Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2856(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B7-0518/2010

Keskustelut :

PV 21/09/2010 - 14
CRE 21/09/2010 - 14

Äänestykset :

PV 22/09/2010 - 5.14

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0341

Hyväksytyt tekstit
PDF 75kDOC 42k
Keskiviikko 22. syyskuuta 2010 - Strasbourg Lopullinen painos
Taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskeva Euroopan unionin strategia vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla
P7_TA(2010)0341B7-0518, 0519, 0520, 0521 ja 0523/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. syyskuuta 2010 taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla

Euroopan parlamentti , joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen XVIII osaston III osan ja erityisesti sen 174 artiklan,

–  ottaa huomioon rakennerahastoja koskevat asetukset vuosiksi 2007–2013,

–  ottaa huomioon yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista 6. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/702/EY(1) ,

–  ottaa huomioon 2. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman rakenteellisesti epäsuotuisassa asemassa olevista alueista (saaret, vuoristoalueet, harvaan asutut alueet) osana koheesiopolitiikkaa ja sen institutionaalisia näkökohtia(2) ,

–  ottaa huomioon alueiden komitean 7. heinäkuuta 2005 antaman lausunnon(3) alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen tarkistamisesta,

–  ottaa huomioon saarista sekä luonnollisista ja taloudellisista rajoituksista aluepolitiikassa 15. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman(4) ,

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon Vihreä kirja alueellisesta koheesiosta Euroopassa – Alueellisen moninaisuuden kääntäminen vahvuudeksi (KOM(2008)0616),

–  ottaa huomioon EU:n alueiden tulevien haasteiden arviota koskevan komission valmisteluasiakirjan Regions 2020 – an assessment of Future Challenges for EU Regions (SEC(2008)2868),

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman alueellista koheesiota koskevasta vihreästä kirjasta ja koheesiopolitiikan tulevaa uudistusta koskevan keskustelun tilasta(5) ,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon Kuudes taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus (KOM(2009)0295),

–  ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon Koheesiopolitiikkaan liittyvä strategiaraportti 2010 vuosien 2007–2013 ohjelmien toteuttamisesta (KOM(2010)0110),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että alueellisen yhteenkuuluvuuden periaate vahvistettiin rakennerahastoasetuksissa 2007–2013 ja että se on eräs Lissabonin sopimuksessa asetetuista Euroopan unionin uusista ensisijaisista tavoitteista ja sen tarkoituksena on turvata unionin sopusointuinen kehitys vähentämällä alueellisia eroja ja poistamalla kehityksen esteitä, luonnonolosuhteista johtuvat ja maantieteelliset haittatekijät mukaan lukien,

B.  katsoo, että on tärkeää selvittää Lissabonin sopimuksen vaikutus aluepolitiikan perusteella erityistoimiin oikeutettujen alueiden asemaan,

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaan erityistä huomiota kiinnitetään alueisiin, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saari-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin,

D.  katsoo, että vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla on erityisiä haasteita, jotka liittyvät väestörakenteen muutokseen, huonoihin kulkuyhteyksiin, ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen, energiahuoltoon ja alueelliseen integraatioon,

1.  pitää myönteisenä alueellisen yhteenkuuluvuuden sisällyttämistä unionin uusiin tavoitteisiin ja uutta 174 artiklaa; katsoo, että 174 artiklan määräysten pohjalta olisi laadittava erityisiä kehittämisstrategioista ja määriteltävä konkreettisia toimia, joiden tarkoituksena on kompensoida haittoja ja hyödyntää näiden alueiden mahdollisuuksia;

2.  katsoo, että vuoristo- ja saarialueet sekä harvaan asutut alueet muodostavat yhtenäisiä alueryhmiä ja niillä on joitakin tärkeitä yhteisiä ominaisuuksia, jotka erottavat ne muista alueista; katsoo, että ne ansaitsevat erityisiä alueellisia kehittämisohjelmia, ja korostaa tässä yhteydessä myös unionin reuna-alueilla sijaitsevien pienten saarijäsenvaltioiden erityistilannetta;

3.  on sitä mieltä, että bruttokansantuotetta (BKT) on edelleen käytettävä pääasiallisena aluepoliittisen tuen kelpoisuuskriteerinä; kehottaa silti komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään määrittelemään tilastollisia indikaattoreita, jotka ovat entistä tarkempia ja aluekohtaisempia, jotta saadaan kattavampi kuva näiden epäsuotuisassa asemassa olevien alueiden kehitystasosta; korostaa, että BKT:n lisäksi jäsenvaltioissa voidaan jo käyttää muitakin indikaattoreita (kokonaisväestö, työttömyys- ja työllisyysluvut, koulutustaso, väestöntiheys) varojen jakamisessa eri alueiden välillä jäsenvaltioille kohdennettujen määrärahojen puitteissa siten, että otetaan huomioon kunkin alueen erityispiirteet;

4.  kehottaa ottamaan käyttöön erityisen yhtenäisen eurooppalaisen toimintakehyksen, joka on joustava, jotta vuoristo- ja saarialueita sekä harvaan asuttuja alueita voidaan käsitellä niiden yhteisten ominaisuuksien pohjalta mutta voidaan kuitenkin ottaa huomioon niiden erilaiset tilanteet ja noudattaa suhteellisuusperiaatetta; on sitä mieltä, että koheesiopolitiikassa olisi otettava huomioon saarialueiden tilanne paitsi aluepoliittisen toimin myös sellaisia muita EU:n politiikan aloja hyödyntäen, joilla on merkittävä alueellinen vaikutus näiden alueiden kehitykseen; katsoo, että vuoristo- ja saarialueita sekä harvaan asuttuja alueita koskeva eurooppalainen toimintakehys voi tuottaa lisäarvoa, joka on välttämätön, jotta voidaan kompensoida pysyvät haitat, joista nämä alueet kärsivät, ja muovata niiden kehitysmalli hyödyntämällä niiden omia mahdollisuuksia;

5.  kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia ottamaan keskeisen roolin vuoristo- ja saari- sekä harvaan asuttujen alueiden kehittämisstrategioissa, koska nämä alueet voidaan saattaa oikealle kestävän kehityksen tielle ainoastaan, jos asioita tarkastellaan aluekohtaisesti toissijaisuusperiaatetta noudattaen siten, että kaikki hallinnon tasot osallistuvat ja antavat panoksensa, ja samalla otetaan huomioon myös alueen muut merkittävät toiminta-alat; korostaa, että näillä alueilla on usein runsaasti luonnonvaroja ja että niillä on potentiaalia, joka voi myötävaikuttaa positiivisesti erityisesti energiapolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteiden saavuttamiseen Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

6.  korostaa, että näiden epäsuotuisassa asemassa olevien alueiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan sellaisten kullekin alueelle erityisesti laadittujen EU:n ohjelmien ja toimien avulla, joiden tarkoituksena on sopeuttaa näitä alueita rakenteellisesti ja parantaa niiden kilpailukykyä sekä auttaa niitä selviämään tärkeimmistä haasteistaan, minkä lisäksi neljän rakennerahaston, koheesiorahaston sekä Euroopan investointipankin tarjoamien ja muiden vastaavien rahoitusvälineiden koordinoinnin ja täytäntöönpanon on oltava tehokasta;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vuoristo- ja saari- sekä harvaan asutut alueet hyötyvät vastedeskin esimerkiksi uusien monivuotisten rahoitusnäkymien tai seuraavan ohjelmakauden yhteydessä määritellyistä erityisjärjestelyistä;

8.  pitää eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien (EAYY) muodostamista tärkeänä, koska niiden tarkoituksena on poistaa alueellisen yhteistyön esteitä; kannustaa vuoristo- ja saarialueita sekä harvaan asuttuja alueita hyödyntämään näitä yhtymiä sellaisten näiden alueiden välisten alueellisten yhteistyöhankkeiden hallinnoinnissa, joiden rahoitukseen EU osallistuu, koska näin saadaan aikaan lähentymistä näiden alueiden ja niitä ympäröivien talousalueiden välillä;

9.  kannustaa jäsenvaltioita käyttämään kaikin puolin hyväkseen Euroopan naapuruuspolitiikan välineitä vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla ja hyödyttämään näin voimavaroja yli rajojen;

10.  kehottaa luopumaan etäisyyskriteereistä (150 km), kun saaria luokitellaan reuna-alueiksi, jotka ovat oikeutettuja rajatylittävien yhteistyöohjelmien rahoitukseen koheesiopolitiikkaan kuuluvan Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteen tai Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä; katsoo, että jos jokin raja pitäisi määritellä, saarialueiden kannalta olisi asianmukaisempaa, jos rajatylittävän alueen ehtoa sovellettaisiin merikohtaisesti;

11.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille sekä talouselämän osapuolille ja työmarkkinaosapuolille.

(1) EUVL L 291, 21.10.2006, s. 11.
(2) EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 111.
(3) EUVL C 31, 7.2.2006, s. 25.
(4) EUVL C 301 E, 13.12.2007, s. 244.
(5) EUVL C 117 E, 6.5.2010, s. 65.

Päivitetty viimeksi: 7. helmikuuta 2012Oikeudellinen huomautus