Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2013/2051(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0257/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0257/2013

Keskustelut :

PV 12/09/2013 - 8
CRE 12/09/2013 - 8

Äänestykset :

PV 12/09/2013 - 13.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0369

Hyväksytyt tekstit
PDF 142kWORD 33k
Torstai 12. syyskuuta 2013 - Strasbourg
Euroopan oikeusasiamiehen toiminta vuonna 2012
P7_TA(2013)0369A7-0257/2013

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2013 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2012 (2013/2051(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2012,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 artiklan kolmannen kohdan, 228 artiklan ja 298 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 43 artiklan,

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman(1) Euroopan parlamentin päätöksen tekemiseksi oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom muuttamisesta(2),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,

–  ottaa huomioon 1. tammikuuta 2009 annetut oikeusasiamiehen ohjesäännön täytäntöönpanosäännökset(3),

–  ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 205 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A7-0257/2013),

A.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuosikertomus 2012 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 21. toukokuuta 2013 ja että oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle 28. toukokuuta 2013 Brysselissä;

B.  ottaa huomioon, että vuoden 2012 vuosikertomus on Nikiforos Diamandourosin viimeinen vuosikertomus Euroopan oikeusasiamiehenä, sillä hän ilmoitti 14. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin puhemiehelle aikeestaan jäädä eläkkeelle 1. lokakuuta 2013; ottaa huomioon, että Nikiforos Diamandouros valittiin Euroopan oikeusasiamieheksi ensimmäisen kerran vuonna 2003 ja uudelleen vuosina 2005 ja 2010;

C.  ottaa huomioon, että Nikiforos Diamandouros on toiminut kymmenen vuotta Euroopan oikeusasiamiehen virassa; ottaa huomioon, että hänen seuraajansa valitaan kaudeksi, joka alkaa 1. lokakuuta 2013 ja päättyy Euroopan parlamentin vaaleihin vuonna 2014, ja sen jälkeen uuden parlamentin on käynnistettävä uusi valintamenettely;

D.  ottaa huomioon, että SEUT:n 24 artiklassa määrätään, että ”jokainen unionin kansalainen voi kääntyä 228 artiklan mukaisesti asetettavan oikeusasiamiehen puoleen”;

E.  ottaa huomioon, että SEUT:n 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja EU:n toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä;

F.  ottaa huomioon, että SEUT:n 298 artiklan mukaan EU:n toimielimet, elimet ja laitokset ”tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon” ja että samassa artiklassa annetaan mahdollisuus sisällyttää asetuksilla sekundaarioikeuteen tähän tarkoitukseen tarkoitettuja konkreettisia säännöksiä, joita voidaan soveltaa koko EU:n hallintoon;

G.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;

H.  ottaa huomioon, että EU on nimennyt vuoden 2013 Euroopan kansalaisten teemavuodeksi juhlistaakseen EU:n kansalaisuuden 20. vuosipäivää;

I.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”;

J.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti hyväksyi oikeusasiamiehen laatiman hyvän hallintotavan säännöstön 6. syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa;

K.  ottaa huomioon, että ”hallinnollisesta epäkohdasta” on kyse silloin, kun julkinen elin ei toimi sitä sitovan määräyksen tai periaatteen mukaisesti;

L.  ottaa huomioon, että tämän määrittelyn perusteella hallinnolliset epäkohdat eivät rajoitu tapauksiin, joissa rikottu määräys tai periaate on oikeudellisesti sitova; ottaa huomioon, että hyvän hallintotavan periaatteet velvoittavat lainsäädäntöä enemmän, sillä niiden nojalla edellytetään, että EU:n toimielimet täyttävät oikeudelliset velvoitteensa ja ovat myös palveluhenkisiä ja että ne varmistavat, että kaikkea yleisöä kohdellaan oikeudenmukaisesti, puolueettomasti ja ihmisarvoisesti ja siten, että se voi käyttää oikeuksiaan kaikilta osin;

M.  ottaa huomioon, että vuonna 2012 oikeusasiamies vastaanotti 2 442 kantelua (2 510 vuonna 2011) ja käsitteli 2 460 kantelua (2 544 vuonna 2011); ottaa huomioon, että 740 kantelua (30 prosenttia) kuului hänen toimivaltaansa;

N.  ottaa huomioon, että suurin osa kanteluista (56 prosenttia) saadaan sähköisessä muodossa ja ne rekisteröidään kaikilla 23 virallisella kielellä saatavilla olevan Euroopan oikeusasiamiehen interaktiivisen verkkosivuston välityksellä;

O.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies käynnisti kantelujen perusteella 450 tutkintaa (382 vuonna 2011); ottaa huomioon, että se merkitsee 18 prosentin kasvua verrattuna vuoteen 2011; ottaa huomioon, että hän käynnisti 15 oma-aloitteista tutkintaa (14 vuonna 2011) ja esitteli Euroopan parlamentille yhden erityiskertomuksen;

P.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies päätti 390 tutkintaa (mukaan luettuna 10 oma-aloitteista tutkintaa), joista 206 oli vuodelta 2012, 113 vuodelta 2011 ja 71 aikaisemmilta vuosilta; ottaa huomioon, että 85,3 prosenttia (324) päätetyistä tutkinnoista oli yksityisiltä kansalaisilta ja 14,7 prosenttia (56) yrityksiltä, järjestöiltä ja muilta oikeushenkilöiltä;

Q.  ottaa huomioon, että 1 467 vastaanotettua kantelua kuului jonkin Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenen toimivaltaan; ottaa huomioon, että verkosto koostuu kansallisista ja alueellisista oikeusasiamiehistä ja vastaavista elimistä EU:ssa, ETA:ssa, Sveitsissä ja ehdokasvaltioissa; ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on verkoston täysivaltainen jäsen; ottaa huomioon, että oikeusasiamies siirsi 63 kantelua kyseiselle valiokunnalle;

R.  ottaa huomioon, että 52,7 prosenttia vuonna 2012 käsiteltäväksi otetuista kanteluista koski Euroopan komissiota, 5,2 prosenttia Euroopan parlamenttia, 3,0 prosenttia Euroopan ulkosuhdehallintoa, 1,5 prosenttia Euroopan investointipankkia ja 20,9 prosenttia muita EU:n toimielimiä, laitoksia tai elimiä;

S.  ottaa huomioon, että vuonna 2012 tutkittujen väitettyjen epäkohtien päätyypit olivat laillisuus (27,7 prosenttia), tietopyynnöt (12,5 prosenttia), oikeudenmukaisuus (10,3 prosenttia), päätösten määräajat (8 prosenttia) ja pyynnöt saada tarkastella asiakirjoja (6,7 prosenttia);

T.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies ei havainnut hallinnollista epäkohtaa 76 päätetyssä tapauksessa (19 prosenttia) ja havaitsi epäkohdan 56 tapauksessa (14 prosenttia);

U.  ottaa huomioon, että se, että hallinnollisia epäkohtia ei löydy, ei ole välttämättä kantelun tekijän kannalta kielteinen lopputulos, sillä hänelle voi olla hyötyä kyseiseltä toimielimeltä saamastaan kattavasta selvityksestä ja tapausta koskevasta oikeusasiamiehen riippumattomasta analyysista ja hän saa varmuuden siitä, että kyseinen elin on toiminut hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti;

V.  ottaa huomioon, että 80 tapauksessa saatiin vuonna 2012 aikaiseksi sovintoratkaisu tai kyseinen elin ratkaisi asian; ottaa huomioon, että kun oikeusasiamies ei havaitse hallinnollisia epäkohtia tai tutkinnan jatkamiseen ei ole perusteita, hän voi antaa lisähuomautuksen; ottaa huomioon, että lisähuomautuksella pyritään neuvomaan toimielintä siinä, miten se voi parantaa kansalaisille tarjoamiensa palvelujen laatua;

W.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies päätti 47 tapausta, joissa hän havaitsi hallinnollisen epäkohdan, antamalla toimielimelle kriittisen huomautuksen; ottaa huomioon, että yhdeksässä tapauksessa kyseinen toimielin otti vastaan suositusluonnoksen;

X.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies antaa kriittisen huomautuksen, jos

   i) asianomainen toimielin ei enää kykene poistamaan hallinnollista epäkohtaa,
   ii) hallinnollisella epäkohdalla ei ole yleistä vaikutusta ja
   iii) seurantatoimet eivät vaikuta tarpeellisilta; ottaa huomioon, että oikeusasiamies antaa kriittisen huomautuksen myös, jos hän katsoo, että suositusluonnoksesta ei ole hyötyä, jos toimielin ei ota vastaan suositusluonnosta tai jos hän katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista antaa erityiskertomusta;
   Y. ottaa huomioon, että oikeusasiamies antaa suositusluonnoksen, kun kyseinen toimielin voi poistaa hallinnollisen epäkohdan tai kun hallinnollinen epäkohta on erityisen vakava tai sillä on yleisiä vaikutuksia; ottaa huomioon, että vuoden 2012 aikana oikeusasiamies laati 17 suositusluonnosta;
   Z. ottaa huomioon, että oikeusasiamies antoi Euroopan parlamentille vuonna 2012 yhden erityiskertomuksen; ottaa huomioon, että tämä erityiskertomus koskee tapaa, jolla komissio hoiti kansalaisaloitteet Wienin lentoaseman laajentamisesta aiheutuvien, kielteisinä pidettyjen seurausten torjumiseksi; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentille annettava erityiskertomus on oikeusasiamiehen tehokkain väline ja muodostaa oikeusasiamiehen viimeisen varsinaisen toimen tapauksen käsittelyssä;
   AA. ottaa huomioon, että parlamentin mietinnössä erityiskertomuksesta todettiin, että oikeusasiamiehen huolet mahdollisista hallinnollisista epäkohdista olivat perusteltuja;
   AB. ottaa huomioon, että oikeusasiamies julkaisee vuosittain tutkimuksen kriittisten huomautusten ja lisähuomautusten seurauksena toteutetuista toimista; ottaa huomioon, että vuoden 2011 tutkimus osoitti, että kriittisten huomautusten ja lisähuomautusten seurantatoimien onnistumisprosentti oli 84 prosenttia;
   AC. ottaa huomioon, että vuonna 2012 oikeusasiamies keskittyi erityisesti eri vammaisuusasteisten vammaisten integraatioon; ottaa huomioon, että oikeusasiamies toimii yhdessä Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan, Euroopan komission, perusoikeusviraston ja Euroopan vammaisfoorumin kanssa suojellakseen, edistääkseen ja valvoakseen EU:n kehyksen täytäntöönpanoa YK:n vammaisyleissopimuksen nojalla; ottaa huomioon, että kyseessä on ensimmäinen ihmisoikeussopimus, jonka EU on ratifioinut;
   AD. ottaa huomioon, että neuvosto kannatti ehdotusta, jonka mukaan YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa seurataan EU:n tasolla kehyksessä, johon sisältyvät myös oikeusasiamies ja vetoomusvaliokunta;
   AE. ottaa huomioon, että Euroopan laadunhallintajärjestö antoi vuonna 2012 oikeusasiamiehelle virallisesti Committed to Excellence –tunnustuksen;

1.  hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuoden 2012 vuosikertomuksen ja panee merkille, että oikeusasiamies Diamandouros siirtyy eläkkeelle 1. lokakuuta 2013;

2.  kiittää oikeusasiamies Diamandourosta hänen esimerkillisestä työstään Euroopan oikeusasiamiehenä kymmenen viime vuoden aikana sekä niistä tuloksista, joita hän on saavuttanut pyrkimyksessään lisätä Euroopan unionin oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta; toivoo, että hän voi nauttia eläkevuosistaan terveenä ja toivottaa hänelle kaikkea hyvää hänen tulevissa toimissaan;

3.  antaa tunnustuksen siitä erinomaisesta työstä, jota oikeusasiamies on tehnyt sekä vahvistaakseen että syventääkseen vuoropuhelua kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan, toimielinten ja muiden sidosryhmien kanssa kaikilla tasoilla;

4.  ottaa huomioon, että puolet Euroopan kansalaisista katsoo, että toiseksi tärkein kansalaisoikeuksista on oikeus hyvään hallintoon, ja katsoo, että oikeusasiamiehen jatkuvat ponnistelut päätöksentekomenettelyn ja hallinnon avoimuuden ja tilivelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan unionin päätöksenteossa ja hallinnossa ovat merkittäviä pyrittäessä kohti unionia, jossa ”päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklassa määrätään; kehottaa seuraavaa Euroopan oikeusasiamiestä jatkamaan edeltäjänsä hyvää työtä näiden merkittävien tavoitteiden saavuttamiseksi;

5.  arvostaa oikeusasiamiehen väsymätöntä panostusta, jolla hän on pyrkinyt saamaan kansalaiset tietoisiksi perussopimuksen mukaisista oikeuksistaan ja kannustanut EU:n toimielinten, elinten ja laitosten hallintoja lisäämään avoimuutta ja palveluhenkisyyttä;

6.  katsoo, että oikeusasiamies on aina käyttänyt toimivaltuuksiaan aktiivisella ja tasapainoisella tavalla, ja kiittää häntä erinomaisista yhteistyösuhteista sekä yhteistyöstä parlamentin ja erityisesti sen vetoomusvaliokunnan kanssa;

7.  panee merkille, että 52 prosenttia EU:n kansalaisista katsoo, että oikeusasiamiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että kansalaiset tuntevat oikeutensa ja osaavat käyttää niitä, joten oikeusasiamiehen on parannettava viestintäänsä unionin kansalaisten kanssa ja vahvistettava yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiesten verkoston kanssa;

8.  kehottaa toteuttamaan tarvittavia toimia, jotta voitaisiin nopeuttaa kantelujen käsittelyä, tutkintojen suorittamista ja päätöksentekoa koskevia menettelyjä;

9.  toistaa, että 42 prosenttia Euroopan kansalaisista ei ole tyytyväisiä EU:n hallinnon avoimuuden tasoon, ja painottaa tarvetta siihen, että oikeusasiamies jatkaa pyrkimyksiään auttaakseen EU:n toimielimiä lisäämään avoimuuttaan, tehokkuuttaan ja kansalaisystävällisyyttään muodostamalla yhteyksiä toimielinten ja kansalaisten välille;

10.  toteaa, että avoimuuteen liittyvät kantelut ovat aina olleet oikeusasiamiehen kantelulistan kärjessä; toteaa myös, että kyseiset kantelut ovat vähentyneet huippuvuodesta 2008, jolloin 36 prosenttia kantelijoiden syytöksistä koski avoimuuden puutetta, 21,5 prosenttiin vuonna 2012; katsoo, että tämä on merkki siitä, että EU:n toimielimet ovat merkittävällä tavalla pyrkineet lisäämään avoimuutta; kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia pyrkimään siihen, että tämä luku edelleen laskee, tekemällä yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen kanssa ja panemalla täytäntöön tämän suositukset; on kuitenkin edelleen huolestunut avoimuutta, asiakirjojen julkisuutta ja henkilötietoja koskevien kantelujen jatkuvasti korkeasta määrästä, sillä ne vaarantavat toimielinten välisen vuoropuhelun ja vahingoittavat EU:n julkisuuskuvaa ja kansalaisten asennetta EU:ta kohtaan;

11.  tähdentää, että avoimuus, mahdollisuus tiedonsaantiin, kansalaisten oikeuksien kunnioittaminen ja korkeat eettiset normit ovat olennaisia edellytyksiä kansalaisten ja toimielinten keskinäisen luottamuksen säilymiselle ja että tämä luottamus on erityisesti nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa erittäin tärkeää EU:n integraation tulevaisuudelle;

12.  kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan julkishallinnon digitalisoituessa huomioon vanhusten erityistarpeet, sillä suuri osa heistä ei ole tottunut käyttämään nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa, ja tukemaan heitä helppokäyttöisten sovellusten, käytännöllisten verkkoapuohjelmien ja helposti saatavilla olevien ei-digitaalisten yhteydenottomahdollisuuksien avulla;

13.  toteaa, että vuonna 2012 oikeusasiamies rekisteröi 2 442 kantelua ja että se oli ennätysvuosi sekä käynnistettyjen tutkintojen (465 tutkintaa, mikä merkitsee 18 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna) että päätökseen saatujen tutkintojen (390 tutkintaa, mikä merkitsee 23 prosentin lisäystä) osalta;

14.  panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen esittelemät kymmenen keskeistä tapausta, joilla tarjotaan malliesimerkkejä hallinnollisille käytännöille EU:n eri toimielimissä monella eri alalla;

15.  katsoo, että oikeusasiamiehelle vuonna 2012 jätettyjen kantelujen kokonaismäärän väheneminen on lisätodiste oikeusasiamiehen verkkosivustolla olevan interaktiivisen oppaan menestyksestä ja että tämä opas on tehokas työkalu, jonka tarkoituksena on sekä varmistaa, että entistä harvemmat kansalaiset kantelevat oikeusasiamiehelle väärästä syystä, että parantaa mahdollisuuksia neuvoa kantelijoita kääntymään oikean tahon puoleen; toteaa, että suuntaus vahvistaa, että yhä suurempi määrä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen kääntyvistä henkilöistä tekee niin oikeista syistä; ehdottaa, että Euroopan parlamentin jäsenet sekä EU:n toimielimet, elimet ja laitokset samoin kuin Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenet laittavat verkkosivustoilleen ja sosiaalisen median kanavilleen suoran linkin edellä mainittuun interaktiiviseen oppaaseen;

16.  korostaa, että oikeusasiamiehen toimivaltaan kuulumattomien kantelujen määrä (1 720) oli vähäisin kymmeneen vuoteen; kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan pyrkimyksiään näiden tapausten vähentämiseksi edelleen;

17.  tunnustaa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston merkittävän panoksen ja painottaa tehokkaan yhteistyön hyödyllisyyttä Euroopan kansalaisten eduksi; toteaa, että 60 prosenttia oikeusasiamiehen vuonna 2012 käsittelemistä kanteluista kuului verkoston jonkin jäsenen toimivaltaan; muistuttaa, että vetoomusvaliokunta on verkoston täysivaltainen jäsen; toteaa, että vuonna 2012 oikeusasiamies siirsi 63 kantelua tälle valiokunnalle; antaa tunnustusta Euroopan oikeusasiamiehelle verkoston onnistuneesta koordinoinnista; katsoo, että tämä tehtävä on keskeinen osa oikeusasiamiehen toimintaa ja että EU:n lainsäädännön kansallisen hallinnan parantamiseksi verkostossa tehtävää yhteistyötä olisi syvennettävä; suosittelee verkoston laajentamista siten, että se kattaa asianmukaiset kansalliset elimet; katsoo, että oikeusasiamiehen osallistumisesta eurooppalaisiin ja kansainvälisiin oikeusasiamiesten järjestöihin olisi pidettävä kiinni ja sitä olisi lujitettava;

18.  toteaa, että aikaisempien vuosien tavoin useimmat oikeusasiamiehen käynnistämät tutkinnat koskivat komissiota (52,7 %); toteaa, että vuonna 2012 käynnistettyjen Euroopan parlamenttia koskevien tutkintojen määrä lähes kaksinkertaistui vuoteen 2011 verrattuna; kehottaa sihteeristöään toimimaan tiiviissä yhteistyössä oikeusasiamiehen kanssa ja varmistamaan, että tämän hallinnollisia käytäntöjä koskevia suosituksia ja huomioita noudatetaan ja seurataan;

19.  korostaa, että jokainen loppuun saatettu tutkinta on askel oikeaan suuntaan ja hyvä mahdollisuus toteuttaa parannuksia, joita yleisö on havainnut ja pyytänyt, ja että tämä on keino tehdä Euroopan kansalaisuudesta mahdollisimman osallistuvaa unionin lainsäädäntömenettelyssä;

20.  on tyytyväinen oikeusasiamiehen aloitteeseen julkaista julkisen palvelun periaatteet, joiden tulisi ohjata EU:n virkamiesten toimintaa; muistuttaa, että viisi julkisen palvelun periaatetta ovat sitoutuminen Euroopan unioniin ja sen kansalaisiin, rehellisyys, objektiivisuus, toisten kunnioittaminen ja avoimuus; kehottaa EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia sisäistämään nämä periaatteet kaikessa toiminnassaan;

21.  on tyytyväinen, että oikeusasiamies julkaisi kesäkuussa 2013 uuden painoksen eurooppalaisen hyvän hallintotavan säännöstöstä ja ottaa siinä huomioon Euroopan unionin tuomioistuinten oikeuskäytännön sisältämät eurooppalaisen hallinto-oikeuden periaatteet;

22.  on tyytyväinen oikeusasiamiehen osallistumiseen moniin eri konferensseihin, joissa on tarkasteltu parempaa julkishallintoa, mukaan luettuna EU:n hallinto-oikeutta käsittelevän tutkimusverkoston (ReNEUAL) konferenssi, jonka järjestämiseen hän osallistui;

23.  toistaa 15. tammikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa(4) komissiolle esittämänsä kehotuksen hyväksyä yhteiset EU:n hallinnossa sovellettavaa hallintomenettelyä koskevat sitovat säännöt ja periaatteet ja esittää SEUT:n 298 artiklan nojalla ehdotus tätä koskevaksi asetukseksi; pitää oikeusasiamiehen tähänastisia kokemuksia ja niitä koskevia julkaisuja sopivana perustana tällaisen lainsäädäntöehdotuksen sisällölle; katsoo, että tämä on paras tapa varmistaa pysyvä muutos EU:n toimielinten hallintokulttuurissa;

24.  panee tyytyväisenä merkille, että toimielimet antoivat 98 myönteistä vastausta niihin 120 huomautukseen ja suositukseen, jotka oikeusasiamies antoi tutkimustensa yhteydessä vuonna 2012, mikä merkitsee, että 82 prosentissa tapauksista EU:n toimielimet toimivat oikeusasiamiehen ehdotusten mukaisesti; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia tekemään parhaansa taatakseen, että oikeusasiamiehen huomautuksia ja suosituksia noudatetaan, ja auttamaan oikeusasiamiestä lyhentämään tutkintamenettelyjen määräaikoja vastaamalla nopeasti hänen tiedusteluihinsa ja muun muassa tekemällä yhteistyötä hänen kanssaan;

25.  muistuttaa, että oikeusasiamies antoi vuonna 2012 parlamentille yhden erityiskertomuksen, joka koski sitä, ettei komissio ollut selvittänyt Wienin lentoaseman laajennuksen käsittelyyn liittyvää eturistiriitaa, ettei kyseistä laajennusta koskevaa ympäristövaikutusten arviointia ollut tehty ja ettei rakennushankkeesta ja ympäristövaikutusarvioinnin puuttumisesta valittaneiden käytettävissä ollut ollut muutoksenhakumenettelyjä; tunnustaa tällaisen kertomuksen tarjoamat mahdollisuudet ottaen huomioon, minkälaisista asioista on kyse; muistuttaa, että kyseinen erityiskertomus antoi vetoomusvaliokunnalle syyn antaa tulevaisuutta koskevia ehdotuksia ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin meneillään olevasta tarkistamisesta ja unionin hallintomenettelylainsäädännöstä;

26.  katsoo, että etenkin silloin, kun annetaan suositusluonnos, tieto siitä, että seuraava askel voi olla erityiskertomus parlamentille, saa usein toimielimen tai elimen muuttamaan kantaansa;

27.  toteaa, että edellinen ja nykyinen oikeusasiamies ovat seitsemäntoista ja puolen vuoden aikana antaneet vain 18 erityiskertomusta; katsoo, että tämä on osoitus EU:n toimielinten omaksumasta yhteistyöhön perustuvasta lähestymistavasta suurimmassa osassa tapauksia; tunnustaa näiden erityiskertomusten merkityksen ja kannustaa oikeusasiamiestä edelleen puuttumaan tällaisiin tapauksiin, kun on kyse merkittävistä hallinnollisista epäkohdista EU:n toimielimissä, elimissä ja laitoksissa;

28.  korostaa, että 28. syyskuuta pidettävä kansainvälinen ”oikeus tietää” –päivä on aloite, joka nostaa oikeusasiamiehen profiilia eurooppalaisten keskuudessa, ja myös esimerkki hyvästä toimintatavasta;

29.  on tyytyväinen oikeusasiamiehen sekä parlamentin vetoomusvaliokunnan, Euroopan vammaisfoorumin, komission ja perusoikeusviraston osallistumiseen vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaiseen EU:n tason kehykseen, jonka tarkoituksena on turvata, edistää ja seurata YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa; kehottaa oikeusasiamiestä asettamaan työssään erityistä painoa hyvin haavoittuvien sosiaaliryhmien, myös vammaisten, tarpeisiin;

30.  on tyytyväinen oikeusasiamiehen pyrkimyksiin turvata perusoikeuskirjan täytäntöönpano EU:n toimielimissä myös oma-aloitteisten tutkintojensa kautta; olettaa, että toinen vastaavanlainen tehtävä annetaan oikeusasiamiehelle unionin liittyessä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa edellytetään;

31.  korostaa oikeusasiamiehen oma-aloitteisten tutkintojen merkitystä, sillä niiden yhteydessä hän voi tarkastella asioita, jotka muuten eivät tulisi hänen tietoonsa, koska kansalaisilla ei ole tarvittavia tietoja tai resursseja kantelujen tekemiseksi; katsoo, että on tärkeää lisätä Euroopan oikeusasiamiehen toimiston näkyvyyttä;

32.  pitää myönteisenä Turkissa vuonna 2012 hyväksyttyä lakia oikeusasiamieslaitoksen perustamisesta; tunnustaa Euroopan oikeusasiamiehen tuen ja opastuksen merkityksen tässä kehityksessä; on tyytyväinen siihen, että kaikki ehdokasvaltiot ovat nyt perustaneet kansallisen tason oikeusasiamieslaitoksen; katsoo, että kokemus osoittaa, että oikeusasiamieslaitos on hallinnon parantamisen, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustamisen kannalta erittäin hyödyllinen ja että sen tähden niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä perustaneet oikeusasiamieslaitosta, olisi aktiivisesti harkittava sen perustamista; kehottaa Euroopan oikeusasiamiestä jatkamaan tulevien ehdokasvaltioiden tukemista tässä menettelyssä;

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1) EUVL C 286, 27.11.2009, s. 172.
(2) EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15.
(3) Tehty 8. heinäkuuta 2002 ja muutettu oikeusasiamiehen päätöksellä 5. huhtikuuta 2004 ja 3. joulukuuta 2008.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0004.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö