Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta – 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi” (KOM(2010)0608),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta(1),

–  ottaa huomioon professori Mario Montin 9. toukokuuta 2010 julkistaman raportin uudesta sisämarkkinastrategiasta,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (KOM(2010)2020),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke – Innovaatiounioni” (KOM(2010)0546),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon järkevästä sääntelystä Euroopan unionissa (KOM(2010)0543),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta (KOM(2010)0245),

–  ottaa huomioon pk-yritysten julkisten hankintojen markkinoille pääsyä EU:ssa koskevan kertomuksen (Evaluation of SMEs' access to public procurement markets in the EU)(2),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisestä rajatylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa (KOM(2009)0557),

–  ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2009 annetun komission suosituksen sisämarkkinoiden toiminnan parannustoimista(3),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista (KOM(2008)0400),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Pienet ensin” – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”)' (KOM(2008)0394),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat” (KOM(2007)0724) ja siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan ”The single market: review of achievements” (SEC(2007)1521),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu: 2000-luvun Euroopan uusi sosiaalinen visio” (KOM(2007)0726),

–  ottaa huomioon komission antaman selittävän tiedonannon julkisia hankintoja ja käyttöoikeutta koskevan yhteisön oikeuden soveltamisesta julkisen ja yksityisen sektorin rakenteellisiin kumppanuuksiin (C(2007)6661),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Aika kiristää tahtia: Uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus” (KOM(2006)0030),

–  ottaa huomioon neuvoston 10. joulukuuta 2010 antamat päätelmät sisämarkkinoiden toimenpidepaketista,

–  ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden täydentämisestä sähköistä kaupankäyntiä ajatellen(4),

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman julkisia hankintoja koskevasta viimeaikaisesta kehityksestä(5),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden tulostaulusta(6),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman ”Esikaupalliset hankinnat: innovoinnin edistäminen kestävien ja korkealaatuisten julkisten palvelujen varmistamiseksi Euroopassa”(7),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman ”Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen”(8),

–  ottaa huomioon komission vihreän kirjan EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta (KOM(2011)0015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0071/2011),

A.  ottaa huomioon, että vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun perustuvat sisämarkkinat ovat EU:n talousuudistuksen ratkaisevan tärkeä tavoite ja merkitsevät keskeistä kilpailuetua Euroopan unionille globaalissa taloudessa,

B.  ottaa huomioon, että yksi sisämarkkinoiden suurimmista eduista on ollut liikkuvuuden esteiden poistaminen ja institutionaalisten määräysten yhdenmukaistaminen sekä kulttuurisen yhteisymmärryksen, yhdentymisen, talouskasvun ja eurooppalaisen yhteisvastuun edistäminen,

C.  katsoo, että on lisättävä luottamusta sisämarkkinoihin kaikilla tasoilla ja poistettava yritysten liiketoiminnan aloittamista tällä hetkellä haittaavia esteitä; katsoo, että raskas hallinnollinen taakka vähentää uusien yrittäjien halukkuutta liiketoimintaan,

D.  pitää tärkeänä, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ei muodostu yksittäisistä erillisistä toimenpiteistä ja että kaikkien ehdotusten on yhdessä myötävaikutettava yhtenäisen tavoitteen saavuttamiseen,

E.  katsoo, että markkinoiden pirstoutuneisuus vaikuttaa kaikkiin yrityksiin, mutta pk-yritykset ovat erityisen alttiita siitä aiheutuville ongelmille,

F.  katsoo, että sisämarkkinoiden usein mielletään toistaiseksi hyödyttäneen etupäässä suuryrityksiä siitä huolimatta, että pk-yritykset ovat EU:n kasvun moottori,

G.  katsoo, että innovoinnin puute EU:ssa on vaikuttanut keskeisenä tekijänä viime vuosien vähäiseen kasvuun; katsoo, että ympäristöystävällisen teknologian innovaatiot tarjoavat mahdollisuuden sovittaa yhteen pitkän aikavälin kasvu ja ympäristönsuojelu,

H.  katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi sisämarkkinoiden on tarjottava edellytykset älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle kasvulle; katsoo, että sisämarkkinoiden tulisi tukea paremmin EU:n yritysten innovointia ja tutkimusta,

I.  toteaa, että kilpailupolitiikka on keskeinen väline, jolla varmistetaan, että EU:lla on dynaamiset, tehokkaat ja innovatiiviset sisämarkkinat sekä maailmanlaajuinen kilpailukyky,

J.  katsoo, että riskipääoma on tärkeä uusien innovatiivisten yritysten rahoituksen lähde; ottaa huomioon, että riskipääomarahastot, jotka haluavat investoida EU:n eri jäsenvaltioihin, kohtaavat toiminnassaan esteitä,

K.  katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen ja sen laaja-alaisempi käyttö unionin yrityksissä on ratkaisevan tärkeää tulevan kasvun kannalta,

L.  ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti ja sähköiset palvelut, sähköinen hallinto ja sähköiset terveydenhuoltopalvelut mukaan luettuina, eivät edelleenkään ole kehittyneet riittävästi EU:n tasolla,

M.  katsoo, että postialan ja postijärjestelmien ja -palvelujen yhteentoimivuuden ja yhteistyön edistämisellä voi olla huomattava vaikutus rajatylittävän sähköisen kaupankäynnin kehitykseen,

N.  katsoo, että sääntelystä johtuvat esteet hankaloittavat tekijänoikeuksien tehokasta lisensointia, mikä johtaa audiovisuaalialan tuotteiden markkinoiden pahaan pirstoutumiseen, joka on EU:n liiketoiminnalle haitallista; katsoo, että sekä yritykset että kuluttajat hyötyisivät, jos luotaisiin audiovisuaalialan tuotteiden ja palvelujen todelliset sisämarkkinat, joilla Internetin käyttäjien perusoikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti,

O.  katsoo, että väärentäminen ja piratismi vähentävät yritysten luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin ja lisäävät teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien säännösten hajanaisuutta, mikä tukahduttaa innovointia sisämarkkinoilla,

P.  katsoo, että verosäännösten erot saattavat aiheuttaa huomattavia esteitä rajatylittävälle liiketoiminnalle; katsoo, että kansallisen veropolitiikan koordinointi, jota Mario Monti raportissaan ehdotti, toisi huomattavaa lisäarvoa yrityksille ja kansalaisille,

Q.  ottaa huomioon, että julkisilla hankinnoilla on tärkeä asema talouskasvun vauhdittamisessa ja että niiden osuus on noin 17 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta; ottaa huomioon, että rajatylittävien hankintojen osuus koko julkisten hankintojen markkinoista on vähäinen, vaikka ne tarjoaisivat mahdollisuuksia EU:n yrityksille; katsoo, että pk-yritysten mahdollisuudet päästä julkisten hankintojen markkinoille ovat edelleen rajalliset,

R.  katsoo, että palvelut muodostavat ensiarvoisen tärkeän alan talouskasvun ja työllisyyden kannalta, mutta että palvelujen sisämarkkinat ovat yhä kehittymättömät, mikä johtuu erityisesti palveludirektiiviin liittyvistä puutteista ja jäsenvaltioiden kohtaamista vaikeuksista sen täytäntöönpanossa,

Johdanto

1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista; katsoo, että tiedonannon kolme lukua ovat yhtä tärkeitä ja liittyvät toisiinsa ja että niitä pitäisi lähestyä johdonmukaisesti erottamatta käsiteltävänä olevia eri kysymyksiä toisistaan;

2.  korostaa erityisesti, että komissio sitoutuu tässä tiedonannossa edistämään uusia tapoja lähestyä kestävää kehitystä;

3.  kehottaa komissiota toteuttamaan tilintarkastuksen, joka koskee EU:n talousarvion ensisijaisia tavoitteita seuraavan rahoituskehyksen aikana, ja asettamaan etusijalle eurooppalaista lisäarvoa tuovat hankkeet, jotka kykenevät tehostamaan EU:n kilpailukykyä ja yhdentymistä tutkimuksen, osaamisen ja innovoinnin aloilla;

4.  korostaa erityisesti talous- ja rahoituskriisin vuoksi sisämarkkinoiden merkitystä EU:n yritysten kilpailukyvylle sekä Euroopan talouksien kasvulle ja vakaudelle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan riittävät resurssit sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille tiedonannossa noudatetun kokonaisvaltaisen toimintamallin; korostaa Montin raporttiin sisältyvien eri toimenpiteiden täydentävää luonnetta, ja toteaa, että toimenpiteiden johdonmukaisuus ei tule täysin esiin sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa;

5.  kehottaa siksi komissiota laatimaan kunnianhimoisen toimenpidepaketin, jota tukee selvä ja johdonmukainen strategia sisämarkkinoiden kilpailukyvyn edistämiseksi; kehottaa komissiota palauttamaan mieleen Mario Montin raportin, jonka keskeisenä ajatuksena on toisaalta vapauttamisen ja kilpailun ja toisaalta verotuksellisen ja sosiaalisen lähentymisen edistäminen;

6.  korostaa, että Euroopan unionin taloushallintoa on parannettava siten, että yrityksille luodaan taloudelliset edellytykset, joiden avulla ne voivat hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista, mikä puolestaan mahdollistaa niiden kasvun ja kilpailukyvyn lisääntymisen, ja kehottaa mainitsemaan tämän kytköksen nimenomaisesti sisämarkkinoiden toimenpidepaketin yhteydessä; kehottaa komissiota kiinnittämään erityishuomiota siihen, millainen vaikutus EU:n jäsenvaltioiden kasvavilla taloudellisilla eroilla on yhtenäismarkkinoiden sisäiseen yhteenkuuluvuuteen;

7.  painottaa, että on hyväksyttävä kunnianhimoinen EU:n teollisuuspolitiikka, jossa tavoitteena on vahvistaa reaalitaloutta ja onnistua siirtymään älykkäämpään ja kestävämpään talouteen;

8.  korostaa, että Eurooppa-strategian ulkoinen ulottuvuus, joka sisältää myös kansainvälisen kaupan, saa lisämerkitystä markkinoiden yhdentymisen vuoksi ja että siksi asianmukainen ulkoinen strategia voi aidosti hyödyttää kestävää kasvua, työllisyyttä ja yritysten vahvoja sisämarkkinoita Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti; korostaa, että EU:n kauppapolitiikka on muutettava todelliseksi kestävän kehityksen ja uusien ja parempien työpaikkojen luomisen välineeksi; pyytää komissiota muotoilemaan kauppapolitiikan, joka on johdonmukainen työpaikkoja luovan vahvan teollisuuspolitiikan kanssa;

9.  katsoo, että sisämarkkinoita ja aluekehitystä koskevat Euroopan unionin politiikat täydentävät toisiaan, ja korostaa, että sisämarkkinoiden edistyminen ja unionin alueiden lisäkehittyminen ovat toisistaan riippuvaisia ja johtavat yhteenkuuluvuuden ja kilpailukyvyn leimaamaan Eurooppaan; suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin sisämarkkinoiden syventämiseksi; painottaa, että tosiasiallinen mahdollisuus päästä sisämarkkinoille kaikilla EU:n alueilla on henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ja siten elinvoimaisten ja dynaamisten sisämarkkinoiden edellytys; korostaa tässä yhteydessä unionin aluepolitiikan keskeistä roolia infrastruktuurin kehittämisessä sekä taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti yhdenmukaisessa ja tasapainoisessa alueiden kehittämisessä;

Yleisarviointi
Innovatiiviset sisämarkkinat

10.  kehottaa komissiota hyväksymään yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa johdonmukaisen ja tasapainoisen strategian, jolla edistetään innovointia ja tuetaan innovatiivisia yrityksiä, mikä on paras tapa palkita luovuutta, ja suojellaan perusoikeuksia, kuten oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietosuojaa;

11.  tukee voimakkaasti pk-yrityksille suotuisan, EU:n laajuisen patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luomista, jotta sisämarkkinoista tulisi johtava innovointiympäristö ja jotta EU:n kilpailukykyä voidaan parantaa; painottaa, että patenttien kääntäminen monille kielille on kustannustaakka, joka jarruttaisi innovointia sisämarkkinoilla, ja että kielinäkökohdista olisi päästävä sopuun mahdollisimman pian;

12.  kannattaa EU:n joukkovelkakirjalainojen käyttöönottoa hankkeita varten, jotta tuettaisiin pitkän aikavälin innovointia ja työpaikkojen luomista sisämarkkinoilla ja rahoitettaisiin suurten rajatylittävien infrastruktuurihankkeiden täytäntöönpano erityisesti energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla ja siten edistettäisiin talouksien ekologista muutosta; korostaa, että tarvitaan asianmukaiset riskinhallintarakenteet ja että kaikki vastuut on ilmoitettava täysimääräisesti;

13.  korostaa täysin toimintakykyisten energian sisämarkkinoiden merkitystä entistä suuremman omavaraisuuden saavuttamiselle energiatoimitusten osalta; katsoo, että alueelliset klusterit edistäisivät tätä omavaraisuutta samoin kuin energian toimitusreittien ja lähteiden monipuolistaminen; korostaa, että itäisen Euroopan infrastruktuuri olisi parannettava vastaamaan unionin läntisten jäsenvaltioiden infrastruktuuria; painottaa, että energian sisämarkkinoiden olisi edistettävä energianhintojen säilymistä kohtuullisina niin kuluttajien kuin yritysten näkökulmasta; katsoo, että EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uutta toimintamallia, jossa sovelletaan hiilidioksidipäästöjen ja energiasisällön perusteella määräytyviä tarkoituksenmukaisia valmisteverojen vähimmäiskantoja; korostaa, että uudet energiatehokkuussuunnitelmat ja -toimet ovat tarpeellisia energiasäästöjen lisäämiseksi merkittävästi; korostaa, että älykkäitä verkkoja ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä on edistettävä ja että paikallis- ja alueviranomaisia on kannustettava hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa energiatehokkuussuunnitelmissaan; pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti erityisesti energiamerkintää, ekologista suunnittelua, liikennettä, rakennuksia ja infrastruktuureja koskevien direktiivien täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa yhteinen eurooppalainen lähestymistapa ja sen soveltaminen;

14.  tukee tuotteiden ympäristöjalanjälkeä koskevaa aloitetta ja kehottaa komissiota pikaisesti ehdottamaan todellisen yhteisen arviointi- ja merkintäjärjestelmän perustamista;

15.  kehottaa komissiota tukemaan rajatylittäviä investointeja ja erityisesti laatimaan kehyksen, jonka avulla voidaan helpottaa riskipääomarahastojen tehokkaita investointeja sisämarkkinoilla, suojella sijoittajia ja kannustaa riskipääomarahastoja sijoittamaan kestäviin hankkeisiin, jotta EU 2020 -strategiassa määritetyt kunnianhimoiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa; kehottaa komissiota ottamaan selvää mahdollisuuksista perustaa eurooppalainen riskipääomarahasto, joka pystyy investoimaan varhaisessa vaiheessa oleviin ”proof of concept” -hankkeisiin ja liiketoiminnan kehittämiseen ennen kaupallista investoimista; pyytää komissiota tekemään vuosittain arvioinnin julkisten ja yksityisten investointien tarpeesta ja siitä, miten sen ehdotuksissa vastataan, tai pitäisi vastata, näihin tarpeisiin;

16.  tunnustaa julkisten hankintojen ja etenkin esikaupallisten hankintojen merkityksen ja tehtävän innovoinnin lisäämisessä sisämarkkinoilla; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään esikaupallisia hankintoja ratkaisevan alkusysäyksen antamiseksi uusille innovatiivisten ja ympäristöystävällisten teknologioiden markkinoille siten, että samalla parannetaan julkisten palvelujen laatua ja tehokkuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan paremmin viranomaisille olemassa olevista mahdollisuuksista esikaupallisiin hankintoihin; kehottaa komissiota tutkimaan, miten rajatylittäviä yhteisiä hankintoja voidaan helpottaa;

17.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan innovointiresurssien yhdistämiseksi luomalla innovointikeskittymiä ja kannustamalla pk-yrityksiä osallistumaan EU:n tutkimusohjelmiin; painottaa, että tietoa tieteellisistä tutkimustuloksista ja innovaatioista on levitettävä ja hyödynnettävä yli rajojen;

Digitaaliset sisämarkkinat

18.  ilmaisee tyytyväisyytensä komission ehdotukseen tarkistaa sähköisiä allekirjoituksia koskevaa direktiiviä, jotta turvallisten sähköistä todentamista koskevien järjestelmien rajatylittävälle tunnustamiselle ja yhteentoimivuudelle voidaan luoda oikeudelliset puitteet; painottaa, että sähköinen tunnistaminen ja varmentaminen olisi otettava käyttöön koko EU:ssa, ja pyytää komissiota paneutumaan tältä osin erityisesti palvelujen vastaanottajiin kohdistuviin syrjintäongelmiin, jotka johtuvat heidän kansalaisuudestaan tai asuinpaikastaan;

19.  katsoo, että liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa pitäisi esittää ennen kaikkea ehdotuksia kestävien liikennemuotojen edistämiseksi, intermodaalisuus mukaan luettuna; korostaa ehdotetun e-mobility-paketin merkitystä; toteaa, että kyseisen paketin avulla tähdätään uusien teknologioiden käyttöön tehokkaan ja kestävän liikennejärjestelmän tukemiseksi erityisesti yhdennettyä lippujärjestelmää käyttämällä; kehottaa jäsenvaltioita panemaan pikaisesti täytäntöön älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan direktiivin;

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin yritysten ja kansalaisten sähköistä kaupankäyntiä kohtaan tunteman luottamuksen lisäämiseksi etenkin takaamalla korkeatasoisen kuluttajansuojan tällä alalla; painottaa, että tähän tavoitteeseen voidaan päästä, kun kuluttajien oikeuksia koskeva direktiivi sekä kaikkien eurooppalaisesta sopimusoikeudesta laaditussa vihreässä kirjassa esitettyjen toimintavaihtoehtojen vaikutukset on arvioitu perusteellisesti; tuo esiin, että verkossa toimivien yritysten rajatylittävän verkko-osoitteiden rekisteröimisen yksinkertaistaminen sekä verkkomaksujärjestelmien turvallisuuden parantaminen ja rajatylittävän velanperinnän helpottaminen edistäisivät sähköistä kaupankäyntiä EU:ssa;

21.  korostaa, että on ehdottoman tärkeää mukauttaa EU:n tieto- ja viestintätekniikan standardointipolitiikka markkinoiden ja toimintapolitiikkojen kehitykseen, jotta yhteentoimivuutta edellyttävät unionin toimintapoliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa;

22.  korostaa tarvetta poistaa rajatylittävän sähköisen kaupankäynnin nykyiset esteet EU:ssa; korostaa, että tarvitaan aktiivista politiikkaa, jonka avulla kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä täysimittaisesti tästä käytössään olevasta välineestä, jolla he voivat hankkia laadukkaita tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan; katsoo, että tämä on nykyisessä talouskriisissä keskeinen seikka ja auttaisi huomattavasti sisämarkkinoiden toteuttamisessa, sillä se on keino, jolla voidaan taistella eriarvoisuuden lisääntymistä vastaan ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia, syrjäisillä alueilla asuvia tai liikuntarajoitteisia kuluttajia, pienituloisia ryhmiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joita erityisesti kiinnostaa päästä mukaan sähköiseen kaupankäyntiin;

23.  painottaa, että unionin alueet voivat merkittävällä panoksellaan auttaa komissiota sen pyrkimyksissä luoda verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinat; korostaa tässä yhteydessä, että unionin alueiden saatavilla olevia varoja olisi käytettävä paikkaamaan sähköisen kaupankäynnin ja sähköisten palvelujen kehittymättömyyttä alueilla, joiden kasvua voitaisiin tällä tavoin tuloksekkaasti edistää;

24.  katsoo, että pk-yrityksille pitäisi antaa oikeus hyödyntää sähköistä kaupankäyntiä kattavasti Euroopassa; pitää valitettavana, että komissio ei aio esittää sähköisiin maksutapahtumiin liittyvän eurooppalaisen online-riitojenratkaisujärjestelmän perustamista koskevaa ehdotusta ennen vuotta 2012, eli kaksitoista vuotta sen jälkeen kun parlamentti tätä pyysi syyskuussa vuonna 2000(9);

25.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön kolmannen postipalveludirektiivin (2008/6/EY); painottaa, että korkealaatuisten postipalvelujen yleinen saatavuus on taattava, sosiaalista polkumyyntiä on vältettävä ja postijärjestelmien ja -palvelujen yhteentoimivuutta ja yhteistyötä on edistettävä niin, että helpotetaan verkossa tehtävien hankintojen tehokasta jakelua ja seurantaa, mikä lisää kansalaisten luottamusta heidän muista unionin jäsenvaltioista tekemiinsä rajatylittäviin hankintoihin;

26.  korostaa, että on tarpeen luoda audiovisuaalihyödykkeiden verkkokaupan sisämarkkinat siten, että edistetään avoimia tieto- ja viestintätekniikka-alan standardeja, sekä tukea innovointia ja luovuutta tehokkaan tekijänoikeuksien hallintajärjestelmän avulla ja muun muassa kehittämällä yleiseurooppalainen lupajärjestelmä, jotta kansalaisille voidaan taata laajemmat ja tasapuolisemmat mahdollisuudet hyödyntää kulttuuriesineitä ja -palveluja ja varmistetaan, että oikeudenhaltijat saavat riittävät korvaukset luovasta työstään, sekä kunnioitetaan Internetin käyttäjien perusoikeuksia; korostaa, että on välttämätöntä lähentää verkkotoiminnassa sovellettavaa, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja muuta voimassa olevaa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä toisiinsa etenkin tavaramerkkien osalta, jotta kuluttajien ja yritysten luottamus sähköiseen kaupankäyntiin lisääntyisi;

27.  huomauttaa, että luovan työn tekijöiden oikeuksien suojelemiseksi verkkopiratismin torjuntaa on tehostettava kunnioittaen kuitenkin samalla kuluttajien perusoikeuksia; huomauttaa, että elimille ja kansalaisille on tiedotettava asianmukaisesti väärentämisen ja piratismin seurauksista; pitää myönteisenä komission julistamaa aloitetta tuotemerkki- ja tuotepiratismin torjumiseksi, ja erityisesti esitystä vuonna 2011 käsiteltäviksi lainsäädäntöehdotuksiksi, joiden avulla sääntelyjärjestelmä mukautettaisiin internetin synnyttämiin uusiin haasteisiin ja tulliviranomaisten tällä alalla toteuttamia toimenpiteitä vahvistettaisiin; huomauttaa, että tässä yhteydessä voitaisiin saavuttaa myös synergiaa eurooppalaisen markkinavalvonnan vahvistamisesta annettavan toimintasuunnitelman kanssa;

28.  painottaa myös, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja täytäntöönpanoa olisi kehitettävä osana laajempaa toimintalinjaa, jossa otetaan huomioon kuluttajien ja kansalaisten oikeudet ja tarpeet mutta joka ei ole ristiriidassa muiden EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen kanssa, mukaan luettuna tietoyhteiskunnan, koulutuksen, terveydenhuollon, kolmansissa maissa tehtävän kehitysyhteistyön sekä biologisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen kansainvälisesti;

Yritysten kannalta suotuisat sisämarkkinat

29.  korostaa, että rahoitusvalvontapaketti on pantava tehokkaasti täytäntöön ja saatettava loppuun, jotta voidaan saavuttaa kestävät sisämarkkinat; kehottaa komissiota tekemään arvion, jonka avulla varmistetaan, että tällaiseen täytäntöönpanoon ryhdytään kaikkialla EU:ssa, ja julkaisemaan vastaavuustaulukon vuosittain; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi parhaiden käytänteiden soveltamista olisi edistettävä kansallisissa ja EU:n valvontayksiköissä;

30.  kehottaa komissiota parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia päästä pääomamarkkinoille järkeistämällä tiedotusta EU:n eri rahoitusmahdollisuuksista, kuten kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston tarjoamista mahdollisuuksista, ja helpottamalla ja nopeuttamalla rahoitusmenettelyjä ja vähentämällä byrokratiaa; kehottaa siksi omaksumaan aiempaa huomattavasti kokonaisvaltaisemman lähestymistavan rahoituksen myöntämiseen ja etenkin tukemaan kestävämpään talouteen siirtymistä;

31.  katsoo, että Euroopan pankkialan markkinoiden monimuotoinen rakenne täyttää parhaiten pk-yritysten erilaiset rahoitustarpeet ja että oikeudellisten mallien ja yritysten tavoitteiden monipuolisuus helpottaa rahoituksen saantia;

32.  korostaa pk- ja mikroyritysten taloudellista merkitystä Euroopan taloudelle; pitää siksi kiinni tarpeesta varmistaa, että eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa edistetty ”pienet ensin” -periaate pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että sillä tuetaan toimia, joilla komissio pyrkii poistamaan pk-yritysten tarpeetonta hallinnollista taakkaa; ehdottaa, että erityistä kasvupotentiaalia, korkeita palkkoja ja hyvät työolot tarjoavia pk-yrityksiä olisi tuettava, ja vaatii eriyttämistä pk-yrityksiä koskevan hankkeen (Small Business Act) yhteydessä, jotta se yhdenmukaistetaan Eurooppa 2020 -tavoitteiden kanssa;

33.  muistuttaa paikallisten yritysten merkityksestä sosiaalisten siteiden, työllisyyden ja dynamiikan ylläpitämisessä epäsuotuisilla alueilla, erityisesti vaikeuksissa olevilla kaupunkialueilla ja harvaan asutuilla alueilla; edellyttää, että paikallisten yritysten on saatava asianmukaisesti tukea unionin aluepolitiikassa;

34.  korostaa tarvetta vahvistaa pk-yritysten valmiuksia hankesuunnittelussa ja ehdotusten laatimisessa tarjoamalla muun muassa teknistä apua ja asiaankuuluvia koulutusohjelmia;

35.  kehottaa hyväksymään yksityisen eurooppayhtiön säännöt pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen ja rajatylittävän toiminnan helpottamiseksi sisämarkkinoilla;

36.  katsoo, että pääomasijoittajia saadaan paremmin kannustettua rahoittamaan käynnistysvaiheessa olevia pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, mikäli niille tarjotaan tehokkaampia irtaantumistapoja kansallisilla tai yleiseurooppalaisilla kasvuosakkeiden markkinoilla, jotka eivät tällä hetkellä toimi asiaankuuluvalla tavalla;

37.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita panemaan ns. tavarapaketin täysimääräisesti täytäntöön;

38.  huomauttaa toisiinsa yhteydessä olevien yritysrekisterien merkityksestä ja kehottaa komissiota kehittämään selkeät lainsäädännölliset puitteet, joiden avulla varmistetaan, että kyseisten yritysrekisterien tiedot ovat täydellisiä ja oikeita;

39.  tunnustaa vähittäiskauppa-alan tärkeän panoksen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen; kehottaa komissiota sisällyttämään sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin ehdotuksen eurooppalaiseksi vähittäiskauppa-alan toimintasuunnitelmaksi, jossa määritellään vähittäiskauppiaiden ja toimittajien sisämarkkinoilla kohtaamat lukuisat haasteet ja puututaan niihin; katsoo, että kyseisen toimintasuunnitelman pitäisi perustua parlamentissa valmisteilla olevan, ”vähittäismarkkinoiden tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämistä” koskevan työn päätelmiin;

40.  korostaa, että on tärkeää poistaa rajatylittävää toimintaa haittaavia tarpeettomia veroesteitä sekä hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä; katsoo, että tarvitaan selkeämpi alv-kehys ja yritysten raportointivelvollisuudet, jotta kannustetaan kestäviä tuotanto- ja kulutusmalleja, vähennetään mukautuskustannuksia, torjutaan arvonlisäveropetoksia ja parannetaan EU:n yritysten kilpailukykyä;

41.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen julkaista yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmiä käsittelevä vihreä kirja ja käynnistää julkinen kuulemismenettely tiedoista, jotka koskevat yritysten tekemien investointien sosiaalisia näkökohtia sekä ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökohtia; kehottaa komissiota esittämään yksityisiä investointeja koskevia konkreettisia ehdotuksia, jotta voidaan luoda tehokkaita kannustimia pitkäaikaisille, kestäville ja eettisille investoinneille, koordinoida yritysten veropolitiikka tehokkaammin ja kannustaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti;

42.  suhtautuu myönteisesti energiaverotusdirektiivin tarkistamiseen, jossa pyritään ottamaan paremmin huomioon ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet edellyttäen, ettei heikossa asemassa oleville kuluttajille aiheudu kohtuuttomia verokustannuksia;

43.  suhtautuu erittäin myönteisesti komission aloitteeseen direktiivistä, joka koskee yhteisen konsolidoidun yritysveropohjan käyttöönottamista, ja korostaa, että yhteinen konsolidoitu yritysveropohja saattaisi vähentää veropetoksia ja veronkiertoa ja lisätä yritysverokantojen avoimuutta ja vertailtavuutta, mikä poistaisi rajatylittävää toimintaa haittaavia esteitä;

44.  kehottaa komissiota tehostamaan julkisia hankintamenettelyjä ja vähentämään niihin liittyvää byrokratiaa ja siten kannustamaan EU:n yrityksiä osallistumaan rajatylittäviin julkisiin hankintoihin; korostaa, että etenkin paikallis- ja alueviranomaisia koskevia menettelyjä on vielä yksinkertaistettava, jotta pk-yrityksille voitaisiin tarjota paremmat mahdollisuudet saada julkisia hankintasopimuksia; kehottaa komissiota esittämään tietoja julkisten hankintojen avoimuuden tasosta ja varmistamaan vastavuoroisuuden muiden teollisuusmaiden ja suurien kehittyvien talouksien kanssa; kehottaa komissiota tarkastelemaan uusia tapoja tehostaa eurooppalaisten yritysten pääsyä EU:n ulkopuolisille julkisten hankintojen markkinoille tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sekä eurooppalaisille että unionin ulkopuolisille yrityksille, jotka kilpailevat julkisista hankintasopimuksista;

45.  ehdottaa yleisemmin, että unionin neuvottelemiin tuleviin kauppasopimuksiin sisällytetään kestävää kehitystä koskeva luku, joka perustuu yritysten yhteiskuntavastuuta koskeviin periaatteisiin sellaisina kuin ne on määritelty vuonna 2010 päivitetyissä OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille;

46.  kehottaa komissiota yhteensovittamaan paremmin pk-yrityksiä koskevat toimenpiteet kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä kartoittamaan pk-yritykset, joilla on kauppapotentiaalia, ja tukemaan niitä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan, joilla ne kannustavat pk-yrityksiä käyttämään nykyisiä aloitteita ja välineitä, kuten markkinoillepääsyä koskevaa tietokantaa ja viejien tukipistettä;

47.  on sitä mieltä, että komission pitäisi tehostaa ponnistelujaan rajatylittävän pankkitoiminnan helpottamiseksi poistamalla kaikki nykyiset esteet kilpailevien selvitysjärjestelmien käytöltä ja soveltamalla kaupankäyntiin yhteisiä sääntöjä;

48.  katsoo, että komission pitäisi rahoittaa eurooppalaista osaamisen vaihtoa, jossa pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä suurempien yritysten osaamisesta, jolloin edistetään yhteistyötä ja mentorointia;

49.  kehottaa komissiota esittämään tilinpäätösdirektiivien tarkistamista koskevia ehdotuksia kalliin ja tehottoman ylisääntelyn välttämiseksi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta, jotta niiden kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia voidaan hyödyntää tehokkaammin;

Palvelujen sisämarkkinat

50.  korostaa, että palveludirektiivi on pantava kaikilta osin asianmukaisesti täytäntöön ja että tällöin on myös perustettava täysimääräisesti toimivia keskitettyjä asiointipisteitä, jotka antavat mahdollisuuden saattaa menettelyt ja muodollisuudet päätökseen sähköisesti, mikä voi vähentää tuntuvasti yritysten toimintakustannuksia ja edistää palvelujen sisämarkkinoita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä ja ryhtymään keskinäisen arviointimenettelyn pohjalta palvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä koskeviin lisätoimiin; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota verkkopalvelujen sisämarkkinoiden kehittämiseen;

51.  kehottaa komissiota kannustamaan yrityspalvelusektorin kehittämiseen ja ryhtymään tarvittaviin sääntelytoimiin, jotta yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, suojeltaisiin suurempien yritysten sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä hankintaketjussa; pyytää komissiota määrittelemään yhdessä sidosryhmien kanssa hankintaketjun ”ilmeisen sopimattomat kaupalliset menettelyt” ja ehdottamaan lisätoimia kilpailua ja sopimusvapautta koskevien sopimattomien kaupallisten menettelyjen ehkäisemiseksi; muistuttaa yrityshakemistoyhtiöiden harhaanjohtavista käytännöistä 16. joulukuuta 2008 antamastaan päätöslauselmasta(10) ja kehottaa jälleen komissiota esittämään ehdotuksen yrityshakemistoyhtiöiden harhaanjohtavien käytäntöjen estämiseksi;

52.  katsoo, että kaikkien palveluhankintoja koskevien lainsäädäntöehdotusten olisi tarjottava lainsäädäntökehys, jolla varmistettaisiin avoimuus sekä talouden toimijoiden ja hankintaviranomaisten tehokas oikeudellinen suoja EU:ssa; pyytää komissiota osoittamaan ennen lainsäädäntöehdotusten tekemistä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa säädettyjä yleisiä periaatteita (syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet) ei palveluhankinnoissa käytännössä noudateta tyydyttävällä tavalla;

53.  panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen ehdottaa standardointia koskevan sääntelykehyksen muuttamista siten, että se kattaa myös palvelut; korostaa, että palvelujen standardoinnilla olisi edistettävä sisämarkkinoiden toteutumista siellä, missä tämä on osoittautunut järkeväksi, ja siinä olisi erityisesti otettava kattavasti huomioon pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet; toteaa, että tuotestandardit ovat tärkeitä Euroopan sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta, ja katsoo, että ne ovat keskeinen väline edistettäessä kuluttajille ja yrityksille tarkoitettuja kestäviä ja korkealaatuisia tuotteita ja palveluita; vaatii toimia, joilla voidaan edistää avoimuutta, pienentää kustannuksia ja lisätä eri toimijoiden osallistumista;

54.  korostaa alueiden ”älykkään erikoistumisen” merkitystä alueellisen kilpailukyvyn lisäämisessä; katsoo, että unionin sisämarkkinat voivat kukoistaa vain kokonaisuutena, jossa ovat mukana kaikki toimijat ja kaikki alueet sekä kaikkien alojen pk-yritykset, julkinen sektori, osuus- ja yhteisötalous sekä kansalaiset; toteaa myös, että kaikkien Euroopan alueiden ja jokaisen jäsenvaltion eikä pelkästään muutaman huipputeknologian alan on oltava mukana ja keskityttävä omiin vahvuuksiinsa (erikoistuttava älykkäästi) Euroopassa;

55.  korostaa sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden merkitystä, etenkin kun on kyse tärkeimpien kauppakumppanien kanssa joko kahdenvälisellä tai monenvälisellä tasolla tehtävästä sääntely-yhteistyöstä, jonka avulla on tarkoitus edistää sääntelyn lähentämistä, kolmansien maiden järjestelmien vastaavuutta ja kansainvälisten standardien laajempaa käyttöönottoa; kannustaa komissiota tarkastelemaan nykyisiä kolmansien osapuolten kanssa tehtyjä sopimuksia, jotka ulottavat sisämarkkinoihin liittyviä tekijöitä sisämarkkinoiden rajojen ulkopuolelle, sen osalta, miten tehokkaasti ne kykenevät tarjoamaan oikeusvarmuutta mahdollisille edunsaajille;

Keskeiset ensisijaiset tavoitteet
EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen

56.  korostaa, että EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen sekä tekijänoikeuksien hallintajärjestelmän kehittäminen ovat välttämättömiä innovoinnin ja luovuuden tukemiseksi sisämarkkinoilla (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 1 ja 2);

Innovoinnin rahoittaminen

57.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon innovoinnin merkityksen voimakkaalle ja kestävämmälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle sekä varmistamaan, että innovointia rahoitetaan riittävästi erityisesti ottamalla käyttöön EU:n joukkovelkakirjalainoja etenkin energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla niin, että tuetaan talouksien ekologista muutosta, sekä luomalla lainsäädäntökehys, jolla kannustetaan riskipääomarahastoja investoimaan tehokkaasti kaikkialla EU:ssa; painottaa, että olisi luotava kannustimia pitkän aikavälin investoinneille innovatiivisiin ja työpaikkoja luoviin aloihin (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 15 ja 16);

Sähköisen kaupankäynnin lisääminen

58.  kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin, joilla voidaan lisätä yritysten ja kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin ja edistää sähköisen kaupankäynnin kehittämistä sisämarkkinoilla; painottaa, että väärentämisen ja piratismin vastainen EU:n toimintasuunnitelma sekä tekijänoikeuksien yhteisvalvontaa koskeva puitedirektiivi ovat olennaisen tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamiselle (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 2, 3 ja 5);

Pk-yritysten lisääntynyt osallistuminen sisämarkkinoille

59.  korostaa, että tarvitaan lisätoimia, joilla sisämarkkinoista voidaan tehdä pk-yrityksille suotuisampi toimintaympäristö; katsoo, että näillä toimilla pitäisi muun muassa helpottaa pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille sekä poistaa hallinnollisia ja verotuksellisia esteitä yritysten rajatylittävältä toiminnalta hyväksymällä selkeämmät arvonlisäveropuitteet ja yhteinen konsolidoitu yritysveropohja, ja että julkisia hankintoja koskevaa toimintakehystä pitäisi tarkistaa, jotta menettelyistä tulisi joustavampia ja vähemmän byrokraattisia (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 12, 17, 19 ja 20);

Julkisia hankintoja koskevien menettelyjen järkeistäminen

60.  pyytää komissiota tarkistamaan julkisiin hankintoihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen liittyvää lainsäädäntöä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi sisämarkkinoilla ja rajatylittävien julkisten hankintojen lisäämiseksi; painottaa, että tarvitaan selkeämpi lainsäädäntökehys, joka antaa oikeusvarmuuden niin talouden toimijoille kuin hankintaviranomaisille; kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita käyttämään esikaupallisia julkisia hankintoja innovatiivisen ja vihreän teknologian markkinoiden edistämiseen; korostaa, että julkisten hankintojen alalla on varmistettava vastavuoroisuus teollisuusmaiden ja suurien kehittyvien talouksien kanssa (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 17 ja 24);

o
o   o

61.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0186. (2) http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/business-environment/files/smes_access_to_public_procurement_final_report_2010_en.pdf (3) EUVL L 176, 7.7.2009, s. 17. (4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0320. (5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0173. (6) EUVL C 349 E, 22.10.2010, s. 25. (7) EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 10. (8) EUVL C 316 E, 22.12.2006, s. 378. (9) EYVL C 146, 17.5.2001, s. 101. (10) EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 17.