieinfektioiden, leviämisen vuoksi; toteaa, että karkottaminen voi heikentää rokotussuojaa ja nostaa kuolleisuutta lasten keskuudessa, jos heillä ei ole mahdollisuutta ravitsemushoitopalveluihin,

E.   toteaa, että järjestöt on karkotettu aikana, jolloin niiden palveluja kaivataan kipeästi, etenkin kun Länsi-Darfurissa on parhaillaan aivokalvotulehdusepidemia; ottaa huomioon, että sairastuneilla on avustusjärjestöjen karkottamisen jälkeen erittäin heikot tai olemattomat mahdollisuudet saada lääkintähoitoa,

F.   ottaa huomioon, että jos kansalliset viranomaiset eivät selvästikään kykene suojelemaan väestöä, muut tahot ovat suojeluvastuuta koskevan YK:n periaatteen nojalla vastuussa suojelun takaamisesta,

G.   katsoo, että YK:n jäsenenä Sudanin hallitus on velvollinen tekemään yhteistyötä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa turvallisuusneuvoston 7 luvun mukaisten valtuuksiensa nojalla antaman päätöslauselman S/Rev/1593 (2005) perusteella,

H.   on tyrmistynyt siitä, että Sudanin hallitus on pidätysmääräyksen antamisesta lähtien toistuvasti kieltäytynyt yhteistyöstä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa ja yhä enemmän uhmannut tuomioistuinta ja kansainvälistä yhteisöä,

1.   tuomitsee jyrkästi 13 humanitaarisen avustusjärjestön karkottamisen Darfurista vastauksena kansainvälisen rikostuomioistuimen 4. maaliskuuta 2009 antamaan presidentti al-Bashiria koskevaan kansainväliseen pidätysmääräykseen;

2.   vaatii vapauttamaan viipymättä ja ehdoitta Lääkärit ilman rajoja -järjestön Belgian-jaoston humanitaariset työntekijät, jotka siepattiin 11. maaliskuuta 2009 toimitiloistaan Saraf-Umrassa, 200 kilometriä länteen Pohjois-Darfurin pääkaupungista El-Facherista;

3.   on erittäin huolestunut siitä, millaisia välittömiä vaikutuksia avustusjärjestöjen karkottamisella on elintärkeän humanitaarisen avun toimittamiseen sadoille tuhansille ihmisille;

4.   vaatii, että Sudanin hallitus kumoaa viipymättä päätöksensä 13 avustusjärjestön karkottamisesta ja antaa niiden jatkaa elintärkeää työtä haavoittuvassa asemassa olevien väestönosien eloonjäämisen varmistamiseksi Darfurissa; kehottaa neuvostoa ja komissiota tehostamaan toimiaan Afrikan unionin, Arabiliiton ja Kiinan osalta, jotta Sudanin hallitus saadaan vakuuttuneeksi asiasta;

5.   kehottaa Sudanin hallitusta toteuttamaan myönteisiä toimia sen varmistamiseksi, ettei Sudanissa toimivia ihmisoikeusaktivisteja vainota, jos he ilmaisevat puoltavansa kansainvälisen rikostuomioistuimen päätöstä, sekä pidättymään kaikenlaisesta ihmisoikeusaktivistien häirinnästä tai pelottelusta;

6.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, EU:n Sudanin erityisedustajalle, Sudanin hallitukselle, jäsenvaltioiden ja YK:n turvallisuusneuvoston jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Afrikan unionin toimielimille, Arabiliiton toimielimille ja kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjälle.