Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2011/2308(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0283/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0283/2012

Keskustelut :

PV 20/11/2012 - 11
CRE 20/11/2012 - 11

Äänestykset :

PV 21/11/2012 - 5.12
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0443

Hyväksytyt tekstit
PDF 148kWORD 85k
Keskiviikko 21. marraskuuta 2012 - Strasbourg Lopullinen painos
Liuskekaasun ja liuskeöljyn erottelun ympäristövaikutukset
P7_TA(2012)0443A7-0283/2012

Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. marraskuuta 2012 liuskekaasun ja liuskeöljyn erottelun ympäristövaikutuksista (2011/2308(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–  ottaa huomioon hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 30. toukokuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY(1) ,

–  ottaa huomioon vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 3. marraskuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/91/ETY(2) ,

–  ottaa huomioon kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta 15. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/21/EY(3) ,

–  ottaa huomioon jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY(4) ,

–  ottaa huomioon tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 13. joulukuuta 2011 annetun parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU(5) ,

–  ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY(6) ,

–  ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU(7) ,

–  ottaa huomioon ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY (ympäristövastuudirektiivi)(8) ,

–  ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (”vesipuitedirektiivi”)(9) ,

–  ottaa huomioon ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3. marraskuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY (juomavesidirektiivi)(10) ,

–  ottaa huomioon pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY (”pohjavesidirektiivi”)(11) ,

–  ottaa huomioon 13. lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä (sellaisena kuin se on muutettuna)(12) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä(13) ,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006, annettu 18. joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (Reach-asetus)(14) ,

–  ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (jolla mukautetaan voimassaoleva EU:n lainsäädäntö Yhdistyneiden Kansakuntien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettuun järjestelmään (GHS))(15) ,

–  ottaa huomioon biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16. helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (biosidituotedirektiivi)(16) ,

–  ottaa huomioon vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9. joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY (Seveso II -direktiivi)(17) ,

–  ottaa huomioon öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta avomerellä 13. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman(18) ,

–  ottaa huomioon komission energian pääosaston tilaaman, 8. marraskuuta 2011 julkaistun raportin epätavanomaisista kaasuista Euroopassa(19) ,

–  ottaa huomioon komission ympäristöasioiden pääosaston 26. tammikuuta 2012 päivätyn saatekirjeen Euroopan parlamentin jäsenille liuskekaasuhankkeisiin sovellettavasta EU:n ympäristölainsäädännöstä,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle nimeltä ”energia-alan etenemissuunnitelma 2050” (COM(2011)0885),

–  ottaa huomioon vetoomukset 886/2011 (liuskekaasun etsintään ja tuotantoon liittyvistä riskeistä Bulgariassa) ja 1378/2011 (liuskekaasun erottelusta Puolassa),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston talous- ja tiedepolitiikasta vastaavan osasto A:n kesäkuussa 2011 julkaiseman tutkimuksen ”Liuskekaasun ja -öljyn tuotannon vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4, 11, 191, 192, 193 ja 194 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0283/2012),

A.  toteaa, että teknologian hiljattainen edistyminen on jo kannustanut epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden nopeaan kaupalliseen tuotantoon tietyissä maanosissa, mutta niitä ei hyödynnetä kaupallisesti EU:ssa ja varantojen olemassaolosta ja mahdollisia vaikutuksia ympäristöön ja kansanterveyteen on tutkittava tarkemmin;

B.  toteaa, että liuskekaasun käytön kehittämisestä on erimielisyyttä EU:ssa ja koko maailmassa ja tästä syystä on tutkittava kaikki (ympäristöön, kansanterveyteen ja ilmastonmuutokseen kohdistuvat) vaikutukset, ennen kuin tätä teknologiaa kehitetään edelleen;

C.  toteaa, että energia-alan etenemissuunnitelman 2050 mukaan liuskekaasusta ja muista epätavanomaisista fossiilisista polttoaineista voi tulla tärkeitä mahdollisia uusia hankintalähteitä Euroopassa tai lähialueilla; katsoo, että hiilen ja öljyn korvaaminen kaasulla voisi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä niiden elinkaaresta riippuen;

D.  toteaa, että kaasua voidaan käyttää perussähköntuotantoon ja eri energianlähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, luotettavana varaenergianlähteenä ja että tämä luotettavuus vähentää verkon tasehallinnan teknisiä haasteita; toteaa, että kaasu on myös tehokas polttoaine lämmitykseen/viilennykseen ja lukuisiin muihin teollisiin käyttötarkoituksiin, jotka parantavat EU:n kilpailukykyä;

E.  toteaa, että kaksi pääasiallista tekniikkaa liuskekaasun ja kivihiilikerrostumametaanin käyttöönotossa, horisontaalinen poraus ja hydraulinen murtaminen, ovat olleet käytössä yhdessä vasta vuosikymmenen ajan, eikä niitä pidä sekoittaa perinteisten fossiilisten polttoaineiden poraukseen käytettyihin porauskaivotekniikkoihin näiden kahden tekniikan yhdistelmän ja tarvittavan toimenpiteen laajuuden vuoksi;

F.  toteaa, että EU on sitoutunut oikeudellisesti sitovaan tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta; katsoo, että kaikkia epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden hyödyntämistä koskevia päätöksiä olisi tarkasteltava päästöjen vähentämisen kannalta;

G.  toteaa, että toistaiseksi ei ole olemassa EU:n (puite)direktiiviä kaivostoiminnan sääntelemiseksi;

H.  toteaa, että murtamisessa käytetyistä kemikaaleista ja hydrauliseen murtamiseen liittyvistä ympäristö- ja terveysriskeistä ei ole riittävästi tietoa; toteaa, että merkittäviä analyyseja tehdään edelleen, ja tarvitaan yhä enemmän lisätutkimuksia ja jatkuvaa tutkimusta; toteaa, että tietojen, näytteenottojen ja testien olemassaolo ja avoimuus ovat äärimmäisen tärkeitä korkealaatuiselle tutkimukselle, jolla tuetaan kansanterveyttä ja ympäristöä suojelevaa sääntelyä;

I.  toteaa, että kaikkeen fossiilisten polttoaineiden ja mineraalien tuotantoon liittyy mahdollisia terveys- ja ympäristöriskejä; toteaa, että on tärkeää soveltaa ennalta varautumisen periaatetta ja aiheuttaja maksaa -periaatetta kaikkiin fossiilisten energialähteiden kehittämistä Euroopassa koskeviin päätöksiin ottaen huomioon kaikissa etsintä- ja hyödyntämisprosessin vaiheissa mahdollisesti syntyvät vaikutukset;

J.  toteaa, että eräät EU:n jäsenvaltiot, esimerkiksi Ranska ja Bulgaria, ovat jo keskeyttäneet liuskekaasun louhinnan ympäristö- ja kansanterveyssyistä;

K.  toteaa, että liuskekaasun hyödyntämistä koskevista hankkeista ei niiden ympäristöriskeistä huolimatta yleensä tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia;

L.  katsoo, että EU:n tehtävänä on varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu kaikissa unionin politiikoissa ja toimissa;

M.  toteaa, että monet Euroopan hallitukset, kuten Ranska, Bulgaria, Nordrhein-Westfalenin osavaltio Saksassa, Fribourg ja Vaud Sveitsissä, ja monet Yhdysvaltain osavaltiot (Pohjois-Carolina, New York, New Jersey ja yli 100 paikallishallintoa) samoin kuin monet muut valtiot ja osavaltiot ympäri maailman (Etelä-Afrikka, Kanadan Quebec, Australian New South Wales) ovat kieltäneet tai keskeyttäneet hydraulisen murtamisen käytön öljyn ja kaasun tuottamiseksi liuskeesta tai muista vähähuokoisista kalliomuodostumista;

N.  toteaa, että monet jäsenvaltiot, kuten Tšekki, Romania ja Saksa, harkitsevat parhaillaan keskeyttävänsä öljyn ja kaasun etsinnän ja tuotannon liuskeesta tai muista vähähuokoisista kalliomuodostumista;

O.  toteaa, ettei ympäristövastuudirektiivi velvoita toimijoita ottamaan riittävää vakuutusta suhteessa kaivannaisteollisuudessa sattuviin onnettomuuksiin liittyviin korkeisiin kustannuksiin;

Yleiset puitteet – sääntely, täytäntöönpano, seuranta ja yhteistyö

1.  katsoo, että liuskekaasun etsinnällä ja tuotannolla tarkoitetaan kaikkea epätavanomaista hiilivetyjen etsintää ja tuotantoa, jossa käytetään vaakasuuntaista porausta ja runsaasti vettä kuluttavaa hydraulista murtamista, jotka ovat fossiilisten polttoaineiden tuotantoa harjoittavan teollisuuden käyttämiä menetelmiä kaikkialla maailmassa;

2.  korostaa, että riippumatta jäsenvaltioiden yksinomaisesta oikeudesta hyödyntää energiavarojaan epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden käytön kehittämisessä on taattava oikeudenmukaiset ja tasavertaiset toimintaedellytykset kaikkialla unionissa noudattaen täysimääräisesti EU:n turvallisuus- ja ympäristölainsäädäntöä;

3.  katsoo, että on tehtävä perusteellinen analyysi epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden etsintää ja hyödyntämistä koskevasta EU:n sääntelykehyksestä; pitää siksi myönteisenä komission tutkimusten saattamista päätökseen seuraavista aiheista: riskien arviointi, kasvihuonekaasupäästöjen elinkaari, kemikaalit, vesi, maankäyttö ja liuskekaasun vaikutukset EU:n energiamarkkinoihin; vaatii jäsenvaltioilta varovaisuutta epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisessä, kunnes sääntelyä koskeva analyysi saadaan valmiiksi ja vaatii jäsenvaltioita soveltamaan tehokkaasti kaikkia olemassa olevia säännöksiä, jotta kaiken kaasun louhintaan liittyviä riskejä vähennettäisiin;

4.  kehottaa komissiota tutkimustensa jälkeen toteuttamaan perinpohjaisen arvioinnin terveyden ja ympäristön suojelusta unionin sääntelykehyksen perusteella ja ehdottamaan mahdollisimman nopeasti ja perussopimuksen periaatteiden mukaisesti tarvittavia toimia, lainsäädäntötoimet mukaan luettuna;

5.   painottaa, että epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, samoin kuin tavanomaisten fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, liittyy riskejä; katsoo, että näitä riskejä on hallittava ennalta ehkäisemisellä – johon kuuluu asianmukainen suunnittelu, testaus, uuden ja parhaan teknologian käyttö, parhaat käytännöt sekä jatkuva tiedonkeruu, seuranta ja raportointi – vakaan sääntelykehyksen puitteissa; pitää ratkaisevan tärkeänä, että ennen epätavanomaisia fossiilisia polttoaineita koskevien toimien aloittamista olisi vaadittava, että luonnossa esiintyvän metaanin ja pohjavesikerrosten kemikaalien perustaso sekä mahdollisten porauspaikkojen ilmanlaatu mitataan; katsoo lisäksi, että alkuperäisten laitevalmistajien tai vastaavien laitevalmistajien säännöllisellä osallistumisella voitaisiin varmistaa, että tärkeät turvallisuus- ja ympäristönsuojelulaitteet toimivat mahdollisimman tehokkaasti ja täyttävät turvallisuusvaatimukset;

6.  panee merkille komission alustavan arvioinnin hydrauliseen murtamiseen sovellettavasta EU:n ympäristölainsäädännön oikeusperustasta; kehottaa komissiota käyttämään toimivaltaansa EU:n keskeisten ympäristösäännösten asianmukaiseksi saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa ja antamaan viipymättä ohjeistusta perustason määrittämisestä liuskekaasun etsinnän ja tuotannon ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavaa veden laadun seurantaa varten sekä kriteereistä, joita käytetään arvioitaessa hydraulisen murtamisen vaikutuksia pohjavesivarantoihin erilaisissa geologisissa muodostumissa, mahdolliset vuodot ja kumulatiiviset vaikutukset mukaan lukien;

7.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden etsintää ja tuotantoa koskevan EU:n laajuisen riskinhallintakehyksen, jotta varmistetaan, että kaikissa jäsenvaltioissa sovelletaan yhdenmukaisia säännöksiä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelusta;

8.  kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten sääntelyviranomaisten kanssa ottamaan käyttöön jatkuvan seurannan alan kehityksen osalta sekä toteuttamaan tarvittavat toimet EU:n nykyisen ympäristölainsäädännön täydentämiseksi ja laajentamiseksi;

9.  huomauttaa, että metaani on vahva kasvihuonekaasu, jonka päästöt on kirjattava täysimääräisesti joko direktiivin 2003/87/EY (päästökauppajärjestelmä) tai päätöksen N:o 406/2009/EY (”vastuunjakopäätös”) nojalla;

10.  korostaa, että epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden EU:n nykyistä lainsäädäntöä kaikilta osin noudattavaa etsintää ja tuotantoa koskevan sääntelyn tehokkuus riippuu asiasta vastaavien kansallisten viranomaisten kompetenssista ja resursseista; kehottaa tämän vuoksi jäsenvaltioita varmistamaan riittävät henkilö- ja tekniset resurssit sallitun toiminnan seurantaa, tarkastuksia ja valvontaa varten, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten henkilöstön asianmukainen koulutus mukaan lukien;

11.  panee merkille kansainvälisen energiajärjestön (IEA) kaltaisten hyvämaineisten instituutioiden työn merkityksen laadittaessa ohjeita epätavanomaista kaasua ja hydraulista murtamista koskevien säännösten parhaista käytännöistä;

12.  kehottaa laatimaan selvän ja sitovan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan vertailuasiakirjan (BREF-asiakirja) hydraulista murtamista käyttäville toimijoille;

13.  kehottaa kansallisia viranomaisia, jotka ovat antaneet luvan epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden etsintään, tarkistamaan nykyisiä kansallisia tavanomaisten fossiilisten polttoaineiden kaivojen rakentamista koskevia säännöksiä ja päivittämään erityisesti epätavanomaisten polttoaineiden erottamista koskevia säännöksiä;

14.  toteaa, että toimialalla on ensisijainen vastuu onnettomuuksien estämisestä ja niihin reagoimisesta; kehottaa komissiota harkitsemaan hydrauliseen murtamiseen liittyvien toimien sisällyttämistä ympäristövastuudirektiiviin liitteeseen III ja kehottaa asianomaisia viranomaisia vaatimaan toimijoilta riittävät taloudelliset takuut siviilioikeudellista ja ympäristövastuuta varten niiden itsensä tai muille ulkoistettujen toimien aiheuttamien mahdollisten onnettomuuksien tai tahattomien haittavaikutusten varalta; toteaa, että aiheuttaja maksaa -periaatetta on sovellettava ympäristön pilaamiseen; on tyytyväinen toimialan edistymiseen tiukkojen ympäristö- ja turvallisuusnormien asettamisessa; korostaa, että on tärkeää seurata toimialan vaatimustenmukaisuutta koulutettujen ja riippumattomien asiantuntijoiden toteuttamien säännöllisten tarkastusten avulla;

15.  kehottaa epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden tuotannon alalla toimivia energiayhtiöitä investoimaan epätavanomaisia fossiilisia polttoaineita koskevan teknologian ympäristötehokkuuden parantamista koskevaan tutkimukseen; kehottaa EU:hun sijoittuneita yrityksiä ja korkeakouluja kehittämään alan T&K-yhteistyöohjelmia, jotka lisäävät tietämystä epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden hyödyntämis- ja tuotantotoimiin liittyvistä turvallisuus- ja riskitekijöistä;

16.  toistaa 15. maaliskuuta 2012 etenemissuunnitelmasta siirtymiseksi kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 annetussa päätöslauselmassa komissiolle esittämänsä kehotuksen pyrkiä fossiilisten polttoaineiden tukien poistamista koskevan G20-maiden sopimuksen nopeampaan täytäntöönpanoon; katsoo, että fossiilisten polttoaineiden lähteiden, epätavanomaiset lähteet mukaan lukien, etsintää ja hyödyntämistä ei saa tukea julkisin varoin;

17.  katsoo, että ympäristön, ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvia vahinkoja koskevat keskinäiset salassapitosopimukset, jollaisia liuskekaasukaivojen läheisyydessä sijaitsevien maiden omistajat ovat solmineet liuskekaasualan toimijoiden kanssa Yhdysvalloissa, eivät olisi yhdenmukaisia EU:ta ja sen jäsenvaltioita koskevien Århusin yleissopimuksen, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin (2003/4/EY) ja ympäristövastuudirektiivin mukaisten velvoitteiden kanssa;

Hydraulisen murtamisen ympäristönäkökohdat

18.  tunnustaa, että liuskekaasun etsintä ja tuotanto saattavat aiheuttaa monitahoista ja monialaista vuorovaikutusta ympäristön kanssa, erityisesti käytetyn hydraulisen murtamisen menetelmän, murtamisnesteen koostumuksen, kaivojen syvyyden ja rakentamisen sekä maan pintaan vaikuttavan alan suuruuden vuoksi;

19.  myöntää, että kullakin yksittäisellä alueella esiintyvät kivilajit määrittävät tuotantotoimien suunnittelun ja menetelmän; vaatii ennen luvan myöntämistä pakollista pohjaveden perustason tutkimista ja mahdollisen liuske-esiintymän syvän ja matalan geologian geologista analyysiä, myös raportteja mahdollisesta aiemmasta tai nykyisestä kaivannaistoiminnasta alueella;

20.  korostaa, että tarvitaan tieteellisiä tutkimuksia hydrauliseen murtamiseen liittyvän ilman ja veden saastumisen vaikutuksista ihmisten terveyteen pitkällä aikavälillä;

21.  kehottaa komissiota varmistamaan tuotantotoimien ympäristövaikutuksia koskevien säännösten toimeenpanon onnistuneesti kansallisella tasolla; korostaa samalla, että jokainen vaikutusten arviointi tulisi suorittaa avoimesti ja läpinäkyvästi;

22.  muistuttaa, että komission ympäristöasioiden pääosaston 12. joulukuuta 2011 päivätyssä selittävässä huomautuksessa direktiivin 85/337/ETY soveltamisesta epätavanomaisten hiilivetyjen etsintää ja hyödyntämistä koskeviin hankkeisiin (viite Ares (2011)1339393) vahvistetaan, että neuvoston direktiivi 85/337/ETY tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi tai YVA-direktiivi), sellaisena kuin se on muutettuna ja kodifioituna direktiivillä 2011/92/EU, kattaa epätavanomaisten hiilivetyjen etsinnän ja hyödyntämisen riittävässä määrin; muistuttaa edelleen, että käytettävä hydraulisen murtamisen menetelmä on osa tavanomaista ja epätavanomaista hiilivetyjen etsintä- ja tuotantotoimintaa, joka kuuluu edellä mainitun EU:n ympäristölainsäädännön ja Euroopan parlamentin ja neuvoston 30. toukokuuta 1994 antaman hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamista ja käytön edellytyksiä koskevan direktiivin 94/22/EY piiriin;

23.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla varmistetaan, että ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin säännökset kattavat riittävästi liuskekaasun, liuskeöljyn ja kivihiilikerrostumametaanin etsinnän ja tuotannon erityispiirteet; vaatii painokkaasti, että etukäteen tehtävässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon koko elinkaaren aikaiset vaikutukset ilman, maaperän ja veden laatuun sekä geologiseen vakauteen, maankäyttöön ja melusaasteeseen;

24.  kehottaa sisällyttämään hankkeet, joissa suoritetaan hydraulista murtamista, ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiiviin liitteeseen I;

25.  huomauttaa, että on olemassa seismisen tärinän vaara, kuten Luoteis-Englannissa harjoitettu liuskekaasun etsintä on osoittanut; kannattaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen teettämän raportin suosituksia, joiden mukaan toimijoiden olisi täytettävä tietyt seismiset ja mikroseismiset vaatimukset;

26.  muistuttaa, että liuskekaasun kestävyyttä ei vielä ole todistettu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan perusteellisesti koko erottelu- ja tuotantoprosessin aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, jotta osoitetaan sen tarkoituksenmukaisuus ympäristön kannalta;

27.  pitää vastuukysymysten yhteydessä liuskekaasualan toimijoiden todistustaakan kääntämistä asianmukaisena silloin, kun häiriön luonne ja sen haittavaikutukset sekä muut mahdolliset aiheuttajat ja olosuhteet huomioon ottaen todennäköisyyden arvioinnissa osoitetaan, että ympäristövahinko on aiheutunut liuskekaasun tuotantoon liittyvistä toimista;

28.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joilla murtamisnesteet luokitellaan nimenomaisesti jätedirektiivin (2008/98/EY) liitteen III mukaisiksi ”vaarallisiksi jätteiksi”;

29.  myöntää, että hydraulisessa murtamisessa tarvitaan varsin suuria määriä vettä, kun otetaan huomioon, että vesi on erityisen haavoittuvainen luonnonvara EU:ssa; korostaa tarvetta laatia etukäteen alueen hydrologiaan perustuvat vesisuunnitelmat, joissa käsitellään paikallisia vesivaroja, muiden paikallisveden käyttäjien tarpeita sekä jätevesien puhdistuskapasiteettia;

30.  kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että voimassa olevia eurooppalaisia ympäristönormeja noudatetaan etenkin hydraulisessa murtamisessa käytettävän veden osalta kaikilta osin ja että rikkomuksista määrätään asiaankuuluvia seuraamuksia;

31.  palauttaa mieliin, että vesipolitiikan puitedirektiivissä edellytetään jäsenvaltioiden toteuttavan tarvittavat toimenpiteet ehkäistäkseen kaikkien pohjavesimuodostumien tilan huononemisen, myös huononemisen, joka johtuu tietystä pisteestä aiheutuvasta kuormituksesta, kuten hiilivetyjen etsinnästä ja tuotannosta;

32.  pyytää alaa ryhtymään yhdessä kansallisten sääntelyelinten, ympäristöryhmien ja yhteisöjen kanssa avoimesti tarvittaviin toimiin, joilla ehkäistään kaikkien asiaankuuluvien pohjavesimuodostumien tilan huononeminen, jotta voidaan säilyttää vesipolitiikan puitedirektiivissä ja pohjavesidirektiivissä määritelty pohjaveden hyvä tila;

33.  toteaa, että hydraulinen murtaminen tapahtuu syvällä pohjavesikerrosten alapuolella; katsoo siksi, että koska poraaminen tapahtuu juomavesilähteiden poikki, suurin huolenaihe liittyy kaivojen eheyteen, koteloinnin ja sementoinnin laatuun, mukaan lukien niiden kyky kestää suihkutetun nesteen korkeaa painetta ja siitä syntyvää maan tärähtelyä;

34.  vaatii, että hydraulinen murtaminen kielletään lähtökohtaisesti tietyillä aroilla ja erityisen haavoittuvilla alueilla, kuten juomavedenottoon käytettävillä suojavyöhykkeillä ja hiilikaivosalueilla;

35.  korostaa, että tehokas ennalta ehkäiseminen edellyttää sen jatkuvaa seuraamista, että tiukimpia normeja ja käytäntöjä noudatetaan kaivonporauksessa ja kaivojen ylläpitämisessä; katsoo, että toimijoiden olisi välitettävä kaivon valmistumista koskevat raportit toimivaltaisille viranomaisille; painottaa, että niin toimialan kuin toimivaltaisten viranomaisten on kaikissa vaiheissa huolehdittava säännöllisestä laadunvalvonnasta koteloinnin ja sementoinnin eheyden varmistamiseksi sekä pohjaveden perustason laadun valvonnasta tiiviissä yhteistyössä juomavesiyritysten kanssa; huomauttaa, että tämä edellyttää huomattavia henkilöresursseja ja teknistä asiantuntemusta;

36.  kehottaa komissiota antamaan viipymättä ohjeistusta perustason määrittämisestä liuskekaasun etsinnän ja tuotannon ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavaa veden laadun seurantaa varten ja kriteereistä, joita käytetään arvioitaessa hydraulisen murtamisen vaikutuksia pohjavesivarantoihin erilaisissa geologisissa muodostumissa, mahdolliset vuodot ja kumulatiiviset vaikutukset mukaan lukien;

37.  suosittaa, että toimijat, sääntelijät ja pelastuspalvelut laativat yhdessä suunnitelmat toimista hätätilanteissa ja että perustetaan erikoistuneita pelastusryhmiä;

38.  katsoo, että paikalla oleva suljettu veden kierrättäminen, jossa käytetään teräksisiä säiliöitä, on ympäristön kannalta järkevin tapa käsitellä takaisinvirtaavaa vettä, kun minimoidaan vesimäärä, ylivuodot sekä jäteveden kuljetukseen liittyvät kustannukset/liikenne/teille aiheutuvat vahingot; katsoo, että tämän tyyppistä kierrätystä olisi sovellettava mahdollisimman paljon; hylkää takaisinvirtausveden hävittämisen johtamalla sitä geologisiin muodostumiin vesipuitedirektiivin säännösten mukaisesti;

39.  vaatii nykyisten jäteveden käsittelyn normien noudattamista ja toimijoilta pakollisia vesihuoltosuunnitelmia yhteistyössä juomavesiyritysten ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa; korostaa kuitenkin, että nykyiset käsittelylaitokset ovat huonosti varustettuja käsittelemään hydraulisesta murtamisesta syntyvää jätevettä ja saattavat päästää saasteita jokiin; katsoo, että toimivaltaisten viranomaisten olisi tätä varten suoritettava täysimittainen arviointi kaikista kyseisissä jäsenvaltioissa olevista asianomaisista jätevedenkäsittelylaitoksista;

40.  korostaa, että porausalustojen ja vesikaivojen väliin olisi jätettävä vähimmäisturvaetäisyys;

41.  katsoo, että monet epätavanomaisia fossiilisia polttoaineita koskevista nykyisistä kiistoista johtuvat osittain siitä, että ala kieltäytyi aluksi julkaisemasta murtamiseen käytettyjen nesteiden kemiallista koostumusta; katsoo, että kaikki toimijat olisi velvoitettava julkaisemaan täysin avoimesti porausveden kemiallinen koostumus ja pitoisuudet ja noudattamaan täysimääräisesti REACH-asetuksen mukaista EU:n lainsäädäntöä;

42.  katsoo, että ympäristön, ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvia vahinkoja koskevat keskinäiset salassapitosopimukset, jollaisia liuskekaasukaivojen läheisyydessä sijaitsevien maiden omistajat ovat solmineet liuskekaasualan toimijoiden kanssa Yhdysvalloissa, eivät olisi yhdenmukaisia EU:ta ja sen jäsenvaltioita koskevien Århusin yleissopimuksen, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin (2003/4/EY) ja ympäristövastuudirektiivin mukaisten velvoitteiden kanssa;

43.  panee merkille, että usean horisontaalisen kaivon porauksella yhdestä porausaukosta minimoidaan maankäyttö ja vaikutukset maisemaan;

44.  toteaa, että Yhdysvalloissa liuskekaasukaivojen tuotantomäärille on tyypillistä jyrkkä väheneminen kahden ensimmäisen vuoden jälkeen, mikä johtaa hyvin voimaperäiseen jatkuvaan poraamiseen uusissa kaivoissa; toteaa, että säiliöt, kompressoriasemat ja putki-infrastruktuuri lisäävät entisestään liuskekaasutoiminnan vaikutuksia maankäyttöön;

45.  kehottaa jäsenvaltioita, jotka päättävät kehittää liuskekaasun tai muiden epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden varantojen käyttöä, lähettämään komissiolle kansalliset suunnitelmansa, joissa esitetään tarkasti, miten näiden varantojen hyödyntäminen sopii niiden EU:n vastuunjakopäätöksen mukaisiin kansallisiin päästövähennystavoitteisiin;

46.  toteaa, että hydraulisen murtamisen ja vaakasuoran porauksen jatkuvat tekniset parannukset voivat auttaa epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden varantojen turvallisen kehittämisen ja mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämisen; kannustaa alaa jatkamaan pyrkimyksiä teknologian kehittämiseksi ja käyttämään parhaita teknisiä ratkaisuja epätavanomaisten fossiilisten polttoainevarojen käytön kehittämisessä;

47.  kehottaa toimivaltaisia geologisia tutkimuslaitoksia suorittamaan seismologista perustasoseurantaa alueilla, joilla on annettu lupia liuskekaasun erottamiseen, jotta voidaan määrittää seismisyyden perustaso, jonka avulla voidaan arvioida toiminnan aiheuttamien maanjäristysten todennäköisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia;

48.  huomauttaa, että liuskekaasun elinkaaren kasvihuonekaasutaseen edullisuus hiileen verrattuna perustuu olettamukseen, että elinikä ilmakehässä on sata vuotta; katsoo, että koska koko maailman päästöjen on tarkoitus saavuttaa huippunsa vuoteen 2020 mennessä, olisi paikallaan tarkastella lyhyempää jaksoa, joka voisi olla esimerkiksi 20 vuotta; kehottaa tekemään lisää tieteellisiä tutkimuksia metaanin hajapäästöistä, jotta parannetaan tällaisten päästöjen kirjaamista jäsenvaltioiden vuotuisiin päästökartoituksiin ja tavoitteisiin EU:n vastuunjakopäätöksen mukaisesti;

49.  kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksia, joilla tehdään palamisen loppuunsaattamislaitteen (ns. ”vihreä loppuunsaattaminen”) käyttö pakolliseksi kaikissa EU:n liuskekaasukaivoissa, rajoitetaan soihdutus vain tapauksiin, joissa se perustuu turvallisuusnäkökohtiin, sekä kielletään kaikkien liuskekaasukaivojen tuuletus täysin, liuskekaasuun liittyvien metaanien hajapäästöjen ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vähentämiseksi;

Kansalaisten osallistuminen ja paikalliset olot

50.  myöntää, että poraustoiminta saattaa heikentää elinoloja, ja vaatii tämän vuoksi kysymyksen ottamista huomioon myönnettäessä hiilivetyvarojen tutkimiseksi ja hyödyntämiseksi tarvittavia lupia ja kaikkien tarvittavien toimenpiteiden – mukaan luettuna parhaat saatavilla olevat tekniikat ja julkisten viranomaisten toteuttama tiukka sääntely – toteuttamista erityisesti teollisuuden toimesta tällaisen toiminnan kielteisten seurausten minimoimiseksi;

51.  kehottaa teollisuutta toimimaan paikallisyhteisöjen kanssa ja keskustelemaan yhteisistä ratkaisuista, joilla vähennetään liuskekaasun kehittämisen vaikutuksia liikenteeseen, teiden laatuun ja meluun siellä, missä kehittämistoimintaa harjoitetaan;

52.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että paikallisille yhteisöille annetaan täysimääräisesti tietoa ja että ne otetaan mukaan toimenpiteisiin, erityisesti, kun tarkastellaan tutkimus- ja hyödyntämistoimintaa koskevia lupahakemuksia; kehottaa erityisesti takaamaan täysimääräisen oikeuden tutustua tutkimuksiin, jotka koskevat ympäristölle, asukkaiden terveydelle ja paikalliselle taloudelle aiheutuvia vaikutuksia;

53.  katsoo, että kansalaisten osallistuminen on varmistettava asianmukaisella julkisella tiedottamisella ja julkisten kuulemisten kautta ennen kutakin hyödyntämis- ja etsintävaihetta; vaatii suurempaa avoimuutta vaikutuksista, käytetyistä kemikaaleista ja tekniikoista sekä suurempaa avoimuutta kaikista tarkastuksista ja valvontatoimenpiteistä, jotta voidaan taata, että kansalaiset ymmärtävät näiden toimien sääntelyn ja luottavat siihen;

54.  toteaa, että jotta voidaan puuttua kaikkiin epätavanomaisiin fossiilisiin polttoaineisiin liittyviin kysymyksiin, tarvitaan paljon parempaa tiedonvaihtoa teollisuuden, sääntelijöiden ja kansalaisten välillä;

55.  on tämän vuoksi tyytyväinen siihen, että EU:n vuoden 2012 talousarvioon sisältyy määrärahat tällaista julkista vuoropuhelua varten, ja rohkaisee jäsenvaltioita hyödyntämään tätä rahoitusta sen varmistamiseen, että mahdollisilla epätavanomaisten fossiilisten polttoaineiden kehittämisalueilla asuvat kansalaiset saavat paremmin tietoa ja voivat osallistua tehokkaasti päätöksentekoon paikallisissa ja kansallisissa hallintorakenteissaan;

Kansainväliset näkökohdat

56.  katsoo, että liuskekaasun ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytössä on noudatettava ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 2 artiklaa, jonka mukaan halutaan ”saada aikaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintuminen ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä”, ja korostaa, että huomattava pitäytyminen fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin infrastruktuureihin, kuten liuskekaasuun, saattaisi estää tämän kansainvälisen tavoitteen saavuttamisen;

57.  toteaa, että metaanin hajapäästöt kasvavat huomattavasti liuskekaasun louhinnan ja tuotannon lisääntyessä maailmanlaajuisesti ja että liuskekaasun maapallon lämpötilaa nostavaa vaikutusta ei ole arvioitu; painottaa, että epätavanomaisten öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen voi vaikeuttaa ympäristön kestävää kehitystä koskevan YK:n seitsemännen vuosituhattavoitteen saavuttamista ja heikentää uusimpia kansainvälisiä ilmastonmuutokseen liittyviä sitoumuksia, jotka sisältyvät Kööpenhaminan sopimukseen; huomauttaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo eniten köyhiin maihin; painottaa lisäksi, että suorien terveys- ja ympäristövaikutusten lisäksi epätavanomaisen kaasun ja öljyn louhinnan vaikutukset ihmisten toimentuloon muodostavat erityisen uhkan muun muassa Afrikan maissa, joissa paikallisyhteisöt ovat hyvin riippuvaisia maatalouteen ja kalatalouteen tarvittavista luonnonvaroista;

58.  vaatii ottamaan oppia liuskekaasun hyödyntämisestä Yhdysvalloissa; panee erityisen huolestuneena merkille, että liuskekaasun louhintaan tarvitaan hyvin suuria määriä vettä, mikä saattaa vaarantaa puhdasta vettä ja elintarviketurvaa koskevan seitsemän vuosituhattavoitteen saavuttamisen erityisesti köyhissä maissa, joissa on jo nyt valtava vesipula;

59.  korostaa, että maanhankinta öljyn ja kaasun louhintaa varten edesauttaa huomattavasti maananastusta kehitysmaissa, mikä saattaa uhata merkittävästi sitä, että maailman alkuperäisyhteisöjen, maanviljelijöiden ja köyhien saatavilla on vettä, hedelmällistä maata ja elintarvikkeita; toteaa, että rahoitusmarkkinoiden vuoden 2008 romahduksen jälkeen vipu- ja eläkerahastojen sijoittajien maailmanlaajuiset investoinnit kaivannaisteollisuuteen ovat nopeutuneet merkittävästi, mikä on lisännyt kaivannaisteollisuutta entisestään; korostaa siksi, että kaikkien eurooppalaisten talouden toimijoiden pitäisi aina toimia avoimesti ja käydä tiiviitä neuvotteluja kaikkien asianmukaisten hallintoelinten ja paikallisten yhteisöjen kanssa asioissa, jotka koskevat maan vuokraamista ja/tai hankintaa;

60.  panee merkille, että koska on epäselvää, pystytäänkö EU:n nykyisellä lainsäädäntökehyksellä riittävästi estämään ympäristö- ja terveysriskejä, jotka johtuvat liuskekaasutoiminnasta, komission odotetaan tekevän joukon tutkimuksia myöhemmin tänä vuonna; katsoo, että kehitysmaissa toimivien eurooppalaisten yritysten olisi otettava täysimääräisesti huomioon nämä liuskekaasun hyödyntämistä koskevat tutkimukset ja asiaa koskevat suositukset; on huolissaan vaikutuksista, joita öljy-yhtiöiden toiminta aiheuttaa ympäristöön, terveyteen ja kehitykseen erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, kun otetaan huomioon, että sikäläisissä maissa ei ole riittävästi kapasiteettia ympäristöä ja terveydensuojelua koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta huolehtimiseen; on lisäksi sitä mieltä, että eurooppalaisten yritysten pitäisi soveltaa vastuullisia alan standardeja kaikkialla, missä ne toimivat;

61.  on huolestunut eurooppalaisten yritysten mahdollisista investoinneista epätavanomaisiin öljy- ja kaasuvaroihin kehitysmaissa;

62.  korostaa, että EU:lle SEUT:n 208 artiklassa asetettua velvollisuutta varmistaa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on kunnioitettava; on sitä mieltä, että EU:lla on louhintatoimintaan investoivien yritysten valvojana vastuu vaikuttaa näiden yritysten toimintaan, jotta ne käyttäisivät kestävämpiä menetelmiä, esimerkiksi vahvistamalla rahoittaviin pankkeihin ja rahastoihin sovellettavia yritysten hallinnointiin liittyviä standardeja ja sääntelyä muun muassa päiväntasaajan periaatteiden, vastuullisen sijoittamisen periaatteiden, Euroopan investointipankin ja Baselin pankkivalvontakomitean sääntöjen avulla;

63.  muistuttaa, että kansainväliset öljy-yhtiöt ovat toimintamaidensa sääntelyn lisäksi niiden maiden tuomioistuinten lainkäyttövallan alaisia, joiden pörsseihin ne ovat listautuneet; katsoo, että kotivaltiosääntelyn pitäisi olla tehokas keino ihmisoikeuksien suojelemiseen tilanteissa, joissa on vastuunkanto on puutteellista, Yhdysvaltojen ulkomaalaisten kanteen nostamista koskevien ATCA-lakien mallin mukaisesti;

64.  panee merkille, että on olemassa monia välineitä, joilla voidaan käsitellä kaivannaisteollisuuden toiminnan kielteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, kuten GRI-ohjeisto (Global Reporting Initiative), YK:n Global Compact -aloite ja OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille; huomauttaa kuitenkin, että vapaaehtoiset ohjeistukset eivät riitä vähentämään louhinnan kielteisiä vaikutuksia;

65.  panee merkille, että EU:n tilinpäätös- ja avoimuusdirektiivejä tarkistetaan parhaillaan, mikä tarjoaa mahdollisuuden ehkäistä kaivannaisteollisuuden veropetoksia ja korruptiota;

66.  vaatii komissiota etsimään uusia vaihtoehtoja sellaisten standardien vahvistamiseen, jotka koskevat monikansallisten yritysten sosiaalisiin ja ympäristöoikeuksiin liittyvää vastuuta, ja mahdollisia täytäntöönpanokeinoja;

67.  on huolissaan siitä, että jotkin epätavanomaista öljyä ja kaasua tuottavat yhtiöt toimivat eri puolilla maailmaa erilaisten turvallisuusstandardien mukaisesti; pyytää jäsenvaltioita vaatimaan yhtiöitä, joiden päätoimipaikka sijaitsee EU:ssa, soveltamaan EU:n standardeja kaikissa toiminnoissaan kaikkialla maailmassa;

o
o   o

68.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1) EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.
(2) EYVL L 348, 28.11.1992, s. 9.
(3) EUVL L 102, 11.4.2006, s. 15.
(4) EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3.
(5) EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1.
(6) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.
(7) EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.
(8) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56.
(9) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.
(10) EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32.
(11) EUVL L 372, 27.12.2006, s. 12.
(12) EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.
(13) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136.
(14) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
(15) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.
(16) EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.
(17) EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13.
(18) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0366.
(19) TREN/R1/350-2008 lot 1, http://ec.europa.eu/energy/studies/doc/2012_unconventional_gas_in_europe.pdf.

Päivitetty viimeksi: 27. maaliskuuta 2014Oikeudellinen huomautus