Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2968(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0626/2010

Keskustelut :

OJ 23/11/2010 - 169

Äänestykset :

PV 25/11/2010 - 8.7

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0439

Hyväksytyt tekstit
PDF 92kDOC 52k
Torstai 25. marraskuuta 2010 - Strasbourg Lopullinen painos
10 vuotta YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevasta päätöslauselmasta 1325
P7_TA(2010)0439B7-0624, 0625, 0626, 0627 ja 0649/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2010 YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän päätöslauselman 1325 kymmenvuotispäivästä

Euroopan parlamentti , joka

–  ottaa huomioon naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1325 (2000) ja 1820 (2008) sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjumista aseellisissa konflikteissa koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1888 (2009), jossa korostetaan jokaisen valtion vastuuta siitä, että rankaisemattomuus lopetetaan ja että syytteitä nostetaan niitä vastaan, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, mukaan lukien naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen tai muu väkivalta,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 7. helmikuuta 2000 antaman päätöslauselman 54/134, jolla 25. marraskuuta julistettiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan kansainväliseksi teemapäiväksi,

–  ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvosta kehitysyhteistyössä laaditun EU:n neuvoston toimintasuunnitelman, jolla on määrä varmistaa, että sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan EU:n kumppanimaiden kanssa tekemässä työssä kaikilla tasoilla,

–  ottaa huomioon, että maaliskuussa 2010 nimitettiin YK:n pääsihteerin erityisedustaja, jonka tehtävänä on käsitellä aseellisissa konflikteissa esiintyvää seksuaalista väkivaltaa,

–  ottaa huomioon joulukuussa 2008 hyväksytyn neuvoston asiakirjan, joka koskee YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1325 ja 1820 toteuttamiseen EU:ssa sovellettavaa kattavaa lähestymistapaa, ja joulukuussa 2008 hyväksytyn operatiivisen asiakirjan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325, sellaisena kuin se on vahvistettuna YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1820, toteuttamisesta ETPP:n yhteydessä sekä syyskuussa 2006 hyväksytyn neuvoston asiakirjan ihmisoikeusnäkökohtien sisällyttämisestä ETPP:n toimiin,

–  ottaa huomioon EU:n suuntaviivat naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta sekä EU:n suuntaviivat lapsista aseellisten selkkauksien yhteydessä,

–  ottaa huomioon 7. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta EU:n ulkosuhteissa sekä rauhanrakentamisessa ja valtiorakenteiden kehittämisessä(1) ,

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman naisten asemasta aseellisissa selkkauksissa sekä heidän roolistaan maan konfliktinjälkeisessä jälleenrakentamisessa ja demokratiakehityksessä(2) ,

–  ottaa huomioon 16. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman naisista kansainvälisessä politiikassa(3) ,

–  ottaa huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan vuonna 2007 laatiman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksien ja oikeusjärjestyksen suojelun puutteesta Kongon demokraattisessa tasavallassa(4) ,

–  ottaa huomioon YK:n uuden tasa-arvoyksikön (UN Women),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että naisiin kohdistuva väkivalta konfliktialueilla on usein jatkoa sukupuoleen perustuvalle syrjinnälle, jota on ollut olemassa jo rauhan aikana; toteaa, että tänä vuonna naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan kansainvälistä teemapäivää vietetään samaan aikaan kuin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 kymmenvuotispäivää ja että kyseessä oli ensimmäinen päätöslauselma, jossa käsiteltiin aseellisten konfliktien suhteetonta ja erikoislaatuista vaikutusta naisiin, kytkettiin naisten konflikteista saamat kokemukset kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja katettiin osallistumisen, suojelun, ennaltaehkäisyn, avustuksen ja jälleenrakentamisen toisiinsa liittyvät aihealueet,

B.  ottaa huomioon 25. marraskuuta vietettävän, naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan kansainvälisen teemapäivän,

C.  toteaa, että turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1820, 1888 ja 1889 vahvistavat ja täydentävät päätöslauselmaa 1325 ja että näitä neljää päätöslauselmaa on pidettävä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevina turvallisuusneuvoston sitoumuksina,

D.  katsoo, että vastuu näiden sitoumusten täytäntöönpanosta kuuluu yhteisesti kaikille YK:n jäsenvaltioille, olivatpa ne konfliktimaita, avunantajamaita tai muita; toteaa, että joulukuussa 2008 hyväksyttiin EU:n suuntaviivat naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta sekä EU:n suuntaviivat lapsista aseellisten selkkauksien yhteydessä, ja pitää niitä vahvana poliittisena viestinä siitä, että nämä asiat ovat unionin painopisteitä,

E.  katsoo, että turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1820 ja 1325 täytäntöönpano olisi asetettava etusijalle EU:n ulkoisten rahoitusvälineiden käytössä, jotta voidaan tukea asianmukaisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka toimivat aseellisissa konflikteissa sekä konfliktimaissa ja -alueilla,

F.  katsoo, että Euroopan parlamentin olisi seurattava, miten EU:n ulkoisessa toiminnassa toteutetaan kattavaa lähestymistapaa ja sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusvallan lisäämisestä annettavaa toimintasuunnitelmaa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta ja lapsista annettuja suuntaviivoja,

G.  katsoo, että siviili- tai sotilasoperaatioiden sukupuolinäkökulma lisää huomattavasti operatiivista tehokkuutta ja että EU voisi tuottaa huomattavaa lisäarvoa puuttumalla aktiivisesti naisten tilanteeseen aseellisissa konflikteissa,

H.  katsoo, että EU:n olisi huolehdittava naisten mahdollisuudesta osallistua konfliktien ehkäisyyn, kriisinhallintaan, rauhanneuvotteluihin ja konfliktien jälkeisiin työvaiheisiin, kuten sodan jälkeisen jälleenrakennuksen suunnitteluun,

I.  toteaa, että raiskaukset ja seksuaalinen orjuus osana laajamittaista ja systemaattista toimintaa tunnustetaan Geneven yleissopimuksessa sotarikoksiksi ja rikoksiksi ihmisyyttä vastaan; toteaa, että raiskaukset tunnustetaan nyt myös joukkotuhonnaksi, jos niiden tarkoituksena on tuhota kohderyhmä osittain tai kokonaan; katsoo, että EU:n olisi tuettava toimia, joiden tarkoituksena on lopettaa naisiin ja lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyneiden rankaisemattomuus,

J.  toteaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen olisi merkittävästi edistettävä turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1325 ja 1820 täytäntöönpanoa sekä sisäisen rakenteen että ulkoisten toimien ja toimintalinjojen osalta,

K.  toteaa, että EU on hyväksynyt tärkeitä asiakirjoja turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1820 ja 1325 täytäntöönpanosta,

L.  ottaa huomioon, että vuosi 2010 on myös vuosituhannen kehitystavoitteiden kymmenvuotistarkistuksen vuosi,

M.  toteaa, että vain pieni osa EU:n jäsenvaltioista on laatinut kansallisen toimintasuunnitelman turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanoa varten; panee merkille, että Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat tehneet omat kansalliset toimintasuunnitelmansa,

1.  korostaa, että turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 kymmenvuotispäivän olisi annettava uutta pontta sen täytäntöönpanolle, jossa ei edistytä ilman korkeimpien tasojen poliittista johtajuutta ja ilman lisäresursseja; suosittelee painokkaasti, että tätä kysymystä käsitellään asianmukaisesti tarkasteltaessa parhaillaan uudelleen EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa ja laadittaessa kattavaa ja maakohtaista ihmisoikeusstrategiaa ja arvioitaessa EU:n suuntaviivat naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta sekä EU:n suuntaviivoja lapsista aseellisten selkkauksien yhteydessä;

2.  kehottaa osoittamaan erityisiä ja merkittäviä taloudellisia, henkilö- ja organisaatioresursseja naisten osallistumiseen ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla; edellyttää, että poliisi- ja sotilasoperaatioihin sekä oikeuslaitosta ja oikeusvaltion periaatteita koskeviin operaatioihin ja rauhanturvaoperaatioihin otetaan enemmän naisia; kehottaa EU:n jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti naisten osallistumista kahden- ja monenvälisiin suhteisiin, joita valtioilla on EU:n ulkopuolisiin maihin ja järjestöihin;

3.  kehottaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa Ashtonia viiden vuoden kuluttua tapahtuvassa väliarvioinnissa seuraamaan sitoumusten täytäntöönpanoa ja helpottamaan hyvien käytäntöjen vaihtoa;

4.  kannustaa pontevasti korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa vahvistamaan myös naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevää EU:n työryhmää ja toivoo, että se tekee vertaisarvioinnin turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 1325 ja 1820 koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta, tekee järjestelmällisen tasa-arvoanalyysin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioista sekä seuraa konfliktimaissa ja -alueilla toimivia EU:n edustustoja ja toimii niiden neuvonantajana;

5.  pitää Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista ainutlaatuisena tilaisuutena vahvistaa EU:n roolia turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1820 ja 1325 täytäntöönpanossa;

6.  kehottaa siksi korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa vahvistamaan ja lujittamaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja tekemään konkreettisia ja erittäin näkyviä sitoumuksia henkilöstön, määrärahojen ja organisaatiohierarkian suhteen; kehottaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa muodostamaan ulkosuhdehallintoon naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevän organisaatioyksikön asiasta vastaavaan yksikköön ja varmistamaan, että kussakin maantieteellisessä yksikössä ja EU:n edustustossa ainakin yksi kokopäivätoiminen virka kuuluu naisten, rauhan ja turvallisuuden alaan ja että kyseisillä henkilöillä on läheinen yhteys EU:n työryhmään;

7.  pitää myönteisinä julkisia tapahtumia, kuten avointen ovien päiviä, joita on järjestetty ainakin kolmessa YTPP-operaatiossa (EUPM, EULEX ja EUMM) turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 kymmenvuotispäivän juhlistamiseksi; pitää tässä yhteydessä myönteisenä siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (CPCC) panosta; muistuttaa, että YTPP-operaatiot ovat tärkeimpiä välineitä, joilla EU voi osoittaa sitoutuneensa turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1820 ja 1325 tavoitteisiin kriisimaissa ja -alueilla;

8.  kehottaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa ja EU:n jäsenvaltioita sisällyttämään YTPP:tä koskeviin neuvoston päätöksiin ja YTPP-operaatioiden valtuuksiin viittauksia turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin 1325 ja 1820 ja varmistamaan, että kaikissa YTPP-operaatioissa on vähintään yksi tasa-arvoneuvoja ja toimintasuunnitelma siitä, miten päätöslauselmien 1325 ja 1820 tavoitteet saavutetaan; kehottaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa, EU:n jäsenvaltioita ja edustustojen päälliköitä sisällyttämään kaikkiin operaatioihin paikallisten naisjärjestöjen kuulemisen ja niiden kanssa tehtävän yhteistyön;

9.  vaatii ottamaan YTPP:n yhteydessä käyttöön asianmukaisia julkisia kantelumenettelyjä, joilla helpotettaisiin erityisesti seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ilmoittamista; kehottaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa sisällyttämään puolen vuoden välein annettaviin YTPP-operaatioiden arviointeihin yksityiskohtaisen selvityksen naisista, rauhasta ja turvallisuudesta;

10.  muistuttaa Itä-Kongon kaivosalueella 30. heinäkuuta–4. elokuuta 2010 tehdystä joukkoraiskauksesta sekä siitä, että Itä-Kongossa raportoitiin viime vuonna vähintään 8 300 raiskauksesta ja että vuoden 2010 alkuneljänneksellä raportoitiin ainakin 1 244 naisen raiskauksesta, mikä tarkoittaa keskimäärin 14:ää raiskausta päivässä; kehottaa kumpaankin Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettavaan EU:n operaatioon – EUPOL RD Congo ja EUSEC RD Congo – osallistuvia ottamaan sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunnan ja naisten osallistumisen keskeiseksi painopisteeksi pyrittäessä Kongon turvallisuusalan uudistamiseen;

11.  korostaa, että on tärkeää, että EU nimittää YTPP-operaatioihin enemmän naispuolisia poliiseja ja sotilaita, ja että mallina voidaan käyttää Liberiaan lähetettyjen YK:n rauhanturvajoukkojen naispoliisikiintiötä;

12.  toteaa, että on tarpeen laatia siviili- ja sotilasoperaatioissa toimivalle EU:n henkilöstölle menettelysäännöt, joissa todetaan selvästi, että seksuaalinen hyväksikäyttö on rikollista käytöstä, jolle ei ole perusteluja;

13.  kehottaa panemaan täytäntöön turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1325 ja 1820 EU:n maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa ja suuntaamaan enemmän taloudellista tukea konfliktimaista lähtöisin olevien naisten osallistumiseen unionin prosesseihin; kehottaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa ja kehitysyhteistyöstä, laajentumisesta ja humanitaarisesta avusta vastaavia komission jäseniä ottamaan naiset, rauhan ja turvallisuuden kiinteäksi osaksi ulkoisten rahoitusvälineiden, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR), teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen (ECI), liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) ja erityisesti kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) ja vakautusvälineen, suunnittelua ja ohjelmointia;

14.  korostaa, että komission olisi helpotettava pienten kansalaisjärjestöjen tuensaantia demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä (EIDHR); palauttaa mieliin, että monille pienille naisjärjestöille hakemusten tekomenettely on ylipääsemätön byrokraattinen este;

15.  kehottaa kehitysyhteistyöstä vastaavaa komission jäsentä ensisijaisesti tukemaan naisjärjestöjen konfliktialueilla tekemää työtä; kehottaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa hyödyntämään vakautusvälineen pitkän aikavälin komponenttia ja myöntämään sen avulla tukea naisten osallistumiselle rauhaa, turvallisuutta ja sovinnontekoa koskeviin prosesseihin ja kohdentamaan määrärahoja naisia, rauhaa ja turvallisuutta varten kaikissa vakautusvälineen 3 artiklan mukaisesti rahoitettavissa lyhyen aikavälin toimissa;

16.  katsoo, että EU:n edustustojen olisi tiedotettava kansalaisyhteiskunnan järjestöille, kuten paikallisille naisjärjestöille, toiminnastaan konfliktialueilla ja kuultava kansalaisyhteiskunnan järjestöjä politiikkaa suunniteltaessa;

17.  pyytää lisäämään tuntuvasti naisten osallistumista kaikilla toiminta-aloilla, sovinnonteko, rauhanneuvottelut, rauhanrakentaminen, rauhaanpakottaminen, rauhanturvaaminen ja konfliktien ehkäisy mukaan luettuina;

18.  kehottaa lisäämään välittömästi naisten osallistumista myös välittäjinä ja neuvottelijoina kaikkiin aloitteisiin, joilla pyritään löytämään ratkaisu konflikteihin, sekä konfliktinratkaisutoimien toteuttamiseen;

19.  kehottaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa järjestämään vuosittaisen teemaviikon, jonka aikana naisjohtajia kuullaan ja joka voisi täydentää YK:n naisia ja rauhaa koskevaa maailmanlaajuista avointen ovien päivää ja jonka jälkeen EU:n edustustot voisivat antaa kertomuksia ja harjoittaa seurantaa;

20.  korostaa, että tarvitaan kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa olisi annettava yksityiskohtaista tietoa kansallisen strategian aikataulusta, asetettava realistisia tavoitteita, kehitettävä valvontamekanismeja ja edistettävä naisten osallistumista seuranta-, arviointi- ja valvontamekanismeihin;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, seksuaalista väkivaltaa aseellisten konfliktien yhteydessä käsittelevälle YK:n erityisedustajalle ja YK:n uuden tasa-arvoyksikön (UN Women) vastanimetylle johtajalle.

(1) EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 32.
(2) EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 287.
(3) EUVL C 314 E, 21.12.2006, s. 347.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0350.

Päivitetty viimeksi: 2. maaliskuuta 2012Oikeudellinen huomautus