Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002(1),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020” (COM(2011)0244),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Rio+20: kohti vihreää taloutta ja parempaa hallintoa” (COM(2011)0363),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon meristrategian puitedirektiivin (direktiivi 2008/56/EY)(2),

–  ottaa huomioon komission 13. heinäkuuta 2011 esittämän yhteisen kalastuspolitiikan uudistuspaketin,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 31. lokakuuta 1995 hyväksytyt vastuuntuntoista kalastusta koskevat FAO:n menettelyohjeet,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että kalastus on yksi vanhimmista ihmisen harjoittamista toiminnoista ja kala on ihmisravinnon tärkeä ja korvaamattoman arvokas osa, jonka saatavuus olisi taattava ja jonka merkitystä olisi painotettava yhteisessä kalastuspolitiikassa (YKP);

B.  ottaa huomioon, että kalastusalaan, joka kattaa sekä luonnonvaraisten kalojen pyynnin että vesiviljelyn, sisältyy toimintaa, joka edistää erittäin arvokkaiden julkisten hyödykkeiden tuottamista kolmen tärkeimmän osa-alueen eli kalastuksen, jalostamisen ja markkinoinnin kautta; katsoo, että terveet kalakannat ja meriekosysteemit sekä merten biologisesta monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat tärkeitä julkisia hyödykkeitä, jotka on säilytettävä;

C.  katsoo, että kestävä vesiviljely – niin merissä, makeassa vedessä, rannikoilla kuin avomerelläkin – on tärkeä osa kalastusalaa;

D.  ottaa huomioon, että pienimuotoinen kalastus vaikuttaa erityisen merkittävästi talouteen, yhteiskuntaan, ympäristöön ja kulttuuriin ja tämä merkitys on tunnustettava asianmukaisesti YKP:ssa; katsoo, että kalastusalan yleinen hiipuminen on koetellut rannikkoalueiden yhteisöjä ja on vaikuttanut rajusti pieniin kalastussatamiin kaikkialla EU:ssa;

E.  katsoo, että uudistetussa YKP:ssa olisi taattava kalastusalan ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys eri vesistöalueilla ja otettava käyttöön hajautettu hallintomalli, jossa päätöksentekokeskukset tuodaan lähemmäksi itse toiminta-alueita ja sidosryhmien vastuuta lisätään;

F.  katsoo, että kalastusala on riippuvainen toimivista ekosysteemeistä, sillä runsaat kalakannat ja hyvinvoivat meriekosysteemit ovat välttämättömät, jotta voidaan ylläpitää kestävää kalastustuotteiden pyynti-, jalostus- ja markkinointitoimintaa pitkällä aikavälillä;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan kalastusala edistää sosiaalista kehitystä luomalla suoraan ja epäsuorasti työpaikkoja ja Euroopan talouskasvua tuottamalla 6,4 miljoonaa tonnia kalaa vuosittain;

H.  ottaa huomioon, että kalastusalan monitoiminnallisuus näkyy eri aloilla, koska se vaikuttaa esimerkiksi sosiaalis-taloudellisiin, historiallisiin, kulttuurisiin, tieteellisiin ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin;

I.  ottaa huomioon, että kalastustoiminta vaikuttaa eniten rannikko- ja saarialueisiin edistäen niiden tehokasta hallintaa sekä sosiaalista ja taloudellista dynamiikkaa; katsoo, että tämä on erityisen tärkeää näiden alueiden usein epäsuotuisassa asemassa oleville yhteisöille, joilla on vähän työpaikkoja ja epävakaa paikallistalous;

J.  katsoo, että uudistettu YKP olisi sidottava tiiviisti EU:n meripolitiikan muihin tärkeimpiin aloitteisiin ottaen erityisesti huomioon Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta annetun komission tiedonannon (COM(2007)0575), jossa todetaan, että Euroopan kalastusala voi myös käynnistää ja tehostaa lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, jotka lisäävät tietoa valtamerien dynamiikasta, ekosysteemeistä ja kalastustoimintaan suoraan tai epäsuorasti liittyvien vesieläinten ja -kasvien biologiasta;

K.  katsoo, että dynaaminen ja hyvin hallinnoitu kalatalousala voisi vaikuttaa yhä enemmän eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja Euroopan talouteen ja näin ollen sillä voisi olla merkittävä osa Eurooppa 2020 -strategiassa;

1.  korostaa, että kalastusala on EU:n tärkeä toimiala, joka tuottaa eurooppalaisille kansalaisille laadukkaita elintarvikkeita ja luo Euroopan unionille taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa; katsoo näin ollen, että uudistetussa YKP:ssa on varmistettava kalavarojen kestävä hyödyntäminen ja kalakantojen säilyttäminen terveellä tasolla, jotta kalastustoiminta voi jatkua perinteisillä kalastusalueilla ja -yhteisöissä pitkällä aikavälillä;

2.  katsoo, että ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys on YKP:n tärkeä tavoite, ja korostaa, että YKP:n avulla olisi ensisijaisesti luotava kestävä kalastusala, jotta varmistetaan kalastuksen nykyiselle ja tuleville sukupolville tarjoama ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen hyöty;

3.  korostaa, että kalatalous voisi asianmukaisesti hallinnoituna vaikuttaa yhä enemmän eurooppalaiseen yhteiskuntaan elintarviketurvan, työllisyyden ja dynaamisten kalastusyhteisöjen ylläpitämisen kannalta sekä monilla muilla tavoin; korostaa, että terveet kalakannat ja meriekosysteemit sekä merten biologisesta monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat itsessään tärkeitä julkisia hyödykkeitä, joita voidaan tuottaa ainoastaan, jos kalakantoja hoidetaan kestävällä tavalla ja minimoidaan vältettävissä olevat kielteiset ympäristövaikutukset;

4.  katsoo, että on välttämätöntä ymmärtää, että meret, jotka kattavat yli kaksi kolmasosaa planeettamme pinta-alasta, ovat luonnonvara, jonka merkitys muiden luonnonvarojen syntymiselle (esimerkiksi kalastus) on ratkaisevan tärkeä; katsoo, että on myös strategisesti erittäin tärkeää, että YKP:aan sisältyy selkeitä ja täsmällisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että se voi huolehtia strategisesta tehtävästään ekosysteemipainotteisen toimintatavan kautta;

5.  painottaa, että YKP:lla edistetään vuodeksi 2020 asetettujen biologista monimuotoisuutta koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamista ja EU:n pyrkimystä pysäyttää biologisen monimuotoisuuden hävikki ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen vuoteen 2020 mennessä hyväksymällä toimia, joilla turvataan kestävä kalastus, toteuttamalla ennalta varautumista koskevia toimia riistokalastuksen estämiseksi, varmistamalla liiaksi hyödynnettyjen kalakantojen toipuminen ja toteuttamalla toimia sellaisten lajien suojelemiseksi, joita ei ole tarkoitus kalastaa;

6.  muistuttaa, että talouden kannalta kalastusalan (vesiviljely mukaan luettuna) vuotuiseksi arvoksi arvioidaan 34,2 miljardia euroa ja että sosiaaliselta kannalta kalastusalalla on luotu yli 350 000 työpaikkaa tuotantoketjun alku- ja loppupäässä eli kalastuksessa, kalanjalostuksessa ja markkinoinnissa etenkin rannikkovyöhykkeillä, syrjäisillä alueilla ja saarialueilla;

7.  korostaa, että kalastusalalla on monitoiminnallinen ulottuvuus ja sillä on sen kolmen perinteisen toimintalohkon ja talouden, ympäristön ja yhteiskunnan tasolla selvästi havaittavien vaikutusten ohella huomattava vaikutus muihin aloihin, kuten ympäristöön, kulttuuriin, virkistystoimintaan ja matkailuun, tieteeseen, energia-asioihin ja koulutukseen, ja painottaa tässä yhteydessä etenkin pienkalastuksen merkitystä;

8.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että kalastusalan merkitys on suuri seuraavilla aloilla:

9.  painottaa, että monitoiminnallisen ulottuvuutensa ansiosta kalastusala tarjoaa yhteisöille julkisia hyödykkeitä, jotka hyödyttävät EU:n kansalaisia yleisesti eikä vain suoraan tai epäsuorasti kalastusalan kanssa tekemisissä olevia henkilöitä; katsoo, että tämä seikka olisi tunnustettava ja sitä olisi pidettävä arvossa; toteaa, että huomattava joukko erityisesti rannikkoalueilla asuvia EU:n kansalaisia hyötyy kalastustoiminnan monitoiminnallisuudesta; katsoo, että kalastusalan monitoiminnallisuus olisi otettava asianmukaisesti huomioon YKP:n rahoituksessa; korostaa, että näiden julkisten hyödykkeiden tuottamista ei saa käyttää tekosyynä, jonka varjolla voidaan viivästyttää YKP:n tarvittavaa uudistamista;

10.  kehottaa komissiota tukemaan pieniä kalastussatamia, joita liikakalastuksesta johtuva purettujen saaliiden väheneminen on koetellut pahasti;

11.  korostaa, että kalastusala, joka kattaa sekä luonnonvaraisten kalojen pyynnin että vesiviljelyn, on yksi Euroopan unionin elintarvikehuollon tukipylväitä ja sen kestävyys ja vakaus on näin ollen taattava YKP:n uudistuksessa, jotta varmistetaan tulevaisuudessa kalastustuotteiden riittävä laatu ja määrä siten, että voidaan vastata kysyntään yli puolen miljardin EU:n kansalaisen taholta;

12.  painottaa, että merivedessä ja makeassa vedessä harjoitettavan kestävän vesiviljelyn avulla voidaan täydentää kalastusalan tärkeää tehtävää EU:n elintarviketurvasta huolehtimisessa; korostaa, että tarvitaan erityisiä toimintalinjoja, jotta voidaan taata vesiviljelyalan ekologinen kestävyys; kehottaa komissiota laatimaan vesiviljelyä koskevia yleisiä laatukriteerejä, jotka on täytettävä koko EU:ssa ja joissa otetaan huomioon vesiviljelyn ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset; kehottaa komissiota lisäksi varmistamaan, että EU:hun tuotavat vesiviljelytuotteet on tuotettu kestävyyttä ja laatua koskevien EU:n normien eli ympäristö- ja eläinsuojelunormien mukaisesti;

13.  toteaa, että virkistyskalastusta ei käsitelty komission 13. heinäkuuta 2011 esittämissä ehdotuksissa; korostaa, että sitä olisi käsiteltävä erikseen osana YKP:n uudistusta;

14.  painottaa, että monipuolistamalla edelleen kalastusalaan suoraan tai epäsuorasti sidoksissa olevaa toimintaa voitaisiin hidastaa työntekijöiden alalta poistumista, säilyttää alueelliset tavat ja perinteet ja pysäyttää joidenkin rannikkoalueiden väestökato;

15.  korostaa, että kalavarojen hallinta perustuu yhä enemmän tieteelliseen tietoon, joka luo alalle soveltavaa tutkimusta, lisää tietämystä ja suosii teknologian kehitystä ja innovointia älykästä kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

16.  korostaa, että kalastusala on riippuvainen terveistä kalakannoista ja tasapainoisista ekosysteemeistä, joten YKP:n uudistuksessa painopiste on siirrettävä takaisin alan tehtävään meriresurssien vartijana ja hoitajana, jotta taloudesta tulee tehokkaampi, ympäristöystävällisempi ja kilpailukykyisempi kestävää kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

17.  ottaa huomioon kalastustoiminnan kaikki ulottuvuudet (mukaan lukien kestävä vesiviljely), sen suorat ja epäsuorat vaikutukset ja sen tuottamat julkishyödykkeet ja korostaa, että kalastustoiminta turvaa sosiaalisen ja alueellisen koheesion ja edistää ammatillista koulutusta sekä dynaamisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

18.  korostaa, että kalastusalan on sekä yksinään että yhdennetyn meripolitiikan puitteissa edistettävä avointa taloutta koskevien Rio+20-tavoitteiden täytäntöönpanoa sekä työpaikkojen luomista ja köyhyyden poistamista;

19.  toteaa, että kalastustoiminnalla on merkittävä asema yhdennetyn meripolitiikan laajemmassa kontekstissa ja se on keskeinen tekijä merten aluesuunnittelupolitiikassa sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa;

20.  pyytää komissiota tunnustamaan kalastusalan monitoiminnallisuuden ja sen laajan ja monipuolisen julkisten hyödykkeiden tuotannon arvon;

21.  pyytää komissiota varmistamaan tulevissa toiminta-aloitteissaan ja päätöksissään, että YKP:lla edistetään yleisiä poliittisia tavoitteita kuten Eurooppa 2020 -strategiaa; katsoo, että YKP:n uudistus on ratkaisevan tärkeä prosessi, jossa YKP:aa on pidettävä kehityksen moottorina Euroopan kasvusuunnitelmassa ja jossa on luotava tarvittavat edellytykset sen täysimääräisten mahdollisuuksien kehittämiseksi; pyytää komissiota ottamaan kalastusalan ja rannikkoalueiden erityispiirteet huomioon laatiessaan näitä toimintalinjoja ja pannessaan niitä täytäntöön;

22.  pyytää komissiota sisällyttämään uudistettuun YKP:aan ”ehdollisuuden” käsitteen, jota käytetään jo yhteisessä maatalouspolitiikassa, ja varmistamaan ympäristöystävällisten kalastuskäytäntöjen positiivisen erityiskohtelun, kuten paremmat mahdollisuudet saada tukea;

23.  pyytää komissiota rinnakkaisten toimintojen kehittämistä edistääkseen pyrkimään oikeudelliseen ratkaisuun, jossa kalastajat voivat kehittää muita tulonlähteitä kalastukseen liittyvästä suuresta joukosta toimintoja ilman, että he joutuvat kärsimään taloudellisista seuraamuksista;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 358, 31.12.2002, s. 59. (2) EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19.