Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantajulistuksen monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta,

–  ottaa huomioon WTO:n ministerikokouksen neljännessä istunnossa Dohassa 14. marraskuuta 2001 annetun julistuksen sekä erityisesti sen 44 kohdan erityis- ja erilliskohtelusta,

–  ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman EU:n ja Intian suhteista: strateginen kumppanuus(1),

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2006 annetun komission tiedonannon ”Globaali Eurooppa: kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto” (KOM(2006)0567),

–  ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksesta(2),

–  ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman TRIPS-sopimuksesta ja lääkkeiden saatavuudesta(3),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman globaalista Euroopasta – kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat(4),

–  ottaa huomioon Intian maakohtaisen strategia-asiakirjan (2007–2013),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  katsoo, että Euroopan unionin olisi edelleen annettava etusija sääntöihin perustuvalle monenväliselle kauppajärjestelmälle, jonka WTO on perustanut ja jossa tarjotaan parhaat puitteet avoimelle ja oikeudenmukaiselle kansainväliselle kaupalle antamalla asianmukaiset säännöt ja varmistamalla niiden noudattaminen,

B.  katsoo, että Dohan kehitysohjelman onnistunut ja tasapainoinen toteuttaminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan unionille ja Intialle ja että tällainen sopimus ei estä kahdenvälisiä WTO+-sopimuksia, joilla voidaan täydentää monenvälisiä sääntöjä,

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on Intian suurin suorien ulkomaisten investointien lähde ja sen osuus kaikista suorista ulkomaisista investoinneista oli 27 prosenttia vuonna 2009; toteaa kuitenkin, että EU:n osuus on vähentynyt viimeisten kolmen vuoden aikana, kun sen osuus kaikista suorista ulkomaisista sijoituksista oli 37 prosenttia vuonna 2007, 32 prosenttia vuonna 2008 ja 27 prosenttia vuonna 2009; toteaa että EU:n suorat ulkomaiset sijoitukset Kiinaan vuonna 2009 olivat paljon suuremmat kuin Intiaan, yhteensä 5,3 miljardia euroa verrattuna Intian 3,1 miljardiin euroon,

D.  toteaa, että Intia oli Euroopan unionin seitsemänneksitoista tärkein kauppakumppani vuonna 2000 ja se oli kahdeksas vuonna 2010 (jolloin sen kanssa käydyn kaupan arvo oli 67,8 miljardia euroa); toteaa kuitenkin, että EU:n suhteellinen osuus Intian markkinoista putosi 23,2 prosentista vuonna 1999 aina 14,5 prosenttiin vuonna 2009, kun Kiinan markkinaosuus samana aikana nelinkertaistui 2,6 prosentista vuonna 1999 aina 11,3 prosenttiin vuonna 2009,

E.  ottaa huomioon, että Intia on suurin edunsaaja yleisessä tullietuusjärjestelmässä; ottaa huomioon, että Euroopan unionin etuuskohtelun alainen tai tulliton tuonti Intiasta oli suuruudeltaan 19,9 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja sen osuus koko EU:n Intian-tuonnista oli 83 prosenttia,

F.  toteaa, että kummankin osapuolen odotetaan saavan merkittävää hyötyä tullien poistamisesta, palveluiden kaupan vapauttamisesta sekä siitä, että ne ilmoittavat ja vahvistavat sitoutumisensa tullien vähentämiseen ja jatkuvaan sijoittautumisen ja palveluiden kaupan vapauttamiseen,

G.  katsoo, että markkinoille pääsyyn on liitettävä avoimet ja tarkoituksenmukaiset säännöt ja normit, joilla varmistetaan kaupan vapauttamisesta saatava hyöty,

H.  toteaa, että markkinoille pääsyä haittaavat muut kuin tulleihin liittyvät kaupan esteet, kuten terveys- ja turvallisuusvaatimukset tai tekniset esteet, määrälliset rajoitukset, vaatimustenmukaisuusmenettelyt, kaupankäynnin suojamekanismit, tullimenettelyt, sisäiset verot ja kansainvälisten normien ja standardien laiminlyönti,

I.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien – kuten patenttien, tavara- tai palvelumerkkien, tekijänoikeuksien ja vastaavien oikeuksien, maantieteellisten merkintöjen (myös alkuperämerkintöjen), teollisten mallien ja integroitujen piirien piirimallien – tunnustamiseen, sopivaan ja tehokkaaseen suojeluun sekä täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyvät osatekijät olisi otettava entistäkin paremmin huomioon,

J.  toteaa, että väärennetyt lääkkeet voivat olla vahingollisia terveydelle, katsoo, että EU:n ja Intian olisi yhdistettävä voimansa tämän ongelman käsittelemiseksi,

K.   toteaa, että Intia on yksi suurimmista geneeristen lääkkeiden tuottajista ja viejistä,

L.   ottaa huomioon, että terveysohjelmien menestys ja kestävyys riippuu paljolti edullisten ja hyvälaatuisten rinnakkaislääkkeiden jatkuvasta saatavuudesta; ottaa huomioon Intian ratkaisevan aseman tällaisten tuotteiden toimittajana sekä rinnakkaislääkkeiden saatavuutta koskevien teollis- ja tekijänoikeudellisten TRIPS+-sääntöjen todetusti kielteiset vaikutukset,

M.  ottaa huomioon, että yhteistyösopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisesta; katsoo, että se muodostaa keskeisen osan sopimusta,

N.  katsoo, että EU:n yritysten pääsyä Intian markkinoille haittaavat edelleen useat muut kuin tulleihin liittyvät kaupan esteet, kuten raskaat terveys- ja turvallisuusvaatimukset tai tekniset esteet, määrälliset rajoitukset, liian rajoittavat vaatimustenmukaisuusmenettelyt, perusteettomat kaupankäynnin suojamekanismit, tullimenettelyt, sisäiset verot ja kansainvälisten normien ja standardien laiminlyönti,

Yleistä

1.  katsoo, että vapaakauppasopimuksen olisi oltava WTO:n sääntöjen ja velvoitteiden mukainen; katsoo, että tuloksellinen Dohan kehitysohjelma säilyy Euroopan unionin kaupan painopistealana ja että Intian kanssa käytävillä vapaakauppasopimusta koskevilla neuvotteluilla on siten täydennettävä monenvälisiä sääntöjä;

2.  pitää myönteisenä joulukuussa 2010 pidetyn EU:n ja Intian välisen huippukokouksen tulosta ja kehottaa neuvottelevia osapuolia nopeuttamaan neuvotteluja ja jatkamaan keskeisten sidosryhmien kuulemista; muistuttaa EU:n ja Intian sitoumuksesta nopeuttaa vapaakauppasopimusta koskevia neuvotteluja sekä edistää merkittävästi ja tehokkaasti kunnianhimoisen ja tasapainoisen, laajaperustaisen kauppa- ja investointisopimuksen pikaista tekemistä; on pettynyt neuvottelujen hitaaseen etenemiseen; kehottaa kumpaakin osapuolta tekemään kaiken voitavansa laajan, kunnianhimoisen ja tasapainoisen vapaakauppasopimuksen aikaansaamiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä;

3.  kannustaa Intian liittovaltion hallitusta ja osavaltioiden hallituksia sovittamaan politiikkansa ja menettelynsä yhteen, jotta mahdolliset edut voidaan maksimoida;

4.   muistuttaa, että yhteisen kauppapolitiikan tavoitteet olisi sovitettava täysipainoisesti yhteen Euroopan unionin kokonaistavoitteiden kanssa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan nojalla EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan ”unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti” ja että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan nojalla sillä on edistettävä muun muassa kestävää kehitystä, köyhyyden poistamista ja ihmisoikeuksien suojelua;

5.  viittaa kummankin talouden toisiaan täydentäviin ominaisuuksiin ja niihin perustuviin tulevaisuuden mahdollisuuksiin EU:n ja Intian kaupan ja investointien lisäämiseksi sekä vapaakauppasopimuksesta johtuviin liiketoimintamahdollisuuksiin; pitää EU:n ja Intian vapaakauppasopimusta kaikkiaan vaihtoehtona, josta molemmat hyötyvät, mutta suosittelee kuitenkin olemassa olevien alakohtaisten erityispiirteiden arvioimista, jotta voitaisiin selvittää vapaakauppasopimuksesta aiheutuvat mahdolliset haitat EU:n kannalta tärkeillä aloilla;

6.  pyytää komissiota sisällyttämään vapaakauppasopimukseen sen keskeisenä osana kunnianhimoisen kestävää kehitystä koskevan luvun;

Tavaroiden kauppa

7.   on tyytyväinen lukuisiin vapaakauppasimulaatioihin, jotka osoittavat, että vapaakauppasopimus lisäisi sekä Euroopan unionin että Intian kokonaisvientiä ja -tuontia; painottaa, että nykyisellä keskimääräisellä kasvuvauhdilla kahdenvälisen kaupan odotetaan kasvavan 160,6 miljardiin euroon vuoteen 2015 mennessä;

8.  toteaa, että Intian soveltamat keskimääräiset tullit ovat pudonneet, mutta ne ovat silti huomattavasti korkeampia kuin EU:n tullit; toteaa erityisesti, että Intian keskimääräinen tulli muiden kuin maataloustuotteiden markkinoilla (NAMA) on nyt 10,1 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 4 prosenttia, ja Intian keskimääräinen maataloustulli on 31,8 prosenttia, kun se EU:ssa on keskimäärin 13,5 prosenttia;

9.  korostaa, että teollisuuskaupan tavoitteena pitäisi olla vastavuoroinen tullien täydellinen poistaminen epäsymmetristä aikataulua noudattaen ja että mahdollisten tätä tavoitetta koskevien poikkeusten on oltava rajoitettuja, niitä on tarkasteltava eivätkä ne saa merkitä molemmille osapuolille tärkeiden alojen, kuten henkilöautojen, jättämistä pois;

10.   toteaa, että sopimuksessa on otettava huomioon maatalouskauppaan liittyvät herkät kysymykset, mutta tämän ei pitäisi estää markkinoiden avaamista täydentävillä aloilla;

11.  kehottaa komissiota ottamaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon Euroopan maatalouteen kohdistuvan mahdollisen kielteisen vaikutuksen etenkin liittyen markkinoiden avaamiseen, geneettisesti muunnettuihin organismeihin, maitoon, naudanlihaan, teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan ja alkuperämerkintöihin;

12.  pitää tärkeänä, että vapaakauppasopimuksessa on kunnianhimoisia lukuja, joissa käsitellään kaupan teknisiä esteitä sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia; kehottaa komissiota tältä osin käsittelemään avoinna olevia kysymyksiä, kuten eläinten hyvinvointia;

13.  kehottaa kumpaakin osapuolta varmistamaan, että sääntelyä ja muita kuin tulleihin liittyviä kaupan esteitä hallinnoidaan siten, että kauppaa ei kokonaisuutena vaikeuteta; kehottaa sekä EU:ta että Intiaa kehittämään tehokkaita määräyksiä, jotta voidaan estää kaupan tarpeettomien sääntelyllisten esteiden syntyminen ja käsitellä olemassa olevia esteitä kunnioittaen samalla kummankin osapuolen oikeutta sääntelyyn;

14.  korostaa, että vapaakauppasopimuksen pitää sisältää sitova valtioiden välinen kiistanratkaisumekanismi ja määräyksiä tulleihin perustumattomien kaupan esteiden sovittelusta samoin kuin tehokas suojalauseke;

Palvelujen kaupan järjestelmä

15.  toteaa, että palvelut ovat Intian talouden nopeimmin kasvava sektori; panee merkille, että Intialla on offensiivisia etuja palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) toimitusmuotojen 1 ja 4 vapauttamisessa; ottaa huomioon, että EU haluaisi vapauttaa markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun toimitusmuodon 3 useimmissa palveluissa; panee merkille, että vapaakauppasopimuksen kaikkia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman toimitusmuotoon 4 liittyviä sitoumuksia; painottaa, että ammatillisten pätevyyksien sekä vastavuoroista tunnustamista ja lupavaatimuksia koskevien sopimuksien hyväksymisestä valtakunnallisesti ja EU:n laajuisesti on runsaasti hyötyä ammatillisten palvelujen alalla sekä EU:ssa että Intiassa ja että ne voitaisiin helposti sisällyttää vapaakauppasopimukseen; pyytää kuitenkin suorittamaan kattavan analyysin yksittäisistä jäsenvaltioista, jotta voidaan välttää EU:n työmarkkinoihin kohdistuvat kielteiset seuraukset samalla, kun toimitusmuodolla 4 mahdollistetaan tarvittavien ammattitaitoisten työntekijöiden väliaikainen oleskelu;

16.  huomauttaa, että palvelujen vapauttaminen ei saa missään tapauksessa haitata palvelujen sääntelyoikeutta, mikä koskee myös julkisia palveluita;

17.  toteaa, että EU:n ja Intian välinen palveluiden kauppa on verrattain epätasapainoista, kun EU vie 1,9 prosenttia palveluistaan Intiaan ja Intian kokonaisviennistä 11,6 prosenttia suuntautuu EU:hun;

18.  kannustaa voimakkaasti Intiaa kehittämään asianmukaisen tietosuojalainsäädännön, jolloin Intia saavuttaisi sellaista asianmukaista suojelutasoa noudattavan valtion statuksen, joka mahdollistaa henkilötietojen siirtämisen EU:sta yhteisön oikeuden nojalla ja sen mukaisesti;

19.  katsoo, että ulkomaisten asianajotoimistojen ja kirjanpitoyritysten salliminen Intiassa toisi merkittävää hyötyä Intian taloudelle ja ammattialoille sekä eurooppalaisille yrityksille, joilla on kokemusta kansainvälisestä oikeudesta ja kirjanpidosta, samoin kuin niiden asiakkaille; kehottaa komissiota tutkimaan Intian viranomaisten kanssa mahdollisuuksia vapauttaa oikeudelliset palvelut ja kirjanpitopalvelut vapaakauppasopimuksessa sekä kyseisen mahdollisuuden laajuutta;

20.  kehottaa Intiaa avaamaan pankki-, vakuutus- ja jälleenmyyntialansa Intian viranomaisten ilmoittamien uudistusten mukaisesti ja kehottaa näin tunnustamaan sen, että asianmukainen rahoitusalaa koskeva lainsäädäntö on tarpeen, jotta voidaan varmistaa rahoituspalveluiden valvonta, vähentää systemaattista riskiä ja taata korkein mahdollinen kuluttajansuojan taso;

Investoinnit

21.  kehottaa komissiota neuvottelemaan vapaakauppasopimuksen osana investointeja koskevasta luvusta, jonka ansiosta investoiminen kummankin osapuolen markkinoille olisi paljon entistä sujuvampaa, mikä edellyttää, että edistetään ja suojellaan investointisopimuksia ja selvitetään välittömästi tarjoutuvia tilaisuuksia; ehdottaa, että tällaisessa investointeja koskevassa luvussa voitaisiin määrätä kummankin talouden investoijille luotavasta yhden pisteen tiedotusjärjestelmästä, jossa heille selvitetään investointisääntöjen ja -käytäntöjen eroja ja tiedotetaan kaikista lainsäädännöllisistä näkökulmista;

22.  kehottaa komissiota varmistamaan, etteivät sijoitusten suojaa koskevat määräykset heikennä osapuolten kykyä ottaa käyttöön pakollisia lupia eivätkä ne heikennä julkista terveydenhuoltopolitiikkaa;

Julkiset hankinnat

23.  pitää myönteisenä sitä, että Intia on suostunut sisällyttämään vapaakauppasopimukseen julkiset hankinnat; pahoittelee kuitenkin sitä, että tämä on tapahtunut vain liittovaltion tasolla; kehottaa komissiota neuvottelemaan tehokkaista ja avoimista julkisten hankintojen järjestelmistä; kehottaa Intiaa käyttämään läpinäkyvää ja oikeudenmukaista menetelmää julkisten sopimusten tekemisessä ja mahdollistamaan eurooppalaisille yrityksille pääsyn julkisiin hankintoihin; kehottaa Intiaa varmistamaan mahdollisimman laajan kattavuuden, joka käsittää erityisesti julkisen sektorin yritykset;

Kauppa ja kilpailu

24.  pitää myönteisenä edistystä, jota on saavutettu EU:n ja Intian välisen vapaakauppasopimuksen kauppaa ja kilpailua koskevan luvun kehittämisessä, ja kehottaa molempia osapuolia tehostamaan yhteistyötään kauppaan liittyvissä kilpailukysymyksissä, teollis- ja tekijänoikeuksissa sekä teollisuus- ja kauppapolitiikassa;

25.  on tyytyväinen Intian sitoutumiseen vahvaan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmään sekä siihen, että Intia hyödyntää TRIPS-sopimuksen joustovaraa kansainvälisessä ja maan omassa lainsäädännössä täyttääkseen kansanterveyttä koskevat velvoitteensa erityisesti tärkeimpien lääkkeiden saatavuuteen liittyen; kehottaa Intiaa panemaan tämän järjestelmän toimeen ja valvomaan sitä tarkasti ja parantamaan samalla tärkeimpien lääkkeiden saantia; kehottaa EU:ta ja Intiaa varmistamaan, että vapaakauppasopimuksen sitoumukset eivät estä tärkeimpien lääkkeiden saantia, samalla kun Intia kehittää valmiuksiaan siirtyä geneerisestä teollisuudesta tutkimukseen perustuvaan teollisuuteen; tukee yhteistyötä EU:n ja Intian ja niiden tutkimukseen perustuvan lääketeollisuuden välillä, jotta voitaisiin taata kumpaakin osapuolta hyödyttävä alan kasvu;

26.   toistaa 12. heinäkuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä pyynnön, että komissio ei edellyttäisi tietojen yksinomaisuutta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa neuvotteluissa, ja pyytää komissiota myöntämään, että tietojen yksinomaisuudella olisi kauaskantoisia vaikutuksia geneeristen lääkkeiden tuotantoon ja se haittaisi siten lääkkeiden saantia ja kansanterveyttä koskevaa politiikkaa kehitysmaissa;

27.  kehottaa komissiota ja asianomaisia Intian viranomaisia työskentelemään yhdessä yhteisen määritelmän aikaansaamiseksi väärennetyille lääkkeille tavalla, joka ei haittaisi keskeisten lääkkeiden saantia, ja kehottaa koordinoimaan toimia, jotta voitaisiin torjua tehokkaasti lääkkeiden väärentämistä ja etenkin potilaiden terveydelle haitallisia väärennettyjä lääkkeitä;

28.  korostaa, että maantieteellisten merkintöjen suojan korkea taso viimeistään vapaakauppasopimuksen tullessa voimaan on erittäin tärkeää;

Kauppa ja kestävä kehitys

29.  toteaa, että kestävää kehitystä koskeva luku on EU:n kaikkien vapaakauppasopimusten keskeinen osa, ja kehottaa molempia osapuolia sopimaan kunnianhimoisesta luvusta, joka ilmentää yhteistä sitoutumista kestävän kehityksen ja osallistavan kasvun edistämiseen yhteisten arvojen pohjalta; kehottaa komissiota sisällyttämään vapaakauppasopimukseen oikeudellisesti sitovia lausekkeita ihmisoikeuksista, sosiaalisista normeista ja ympäristönormeista ja niiden täytäntöönpanemisesta ja sopimaan rikkomistapauksissa käynnistettävistä toimista;

30.  pyytää, että tässä luvussa edellytetään vähintään ILO:n kahdeksan perusyleissopimuksen, neljän keskeisen yleissopimuksen ja kansainvälisesti sovittujen ympäristönormien noudattamista ja että se käsittää myös kannustimia, joilla yrityksiä innostetaan tekemään yhteiskuntavastuuta koskevia sitoumuksia;

31.  pitää myönteisinä kaikkia Intian hallituksen toimia lapsityövoiman käytön kitkemiseksi; kehottaa Intian hallitusta ja komissiota jatkamaan lasten koulunkäynnin mahdollistavien toimien rahoitusta;

32.  pitää tärkeänä sen takaamista, että erityistalousalueita hyödyntävät EU:n yritykset noudattavat perustyöoikeuksia ja muita työoikeuksia Intian ratifioimien ILO:n yleissopimusten mukaisesti;

33.  korostaa, että ihmisoikeudet, demokratia ja turvallisuus ovat keskeisiä tekijöitä EU:n ja Intian välisissä suhteissa; kehottaa siksi molempia osapuolia takaamaan, että avoimia kysymyksiä koskevaa keskustelua tehostetaan erityisesti Kashmirin kysymyksen suhteen;

34.   tukee päättäväisesti käytäntöä, jonka mukaan EU:n kaikkiin kansainvälisiin sopimuksiin sisällytetään oikeudellisesti sitovia ihmisoikeuslausekkeita ja samalla sovelletaan Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaan suunniteltua selkeää ja täsmällistä kuulemismenettelyä;

Euroopan parlamentin tehtävä

35.  odottaa neuvoston ja komissio esittävän vapaakauppasopimuksen parlamentille sen hyväksynnän saamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus)(5) mukaisesti;

36.   pyytää komissiota ja neuvostoa ottamaan täysipainoisesti huomioon tässä päätöslauselmassa esitetyt pyynnöt ennen vapaakauppasopimuksen tekemistä; muistuttaa, että vapaakauppasopimuksen voimaantulo edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää; kehottaa komissiota ja neuvostoa pidättymään ehdottamasta minkäänlaista sopimuksen tilapäistä soveltamista ennen kuin Euroopan parlamentti on antanut hyväksyntänsä;

Muita näkökohtia

37.  on ilahtunut siitä, että Intia ei ole enää vain kehitysavun saaja, vaan siitä on tullut myös sen antaja;

38.  täsmentää, että jos EU:n ja Intian taloudellinen yhteistyö perustetaan yhteisten universaalien arvojen järjestelmään, sitä voidaan käyttää muiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön esikuvana;

39.  katsoo, että EU:n on kiinnitettävä erityistä huomiota Intian pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin (pk-yrityksiin), ja esittää siksi, että kaikissa EU:n ja Intian välisissä kehitysyhteistyöohjelmissa vahvistettaisiin pk-yrityksiä toimilla, joilla helpotetaan markkinavetoisten paikallisten hankkeiden rahoitusta;

40.  pitää myönteisenä mikroluottojen leviämistä koko Intiaan, mikä on tunnetusti tehokas tapa luoda ruohonjuuritasolta lähtevää kehitystä;

o
o   o

41.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Intian hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 589. (2) EUVL C 117 E, 6.5.2010, s. 166. (3) EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 591. (4) EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 128. (5) SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohta.